HOPSin uudet(, vanhat ja lainatut) kasvot. Johanna Annala 2004

Transkriptio

1 HOPSin uudet(, vanhat ja lainatut) kasvot

2 HOPS Henkilökohtainen opinto-/ oppimis-/ opetus-/ opiskelusuunnitelma /-ohjelma / -sopimus Hops voidaan yleisellä tasolla määritellä opiskelijan laatimaksi suunnitelmaksi opintojen tavoitteista ja tutkinnon suorittamisesta (Moitus ym. 2001, 48) Mitä hops tarkoittaa korkea-asteen opiskelun kontekstissa?

3 Mitä tarkoitusta hops palvelee? 1) Systeemikeskeiset tavoitteet liittyvät yleensä määrällisiin opinto- ja tutkintotavoitteisiin korostuvat mitattavissa olevat asiat, kuten nopeat valmistumisajat ja keskeyttämisten ehkäisy 2) Opiskelijakeskeiset tavoitteet opiskelijan tukemista ja kannustamista tavoitteellisessa opiskelussa ja kehittymisessä omassa asiantuntijuudessaan

4 HOPS:n luonnehdintaa Rajattu / kapea hops Avoin / laaja hops (Laitinen 1994) Hops oppimisjärjestelyjen tukena Työelämän tarpeista lähtevä hops Hopselämän jäsentäjänä (Jalava, Lehtinen & Palonen 1997)

5 Mistä malleja korkeakouluopiskelun hops-ajatteluun? Opistoasteen perintö? Yliopiston kehittelyt? Ks. esim. Luokaton lukio? Counselling, supervising, guidance, advising, giving information? Developmental academic advising?

6 Kehityksellinen ohjausprosessi (Developmental academic advising) O Banion (1972) 1. Elämäntavoitteiden tutkiminen 2. Ammatillisten tavoitteiden tutkiminen 3. Opiskeluohjelman /-suuntauksen valinta 4. Kurssien valinta 5. Kurssien aikataulutus

7 Ketkä toimivat hopsin ohjaajina, kehityksellisinä korkeakouluohjaajina? Koulutusohjelmakohtaiset, yksikkökohtaiset vai keskitetyt palvelut? Ammatillinen osaaminen / sisällöllinen osaaminen / ohjauksellinen osaaminen / pedagoginen osaaminen / laaja-alaisuus (Tuttle 2000)

8 Kehityksellinen korkeakouluohjaus (Ender, Winston & Miller 1984) Systemaattinen prosessi joka pohjautuu avoimeen ja luottamukselliseen opiskelijan ja korkeakouluohjaajan väliseen suhteeseen jonka tarkoituksena on auttaa opiskelijaa saavuttamaan koulutukselliset, uraa koskevat ja persoonallisen kehittymisen tavoitteet hyödyntäen institutionaalisia ja yhteisöllisiä resursseja koko laajuudessaan

9 Kehityksellisen korkeakouluohjauksen kymmenen dimensiota (Crookston 1972) 1. Kyvyt: fokus siinä mihin opiskelija voi kyetä, miksi hän voi tulla (vrt. fokus puutteissa) 2. Motivaatio: Opiskelijat ovat aktiivisia ja tavoitetta kohti pyrkiviä (vrt. opiskelijat ovat laiskoja, joita pitää kontrolloida) 3. Palkkiot: Henkilökohtainen kasvu ja tavoitteen saavuttaminen palkitsee, sisäiset palkkiot ja itsensä toteuttaminen (vrt. ulkoiset palkkiot)

10 4. Kypsyys: Opiskelija on kasvava, kypsyvä, vastuullinen ja kykenevä itseohjautuvuuteen, ja jota ohjaaja tukee näiden ominaisuuksien ja taitojen kehittymisessä (vrt. epäkypsä, vastuuton, huonoja valintoja tekevä, joka tarvitsee hyvien valintojen tekemiseksi valvovaa ohjausta) 5. Aloitteellisuus: aloitteen tekemisen vastuu on jaettu, jolloin joko opiskelija tai ohjaaja on aloitteellinen jonkin asian käynnistämiseksi (vrt. ohjaajan aloitteellisuus)

11 6. Kontrolli: neuvoteltu; keskinäisen luottamuksen ja hyväksynnän ilmapiiri on tärkeä (vrt. paternalismi) 7. Vastuu: neuvoteltu ja tehty sopimus; (vrt. yksisuuntaisuus ohjaajalta opiskelijalle) 8. Oppimistulos: oppiminen jaettu kokemus, myös ohjaaja avoin uuden oppimiselle (vrt. opettaja opettaa, opiskelija oppii)

12 9. Arviointi: yhteistoiminnallista, jossa arvioidaan molempien vastuualueiden toteutumista (vrt. opettaja tietää ja arvioi) 10. Keskinäinen suhde: perustuu tehtävän luonteeseen, ohjaajan ja opiskelijan erityisiin kykyihin, keskinäiseen sopimukseen, avoimuuteen, jaettuun tietoon, hyväksyntään ja korkeaan luottamukseen (vrt. perustuu statuseroihin, strategioihin, rooliodotuksiin, formaali suhde, jossa heikko luottamus)

13 Korkeakouluohjauksen kehitysvaiheet (Kirk-Kuwaye & Libarios 2003) 1) Normatiivinen korkeakouluohjaus tiedän mikä on sinulle hyväksi 2) Kehityksellinen korkeakouluohjaus vuorovaikutteisuus, voimaannuttaminen oman vastuun ottamiseen, tukeminen tässä prosessissa 3) Sosiokonstruktivistinen ohjaus koko opiskelun suunnittelu ja institutionaaliset palvelut luodaan yhteistoiminnallisesti ohjaajan, opiskelijan ja muiden olennaisten henkilöiden kanssa

14 Case-esimerkki:Hämeen ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma AMMATILLISEN KASVUN JA KEHITTYMISEN PROSESSI JA SEN OHJAUS Opiskelijaa kunnioitetaan oman elämänsä, opiskelunsa ja uransa asiantuntijana, josta hän itse kantaa vastuun. Ohjaajien tehtävänä on tarjota ohjausta niin että sitä on saatavilla tarvittaessa ja riittävästi.

15 Ohjaustyössä toimitaan silloin kun henkilö, jolla on säännöllisesti tai tilapäisesti ohjaajan rooli, antaa aikaa, huomiota tai kunnioitusta määräaikaisesti asiakkaan roolissa olevalle henkilölle. Ohjauksen tehtävänä on antaa asiakkaalle tilaisuus tutkia, keksiä ja selkeyttää tapoja elää voimavaraisemmin ja hyvinvoivemmin. (mukailtu British Association of Counsellors n kuvauksesta)

16 Opiskelijan ammatillinen kasvu ja kehittyminen sekä oppiminen kytkeytyvät sosiaalialan koulutusohjelman pedagogisiin tavoitteisiin: 1. vuosi Tiedostamaan oppiminen 2. vuosi Kehittymään oppiminen 3. vuosi Kehittämään oppiminen 4. vuosi Moniammatillinen verkostoituminen Ammatillisen kasvun ja kehittymisen prosessiin kuuluu henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (hops) ja sen päivitykset säännöllisissä kehityskeskusteluissa

17 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tarkoittaa (HOPS) opintoihin liittyvien valintojen tekemistä ajattelutapaa oman oppimisen aktiiviseen havainnointiin ja itsearviointiin, jonka tukena on oppimispäiväkirja, portfolio ja vuosittain toistuvat kehityskeskustelut

18 Opiskelija suunnittelee hopsinsa tarkastellen elämänkokonaisuuttaan, työelämän tarpeita sekä oppimisjärjestelyjen antamia mahdollisuuksia Hopstäydentyy ja laajenee koko ajan opintojen edetessä suhteessa opiskelijan itsensä asettamiin tavoitteisiin ja kehittymisen haasteisiin Opiskelun etenemisessä mitataan opintosuoritusten lisäksi opiskelijan ajattelutyön syvenemistä ja ammattitaidon kehittymistä Hopsilla on selkeä kytkentä opiskelijan ammatillisiin tulevaisuudensuunnitelmiin, joita tehdään näkyväksi näyteportfoliolla opintojen loppuvaiheessa.

19 Mitä on kehityskeskustelu? yksilön kokonaisvaltaista kasvua ja kehittymistä tukeva keskustelu, jota toteutetaan dialogina opiskelijan ja ohjaavan opettajan välillä keskustelun painopiste muuttuu opiskeluprosessin aikana: alkuvaiheessa painottuu henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman rakentaminen myöhemmin ammatillisen kehittymisen ydin- ja erityisosaamisen alueet opintojen loppuvaiheessa työelämään siirtymisen kysymykset

20 Prosessin vaiheet ja ohjaus 1. vuosi: hops-kirjoitelma teoriaan tukeutuen, menneisyys ja tulevaisuus, kehityskeskustelut, ohjattu orientoiva harjoittelu, ryhmällä opettajatuutori ja ryhmän merkityksen tukeminen vuosi: lähiohjaajana pääaineen mukaan ohjaavat opettajat, mentorit, jotka ohjaavat hopsin kehittymistä, harjoitteluja (30 ov / 4), projektiopintoja ja opinnäytetyötä OPS- ja vuosittainen tarjonta tehty sellaiseksi, että opinnot voivat olla aidosti liikkuvia (n. 80 ov hopsattuna)

21 kehityskeskustelut mentorin kanssa vähintään kerran vuodessa, opinto-ohjaajan tuki erityistilanteissa (esim. siirto-opiskelijat) pääaineenmukaiset eros (=erityisosaamis) -ryhmät, joissa vertaistukea eri vuosikursseilta sekä työelämäyhteyksiä valmistumista ennen lähtökeskustelu näyteporfolion pohjalta: mihin opiskelija kasvanut ja kehittynyt opintojen aikana ja mihin suuntaan hän on lähdössä tutkinnon saavuttaneena

22 Korkeakouluohjaus Hajautettua (erityisalueet; ohjauksen eri vaativuustasot), mutta koordinoitua Ohjaajalla opsin ja oppimispolkujen tuntemus, mutta myös alan työn ja työelämän tuntemus Ohjauksellinen ja pedagoginen näkemys; ohjaajan halukkuus toimia lähiohjaajana Yksilö-, pienryhmä-, ryhmä- ja verkkoohjauksen rajojen hakeminen

23 Edellytyksiä systeemin näkökulmasta koulutuskulttuuri henkilöstö opetussuunnitelma tutkintorakenne opetusjärjestelyt ja resurssit ==> osaksi pedagogista strategiaa

24 Edellytyksiä ammatillista kasvua ja kehittymistä tukevan hopsin toteuttamiseksi opiskelijan näkökulmasta (Gordon 1984, 133) yksilöllinen sitoutuminen suunnitelman tekemiselle, niin että se on merkityksellinen elämälle ja tulevaisuudelle --> vastuu suunnitelman seurauksista. tietoisuus todennäköisistä muutoksista --> joustavuus kyky perustella ne syyt, miksi hän opiskelee ja se, miten tavoiteltava tutkinto sopii hänen ura- ja elämäntavoitteisiinsa