Suomen kielen tulevaisuus. Suomen kielen tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kielen tulevaisuus. Suomen kielen tulevaisuus"

Transkriptio

1

2 Ilmestynyt myös nidottuna: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 155 Suomen kielen tulevaisuus Kielipoliittinen toimintaohjelma Suomen kielen tulevaisuus Kirjoittajat Auli Hakulinen Jyrki Kalliokoski Salli Kankaanpää Antti Kanner Kimmo Koskenniemi Lea Kirjoittajat Laitinen Sari Auli Hakulinen Maamies Kielipoliittinen toimintaohjelma Pirkko Jyrki Kalliokoski Nuolijärvi Salli Kankaanpää Antti Kanner Kimmo Koskenniemi Lea Laitinen Sari Maamies Pirkko Nuolijärvi Typografian suunnittelu Markus Itkonen Taitto Matti Uusivirta Kotimaisten Typografian suunnittelu kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 7 Markus Copyright Itkonen Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Helsinki 2009 Taitto Matti URN:ISBN: Uusivirta ISSN: X Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 7 Ilmestynyt Copyright myös Kotimaisten nidottuna: kielten tutkimuskeskus Kotimaisten Helsinki 2009 kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 155 ISBN ISSN URN:ISBN: Helsinki 2009 ISSN: X

3 Alkusanat Suomen kielen toimintaohjelman syntysanat lausuttiin suomen kielen lautakunnan kokouksessa lokakuussa Aloite ohjelman tekemiseen on siis ollut Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotuksen) ja sen yhteydessä toimivan suomen kielen lautakunnan. Toimintaohjelman valmistelu aloitettiin keväällä Valmisteluun ovat osallistuneet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja sen suomen kielen lautakunta sekä Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos. Valmisteluvaiheessa kuultiin dosentti Pirjo Hiidenmaata, joka esitteli erilaisia tapoja laatia toimintaohjelma, ja professori Marika Tandefeltia, joka kertoi ruotsin kielen toimintaohjelmatyön kokemuksia. Opetusministeriöltä ei ole tullut erillistä tehtävänantoa, mutta ministeriö on Kotuksen tulosneuvotteluissa tukenut ajatusta tehdä tällainen ohjelma. Työ on edennyt asiantuntijatyöryhmän oman suunnitelman mukaan, ja ryhmä on itse päättänyt, mihin se kiinnittää huomionsa. Opetusministeriö on myöntänyt työhön erillismäärärahaa, mikä osoittaa konkreettisesti, että myös valtiovalta ymmärtää asian tärkeyden. Kartoittaakseen kielivalintoja ja kieliolojen nykytilaa toimintaohjelmaa valmistellut ryhmä on kuullut eri alojen asiantuntijoita ja koonnut tietoa ajankohtaisista lähteistä. Aineistona on ollut lakeja ja asetuksia, alan kirjallisuutta, raportteja, katsauksia, lehtitekstejä, haastatteluja ja verkkokeskusteluja. Tärkeää esityötä ohjelman laatimiseksi on tehnyt jo suomen kielen lautakunta kaudellaan , jolloin kielipoliittisen ohjelman edistämiseksi järjestettiin kaksi seminaaria. Kiitämme kaikkia niitä, jotka ovat lukeneet ja kommentoineet tekstejä ja joiden asiantuntemusta olemme voineet käyttää työn eri vaiheissa. Heidän nimensä esitetään seuraavalla sivulla. Sanomattakin on selvää, että lopullinen vastuu on kirjoittajien. Toimintaohjelman suunnittelu ja laatiminen on tehty ryhmätyönä, mutta kustakin luvusta on vastannut yksi tai kaksi kirjoittajaa. Johdannon on kirjoittanut Kotuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi, suomen kielen julkisen käytön ja aseman kehitystä koskevan luvun pääosin Helsingin yliopiston suomen kielen professori Lea Laitinen, osin Pirkko Nuolijärvi ja Pohjoismaiden kielipoliittisia toimintaohjelmia koskevan luvun Lea Laitinen. Suomi ja muut kielet koulussa -luvun ovat kirjoittaneet suomen kielen lautakunnan jäsen, professori emerita Auli Hakulinen ja Helsingin yliopiston suomen kielen professori Jyrki Kalliokoski. Luvun Suomen kieli korkeakouluopinnoissa ja tieteen kielenä on laatinut pääosin Auli Hakulinen, ja luvun Kieliteknologia ja suomen kieli on kirjoittanut Helsingin yliopiston kieliteknologian professori Kimmo Koskenniemi. Suomen kieli yritysmaailmassa -luvun on kir-

4 joittanut Pirkko Nuolijärvi ja Suomen kieli kansallisessa hallinnossa ja Euroopan unionissa -luvun Kotuksen kielenhuolto-osaston johtaja Salli Kankaanpää. Luku Vapaa-ajan kielimaisema on Kotuksen kielenhuolto-osaston erikoistutkijan Sari Maamiehen ja suomen kielen opiskelijan Antti Kannerin käsialaa. Lisäksi Antti Kanner on avustanut koko ryhmää aineiston kokoamisessa ja osallistunut vapaa-aikaa käsittelevän luvun lisäksi myös koulua ja korkeakouluja sekä EU:ta koskevien lukujen kirjoittamiseen. Kaikkien lukujen toimenpideehdotusten pohjalta tiivistetyt ohjelman pääsuositukset esitetään viimeisessä luvussa. Tekstin on viimeistellyt Sari Maamies. Suomen kielen toimintaohjelma on tarkoitettu esityöksi, jonka tavoitteena on luoda pohjaa suomen kielen käyttöä yhteiskunnassa lujittaville toimenpiteille. Ohjelma julkaistaan myös sähköisessä muodossa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen www-sivuilla (www.kotus.fi). Palautetta ja tietoja ohjelman toteuttamisesta voi lähettää osoitteeseen Toivomme keskustelun jatkuvan ja ohjelman innostavan etsimään hyviä ratkaisuja eri elämänaloilla niin, että suomi voi elää tulevaisuudessakin täysipainoisesti muiden kielten rinnalla. Tekijät Kiitokset Työryhmä on saanut asiantuntija-apua ja palautetta seuraavilta henkilöiltä: Elina Heikkilä Pirjo Hiidenmaa Helena Kangasharju Anneli Kauppinen Erkki Kolehmainen Lari Kotilainen Pekka Kukkonen Kaino Laaksonen Petri Laaksonen Petri Lauerma Pentti Leino Sirpa Leppänen Leealaura Leskelä Jorma Luomi Harri Mantila Mervi Murto Klaus Mäkelä Taru Nordlund Ritva Paananen Päivi Pahta Marjatta Palander Kaija Parko Aino Piehl Rebecca Piekkari Kaisa Pohjonen Kari Raivio Sirkka Rautoja Sara Routarinne Mirja Saari Anu Sajavaara Kerstin Stenius Oili Suominen Katariina Styrman Marika Tandefelt Elise Tarkoma Ulla Tiililä Matti Virtanen

5 Sisällys Taulukot ja kuviot 7 1. Miksi kielipoliittinen ohjelma? Suomen kieli monikielisessä yhteisössä Toimintaohjelman tavoitteet ja sisältö Suomen kielen julkisen käytön ja aseman kehitys Suomen kieli Ruotsin kuningaskunnassa 1500-luvulta vuoteen Suomen kieli Suomen suuriruhtinaskunnassa Venäjän aikana Suomen kielen asema Suomen tasavallassa Pohjoismaiden kielipoliittiset toimintaohjelmat Taustaa Pohjoismaiset toimintaohjelmat Pohjoismainen kielipoliittinen julistus Pohjoismainen kielipolitiikka nyt Suomi ja muut kielet koulussa Äidinkielen opetus peruskoulussa Äidinkieli ja ammatillinen perusopetus Äidinkielen opetus lukiossa Vieraskielinen opetus peruskoulussa Englannin ylivalta kouluissa Monikielinen koulu ja suomen kielen opetus: kenelle, mitä ja miten Suomen kieli korkeakouluopinnoissa ja tieteen kielenä Tieteen kansallisuus ja kansainvälisyys Yliopistojen kieliperiaatteet ja englanninkielinen opetus Julkaisujen kieli Englannin kielen asema yliopistojen julkaisutoiminnassa Tieteellisten seurojen julkaisutoiminta Termi- ja käännöstyö Suomalainen Tiedeakatemia ja suomen kieli Kieliteknologia ja suomen kieli Kieliteknologia ja sen sovellusalueet Kieliteknologia ja kielen säilyminen 141

6 6.3 Kieliresurssit eli kieliaineistot, -ohjelmat ja sovellukset Suomen kieliteknologian tila CLARIN- ja FIN-CLARIN-infrastruktuurihankkeet Suomen kieli ja tietotekniikka Suomen kieli yritysmaailmassa Suomalaisyritysten kansainvälistyminen Lainsäädäntö ja yritystoiminta Suomen ja muiden kielten käyttö yritysten kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä Suomen kielen opetus, kielentarkistus ja käännöspalvelut yrityksissä Yritysnimet, ammattinimikkeet ja ammattisanasto Monikielisyys elinkeinoelämän etuna Suomen kieli kansallisessa hallinnossa ja Euroopan unionissa Suomen kielen asema viranomaisten kielenä Julkishallinnon henkilöstön kielitaitovaatimukset Hallinnon kielen kehittäminen Lakikielen ymmärrettävyysongelmat Vieraiden kielten käyttö, kääntäminen ja tulkkaus kansallisessa hallinnossa Hallinnon termityö Euroopan unioni monikielisenä yhteisönä Suomen kielen asema EU:n virallisena kielenä EU-tekstien ymmärrettävyys Vapaa-ajan kielimaisema Arjen monikielisyys Kulttuuri Liikunta Sanoma- ja aikakauslehdet Televisio Elokuva Radio ja musiikki Internet ja verkkomediat Video- ja tietokonepelit Tulevaisuus? Suositukset 223 Lähteet 227 Säädökset 241

7 Taulukot ja kuviot Taulukot 4.1 Luokanopettajakoulutuksen opetussuunnitelmat Helsingin ja Jyväskylän yliopistossa Äidinkielen koe, kevät 2001: eri kurssimäärän suorittaneiden menestyminen kokeessa prosentein ilmaistuna Äidinkielen koe, kevät Arvosanapisteet/kurssit Vieraan kielen pitkän oppimäärän opetustarjonta (alakouluissa) eräissä kaupungeissa Peruskoulun A1-kielivalinnat Peruskoulun A2-kielivalinnat Lukion koko oppimäärän suorittaneiden kielivalinnat Valtakunnalliset arvosanajakaumat, kevään tutkinto Yliopistojen uusia Master s-ohjelmia Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus Helsingin yliopistossa vuonna Sektoritutkimuslaitosten julkaisut Englanninkielisten julkaisujen osuus sektoritutkimuslaitosten julkaisuista Tieteellisten seurojen kaikkien julkaisujen kieli Tieteellisten seurojen tieteellisten julkaisujen kieli Tieteellisten julkaisujen osuus ja englanninkielisten julkaisujen määrä ihmistieteissä Suomen kielen käyttö eräissä yrityksissä vuonna Helsingin Sanomien helmikuussa 2008 ilmestyneen neljän sunnuntainumeron työpaikka- ja viranhakuilmoitusten kieli Valtionhallinnon työpaikkailmoituksissa vaadittu tai eduksi katsottu kielitaito 151 ilmoituksen otoksessa Kirjojen ostaminen ja muiden medioiden seuraaminen, % vastanneista Yleisen kirjallisuuden uutuusnimikkeet 2006, painetut 197

8 Kuviot 4.1 Äidinkielen koe, kevät 2005: käytyjen kurssien määrä (% kirjoittajista) Tampereen yliopiston opinnäytteiden kieli Jyväskylän yliopiston opinnäytteiden kieli Helsingin yliopiston henkilökunnan julkaisujen kieli Helsingin yliopistossa laadittujen väitöskirjojen kieli Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE:n) väitöskirjojen kieli Tampereen yliopiston väitöskirjojen kieli Helsingin yliopiston laitossarjojen kielet Yleisimmin osatut kielet EU:ssa 183

9 1 Miksi kielipoliittinen toimintaohjelma? Suomen kielen toimintaohjelma on Suomen yhteiskunnan eri aloille tarkoitettu suomen kielen käyttöä koskeva kielipoliittinen ohjelma. Ohjelman lähtökohta on, että suomi on Suomessa tulevaisuudessakin keskeinen kieli yhteiskunnan kaikilla aloilla. Kantavana ajatuksena on rinnakkaiskielisyys: suomen kieltä kannustetaan käyttämään aina kun mahdollista ja tarvittaessa muiden kielten rinnalla. Ohjelma korostaa suomen kielen käytön lisäksi muun monipuolisen kielitaidon merkitystä. Ohjelman pääsuosituksena on, että Suomen valtio asettaa työryhmän laatimaan kielipoliittista ohjelmaa, joka ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon Suomessa käytettävät kielet. Tämän kielipoliittisen ohjelman osana olisivat käsillä oleva suomen kielen ohjelma ja jo aiemmin julkaistu suomenruotsin ohjelma. 1.1 Suomen kieli monikielisessä yhteisössä Suomalaisten identiteetti, se keitä olemme tai keitä koemme olevamme, on keskeinen kansallinen arvo. Tällaisia arvoja kansakunnat ovat olleet valmiita puolustamaan kaikin käytettävissä olevin voimavaroin ja keinoin. Identiteetti perustuu siihen kulttuuriin, joka meitä ympäröi ja johon olemme kasvaneet. Kulttuuri puolestaan on kytkeytynyt kieleen, jota käytämme, sillä kieli on se tukirakenne ja maailman hahmottamisen väline, jonka varassa kulttuuri vain voi toimia. Suomenkieliselle tämä kieli on suomi, ja suomalaisessa ympäristössä se on myös muunkielisille suomalaisille tärkeä toinen kieli. Maailmassa on melko harvoja kieliä, joiden asema on niin vankka kuin suomen kielen. Suomessa suomen aseman turvaavat perustuslaki ja kielilaki, joissa suomi ja ruotsi määritellään kansalliskieliksi. Suomen kieli on yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettävä kieli. Vuonna 1995 suomesta tuli yksi Euroopan unionin virallisista kielistä. Suomen kieli on Suomessa 4,8 miljoonan ihmisen äidinkieli

10 miksi kielipoliittinen toimintaohjelma? ja lähes 0,5 miljoonan suomalaisen toinen kieli. Muissa maissa suomenkielisiä on useita satoja tuhansia luvun alussa suomen kielen asema on havahduttu näkemään aivan toisesta näkökulmasta kuin muutama vuosikymmen sitten. Vaikka suomi ylipäätään voi hyvin ja elää monipuolista elämää, sen käyttöala on Suomessa kaventunut, erityisesti luonnontieteissä ja tekniikan alalla sekä kansainvälisissä yrityksissä. Suomen kielen asemasta tieteen kielenä onkin keskusteltu huolestuneeseen sävyyn jo pitkään. On käynyt selväksi, ettei suomen kielen asema säily itsestään, vaan suomen säilyminen yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettävänä kielenä vaatii yhä pienemmäksi käyvässä maailmassa tietoista huolenpitoa. Suomen yhteiskuntarakenteessa ja erityisesti sen koulutus- ja tutkimusjärjestelmässä on meneillään suuria muutoksia, joilla voi olla vaikutusta myös suomen kielen rooliin opetuksessa ja tutkimuksessa ja ajan oloon koko yhteiskunnan toiminnassa. Koko koulutusrakenne on suurten muutosten kohteena: peruskoulun ja lukion opetusjärjestelyjä koettelevat monilla seuduilla pienenevät ikäluokat; korkeakoulujen uudistuminen on päivänpoliittinen kysymys. On tekeillä kauaskantoisia ratkaisuja, jotka voivat vaikuttaa myös suomen kielen käyttöön ja nimenomaan sen aseman heikkenemiseen. Niin ikään sektoritutkimuslaitosten mahdollinen aseman muutos ja niille esitetyt vaatimukset voivat vaikuttaa alakohtaisia kielivalintoja koskeviin ratkaisuihin. Jos valtiolla ei ole selväpiirteistä kielipolitiikkaa, kieliä koskevat ratkaisut koulutuksessa ja tutkimuksessa jäävät liikaa yksittäisten instituutioiden ja peruskoulusta vastaavien kuntien harteille. Kielikoulutuksen osalta tähän seikkaan on kiinnittänyt huomiota myös kielikoulutuspoliittinen työryhmä, joka on esittänyt suosituksia kielikoulutuksen kattavaksi ja laaja-alaiseksi kehittämiseksi. 1 Kansalliskielten käyttöalan kaventuminen englannin käytön laajentuessa on saanut lähes kaikki Euroopan kieliyhteisöt arvioimaan omaa tilaansa. Maiden valtakieliset yhteisöt tarkastelevat nyt kieltään ja sen asemaa niin kuin vähemmistökielet ovat aina joutuneet tarkastelemaan: Missä tilanteissa kieli on käyttökelpoinen? Millä aloilla sitä voi käyttää? Pohjoismaiden ensimmäinen kielipoliittinen ohjelma oli vuonna 1998 ilmestynyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma, jossa käsiteltiin kielen asemaa yhteiskunnassa. Vaikka se ei antanut suosituksia, se oli tärkeä avaus suomalaisessa kielipolitiikassa. Sittemmin Pohjoismaissa ja myös Virossa ja Latviassa on ilmestynyt kielilautakuntien ja valtion asettamien työryhmien laatimia kielipoliittisia ohjelmia, ja keskustelu maan pääkielen asemasta käy vilkkaana myös Saksassa. Suomessa ilmestyi vuonna 2003 ruotsin kielen lautakunnan laatima ruotsin kielen toimintaohjelma Tänk om Käsillä oleva suomen 1. Ks. Luukka ja Pöyhönen

11 toimintaohjelman tavoitteet ja sisältö kielen toimintaohjelma on yksi lenkki tässä kielten asemaa koskevien arviointien ja toimenpide-ehdotusten ketjussa. 1.2 Toimintaohjelman tavoitteet ja sisältö Suomen kielen toimintaohjelma on kielipoliittinen ohjelma. Siinä otetaan kantaa suomen kielen asemaan ja käyttöön ja tehdään ehdotuksia sen monipuolisen ja laaja-alaisen käytön turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Suomen kielen käytön nykytilan valossa ohjelma korostaa ylipäätään äidinkielen merkitystä ja puolustaa samalla monikielisyyden säilymistä maailmassa. Englanti on käyttökelpoinen ja tarpeellinen yhteinen kieli, lingua franca. Sen käytön nopea ja hallitsematon laajentuminen on kuitenkin myös monikielisyyden uhka, kun pienempien yhteisöjen kielet ja muut vieraat kielet jäävät taka-alalle. Äidinkielen aseman vahvistaminen kaikin tavoin on siten myös monikielisyyden vahvistamista. Sitä tämäkin toimintaohjelma tahtoo edistää. Ohjelman kantavana ajatuksena on rinnakkaiskielisyys: se rohkaisee käyttämään suomen kieltä eri yhteyksissä tarvittavien muiden kielten rinnalla. Lähtökohtana on yksilön oikeus äidinkieleen, tässä suomen kieleen, mutta myös se, että muunkielisillä suomalaisilla on oikeus saada kunnollista valtakielen opetusta koulussa ja työelämässä. Julkinen valta on vastuussa siitä, että maan kansalliskielten asema turvataan ja että kaikilla kansalaisilla äidinkielestä riippumatta on mahdollisuus oppia maan valtakieliä. Suomen kielen toimintaohjelman tarkoituksena ei ole taistella englantia tai muita kieliä vastaan kielten opiskeleminen on suomalaisille itsestään selvää, vaan tarkoitus on puhua oman kielen puolesta ja painottaa sen merkitystä yhteiskunnan ja yksilön elämässä. Suomen kieli voi monesta näkökulmasta arvioituna erittäin hyvin. Se on kaikilla yhteiskunnan aloilla käytetty kieli, sillä julkaistaan paljon kauno- ja tietokirjallisuutta, sitä opiskellaan kouluissa ja yliopistoissa, sen tutkimus on monipuolista ja eri viestimet ovat täynnä suomea. Kuitenkin näyttää siltä, että vaikka tilanne on päällisin puolin ennallaan, suomen kielen käyttöala kaventuu huomaamatta joillakin tieteenaloilla ja eräissä alakulttuureissa. Tässä toimintaohjelmassa kuvataan ensinnäkin nykysuomalaista kielenkäytön maailmaa, jossa suomen kieltä käytetään eri elämänaloilla muiden kielten rinnalla ja jossa se joutuu kilpailemaan elintilastaan englannin kanssa. Nykytilanteen taustan ymmärtämiseksi on käsitelty myös suomen kielen historiaa ja pohjoismaisten naapurien viimeaikaisia kielipoliittisia ohjelmia ja toimia. Toiseksi ohjelmassa tehdään ehdotuksia suomen kielen aseman varmistamiseksi yhteiskunnan eri toimintalohkoilla ja pidetään esillä oman 11

12 miksi kielipoliittinen toimintaohjelma? kielen tärkeyttä. Kyseessä on suomenkielisen oikeus saada tietoa omalla kielellä, oikeus opiskella omalla kielellä ja oikeus käyttää omaa kieltään eri tilanteissa, kuten asioida omalla kielellä virastossa, saada omakielisiä terveydenhuollon palveluja ja vaikuttaa kaikin tavoin omien kielellisten oikeuksien toteutumiseen yhteiskunnassa. Kyseessä on myös oikeus saada maan valtakielen opetusta, kun äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Suomen kielen toimintaohjelma lähtee siitä, että on mahdollista elää monilla kielillä yhtä aikaa ja käyttää suomea rinnakkain muiden kielten kanssa. On tarkoituksenmukaista käyttää esimerkiksi englantia ja muita kieliä kansainvälisillä areenoilla, kun taas monissa kotimaisissa yhteyksissä on tarkoituksenmukaista ja luonnollista käyttää suomea. Kielten rinnakkainelo sekä yksilön että yhteisön elämässä on nykyoloissa välttämätöntä ja mahdollista. Suomen kielen toimintaohjelmassa onkin kysymys suomalaisen demokratian säilymisestä niin, ettei tieteellinen ja taloudellinen eliitti erkaannu muun väestön elämänpiiristä. Ohjelmalla on myös laajempi tavoite. Sitä tehtäessä on entisestään vahvistunut käsitys, että Suomen valtiolla tulisi olla kielipoliittinen ohjelma, jota valmisteltaessa hyödynnettäisiin suomen kielen toimintaohjelmaa, vuonna 2003 valmistunutta ruotsin kielen toimintaohjelmaa, tekeillä olevia vähemmistökielten ohjelmia sekä Suomen kielioloja kuvaavaa valtioneuvoston kertomusta kielilainsäädännön soveltamisesta (2009). Toimintaohjelmassa käsitellään suomen kielen julkisen käytön ja aseman kehitystä yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettäväksi kieleksi Pohjoismaiden kielipolitiikkaa suomen kielen käyttöä ja kielenopetusta koulussa suomen kielen ja muiden kielten käyttöä korkeakouluopinnoissa ja tieteen kielenä suomen kielen merkitystä kieliteknologiassa suomen kielen käyttöä yritysmaailmassa suomen kieltä (kansalliskieliä) koskevaa kielilainsäädäntöä sekä suomen kielen käyttöä kansallisessa hallinnossa ja EU:n toimielimissä suomen kielen käyttöä mediassa ja vapaa-aikana. Taustaa koskevissa luvuissa tarkastellaan sitä, miten suomen kielestä on muotoutunut kaikilla yhteiskunnan aloilla käytettävä kieli, millaiset instituutiot sitä tutkivat ja huoltavat, miten muuttoliikkeet ovat muovanneet Suomen kielikarttaa sekä millaisia kielipoliittisia toimintaohjelmia Pohjoismaissa on tehty. Kutakin toimintaaluetta koskevassa luvussa esitetään ajankohtaista tietoa siitä, miten suomen kieltä käytetään ja miten sen käyttöala on mahdollisesti muuttumassa kyseisellä toiminnan lohkolla. Toimintaohjelmassa on havainnollistettu eri elämänalojen tilannetta esimerkkien avulla 12

13 toimintaohjelman tavoitteet ja sisältö ja nostettu esiin keskeisiä, meneillään olevia kehityslinjoja, eikä siinä ole ollut mahdollistakaan pyrkiä kokonaisvaltaiseen analyysiin. Kussakin luvussa esitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja käsitellään myös sitä, ketkä niiden toteuttamisesta ovat erityisessä vastuussa. Päätösluvussa esitetään tärkeimmät toimenpide-ehdotukset. Ehdotukset suunnataan niille tahoille, jotka kullakin alueella ovat päättäjinä. Siten tuodaan esiin ne vastuussa olevat, jotka päätöksillään voivat edistää tai heikentää suomen kielen asemaa. Ohjelma tähdentää myös sitä, että oman kielen kohtelu on arvokysymys. Yhteiskunnan tehtävänä on antaa suomen kielen käytölle suotuisat puitteet, joiden turvissa yksilöt voivat tehdä ratkaisunsa. Rahan suuntaaminen suomen kielen oppimisen ja käytön tukemiseen on tulevaisuuteen investoimista enemmistön, vähemmistöjen ja koko yhteiskunnan parhaaksi. 13

14 14

15 2 Suomen kielen julkisen käytön ja aseman kehitys Suomen kielen kehitys täysivaltaiseksi ja moderniksi yhteiskunnan kieleksi kesti vuosisatoja. Prosessi käynnistyi jo 1500-luvulla Ruotsin kuningaskunnassa, mutta kansallisen identiteetin keskeiseksi tekijäksi suomen kieli kasvoi vasta 1800-luvulla Venäjän keisarikuntaan liitetyssä Suomen suuriruhtinaskunnassa luvulla suomen statuksen kansalliskielenä vahvisti itsenäisen Suomen tasavallan perustuslaki luvun kielipolitiikassa olennainen tekijä on myös suomen kielen asema yhtenä Euroopan unionin virallisista kielistä. 2.1 Suomen kieli Ruotsin kuningaskunnassa 1500-luvulta vuoteen Ks. Eng 2001: , Tässä luvussa luodaan toimintaohjelmalle taustaa kertomalla suomen kielen julkisen käytön ja virallisen aseman historiaa. Se on ollut pitkä prosessi, jota voi lukea yhden kieliyhteisön menestystarinana. Kertomus suomen kielen kehityksestä yhteiskuntaa ylläpitäväksi täysivaltaiseksi kieleksi alkaa Ruotsin valtakunnasta, jossa suomen kieltä ensimmäiseksi kuuluu julkisissa yhteyksissä. Nykyisen Suomen alueita kuului Ruotsin kuninkaan valtapiiriin jo keskiajalla: aluksi ns. Varsinais-Suomi, vähitellen yhä laajempi osa alueesta, jota kutsuttiin Itämaaksi (Österland) ja 1400-luvun lopulta lähtien Suomeksi (Finland) luvulla Ruotsin kuningas otti itselleen Suomen suuriruhtinaan arvon, minkä jälkeen puhuttiin myös Suomen suuriruhtinaanmaasta luvun lopulla Ruotsiin kuuluivat nelijalkaisen mallin mukaan Sveanmaa, Götanmaa, Norlanti ja Suomi. 1 Suomen alueeseen taas laskettiin vaihtelevasti erikokoisia osia, esimerkiksi 1600-luvulla joko pelkästään Varsinais- Suomi ja Satakunta tai näiden lisäksi myös Uusimaa ja Häme, joskus valtakunnan itäosakin. Pohjanmaata, joka kuului kyllä Turun hiippakuntaan ja Turun hovioikeuden piiriin, ei sen sijaan tavallisesti luettu Suomeen, vaan vielä 1700-luvun Ruotsissa puhuttiin erikseen Suomesta ja Pohjanmaasta (Finland med Österbotten). Pohjanmaalla 15

16 suomen kielen julkisen käytön ja aseman kehitys olikin vilkkaat yhteydet Pohjanlahden yli, ja ajoittain se kuului myös hallinnollisesti Västerbotteniin. Ahvenanmaata ja Lappiakaan ei vielä pidetty Suomen osina. 2 Myös Ruotsin länsiosissa asui jo varhain suomalaisia. Tukholman alueella heitä oli eräiden arvioiden mukaan 1400-luvun lopulla jopa henkeä eli % asukkaista luvun lopulla Tukholman suomalaisella seurakunnalla oli lähes kaksituhatta jäsentä ja lähiseurakunnissa saman verran Suomesta kotoisin olevia jäseniä, joten suomalaisia oli 6 7 % kaupungin kokonaisväestöstä. 4 Lisäksi Rautalammin suurpitäjästä kotoisin olevia kaskenviljelijöitä, ns. metsäsuomalaisia, muutti ja 1600-luvun vaihteesta lähtien Keski-Skandinaviaan, Ruotsissa lähinnä Vermlannin alueelle. 5 Itämaassa eli Suomen alueella suurin osa ns. yhteisestä kansasta eli rahvaasta puhui äidinkielenään suomen murteita luvulla Henrik Gabriel Porthan kuvasi niitä kolmena päämurteena: Etelä- Suomen eli Turunmaan sekä Pohjanmaan ja Savon murteina. 6 Rannikkoalueilla asui myös ruotsinkielistä rahvasta, jota sinne oli muuttanut luvuilta lähtien. Säätyläiset puhuivat enimmäkseen ruotsia ja muitakin Euroopan kieliä. Maassa oli runsaasti myös kaksikielisiä sekä suomea että ruotsia puhuvia tai ainakin molempia kieliä ymmärtäviä kansanihmisiä ja virkamiehiä ja 1700-lukujen kuluessa papit, virkamiehistö ja monet kaupunkien kauppiaatkin alkoivat kuitenkin käyttää yhä enemmän ruotsia paitsi virkakielenä myös koti- ja seurustelukielenään. 7 Ruotsi oli koko kuningaskunnan ainoa hallintokieli. Lähtökohtana kirkon kieli Suomea oli julkisena kielenä käytetty jonkin verran jo keskiajalla kirkon piirissä. 8 Vaikka katolisen kirkon kieli oli latina, kirkollisia toimituksia ja jumalanpalvelusta hoidettiin myös suomeksi. Uskonpuhdistus paransi kansankielten asemaa kirkossa ja maallisessakin hallinnossa. Ruotsin kirkon hallinnolliseksi kieleksi tuli latinan lisäksi ruotsi koko valtakunnassa, mutta muissa yhteyksissä Suomen alueen kirkoissa käytettiin suomea. Alettiin myös julkaista suomenkielistä kirjallisuutta. Ensimmäisenä ilmestyi vuonna 1543 Agricolan ABCkiria, joka sisälsi sekä aapisen että katekismuksen, seuraavana vuonna Agricolan Rukouskirja, jossa rukousten lisäksi oli muun muassa kalenteri, astrologiaa ja terveystietoutta. Samalla vuosikymmenellä ilmestyi Agricolan suomentama Uusi testamentti. Koko Raamattu julkaistiin suomeksi vuonna 1642, ja 1700-luvulla sen painosten asua tarkistettiin ja käännöstä korjailtiin. Suomenkielinen kirjallisuus pohjautui suurimmaksi osaksi käännöksiin. Saarnoja kirjoitettiin ja pidettiin kuitenkin suoraan suomeksi, ja 1600-luvulta lähtien julkaistiin myös useita suomenkielisiä saarnakirjoja. 2. Esim. Bladh ja Kuvaja Tarkiainen 1999: Engman ja Samuelson 2006: Varhaisista maastamuuttajista tarkemmin ks. lukua Ks. Porthan 1801; Ikola Jo Bartholdus Vhael oli kieliopissaan (1733) kuvannut suomea kolmen päämurteen pohjalta, lähinnä pohjalaisesta näkökulmasta mutta myös savolaisia ja lounaisia piirteitä esitellen. 7. Porthan 1793: ; Jutikkala 1949; Kuvaja, Rantanen ja Villstrand Tästä tarkemmin ks. Maliniemi

17 suomen kieli ruotsin kuningaskunnassa Suomen kirjakieli alkoi siis kehittyä 1500-luvulta lähtien varsinkin kirkollisissa toimissa ja julkaisuissa mutta jonkin verran maallisenkin hallinnon teksteissä. Vaikka standardisuomea ei Ruotsin aikana suunnitelmallisesti kehitetty, pyrkimystä luoda yhteisiä normeja voi nähdä jo ensimmäisen raamatunkäännöksen (1642) kielellisissä ratkaisuissa. Keskushallinto ohjeistikin raamatunkääntäjiä sen verran, että edellytti kielen olevan puhdasta suomea, jota ymmärrettäisiin kaikkialla. Turun hiippakunnalla oli kirkollisen kielen muotoutumisessa aluksi eniten arvovaltaa, ja niin kirjasuomen kansankieliseksi pohjaksi vakiintuivat lounaiset ja satakuntalaiset murteet. Kirkollisia ja samalla kielellisiä keskuksia oli kaksi muutakin: itäinen muodostui Viipurin (myöhemmin Porvoon) hiippakunnan alueelle ja pohjoinen Vaasan ja Oulun suunnalla Pohjanmaan papiston ympärille. Itämurteiden vaikutus kirjakieleen jäi vielä vähäiseksi, mutta hämäläiset ja pohjalaiset kielenpiirteet vahvistuivat etenkin 1700-luvulla uusien raamatun- ja lainsuomennosten ja muidenkin julkaisujen ansiosta. 9 Kirkon tehtäväksi tuli huolehtia myös kansanopetuksesta. Käytännössä se tapahtui siten, että seurakunnan lukkari opetti rahvaalle katekismusta ja aapista kansankielellä, Suomessa siis lähinnä suomeksi. Esimerkiksi piispa Johannes Gezelius vanhemman julkaisemaa aapiskirjaa Yxi lasten paras tawara (1666) käytettiin opetuksessa sata vuotta. On arvioitu, että 1700-luvun puolivälissä noin % Suomen väestöstä osasi lukea, mutta kirjoitustaitoa rahvaalla ei juuri ollut. 10 Tarpeen tullen käytettiin kirjureina esimerkiksi paikkakunnan lukkaria, kirkonisäntää tai lautamiehiä; Pohjanmaalla oli erityisiä pitäjänkirjureita Kirkon kielioloista Suomessa Ruotsin aikana Suolahti 1917: ; Villstrand 2008b. 10. Tommila 1988; Villstrand 1999: 90; Mäkinen Vanhin tunnettu dokumentti kirjoitustaitoisen kansanihmisen suomenkielisestä tekstistä on 1600-luvulta. 11. Pitäjänkirjureista Kuvaja, Rantanen ja Villstrand 2007: Ajan kouluoloista ja opetuksesta Suolahti 1993: ; Fagerlund, Villstrand ja Jern 2000: Fagerlund, Villstrand ja Jern 2000: 348. Laki- ja hallintokielen alku Ruotsin maallisessa hallinnossa suomen kielellä ei ollut virallista asemaa, vaikka paikallishallinnossa toimittiin paljolti suomeksi. Epävirallisesti suomea käytettiin tätä laajemminkin. Hallitsijan kirjeet lähetettiin suomalaisille käskynhaltijoille suomeksi laadittuina, ja niitä alkoi ilmestyä painettunakin jo 1500-luvun lopulla. Oli tapana myös huolehtia tulevien kuninkaiden suomen kielen opetuksesta. Jo 1500-luvulla suomea opetettiin Kustaa Vaasan kolmelle pojalle, ja 1600-luvulla Suomen kenraalikuvernöörinäkin toiminut Pietari Brahe korosti sitä, miten tärkeää hallitsijan oli ymmärtää valtakunnan itäosan kieltä. 12 Seuraava tekstikatkelma on näyte Kustaa II Aadolfin vuonna 1615 antamasta vastauksesta kansan valituksiin matkalaisten kyytimis- ja kestitysvelvollisuuksista: Nijn me ymmärdhem että meiden hyvä ajatoxem alimaisten hywydhen puolesta eiwet ole site saanet nautita heiden hywäxens quin mö toiwoim. Ja 17

18 suomen kielen julkisen käytön ja aseman kehitys että ychteinen cansa nijn hyvin sijtte quin enengin ombi wieranholhomisella ja skydhillä raskautettu eiwet ole nautineet rauha cotonans tiellä ja heiden oikealla matcallans. Ja wielä sijttä hosumisella ia hawoilla vsein wäkivalda heiden cochtans tapactu enämitten niildä joilla ei ychten todhistusta ole. Sijtä me waicutetudh olemma toista neuwoa ylösaiatteleman senpääle että alemeiset saisit rauhassa olla ja mö moninaisist swrista walitoxist wapahaxi pääsisim. 13 Myös kuningaskunnan lakeja käännettiin suomeksi varhain. Ensimmäisen maanlain suomennoksia oli käsikirjoituksina jo 1500-luvun lopussa ja kaupunkilain suomennoksia 1600-luvun alussa. Niitä ei painettu; koko valtakunnan uudistettu laki julkaistiin suomenkielisenä vasta vuonna 1759, eikä silläkään ollut virallista statusta. Joka tapauksessa jo varhaisten lainsuomennosten kielessä pyrittiin tietoisesti tavoittamaan Suomen maakunnassa puhuttujen suomen murteiden piirteitä: Ruodzin waldakunnan Maan elj taloin poicain laki, Ruodzin kielestä Suomen kielelle tulkittu, itä pohian maalla, Suomalaisten tarpehexi. Liungi Thomahan poialta, Cala Joen kyrko herralta, Jossa tulkitzemuxes on enin tauoitettu sitä Suomen kieltä, quin ymbäri Suomen Turgun ia itä pohian maalla puhutan. 14 Hallinnollisten tekstien suomentajina toimivat Tukholman suomalaisen seurakunnan papit ja kuninkaan virkamiehet. 15 Käytännössä käännöstyö jäi kuitenkin monesti Suomessa paikallisen papiston vastuulle. Vuoden 1686 kirkkolaissa määrättiin, että pappien oli luettava jumalanpalveluksissa ääneen kuninkaan kuulutukset ja asetukset sekä ruotsiksi että suomeksi. Kirkko valjastettiin näin valtiovallan palvelukseen, mikä oli kätevä tapa hoitaa koko valtakunnan laajuista joukkoviestintää esivallalta alamaisille. 16 Läheskään kaikkia kuulutuksia ei Suomeen saatu, mutta kun luettavana oli myös paikallishallinnon määräyksiä, tähän kului pyhäpäivisin runsaasti aikaa. Kuninkaan kanslian tekstit saapuivat lisäksi usein perille vain ruotsinkielisinä ja niin myöhään, että papit joutuivat suomentamaan ne vapaasti improvisoiden suoraan saarnastuolista. Se edellytti sujuvaa kaksikielisyyttä. Suullisessa käännöksessä määräysten alkuperäinen sisältö saattoi muuttua tai jäädä kuulijoille hämäräksi, mihin nämä myös reagoivat. Talonpojat valittivat useilla valtiopäivillä, että lakia on vaikea olla rikkomatta, jos sen sisällöstä ei saa selvää, ja suomalainen papistokin vetosi kuninkaaseen toistuvasti ongelmien ratkaisemiseksi. 17 Vuonna 1732 keskushallinto sitoutui painattamaan kaikki kuninkaan kuulutukset sekä ruotsiksi että suomeksi ja velvoitti maaherrat huolehtimaan siitä, että papit saisivat myös paikalliset kuulutukset luettavakseen tarvittavilla kielillä. Papiston ja rahvaan yhteisestä vaatimuksesta kuninkaan kansliaan perustettiin vuonna 1735 kääntäjän virka, joka vakinaistettiin vuonna lait/as1600_rdf.xml 14. lait/lju.ml_rdf.xml. Ks. myös Ulkuniemi Tekstin suomentaja Ljungo Tuomaanpoika oli syntynyt ja toimi pappina Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. 15. Hallinnollisten tekstien suomentamisprosessia koskevat tiedot tässä luvussa: Suolahti 1993 [1913]; Jutikkala 1949: ; Villstrand 2008b. 16. Reuterswärd 2001: Monilta suomalaisen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajilta puuttui 1700-luvulla sekä ruotsin taito että kirjoitustaito. Ks. T. Paloposki 1961:

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen

Lisätiedot

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA. TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

osakeyhtiö- laki II Manne Airaksinen Pekka Pulkkinen Vesa Rasinaho

osakeyhtiö- laki II Manne Airaksinen Pekka Pulkkinen Vesa Rasinaho osakeyhtiö- laki II TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1329-2 Kariston Kirjapaino Oy Alkusanat ensimmäiseen

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia 2011 2015

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia 2011 2015 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia 2011 2015 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on valtion asiantuntijalaitos, joka toimii kotimaisten kielten aseman turvaamiseksi ja käytön edistämiseksi.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys -hankkeen aloitusseminaari Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 17.12.2010 Vesa Heikkinen Harmaata ja värikästä Mikä on

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen

Lisätiedot

Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta. Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3

Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta. Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3 Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3 Euroopan unioni ja monikielisyys EU on monikielinen 24 virallista EU-kieltä noin

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon Minna Harmanen, minna.harmanen@hyl.fi Äidinkielen opettajain liitto ry. Helsingin yhteislyseo 2. 3.8.2011, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Virkakielikampanja Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen Ulla Tiililä

Virkakielikampanja Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen Ulla Tiililä Virkakielikampanja 13.10.2014 31.12.2015 Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen 7.10.2014 Ulla Tiililä Hyvän virkakielen toimintaohjelma http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2014/liitteet/tr02.pdf?lang=fi

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Tehtaanpuiston yläasteen koulu PL 3714 00099 Helsingin kaupunki Johtokunta PÖYTÄKIRJAOTE 2016 / 4 1(3) 3.10.2016 Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Aika Maanantai 3.10.2016

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTAOPAS 2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI KIELIVALINTA LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN A2-KIELEN VALINTA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Miten tietokone näkee suomen murteet?

Miten tietokone näkee suomen murteet? Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Pohjois-Suomen kirjastoautohenkilöstön koulutuspäivä 6.6.2014 Helena Kokko Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80. Sana kiertää KIRJOITUKSIA PAINATUSKESKUS HELSINKI

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80. Sana kiertää KIRJOITUKSIA PAINATUSKESKUS HELSINKI KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80 Sana kiertää KIRJOITUKSIA SUOMEN KIELESTÄ T O I M I T T A N U T MAIJA LÄNSIMÄKI PAINATUSKESKUS HELSINKI SISÄLTÖ YKSILÖN JA YHTEISÖN KIELTÄ Miksi alikersantti

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kielellisten palvelujen toimikunta PÖYTÄKIRJA 1/2013

Kielellisten palvelujen toimikunta PÖYTÄKIRJA 1/2013 Kielellisten palvelujen toimikunta 11.09.2013 PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Kokouksen avaus 2 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajat 4 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5 Toimikunnan

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Svenska rum -lautakunta / /2014

Svenska rum -lautakunta / /2014 Svenska rum -lautakunta 11.6.2014 1058/12.01.00/2014 49 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliselle opetuspuolelle (kh/kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Helsinki, Messukeskus, 25.9.2015 Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Anna-Kaisa Mustaparta Opetusneuvos Opetushallitus Tavoitteet, sisällöt ja arviointi

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikieli Euroopassa Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA Vain joka kolmas vanhempi on kyselyjen mukaan tietoinen kiusaamisesta, jossa heidän lapsensa on osallisena, kerrotaan keskiviikkona julkistetussa Opetusministeriön

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ISMAEL SYNTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot