Suomen kielen tulevaisuus. Suomen kielen tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kielen tulevaisuus. Suomen kielen tulevaisuus"

Transkriptio

1

2 Ilmestynyt myös nidottuna: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 155 Suomen kielen tulevaisuus Kielipoliittinen toimintaohjelma Suomen kielen tulevaisuus Kirjoittajat Auli Hakulinen Jyrki Kalliokoski Salli Kankaanpää Antti Kanner Kimmo Koskenniemi Lea Kirjoittajat Laitinen Sari Auli Hakulinen Maamies Kielipoliittinen toimintaohjelma Pirkko Jyrki Kalliokoski Nuolijärvi Salli Kankaanpää Antti Kanner Kimmo Koskenniemi Lea Laitinen Sari Maamies Pirkko Nuolijärvi Typografian suunnittelu Markus Itkonen Taitto Matti Uusivirta Kotimaisten Typografian suunnittelu kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 7 Markus Copyright Itkonen Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Helsinki 2009 Taitto Matti URN:ISBN: Uusivirta ISSN: X Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 7 Ilmestynyt Copyright myös Kotimaisten nidottuna: kielten tutkimuskeskus Kotimaisten Helsinki 2009 kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 155 ISBN ISSN URN:ISBN: Helsinki 2009 ISSN: X

3 Alkusanat Suomen kielen toimintaohjelman syntysanat lausuttiin suomen kielen lautakunnan kokouksessa lokakuussa Aloite ohjelman tekemiseen on siis ollut Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotuksen) ja sen yhteydessä toimivan suomen kielen lautakunnan. Toimintaohjelman valmistelu aloitettiin keväällä Valmisteluun ovat osallistuneet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja sen suomen kielen lautakunta sekä Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos. Valmisteluvaiheessa kuultiin dosentti Pirjo Hiidenmaata, joka esitteli erilaisia tapoja laatia toimintaohjelma, ja professori Marika Tandefeltia, joka kertoi ruotsin kielen toimintaohjelmatyön kokemuksia. Opetusministeriöltä ei ole tullut erillistä tehtävänantoa, mutta ministeriö on Kotuksen tulosneuvotteluissa tukenut ajatusta tehdä tällainen ohjelma. Työ on edennyt asiantuntijatyöryhmän oman suunnitelman mukaan, ja ryhmä on itse päättänyt, mihin se kiinnittää huomionsa. Opetusministeriö on myöntänyt työhön erillismäärärahaa, mikä osoittaa konkreettisesti, että myös valtiovalta ymmärtää asian tärkeyden. Kartoittaakseen kielivalintoja ja kieliolojen nykytilaa toimintaohjelmaa valmistellut ryhmä on kuullut eri alojen asiantuntijoita ja koonnut tietoa ajankohtaisista lähteistä. Aineistona on ollut lakeja ja asetuksia, alan kirjallisuutta, raportteja, katsauksia, lehtitekstejä, haastatteluja ja verkkokeskusteluja. Tärkeää esityötä ohjelman laatimiseksi on tehnyt jo suomen kielen lautakunta kaudellaan , jolloin kielipoliittisen ohjelman edistämiseksi järjestettiin kaksi seminaaria. Kiitämme kaikkia niitä, jotka ovat lukeneet ja kommentoineet tekstejä ja joiden asiantuntemusta olemme voineet käyttää työn eri vaiheissa. Heidän nimensä esitetään seuraavalla sivulla. Sanomattakin on selvää, että lopullinen vastuu on kirjoittajien. Toimintaohjelman suunnittelu ja laatiminen on tehty ryhmätyönä, mutta kustakin luvusta on vastannut yksi tai kaksi kirjoittajaa. Johdannon on kirjoittanut Kotuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi, suomen kielen julkisen käytön ja aseman kehitystä koskevan luvun pääosin Helsingin yliopiston suomen kielen professori Lea Laitinen, osin Pirkko Nuolijärvi ja Pohjoismaiden kielipoliittisia toimintaohjelmia koskevan luvun Lea Laitinen. Suomi ja muut kielet koulussa -luvun ovat kirjoittaneet suomen kielen lautakunnan jäsen, professori emerita Auli Hakulinen ja Helsingin yliopiston suomen kielen professori Jyrki Kalliokoski. Luvun Suomen kieli korkeakouluopinnoissa ja tieteen kielenä on laatinut pääosin Auli Hakulinen, ja luvun Kieliteknologia ja suomen kieli on kirjoittanut Helsingin yliopiston kieliteknologian professori Kimmo Koskenniemi. Suomen kieli yritysmaailmassa -luvun on kir-

4 joittanut Pirkko Nuolijärvi ja Suomen kieli kansallisessa hallinnossa ja Euroopan unionissa -luvun Kotuksen kielenhuolto-osaston johtaja Salli Kankaanpää. Luku Vapaa-ajan kielimaisema on Kotuksen kielenhuolto-osaston erikoistutkijan Sari Maamiehen ja suomen kielen opiskelijan Antti Kannerin käsialaa. Lisäksi Antti Kanner on avustanut koko ryhmää aineiston kokoamisessa ja osallistunut vapaa-aikaa käsittelevän luvun lisäksi myös koulua ja korkeakouluja sekä EU:ta koskevien lukujen kirjoittamiseen. Kaikkien lukujen toimenpideehdotusten pohjalta tiivistetyt ohjelman pääsuositukset esitetään viimeisessä luvussa. Tekstin on viimeistellyt Sari Maamies. Suomen kielen toimintaohjelma on tarkoitettu esityöksi, jonka tavoitteena on luoda pohjaa suomen kielen käyttöä yhteiskunnassa lujittaville toimenpiteille. Ohjelma julkaistaan myös sähköisessä muodossa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen www-sivuilla (www.kotus.fi). Palautetta ja tietoja ohjelman toteuttamisesta voi lähettää osoitteeseen Toivomme keskustelun jatkuvan ja ohjelman innostavan etsimään hyviä ratkaisuja eri elämänaloilla niin, että suomi voi elää tulevaisuudessakin täysipainoisesti muiden kielten rinnalla. Tekijät Kiitokset Työryhmä on saanut asiantuntija-apua ja palautetta seuraavilta henkilöiltä: Elina Heikkilä Pirjo Hiidenmaa Helena Kangasharju Anneli Kauppinen Erkki Kolehmainen Lari Kotilainen Pekka Kukkonen Kaino Laaksonen Petri Laaksonen Petri Lauerma Pentti Leino Sirpa Leppänen Leealaura Leskelä Jorma Luomi Harri Mantila Mervi Murto Klaus Mäkelä Taru Nordlund Ritva Paananen Päivi Pahta Marjatta Palander Kaija Parko Aino Piehl Rebecca Piekkari Kaisa Pohjonen Kari Raivio Sirkka Rautoja Sara Routarinne Mirja Saari Anu Sajavaara Kerstin Stenius Oili Suominen Katariina Styrman Marika Tandefelt Elise Tarkoma Ulla Tiililä Matti Virtanen

5 Sisällys Taulukot ja kuviot 7 1. Miksi kielipoliittinen ohjelma? Suomen kieli monikielisessä yhteisössä Toimintaohjelman tavoitteet ja sisältö Suomen kielen julkisen käytön ja aseman kehitys Suomen kieli Ruotsin kuningaskunnassa 1500-luvulta vuoteen Suomen kieli Suomen suuriruhtinaskunnassa Venäjän aikana Suomen kielen asema Suomen tasavallassa Pohjoismaiden kielipoliittiset toimintaohjelmat Taustaa Pohjoismaiset toimintaohjelmat Pohjoismainen kielipoliittinen julistus Pohjoismainen kielipolitiikka nyt Suomi ja muut kielet koulussa Äidinkielen opetus peruskoulussa Äidinkieli ja ammatillinen perusopetus Äidinkielen opetus lukiossa Vieraskielinen opetus peruskoulussa Englannin ylivalta kouluissa Monikielinen koulu ja suomen kielen opetus: kenelle, mitä ja miten Suomen kieli korkeakouluopinnoissa ja tieteen kielenä Tieteen kansallisuus ja kansainvälisyys Yliopistojen kieliperiaatteet ja englanninkielinen opetus Julkaisujen kieli Englannin kielen asema yliopistojen julkaisutoiminnassa Tieteellisten seurojen julkaisutoiminta Termi- ja käännöstyö Suomalainen Tiedeakatemia ja suomen kieli Kieliteknologia ja suomen kieli Kieliteknologia ja sen sovellusalueet Kieliteknologia ja kielen säilyminen 141

6 6.3 Kieliresurssit eli kieliaineistot, -ohjelmat ja sovellukset Suomen kieliteknologian tila CLARIN- ja FIN-CLARIN-infrastruktuurihankkeet Suomen kieli ja tietotekniikka Suomen kieli yritysmaailmassa Suomalaisyritysten kansainvälistyminen Lainsäädäntö ja yritystoiminta Suomen ja muiden kielten käyttö yritysten kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä Suomen kielen opetus, kielentarkistus ja käännöspalvelut yrityksissä Yritysnimet, ammattinimikkeet ja ammattisanasto Monikielisyys elinkeinoelämän etuna Suomen kieli kansallisessa hallinnossa ja Euroopan unionissa Suomen kielen asema viranomaisten kielenä Julkishallinnon henkilöstön kielitaitovaatimukset Hallinnon kielen kehittäminen Lakikielen ymmärrettävyysongelmat Vieraiden kielten käyttö, kääntäminen ja tulkkaus kansallisessa hallinnossa Hallinnon termityö Euroopan unioni monikielisenä yhteisönä Suomen kielen asema EU:n virallisena kielenä EU-tekstien ymmärrettävyys Vapaa-ajan kielimaisema Arjen monikielisyys Kulttuuri Liikunta Sanoma- ja aikakauslehdet Televisio Elokuva Radio ja musiikki Internet ja verkkomediat Video- ja tietokonepelit Tulevaisuus? Suositukset 223 Lähteet 227 Säädökset 241

7 Taulukot ja kuviot Taulukot 4.1 Luokanopettajakoulutuksen opetussuunnitelmat Helsingin ja Jyväskylän yliopistossa Äidinkielen koe, kevät 2001: eri kurssimäärän suorittaneiden menestyminen kokeessa prosentein ilmaistuna Äidinkielen koe, kevät Arvosanapisteet/kurssit Vieraan kielen pitkän oppimäärän opetustarjonta (alakouluissa) eräissä kaupungeissa Peruskoulun A1-kielivalinnat Peruskoulun A2-kielivalinnat Lukion koko oppimäärän suorittaneiden kielivalinnat Valtakunnalliset arvosanajakaumat, kevään tutkinto Yliopistojen uusia Master s-ohjelmia Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus Helsingin yliopistossa vuonna Sektoritutkimuslaitosten julkaisut Englanninkielisten julkaisujen osuus sektoritutkimuslaitosten julkaisuista Tieteellisten seurojen kaikkien julkaisujen kieli Tieteellisten seurojen tieteellisten julkaisujen kieli Tieteellisten julkaisujen osuus ja englanninkielisten julkaisujen määrä ihmistieteissä Suomen kielen käyttö eräissä yrityksissä vuonna Helsingin Sanomien helmikuussa 2008 ilmestyneen neljän sunnuntainumeron työpaikka- ja viranhakuilmoitusten kieli Valtionhallinnon työpaikkailmoituksissa vaadittu tai eduksi katsottu kielitaito 151 ilmoituksen otoksessa Kirjojen ostaminen ja muiden medioiden seuraaminen, % vastanneista Yleisen kirjallisuuden uutuusnimikkeet 2006, painetut 197

8 Kuviot 4.1 Äidinkielen koe, kevät 2005: käytyjen kurssien määrä (% kirjoittajista) Tampereen yliopiston opinnäytteiden kieli Jyväskylän yliopiston opinnäytteiden kieli Helsingin yliopiston henkilökunnan julkaisujen kieli Helsingin yliopistossa laadittujen väitöskirjojen kieli Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE:n) väitöskirjojen kieli Tampereen yliopiston väitöskirjojen kieli Helsingin yliopiston laitossarjojen kielet Yleisimmin osatut kielet EU:ssa 183

9 1 Miksi kielipoliittinen toimintaohjelma? Suomen kielen toimintaohjelma on Suomen yhteiskunnan eri aloille tarkoitettu suomen kielen käyttöä koskeva kielipoliittinen ohjelma. Ohjelman lähtökohta on, että suomi on Suomessa tulevaisuudessakin keskeinen kieli yhteiskunnan kaikilla aloilla. Kantavana ajatuksena on rinnakkaiskielisyys: suomen kieltä kannustetaan käyttämään aina kun mahdollista ja tarvittaessa muiden kielten rinnalla. Ohjelma korostaa suomen kielen käytön lisäksi muun monipuolisen kielitaidon merkitystä. Ohjelman pääsuosituksena on, että Suomen valtio asettaa työryhmän laatimaan kielipoliittista ohjelmaa, joka ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon Suomessa käytettävät kielet. Tämän kielipoliittisen ohjelman osana olisivat käsillä oleva suomen kielen ohjelma ja jo aiemmin julkaistu suomenruotsin ohjelma. 1.1 Suomen kieli monikielisessä yhteisössä Suomalaisten identiteetti, se keitä olemme tai keitä koemme olevamme, on keskeinen kansallinen arvo. Tällaisia arvoja kansakunnat ovat olleet valmiita puolustamaan kaikin käytettävissä olevin voimavaroin ja keinoin. Identiteetti perustuu siihen kulttuuriin, joka meitä ympäröi ja johon olemme kasvaneet. Kulttuuri puolestaan on kytkeytynyt kieleen, jota käytämme, sillä kieli on se tukirakenne ja maailman hahmottamisen väline, jonka varassa kulttuuri vain voi toimia. Suomenkieliselle tämä kieli on suomi, ja suomalaisessa ympäristössä se on myös muunkielisille suomalaisille tärkeä toinen kieli. Maailmassa on melko harvoja kieliä, joiden asema on niin vankka kuin suomen kielen. Suomessa suomen aseman turvaavat perustuslaki ja kielilaki, joissa suomi ja ruotsi määritellään kansalliskieliksi. Suomen kieli on yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettävä kieli. Vuonna 1995 suomesta tuli yksi Euroopan unionin virallisista kielistä. Suomen kieli on Suomessa 4,8 miljoonan ihmisen äidinkieli

10 miksi kielipoliittinen toimintaohjelma? ja lähes 0,5 miljoonan suomalaisen toinen kieli. Muissa maissa suomenkielisiä on useita satoja tuhansia luvun alussa suomen kielen asema on havahduttu näkemään aivan toisesta näkökulmasta kuin muutama vuosikymmen sitten. Vaikka suomi ylipäätään voi hyvin ja elää monipuolista elämää, sen käyttöala on Suomessa kaventunut, erityisesti luonnontieteissä ja tekniikan alalla sekä kansainvälisissä yrityksissä. Suomen kielen asemasta tieteen kielenä onkin keskusteltu huolestuneeseen sävyyn jo pitkään. On käynyt selväksi, ettei suomen kielen asema säily itsestään, vaan suomen säilyminen yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettävänä kielenä vaatii yhä pienemmäksi käyvässä maailmassa tietoista huolenpitoa. Suomen yhteiskuntarakenteessa ja erityisesti sen koulutus- ja tutkimusjärjestelmässä on meneillään suuria muutoksia, joilla voi olla vaikutusta myös suomen kielen rooliin opetuksessa ja tutkimuksessa ja ajan oloon koko yhteiskunnan toiminnassa. Koko koulutusrakenne on suurten muutosten kohteena: peruskoulun ja lukion opetusjärjestelyjä koettelevat monilla seuduilla pienenevät ikäluokat; korkeakoulujen uudistuminen on päivänpoliittinen kysymys. On tekeillä kauaskantoisia ratkaisuja, jotka voivat vaikuttaa myös suomen kielen käyttöön ja nimenomaan sen aseman heikkenemiseen. Niin ikään sektoritutkimuslaitosten mahdollinen aseman muutos ja niille esitetyt vaatimukset voivat vaikuttaa alakohtaisia kielivalintoja koskeviin ratkaisuihin. Jos valtiolla ei ole selväpiirteistä kielipolitiikkaa, kieliä koskevat ratkaisut koulutuksessa ja tutkimuksessa jäävät liikaa yksittäisten instituutioiden ja peruskoulusta vastaavien kuntien harteille. Kielikoulutuksen osalta tähän seikkaan on kiinnittänyt huomiota myös kielikoulutuspoliittinen työryhmä, joka on esittänyt suosituksia kielikoulutuksen kattavaksi ja laaja-alaiseksi kehittämiseksi. 1 Kansalliskielten käyttöalan kaventuminen englannin käytön laajentuessa on saanut lähes kaikki Euroopan kieliyhteisöt arvioimaan omaa tilaansa. Maiden valtakieliset yhteisöt tarkastelevat nyt kieltään ja sen asemaa niin kuin vähemmistökielet ovat aina joutuneet tarkastelemaan: Missä tilanteissa kieli on käyttökelpoinen? Millä aloilla sitä voi käyttää? Pohjoismaiden ensimmäinen kielipoliittinen ohjelma oli vuonna 1998 ilmestynyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma, jossa käsiteltiin kielen asemaa yhteiskunnassa. Vaikka se ei antanut suosituksia, se oli tärkeä avaus suomalaisessa kielipolitiikassa. Sittemmin Pohjoismaissa ja myös Virossa ja Latviassa on ilmestynyt kielilautakuntien ja valtion asettamien työryhmien laatimia kielipoliittisia ohjelmia, ja keskustelu maan pääkielen asemasta käy vilkkaana myös Saksassa. Suomessa ilmestyi vuonna 2003 ruotsin kielen lautakunnan laatima ruotsin kielen toimintaohjelma Tänk om Käsillä oleva suomen 1. Ks. Luukka ja Pöyhönen

11 toimintaohjelman tavoitteet ja sisältö kielen toimintaohjelma on yksi lenkki tässä kielten asemaa koskevien arviointien ja toimenpide-ehdotusten ketjussa. 1.2 Toimintaohjelman tavoitteet ja sisältö Suomen kielen toimintaohjelma on kielipoliittinen ohjelma. Siinä otetaan kantaa suomen kielen asemaan ja käyttöön ja tehdään ehdotuksia sen monipuolisen ja laaja-alaisen käytön turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Suomen kielen käytön nykytilan valossa ohjelma korostaa ylipäätään äidinkielen merkitystä ja puolustaa samalla monikielisyyden säilymistä maailmassa. Englanti on käyttökelpoinen ja tarpeellinen yhteinen kieli, lingua franca. Sen käytön nopea ja hallitsematon laajentuminen on kuitenkin myös monikielisyyden uhka, kun pienempien yhteisöjen kielet ja muut vieraat kielet jäävät taka-alalle. Äidinkielen aseman vahvistaminen kaikin tavoin on siten myös monikielisyyden vahvistamista. Sitä tämäkin toimintaohjelma tahtoo edistää. Ohjelman kantavana ajatuksena on rinnakkaiskielisyys: se rohkaisee käyttämään suomen kieltä eri yhteyksissä tarvittavien muiden kielten rinnalla. Lähtökohtana on yksilön oikeus äidinkieleen, tässä suomen kieleen, mutta myös se, että muunkielisillä suomalaisilla on oikeus saada kunnollista valtakielen opetusta koulussa ja työelämässä. Julkinen valta on vastuussa siitä, että maan kansalliskielten asema turvataan ja että kaikilla kansalaisilla äidinkielestä riippumatta on mahdollisuus oppia maan valtakieliä. Suomen kielen toimintaohjelman tarkoituksena ei ole taistella englantia tai muita kieliä vastaan kielten opiskeleminen on suomalaisille itsestään selvää, vaan tarkoitus on puhua oman kielen puolesta ja painottaa sen merkitystä yhteiskunnan ja yksilön elämässä. Suomen kieli voi monesta näkökulmasta arvioituna erittäin hyvin. Se on kaikilla yhteiskunnan aloilla käytetty kieli, sillä julkaistaan paljon kauno- ja tietokirjallisuutta, sitä opiskellaan kouluissa ja yliopistoissa, sen tutkimus on monipuolista ja eri viestimet ovat täynnä suomea. Kuitenkin näyttää siltä, että vaikka tilanne on päällisin puolin ennallaan, suomen kielen käyttöala kaventuu huomaamatta joillakin tieteenaloilla ja eräissä alakulttuureissa. Tässä toimintaohjelmassa kuvataan ensinnäkin nykysuomalaista kielenkäytön maailmaa, jossa suomen kieltä käytetään eri elämänaloilla muiden kielten rinnalla ja jossa se joutuu kilpailemaan elintilastaan englannin kanssa. Nykytilanteen taustan ymmärtämiseksi on käsitelty myös suomen kielen historiaa ja pohjoismaisten naapurien viimeaikaisia kielipoliittisia ohjelmia ja toimia. Toiseksi ohjelmassa tehdään ehdotuksia suomen kielen aseman varmistamiseksi yhteiskunnan eri toimintalohkoilla ja pidetään esillä oman 11

12 miksi kielipoliittinen toimintaohjelma? kielen tärkeyttä. Kyseessä on suomenkielisen oikeus saada tietoa omalla kielellä, oikeus opiskella omalla kielellä ja oikeus käyttää omaa kieltään eri tilanteissa, kuten asioida omalla kielellä virastossa, saada omakielisiä terveydenhuollon palveluja ja vaikuttaa kaikin tavoin omien kielellisten oikeuksien toteutumiseen yhteiskunnassa. Kyseessä on myös oikeus saada maan valtakielen opetusta, kun äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Suomen kielen toimintaohjelma lähtee siitä, että on mahdollista elää monilla kielillä yhtä aikaa ja käyttää suomea rinnakkain muiden kielten kanssa. On tarkoituksenmukaista käyttää esimerkiksi englantia ja muita kieliä kansainvälisillä areenoilla, kun taas monissa kotimaisissa yhteyksissä on tarkoituksenmukaista ja luonnollista käyttää suomea. Kielten rinnakkainelo sekä yksilön että yhteisön elämässä on nykyoloissa välttämätöntä ja mahdollista. Suomen kielen toimintaohjelmassa onkin kysymys suomalaisen demokratian säilymisestä niin, ettei tieteellinen ja taloudellinen eliitti erkaannu muun väestön elämänpiiristä. Ohjelmalla on myös laajempi tavoite. Sitä tehtäessä on entisestään vahvistunut käsitys, että Suomen valtiolla tulisi olla kielipoliittinen ohjelma, jota valmisteltaessa hyödynnettäisiin suomen kielen toimintaohjelmaa, vuonna 2003 valmistunutta ruotsin kielen toimintaohjelmaa, tekeillä olevia vähemmistökielten ohjelmia sekä Suomen kielioloja kuvaavaa valtioneuvoston kertomusta kielilainsäädännön soveltamisesta (2009). Toimintaohjelmassa käsitellään suomen kielen julkisen käytön ja aseman kehitystä yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettäväksi kieleksi Pohjoismaiden kielipolitiikkaa suomen kielen käyttöä ja kielenopetusta koulussa suomen kielen ja muiden kielten käyttöä korkeakouluopinnoissa ja tieteen kielenä suomen kielen merkitystä kieliteknologiassa suomen kielen käyttöä yritysmaailmassa suomen kieltä (kansalliskieliä) koskevaa kielilainsäädäntöä sekä suomen kielen käyttöä kansallisessa hallinnossa ja EU:n toimielimissä suomen kielen käyttöä mediassa ja vapaa-aikana. Taustaa koskevissa luvuissa tarkastellaan sitä, miten suomen kielestä on muotoutunut kaikilla yhteiskunnan aloilla käytettävä kieli, millaiset instituutiot sitä tutkivat ja huoltavat, miten muuttoliikkeet ovat muovanneet Suomen kielikarttaa sekä millaisia kielipoliittisia toimintaohjelmia Pohjoismaissa on tehty. Kutakin toimintaaluetta koskevassa luvussa esitetään ajankohtaista tietoa siitä, miten suomen kieltä käytetään ja miten sen käyttöala on mahdollisesti muuttumassa kyseisellä toiminnan lohkolla. Toimintaohjelmassa on havainnollistettu eri elämänalojen tilannetta esimerkkien avulla 12

13 toimintaohjelman tavoitteet ja sisältö ja nostettu esiin keskeisiä, meneillään olevia kehityslinjoja, eikä siinä ole ollut mahdollistakaan pyrkiä kokonaisvaltaiseen analyysiin. Kussakin luvussa esitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja käsitellään myös sitä, ketkä niiden toteuttamisesta ovat erityisessä vastuussa. Päätösluvussa esitetään tärkeimmät toimenpide-ehdotukset. Ehdotukset suunnataan niille tahoille, jotka kullakin alueella ovat päättäjinä. Siten tuodaan esiin ne vastuussa olevat, jotka päätöksillään voivat edistää tai heikentää suomen kielen asemaa. Ohjelma tähdentää myös sitä, että oman kielen kohtelu on arvokysymys. Yhteiskunnan tehtävänä on antaa suomen kielen käytölle suotuisat puitteet, joiden turvissa yksilöt voivat tehdä ratkaisunsa. Rahan suuntaaminen suomen kielen oppimisen ja käytön tukemiseen on tulevaisuuteen investoimista enemmistön, vähemmistöjen ja koko yhteiskunnan parhaaksi. 13

14 14

15 2 Suomen kielen julkisen käytön ja aseman kehitys Suomen kielen kehitys täysivaltaiseksi ja moderniksi yhteiskunnan kieleksi kesti vuosisatoja. Prosessi käynnistyi jo 1500-luvulla Ruotsin kuningaskunnassa, mutta kansallisen identiteetin keskeiseksi tekijäksi suomen kieli kasvoi vasta 1800-luvulla Venäjän keisarikuntaan liitetyssä Suomen suuriruhtinaskunnassa luvulla suomen statuksen kansalliskielenä vahvisti itsenäisen Suomen tasavallan perustuslaki luvun kielipolitiikassa olennainen tekijä on myös suomen kielen asema yhtenä Euroopan unionin virallisista kielistä. 2.1 Suomen kieli Ruotsin kuningaskunnassa 1500-luvulta vuoteen Ks. Eng 2001: , Tässä luvussa luodaan toimintaohjelmalle taustaa kertomalla suomen kielen julkisen käytön ja virallisen aseman historiaa. Se on ollut pitkä prosessi, jota voi lukea yhden kieliyhteisön menestystarinana. Kertomus suomen kielen kehityksestä yhteiskuntaa ylläpitäväksi täysivaltaiseksi kieleksi alkaa Ruotsin valtakunnasta, jossa suomen kieltä ensimmäiseksi kuuluu julkisissa yhteyksissä. Nykyisen Suomen alueita kuului Ruotsin kuninkaan valtapiiriin jo keskiajalla: aluksi ns. Varsinais-Suomi, vähitellen yhä laajempi osa alueesta, jota kutsuttiin Itämaaksi (Österland) ja 1400-luvun lopulta lähtien Suomeksi (Finland) luvulla Ruotsin kuningas otti itselleen Suomen suuriruhtinaan arvon, minkä jälkeen puhuttiin myös Suomen suuriruhtinaanmaasta luvun lopulla Ruotsiin kuuluivat nelijalkaisen mallin mukaan Sveanmaa, Götanmaa, Norlanti ja Suomi. 1 Suomen alueeseen taas laskettiin vaihtelevasti erikokoisia osia, esimerkiksi 1600-luvulla joko pelkästään Varsinais- Suomi ja Satakunta tai näiden lisäksi myös Uusimaa ja Häme, joskus valtakunnan itäosakin. Pohjanmaata, joka kuului kyllä Turun hiippakuntaan ja Turun hovioikeuden piiriin, ei sen sijaan tavallisesti luettu Suomeen, vaan vielä 1700-luvun Ruotsissa puhuttiin erikseen Suomesta ja Pohjanmaasta (Finland med Österbotten). Pohjanmaalla 15

16 suomen kielen julkisen käytön ja aseman kehitys olikin vilkkaat yhteydet Pohjanlahden yli, ja ajoittain se kuului myös hallinnollisesti Västerbotteniin. Ahvenanmaata ja Lappiakaan ei vielä pidetty Suomen osina. 2 Myös Ruotsin länsiosissa asui jo varhain suomalaisia. Tukholman alueella heitä oli eräiden arvioiden mukaan 1400-luvun lopulla jopa henkeä eli % asukkaista luvun lopulla Tukholman suomalaisella seurakunnalla oli lähes kaksituhatta jäsentä ja lähiseurakunnissa saman verran Suomesta kotoisin olevia jäseniä, joten suomalaisia oli 6 7 % kaupungin kokonaisväestöstä. 4 Lisäksi Rautalammin suurpitäjästä kotoisin olevia kaskenviljelijöitä, ns. metsäsuomalaisia, muutti ja 1600-luvun vaihteesta lähtien Keski-Skandinaviaan, Ruotsissa lähinnä Vermlannin alueelle. 5 Itämaassa eli Suomen alueella suurin osa ns. yhteisestä kansasta eli rahvaasta puhui äidinkielenään suomen murteita luvulla Henrik Gabriel Porthan kuvasi niitä kolmena päämurteena: Etelä- Suomen eli Turunmaan sekä Pohjanmaan ja Savon murteina. 6 Rannikkoalueilla asui myös ruotsinkielistä rahvasta, jota sinne oli muuttanut luvuilta lähtien. Säätyläiset puhuivat enimmäkseen ruotsia ja muitakin Euroopan kieliä. Maassa oli runsaasti myös kaksikielisiä sekä suomea että ruotsia puhuvia tai ainakin molempia kieliä ymmärtäviä kansanihmisiä ja virkamiehiä ja 1700-lukujen kuluessa papit, virkamiehistö ja monet kaupunkien kauppiaatkin alkoivat kuitenkin käyttää yhä enemmän ruotsia paitsi virkakielenä myös koti- ja seurustelukielenään. 7 Ruotsi oli koko kuningaskunnan ainoa hallintokieli. Lähtökohtana kirkon kieli Suomea oli julkisena kielenä käytetty jonkin verran jo keskiajalla kirkon piirissä. 8 Vaikka katolisen kirkon kieli oli latina, kirkollisia toimituksia ja jumalanpalvelusta hoidettiin myös suomeksi. Uskonpuhdistus paransi kansankielten asemaa kirkossa ja maallisessakin hallinnossa. Ruotsin kirkon hallinnolliseksi kieleksi tuli latinan lisäksi ruotsi koko valtakunnassa, mutta muissa yhteyksissä Suomen alueen kirkoissa käytettiin suomea. Alettiin myös julkaista suomenkielistä kirjallisuutta. Ensimmäisenä ilmestyi vuonna 1543 Agricolan ABCkiria, joka sisälsi sekä aapisen että katekismuksen, seuraavana vuonna Agricolan Rukouskirja, jossa rukousten lisäksi oli muun muassa kalenteri, astrologiaa ja terveystietoutta. Samalla vuosikymmenellä ilmestyi Agricolan suomentama Uusi testamentti. Koko Raamattu julkaistiin suomeksi vuonna 1642, ja 1700-luvulla sen painosten asua tarkistettiin ja käännöstä korjailtiin. Suomenkielinen kirjallisuus pohjautui suurimmaksi osaksi käännöksiin. Saarnoja kirjoitettiin ja pidettiin kuitenkin suoraan suomeksi, ja 1600-luvulta lähtien julkaistiin myös useita suomenkielisiä saarnakirjoja. 2. Esim. Bladh ja Kuvaja Tarkiainen 1999: Engman ja Samuelson 2006: Varhaisista maastamuuttajista tarkemmin ks. lukua Ks. Porthan 1801; Ikola Jo Bartholdus Vhael oli kieliopissaan (1733) kuvannut suomea kolmen päämurteen pohjalta, lähinnä pohjalaisesta näkökulmasta mutta myös savolaisia ja lounaisia piirteitä esitellen. 7. Porthan 1793: ; Jutikkala 1949; Kuvaja, Rantanen ja Villstrand Tästä tarkemmin ks. Maliniemi

17 suomen kieli ruotsin kuningaskunnassa Suomen kirjakieli alkoi siis kehittyä 1500-luvulta lähtien varsinkin kirkollisissa toimissa ja julkaisuissa mutta jonkin verran maallisenkin hallinnon teksteissä. Vaikka standardisuomea ei Ruotsin aikana suunnitelmallisesti kehitetty, pyrkimystä luoda yhteisiä normeja voi nähdä jo ensimmäisen raamatunkäännöksen (1642) kielellisissä ratkaisuissa. Keskushallinto ohjeistikin raamatunkääntäjiä sen verran, että edellytti kielen olevan puhdasta suomea, jota ymmärrettäisiin kaikkialla. Turun hiippakunnalla oli kirkollisen kielen muotoutumisessa aluksi eniten arvovaltaa, ja niin kirjasuomen kansankieliseksi pohjaksi vakiintuivat lounaiset ja satakuntalaiset murteet. Kirkollisia ja samalla kielellisiä keskuksia oli kaksi muutakin: itäinen muodostui Viipurin (myöhemmin Porvoon) hiippakunnan alueelle ja pohjoinen Vaasan ja Oulun suunnalla Pohjanmaan papiston ympärille. Itämurteiden vaikutus kirjakieleen jäi vielä vähäiseksi, mutta hämäläiset ja pohjalaiset kielenpiirteet vahvistuivat etenkin 1700-luvulla uusien raamatun- ja lainsuomennosten ja muidenkin julkaisujen ansiosta. 9 Kirkon tehtäväksi tuli huolehtia myös kansanopetuksesta. Käytännössä se tapahtui siten, että seurakunnan lukkari opetti rahvaalle katekismusta ja aapista kansankielellä, Suomessa siis lähinnä suomeksi. Esimerkiksi piispa Johannes Gezelius vanhemman julkaisemaa aapiskirjaa Yxi lasten paras tawara (1666) käytettiin opetuksessa sata vuotta. On arvioitu, että 1700-luvun puolivälissä noin % Suomen väestöstä osasi lukea, mutta kirjoitustaitoa rahvaalla ei juuri ollut. 10 Tarpeen tullen käytettiin kirjureina esimerkiksi paikkakunnan lukkaria, kirkonisäntää tai lautamiehiä; Pohjanmaalla oli erityisiä pitäjänkirjureita Kirkon kielioloista Suomessa Ruotsin aikana Suolahti 1917: ; Villstrand 2008b. 10. Tommila 1988; Villstrand 1999: 90; Mäkinen Vanhin tunnettu dokumentti kirjoitustaitoisen kansanihmisen suomenkielisestä tekstistä on 1600-luvulta. 11. Pitäjänkirjureista Kuvaja, Rantanen ja Villstrand 2007: Ajan kouluoloista ja opetuksesta Suolahti 1993: ; Fagerlund, Villstrand ja Jern 2000: Fagerlund, Villstrand ja Jern 2000: 348. Laki- ja hallintokielen alku Ruotsin maallisessa hallinnossa suomen kielellä ei ollut virallista asemaa, vaikka paikallishallinnossa toimittiin paljolti suomeksi. Epävirallisesti suomea käytettiin tätä laajemminkin. Hallitsijan kirjeet lähetettiin suomalaisille käskynhaltijoille suomeksi laadittuina, ja niitä alkoi ilmestyä painettunakin jo 1500-luvun lopulla. Oli tapana myös huolehtia tulevien kuninkaiden suomen kielen opetuksesta. Jo 1500-luvulla suomea opetettiin Kustaa Vaasan kolmelle pojalle, ja 1600-luvulla Suomen kenraalikuvernöörinäkin toiminut Pietari Brahe korosti sitä, miten tärkeää hallitsijan oli ymmärtää valtakunnan itäosan kieltä. 12 Seuraava tekstikatkelma on näyte Kustaa II Aadolfin vuonna 1615 antamasta vastauksesta kansan valituksiin matkalaisten kyytimis- ja kestitysvelvollisuuksista: Nijn me ymmärdhem että meiden hyvä ajatoxem alimaisten hywydhen puolesta eiwet ole site saanet nautita heiden hywäxens quin mö toiwoim. Ja 17

18 suomen kielen julkisen käytön ja aseman kehitys että ychteinen cansa nijn hyvin sijtte quin enengin ombi wieranholhomisella ja skydhillä raskautettu eiwet ole nautineet rauha cotonans tiellä ja heiden oikealla matcallans. Ja wielä sijttä hosumisella ia hawoilla vsein wäkivalda heiden cochtans tapactu enämitten niildä joilla ei ychten todhistusta ole. Sijtä me waicutetudh olemma toista neuwoa ylösaiatteleman senpääle että alemeiset saisit rauhassa olla ja mö moninaisist swrista walitoxist wapahaxi pääsisim. 13 Myös kuningaskunnan lakeja käännettiin suomeksi varhain. Ensimmäisen maanlain suomennoksia oli käsikirjoituksina jo 1500-luvun lopussa ja kaupunkilain suomennoksia 1600-luvun alussa. Niitä ei painettu; koko valtakunnan uudistettu laki julkaistiin suomenkielisenä vasta vuonna 1759, eikä silläkään ollut virallista statusta. Joka tapauksessa jo varhaisten lainsuomennosten kielessä pyrittiin tietoisesti tavoittamaan Suomen maakunnassa puhuttujen suomen murteiden piirteitä: Ruodzin waldakunnan Maan elj taloin poicain laki, Ruodzin kielestä Suomen kielelle tulkittu, itä pohian maalla, Suomalaisten tarpehexi. Liungi Thomahan poialta, Cala Joen kyrko herralta, Jossa tulkitzemuxes on enin tauoitettu sitä Suomen kieltä, quin ymbäri Suomen Turgun ia itä pohian maalla puhutan. 14 Hallinnollisten tekstien suomentajina toimivat Tukholman suomalaisen seurakunnan papit ja kuninkaan virkamiehet. 15 Käytännössä käännöstyö jäi kuitenkin monesti Suomessa paikallisen papiston vastuulle. Vuoden 1686 kirkkolaissa määrättiin, että pappien oli luettava jumalanpalveluksissa ääneen kuninkaan kuulutukset ja asetukset sekä ruotsiksi että suomeksi. Kirkko valjastettiin näin valtiovallan palvelukseen, mikä oli kätevä tapa hoitaa koko valtakunnan laajuista joukkoviestintää esivallalta alamaisille. 16 Läheskään kaikkia kuulutuksia ei Suomeen saatu, mutta kun luettavana oli myös paikallishallinnon määräyksiä, tähän kului pyhäpäivisin runsaasti aikaa. Kuninkaan kanslian tekstit saapuivat lisäksi usein perille vain ruotsinkielisinä ja niin myöhään, että papit joutuivat suomentamaan ne vapaasti improvisoiden suoraan saarnastuolista. Se edellytti sujuvaa kaksikielisyyttä. Suullisessa käännöksessä määräysten alkuperäinen sisältö saattoi muuttua tai jäädä kuulijoille hämäräksi, mihin nämä myös reagoivat. Talonpojat valittivat useilla valtiopäivillä, että lakia on vaikea olla rikkomatta, jos sen sisällöstä ei saa selvää, ja suomalainen papistokin vetosi kuninkaaseen toistuvasti ongelmien ratkaisemiseksi. 17 Vuonna 1732 keskushallinto sitoutui painattamaan kaikki kuninkaan kuulutukset sekä ruotsiksi että suomeksi ja velvoitti maaherrat huolehtimaan siitä, että papit saisivat myös paikalliset kuulutukset luettavakseen tarvittavilla kielillä. Papiston ja rahvaan yhteisestä vaatimuksesta kuninkaan kansliaan perustettiin vuonna 1735 kääntäjän virka, joka vakinaistettiin vuonna lait/as1600_rdf.xml 14. lait/lju.ml_rdf.xml. Ks. myös Ulkuniemi Tekstin suomentaja Ljungo Tuomaanpoika oli syntynyt ja toimi pappina Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. 15. Hallinnollisten tekstien suomentamisprosessia koskevat tiedot tässä luvussa: Suolahti 1993 [1913]; Jutikkala 1949: ; Villstrand 2008b. 16. Reuterswärd 2001: Monilta suomalaisen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajilta puuttui 1700-luvulla sekä ruotsin taito että kirjoitustaito. Ks. T. Paloposki 1961:

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen

Lisätiedot

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa

Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1 Kielipolitiikka ja -suunnittelu

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Anna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø

Anna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø Sivistyneistön i i tö kielenvaihto iht ruotsista suomeen 1850 1920 Anna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø Aiheet: Kielitilanne Suomessa ennen kielenvaihtoa Kielenvaihto iht makrotasolla Kielenvaihto

Lisätiedot

OMAKIELISTEN TERMIEN MERKITYS

OMAKIELISTEN TERMIEN MERKITYS OMAKIELISTEN TERMIEN MERKITYS Tieteen kansallinen termipankki kielitieteen pilotti Kotikielen Seuran teemapäivä 20.4.2012 Lea Laitinen Mihin tarvitaan omakielisiä termejä? 1. Tieteenteon rinnakkaiskielisyyttä

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Kieli valtionhallinnossa

Kieli valtionhallinnossa Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa

Lisätiedot

Suomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia

Suomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia Kotimaisten kielten keskus Institutet för de inhemska språken www.kotus.fi Suomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia Pirkko Nuolijärvi Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA SUOMEN PIPLIASEURAN YHTEISTYÖHANKKEET KOOSTE HANKKEIDEN ETENEMISESTÄ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA SUOMEN PIPLIASEURAN YHTEISTYÖHANKKEET KOOSTE HANKKEIDEN ETENEMISESTÄ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA SUOMEN PIPLIASEURAN YHTEISTYÖHANKKEET KOOSTE HANKKEIDEN ETENEMISESTÄ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014 2013 2014 Malawin Pipliaseura Valmistuneiden raamatunkäännösten painaminen

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia 2011 2015

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia 2011 2015 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia 2011 2015 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on valtion asiantuntijalaitos, joka toimii kotimaisten kielten aseman turvaamiseksi ja käytön edistämiseksi.

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus taustaa ja vaiheita

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus taustaa ja vaiheita Kotimaisten kielten tutkimuskeskus taustaa ja vaiheita Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) perustettiin vuonna 1976 yhdistämällä useita suomen ja sen sukukielten sekä ruotsin kielen alalla toimivia

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Kielistrategiasta toiminnasta

Kielistrategiasta toiminnasta Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Etnopolitiikkaa Ruijassa

Etnopolitiikkaa Ruijassa Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA

Lisätiedot

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan

Lisätiedot

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin

Lisätiedot

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli A2- kielivalinta 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli Hyvät KOLMASLUOKKALAISTEN vanhemmat Lapsellanne on nyt mahdollisuus valita toinenkin vieras kieli englannin lisäksi.

Lisätiedot

Sanastotyön tulevaisuuden näkymiä valtionhallinnossa. Sanastokeskus TSK 35 vuotta Kaisa Kuhmonen, valtioneuvoston kanslia, 29.10.

Sanastotyön tulevaisuuden näkymiä valtionhallinnossa. Sanastokeskus TSK 35 vuotta Kaisa Kuhmonen, valtioneuvoston kanslia, 29.10. Sanastotyön tulevaisuuden näkymiä valtionhallinnossa Sanastokeskus TSK 35 vuotta Kaisa Kuhmonen, valtioneuvoston kanslia, Monenlaista sanastotyötä Valtioneuvoston kanslian kielipalvelun tehtävät Terminologisen

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

ESKO-verkosto: EU:n kääntäjien ja suomalaisten asiantuntijoiden yhteistyöllä kohti parempia säädöksiä

ESKO-verkosto: EU:n kääntäjien ja suomalaisten asiantuntijoiden yhteistyöllä kohti parempia säädöksiä ESKO-verkosto: EU:n kääntäjien ja suomalaisten asiantuntijoiden yhteistyöllä kohti parempia säädöksiä Nordterm 2011 Mikä on ESKO? tehtävä tavoite jäsenet Miten ESKO toimii? Miten ESKO vaikuttaa parempaan

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys -hankkeen aloitusseminaari Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 17.12.2010 Vesa Heikkinen Harmaata ja värikästä Mikä on

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80. Sana kiertää KIRJOITUKSIA PAINATUSKESKUS HELSINKI

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80. Sana kiertää KIRJOITUKSIA PAINATUSKESKUS HELSINKI KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80 Sana kiertää KIRJOITUKSIA SUOMEN KIELESTÄ T O I M I T T A N U T MAIJA LÄNSIMÄKI PAINATUSKESKUS HELSINKI SISÄLTÖ YKSILÖN JA YHTEISÖN KIELTÄ Miksi alikersantti

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot Kaisa Syrjänen Schaal Suomen kieli Ruotsissa 2. 12. 2014: 15 vuotta kansallisena vähemmistökielenä Virallinen lakisääteinen asema Hallintoalue laajentunut Vähemmistökielten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTAOPAS 2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI KIELIVALINTA LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN A2-KIELEN VALINTA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

Miten tietokone näkee suomen murteet?

Miten tietokone näkee suomen murteet? Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Forum Criteriorum seminaari Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi Esityksen runko

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS 110-vuotiaan maantieteen laitoksen alkuvaiheet Suomessa maantieteen kehitys itsenäiseksi yliopistolliseksi tieteenalaksi henkilöityy Ragnar Hultiin, innovaattoriin,

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen lautakunnan 31. kokouksesta 25.9.2006. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31.

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus. 28.9.2010 henry hedman

28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus. 28.9.2010 henry hedman 28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus 28.9.2010 henry hedman 1 Amerikan intiaanin ajatus kielestään: Puhun rakasta kieltäni, siksi kuka olen. Opetamme lapsillemme kieltämme, koska haluamme heidän tietävän

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot