Posivan kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen säteilysuojelu

Transkriptio

1 Työraportti Posivan kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen säteilysuojelu Periaatesuunnitelma Kukkonen Kari Teollisuuden Voima Oyj Joulukuu 2012 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia.

2 POSIVAN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN SÄTEILYSUOJELU TIIVISTELMÄ Tämän raportin tarkoituksena on esittää säteilysuojelun käytäntöjen ja toteutuksen periaatteet Posivan kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen tiloissa. Käytännöt perustuvat suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla saatuihin pitkiin ja hyviin säteilysuojelun kokemuksiin. Näiden lisäksi käytännöissä on huomioitu säteilylain ja asetuksen sekä STUK:n ohjeiden vaatimukset. Käytetyn polttoaineen käsittelyssä ja loppusijoittamisessa on otettava huomioon käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvät erityiset säteilyriskit. Ydinlaitoksen rakenteelliset suojaukset ja säteilymittausjärjestelmät tehostavat passiivista säteilyturvallisuutta. Yksilötason ja ympäristön laadukkaan säteilyturvallisuuden varmistaa huolellinen käytännön säteilysuojelun toteuttaminen laitoksen sisällä ja ympäristössä. Passiiviset säteilysuojelujärjestelyt eivät yksin riitä vaan sen lisäksi edellytetään koko henkilöstöltä aktiivista ja tiedostavaa turvallisuuskulttuuria ja jatkuvan parantamisen periaatteeseen sitoutumista koko laitosten elinkaaren aikana. Avainsanat: ALARA-periaate, säteilyturvallisuus, kontaminaatio, henkilöannosvalvonta.

3 RADIATION PROTECTION IN POSIVA'S ENCAPSULATION PLANT AND DISPOSAL FACILITY ABSTRACT The purpose of this report is to introduce the principles of practices and implementation of radiation protection in Posiva's encapsulation plant and disposal facility. These practices are based on the radiation protection experiences collected from the Finnish nuclear power plants. In addition, also the requirements of the Radiation Act, the Radiation Decree and the YVL Guides are considered in the radiation protection practices. Special radiation risks have to be considered in the capsulation and the disposal of the spent nuclear fuel. Structural shielding and radiation monitoring systems strengthen the passive radiation safety. Thorough implementation of the operational radiation protection within the nuclear facilities and in their surroundings ensures the good quality of the individual and the environmental radiation safety. The passive radiation protection arrangements are not enough alone, but also active and enlightened safety culture and engagement to the principle of continuous improvement are required from the whole personnel during the entire lifetime of the nuclear facilities. Keywords: ALARA-principle, radiation safety, contamination, individual dose monitoring.

4 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO TARKOITUS, SOVELTAMISALUE JA VASTUUT SÄTEILYSUOJELUPOLITIIKKA ORGANISAATIO TILOJEN JA ALUEIDEN SÄTEILYSUOJELULLINEN LUOKITTELU KULKU VALVONTA-ALUEELLE Valvonta-alueen varusteet Työskentely valvonta-alueella Kehon kontaminoitumisen välttäminen POISTUMINEN VALVONTA ALUEELTA HENKILÖIDEN SÄTEILYSUOJELU Säteilytyölupa Laitosalueen annosnopeusmittaukset Henkilöannosvalvonta Annosmääritykset ja kirjanpito Työannosvalvonta Sisäisen kontaminaation seurantamittaukset Säteilytyöntekijöiden terveystarkkailu Säteilyvalvontamittalaitteet Suojavarusteiden hankinta Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset Säteilysuojelukoulutus Säteilylähteet ja niiden hallinta Valmiustoiminta YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU Säteilytarkkailuohjelma Näytteiden otto ja analysointi sekä mittaustulosten keruu Ympäristön säteilyannosten arviointi STUK:IIN LÄHETETTÄVÄT SÄTEILYSUOJELUSUUNNITELMAT POIKKEAMAT JA KORJAAVAT TOIMENPITEET LÄHDELUETTELO... 19

5 2 JOHDANTO Eurajoen Olkiluotoon rakennetaan Teollisuuden Voima Oyj:n ja Fortum Power & Heath Oy:n ydinvoimalaitosten käytettyä ydinpolttoainetta varten pääosin maanalainen loppusijoituslaitos ja loppusijoituslaitoksen yläpuolelle kapselointilaitos. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus jätetään valtioneuvostolle vuonna Tämä periaatesuunnitelma käsittelee ydinlaitosten säteilysuojelua ja on osa rakentamislupahakemuksen yhteydessä toimitettavaa materiaalia. Tässä raportissa ei käsitellä yksityiskohtaisesti säteilysuojelua tai laitosten järjestelmiä eikä valvonta-alueen huonetiloja, jotka sisältävät radioaktiivisia aineita eri olomuodoissaan. Nämä asiat esitetään erillisissä työraporteissa. Kiinteiden ja kannettavien säteilymittausten järjestelmiä esitellään niistä tehdyissä periaatesuunnitelmissa [1] ja [2].

6 3 1 TARKOITUS, SOVELTAMISALUE JA VASTUUT Toiminnan lähtökohtana on täyttää kansallisten lakien ja asetusten sekä niiden pohjalta annettujen päätösten, määräysten ja viranomaisohjeiden vaatimukset. Tässä periaatesuunnitelmassa esitetään ne säteilysuojelulliset ja -valvonnalliset yleiset periaatteet, toimintatavat, tehtävät ja vastuut, joita noudatetaan Posiva Oy:n kapselointi- ja loppusijoituslaitoksella. Tätä suunnitelmaa sovelletaan toimintaan, johon liittyy säteilysuojelullisia ja -valvonnallisia toimenpiteitä käyttöluvan saamisen jälkeen.

7 4 2 SÄTEILYSUOJELUPOLITIIKKA Säteilysuojelutoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että viranomaisten ohjeita ja vaatimuksia noudatetaan kaikessa toiminnassa. Viranomaisten esittämien vaatimusten lisäksi tulee kaikella säteilysuojelutoiminnalla pyrkiä pitämään sekä yksilö- että kollektiiviannokset niin alhaisina kuin järkevästi on mahdollista ottaen huomioon psykologiset ja taloudelliset tekijät. Annosten pienenä pitämistä eli ns. ALARA-periaatetta (As Low As Reasonably Achievable) toteutetaan sekä laitoksen sisäpuolisessa että ympäristön säteilysuojelussa erillisessä ALARA-ohjelmassa kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Annosten rajoittaminen ja radioaktiivisten päästöjen mahdollisimman pienenä pitäminen otetaan huomioon jo käyttö- ja kunnossapitotoimia suunniteltaessa. Jokaisen työntekijän on otettava säteilysuojeluun vaikuttavat asiat huomioon omassa työssään. Sitoutuminen säteilysuojelun toteuttamiseen koskee koko henkilökuntaa laitoksen johdosta yksittäiseen työntekijään asti. Suomen lain ja viranomaisten ohjeiden lisäksi säteilysuojelutoimintaa kehitettäessä pyritään ottamaan huomioon myös kansainvälisiä suosituksia (IAEA, ICRP, EU). Edellisten lisäksi hyödynnetään myös viimeisiä kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimustuloksia. Säteilysuojelun operatiivista toimintaa ohjataan säteilysuojelukäsikirjan tai vastaavan asiakirjakokonaisuuden ohjeistuksella.

8 5 3 ORGANISAATIO Ydinenergialain mukaan laitoksen vastuullisen johtajan tulee huolehtia, että ydinenergian käytön turvallisuuteen, turva- ja valmiusjärjestelyihin ja valvontaan liittyviä säännöksiä, määräyksiä ja lupaehtoja noudatetaan. Käytännön säteilysuojelutoimenpiteistä vastaa erikseen nimetty säteilysuojeluryhmä, jota johtaa säteilysuojelupäällikkö. Säteilylähteiden käyttöön liittyen Posivalla tulee olla turvallisuuslupa ja siinä nimetty säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja. Annettujen säteilysuojeluohjeiden noudattamisesta vastaa linjaorganisaatio esimiesvastuun mukaisesti. Työntekijän tulee toimia annettujen ohjeiden mukaisesti ja muutenkin osaltaan huolehtia omasta ja muiden säteilyturvallisuudesta. Posiva tukeutuu säteilysuojelun organisoinnissa Teollisuuden Voima Oyj:n olemassa oleviin resursseihin ja teknisiin järjestelyihin. Organisaatiokäsikirjassa määritellään Posivan organisaation rakenne, vastuut, organisaatioyksiköiden tehtäväalueet, prosessin omistajien tehtävät, organisaation kehittämisen yleisperiaatteet sekä yhteistoiminnan periaatteet.

9 6 4 TILOJEN JA ALUEIDEN SÄTEILYSUOJELULLINEN LUOKITTELU Kapselointi- ja loppusijoituslaitos jaetaan valvonta- ja tarkkailualueisiin sekä näiden ulkopuoliseen säteilysuojelun kannalta luokittelemattomaan alueeseen. Valvontaalueella vallitsevat säteilytasot tulee määrittää ja alue jakaa eri vyöhykkeisiin vallitsevan säteilytason ja kontaminoitumisriskin perusteella noudattaen YVL -ohjeissa esitettyjä jakoperusteita. Laskelmien perusteella tehty tilojen luokittelu tarkistetaan käyttötoiminnan alkamisen jälkeen tehtävin mittauksin. Valvonta-alueeksi määritellään ainakin ne tilat tai alueet, joissa ulkoinen säteilyannosnopeus voi ylittää arvon 3 µsv/h tai joissa 40 tunnin viikoittaisesta oleskelusta voi aiheutua yli 1 msv:n suuruinen sisäinen annos vuodessa. Valvonta-alueella liikkuvien henkilöiden säteilyaltistusta on valvottava. Pintakontaminaatiolle asetettavat raja-arvot alimmalle valvonta-alueen vyöhykkeelle, sekä rajat poistuttaessa valvonta-alueelta on esitetty taulukossa I [3]. Taulukko I. Pintakontaminaatiorajat ydinlaitoksella. Työpaikat / Työntekijät työvälineet Valvonta-alueen alin Vaatteet Radioaktiivinen aine vyöhyke Bq/cm 2 Bq/cm 2 Iho Bq/cm 2 Alfasäteilijät (vaarallisuusluokka 1) 0,4 0,4 0,2 Muut nuklidit 4 4 2

10 7 5 KULKU VALVONTA-ALUEELLE Valvonta-alueelle kulku tapahtuu sosiaalitiloista välialueen kautta kapselointilaitokselle ja loppusijoitustiloihin. Välialueella tarkoitetaan pre- ja exit-monitorien välistä aluetta. Pre-monitorit sijaitsevat kapselointilaitoksella ja exit-monitorit nostinlaiterakennuksessa. Pukeutuminen valvonta-alueen varusteisiin tapahtuu välialueen pukutiloissa. 5.1 Valvonta-alueen varusteet Pakollisena suojavarusteena valvonta-alueella käytetään kankaista suojahaalaria, kengänsuojia ja kypärää. Kengänsuojien sijasta voidaan käyttää myös erillisiä, valvontaalueen laitoskenkiä. Suojahaalarien alla saa käyttää ainoastaan alusasua. Kulku kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen valvonta-alueelle määritellään säteilysuojelukäsikirjan erillisessä ohjeessa tai vastaavassa asiakirjakokonaisuudessa. Kaikkien valvonta-alueen työntekijöiden on kannettava TL-dosimetriä ja elektronista annosmittaria (e-dosia) valvonta-alueella ollessaan. Elektroniset dosimetrit on sijoitettu valvonta-alueen sisäänkulkupisteisiin, joissa e-dosien sisään- ja uloskirjautuminen annostietojärjestelmässä tehdään. Dosimetriä kannetaan suojahaalarin taskussa nimipuoli näkyvillä. Työajan ulkopuolella dosimetriä säilytetään dosimetritaulussa. 5.2 Työskentely valvonta-alueella Syöminen, juominen, tupakointi ja nuuskaaminen on valvonta-alueella kielletty. Poikkeuksen tähän sääntöön muodostavat erilliset kahvi- ja taukopaikat, sekä mahdolliset juomavesiautomaatit, joita voidaan käyttää säteilysuojeluhenkilöstön valvonnan alaisina, kun mittauksin varmistetaan, ettei niiden käytöstä aiheudu sisäistä kontaminaatiota. Työnteko valvonta-alueella tapahtuu säteilyvalvontahenkilöiden opastuksella ja valvonnassa. Suullisten ohjeiden lisäksi annetaan myös kirjallisia ohjeita, joista tärkeimpiä ovat säteilytyölupa sekä erityyppiset ohjetaulut. Lisäksi säteilyä tuottavilla laitteilla tehtäviä tarkastuksia varten ovat omat erityisjärjestelynsä, kuten varmistusvalot, laitteen säteilyrajoitin sekä lippusiimat ja henkilövartiointi. Annettuja ohjeita noudattamalla voidaan turvata niin oma kuin työtovereidenkin työ- ja säteilyturvallisuus. Kaiken toiminnan valvonta-alueella on perustuttava ennalta laadittuihin suunnitelmiin, joilla pyritään henkilökohtaisten säteilyannosten optimointiin.

11 8 5.3 Kehon kontaminoitumisen välttäminen Ihon kontaminoitumista pyritään välttämään ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Tiloissa, joissa on selvä ihon kontaminoitumisen riski, käytetään normaalien laitosvarusteiden lisäksi lisäsuojavarusteita. Tällaiset tilat varustetaan lisäkenkärajalla kontaminaation leviämisen ehkäisemiseksi. Jos iho kuitenkin ennakkotoimenpiteistä huolimatta havaitaan kontaminoituneeksi, suoritetaan tällöin likaantuneen alueen puhdistus eli dekontaminointi. Kehon sisäistä kontaminoitumista pyritään välttämään käyttäytymisohjein ja hengityssuojaimin. Tarvittaessa suojautumiseen käytetään eristäviä hengityssuojaimia [3].

12 9 6 POISTUMINEN VALVONTA ALUEELTA Poistuminen kapselointilaitokselta tapahtuu siellä sijaitsevan pre-monitorin kautta välialueelle ja edelleen nostinlaiterakennukseen, jossa kuljetaan exit- monitorien kautta sosiaalitiloihin. Loppusijoitustiloista tulevat henkilöt nousevat hissillä nostinlaiterakennuksen välialueelle, jossa riisutaan maan alla käytetyt suojavarusteet (haalari, kypärä, saappaat). Seuraavaksi kuljetaan exit- monitorien kautta sosiaalitiloihin. Loppusijoitustiloista poistuvien pre-monitorointi ei ole suunnitelmien mukaan tarpeellinen, koska loppusijoituskapselien pintojen puhtaus ja tiiveys varmistetaan ennen niiden siirtoa loppusijoituslaitokselle. Pre- ja exit- monitorien yhteydessä sijaitsevat henkilö-dekontaminointitilat. Jos henkilön iho, suojavarusteet tai alusasut havaitaan kontaminoituneiksi, riisutaan ne henkilödekontaminointitilaan ja tilalle puetaan peseytymisen jälkeen puhtaat varusteet. Kontaminoitunut henkilö dekontaminoidaan erillisen ohjeen mukaisesti. Vasta kun henkilö on uusintamittauksessa havaittu puhtaaksi, hän voi poistua valvontaalueelta.

13 10 7 HENKILÖIDEN SÄTEILYSUOJELU Säteilysuojeluryhmä huolehtii laitoksella noudatettavien, säteilysuojeluun liittyvien liikkumis- ja työskentelyrajoitusten määrittelemisestä, tarvittavista suojavarusteista, säteilysuojista ja puhdistusvälineistä sekä säteilysuojeluun liittyvien ohjeiden laadinnasta ja niiden noudattamisen valvonnasta. Säteilysuojeluhenkilökunta antaa ohjeita ja määräyksiä säteilynalaisissa kohteissa työskenteleville henkilöille. 7.1 Säteilytyölupa Valvonta-alueella tehtäviä säteilytöitä varten laaditaan säteilytyölupa. Säteilytyöluvan myöntämistä koskevat menettelyt ja vastuut määritellään säteilysuojeluohjeissa tai vastaavissa asiakirjakokonaisuuksissa. Säteilytyölupa sisältää mm. seuraavia asioita: työkohde ja sen olosuhteet työnkuvaus suojeluohjeet ja tiedot tarvittavista suojavarusteista työannosvalvonta Kaikki työt kapselointi- ja loppusijoituslaitoksella tehdään työmääräinten ja työlupien perusteella. Niihin töihin, joihin liittyy säteilysuojelullisia näkökohtia, laaditaan säteilytyölupa. Säteilytyöluvan käyttötarpeen voi määritellä työnsuunnittelija. Säteilysuojeluhenkilökunta antaa tehtävän vaatiman koulutuksen kyseisille henkilöille. Säteilysuojeluhenkilöstö laatii säteilytyöluvat. Säteilysuojeluhenkilöstön poissa ollessa vuoropäällikkö tai erikseen nimetty henkilö vastaa säteilyvalvonnasta sekä sinä aikana tehdyistä luvista. 7.2 Laitosalueen annosnopeusmittaukset Posivan laitosalueelle asennetaan TVO:n mittareiden lisäksi muutamia jatkuvatoimisia annosnopeusmittausasemia (0.557), joista on yhteys TVO:n valvontaverkkoon ja Posivan laitostietojen valvontatilaan. Ulommat annosnopeusmittarit on kytketty myös valtakunnalliseen valvontaverkostoon. Tämän lisäksi säteilysuojeluhenkilöstö tekee säteilyvalvonta-alueen luokitusmittausten yhteydessä sekä aina tarpeen vaatiessa laitosalueen ja tarkkailualueen annosnopeusmittaukset erillisen mittapistekartan mukaisesti. 7.3 Henkilöannosvalvonta Säteilyasetuksessa on määritelty säteilytyö sekä luokiteltu työntekijät kahteen säteilytyöluokkaan A ja B. Saman asiakirjan luvussa 2 määritellään säteilytyötä tekevien henkilöiden korkeimmat sallitut vuosiannokset.

14 11 Säteilytyöksi määritellään työ, jossa työntekijän efektiivinen annos voi vuoden aikana ylittää arvon 1 msv, silmän mykiön ekvivalenttiannos arvon 15 msv tai ihon jonkin kohdan ekvivalenttiannos arvon 50 msv. Säteilytyöntekijän efektiivinen annos ei saa ylittää keskiarvoa 20 msv vuodessa viiden vuoden aikana eikä minkään vuoden aikana arvoa 50 msv. Silmän mykiön ekvivalenttiannos ei saa ylittää arvoa 150 msv vuodessa eikä ihon, käsien ja jalkojen ekvivalenttiannosraja arvoa 500 msv vuodessa. Ihoannos lasketaan enintään yhtä neliösenttimetriä kohti. Työntekijän aikaisemmat annokset on aina selvitettävä ennen työn aloitusta, jotta annosrajat eivät tietämättä ylittyisi. Kaikilla ydinlaitoksen valvonta-alueen työntekijöillä ja ydinpolttoaineen kuljetushenkilöstöllä on oltava henkilökohtainen annosmittari. Annosmittareilla on voitava mitata erikseen syvä- ja pinta-annos, erityisesti gammasäteilyn aiheuttama syväannos alueella 0,1 msv - 1 Sv fotonien energian ollessa 80 kev - 3 MeV. Tiloissa joissa voi altistua neutronisäteilylle on käytettävä neutroniannosmittaria. Alle 18-vuotiaat henkilöt Alle 18-vuotiasta henkilöä ei saa asettaa säteilytyöhön. Posivalla tämä tarkoittaa että kulkulupaa, joka oikeuttaa pääsyyn valvonta-alueelle ei myönnetä alaikäisille. Raskaana olevat naiset Naisille on erikseen määrätty mm., että sikiötä tulee suojella samalla tavoin kuin väestön yksilöä. Kun nainen on ilmoittanut olevansa raskaana, hänen työnsä on järjestettävä niin, että sikiön ekvivalenttiannos on niin pieni kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista, eikä ainakaan jäljellä olevana raskausaikana ylitä arvoa 1 msv. Onnettomuustilanteet Ohjeen YVL 7.4 ( ) mukaan tavoitteena on pidettävä, että säteilyaltistus rajoitetaan alle 50 msv. Poikkeuksena ovat välitön hengenpelastaminen ja nopea toiminta säteilylähteen hallintaan saamiseksi. Onnettomuustilanteessa säteilyvaaran rajoittamiseksi ja säteilylähteen hallintaan saamiseksi tarvittavat toimenpiteet tulee tehdä siten, ettei niihin osallistuvan henkilön efektiivinen annos ylitä arvoa 0,5 Sv eikä ihon minkään kohdan annos arvoa 5 Sv. Posiva vastaa annosvalvonnasta, työntekijöiden luokittelusta säteilytyöluokkiin, dosimetrien oikeasta käytöstä säteilytyössä ja annostarkkailun laadunvarmistuksesta. 7.4 Annosmääritykset ja kirjanpito Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksella työskentelevien henkilöannosten määrittämisestä vastaa hyväksytty annosmittauspalvelu. Annosmittauspalvelu huolehtii dosimetrien

15 12 vaihdoista, luennoista, annosten määrittämisestä, tulosten tallentamisesta Posivan käytössä olevaan tietojärjestelmään ja STUK:n annosrekisteriin sekä annosmittauslaitteiston (esim. TLD-järjestelmän) ylläpidosta [4]. Annosmittauspalvelun tulee olla STUK:n hyväksymä ja hyväksyntä voidaan saada korkeintaan viiden vuoden määräajaksi. 7.5 Työannosvalvonta Työannosvalvonnan (eletronisen dosimetrijärjestelmän) tarkoituksena on löytää ne työt tai työkokonaisuudet, joiden annoksia voitaisiin alentaa perusteellisemmalla työnsuunnittelulla tai laajemmilla säteilysuojelutoimenpiteillä. Työannosvalvonnan tarkoituksena on TLD-valvonnan tukena seurata reaaliaikaisesti hälyttävän elektronisen työdosimetrin avulla työkohteiden yksilöannoksien kehitystä ja mahdollistaa säteilysuojelun puuttuminen poikkeukselliseen annoskehitykseen riittävän ajoissa. Työannosvalvontaa toteutetaan elektronisilla annosmittareilla (e-doseilla). Henkilökohtaisten annosmittarien lisäksi on käytettävä myös muita mittareita, jos kehon eri osat altistuvat epätasaisesti ja efektiivinen annos voi poiketa merkittävästi varsinaisen henkilöannosmittarin tuloksesta. Annosmittaus erillisillä neutronimittareilla on järjestettävä silloin kun työntekijän arvioitu neutroniannos voi ylittää kirjausrajan 0,2 msv kuukauden aikana. 7.6 Sisäisen kontaminaation seurantamittaukset Poistuttaessa laitoksen valvonta-alueelta työntekijöille tehdään sisäisen kontaminaation mittaus kaksivaiheisen monitoroinnin jälkimmäisessä henkilömonitorissa (eli exit-monitorissa). Laitteiston herkkyys valitaan siten, että sillä pystytään riittävällä tarkkuudella havaitsemaan yläkehon alueelta ne ydinlaitosperäiset gammasäteilyä emittoivat radioaktiiviset aineet, joista voi mittaushetken radioaktiivisuuden perusteella aiheutua kirjausrajan ylittävä efektiivinen annos. Lisäksi TVO:n kokokehomittauslaitteella voidaan selvittää nopeasti, ettei henkilön kehossa tai vaatteissa ole merkittävää määrää radioaktiivisuutta. Pääportilla sijaitsevalla laitteella mitataan kaikki säteilytyöntekijät työsuhteen alussa, lopussa ja muulloinkin niin haluttaessa. Säteilytyöntekijöiden nuklidispesifisiä kokokehomittauksia voidaan suorittaa myös erillisen ohjelman mukaisesti STUK:n siirrettävällä mittauskalustolla sisäisten henkilöannosten määrittämiseksi. 7.7 Säteilytyöntekijöiden terveystarkkailu Posivalla noudatettavat menettelytavat säteilytyöntekijöiden luokituksessa ja terveystarkkailun valvonnasta on esitetty säteilysuojelukäsikirjan tai vastaavan asiakirjakokonaisuuden ohjeissa.

16 13 Säteilytyöhön liittyvät terveydelliset vaatimukset, terveystarkkailua toteutettaessa huomioon otettavat asiat sekä menettely todetuissa tai epäillyissä annosylitystapauksissa on esitetty STUK:n ST-ohjeessa Säteilyvalvontamittalaitteet Laitoksella tulee olla käytettävissä riittävä määrä tarkoitukseen sopivia kannettavia ja kiinteitä säteilynilmaisimia. Myös onnettomuuden tai muun epänormaalin tilanteen olosuhteisiin soveltuvia mittalaitteita on oltava käytettävissä tarpeen niin vaatiessa [3]. Alustava järjestelmäjako turvallisuusluokituksineen on seuraava: PK.551 Käsittelykammion säteilymittausjärjestelmä (TL3) - gamma-säteilyn annosnopeuden mittaukset paljaalle polttoaineelle (ml. polttoaineen kuivaus) PK.552 Käsittelykammion jäähdytys- ja suodatusjärjestelmän säteilymittausjärjestelmä (TL3) - käsittelykammiosta poistettavan ilman aktiivisuuden säteilymittaukset PK.553 PK.554 Poistoilmapiipun säteilymittausjärjestelmä (TL3) - kapselointilaitoksen ilmapäästöjen aktiivisuusmittaukset ja näytesuodattimet - loppusijoituslaitoksen näytesuodattimet Erillisten järjestelmien säteilymittausjärjestelmä (TL3) - eri järjestelmien sisältämän aktiivisuuden mittaukset - jätteiden käsittelyjärjestelmien säteilymittaukset P.555 Huonetilojen säteilymittausjärjestelmä (TL3) - kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen aluevalvonta P.556 Kannettava säteilymittausjärjestelmä - kannettavat gamma- ja neutroniannosnopeusmittarit - henkilökohtaiset säteilyannosmittarit - pintakontaminaatiomittarit - pyyhkäisynäyteanalysaattorit - henkilömonitorit - hengitysilman aktiivisuuden määrityslaitteet Ympäristön Säteilymittausjärjestelmä (TL4) Säämasto (TL4)

17 Suojavarusteiden hankinta Säteilysuojeluryhmä vastaa laitoksella käytettävien radioaktiivisilta aineilta suojaavien suojavälineiden tarkoituksenmukaisuudesta ja riittävyydestä. Kaikkien käytettävien suojavarusteiden tulee täyttää vähintään työsuojelumääräyksissä annetut minimivaatimukset Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset Laitosalueella tapahtuvien kuljetusten turvallisuus varmistetaan omilla ohjeilla. Maantiekuljetuksissa noudatetaan VAK-säännöksiä ja YVL-ohjeen D.2 [5] vaatimuksia. Merikuljetuksissa aluevesillä ja kansainvälisillä vesillä noudatetaan IMDG-säännöstöä (International Maritime Dangerous Goods Code) ja YVL-ohjeen D.2 vaatimuksia. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia toteutetaan TVO:n KPA varastolta kapselointilaitokselle ja Fortum Power&Heath Oy käytetyn polttoaineen välivarastolta kapselointilaitokselle. Kuljetukset tapahtuvat maalla tai merellä. Posivan säteilysuojeluryhmä vastaa ohjeidensa mukaisesti osana kuljetusorganisaatiota käytetyn polttoaineen kuljetusten säteilysuojelutoimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta Säteilysuojelukoulutus Kaikille säteilytyöntekijöille annetaan tulokoulutus, jonka aihepiirit ovat ydinvoimalaitoksen erityispiirteet, säteilysuojelun perusteet, työturvallisuus sekä Posivan ympäristöjärjestelmä. Tulokoulutukseen kuuluvan kirjallisen kokeen hyväksytty suorittaminen on kulkuluvan saannin edellytys. Tulokoulutus jakautuu yleiseen osaan ja säteilysuojeluosaan. Yleinen osa vaaditaan kaikilta Posivan alueella työskenteleviltä henkilöiltä ja säteilysuojeluosa ainakin valvonta-alueen työntekijöiltä. Kaikki säteilytyöntekijät kertaavat joko tulokoulutuksen tai täydennyskoulutuksen (esim. oranssiavainkurssi) kolmen vuoden välein. Käydyistä koulutuksista pidetään kirjaa Säteilylähteet ja niiden hallinta Säteilylähteen sisältävän tai säteilyä haluttaessa tuottavan laitteen säteilysuojelujärjestelyistä vastaa ko. laitteen toiminnasta vastaava johtaja. Annettujen säteilysuojeluohjeiden noudattamisesta vastaa linjaorganisaatio esimiesvastuun mukaisesti. Työntekijän tulee toimia annettujen ohjeiden mukaisesti ja muutenkin osaltaan huolehtia omasta ja muiden säteilyturvallisuudesta. Säteilylähteiden käyttöön liittyen Posivalla tulee olla turvallisuuslupa ja siinä nimetty säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja.

18 15 Tiedot kaikista Posivalla olevista ja tulevista säteilylähteistä kootaan yhteen rekisteriin Valmiustoiminta Säteilysuojelun henkilöstö kuuluu valmiusorganisaatioon. Valmiustilanteessa säteilyvalvojat muodostavat mittauspartioita säteilysuojelupäällikön ohjeiden mukaisesti. Säteilysuojelupäällikkö toimii valmiustilanteessa pääasiallisesti komentokeskuksessa valmiussuunnitelman määrittelemissä tehtävissä.

19 16 8 YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU Laitoksen käyttövaiheen aikana Posivan tulee tarkkailla käyttötoiminnasta laitoksen ympäristölle aiheutuvaa säteilyrasitusta YVL-ohjeissa esitettyjä vaatimuksia noudattaen. Laitoksen ympäristön säteilyvalvonta toteutetaan yhdessä TVO:n kanssa. 8.1 Säteilytarkkailuohjelma Ympäristön säteilytarkkailu suoritetaan ennalta laaditun, hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Ohjelmassa huomioidaan ympäristöstä kerättävien näytteiden, ympäristössä tehtävien mittausten ja laitokselta suoritettavien päästöjen mittausten perusteella tapahtuva tiedon keruu kriittisistä radionuklideista ja niiden leviämisteistä. Saatujen mittaus- ja analyysitulosten perusteella lasketaan ympäristön säteilyannokset. 8.2 Näytteiden otto ja analysointi sekä mittaustulosten keruu Säteilysuojeluhenkilöstö vastaa YVL-ohje C.4:n [6] mukaisesti ympäristön säteilytarkkailuohjelman puitteissa suoritettavista toimenpiteistä laitospaikalla ja tulosten raportoinnista viranomaisille. 8.3 Ympäristön säteilyannosten arviointi Posivan on laitosten käytön aikana osoitettava viranomaisille, että lupaehdoissa määrättyjä säteilyannosrajoja ei ylitetä. Koska säteilyannoksia ei kyseessä olevalla säteilytasolla yleensä pystytä suoraan havaitsemaan, tulee väestön eniten altistuvaa ryhmää edustavan henkilön annokset ja väestön kollektiiviset annokset laskea hyväksyttäviä malleja ja parametreja käyttäen. Annoslaskuissa tulee huomioida laitoksista ja käytetyn polttoaineen kuljetuksista tulevan säteilyn sekä radioaktiivisten aineiden päästöjen aiheuttamat säteilyannokset väestön eniten altistuvaa ryhmää edustavalle henkilölle ja väestölle [6].

20 17 9 STUK:IIN LÄHETETTÄVÄT SÄTEILYSUOJELUSUUNNITELMAT Töistä, joiden tuottaman säteilyannoksen arvioidaan ylittävän 50 manmsv, laaditaan erillinen työkohtainen säteilysuojelusuunnitelma, joka lähetetään tiedoksi STUK:iin. Suunnitelmassa esitetään riittävällä tarkkuudella työn kulku, säteilysuojelutoimenpiteet eri työvaiheiden kuluessa, annosarvio ja käytettävät säteilysuojeluresurssit ja vastuuhenkilöt.

21 18 10 POIKKEAMAT JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Säteilysuojelusta vastaava henkilö huolehtii, että kaikista säteilysuojelutoimenpiteiden yhteydessä havaituista merkittävistä puutteista, tapahtuneista vahingoista, säteilyonnettomuuksista tai annosrajojen ylityksistä, eri alueiden säteilytasossa tapahtuneista merkittävistä muutoksista sekä tapahtuneista säteilysuojeluohjeiden laiminlyönneistä tehdään ilmoitus poikkeamien hallintajärjestelmään, jossa määritellään korjaavat toimenpiteet ja menettelyt vastaavien tapahtumien estämiseksi. Säteilysuojelun vastuuhenkilö informoi laitoksen johtoa tapahtumista sekä antaa mahdolliset suositukset tapahtumien syiden selvittämiseksi.

22 19 LÄHDELUETTELO [1] Laukkanen ym Posivan ydinjätelaitosten kiinteät säteily- ja säämittausjärjestelmät - Periaatesuunnitelma. Työraportti , Posiva Oy. [2] Nikkanen T Kannettavien säteilyvalvontalaitteistojen periaatesuunnitelma. Työraportti , Posiva Oy. [3] YVL C.1 Ydinlaitoksen rakenteellinen säteilyturvallisuus ja säteilymittaukset [4] YVL C.2 Ydinlaitoksen työntekijöiden säteilysuojelu ja säteilyaltistuksen seuranta [5] YVL D.2 Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetus [6] YVL C.4 Ydinlaitoksen ympäristön säteilyturvallisuus