KEMIA. Laitos on avoinna lukukausien aikana ma pe Heinäkuussa laitos on suljettu. Johtaja: Prof. Markku Räsänen puh fax.

Transkriptio

1 KEMIA Kemian laitos PL 55 (A.I. Virtasen aukio 1) Helsingin yliopisto Puhelin 1911 (vaihde), ohivalinta 191 Internet-kotisivu: Laitos on avoinna lukukausien aikana ma pe Heinäkuussa laitos on suljettu. Johtaja: Prof. Markku Räsänen puh fax Opintotoimisto: A kerros avoinna ma pe 9 12, fax opintoasiat: Hilkka Helena Lintula, puh laskutus: Arja Enqvist, puh Opintoneuvonta: yliopistonleht. Seppo Lindroos, B 342, ti 10 11, puh ass. Pentti Jyske (analyyttinen kemia), A309, ma 9 10, puh leht. Matti Näsäkkälä (epäorgaaninen kemia), B322, ti , puh yliopistonleht. Raimo Timonen (fysikaalinen kemia), B440, ke , puh aman. (mvs.) Leena Kaisalo (orgaaninen kemia), B251, to 9 10, puh yliopistonleht. Sami Hietala (polymeerikemia), A413, puh yliopistonleht. Marja Siitari-Kauppi (radiokemia), A223, puh tutkija Greta Tikkanen (kemian opettajakoulutus), s-posti: greta.tikkanen@helsinki.fi universitetslekt. Michael Patzschke (svenskspråkig studierådgivare), C106, må 15 16, tel Kirjasto: ks. Kumpulan tiedekirjasto. Kemian laitoksen muodostavat seuraavat laboratoriot: Analyyttisen kemian laboratorio, esimies prof. Marja-Liisa Riekkola Epäorgaanisen kemian laboratorio, esimies prof. Markku Leskelä Fysikaalisen kemian laboratorio, esimies prof. Lauri Halonen Orgaanisen kemian laboratorio, esimies prof. Ilkka Kilpeläinen Polymeerikemian laboratorio, esimies prof. Heikki Tenhu Radiokemian laboratorio, esimies prof. Jukka Lehto Ruotsinkielinen opetuslaboratorio, esimies prof. Pekka Pyykkö Kemian opettajankoulutusyksikkö, vetäjä yliopistonleht. Maija Aksela Kemia tieteenä ja oppiaineena Kemia on aineiden valmistusta, ominaisuuksia, rakennetta, tunnistamista ja reaktioita tutkiva tieteenala. Kemia on keskeinen luonnontiede, jonka osaaminen on tärkeää jokapäiväisessä elämässä, tutkimuksessa, teollisuudessa ja yhteiskunnan monissa tehtävissä. Kemian koulutusohjelmassa on kaksi vaihtoehtoa: kemisti ja kemian opettaja. Kemiaa opiskellen hankitaan tieteenalan perustuntemus, erikoistutaan jollekin kemian osa-alueelle ja saadaan valmius itsenäisiin kemistin tehtäviin korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa, teollisuudessa, hallintotehtävissä tai kaupan alalla. Kemistien työllisyysnäkymiä voidaan pitää vähintäänkin tyydyttävinä ja ennusteiden mukaan lähivuosina saattaa kemian asiantuntijoista olla puutetta. Kemistin tutkinto jakaantuu kahteen osaan. Ensin suoritetaan luonnontieteiden kandidaatin tutkinto 180 op (3 vuotta) ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkinto 120 op (2 vuotta). Ensimmäisten vuosien kemian opinnot koostuvat pääosin luennoista, laskuharjoituksista ja laboratorioissa tehtävistä harjoitustöistä. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija erikoistuu maisteriopinnoissaan jollekin kemian osa-alueelle. Erikoistumislinjoja ovat analyyttinen kemia, epäorgaaninen kemia, fysikaalinen kemia, orgaaninen kemia, polymeerikemia ja radiokemia. 201

2 Kemian opettajiksi opiskelevilla on omat tutkintovaatimukset ja oma opinto-ohjelma, jotka on koottu erikseen kohtaan kemian opettajan erikoistumislinja. Opiskelijan on mahdollista suorittaa rinnakkain sekä kemisti- että opettajalinjan opinnot. Opettajalinjalle voi hakeutua nk. suoravalinnassa lukion tai ammatillisten opintojen jälkeen ja kemian opintojen aikana keväällä. Suoritetun FM/FL/FT-tutkinnon jälkeen on mahdollista pätevöityä opettajaksi nk. erilliskiintiössä. Yleisiä opinto-ohjeita Kemia on kumuloituva tieteenala eli jokainen kemian opintojakso edellyttää aikaisempien opintojaksojen hyvää hallintaa. Luentokursseilla käsitellään kemian käsitteitä ja ilmiöitä teoreettiselta pohjalta ja laboratoriotöissä sovelletaan opittuja teorioita käytäntöön. Laboratoriotöissä opitaan myös kemistille välttämättömät käytännön laboratoriotyöskentelytaidot. Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu laboratoriotöitä epäorgaanisen, fysikaalisen ja orgaanisen kemian alalta. Laboratoriotöiden tarkemmat ajankohdat ja ilmoittautumisohjeet löytyvät kemian laitoksen ilmoitustauluilta ja verkkosivuilta. Tarkemmat opintojaksokuvaukset ja linkit yksittäisten opintojaksojen verkkosivuille ovat esillä kemian laitoksen verkkosivuilla ( Useat opintojaksot käyttävät verkkosivujensa alustana WebCT-järjestelmää ( 97). Orgaanisen kemian Nettilabraan pääset osoitteesta Opettajatuutorointi ja HOPS Opettajatuutoroinnin tavoitteena on edistää vuorovaikutusta opiskelijoiden ja laitoksen välillä. Kemian laitoksella opiskelijat jaetaan tuutorointiryhmiin heti opiskelujen alussa ja jokaiselle ryhmälle nimetään opettajatuutori. Opettajatuutorit antavat opiskelijoille opintoneuvontaa ja auttavat henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin laadinnassa. HOPSin tekeminen aloitetaan heti opintojen alussa ja sitä tarkistetaan ja täydennetään vuosittain opintojen edetessä. HOPS on kaikille opiskelijoille pakollinen ja siitä saa 1 op:n kandidaatin opintojen viimeisenä vuonna. Tuutorointiin kuuluu sekä ryhmä- että henkilökohtaisia tapaamisia opettajatuutorin kanssa. Opintosuoritusten arviointi ja opintokokonaisuuksien merkinnät Helsingin yliopistossa on käytössä viisiportainen arvosteluasteikko 1 5. Luentokurssit voidaan suorittaa joko osakuulusteluin tai yhdellä loppukuulustelulla. Suoritustavat ja yksityiskohtaiset vaatimukset esitellään kullakin kurssilla erikseen. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää pääsääntöisesti sitä, että opiskelijan kuulusteluista saama yhteispistemäärä on puolet maksimipistemäärästä. Tällöin arvosana on 1 eli välttävät tiedot. Suoritus osakuulusteluin edellyttää lisäksi, että opiskelija osallistuu kaikkiin osakuulusteluihin ja saa jokaisesta vähintään 10 % kyseisen kokeen maksimipistemäärästä. Osa opintojaksoista arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Erinomainen 5 Kiitettävä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Välttävä 1 Hyväksytty/Hylätty Yksittäisten opintojaksojen suoritukset rekisteröidään ilman eri pyyntöä, kun opintojakso on suoritettu hyväksytysti. Opintojaksoista muodostuvat tutkinnon opintokokonaisuudet. Opintokokonaisuudet kirjataan vain opiskelijan hakemuksen perusteella. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa opiskelija suorittaa ensin kemian perusopintokokonaisuuden (25 op) ja sen jälkeen perus- ja aineopintokokonaisuuden (96 op). Näiden rekisteröintiä varten opiskelija täyttää kemian laitoksen opintotoimistosta saatavat lomakkeet, jotka toimitetaan yhdessä päivitetyn opintorekisteriotteen kanssa kemian laitoksen opintotoimistoon Hilkka Lintulalle. Sivuaineopiskelijoille antaa merkinnän kemian perusopintojen (25 op) ja perus- ja aineopintojen (60 op) opintokokonaisuuksista lehtori Matti Näsäkkälä. Kemian syventävien opintojen opintokokonaisuudesta antaa merkinnän kyseisen erikoistumislinjan kemian professori (tai laboratorion esimies). Kemian opettajille merkinnän antaa prof. Mikko Oivanen. 202

3 Materiaalikemia Materiaalitiede on yksi matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan painopistealueista. Kemian laitoksella on useita materiaalitutkimukkemia Tutkielmat ja tutkimusharjoittelu Kandidaatintutkielman ja siihen liittyvän tutkimusharjoittelun voi suorittaa missä tahansa laboratoriossa kun perus- ja aineopinnoista on suoritettu 81 op. Tutkimusharjoittelun voi suorittaa myös yliopiston ulkopuolella, mutta se on sovittava ennalta asianosaisen laboratorion professorien tai esimiehen kanssa. Jos tutkimusharjoittelu ja kandidaatintutkielma tehdään radiokemian laboratoriossa, tulee ennen niiden aloittamista suorittaa opintojaksot Radiokemian perusteet I ja Säteilysuojelu. Kemian opettajan erikoistumislinjan tutkintovaatimuksiin ei sisälly tutkimusharjoittelua. Pro gradu -tutkielman laatimisen ohjeet ja tutkielman tarkastamiseen liittyvät käytännöt on esitetty kemian laitoksen graduoppaassa, joka on julkaistu laitoksen verkkosivuilla. Sivuaineopinnot Sivuaineopinnot koostuvat joko kahden eri aineen perusopinnoista ( op) tai yhden aineen perus- ja aineopinnoista 60 op. Sivuaineopinnoiksi hyväksytään luonnontieteelliset tai muut kemistin tutkintoa tukevat opinnot. Sivuaineopinnot on suunniteltu suoritettavaksi pääasiassa toisen ja kolmannen opiskeluvuoden aikana. Menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudesta (25 op) antaa merkinnän prof. Räsänen tai prof. Oivanen. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Opiskelija voi saada korvatuksi opintojaksoja aikaisempien opintojen perusteella. Tällaisia opintoja voivat olla mm. ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, toisessa korkeakoulussa tai vaihto-opiskelijana suoritetut kemian opinnot. Muualla suoritettujen opintojen hyväksymisestä osaksi luonnontieteiden kandidaatin perusopintoja neuvotellaan laitoksen opintoneuvojan kanssa. Ulkomailla suoritettavat opinnot Kemian opintoja voi suorittaa myös ulkomailla mm. ERASMUS- ja NORDPLUS-ohjelmien puitteissa. Kohdeyliopistoista, hakuajoista ja - menettelystä kerrotaan esim. osoitteessa Lisätietoja antaa aman. (mvs.) Leena Kaisalo, s-posti: leena.kaisalo@helsinki.fi. Kv-yhdyshenkilöt: aman. (mvs.) Leena Kaisalo (orgaaninen kemia) dos. Kari Hartonen (analyyttinen kemia) yliopistonleht. Raimo Timonen (fysikaalinen kemia) yliopistonleht. Markku Sundberg (epäorgaaninen kemia) tutkija Anna Zarembo (polymeerikemia) yliopistonleht. Risto Harjula (radiokemia) leht. Bertel Westermark (ruotsinkielinen opetuslaboratorio) Kesäopetus Kesäkuussa voi kemian laitoksella tehdä joitakin harjoitustöitä. Heinäkuussa laitos on suljettu. Tarkemmat tiedot kesäopetuksen laajuudesta saa ilmoitustauluilta tai laboratorioista. Ympäristökemian opetus Kemian laitos tuottaa useita ympäristökemiaan liittyviä perus- ja syventäviä opintojaksoja pääja sivuaineopiskelijoille. Ympäristökemian ja - fysiikan perusopintokokonaisuus on kemian laitoksen ja fysiikan laitoksen yhdessä tuottama sivuaineeksi tarkoitettu opintokokonaisuus YMPÄRISTÖKEMIAN JA -FYSIIKAN PERUSOPINNOT (25 OP) Soveltuu kaikille tiedekunnan opiskelijoille ja myös muille yliopiston opiskelijoille. Tarkempia tietoja antaa prof. Tapio Kotiaho, kemian laitos. Pakolliset opinnot (15 op, 10 ov) Ympäristöongelmat, fysiikka ja kemia, (7 op, 5 ov) Johdatus ympäristökemiaan, (, 2ov) Ympäristökemian perustyöt, (5 op, 3ov) Valinnaiset opinnot (10 op, 5 ov) Kemian, fysiikan, geofysiikan ja meteorologian opintojaksoja suositellaan. Opinnot on kuitenkin suunniteltava siten, että samoja opintojaksoja ei voi käyttää useampaan kuin yhteen opintokokonaisuuteen. 203

4 sen piiriin kuuluvia tutkimusprojekteja. Tähän aiheeseen liittyvät opintojaksot on esitetty kohdassa Opetus, Materiaalitieteeseen liittyvä opetus kemian laitoksella. Nanotiede I IV Nanotiede I IV on nanotieteen poikkitieteellinen opintojaksokokonaisuus Helsingin seudulla. Osa I on johdanto joka on avoin kaikille kiinnostuneille. Osat II IV on suunnattu ensisijaisesti jatko-opiskelijoille. Lisätiedot: Luonnontieteiden kandidaatti (Chemistry Eurobachelor -luokitus) Helsingin yliopiston kemian laitos on ensimmäisenä Euroopassa saanut Chemistry Eurobachelor -luokituksen luonnontieteiden kandidaatin tutkinnolle. Eurobachelor-luokitus takaa, että tutkinto täyttää eurooppalaiset laatukriteerit. Luokitus helpottaa kandidaatin tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja hyväksymistä sekä opiskelijoiden liikkuvuutta ja hakeutumista myös eurooppalaisille työmarkkinoille. Useiden kemian alan maisteriohjelmien Joint Degree - hankkeet edellyttävät pohjakoulutuksena Chemistry Eurobachelor -kehyksen mukaista tutkintoa. Chemistry Eurobachelor -luokituksella on omat tutkintovaatimukset. Luokituksen mukaisesti luonnontieteiden kandidaatin tutkintonsa suorittaneet opiskelijat saavat tutkintotodistuksen Diploma Supplement -liitteeseen maininnan Chemistry Eurobachelor. Advanced Spectroscopy in Chemistry -maisteriohjelman valintaperusteena on luonnontieteiden kandidaatin tutkinto Chemistry Eurobachelor -luokituksella. TUTKINTOVAATIMUKSET Vanhan tutkintojärjestelmän mukaiset tutkintovaatimukset ennen opintonsa aloittaneille löytyvät verkosta osoitteesta LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) 1. Pääaineopinnot (96 op) KEMIAN PERUSOPINNOT (25 OP) Yleinen kemia I, 4 op Yleinen kemia II, 4 op Liuoskemian perusteet, 5 op Orgaaninen kemia I, Epäorgaanisen kemian perustyöt IA, Orgaanisen kemian perustyöt I, 6 op KEMIAN PERUS- JA AINEOPIN- NOT (96 OP) Pakolliset opinnot (87 op) Kemian perusopinnot, 25 op Epäorgaanisen kemian perustyöt IB, Epäorgaanisen kemian perustyöt II, 6op Orgaaninen kemia II, 6 op Orgaanisten yhdisteiden rakenteiden selvittäminen, Orgaanisen kemian perustyöt II, 5 op Matematiikkaa kemisteille, 5 op Atomien ja molekyylien rakenne, 5 op Termodynamiikka ja dynamiikka, 7op Fysikaalisen kemian perustyöt A, Fysikaalisen kemian perustyöt T ja D, 4 op Tutkimusharjoittelu, 9 op Kandidaatintutkielma, 6 op Kypsyysnäyte Vaihtoehtoiset opinnot* (9 op) Johdatus polymeerikemiaan, Radiokemian perusteet I, 4 op Instrumenttianalytiikan perusteet, 3op Epäorgaaninen kemia, Johdatus ympäristökemiaan, Johdatus laskennalliseen kemiaan, 3op Biologinen kemia, * Ota huomioon vaihtoehtoisia opintojaksoja valitessasi, että eräät erikoistumislinjat edellyttävät 204

5 maisteriopintojen pohjatiedoksi tiettyjen opintojaksojen suorittamista. 2. Sivuaineopinnot (väh. 50 op) Sivuaineopinnot koostuvat joko kahden eri aineen perusopinnoista ( op) tai yhden aineen perus- ja aineopinnoista 60 op. Sivuaineopinnoiksi hyväksytään luonnontieteelliset tai muut kemistin tutkintoa tukevat opinnot. Suositeltavia sivuaineita ovat esim.: Matematiikka Fysiikka Tietojenkäsittelytiede Geologia Menetelmätieteet 25 op Ympäristökemian ja -fysiikan perusopinnot 25 op Ympäristöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus (YMS) 25 op Biokemia Farmasia Menetelmätieteistä ja ympäristökemian ja -fysiikan opinnoista hyväksytään sivuaineopintokokonaisuudeksi ainoastaan perusopinnot 25 op. 3. Muut opinnot (34 op) Pakolliset opinnot (24 op) Kemia tutuksi, 2 op Turvallinen työskentely laboratoriossa, Kemian tietolähteet, Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, 1 op Tieto- ja viestintätekniikan opinnot, 5 op: TVT-ajokortti, Integroidut tvt-opinnot, 2 op (orgaanisen ja fysikaalisen kemian harjoitustöiden raportointi) Äidinkieli, (seminaariesitelmä sekä orgaanisen ja fysikaalisen kemian harjoitustöiden raportointi) Toinen kotimainen kieli, Vieras kieli, 4 op Harjoittelu sisältyy pakollisiin perus- ja aineopintoihin (Tutkimusharjoittelu) Vapaasti valittavat opinnot (10 op) 10 op matematiikka ja/tai fysiikkaa, jos sivuaineisiin ei kuulu matematiikan tai fysiikan perusopintoja. LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATTI (180 op) (Chemistry Eurobachelor -luokitus) 1. Pakolliset perus- ja aineopinnot (96 op) KEMIAN PERUS- JA AINEOPINNOT (96 OP) Tutkimusharjoittelu, 9 op Kandidaatintutkielma, 6 op Epäorgaaninen kemia (28 op) Yleinen kemia I, 4 op Yleinen kemia II, 4 op Liuoskemian perusteet, 5 op Epäorgaanisen kemian perustyöt IA, Epäorgaaninen kemia, Epäorgaanisen kemian perustyöt IB, Epäorgaanisen kemian perustyöt II, 6op Orgaaninen kemia (26 op) Orgaaninen kemia I, Orgaanisen kemian perustyöt I, 6 op Orgaaninen kemia II, 6 op Orgaanisten yhdisteiden rakenteiden selvittäminen, Biologinen kemia, Orgaanisen kemian perustyöt II, 5 op Fysikaalinen kemia (24 op) Matematiikkaa kemisteille, 5 op Atomien ja molekyylien rakenne, 5 op Termodynamiikka ja dynamiikka, 7op Fysikaalisen kemian perustyöt A, Fysikaalisen kemian perustyöt T ja D, 4 op Vaihtoehtoiset opinnot* () Johdatus polymeerikemiaan, Radiokemian perusteet I, 4 op Instrumenttianalytiikan perusteet, 3op 205

6 55014 Johdatus ympäristökemiaan, Johdatus laskennalliseen kemiaan, 3op * Ota huomioon vaihtoehtoisia opintojaksoja valitessasi, että eräät erikoistumislinjat edellyttävät maisteriopintojen pohjatiedoksi tiettyjen opintojaksojen suorittamista. 2. Sivuaineet (väh. 50 op) Sivuaineopinnot koostuvat joko kahden eri aineen perusopinnoista ( op) tai yhden aineen perus- ja aineopinnoista 60 op. Sivuaineopinnoiksi hyväksytään luonnontieteelliset tai muut kemistin tutkintoa tukevat opinnot. Suositeltavia sivuaineita ovat esim.: Fysiikka Matematiikka Tietojenkäsittelytiede Geologia Menetelmätieteet 25 op Ympäristökemian ja -fysiikan perusopinnot 25 op Biokemia Farmasia Menetelmätieteistä ja ympäristökemian ja -fysiikan opinnoista hyväksytään sivuaineopintokokonaisuudeksi ainoastaan perusopinnot 25 op. 3. Muut opinnot (34 op) Pakolliset opinnot (24 op) Kemia tutuksi, 2 op Turvallinen työskentely laboratoriossa, Kemian tietolähteet, Henkilökohtainen opintosuunnitelma, 1 op Tieto- ja viestintätekniikan opinnot, 5 op: TVT-ajokortti, Integroidut tvt-opinnot, 2 op (orgaanisen ja fysikaalisen kemian laboratoriotöiden raportointi) Äidinkieli, (seminaariesitelmä sekä orgaanisen ja fysikaalisen kemian laboratoriotöiden raportointi) Toinen kotimainen kieli, Vieras kieli, 4 op Harjoittelu sisältyy pakollisiin perus- ja aineopintoihin (Tutkimusharjoittelu) Vapaasti valittavat opinnot (10 op) Eurobachelor-luokituksen saamiseksi opiskelijan on sisällytettävä opintoihinsa fysiikan ja matematiikan opintoja yhteensä 15 op. Tämä voi jakautua seuraavasti: 5 op matematiikkaa ja 10 op fysiikkaa tai 5 op fysiikkaa ja 10 op matematiikkaa. FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (120 OP) Erikoistumislinjat Analyyttinen kemia Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Orgaaninen kemia Polymeerikemia Radiokemia Kemian opettaja Kemian syventävät opinnot (80 84 OP) Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte 40 op (sisältää kokeellisen osan ja seminaariesitelmän) Harjoittelu on integroitu syventäviin opintoihin Muut opinnot (36 40 OP) Pakolliset opinnot (1 op) Henkilökohtainen opintosuunnitelma, 1 op Muihin opintoihin voi sisällyttää sivuaineiden opintokokonaisuuksia tai kemian syventäviä opintojaksoja. ERIKOISTUMISLINJOJEN YKSILÖIDYT MAISTERITUTKINTOJEN VAATIMUKSET Analyyttinen kemia 1. Pääaineopinnot (80 84 op) SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 84 OP) Pakolliset opinnot (77 op) Pro gradu -tutkielma, 40 op Kypsyysnäyte Kaasukromatografia, Nestekromatografia, 2 op 206

7 55238 Näytteen esikäsittely, 5 op Näytteen esikäsittely- ja kromatografiatyöt Massaspektrometria, 5 op Kapillaarielektromigraatiotekniikat, 3op Metallien määritysmenetelmät, Laatujärjestelmät ja mittausten luotettavuus, Analyyttisen kemian harjoitustyöt, 5op Lopputentti, 5 op Vaihtoehtoiset opinnot (3 7 op) Kemometria kemistin työvälineenä, 2op Menetelmien validointi ja ylläpito, 3op Nykyaikainen hiilihydraattianalytiikka, 2 op Instrumenttianalytiikka alkoholijuomatutkimuksessa, 2 op Narkoottisten- ja dopingyhdisteiden analytiikka, Saastuneen ympäristön puhdistus- ja analyysimenetelmistä, Analyyttinen optinen spektroskopia, 2op Monivaiheinen kromatografia, Proteiinianalytiikka, 2 op Rikastuvat organohalogeeniyhdisteet ja niiden määrittäminen biologisista näytteistä, Massaspektrometria bio- ja ympäristöanalytiikassa, 2. Muut opinnot (36 40 op) Henkilökohtainen opintosuunnitelma, 1 op Vapaasti valittavia opintoja, vähintään op Epäorgaaninen kemia 1. Pääaineopinnot (84 op) SYVENTÄVÄT OPINNOT (84 OP) Pakolliset opinnot (72 op) Epäorgaanisen kemian jatkokurssi, 6 op Epäorgaanisen kemian jatkotyöt, 6 op Epäorgaanisen kemian tutkijaseminaari, Organometallien kemian perusteet, 5op Epäorgaaninen materiaalikemia, 5 op Lopputentti, 7 op Pro gradu -tutkielma, 40 op Kypsyysnäyte Vaihtoehtoiset opinnot (12 op) Kiinteän olomuodon kemia, Teollinen epäorgaaninen kemia, Tyhjötekniikka, Metalli-ionit biologisissa systeemeissä, Organometalliyhdisteet katalyytteinä, Materiaalien tutkimusmenetelmistä, 3op Ohutkalvojen kemia, 6 op Kemiallinen sidos, Symmetria epäorgaanisessa kemiassa, Pintakemia, Harvinaisten maametallien kemia, 3op Kide- ja molekyylirakenteen määrittäminen, Kombinatoriaalinen kemia, Epäorgaaninen rakennetutkimus, Kemian viestinnän perusteista, Epäorgaanisten yhdisteiden mallinnustyöpaja, 2. Muut opinnot (36 op) Henkilökohtainen opintosuunnitelma, 1 op Vapaasti valittavia opintoja, vähintään 35 op Fysikaalinen kemia 1. Pääaineopinnot (80 op) SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 OP) Pakolliset opinnot (40 op) Pro gradu -tutkielma, 40 op Kypsyysnäyte 207

8 Vaihtoehtoiset opinnot (40 op) Matemaattiset ja numeeriset menetelmät, Kvanttikemia, 5 op Spektroskopia, 5 op Reaktiokinetiikka, 5 op Fysikaalisen kemian jatkotyöt, 7 op Tilastollinen mekaniikka, Molekyylimallitus, FTIR-spektroskopia, Laserkemia, Valokemia, Molecular properties, Kemian mittausmenetelmät, Ilmakemia, Laskennallinen kemia, Astrokemia, Biofysikaalinen kemia, Johdatus ilmakemiaan, Pinta- ja katalyysikemia, Fysikaalisen kemian seminaareja, /kukin 2. Muut opinnot (40 op) Henkilökohtainen opintosuunnitelma, 1 op Vapaasti valittavia opintoja, vähintään 39 op Orgaaninen kemia 1. Pääaineopinnot (80 op) SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 OP) Pakolliset opinnot (68 op) Orgaanisen kemian syventävät työt, 5op Orgaanisen kemian jatkotyöt, 7 op Orgaanisen kemian reaktiomekanismit, Orgaaniset synteesimenetelmät, Orgaanisten synteesien suunnittelu, 3op Lopputentti, 7 op Pro gradu -tutkielma, 40 op Kypsyysnäyte Vaihtoehtoiset opinnot (12 op) Rakenne ja reaktiivisuus, Moderni laboratoriotekniikka, Orgaanisten yhdisteiden NMR-spektroskopia I, Orgaanisten yhdisteiden NMR-spektroskopia II, Tutkielma proseminaari, Green chemistry for organic chemists, Tietokoneavusteinen lääkeainesuunnittelu, Bioaktiiviset orgaaniset yhdisteet, 3op Asymmetrinen synteesi, Orgaanisen kemian erikoiskursseja tai soveltuvin osin muiden kemian erikoistumislinjojen syventäviä opintojaksoja. 2. Muut opinnot (40 op) Henkilökohtainen opintosuunnitelma, 1 op Vapaasti valittavia opintoja, vähintään 39 op Polymeerikemia 1. Pääaineopinnot (80 op) SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 OP) Pakolliset opinnot (65 op) Polymeerikemian harjoitustyöt, 5 op Polymeerikemian peruskurssi, 5 op Polymeerisyntetiikka, 5 op Polymeerifysiikka, 5 op Lopputentti, 5 op Pro gradu -tutkielma, 40 op Kypsyysnäyte Vaihtoehtoiset opinnot (15 op) Puukemia, Polymeerien modernit analyysimenetelmät, 5 8 op Polymeerikomposiitit, Polymeerikemian esitelmäsarja, Tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttö polymeerikemiassa ja polymeerimallitus, Valonsironta polymeerien tutkimusmenetelmänä, Polymeerien terminen analyysi, Polyelektrolyytit, Polymeeriverkot ja -geelit, Polymer rheology, 5 op 208

9 55685 Amphiphilic polymers, 5 op Emulsiopolymerointi, Funktionaaliset polymeerit, NMR-spektroskopia polymeerikemiassa, Modern polymer physics, 2. Muut opinnot (40 op) Henkilökohtainen opintosuunnitelma, 1 op Vapaasti valittavia opintoja, vähintään 39 op Radiokemia 1. Pääaineopinnot (81 op) SYVENTÄVÄT OPINNOT (81 OP) Pakolliset opinnot (72 op) Radiokemian perusteet I, 4 op Säteilysuojelu, 2 op Radiokemian perusteet II, 4 op Radionuklidien kemia ja analytiikka, 5 op Ydinspektrometria, 5 op Radiokemian jatkotyöt, Säteilysuojelusta vastaavan johtajan pätevyystentti, 1 op Lopputentti, 8 op Pro gradu -tutkielma, 40 op Kypsyysnäyte Vaihtoehtoiset opinnot (9 op) Jos Radiokemian perusteet I -opintojakso sisältyy kandidaatin tutkintoon, vaihtoehtoisia opintoja suoritetaan vähintään 12 op Ympäristön radioaktiivisuus, Merkkiainetekniikka, Radiolääkeaineiden valmistus ja käyttö, Säteilykemia, Ydinpolttoainekierron kemia, Luonnon radioaktiiviset hajoamissarjat ympäristötutkimuksessa, Ilmakehän radioaktiivisuus, Experimental course on radionuclide production, 2. Muut opinnot (39 op) Henkilökohtainen opintosuunnitelma, 1 op Vapaasti valittavia opintoja, vähintään 38 op Vaihto-opiskelijoille tarkoitetut opintojaksot (20 60 op) Advanced research project in analytical chemistry Advanced research project in inorganic chemistry Advanced research project in physical chemistry Advanced research project in organic chemistry Advanced research project in polymer chemistry Advanced research project in radiochemistry Advanced research project (ruotsink. lab.) Jatkotutkinnot FILOSOFIAN LISENSIAATIN TUTKINTO Pää- ja sivuaineen opintoja 60 op siten kuin opiskelijan opintosuunnitelmassa sovitaan. Lisensiaatintutkimus. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINTO Filosofian lisensiaatin tutkinto tai pää- ja sivuaineopinnot, kuten filosofian lisensiaatin tutkinnon vaatimusten kohdassa. Väitöskirja. Kun jatko-opiskelija vaihtaa pääainettaan, on uuden pääaineen opintoja suoritettava siinä laajuudessa kuin professorin hyväksymä opintosuunnitelma edellyttää. JATKO-OPINNOT ORGAANISESSA KEMIASSA Pääaineopinnot orgaanisessa kemiassa (30 op) Orgaanisen kemian laboratorion tutkijaseminaari, 209

10 (syyslukukausina: 10 osallistumiskertaa + oma esitys) Orgaanisen kemian lisensiaattiseminaari, (kevätlukukausina) Lisensiaattikuulustelu osa I, 12 op (Smith & March: Advanced Organic Chemistry tai muu teos sopimuksen mukaan) Lisensiaattikuulustelu osa II, (sopimuksen mukaan) Orgaanisen kemian erikoiskursseja, 9 op On suositeltavaa, että jatko-opiskelija osallistuu Orgaanisen kemian jatko-opiskelijoiden proseminaariin (55500) (0 ) Academic Writing -opintojakson jälkeen, ajankohdasta ilmoitetaan orgaanisen kemian laboratorion ilmoitustaululla Sivuaineopinnot orgaanisessa kemiassa (30 op) Orgaanisen kemian jatkotyöt + tutkimusprojekti, 15 op Kuulustelu, 7 op: Norman & Coxon: Principles of Organic Synthesis (Chapman & Hall, 3. painos) tai vastaava teos sopimuksen mukaan. Muut opinnot sopimuksen mukaan, 8 op. Kemian opinnot sivuaineopiskelijoille KEMIAN PERUSOPINNOT (SIVUAINE) (25 OP) Pakolliset opinnot (14 25 op) Turvallinen työskentely laboratoriossa, Yleinen kemia I, 4 op ja Yleinen kemia II, 4 op tai Kemian perusteet, Epäorgaanisen kemian perustyöt IA, ja Epäorgaanisen kemian perustyöt IB, tai Epäorgaanisen kemian perusteet, harjoitustyöt, Orgaaninen kemia I, Orgaanisen kemian perustyöt I, 6 op tai Orgaanisen kemian sivuainetyöt, 2 op Vaihtoehtoiset opinnot (0 11 op) Opintojaksoja kemian pääaineopiskelijan perusja aineopintojen opintokokonaisuuksista KEMIAN PERUS- JA AINEOPINNOT (SIVUAINE) (VÄH. 60 OP) Pakolliset opinnot (50 op) Kemian perusopinnot (sivuaine), 25 op Seuraavista opintojaksoista vähintään 25 op siten, että kokonaisuus sisältää vähintään kahden eri kemian alan laboratoriotöitä Liuoskemian perusteet, 5 op Epäorgaanisen kemian perustyöt II, 6op Atomien ja molekyylien rakenne, 5 op Termodynamiikka ja dynamiikka, 7op Fysikaalisen kemian perustyöt A, Fysikaalisen kemian perustyöt T ja D, 4 op Orgaaninen kemia II, 6 op Orgaanisten yhdisteiden rakenteiden selvittäminen, Orgaanisen kemian perustyöt I, 6 op Perus- ja aineopintokokonaisuudessa on huomioitava, että seuraavat opintojaksoparit ovat sisällöiltään osittain toisiaan vastaavia ja tämän takia keskenään vaihtoehtoisia eli ne eivät voi sisältyä perus- ja aineopintokokonaisuuteen samaan aikaan ja Yleinen kemia I ja II, 8 op / Kemian perusteet, ja Epäorgaanisen kemian perustyöt IA ja IB, 6 op / Epäorgaanisen kemian perusteet, harjoitustyöt, Orgaanisen kemian perustyöt I, 6 op / Orgaanisen kemian sivuainetyöt, 2 op Vapaasti valittavat opinnot (10 op) KEMIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (SIVUAINE) (VÄH. 60 OP) 210

11 Syventävät opinnot sovitaan erikseen erikoistumislinjan professorin kanssa. Opintojen kulku Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa. Tällöin opiskelija suorittaa yhtenä lukuvuonna 60 op:n suuruiset opinnot eli 15 op/periodi. Kemian opetusohjelma on suunniteltu siten, että opinnot keskittyvät ensimmäisenä vuonna kemian perusopintoihin. Kemian opinnot alkavat intensiivikursseilla Turvallinen työskentely laboratoriossa ja Kemia tutuksi. Nämä opintojaksot ovat pakollisia ja ne aloitetaan jo ennen varsinaisen opetusperiodin alkua. Kemia tutuksi -opintojakso perehdyttää uudet opiskelijat opiskeluun yliopistossa ja kemian laitoksen tutkimukseen. Turvallinen työskentely laboratoriossa -opintojakso on suoritettava ennen ensimmäisten laboratoriotöiden aloittamista. Ensimmäisen ja toisen periodin opintojaksot Yleinen kemia I ja II antavat välttämättömät kemian perustiedot, joita tarvitaan kemian myöhemmässä opiskelussa. Epäorgaanisen kemian perustyöt IA ja IB on tarkoitettu tehtäväksi rinnan teoriaopiskelun kanssa. Vieraan kielen sekä toisen kotimaisen kielen opinnoista löytyy enemmän tietoa tämän oppaan alkuosasta sekä kielikeskuksen opinto-oppaasta. Kieliopinnot suositellaan suoritettavaksi opintojen alkuvaiheessa. Vapaasti valittavat opinnot kannattaa valita siten, että ne tukevat pää- ja sivuaineopiskelua. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää mm. opintojaksot Kemian historia, Tieteen historia, Ihminen ja ympäristö ja Johdatus ympäristökemiaan. Kandidaatintutkielman ja siihen liittyvän tutkimusharjoittelun voi aloittaa, kun perus- ja aineopinnoista on suoritettu 81 op. Ohjeellinen opintojen ajoitusmalli (kandidaattiopinnot) Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan HOPS-ohjauksessa. Opettajalinjan ajoitusmalli on esitetty opettajankoulutusyksikön verkkosivuilla. 1. syksy Turvallinen työskentely laboratoriossa Kemia tutuksi Yleinen kemia I Yleinen kemia II Epäorgaanisen kemian perustyöt IA Epäorgaanisen kemian perustyöt IB Orgaaninen kemia I Toinen kotimainen kieli Vapaasti valittavia- ja/tai sivuaineopintoja 1. kevät Liuoskemian perusteet Epäorgaanisen kemian perustyöt II Orgaanisen kemian perustyöt I Matematiikkaa kemisteille Vapaasti valittavia- ja/tai sivuaineopintoja 2. syksy Orgaaninen kemia II Orgaanisten yhdisteiden rakenteiden selvittäminen Orgaanisen kemian perustyöt II Atomien ja molekyylien rakenne Fysikaalisen kemian perustyöt A Vieraan kielen opinnot Vapaasti valittavia- ja/tai sivuaineopintoja 2. kevät Termodynamiikka ja dynamiikka Fysikaalisen kemian perustyöt T ja D Vapaasti valittavia- ja/tai sivuaineopintoja 3. lukuvuosi Kemian tietolähteet Tutkimusharjoittelu Kandidaatintutkielma Vapaasti valittavia- ja/tai sivuaineopintoja OPETUS Luennot pidetään kemian laitoksen luentosaleissa Kumpulassa, ellei toisin mainita. Ison luentosalin numero on A110, pienen luentosalin A129 ja seminaarisalien A128, A127, A121 sekä A120. Luentoajat ja paikat on syytä tarkistaa laitoksen ilmoitustauluilta ja verkkosivuilta. Ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta tai, jos se ei ole mahdollista, erikseen ilmoitettavalla tavalla. Katso myös opintojaksojen kurssikuvaukset kemian laitoksen verkkosivuilta. 211

12 PERUSOPINNOT Syyslukukausi Yleinen kemia I (4 op). Periodi I. Ryhmä 1: Dos. Näsäkkälä, ma 9 12, ke 9 11, A110. Luennot alkavat viikolla 37. Ryhmä 2: yliopistonleht. Polamo, ma 14 17, ke 14 16, A110. Laskuharjoitukset 1 tunti viikossa, valinnaiset ajat ke tai ke Oppikirja: Nivaldo J. Tro: Chemistry: A Molecular Approach, (Prentice Hall), luvut Yleinen kemia II (4 op). Periodi II. Ryhmä 1: Dos. Näsäkkälä, ma 9 12, ke 9 11, A110. Ryhmä 2: yliopistonleht. Polamo, ma 14 17, ke 14 16, A110. Laskuharjoitukset 1 tunti viikossa, valinnaiset ajat ke tai ke Oppikirja: Nivaldo J. Tro: Chemistry: A Molecular Approach (Prentice Hall), luvut Orgaaninen kemia I (). Prof. Kilpeläinen, Periodi II: ma, to 12 14, A 110. Oppikirja: John McMurry, Organic Chemistry 6. p, (Thomson Learning Inc.). Kevätlukukausi Yleinen kemia I (4 op). Yliopistonleht. Polamo. Periodi III: ti 10 12, ke 13 15, to 12 14, A 110. Laskuharjoitukset luentoaikoina. Oppikirja: Nivaldo J. Tro: Chemistry: A Molecular Approach (Prentice Hall), luvut Yleinen kemia II (4 op). Yliopistonleht. Polamo. Periodi IV: ti 10 12, ke 13 15, to 12 14, A 110. Laskuharjoitukset luentoaikoina. Oppikirja: Nivaldo J. Tro: Chemistry: A Molecular Approach (Prentice Hall), luvut Liuoskemian perusteet (5 op, 3 ov). Mvs. prof. Repo. Periodit III ja IV: ke 9 11, pe 9 11, A 110. Laskuharjoitukset to Oppikirja: Saarinen-Lajunen: Analyyttisen kemian perusteet (Kemian kustannus Oy). AINEOPINNOT Syyslukukausi Pakolliset opinnot Orgaaninen kemia II (6 op). Prof. Oivanen. Periodit I ja II: ke 12 14, pe 10 12, A110. Oppikirja: John McMurry, Organic Chemistry 6. p, (Thomson Learning Inc.) Orgaanisten yhdisteiden rakenteiden selvittäminen (, 2 ov). Prof. Kilpeläinen. Periodi II: ti, to 10 12, A110. Oppikirja: Williams-Fleming: Spectroscopic Methods in Organic Chemistry (McGraw-Hill) Atomien ja molekyylien rakenne (5 op, 3 ov). Prof. Räsänen. Periodit I ja II: ma 9 12, A129. Oppikirja: Atkins: Physical Chemistry (Oxford), 8. p. Oheislukemistona Kalliorinne ym.: Fysikaalinen kemia I, Kvanttikemia ja spektroskopia (Kirjayhtymä). Opintojakson suorittaminen loppukuulustelulla edellyttää, että laskuharjoitukset on hyväksytty. Vaihtoehtoiset opinnot Radiokemian perusteet I (4 op, 2 ov). Yliopistonleht. Harjula. Periodi I: Luennot , ti, ke, pe klo (8x2 h) ja laskuharjoituksia (3x2 h), sali A129. Harjoitustyöt: Kuulustelu Kurssimateriaali WebCT:ssä Johdatus ympäristökemiaan (, 2 ov). Yliopistonleht. Hartonen. Periodi II: ma, ke 16 18, A129. Kevätlukukausi Pakolliset opinnot Matematiikkaa kemisteille (5 op, 3 ov). FM Elina Sälli. Periodit III ja IV: ma 11 13, ke 11 12, A110. Laskuharjoitukset ke 12 13, A110. Oppikirja: J. R. Barrante: Applied Mathematics for Physical Chemistry (Pearson), 3. p Termodynamiikka ja dynamiikka (7 op, 4 ov). Prof. Räsänen. Periodit III ja IV: ma, ke 9 11, A129. Oppikirja Atkins: Physical Chemistry (Oxford), 8. p. Oheislukemistona Kalliorinne ym.: Fysikaalinen kemia II, Termodynamiikka ja Fysikaalinen kemia III, Dynamiikka (Kirjayhtymä). Opintojakson suorittaminen loppukuulustelulla edellyttää, että laskuharjoitukset on hyväksytty. Vaihtoehtoiset opinnot Epäorgaaninen kemia (, 2 ov). Prof. Ritala. Periodi III: ma 9 11, to 10 12, A110. Opintojakso kuuluu aineopintojen opintokokonaisuuden vaihtoehtoisiin opintoihin. Se on kuitenkin pakollinen sekä epäorgaanisen kemian erikoistumislinjan opiskelijoille että kemian opettajan erikoistumislinjan opiskelijoille. 212

13 ORGAANISEN KEMIAN HARJOITUSTYÖT Orgaanisen kemian perustyöt I (6 op, 4 ov). Edeltävät suoritukset: Turvallinen työskenkemia Johdatus polymeerikemiaan (, 2 ov). Yliopistonleht. Hietala. Periodi III: ti, to 9 11, A129. Opintojakso kuuluu perus- ja aineopintokokonaisuuden vaihtoehtoisiin opintoihin Instrumenttianalytiikan perusteet (3 op, 2 ov). Yliopistonleht. Hartonen, periodit III ja IV: to 14 16, A110. Opintojakso kuuluu perus- ja aineopintokokonaisuuden vaihtoehtoisiin opintoihin. Se on kuitenkin pakollinen analyyttisen kemian erikoistumislinjan opiskelijoille Biologinen kemia (). Yliopistonleht. Heinonen. Periodi IV: ma 13 15, to 10 12, A110. Oppikirja: John McMurry, Organic Chemistry 6. p. luvut 25-29, (Thomson Learning Inc.), täydennettynä luentomateriaalilla. Opintojakso kuuluu perus- ja aineopintokokonaisuuden vaihtoehtoisiin opintoihin, mutta on pakollinen Chemistry Eurobachelor luokituksen mukaisessa luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa. MUUT OPINNOT Pakollisiin opintoihin kuuluu lisäksi TVT-ajokortin suorittaminen, (), johon liittyvät tiedot ilmoitetaan myöhemmin sekä ilmoitustaululla että laitoksen verkkosivuilla. Laitoksella järjestetään lisäksi Periodilla II luentokurssi TVT-ajokortti, joka on vapaaehtoinen. Luennoitsijana toimii dos. Koskimies. Syyslukukausi Pakolliset opinnot Turvallinen työskentely laboratoriossa (). N.N. Luennot klo 9 12, A Kemia tutuksi (2 op). Vastuuhenkilö FM Nina Aremo. Useita luennoitsijoita. Luennot klo 9 12, klo 13 15, periodi I: ti 12 14, A Kemian tietolähteet (, 2 ov). Kirjastonhoitaja K. Sipilä. Periodi II: Tarkemmat tiedot päivitetään kurssisivustoon pela.it.helsinki.fi/apumatti/lcms.php?am= ja Kumpulan tiedekirjaston kotisivulle syyskuun alussa. Kevätlukukausi Kemian historia (, 2 ov). Yliopistonleht. Sundberg. Periodi IV: ma, ke 12 14, A 129. Oppikirja: Hudson: Suurin tiede - Kemian historia (Art House) Academic writing (2 op, 1 ov). kl: N.N., kaksi opintojaksoa englanninkielisenä periodiopetuksena sekä kemisteille että fyysikoille. Opetus järjestetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana Ympäristökemia I (5 op, 3 ov). Prof. Kotiaho, Periodit III ja IV: pe 9 11 alkaen , Sali A121. Opintojaksolla käydään läpi ympäristökemian perusteet kemian näkökulmasta. Luentoja ja opiskelijoiden pitämiä esitelmiä/luentoja. Osallistujamäärä rajoitettu (maks. 20). Ilmoittautuminen Analyyttisen kemian laboratorion kansliaan mennessä. Oppikirja: ilmoitetaan myöhemmin. HARJOITUSTYÖT Harjoitustöiden ilmoittautumisohjeet ja alkamisajankohdat tulevat kemian laitoksen ilmoitustauluille ja verkkosivuille. EPÄORGAANISEN KEMIAN HARJOITUSTYÖT Epäorgaanisen kemian perustyöt IA (3 op). Oppikirja: Epäorgaanisen kemian perustyöt IA ja IB (monisteet). Työt tehdään intensiivikurssina joko syyslukukaudella (periodi I) tai kevätlukukaudella (periodi III). Töihin liittyy kirjallisia kuulusteluja Epäorgaanisen kemian perustyöt IB (3 op). Oppikirja: Epäorgaanisen kemian perustyöt IA ja IB (monisteet). Työt tehdään intensiivikurssina periodisesti joko syyslukukaudella (periodit I ja II) tai kevätlukukaudella (periodit III ja IV) heti opintojakson Epäorgaanisen kemian perustyöt IA jälkeen Epäorgaanisen kemian perustyöt II (6 op, 4 ov). Oppikirja: Epäorgaanisen kemian perustyöt II (moniste). Ohjattu intensiiviopetus kevätlukukaudella. Harjoitustyöt voidaan aloittaa, kun Epäorgaanisen kemian perustyöt IA ja IB on suoritettu. Töihin liittyy suullisia ja kirjallisia kuulusteluja. 213

14 tely laboratoriossa (55015), Epäorgaanisen kemian perustyöt IA ja IB sekä opintojakso Orgaaninen kemia I. Opintojakson jälkeen päätekuulustelu. Opintojakso järjestetään lukuvuodessa kolmessa eri ryhmässä periodien III ja IV aikana: , ja Ilmoittautumiset WebOodin kautta viimeistään viikkoa ennen harjoitustöiden alkua Orgaanisen kemian perustyöt II (5 op, 3 ov). Edeltävät suoritukset: Orgaanisen kemian perustyöt I ja Epäorgaanisen kemian perustyöt II. Opintojakso järjestetään kahdessa eri ryhmässä periodin I aikana ja ja suoritetaan rinnakkain opintojaksojen Orgaaninen kemia II ja Orgaanisten yhdisteiden rakenteiden selvittäminen kanssa. Ilmoittautuminen WebOodin kautta viimeistään viikkoa ennen harjoitustöiden alkua. FYSIKAALISEN KEMIAN HARJOITUSTYÖT Harjoitustöiden kotisivu: Fysikaalisen kemian perustyöt A (, 2 ov). Oppikirja: Harjoitustyömoniste. Työt liittyvät opintojaksoon Atomien ja molekyylien rakenne ja ne tehdään luentojen yhteydessä Fysikaalisen kemian perustyöt T ja D (4 op, 3 ov). Oppikirja: Harjoitustyömoniste. Harjoitustyöt liittyvät opintojaksoon Termodynamiikka ja dynamiikka ja ne tehdään luentojen yhteydessä. SIVUAINEOPETUS Kemian perusteet (, 2 ov). Yliopistonleht. Lindroos, ma pe 8 10, intensiiviopetus ( ), Viikki luentosali B1. Oppikirja: Chang: General Chemistry - The Essential Concepts, 5. p., soveltuvin osin luvut 1 10, 12 13, 15 17, 19. Opintojakso on tarkoitettu sivuaineopiskelijoille Fysikaalinen kemia (, 2 ov). Yliopistonleht. Timonen, intensiiviopetus ( ), Viikki sali 1041 (Biokeskus 2), ti, ke, pe Oppikirja: Atkins: Elements of Physical Chemistry, 4. p. (pääosin) Ympäristökemia I (5 op, 3 ov). Prof. Kotiaho, Periodit III ja IV: pe 9 11 alkaen , Sali A121. Opintojaksolla käydään läpi ympäristökemian perusteet kemian näkökulmasta. Luentoja ja opiskelijoiden pitämiä esitelmiä/luentoja. Osallistujamäärä rajoitettu (maks. 20). Ilmoittautuminen Analyyttisen kemian laboratorion kansliaan mennessä. Oppikirja: ilmoitetaan myöhemin. HARJOITUSTYÖT SIVUAINEOPISKELIJOILLE Fysikaalisen kemian harjoitustyöt (2 op, 1 ov). Oppikirja: harjoitustyömoniste. Harjoitustyöt liittyvät luentokurssiin Fysikaalinen kemia (55481) ja ne tehdään luentojen yhteydessä Epäorgaanisen kemian perusteet, harjoitustyöt (, 2 ov). Oppikirja: Epäorgaanisen kemian perustyöt IA ja Epäorgaanisen kemian harjoitustyöt (monisteet). Harjoitustyöt tehdään periodisesti kevätlukukaudella (periodi III). Töihin liittyy kirjallisia kuulusteluja Orgaanisen kemian ryhmätyöt (2 op, 1 ov). Järjestetään erillisenä opintojaksona ainoastaan sivuaineopiskelijoille (useampia ryhmiä tarvittaessa, ilmoittautuminen WebOodin kautta). Esitietovaatimuksena turvallinen työskentely laboratoriossa (55015) Ympäristökemian perustyöt (5 op, 3 ov). Oppikirja: Ympäristökemian harjoitustöitä (moniste). Ohjattu intensiiviopetus kevätlukukaudella (periodi IV). SYVENTÄVÄT OPINNOT ANALYYTTINEN KEMIA Analyyttinen kemia jakaantuu kahteen osa-alueeseen, joihin kuuluvat soveltava ja perustutkimus. Soveltava analyyttinen kemia käsittelee menetelmien kehittelyä, laitekonstruktiota ja instrumenttianalytiikkaa. Perustutkimukseen sisältyy usein myös ympäristökemiaa, biokemiaa, fysikaalista kemiaa ja sovellettua fysiikkaa tai matematiikkaa. Analyyttinen kemia on muuttunut nopeasti perinteisistä ja klassisista menetelmistä yhä automatisoidumpiin tekniikoihin. Painopistealueina ovat instrumentaaliset analyysitekniikat ja -menetelmät, niiden miniatyrisointi sekä tekniikoiden hyödyntäminen bio-, materiaali- ja ympäristötutkimuksessa. 214

15 Analyyttisen kemian opinnot aloitetaan sisällyttämällä kandidaatin tutkintoon Instrumenttianalytiikan perusteet -opintojakso. Kun kandidaatin tutkintoon kuuluvat perustyöt ja tutkimusharjoittelu sekä syventävien opintojen opintojaksot Kaasukromatografia ja Nestekromatografia on suoritettu, voidaan aloittaa harjoitustöiden tekeminen. Pro gradu -tutkielmasta sovitaan professorin kanssa. Useimpien analyyttisen kemian valinnaisten opintojaksojen seuraaminen edellyttää analyyttisen kemian pakollisten opintojaksojen (ainakin Kaasukromatografia ja Nestekromatografia) suorittamista. Analyyttisen kemian opiskelijoille suositellaan myös opintojaksoa Ilman epäpuhtauksien fysiikka, kemia ja vaikutukset (kenttämittaukset keväällä 2008 Hyytiälän tutkimusasemalla). Lisäksi sopivia kokonaisuuksia saattaa löytyä Nordfors-kursseista. Muiden kemian erikoistumislinjojen opintojaksoista löytyy myös sopivia analyyttisen kemian tekniikoihin liittyviä kursseja. Pro gradu -tutkielman ja/tai syventävien opintojen kursseja voi suorittaa myös ulkomailla ja NORDPLUS-ohjelmien puitteissa. Analyyttisen kemian laboratorion yhteistyöyliopistot ovat Free University Alankomaissa, Ecole National Superiore de Chimie de Paris Ranskassa, Eötvös Loránd University Unkarissa ja Brno University of Technology Tsekissä. NORDPLUS-yhteistyöyliopistot ovat Karlstad, Kööpenhamina, Lund, Oslo, Upsala ja Örebro. Tarkempia tietoja ulkomailla opiskelusta antaa Kari Hartonen (huone A329, puh: ). Analyyttisen kemian laboratoriossa on mm. seuraavia instrumenttianalytiikkaan liittyviä tutkimusprojekteja: Ympäristöystävällisten liuottimien (ylikriittiset fluidit CO 2 ja H 2 O, sekä kuuma paineistettu vesi) hyödyntäminen kemiassa (vihreä kemia) Bio- ja ympäristötutkimus (lipoproteiinit, fosfolipidit, aerosolipienhiukkaset) Instrumentaalisten tekniikoiden miniatyrisointi ja kehittäminen (kapillaarielektromigraatiotekniikat, kenttävirtausfraktiointi, massaspektrometria ja monivaiheiset kromatografiset tekniikat) Tutkimusprojektit tehdään usein yhteistyössä eri laitosten, muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Syyslukukausi Pakolliset opinnot Kaasukromatografia (, 2 ov). Prof. Riekkola. Periodi I: ma 15 17, ti 11 13, ke 9 12, ( , tentti 1.10.), A Nestekromatografia (2 op, 1 ov). Prof. Riekkola. Periodi I: ma 15 17, ti 11 13, ke 9 12, ( , tentti ), A Näytteen esikäsittely (5 op, 3 ov). FT Kronholm. Periodi II: ma 14 16, ti 11 13, ke 9 13, ( , tentti 3.12.), A Näytteen esikäsittely- ja kromatografiatyöt (, 2 ov). N.N. Periodi II: ( ), A309. Vaihtoehtoiset opinnot Saastuneen ympäristön puhdistus- ja analyysimenetelmistä (, 2 ov). Yliopistonleht. Hartonen. Periodit I ja II: to 14 16, A Proteiinianalytiikka (2 op, 1 ov). Dos. Kalkkinen. Periodi I: ( ), ma 9 12, ti 13 16, ke ja to 9 12, B143. Kevätlukukausi Pakolliset opinnot Capillary electromigration techniques (Kapillaarielektromigraatiotekniikat) (, 2 ov). Prof. Riekkola. Periodi III: ti 11 14, to 11 13, ( , tentti 19.2.), A Metallien määritysmenetelmät (, 2 ov). FT Kronholm. Periodi III: ma, ti 14 16, ( ), A Massaspektrometria (5 op, 3 ov). Yliopistonleht. Hartonen, FL Jussila. Periodi IV: ti 12 14, ke 14 16, to 11 13, ( ), A Laatujärjestelmät ja mittausten luotettavuus (, 2ov). FT Linko. Periodi III ja/tai IV, luentoajat ilmoitetaan myöhemmin. Vaihtoehtoiset opinnot Analyyttinen optinen spektroskopia (2 op, 1 ov). FL Pukkila. Periodi III: pe 13 15, A121. Ensimmäinen luento

16 Epäorgaanisessa kemiassa on mm. seuraavia tutkimusprojekteja ja -ryhmiä: Metallikompleksien liuostasapainot (Hyvönen). Ohutkalvojen valmistus ja tutkimus eri menetelmillä (Färm, Heikkilä, Hämäläinen, Ihanus, Kemell, Kukli, Leskelä, Lindroos, Niinistö, Pilvi, Pore, Puukilainen, Ritala, Saloniemi, Santala, Vehkamäki). Haihtuvat metallikompleksit ohutkalvojen lähdeaineina (Hatanpää, Kansikas, Leskelä, Mutikainen, Ritala). Metallikompleksikatalyytit (Ahmad, Aitola, Feodorov, Lahtinen, E. Lankinen, M. Lankinen, Leskelä, Pärssinen, Puranen, Repo, Ryan, Räikemia Lukuvuonna luennoitavat opintojaksot Narkoottisten ja dopingyhdisteiden analytiikka (, 2 ov). Dos. Sirén. Seuraavan kerran kl Massaspektrometria bio- ja ympäristöanalytiikassa (, 2 ov). Prof. Kotiaho. Seuraavan kerran kl Opintojakso järjestetään vuorovuosittain Viikin Farmasian tiedekunnan kanssa Menetelmien validointi ja ylläpito (3 op, 2 ov). Dos. Himberg, seuraavan kerran mahdollisesti kl Nykyaikainen hiilihydraattianalytiikka (2 op, 1 ov). Dos. Soini. Seuraavan kerran sl Instrumenttianalytiikka alkoholijuomatutkimuksessa (2 op, 1 ov). Dos. Lehtonen. Seuraavan kerran kl Biomagnifying organohalogen compounds and their determination in biological samples (Rikastuvat organohalogeeniyhdisteet ja niiden määrittäminen biologisista näytteistä) (3op, 2 ov). Dos. Lindström. Seuraavan kerran kl EPÄORGAANINEN KEMIA Epäorgaaninen kemia on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti useilla eri osa-alueilla. Helsingin yliopiston epäorgaanisen kemian laboratorio on ottanut painopistealueekseen näistä uusista osa-alueista materiaalikemian ja synteettisen kemian. Materiaalikemia on kehittyvä ala ja hyvin monitieteinen. Epäorgaanisen kemian syventävät opinnot, niin luennot kuin harjoituksetkin, suuntautuvat näille painopistealueille. Materiaalikemian sisällä laboratorion tutkimus on keskittynyt ohutkalvoihin ja pintakemiaan sekä nanomateriaaleihin. Synteettisessä kemiassa painopiste on organometalliyhdisteissä ja katalyyteissä. Epäorgaanisen kemian syventävät opinnot voidaan aloittaa, kun luonnontietieteiden kandidaatin tutkinto on pääosin ja vähintään epäorgaanisen kemian osalta suoritettu (myös opintojakso Epäorgaaninen kemia, 55328). Syventäviin opintoihin kuuluvat pakollisena seuraavat opintojaksot: Epäorgaanisen kemian jatkokurssi, Epäorgaanisen kemian jatkotyöt, Epäorgaanisen kemian tutkijaseminaari, Organometallien kemian perusteet, Epäorgaaninen materiaalikemia sekä lopputentti. Epäorgaanisen kemian jatkotyöt (6 op, 4 ov) liittyvät epäorgaanisen kemian tutkimusprojektien aiheisiin. Harjoitustöistä tehdään selostus. Yhteyshenkilö: yliopistonleht. Markku Sundberg. Vaihtoehtoisista opintojaksoista suositellaan mm. seuraavia: Kiinteän olomuodon kemia (, 2 ov), Harvinaisten maametallien kemia (, 2 ov), Epäorgaaninen rakennetutkimus (, 2 ov), Pintakemia (, 2 ov), Pulveriröntgendiffraktion ja termoanalyyttisten menetelmien workshop (3 op, 2 ov), Ohutkalvojen kemia (6 op, 4 ov), Kide- ja molekyylirakenteen määrittäminen (, 2 ov), Metalli-ionit biologisissa systeemeissä (3 op, 2 ov), Teollinen epäorgaaninen kemia (, 2 ov), Materiaalien tutkimusmenetelmistä (, 2 ov), Tyhjötekniikka (, 2 ov), Organometalliyhdisteet katalyytteinä (, 2 ov), Kombinatoriaalinen kemia (, 2 ov) Symmetria epäorgaanisessa kemiassa (, 2 ov). Pro gradu -tutkielma sisältää kokeellisen osan ja sen aihe sovitaan professorin kanssa. Pro gradu -tutkielma tehdään professorin tai hänen hyväksymänsä henkilön valvonnassa. Lopputenttikirjana on Cotton-Wilkinson-Murillo-Bochmann: Advanced Inorganic Chemistry (Wiley) tai Greenwood-Earnshaw: Chemistry of the Elements (Pergamon Press). Lopputentti (7 op) voidaan korvata erikoiskurssien suorituksilla. 216

17 sänen, Sarangal, Sibaouih, Sumerin, Talja, Vuorinen). Kemiallinen kristallografia - röntgendiffraktion käyttö rakennetutkimuksessa (Kansikas, Kivekäs, Muhonen, Mutikainen, Nieger, Näsäkkälä, Polamo, Turpeinen, Uggla). Laskennallinen epäorgaaninen kemia (Sundberg, Uggla, Valo). Nanorakenteet ja -materiaalit (Färm, Feodorov, Kemell, Räisänen, Santala, Repo, Ritala, Leskelä). Syyslukukausi Pakolliset opinnot Epäorgaanisen kemian tutkijaseminaari (, 2 ov). Prof. Leskelä. Opetuskieli englanti. Periodit I II: ke 14 16, A128. Vaihtoehtoiset opinnot Ohutkalvojen kemia (6 op, 4 ov). Prof. Ritala. Opetuskieli suomi, tarvittaessa englanti. Periodit I ja II: ma, to 10 12, A Kombinatoriaalinen kemia (, 2 ov). Mvs. prof. Repo. Periodi I: ma 13 15, ke 10 12, A Molekyylimallituksen perusteista (3 op, 2 ov). Yliopistonleht. Sundberg. Periodi II: to 13 15, Sali A Metalli-ionit biologisissa systeemeissä (, 2 ov). Dos. Mutikainen. Periodi II: ti, pe 12 14, A120. Kevätlukukausi Pakolliset opinnot Epäorgaanisen kemian tutkijaseminaari (, 2 ov). Prof. Leskelä. Opetuskieli englanti. Periodit III IV: ke 14 16, A Epäorgaanisen kemian jatkokurssi (6 op, 4 ov). Dos. Näsäkkälä. Periodit III ja IV: alkaen ke 15 17, to 14 16, A127. Oppikirja: Huheey, Keiter & Keiter (Harper & Collins) soveltuvin osin. Vaihtoehtoiset opinnot Kemiallinen sidos (, 2 ov). Yliopistonleht. Sundberg. Periodi III: ke, pe 12 14, A Kide- ja molekyylirakenteen määrittäminen (, 2 ov). Dr. Nieger. Periodi IV: pe 12 15, A127. Opetuskieli englanti Pintakemia (, 2 ov). Prof. Ritala. Periodi IV: ma, to 10 12, A121. Oppikirja: Surface Chemistry, Elaine M. McCashm, (Oxford University Press), sekä luentomateriaali. FYSIKAALINEN KEMIA Kemian tutkimuksen kokeelliset ja laskennalliset menetelmät ovat kehittyneet voimakkaasti viime vuosina. Fysikaalisen kemian tutkijoiden panos tässä kehityksessä on ollut merkittävä. Molekyylispektroskopia, laskennallinen ja teoreettinen kemia sekä reaktiokinetiikka ovat fysikaalisen kemian laboratorion tutkimuksen ja opetuksen painopistealueet. Fysikaalisen kemian poikkitieteellisyyden vuoksi erityisesti fysiikan sivuaineopinnot ovat suositeltavia. Fysikaalisen kemian opinnot suositellaan aloitettavaksi suorittamalla opintojaksot Matemaattiset ja numeeriset menetelmät, Kvanttikemia, Spektroskopia, Reaktiokinetiikka sekä Fysikaalisen kemian jatkotyöt. Assistentit ohjaavat jatkotyöt. Pro gradusta ja siihen kuuluvasta kokeellisesta osasta sovitaan professorien tai lehtoreiden kanssa. Pro gradu -tutkielman aihepiiristä pidetään seminaariesitelmä. Seuraavat vaihtoehtoiset opintojaksot ovat suositeltavia suoritettavaksi luentokurssina tai lopputenttinä ja valinta riippuu opiskelijan erikoistumistarpeesta: Tilastollinen mekaniikka (, 2 ov), Molekyylimallitus (, 2 ov), FTIR-spektroskopia (3 op, 2 ov), Laserkemia (, 2 ov), NMR-spektrometria (, 2 ov), Valokemia (, 2 ov), Pinta- ja katalyysikemia (, 2 ov), Kemian mittausmenetelmät (, 2 ov), Johdatus ilmakemiaan (, 2 ov), Ilmakemia (, 2 ov), Laskennallinen kemia (, 2 ov), Astrokemia (, 2 ov), Biofysikaalinen kemia (, 2 ov), Molecular Properties (, 2 ov), Fysikaalisen kemian seminaareja (kukin, 2 ov) sekä muita sopimuksen mukaan. Kaikki syventävät opintojaksot voidaan suorittaa lopputentillä. Tenttikirjoista sovitaan opintojakson luennoitsijan tai professori Halosen kanssa. 217

18 Pro gradu -tutkielma sisältää kirjallisuuskatsauksen ja kokeellisen osan lisäksi seminaariesitelmän (n. 15 min). Esitelmät pidetään Orgaanikemia Fysikaalisessa kemiassa toimii mm. seuraavia tutkimusryhmiä: Laserspektroskopia ja teoreettinen kemia (Halonen). Kiinteän tilan spektroskopia ja valokemia (Räsänen). Reaktiokinetiikka (Timonen, Seetula). Laskennallinen kemia ja molekyylifysiikka (Vaara). Syyslukukausi Vaihtoehtoiset opinnot LabVIEW instrumentoinnissa (). FT Eskola, FM N.N. Periodi I: ma, ke 12 14, B152. Katso myös fysikaalisten tieteiden laitoksen opetusohjelma. Oppimateriaali ilmoitetaan myöhemmin Kemian mittausmenetelmät (). Yliopistonleht. Timonen. Periodi II: ma, ke 12 14, A Kumpula Computational Chemistry and Physics (, 2 ov). TkT Hakala. Seminaarisarja. Periodit I II: pe 11 13, A Spektroskopia (5 op, 3 ov). Prof. Halonen. Periodi II: ti 9 12, to 9 11, A121. Laskuharjoitukset to 11 12, A121. Kevätlukukausi Vaihtoehtoiset opinnot Laserkemia (). Prof. Halonen. Periodi III: ti, to 9 11, laskuharjoitukset to 11 12, A Laskennallinen kemia (). Yliopistonleht. Vaara. Periodit III ja IV: ke 13 16, A Kumpula Computational Chemistry and Physics (, 2 ov). TkT Hakala. Seminaarisarja. Periodit III IV: pe 11 13, A128. ORGAANINEN KEMIA Orgaaninen kemia on intensiivisesti uutta luova kemian osa-alue: maailmassa on tähän mennessä valmistettu 10 7 yhdistettä ja uusia tehdään koko ajan. Orgaaninen kemia keskittyy uusien synteesimenetelmien kehittelyyn etenkin vihreän kemian keinoin. Synteettinen työskentely kohdistuu uusien lääkemolekyylien kehittelyyn ja rakenneanalytiikkaan sekä proteiini-interaktioiden selvittämiseen. Tutkimuksen perustana on luonnossa esiintyvien aineiden joukko (estrogeenit, steroidit, nukleiinihapot, proteiini, ligniini- ja muu puukemia). Syventävät opintojaksot voidaan enimmäkseen suorittaa halutussa järjestyksessä; työkurssien suoritusjärjestys on kuitenkin (syventävät työt) ja (jatkotyöt). Ennen jatkotöiden aloittamista vaaditaan opintojakso (orgaaniset synteesimenetelmät). Laboratoriotöistä kirjoitetaan loppuraportit. Syventävistä opintojaksoista pakollisia luentokursseja ovat: Orgaanisen kemian reaktiomekanismit, Orgaaniset synteesimenetelmät sekä Orgaanisten synteesien suunnittelu. Vaihtoehtoisia luentokursseja ovat: Rakenne ja reaktiivisuus, Moderni laboratoriotekniikka, Orgaanisten yhdisteiden NMR-spektroskopia I, Orgaanisten yhdisteiden NMR-spektroskopia II, Orgaanisen kemian tieteellinen & teollinen kommunikointi, Tutkielma proseminaari, Bio-orgaaninen kemia, Green chemistry for organic chemists, Tietokoneavusteinen lääkeainesuunnittelu, Bioaktiiviset orgaaniset yhdisteet, Asymmetrinen synteesi. Lisäksi järjestetään orgaanisen kemian erikoiskursseja. Syventävät- ja jatkotyöt ovat johdatusta vaativampaan orgaaniseen syntetiikkaan, ja niitä järjestetään samoina ajankohtina kuin työkurssia Orgaanisen kemian perustyöt II eli syksyn ensimmäisessä periodissa. Laboratoriotöihin ilmoittaudutaan WebOodin kautta viimeistään viikkoa ennen laboratoriotöiden alkamista. Jatkotöiden, tutkimusharjoittelun ja Pro gradu -tutkielman aiheista ja tekopaikasta sovitaan laboratorion professoreiden kanssa. Nämä tehdään yleensä jonkun alla esitellyn orgaanisen kemian tutkimusprojektin jäsenenä. Lopputenttikirjana on Norman & Coxon: Principles of Organic Synthesis (Chapman & Hall, 3. painos) tai muu teos sopimuksen mukaan. Lopputentissä voi olla myös suullinen osa. Syventävien opintojen lopputentin ei tarvitse olla viimeinen, opinnot päättävä suoritus. Haluttaessa suorittaa syventävät opinnot erityisen tehokkaasti on viisasta suorittaa lopputentti jo syventävien opintojen alussa. 218

19 sen kemian teemapäivänä, joka pidetään alkaen klo 10 salissa A 110. Orgaanisen kemian teemapäivänä esitetään paitsi Pro gradu -tutkielmaan liittyvät seminaariesitelmät myös opintojaksoon Tutkielma proseminaari (55569) liittyvät posterit. Osallistujien tulee ilmoittautua opintotoimistoon mennessä. Lisätietoja antaa prof. Kristiina Wähälä, B226, (vastaanotto tiistaisin 14 15). Orgaanisen kemian tutkimusharjoittelun, pro gradu -tutkielman ja syventäviä opintoja voi suorittaa myös ulkomailla ERASMUS-ohjelman puitteissa. Orgaanisen kemian laboratorion ERASMUS-yhteistyöyliopistot ovat Belfast, Birmingham, Reading ja York Isossa-Britanniassa, Montpellier, Lille, Lille ENSC, Lyon, Bordeaux 1, Toulouse ja Paul Sabatier Ranskassa, Braunschweig, Heidelberg, Köln, Leipzig, Mannheim ja Marburg Saksassa, Bologna, Pavia ja Venetsia Italiassa, Graz ja Wien Itävallassa, Lausanne Sveitsissä, Coimbra ja Aveiro Portugalissa, Universidad Autónoma de Madrid, Universidad Complutense de Madrid, San Pablo CEU (Madrid) ja Rey Juan Carlos (Madrid) Espanjassa, Krakova Puolassa, Louvain Belgiassa, Ateena Kreikassa sekä Bergen Norjassa. Tarkista yliopistojen yksityiskohtaiset tiedot verkkosivulta: Tarkempaa tietoa ulkomailla opiskelusta saa em. sivulta sekä aman. (mvs.) Leena Kaisalolta (s-posti: leena.kaisalo@ helsinki.fi). Hakuaika päättyy Hakuajoista kerrotaan laboratorion ja laitoksen ilmoitustaululla sekä em. verkkosivulla. Orgaanisen kemian tutkimusprojekteja (tarkempi esittely Laboratorion keskeisiä tutkimusaloja ovat orgaaninen synteesi, orgaanisten molekyylien rakennetutkimus ja reaktiivisuustutkimukset. Orgaanisen synteesin tutkimus käsittää synteesisuunnittelun, synteesistrategian kehittämisen, synteesimenetelmien kehittämisen sekä mallituksen. Ajankohtaisia tutkimusprojekteja ovat mm. lignaanit, fytoestrogeenit ja antioksidantit, selektiivinen polydeuterointi (Wähälä) steroidihormonit ja sappihapot, dopingainesyntetiikka (Wähälä) vihreä kemia (Wähälä) entsyymien käyttö orgaanisessa synteesissä, biomimeettinen katalyyttinen hapetus, selektiiviset fenolihapetukset (Sipilä) ligniinin malliainesynteesit, biosynteesi, NMR-tutkimus ja hajoaminen (Sipilä, Kilpeläinen) lääkeaineet ja lääkeainemetaboliitit; drug discovery, entsyymi-inhibiittorit (Wähälä) nukleiinihappokemia (Oivanen, Heinonen) proteiinien rakenne ja interaktiotutkimus (Kilpeläinen) NMR-spektroskopia ja rakennetutkimus; lääkeainetutkimus (Kilpeläinen) mäntyöljyn kemia, tyydyttymättömät rasvahapot, alkeenien stereoselektiivinen synteesi (Matikainen) rikkiheterosyklit, laskennallinen- ja NMRrakennetutkimus (Koskimies) Suuri osa laboratorion tutkimushankkeista suuntautuu joko lääkeaine- tai biomolekyylien kemian tutkimukseen. Näiden alojen opetusta on runsaasti myös syventävien luentokurssien ohjelmassa. Syyslukukausi Pakolliset opinnot Orgaaniset reaktiomekanismit (, 2 ov). Yliopistonleht. Sipilä (opetuskieli tarvittaessa englanti). Periodit I ja II: ti 12 14, A128. Vaihtoehtoiset opinnot Orgaanisten yhdisteiden NMR-spektroskopia II (, 2 ov). Lab.ins. Heikkinen (opetuskieli tarvittaessa englanti). Esitietovaatimuksena opintojakso Orgaanisten yhdisteiden NMR-spektroskopia I (55584) tai vastaavat tiedot. Periodi I: ma, ke 10 12, A Bioaktiiviset orgaaniset yhdisteet (, 2 ov). Yliopistonleht. Heinonen. Periodi I: ke ja ke , 12 14, B143. Periodi II: ke 12 14, B Moderni laboratoriotekniikka (, 2 ov). Prof. Wähälä (opetuskieli tarvittaessa englanti). Demonstraatiokurssi jatkotöitä ja tutkimusharjoittelua tekeville. Periodi I: ti, to 10 12, B Tietokoneavusteinen lääkeainesuunnittelu (, 2 ov). Prof. Wähälä, Dos. Koskimies, FM Karkola (opetuskieli tarvittaessa englanti). Periodi II: ma 9 11, to 12 14, B

20 Kevätlukukausi Pakolliset opinnot Orgaaniset synteesimenetelmät (, 2 ov). Yliopistonleht. Heinonen (opetuskieli tarvittaessa englanti). Periodi III: ma, ke 12 14, A Orgaanisten synteesien suunnittelu (3 op, 2 ov). Dos. Koskimies (opetuskieli tarvittaessa englanti). Periodi IV: ti, pe 10 12, A127. Vaihtoehtoiset opinnot Rakenne ja reaktiivisuus (, 2 ov). Prof. Oivanen (opetuskieli tarvittaessa englanti). Periodi III: ti, to 12 14, A Tutkielma proseminaari (). Prof. Wähälä (opetuskieli tarvittaessa englanti). Periodi III: to 10 12, B143 ja periodi IV: to 12 14, B143. Opintojaksoon kuuluu seminaariesitelmä tai posterin esittely Orgaanisen kemian teemapäivänä Orgaanisten yhdisteiden NMR-spektroskopia I (, 2 ov). Prof. Kilpeläinen (opetuskieli tarvittaessa englanti). Esitietovaatimuksena opintojakso Orgaanisten yhdisteiden rakenteiden selvittäminen (55537) tai vastaavat tiedot. Periodi IV: ma, ke 10 12, A NMR-spektrien analyysi (, 2 ov). Dos. Mesilaakso Periodi III: ti, to 8 10 A128. POLYMEERIKEMIA Polymeerikemian opetus ja tutkimus keskittyvät suurimolekyylisten yhdisteiden valmistamiseen sekä synteettisten ja luonnon polymeerien ominaisuuksien selvittämiseen. Polymeerikemian keskeisiä kysymyksiä on, kuinka makromolekyylien ominaisuudet riippuvat yhtäältä niiden kemiallisesta rakenteesta ja toisaalta niiden koosta ja muodosta. Polymeerikemian laboratorion tärkeitä tutkimusaiheita ovat uudet polymerointitekniikat, funktionaaliset ja amfifiiliset polymeerit ja polymeeriset nanopartikkelit sekä luonnon polymeerit. Polymeerikemian opinnot voidaan aloittaa suorittamalla opintojakso Johdatus polymeerikemiaan (, 2 ov). Syventäviin opintoihin kuuluvat pakollisina luentokurssit Polymeerikemian peruskurssi (5 op, 3 ov), Polymeerisyntetiikka (5 op, 3 ov) ja Polymeerifysiikka (5 op, 3 ov) sekä harjoitustyöt (5 op, 3 ov). Harjoitustöissä syntetisoidaan polymeerejä ja tutustutaan laboratoriossa käytössä oleviin polymeerien karakterisointimenetelmiin. Vuosittain luennoidaan myös useita vaihtoehtoisia erikoiskursseja. Pro gradu -tutkielmaan kuuluvan kokeellisen osan aihe sovitaan professorin kanssa. Lopputenttikirjana on Boyd & Phillips: The Science of Macromolecules tai jokin vastaava teos sopimuksen mukaan. OPPIKIRJAT: Johdatus polymeerikemiaan: Campbell, I. M.: Introduction to Synthetic Polymers, 2nd Ed., Oxford University Press, Polymeerikemian peruskurssi: Cowie, J. M. G.: Polymers: Chemistry & Physics of Modern Materials, 2nd Ed., Blackie A & P, Polymeerisyntetiikka: Odian, G.: Principles of Polymerization, 3rd Ed. tai 4th Ed., Wiley, 1991/2004. Polymeerifysiikka: Grosberg, A. Yu. & Khokhlov, A. R.: Giant Molecules, Academic Press, 1997 sekä osia kirjasta Gedde, U.: Polymer Physics, Chapman & Hall, Lopputentti: Boyd, R. H. & Phillips, P. J.: The Science of Polymer Molecules, Cambridge University Press, Syyslukukausi Pakolliset opinnot Polymeerikemian peruskurssi (5 op, 3 ov). Prof. Maunu. Periodi I: ti 12 15, A127, to 12 15, B Polymeerifysiikka (5 op, 3 ov). Dos. Aseyev. Periodi II: ma 12 15, ke 12 16, A121. Luennoidaan englanniksi. Polymeerifysiikan laskuharjoitukset. Dos. Aseyev. Periodi II: sisältyy edelliseen. Luennoidaan englanniksi. Vaihtoehtoiset opinnot Puukemia (, 2 ov). Dos. Alen. Periodi I: pe 12 16, A Polymeeriverkot ja geelit (, 2 ov). Prof. Tenhu. Periodi II: to, pe 12 14, A