KEMIAN LAITOKSEN OPETUSOHJELMA LUKUVUONNA

Transkriptio

1 KEMIAN LAITOKSEN OPETUSOHJELMA LUKUVUONNA

2 2

3 Sisällysluettelo KEMIAN LAITOKSEN OPETUSOHJELMA LUKUVUONNA Sisällysluettelo... 3 Tiedotuskanavat... 5 Yhteystiedot... 5 Opintosuoritusten arviointi ja opintokokonaisuuksien merkinnät... 6 Sivuaineet ja muut opinnot... 7 Tutkielmat ja tutkimusprojekti... 8 Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen... 8 Maisterin tutkintoon valittujen täydentävät opinnot... 8 Kaksikielinen LuK-tutkinto... 8 HOPS... 9 Opintojen kulku... 9 Opintojen ohjeellinen ajoitusmalli Opetusperiodit lukuvuonna PERUS- JA AINEOPINTOJEN OPETUSOHJELMA (LuK) SYVENTÄVIEN OPINTOJEN OPETUSOHJELMA (FM) Analyyttinen kemia Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Orgaaninen kemia Polymeerikemia Radiokemia KEMIAN AINEENOPETTAJAN KOULUTUS Opintojen ohjeellinen ajoitusmalli (kemia pääaineena) Opintojen ohjeellinen suoritusjärjestys (kemia toisena opetettavana aineena) Opetusperiodit lukuvuonna Opetusohjelma DEN SVENSKSPRÅKIGA UNDERVISNINGEN I KEMI Tvåspråkig NaK-examen Förslag till studieplan Undervisningsperioder för läsåret Undervisningen Fördjupade studieperioder för magisterexamen i kemi LABORATORIOIDEN JA OPETTAJIEN YHTEYSTIETOJA (LÄRARE) Analyyttisen kemian laboratorio Epäorgaanisen kemian laboratorio Fysikaalisen kemian laboratorio Orgaanisen kemian laboratorio Polymeerikemian laboratorio Radiokemian laboratorio Kemian opettajankoulutusyksikkö Laboratoriet för svenskspråkig undervisning

4 4

5 Tiedotuskanavat Keskeinen tiedotuskanava kemian laitoksen opetusasioissa on laitoksen verkkosivusto. Opetusohjelma on saatavissa ulkoisten internet-sivujen kautta Opintojaksojen (kurssien) yksityiskohtaiset tiedot ovat WebOodissa Suurin osa tiedotuksesta ja materiaalista (esim. kaikki tarvittavat lomakkeet) on laitoksen intranet-sivustolla Flammassa > Kemian laitos. Lisäksi ilmoitusasioita varten on käytössä opiskelijoiden sähköpostilista Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opinto-oppaassa on esitetty koulutusohjelmien tutkintovaatimukset ja tutkintosääntö. Tämän dokumentin tarkoitus on täydentää opinto-oppaan materiaalia esittämällä tiiviissä muodossa lukuvuoden opetusohjelma, käytännön järjestelyjä kuten esim. harjoitustöiden aikataulut ja tenttien (kuulustelujen) suorittamiskäytännöt sekä opintoneuvojien ja opettajien yhteystietoja. Opintojaksojen yksityiskohtaisemmat esittelyt, samoin kuin mahdolliset opetusohjelman lisäykset ja muutokset, ovat nähtävissä WebOodissa ja ne on aina syytä tarkistaa ennen opintojakson alkua. Yhteystiedot Kemian laitos PL 55 (A.I. Virtasen aukio 1) Helsingin yliopisto Puhelin (vaihde) Internet-kotisivu: Intranet-kotisivu: > Kemian laitos Laitos on avoinna lukukausien aikana ma pe klo Lukukausien ulkopuolella laitos on avoinna pääsääntöisesti klo Heinäkuussa laitos on suljettu. Johtaja: prof. Markku Räsänen puh Opintotoimisto: A kerros Avoinna pääsääntöisesti ma pe klo puh Opintoneuvojien yhteystiedot ja tehtäväalueet: Yliopistonlehtori Jarkko Ihanus, A117, puh , jarkko.ihanus@helsinki.fi, yleinen neuvonta, HOPS, Etappi Yliopistonlehtori Seppo Lindroos, B328a, ti 10 11, puh , muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen, JOO-opinnot, erillisvalinnassa maisterintutkintoa suorittamaan valittujen täydentävät opinnot, epäorgaaninen kemia Yliopistonlehtori Kari Hartonen, B310, puh , analyyttinen kemia Yliopistonlehtori Raimo Timonen, B415, ke , puh , raimo.timonen@helsinki.fi, fysikaalinen kemia 5

6 Yliopisto-opettaja Leena Kaisalo, B213, puh , orgaaninen kemia Yliopistonlehtori Sami Hietala, A413, puh , polymeerikemia Yliopistonlehtori Marja Siitari-Kauppi, A223, puh , radiokemia FL Maiju Tuomisto, B131, puh , kemian aineenopettajakoulutus Universitetslektor Susanne Wiedmer, B439, svenskspråkig studierådgivare, Kansainvälisten opintojen yhdyshenkilöt eri laboratorioissa: Yliopistonlehtori Jarkko Ihanus (yleinen neuvonta) Yliopisto-opettaja Leena Kaisalo (orgaaninen kemia) Yliopistonlehtori Kari Hartonen (analyyttinen kemia) University Lecturer Martin Nieger (epäorgaaninen kemia) Yliopistonlehtori Raimo Timonen (fysikaalinen kemia) University Lecturer Vladimir Aseyev (polymeerikemia) Tutkijatohtori Teija Koivula (radiokemia) Universitetslektor Susanne Wiedmer (laboratoriet för svenskspråkig undervisning) Kemian opintoja voi suorittaa ulkomailla mm. ERASMUS+ ja NORDPLUS-ohjelmien puitteissa. Ks. lisätietoja Flammasta > Opiskelijalle > Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla. Tietoja yhteistyöyliopistoista löytyy myös kemian laitoksen Flamma-sivuilta. Opintosuoritusten arviointi ja opintokokonaisuuksien merkinnät Opintojaksojen (kurssien) oppimistavoitteet ja arviointikriteerit ovat WebOodissa Luentokurssit voidaan suorittaa joko osakuulusteluin tai yhdellä päätekuulustelulla. Suoritustapa ja yksityiskohtaiset vaatimukset esitellään kullakin kurssilla erikseen. Kuulusteluihin osallistumista koskevat säännöt ja tenttikäytännöt esitellään laitoksen Flamma-sivuilla (Tentit ja kuulustelut). Päätekuulusteluihin ilmoittautuminen tapahtuu aina WebOodin kautta. Saman kurssin päätekuulusteluun saa osallistua/ilmoittautua enintään kolme kertaa. Tämän jälkeen opiskelijan on otettava yhteyttä kurssin vastuuopettajaan. Tällä rajoituksella ei ole tarkoitus vaikeuttaa opintoja, vaan kannustaa opiskelijoita suunnitelmalliseen työskentelyyn. Seurannalla pyritään tehostamaan ja kohdentamaan opinto-ohjausta. Helsingin yliopistossa on käytössä kuusiportainen arvosteluasteikko 0 5. Luentokurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää pääsääntöisesti, että opiskelijan kuulusteluista saama yhteispistemäärä on puolet maksimipistemäärästä. Tällöin arvosana on 1 eli välttävät tiedot. Suoritus osakuulusteluin edellyttää lisäksi, että opiskelija osallistuu kaikkiin osakuulusteluihin ja saa vähintään 10% kyseisen kokeen maksimipistemäärästä. Alla on ohjeellinen taulukko arvosanojen määräytymisestä kemian laitoksella. Osa opintojaksoista arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. 6

7 Erinomainen, 5 Kiitettävä, 4 Hyvä, 3 Tyydyttävä, 2 Välttävä, 1 Hyväksytty/Hylätty 90% maksimipisteistä 80% maksimipisteistä 70% maksimipisteistä 60% maksimipisteistä 50% maksimipisteistä Yksittäisten opintojaksojen suoritukset rekisteröidään ilman eri pyyntöä, kun opintojakso on suoritettu hyväksytysti. Opintojaksoista muodostuvat tutkinnon opintokokonaisuudet. Opintokokonaisuudet kirjataan vain opiskelijan hakemuksen perusteella. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa opiskelija suorittaa pääaineessaan ensin perusopintokokonaisuuden (25 op) ja sen jälkeen aineopintokokonaisuuden (kemiassa 71 op). Kemian sivuaineopiskelijoille perusopintojen laajuus on 25 op ja aineopintojen laajuus 35 op. Opintokokonaisuuden rekisteröintiä varten opiskelija täyttää kemian laitoksen Flamma-sivuilta saatavan lomakkeen, joka toimitetaan laitoksen opintotoimistoon. Kaikkien opintokokonaisuuksien arvosana määräytyy opintojaksojen arvosanoista opintopisteillä painotetun keskiarvon mukaan. Opintokokonaisuuksien merkintöjä antavat opettajat: Kemian perusopinnot (pääaine): yliopistonlehtori Jarkko Ihanus Kemian perusopinnot (sivuaine): yliopistonlehtori Mika Polamo Kemian aineopinnot (pääaine): fysikaalisen- tai epäorgaanisen kemian laboratorion esimies tai orgaanisen kemian professori Kemian aineopinnot (sivuaine): yliopistonlehtori Mika Polamo LuK Muut opinnot: ks. Kemian aineopinnot (pääaine) Kemian syventävät opinnot (pääaine): kyseisen erikoistumislinjan professori Kemian syventävät opinnot (sivuaine): kyseisen erikoistumislinjan professori FM Muut opinnot: kyseisen erikoistumislinjan professori Kemian aineenopettajakoulutus: prof. Maija Aksela Menetelmätieteiden perusopinnot: prof. Markku Räsänen tai prof. Mikko Oivanen Sivuaineiden opintokokonaisuuksista antaa merkinnän asianomainen laitos. Sivuaineet ja muut opinnot Tutkinnossa vaadittavat sivuaineopinnot ja muut opinnot on esitetty opinto-oppaassa. Lisätietoja ja ohjeita annetaan kemian laitoksen Flamma-sivuilla kohdissa Opiskelijalle Sivuaineet ja Opiskelijalle Muut opinnot. Suoritettavat sivuaineet ja valinnaiset opinnot sovitaan HOPS-ohjauksessa. Sivuaineopinnoiksi hyväksytään luonnontieteelliset tai muut kemistin tutkintoa tukevat opinnot. Tulevan työuran tavoitteita kannattaa suunnitella jo opintojen aikana ja niitä voi ottaa huomioon myös sivuaineiden valinnassa. Tutkintoon on mahdollista tällä perusteella valita perusopintokokonaisuus myös sivuaineiden suosituslistan ulkopuoliselta alalta. Valittujen sivuaineiden soveltuvuus tutkintoon on varmistettava HOPS-ohjauksen yhteydessä ja ohjaajan kanssa voi keskustella mahdollisista vaihtoehdoista. Tutkinnon työelämävastaavuutta voi lisäksi täydentää myös erillisillä opintojaksoilla. Oheisessa 7

8 opintojen ajoitusmallissa painotetaan pääaineopintoja, mutta sivuaineopinnot voi aloittaa myös aikaisemmassa vaiheessa. Jos esimerkiksi matematiikan tiedot eivät ole riittävän vahvat, niiden kohentaminen on syytä aloittaa mahdollisimman aikaisin. Esimerkiksi kurssi Matematiikka tutuksi soveltuu lukiomatematiikan kertaukseen ja perustaitojen vahvistamiseen opintojen alkuvaiheessa. Tutkielmat ja tutkimusprojekti Kandidaatintutkielman ja siihen liittyvän tutkimusprojektin voi suorittaa missä tahansa laboratoriossa. Ennen tutkimusprojektin aloittamista opinnoista täytyy kuitenkin olla suoritettu ohjeellisen ajoitusmallin kahta ensimmäistä lukuvuotta vastaavat opinnot. Opintojaksot Kemian tietolähteet ja Akateemisen kirjoittamisen perusteet tukevat erityisesti kandidaatintutkielman laatimista. Jos tutkimusprojekti ja kandidaatintutkielma tehdään radiokemian laboratoriossa, tulee ennen niiden aloittamista suorittaa opintojaksot Radiokemia ja Säteilysuojelu. Kemian aineenopettajan koulutuksessa tutkintovaatimuksiin ei sisälly tutkimusprojektia. Tutkimusprojektin ja kandidaatintutkielman suorittamisesta on julkaistu yksityiskohtaisempi ohjeistus laitoksen Flamma-sivuilla. Tutkimusprojektin tai kandidaatintutkielman aihepiiristä pidetään esitelmä, joka on osa tutkinnossa vaadittavia äidinkielen opintoja (LuK seminaariesitelmä). Pro gradu -tutkielman aiheen ja ohjaajan määrää erikoistumislinjan professori. Pro gradu - tutkielmaan kuuluvan laboratoriotyöosuuden suoritusohjeet, tutkielman kirjoitusohjeet ja tutkielman tarkastamiseen liittyvät käytännöt on esitetty laitoksen Flamma-sivuilla (Tutkielmaopas). Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Opiskelija voi saada korvatuksi opintojaksoja aikaisempien opintojen perusteella. Tällaisia opintoja voivat olla mm. ammattikorkeakoulussa, toisessa yliopistossa tai vaihtoopiskelijana suoritetut kemian opinnot. Hyväksilukuhakemukset palautetaan laitoksen opintotoimistoon ja hyväksilukemisesta päättää yliopistonlehtori Seppo Lindroos. Maisterin tutkintoon valittujen täydentävät opinnot Erillisvalinnan kautta maisterin tutkintoa suorittamaan valittujen opiskelijoiden tulee ottaa ennen opintojen aloittamista yhteyttä yliopistonlehtori Seppo Lindroosiin, joka määrää mahdollisesti vaadittavat kandidaatin tutkintoa täydentävät ns. siltaopinnot. Kaksikielinen LuK-tutkinto Kaksikielisen tutkinnon suorittaminen on mahdollista, jos olet aloittanut opintosi kemian koulutusohjelmassa syksyllä 2013 tai sen jälkeen. Tavoitteena on vahvistaa käytännön toisen kotimaisen kielen taitoa ja antaa paremmat valmiudet toimia monikielisissä tehtävissä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Kaksikielisen tutkinnon vaatimuksena on, että opinnoista vähintään kolmasosa (60 op) on suoritettu ruotsin kielellä. Lisätietoja verkkosivulla: 8

9 HOPS HOPS-ohjaajat auttavat henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin laadinnassa. HOPSin tekeminen aloitetaan opintojen alkuvaiheessa ja sitä tarkistetaan ja täydennetään opintojen edetessä. HOPS on kaikille pakollinen opintosuoritus ja siitä saa 1 op:n kandidaattiopintojen viimeisenä vuonna. Laitoksen HOPS-vastuuhenkilönä toimii yliopistonlehtori Jarkko Ihanus. HOPS FM-tutkinnossa HOPS on pakollinen 1 op:n opintosuoritus myös FM-tutkinnossa. Siirtyessään maisteriopintoihin opiskelijan tulee välittömästi ottaa yhteyttä valitsemansa erikoistumislinjan professoriin, jonka ohjauksessa maisterin tutkinnon HOPS laaditaan. Laitoksen HOPS-vastuuhenkilönä toimii yliopistonlehtori Jarkko Ihanus. Opintojen kulku Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa. Tällöin opiskelija suorittaa keskimäärin yhtenä lukuvuonna 60 op:n laajuiset opinnot eli 15 op/periodi. Alla esitetty ajoitusmalli on suunniteltu siten, että opinnot keskittyvät ensimmäisenä vuonna kemian perusopintoihin. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa on kuitenkin mahdollista painottaa sivuaineopintoja jo opintojen alussa. Kannattaa myös huomata, että kemian opinnoissa harjoitustyökurssit vaativat runsaasti aikaa ja ne on suoritettava määrätyssä järjestyksessä. Kemian opinnot alkavat opintojaksolla Kemian orientoivat opinnot, joka perehdyttää uudet opiskelijat opiskeluun yliopistossa ja erityisesti kemian laitoksella. Ensimmäisen ja toisen periodin opintojaksot antavat välttämättömät kemian perustiedot, joita tarvitaan kemian myöhemmässä opiskelussa. Turvallinen työskentely laboratoriossa -opintojakso periodissa III antaa perehdytyksen laboratoriotyöskentelyyn ja se on suoritettava ennen ensimmäisten laboratoriotöiden aloittamista. Vieraan kielen sekä toisen kotimaisen kielen opinnoista annetaan enemmän tietoa kielikeskuksen Flamma-sivuilla. Kieliopinnot suositellaan suoritettavaksi opintojen alkuvaiheessa. Vapaasti valittavat opinnot tulee valita siten, että ne tukevat pää- ja sivuaineopiskelua (ne voivat olla myös valinnaisia kemian tai sivuaineen opintoja). Matematiikan ja fysiikan opintojen vähimmäisvaatimus (yhteensä 15 op) on kuitenkin otettava huomioon, ellei näistä aineista suoriteta sivuainekokonaisuuksia. Tutkimusprojektin voi suorittaa jo toisen opiskeluvuoden jälkeisenä kesänä, mikäli opinnot ovat edenneet tavoiteaikataulun mukaan. Opintojaksot Kemian tietolähteet ja Akateemisen kirjoittamisen perusteet on suunniteltu tukemaan tutkielman laadintaa, joten ne tulee suorittaa viimeistään rinnan tutkielman teon kanssa. Tutkimusprojektin ja kandidaatintutkielman suorittamisesta on annettu tarkempia ohjeita laitoksen Flammasivuilla. 9

10 Opintojen ohjeellinen ajoitusmalli Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan HOPS-ohjauksessa käyttäen apuna oheista ajoitusmallia. Kevätlukukaudella aloittavien opiskelijoiden aikataulu poikkeaa alla olevasta. Aineenopettajakoulutuksen ajoitusmalli esitellään kohdassa Kemian aineenopettajan koulutus. LuK-tutkinto 1. syksy I Kemian orientoivat opinnot, 1 op I Atomit, molekyylit ja vuorovaik., 5 op I Orgaaninen kemia I 5 op I-II Matematiikkaa kemisteille, 5 op I-II TVT-ajokortti, 3 op II Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino, 3 op II Liuoskemia, 3 op II Kieliopintoja ja/tai kemian vaihtoehtoisia opintoja, 4 op 1. kevät III Turvallinen työskentely laborator., 1 op III Termodynamiikka ja dynamiikka, 5 op III Kemian perustyöt I, 3 op III-IV Fysikaalisen kemian työt I, 2 op IV Epäorgaaninen kemia, 5 op IV Biologinen kemia, 3 op IV Kemian perustyöt II, 3 op III-IV Kieliopintoja, kemian vaihtoehtoisia opintoja ja/tai sivuaineopintoja, 9 op 2. syksy I Epäorgaanisen kemian työt I, 4 op II Orgaanisten yhdisteiden rakenteiden selvittäminen, 3 op II Orgaaninen kemia II, 5 op II Epäorgaanisen kemian työt II, 4 op I-II Kieliopintoja, kemian vaihtoehtoisia opintoja ja/tai sivuaineopintoja, 14 op 2. kevät III Orgaanisen kemian työt I, 4 op III Orgaanisen kemian työt II, 4 op III Integroidut TVT-opinnot, 1 op IV Kemian tietolähteet, 2 op IV Akateemisen kirjoittamisen perusteet (tai kolmannen lukuvuoden syksy), 1 op III-IV Kieliopintoja, kemian vaihtoehtoisia opintoja ja/tai sivuaineopintoja, 18 op 3. lukuvuosi I-II Molekyylien rakenne ja spektrosk., 5 op I-II Fysikaalisen kemian työt II, 2 op I-II Integroidut TVT-opinnot, 1 op I-IV Tutkimusprojekti, 9 op I-IV Kandidaatintutkielma, 6 op I-IV LuK seminaariesitelmä, 2 op I-IV HOPS, 1 op I-IV Kemian vaihtoehtoisia opintoja ja/tai sivuaineopintoja, 34 op FM-tutkinto 1. lukuvuosi Erikoistumislinjan opintoja HOPSin mukaisesti, 60 op 2. lukuvuosi Erikoistumislinjan opintoja HOPSin mukaisesti, 20 op Pro gradu tutkielma, 40 op Opetusperiodit lukuvuonna Syyslukukausi, I periodi: Tentti- ja lukuviikko: Syyslukukausi, II periodi: Tentti- ja lukuviikko: Kevätlukukausi, III periodi: Tentti- ja lukuviikko: Kevätlukukausi, IV periodi: * Tentti- ja lukuviikko: *Sisältää pääsiäisviikon , jolloin ei ole opetusta. 10

11 PERUS- JA AINEOPINTOJEN OPETUSOHJELMA (LuK) Luennot pidetään kemian laitoksen luentosaleissa Kumpulassa, ellei toisin mainita. Ison luentosalin numero on A110, pienen luentosalin A129 ja seminaarisalien A128, A127 ja B143. Luentoajat ja -paikat on aina syytä tarkistaa myös WebOodista. Ilmoittautuminen Opintojaksoille ilmoittaudutaan WebOodissa. Tarkista myös opintojaksojen alkamispäivät, kurssikuvaukset, oppimistavoitteet ja arviointikriteerit WebOodista. PERUSOPINNOT Syyslukukausi Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset (5 op). Periodi I. Ryhmä 1: Yliopistonleht. Kemell, ma, ke 9 11, A110. Ryhmä 2: Yliopistonleht. Polamo, ma, ke 15 17, A110. Luennot alkavat keskiviikkona 2.9. Pakollisista laskuharjoituksista tiedotetaan erikseen. Oppikirja: Nivaldo J. Tro, Chemistry: A Molecular Approach (Prentice Hall), luvut 5 12 (luvut 1-4 edellytetään esitietoina) Orgaaninen kemia I (5 op). Prof. Kilpeläinen. Periodi I: ti, to 12 14, A Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino (3 op). Periodi II: Ryhmä 1: Yliopistonleht. Kemell, ma 9 12, ke 9 12, A110. Ryhmä 2: Yliopistonleht. Polamo, ma 15 18, ke 15 18, A110. Pakollisista laskuharjoituksista tiedotetaan erikseen. Oppikirja: Nivaldo J. Tro, Chemistry: A Molecular Approach (Prentice Hall), luvut Kevätlukukausi Turvallinen työskentely laboratoriossa (1 op). Yliopisto-opettaja Kjell Knapas Luennot: ma-to klo 9 12, A110. Tentti ke klo Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset (5 op). Yliopistonleht. Polamo. Periodi III: ti, to 12 14, A129. Pakollisista laskuharjoituksista tiedotetaan erikseen. Oppikirja: Nivaldo J. Tro, Chemistry: A Molecular Approach (Prentice Hall), luvut Epäorgaaninen kemia (5 op). Prof. Ritala. Periodi IV: ma, ti, to 12 14, A Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino (3 op). Yliopistonleht. Polamo. Periodi IV: ti 14 16, A129, ke 14 16, A110. Pakollisista laskuharjoituksista tiedotetaan erikseen. Oppikirja: Nivaldo J. Tro, Chemistry: A Molecular Approach (Prentice Hall), luvut AINEOPINNOT Syyslukukausi Liuoskemia (3 op). Prof. Repo. Periodi II: Ma, ke 10 13, A110. Opintomateriaali: luentomateriaali. Lisämateriaali: Saarinen-Lajunen, Analyyttisen kemian perusteet (Kemian kustannus Oy). 11

12 55065 Orgaanisten yhdisteiden rakenteiden selvittäminen (3 op). Prof. Kilpeläinen. Periodi II: ti, to 12 14, A110. Oppikirja: Williams-Fleming, Spectroscopic Methods in Organic Chemistry (McGraw-Hill) Orgaaninen kemia II (5 op). Prof. Oivanen ja yliopistonleht. Heinonen. Periodi II: pe 9 11, A110. Edeltävät suoritukset: Orgaaninen kemia I tai vastaava. Ryhmäopetusta 2 x 2 h/viikko. Ryhmiin ilmoittaudutaan WebOodissa. Oppikirja: Clayden, Greeves ja Warren, Organic Chemistry, 2. p (Oxford, 2012). Lukemistoksi sopii myös: John McMurry, Organic Chemistry, 6. tai uudempi painos (Cengage Learning - Brooks/Cole) Molekyylien rakenne ja spektroskopia (5 op). Prof. Räsänen. Periodit I ja II: 7.9. alkaen ma 9 12, A129. Oppikirja: Atkins ja de Paula, Atkins' Physical Chemistry 10th edition (Oxford University Press, 2014). Oheislukemistona: Atkins, Paula and Friedman, Quanta, Matter and Change: A molecular approach to physical chemistry (Oxford University Press, 2009) sekä Kalliorinne ym.: Fysikaalinen kemia I, Kvanttikemia ja spektroskopia (Kirjayhtymä). Vaihtoehtoiset opinnot Radiokemia (4 op). Yliopistonleht. R. Harjula. Periodi I: ma 13 15, ti, pe (13x2h), A129. Kirjallisuus: Jukka Lehto, Radiokemian perusteet. Kuulustelu Kurssimateriaali Moodlessa Laskennallinen kemia (4 op). Dos. Hänninen. Periodi I: 8.9. alkaen ke, to 14 16, A128. Tentti klo Opintojakso kuuluu aineopintojen opintokokonaisuuden vaihtoehtoisiin opintoihin Johdatus ympäristökemiaan (3 op). Periodi II: ti, to 16 18, A110. Opintojakso kuuluu aineopintojen vaihtoehtoisiin opintoihin tai aiemmin opintonsa aloittaneilla Kemian historia (4 op). Yliopistonleht. Polamo. Periodi II: to 12 14, pe 12 15, A129. Aloitusluento on periodin ensimmäisen viikon perjantaina. Kurssi jatkuu periodin neljännellä viikolla. Kurssilla tehdään esitelmä josta julkaistaan myös yhden sivun pituinen lyhennelmä. Kevätlukukausi Termodynamiikka ja dynamiikka (5 op). Yliopistonleht. Timonen. Periodi III: alkaen ma, to 12 14, A110. Välikokeet klo 9 12 ja klo 9 12, A110. Uusintakoe klo 9 12, A110. Oppikirja: Atkins ja de Paula, Atkins' Physical Chemistry 10th edition (Oxford University Press, 2014). Oheislukemistona: Atkins, Paula and Friedman, Quanta, Matter and Change: A molecular approach to physical chemistry (Oxford University Press, 2009) sekä Kalliorinne ym. Fysikaalinen kemia II,Termodynamiikka ja III,Dynamiikka (Kirjayhtymä) Biologinen kemia (3 op). Yliopistonleht. Heinonen. Periodi IV: ma 14 16, ke 12 14, A110. Oppikirja: John McMurry, Organic Chemistry 8. p. luvut 25 29, (Cengage Learning - Brooks/Cole), täydennettynä luentomateriaalilla. 12

13 Vaihtoehtoiset opinnot Polymeerikemia (4 op). Dos. S. Hietala. Periodi III: ke, pe 12 14, A Instrumenttianalytiikka (4 op). Yliopistonleht. Hartonen. Periodit III ja IV: to 14 16, A129. Luennot alkavat Tentti on Kemian historia (4 op). Yliopistonleht. Polamo. Periodi IV: to 12 14, pe 12 15, A129. Aloitusluento on periodin ensimmäisen viikon perjantaina. Kurssi jatkuu periodin neljännellä viikolla. Kurssilla tehdään esitelmä josta julkaistaan myös yhden sivun pituinen lyhennelmä Bioinorganic chemistry (4 cr). Dr. Nieger. Periodi IV: pe 12 15, A127. Opetus- ja suorituskieli englanti. MUUT OPINNOT Syyslukukausi Kemian orientoivat opinnot (1 op). Yliopistonleht. Ihanus. Periodi I: ke 12 14, A Matematiikkaa kemisteille (5 op). FT Martta Toivola. Periodit I-II: ti, to 9 11, A110. Oppikirja: Erich Steiner, The Chemistry Maths Book 2. p. (Oxford) TVT-ajokortti (3 op). Tämä opintojakso suoritetaan päätekuulustelulla. Tarkemmat tiedot ovat laitoksen verkkosivuilla ja WebOodissa. Yhteyshenkilönä toimii yliopistonleht. Ihanus Kemian tietolähteet (2 op). Johtava tietoasiantuntija K. Sipilä. Periodi II: ke 14 16, to Opetus alkaa Tarkemmat tiedot päivitetään WebOodiin Akateemisen kirjoittamisen perusteet (1 op). N.N. Periodi II: ma 14 16, Exactum CK LuK seminaariesitelmä (2 op). Tarkemmat tiedot ilmoitetaan WebOodissa. Vastuuhenkilönä toimii yliopistonleht. Ihanus. Kevätlukukausi Kemian orientoivat opinnot (1 op). Yliopistonleht. Ihanus. Opintojakso on tarkoitettu kevätlukukaudella aloittaville opiskelijoille. Luennot pidetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana TVT-ajokortti (3 op). Tämä opintojakso suoritetaan päätekuulustelulla. Tarkemmat tiedot ovat laitoksen verkkosivuilla ja WebOodissa. Yhteyshenkilönä toimii yliopistonleht. Ihanus Kemian tietolähteet (2 op). Johtava tietoasiantuntija K. Sipilä. Periodi IV: ti 10 12, A128, ke Opetus alkaa Tarkemmat tiedot päivitetään WebOodiin Akateemisen kirjoittamisen perusteet (1 op). N.N. Periodi IV: to 10 12, Exactum CK

14 55060 LuK seminaariesitelmä (2 op). Tarkemmat tiedot ilmoitetaan WebOodissa. Vastuuhenkilönä toimii yliopistonleht. Ihanus. Vapaasti valittavia opintoja Ympäristökemia I (5 op). Prof. Kotiaho. Periodit III ja IV: pe 9 11, B143. Ensimmäinen luento on HARJOITUSTYÖT Harjoitustöiden ilmoittautumisohjeet ja alkamisajankohdat ovat WebOodissa. KEMIAN PERUSOPINTOJEN TYÖT Kemian perustyöt I (3 op). Edeltävät suoritukset: Turvallinen työskentely laboratoriossa. Työt tehdään intensiivikurssina kevätlukukaudella periodeissa III ja IV Kemian perustyöt II (3 op). Edeltävät suoritukset: Turvallinen työskentely laboratoriossa, Kemian perustyöt I ja Orgaaninen kemia I. Opintojakso järjestetään periodissa IV (kolme ryhmää, kesto 2 viikkoa/ryhmä). Periodissa I ( ) järjestetään kurssi, joka on tarkoitettu aiemmin opintonsa aloittaneille. Opintojakson voi suorittaa myös kesäkurssilla touko-kesäkuussa 2016 (tarkat ajat ilmoitetaan myöhemmin WebOodissa). KEMIAN AINEOPINTOJEN TYÖT Epäorgaanisen kemian työt I (4 op). Periodi I. Edeltävät suoritukset: Turvallinen työskentely laboratoriossa, Kemian perustyöt I, Kemian perustyöt II sekä Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino. Kurssille otetaan 42 henkilöä. Töihin liittyy suullisia ja kirjallisia kuulusteluja. Tarvittaessa kurssi järjestetään myös periodissa IV, jolloin sille mahtuu 12 henkilöä. Töistä jatketaan suoraan kurssille Epäorgaanisen kemian työt II Epäorgaanisen kemian työt II (4 op). Periodi II. Työt muodostavat suoran jatkon kurssille Epäorgaanisen kemian työt I ja ne tehdään samoissa ryhmissä Fysikaalisen kemian työt I (2 op). Periodi III. Oppikirja: Harjoitustyömoniste. Harjoitustyöt liittyvät kurssiin Termodynamiikka ja dynamiikka ja ne pyritään tekemään rinnan luentojen kanssa. Harjoitustöiden kotisivut: Fysikaalisen kemian työt II (2 op). Periodi II. Oppikirja: Harjoitustyömoniste. Harjoitustyöt liittyvät kurssiin Molekyylien rakenne ja spektroskopia ja ne tehdään rinnan luentojen kanssa. Harjoitustöiden kotisivut: Fysikaalisen kemian työt III (4 op). Periodi III. Oppikirja: Harjoitustyömoniste. Harjoitustyöt liittyvät kurssiin Termodynamiikka ja dynamiikka ja ne tehdään rinnan luentojen kanssa. Harjoitustöiden kotisivut: 14

15 55066 Orgaanisen kemian työt I (4 op). Periodi III: Edeltävät suoritukset: Kemian perustyöt I ja II Orgaanisen kemian työt II (4 op). Periodi III (4 viikkoa). Edeltävät suoritukset: Orgaanisen kemian työt I. Opintojakson voi suorittaa heti Orgaanisen kemian työt I jälkeen samassa periodissa. SIVUAINEOPETUS Kemian perusteet (5 op). Yliopistonleht. Lindroos. Periodi I: ma, ke ja pe 8 10, Viikki (Latokartanonkaari 7 sali 1). Oppikirja: Chang & Overby, General Chemistry - The Essential Concepts, 7. p. (McGraw-Hill) Kemian perusteet (5 op). Yliopistonleht. Lindroos. Periodi III: ma 12 15, pe 9 12, Chemicum, luentosali A129. Oppikirja: Chang & Overby, General Chemistry - The Essential Concepts, 7. p. (McGraw-Hill). SYVENTÄVIEN OPINTOJEN OPETUSOHJELMA (FM) Kullakin kemian erikoistumislinjalla on oma syventävien opintojen opetusohjelma. Syventävien opintojen alkaessa laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma ao. erikoistumislinjan professorin ohjauksessa. Tällöin sovitaan mm. opintojen ajoituksesta ja valinnaisista opinnoista. Kullakin erikoistumislinjalla on varattu runsaasti tilaa valinnaisopinnoille. Näiden avulla on mahdollista suunnata opintojaan tutkimuksen painopisteen mukaan, parantaa osaamistaan tietyllä erikoisalalla tai kehittää työelämässä tarvittavia taitoja. Työelämätaitoihin liittyviä opintojaksoja järjestävät myös Kemian laitos sekä matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tarjolla on säännöllisesti esimerkiksi: Introduction to Expert Careers (5 cr). Periodi II. Opetuskieli englanti Scientific writing (2 cr). Periodi III. Opetuskieli englanti Luova akateeminen yrittäjä (4 op). Periodi III Industrial Property Rights (2 cr). Dos. Jari Hovinen. Periodi IV. Opetuskieli englanti. Seuraavan kerran vuonna Pro gradu tutkielman aihe, tekopaikka ja ohjausjärjestelyt sovitaan erikoistumislinjan professorin kanssa ennen tutkimustyön aloittamista. Useimmiten pro gradu tutkielmaan liittyvä tutkimustyö tehdään kemian laitoksen tutkimusprojektissa, mutta sopimuksen mukaan se voidaan tehdä myös teollisuusyrityksessä, tutkimuslaitoksessa tai ulkomaisessa yhteistyöyliopistossa. Käynnissä olevia tutkimusprojekteja esitellään kunkin laboratorion verkkosivuilla. Kemian laitoksen tutkielmaopas on julkaistu laitoksen intranet-sivuilla. Analyyttinen kemia Analyyttinen kemia jakaantuu kahteen osa-alueeseen, joihin kuuluvat soveltava ja perustutkimus. Soveltava analyyttinen kemia käsittelee menetelmien kehittelyä, laitekonstruktiota ja instrumenttianalytiikkaa. Perustutkimukseen sisältyy usein myös ympäristökemiaa, biokemiaa, fysikaalista kemiaa ja sovellettua fysiikkaa tai 15

16 matematiikkaa. Analyyttinen kemia on muuttunut nopeasti perinteisistä ja klassisista menetelmistä yhä automatisoidumpiin tekniikoihin. Painopistealueina ovat instrumentaaliset analyysitekniikat ja -menetelmät, niiden miniatyrisointi sekä tekniikoiden hyödyntäminen bio-, materiaali- ja ympäristötutkimuksessa. Analyyttisen kemian maisterin tutkintoon liittyvät syventävät opinnot voidaan aloittaa, kun luonnontieteiden kandidaatin tutkinto on pääosin suoritettu sisältäen opintojakson Instrumenttianalytiikan perusteet. Kun opintojaksot Kaasukromatografia ja Nestekromatografia on suoritettu, voidaan aloittaa analyyttisen kemian harjoitustyöt. Töistä kirjoitetaan työselostus ja niiden aloittamisesta sovitaan erikseen. Lopputenttikirjana on J.W. Robinson, E.S. Frame ja G.M. Frame II, Undergraduate Instrumental Analysis, 7. painos, 2011 (M. Dekker). Useiden analyyttisen kemian valinnaisten opintojaksojen seuraaminen edellyttää analyyttisen kemian pakollisten opintojaksojen (Kaasukromatografia, Nestekromatografia ja Massaspektrometria) suorittamista. Analyyttisen kemian maisteriopiskelijoille suositellaan tilastotieteen opintoja, Orgaanisten yhdisteiden NMR spektroskopia -kurssia sekä opintojaksoa Ilman epäpuhtauksien fysiikka, kemia ja vaikutukset: kenttämittaukset. Lisäksi sopivia kokonaisuuksia saattaa löytyä NordForsk-kursseista. Muiden kemian erikoistumislinjojen opintojaksoista löytyy myös analyyttisen kemian tekniikoihin liittyviä opintojaksoja. Tarkempia tietoja ulkomailla opiskelusta antaa Kari Hartonen (huone A329, puh: ). Syyslukukausi Pakolliset opinnot Gas chromatography (Kaasukromatografia) (2 op). Prof. Riekkola. Periodi I: ensimmäinen luento 7.9., ma 15 17, ti 11 13, ke 9 12, tentti klo 9 12, A129. Opetuskieli englanti Liquid chromatography (Nestekromatografia) (3 op). Prof. Riekkola. Periodi I: ensimäinen luento 28.9., ma 15 17, ti 11 13, ke 9 12, tentti klo 9 12, A129. Opetuskieli englanti Sample preparation techniques (Näytteen esikäsittely) (5 op). Yliopistonleht. Maier. Periodi II: , ti 12 14, ke 13 15, to 12 14, tentti klo 12 16, A128. Opetuskieli englanti Laboratory course on sample preparation and chromatography (Näytteen esikäsittely- ja kromatografiatyöt) (3 op). FM Kopperi. Periodi II: , päivittäin klo 9 15, analyyttisen kemian laboratorio. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti. Vaihtoehtoiset opinnot Modern carbohydrate analysis (Nykyaikainen hiilihydraattianalytiikka) (2 op). Dos. Soini. Soini. Seuraavan kerran sl Opetuskieli englanti. 16

17 55269 Saastuneen ympäristön puhdistus- ja analyysimenetelmistä (3 op). Yliopistonleht. Hartonen. Periodit I-II: to 14 16, A129. Ensimmäinen luento Tentti Kevätlukukausi Pakolliset opinnot Capillary electromigration techniques (Kapillaarielektromigraatiotekniikat) (3 op). Prof. Riekkola. Periodi III: alkaen, ke 10 12, pe 9 12 A127, tentti , A129. Opetuskieli englanti Mass spectrometry (Massaspektrometria) (5 op). Yliopistonleht. Hartonen, FL Jussila. Periodi III: , ma 10 12, ti ja to 10 12, A129. Tentti ti 1.3. A129. Opetuskieli englanti Determination methods of metals (Metallien määritysmenetelmät) (3 op). Yliopistonleht. Maier. Periodi IV: , ma 14 16, ke 14 16, to 14 16, A128. Tentti , A128. Opetuskieli englanti Quality assurance (Laatujärjestelmät ja mittausten luotettavuus) (3 op). Tutkijatohtori Parshintsev, Periodi IV: , ma 14 16, ke 14 16, to 14 16, A128. Tentti , A128. Opetuskieli englanti. Vaihtoehtoiset opinnot Identification and structural characterization of proteins and peptides (Proteiinien ja peptidien tunnistaminen ja rakenneanalytiikka) (2 op). Dos. Mattinen. Periodi IV: pe 9 11, A127. Tentti yleisenä tenttipäivänä. Opetuskieli englanti Instrumenttianalytiikka alkoholijuomatutkimuksessa (2 op). Dos. Lehtonen. Seuraavan kerran kl Narkoottisten- ja dopingyhdisteiden analytiikka (3 op). Dos. Sirén. Seuraavan kerran kl Opetuskieli englanti Massaspektrometria ilmakehätieteissä ja ympäristöanalytiikassa (Mass Spectrometry in Atmospheric Sciences and Environmental analysis (3-5 op). Prof. Kotiaho, Prof. Petäjä. Seuraavan kerran kl Opetuskieli englanti tai suomi osallistujista riippuen Mikro- ja nanotekniikat bio- ja ympäristöanalytiikassa (Micro- and Nanotechniques in Bio- and Environmental Analysis) (3 op). Prof. Kotiaho. Seuraavan kerran kl Opetuskieli englanti tai suomi osallistujista riippuen. Epäorgaaninen kemia Epäorgaaninen kemia on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti useilla eri osa-alueilla. Helsingin yliopiston epäorgaanisen kemian laboratorio on ottanut painopistealueekseen näistä uusista osa-alueista materiaalikemian ja synteettisen kemian. Materiaalikemia on kehittyvä ala ja hyvin monitieteinen. Epäorgaanisen kemian syventävät opinnot, niin luennot kuin harjoituksetkin, suuntautuvat näille painopistealueille. Materiaalikemian 17

18 sisällä laboratorion tutkimus on keskittynyt ohutkalvoihin ja pintakemiaan sekä nanomateriaaleihin. Synteettisessä kemiassa painopiste on organometalliyhdisteissä ja katalyyteissä. Epäorgaanisen kemian syventävät opinnot voidaan aloittaa, kun luonnontieteiden kandidaatin tutkinto on pääosin ja vähintään epäorgaanisen kemian osalta suoritettu (myös opintojakso Epäorgaaninen kemia, 55328). Lopputenttikirjana on Cotton-Wilkinson- Murillo-Bochmann: Advanced Inorganic Chemistry (Wiley) tai Greenwood-Earnshaw: Chemistry of the Elements (Pergamon Press). Lopputentti voidaan korvata erikoiskurssien suorituksilla. Syyslukukausi Pakolliset opinnot Inorganic chemistry research seminar (Epäorgaanisen kemian tutkijaseminaari) (3 op). Prof. Leskelä. Periodit I II: ke 14 15, A127. Opetuskieli englanti. Vaihtoehtoiset opinnot Teollinen epäorgaaninen kemia (3 op). Prof. Leskelä. Periodi I: ti, ke 8 10, A127. Opetuskieli suomi Ohutkalvojen kemia (Chemistry of thin films) (7 op). Prof. Ritala. Periodit I-II. I: ma, to, pe 10 12, A127. II: ma, to 10 12, A127, pe 10 12, A128. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti Vihreä kemia: uusiutuvat raaka-aineet ja kestävä energia (Green chemistry: renewable raw materials and sustainable energy) (4 op). Prof. Repo. Periodi I: 7.9. alkaen ma 13 15, A110 ja to 12 14, A129. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti Röntgendiffraktio- ja termoanalyyttisten menetelmien workshop (3 op). Prof. Leskelä. Periodi II: ti, ke 8 10, A127. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti. Kevätlukukausi Pakolliset opinnot Inorganic chemistry research seminar (Epäorgaanisen kemian tutkijaseminaari) (3 op). Prof. Leskelä. Periodit III-IV: ke 14 15, A127. Opetuskieli englanti Epäorgaanisen kemian jatkokurssi (6 op). Prof. Leskelä. Periodit III ja IV: ti, ke 9 11, A129. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti. Vaihtoehtoiset opinnot Kombinatoriaalinen kemia (3 op). Prof. Repo. Periodi III: ti, pe 12 14, A127. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti. Kurssi sisältää laboratorioharjoituksia Pintakemia (Surface chemistry) (3 op). Prof. Ritala. Periodi III: ma 10 12, A128, to 10 12, B143 ja pe 10 12, A128. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti. 18

19 55360 Determination of crystal and molecular stuctures (5 cr). Dr. Nieger. Periodi III: pe 12 15, A128. Opetus- ja suorituskieli englanti Kiinteän olomuodon kemia (Solid state chemistry) (3 op). Yliopistonleht. Kemell. Periodi IV: ke, to 12 14, B143. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti Bionanocomposite materials (4 cr). Prof. Grafov. Periodit III-IV. Opetuskieli englanti. Kurssi alkaa viikolla 8 ja se sisältää laboratorioharjoituksia. Fysikaalinen kemia Kemian tutkimuksen kokeelliset ja laskennalliset menetelmät ovat kehittyneet voimakkaasti viime vuosina. Fysikaalisen kemian tutkijoiden panos tässä kehityksessä on ollut merkittävä. Molekyylispektroskopia, laskennallinen ja teoreettinen kemia sekä reaktiokinetiikka ja valokemia ovat fysikaalisen kemian laboratorion tutkimuksen ja opetuksen painopistealueet. Fysikaalisen kemian poikkitieteellisyyden vuoksi erityisesti fysiikan sivuaineopinnot ovat suositeltavia. Fysikaalisen kemian opinnot suositellaan aloitettavaksi suorittamalla opintojaksot Matemaattiset ja numeeriset menetelmät, Kvanttikemia, Spektroskopia, Reaktiokinetiikka sekä Fysikaalisen kemian jatkotyöt. Jatkotöistä sovitaan yliopistonlehtoreiden kanssa. Pro gradusta ja siihen kuuluvasta kokeellisesta osasta sovitaan professorien tai yliopistonlehtoreiden kanssa. Pro gradu -tutkielman aihepiiristä pidetään seminaariesitelmä. Tutkintovaatimusten yhteydessä on mainittu suositeltavia vaihtoehtoisia fysikaalisen kemian opintojaksoja. Kurssien valinta riippuu opiskelijan erikoistumistarpeesta. Myös muita opintojaksoja voidaan sisällyttää kokonaisuuteen sopimuksen mukaan. Kaikki syventävät opintojaksot voidaan suorittaa päätekuulustelulla. Tenttikirjoista sovitaan opintojakson luennoitsijan tai professori Halosen kanssa. Syyslukukausi Vaihtoehtoiset opinnot Spektroskopia (Spectroscopy) (5 op). Prof. Halonen. Periodi I: 8.9. alkaen, ti 9 12, to 9 12, A128. Kaksi välikoetta. Opetuskieli suomi tai englanti. Kevätlukukausi Vaihtoehtoiset opinnot Fysikaalisen kemian jatkotyöt (7 op). Yliopistonleht. Timonen koordinoi. Oppimateriaali on työkohtainen (6 kpl). Opetuskieli suomi tai englanti Kvanttikemia (Quantum Chemistry) (5 op). Prof. Halonen. Periodi III: alkaen, ti 9 12 ja to 9 12, A127. Opetuskieli suomi tai englanti. Orgaaninen kemia Orgaaninen kemia on intensiivisesti uutta luova kemian osa-alue. Maailmassa on tähän mennessä valmistettu yli 10 7 orgaanista yhdistettä, mikä kuvaa synteesikemian merkitystä orgaanisen kemian tutkimuksessa ja koulutuksessa. Helsingin yliopistossa orgaanisen 19

20 kemian tutkimusaiheita ovat uusien lääkemolekyylien kehittely, rakenneanalytiikka, proteiini-interaktioiden selvittäminen sekä biomolekyylien ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet. Tutkimuksen kohteena on luonnossa esiintyvien aineiden joukko (estrogeenit, steroidit, nukleiinihapot, proteiinit sekä ligniini ja muut puumateriaalit). Synteesikemian kehittämisessä ovat tärkeällä sijalla vihreän kemian menetelmät. Orgaanisen kemian syventävien opintojen pakolliset luentokurssit ja osa vaihtoehtoisista järjestetään vuosittain, mutta osa vaihtoehtoisista kursseista on ohjelmassa harvemmin. Tutkintovaatimusten yhteydessä mainittujen kurssien ohella järjestetään orgaanisen kemian erikoiskursseja vaihtelevista aiheista. Myös muiden kemian erikoistumislinjojen syventäviä opintojaksoja voidaan soveltuvin osin sisällyttää opintokokonaisuuteen. Lopputenttikirjana on Norman & Coxon: Principles of Organic Synthesis (Chapman & Hall, 3. p.) tai muu teos sopimuksen mukaan. Lopputentissä voi olla myös suullinen osa. Syventävien opintojen lopputentin ei tarvitse olla opinnot päättävä suoritus, vaan sen voi suorittaa omaan ohjelmaansa parhaiten sopivana aikana. Työkurssien suoritusjärjestys on Orgaanisen kemian syventävät työt, Orgaanisen kemian jatkotyöt, Pro gradu tutkielman laboratorio-osuus. Ennen jatkotöiden aloittamista vaaditaan opintojakso Orgaaniset synteesimenetelmät. Syventävät työt järjestetään kevätlukukaudella periodissa III ja niihin ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Syventävät työt on mahdollista suorittaa myös kesäopintoina touko-kesäkuussa. Jatkotöiden ja Pro gradu tutkielman aiheista ja tekopaikasta sovitaan laboratorion professoreiden kanssa. Pro gradu tutkielmaan liittyen pidetään seminaariesitelmä (n. 15 min). Esitelmät pidetään Orgaanisen kemian teemapäivänä, joka pidetään alkaen klo 10 salissa A110. Osallistujien tulee ilmoittautua mennessä yliopisto-opettaja Leena Kaisalolle. Lisätietoja antaa prof. Kristiina Wähälä. Syyslukukausi Pakolliset opinnot Orgaaniset reaktiomekanismit (Organic Reaction Mechanisms) (3 op). Yliopistonleht. Sipilä. Periodit I-II: I ti 10 12, A127, II ti 12 14, A127. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti. Vaihtoehtoiset opinnot Orgaanisten yhdisteiden NMR-spektroskopia II (NMR Spectroscopy of Organic Compounds Part II) (5 op). Lab.ins. Heikkinen. Periodi II: ke, to 10 12, A129. Esitietovaatimuksena opintojakso Orgaanisten yhdisteiden NMR-spektroskopia I tai vastaavat tiedot. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti Bioaktiiviset orgaaniset yhdisteet (3 op) / Bioactive organic compounds (3 cr). Yliopistonleht. Heinonen. Periodit I-II: ma 14 16, A128, II: ma 14 16, A128. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti 20

21 Kevätlukukausi Pakolliset opinnot Orgaaniset synteesimenetelmät (Synthesis Methods in Organic Chemistry) (3 op). Yliopistonleht. Heinonen. Periodi III: ma, ke 12 14, A128. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti Orgaanisten synteesien suunnittelu (Design of Organic Syntheses) (3 op). Yliopistonleht. Helaja Periodi IV: ti 9 11, B143, pe 9 11, A129. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti Orgaanisen kemian syventävät työt (5 op). Periodissa III ajalla Opintojakson voi suorittaa myös kesäkurssilla touko-kesäkuussa (tarkat ajat ilmoitetaan myöhemmin WebOodissa). Vaihtoehtoiset opinnot Rakenne ja reaktiivisuus (Structure and reactivity) (3 op). Prof. Oivanen. Periodi III: ma 10-12, A127, pe 11 13, B143. Opetuskieli englanti Tutkielma proseminaari (Seminars for writing and presenting a Master Thesis) (3 op). Prof. Wähälä. Periodit III-IV: III: to 12 14, B143, IV: to 10 12, B143. Opintojaksoon kuuluu seminaariesitelmä tai posterin esittely Orgaanisen kemian teemapäivänä Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti Orgaanisten yhdisteiden NMR-spektroskopia I (NMR Spectroscopy of Organic Compounds Part I) (3 4 op). Prof. Kilpeläinen. Periodi IV: ma 10 12, ke 12 14, A127. Esitietovaatimuksena opintojakso Orgaanisten yhdisteiden rakenteiden selvittäminen tai vastaavat tiedot. Kurssin harjoitusosuuteen otetaan korkeintaan 24 opiskelijaa, etusija annetaan orgaanisen kemian pääaineopiskelijoille. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti. Jatko-opinnot Research Seminar in Organic Chemistry (3 cr). Prof. Wähälä. Periodit I-II: pe 13 14, I: A128, II: A127. Opetus- ja suorituskieli englanti Innovative synthetic methods (5 cr). Yliopistonleht. Helaja. Periodit I-II. Opetuskieli englanti. ORGAANISEN KEMIAN SYVENTÄVIÄ OPINTOJA LUKUVUONNA Syyslukukausi Orgaaniset reaktiomekanismit (3 op) / Organic Reaction Mechanisms (3 cr) Orgaanisten yhdisteiden NMR-spektroskopia II (5 op) / NMR Spectroscopy of Organic Compounds, Part II (5 cr) Green Chemistry for Organic Chemists (3 cr). Prof. Wähälä. Periodi II. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Opetuskieli englanti. 21

22 Kevätlukukausi Orgaaniset synteesimenetelmät (3 op) / Synthesis Methods in Organic Chemistry (3 cr) Orgaanisten synteesien suunnittelu (3 op) / Design of Organic Synthesis (3 cr) Rakenne ja reaktiivisuus (3 op) / Structure and reactivity (3 cr) Tutkielma proseminaari (3op) / Seminars for writing and presenting a Master Thesis (3 cr) Orgaanisten yhdisteiden NMR-spektroskopia I (3 op) / NMR Spectroscopy of Organic Compounds, Part I (3 cr) Teollinen orgaaninen hienokemia (3 op). TkT Suokas Orgaaninen kemia kemiallisessa puunjalostuksessa (Organic chemistry in pulping) (3 op). Yliopistonleht. Sipilä. MYÖHEMMIN LUENNOITAVIA 555xx Laskennallisen orgaanisen kemian perusteet (Computational chemistry basics for organic chemistry) (3 op) Nucleic acids chemistry and applications (Nukleiinihappojen kemia ja sovellukset) (3 op) Johdatus supramolekulaariseen kemiaan (3 op) / Introduction to supramolecular chemistry (3 cr). Polymeerikemia Polymeerikemian opetus ja tutkimus ovat nykyaikaista materiaalikemiaa. Polymeerikemian keskeisiä kysymyksiä ovat: kuinka makromolekyylien ominaisuudet riippuvat yhtäältä niiden kemiallisesta rakenteesta ja toisaalta niiden koosta ja muodosta. Polymeerikemian laboratorion tärkeitä tutkimusaiheita ovat uudet polymerointitekniikat, funktionaaliset ja amfifiiliset polymeerit sekä luonnon polymeerit. Viime vuosina on enenevässä määrin keskitytty myös hybridi- ja nanomateriaaleihin. Polymeerikemian opinnot voidaan aloittaa suorittamalla kemian vaihtoehtoisiin aineopintoihin kuuluva opintojakso Polymeerikemia. Harjoitustöissä (55651 Polymeerikemian harjoitustyöt, 5 op) syntetisoidaan polymeerejä ja tutustutaan laboratoriossa käytössä oleviin polymeerien karakterisointimenetelmiin. Harjoitustöiden opetuskieli on suomi, tarvittaessa englanti. Ne arvostellaan asteikolla 1-5 ja järjestetään lukukausittain mikäli osanottajamäärä on riittävä. Vuosittain luennoidaan myös useita vaihtoehtoisia erikoiskursseja. Lopputenttikirjana on Boyd & Phillips: The Science of Macromolecules tai jokin vastaava teos sopimuksen mukaan. 22

23 OPPIKIRJAT: Johdatus polymeerikemiaan: Campbell, I.M.: Introduction to Synthetic Polymers, 2nd Ed., Oxford University Press, Polymeerikemian peruskurssi: Rodriguez et al.: Principles of polymer systems, 6th Ed., CRC Press, Polymeerien valmistus ja polymeerimateriaalit: Broja Mohan Mandal: Fundamentals of polymerization, World Scientific 2013 (e-kirja) ja soveltuvia osia e-kirjasta Polymer Science: A Comprehensive Reference. Vol Matyjaszewski, Möller (Eds.). Polymeerifysiikka: Grosberg, A.Yu.; Khokhlov A.R. Giant Molecules: Here, There and Everywhere, 2nd Ed.; World Scientific Publishing Co. Pte. Ltd, New Jersey, 2011 sekä osia kirjasta Gedde, U.: Polymer Physics, Chapman & Hall, Lopputentti: Boyd, R.H. & Phillips, P.J.: The Science of Polymer Molecules, Cambridge University Press, Syyslukukausi Pakolliset opinnot Polymeerikemian peruskurssi (Basics in Polymer Chemistry) (5 op). Prof. S.L. Maunu. Periodi I: ti 14 16, ke 10 12, to 12 14, A127. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti Polymer Physics (5 cr). Dos. V. Aseyev. Periods I-II: Course starts Mon 12 14, Wed 12 14, A127. Exercises Wed 14 15, A110. Opetus- ja suorituskieli englanti. Vaihtoehtoiset opinnot Aqueous Polymers: Solutions and Dispersions (4 cr). Prof H. Tenhu. Period II: ti, to 10 12, A128. Opetus- ja suorituskieli englanti D-printing (3 op). Dos. K. Levon. Periodi I: klo Luennot klo 9 10 ja klo salissa A129. Laboratoriotyöt polymeerikemian laboratoriossa. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti Puukemia (3 op). Dos. R. Alen. Periodi I. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti. Aika ilmoitetaan myöhemmin Polymer chemistry research seminar (3 cr). Periodi I-II: ma 9 11, polymeerikemian seminaarisali. Opetus- ja suorituskieli englanti. Kevätlukukausi Pakolliset opinnot Polymeerien valmistus ja polymeerimateriaalit (Preparation of polymers; Polymer materials) (5 op). Prof. H. Tenhu. Periodi III: ti, ke 9 12, B143. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti. Vaihtoehtoiset opinnot NMR-spektroskopia polymeerikemiassa (3 op). Prof S.L. Maunu. Periodi III: ti, to 14 16, A128. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti. 23

24 55687 Funktionaaliset polymeerit (Functional polymers) (3 op). Dos. S. Hietala. Periodi IV: ti, to 9 11, A127. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti Rheology (5 cr). Dos. S. Hietala. Periodi IV. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Opetus- ja suorituskieli englanti Polymer chemistry research seminar (3 cr). Periodit III-IV: ma 9 11, polymeerikemian seminaarisali. Opetus- ja suorituskieli englanti. Radiokemia Radiokemian laboratorio on ainoa radiokemian laaja-alainen yksikkö Suomen yliopistoissa ja maailman mitassa suurimpia radiokemian yliopistollisia yksikköjä. Radiokemian laboratorion päätehtävä on opettaa ja tutkia radioaktiivisten aineiden kemiallista käyttäytymistä ja käyttöä sekä kouluttaa uusia radiokemistejä tutkimus-, viranomais-, opetus- ym. tehtäviin, erityisesti ympäristön radioaktiivisuuden, ydinturvallisuuden, ydinjätteiden käsittelyn ja loppusijoituksen sekä radionuklidien lääketieteellisen käytön alueilla. Radiokemian opinnot aloitetaan syyslukukaudella suorittamalla Radiokemia -opintojakso. Radiokemian syventäviin opintoihin kuuluvat Säteilysuojelu ja Radiokemian perustyöt suoritetaan saman syksyn aikana. Seuraavalla kevätlukukaudella suoritetaan Ydinspektrometria sekä Radionuklidien kemia ja analytiikka -opintojaksot. Näiden ohessa ja jälkeen suoritetaan vähintään kolme radiokemian valinnaista opintojaksoa. Useimpiin opintojaksoihin liittyy harjoitustöitä laboratoriossa. Radiokemian syventävillä kursseilla hyväksytyn suorituksen edellytyksenä on läsnäolo 80 %:lla luentokerroista. Radiokemian jatkotyö tehdään toisen vuoden syksyllä, minkä jälkeen voidaan aloittaa pro gradu tutkielman teko. Opinnot päättää lopputentti. Muut opinnot (36 37 op) suositellaan aloitettavaksi heti ensimmäisenä syksynä radiokemian opintojen rinnalla Säteilysuojelusta vastaavan johtajan pätevyys (Pätevyysalat: umpi- ja röntgenlähteet, avolähteet) (1 op). Dos. R. Koivula. Kirjallisuus: Tillander, Helariutta: Säteilysuojelu (opetusmoniste). Vaadittavat esitiedot: Radiokemia, Radiokemian perustyöt ja Säteilysuojelu Radiokemian jatkotyö (3 op). Radiokemian jatkotyö sisältää kaksi viikkoa kokopäiväistä tutkimustyötä, joka tehdään jossakin radiokemian laboratorion tutkimusryhmässä. Harjoitustyöstä kirjoitetaan raportti. Jatkotyöstä sovitaan FT Teija Koivulan kanssa noin kuukautta ennen työn aloittamista. Vaadittavat esitiedot: Ydinspektrometria ja Radionuklidien kemia ja analytiikka Radiokemian tutkijaseminaari (2-6 op). Jatko-opiskelijat pitävät 1-3 esitelmää englanniksi. Joka toinen keskiviikko klo Pro gradu -tutkielma (40 op). Pro gradu on noin puolen vuoden tutkimuskokonaisuus, josta kirjoitetaan tutkielma. Opiskelija esittelee pro gradu - tutkielmansa suunnitelman ja myöhemmin sen tulokset radiokemian tutkijaseminaarissa. Pro gradu tehdään jossakin radiokemian laboratorion tutkimusprojektissa, muussa alan tutkimuslaitoksessa tai teollisuudessa. Aiheesta sovitaan prof. Jukka Lehdon kanssa. 24