NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
|
|
- Mika Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Anna-Maija Huttunen Päivitetty
2 2(6) SOSTERIN NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE ÄITIYS-, PERHESUUNNITTELU - JA LASTENNEUVOLATOIMINTA Enonkoski, Savonlinna ja Sulkava Päivitetty Vastuuhenkilöt: ylihoitaja Ulla Kemppainen, osastonhoitaja Anna-Maija Huttunen 1. Taustaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (myöh. SOSTERI) jäsenkunnat (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava) ovat antaneet vuoden 2007 alusta lukien SOSTERILLE perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisvastuun ml. neuvolatoiminta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto alkaen jäsenkuntia ovat Enonkoski, Savonlinna ja Sulkava. Enonkoskella palvelut tuottaa Med Group Oy. Rantasalmen erottua perusterveydenhuollon kuntayhtymästä, palveluista siellä vastaa Suomen Terveystalo Oy. SOSTERI tuottaa perusterveydenhuollon palveluja asukkaan väestöpohjalle. Väestö jäsenkunnittain (Effican asiakkuustilasto) Savonlinna Enonkoski 1505 Sulkava 2794 Toimintasuunnitelma päivitetään valtuustokausittain. Neuvolatoiminnan runko-ohjelmat päivitetään vuosittain. Terveystarkastukset ja niiden sisältö sekä niihin liittyvä moniammatillinen yhteistyö on kuvattu tarkemmin liitteenä olevissa runko-ohjelmissa sekä hammashuollon asiakirjoissa. Tarkastuksista saatavaa lasten ja raskaana olevien sekä heidän perheidensä hyvinvointia kuvaavaa tietoa hyödynnetään tarkastusten ja terveysneuvonnan painopistealueiden suunnitellussa ja toteutuksessa.
3 3(6) 2. Yleistä Neuvolatoiminnasta Neuvolapalveluihin kuuluvat äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvolatoiminta sekä neuvolan perhetyö. Neuvoloiden terveydenhoitajat vastaavat myös aikuisväestön rokotuksista (matkailijoiden rokotukset ja kausi-influenssarokotukset). Punkaharjun neuvolassa toinen terveydenhoitaja toimii diabeteshoitajana sekä vastaa aikuisten rokotustoiminnasta ja naisten joukkotarkastuksista. Enonkoskella, Savonrannalla ja Sulkavalla neuvoloiden terveydenhoitajat vastaavat alkaneesta Senioriasema toiminnasta. Senioriasemalle kutsutaan vuosittain ko. vuonna 70 vuotta täyttävät henkilöt, jotka eivät jo ole järjestelmällisen terveydenhuollon piirissä. Senioriasemalle terveystarkastukseen ovat oikeutettuja myös yli 65 -vuotiaat omaishoitajat, mikäli heillä on hoitamaton terveysongelma tai sen uhka. Asemalle voi hakeutua myös, jos omaishoitaja kokee tarvitsevansa tukea jaksamisessaan omaishoitajan vaativassa tehtävässä. Senioriasemalla kartoitetaan kattavasti kunkin henkilön terveyden ja toimintakyvyn kokonaistilannetta ja arvioidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tarpeita. Senioriasematoimintaa toteutetaan yhteistyössä kuntien muiden toimijoiden kanssa. Neuvolat vastaavat myös alueidensa naisten kohdunkaulasyövän seulontatarkastuksista. Kyseiseen tarkastukseen kutsutaan alueen kaikki vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Vuonna 2015 tutkimukseen kutsuttavia naisia on Rintasyövän seulontatutkimukset (mammografia) tuottaa alueellamme Suomen Terveystalo Oy. Vuonna 2015 mammografiaan kutsutaan vuosina 1947, 1949, 1951, 1953, 1955, 1957, 1959, 1961, 1963 ja 1965 syntyneet naiset. NEUVOLAPALVELUT tuotetaan lähipalveluina kaikissa jäsenkunnissa. Alueella on kuusi neuvolaa, joissa työskentelee yhteensä 15 terveydenhoitajaa. Savonlinnassa 14 (joista Savonrannalla 1, Punkaharjulla 2, Kerimäellä 2), Enonkoskella 2 ja Sulkavalla 2 terveydenhoitajaa. Savonrannalla terveydenhoitajan työaika jakautuu seuraavasti; neuvola 20 %, kouluterveydenhuolto 20 % ja vastaanotto 60 %. Enonkosken kaikki vastaanottopalvelut ml. neuvolapalvelut on erillisellä sopimuksella annettu yksityiselle palveluntuottajalle (Med Group Oy alkaen) tuotettavaksi vuoden 2011 alusta lähtien. Sopimus on voimassa asti. Savonlinnan pääterveysaseman neuvolan käytettävissä on kaksi neuvolan perhetyöntekijää (terveydenhoitaja ja lastenhoitaja). Heidän työpisteensä on pääterveysaseman neuvolassa. Sulkavalla neuvolan terveydenhoitajan työparina on tarvittaessa kunnan lastensuojelun perhetyöntekijä. Neuvolatoiminta SOSTERI:n kaikissa neuvoloissa perustuu Valtioneuvoston antamaan asetukseen (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta, sekä Terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Lokakuussa 2013 julkaistiin THL:n kansallisen äitiyshuollon asiantuntijaryhmän kirjoittama ja Reija Klemetin sekä Tuovi Hakulinen Viitasen toimittama Äitiysneuvolaopas, Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Neuvolatyön runko -ohjelmat on päivitetty asetuksen ja ko. oppaan mukaisiksi ja ne on tallennettu EFFICA- järjestelmään, missä ne ovat siten kaikkien neuvolatyötä tekevien saatavilla. Äitiysneuvolan uudet ohjeet otettiin käyttöön alkaen. Runko-ohjelmia käytetään myös opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden perehdytyksen apuvälineenä.
4 4(6) Itä-Savon sairaanhoitopiirin SOSTERIN neuvolatoiminnan kokonaisvastuu on kansanterveystyön vastuulääkärillä / perusterveydenhuollon toimialajohtajalla. Neuvolatyön lääketieteellisen toiminnan sisällöstä vastaa tehtävään nimetty terveyskeskuslääkäri, joka yhdessä muiden terveyskeskuslääkäreiden kanssa pitää säännöllisesti neuvolavastaanottoa. Hoitotyön osalta neuvoloiden toiminnallinen vastuu on ylihoitajalla. Hänen alaisuudessaan toimii kaikille neuvoloille yhteinen osastonhoitaja, jonka työpanoksesta 50 % kohdennetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Lisäksi kaikille neuvoloille on tarjolla sihteeriapua yhden terveyskeskusavustajan palveluna. Hän kuuluu hallinnollisesti tukipalvelujen tulosalueeseen. Terveydenhoitajat ja lääkärit työskentelevät pääosin sektorivastuumallilla. Kaikissa neuvoloissa tarjotaan terveydenhoitajan vastaanottoaikoja myös aikuisväestölle. 3. Neuvolatoiminnan arvot ja tavoitteet SOSTERIN talousarviossa on määritelty piirin strategiset tavoitteet sekä toimintaa ohjaavat ARVOT (Hyvinvointi, Työhyvinvointi, Luottamus ja Vastuullisuus). Nämä ohjaavat myös neuvolatoimintaa, jonka tavoitteita on edelleen yksilöity seuraavasti: Väestönäkökulma: Väestön terveyden edistäminen ja vanhemmuuden tukeminen. Vahvistetaan lapsiperheiden ja ikääntyvien henkilöiden voimavaroja ja ehkäistään syrjäytymistä. Prosessinäkökulma: Neuvolatoimintaa uudistetaan ja kehitetään erilaisten prosessien avulla. Vahvuutta vanhemmuuteen pienryhmätoiminta käynnistyi syksyllä 2011 ja jatkuu edelleen. Tehostetaan pikkulapsiperheiden mielenterveyden edistämistä ja varhaista puuttumista neuvolan perhetyön keinoin. Tehostetaan lähisuhdeväkivallan tunnistamista ja sitä kautta mahdollisimman varhaista puuttumista kaikissa asiakasryhmissä. Tuetaan laajoilla terveystarkastuksilla koko perheen hyvinvointia. Painotetaan erityisesti isien masennuksen tunnistamista ja isien vanhemmuuden tukemista. Kehitetään perhevalmennusta moniammatillisemmaksi ja tarjotaan odottaville perheille vaihtoehtoista pienryhmätoimintaa varsinaisen perhevalmennuksen lisäksi. Näitä ovat ravitsemusterapeutin pitämät raskaana olevan ja lapsivuoteisen ravitsemusohjaustuokiot ja fysioterapeutin pitämät liikuntatuokiot. Kehitetään osteoporoosihoitopolkua. Vakiinnutetaan koulutuksen saaneiden terveydenhoitajien Nexplanon -ehkäisykapselin asettaminen ja poisto normaaliksi perhesuunnitteluneuvolan toiminnaksi. Kehitetään alueellista yhteistyötä KYS:n, PKSSK:n, E-KKS ja ESSHP:n erikoissairaanhoidon kanssa raskaana olevien ja synnyttäjien hoitamisessa synnytysten loputtua Savonlinnan keskussairaalassa. Vakiinnutetaan yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kevään 2014 aikana pilotoitiin lapsiperheille kohdennettu ruokakurssi yhteistyössä kotitalous- ja lastentarhaopettaja koulutuksen kanssa. Keväällä 2015 pilotoidaan lastentarhaopettajakoulutuksessa olevien opiskelijoiden kanssa varhaista vuorovaikutusta tukevaa toimintaa järjestämällä pienryhmätoimintaa äideille ja vauvoille (myös isät voivat olla mukana). Ryhmissä harjoitellaan vuorovaikutusta mm. perinneleikkien ja vauvahieronnan keinoin. Tehostetaan kirjaamista ja tilastoimista (AvoHILMO) työn kehittämisen kannalta tarvittavan tiedon saamiseksi.
5 5(6) Kustannus- ja talousnäkökulma: Mielenterveyttä tukeva toiminta > avohoitopainotteisuus /matalan kynnyksen palvelut > sairaalahoidolta välttyminen Lapsiperheinen mahdollisimman varhainen tukeminen neuvolan perhetyön keinoin> erikoissairaanhoidon tarpeen väheneminen, huostaanottojen ehkäiseminen. Osteoporoosin varhainen toteaminen > murtumien ja niistä aiheutuvien kustannusten vähentäminen. Terveydenhoitajan tekemillä tarkastuksilla vähennetään lääkäriresurssin tarvetta ko. tehtävässä > kustannussäästö. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja kotona selviytyminen mahdollisimman kauan > laitoshoidolta välttyminen > inhimillinen hyvinvointi, kustannussäästö Yliopistoyhteistyö > molemminpuolisen tietotaidon hyödyntäminen > työn ja työtapojen kehittäminen yhteistyön keinoin > resurssi- ja kustannussäästö Toiminnassa ja taloudessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa talous- ja toimintasuunnitelmaa sekä käyttötaloussuunnitelmaa. Uudistumisen ja henkilöstön näkökulma: Työskentelyä ohjaa voimavaralähtöinen ja näyttöön pohjautuva lähestymistapa. Lisätään terveydenhoitajien pienryhmän ohjaamisen taitoja. Tavoitteena on, että jokaisella terveydenhoitajalla on varhaisen vuorovaikutuksen koulutus. Koulutus käynnistyy keväällä Perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitajat ovat osallistuneet ehkäisykapselin asettamisja poisto koulutukseen. Järjestetään osteoporoosiin ja ikäihmisten hyvinvointiin liittyvää täydennyskoulutusta. Huolehditaan myös riittävästä muusta täydennyskoulutuksesta, työnohjauksesta ja TYHY - toiminnasta. 4. Äitiysneuvolatoiminta Äitiysneuvolan toiminnan yleisenä tavoitteena on turvata ja varmistaa odottavan äidin, sikiön sekä vastasyntyneen terveys ja hyvinvointi. Tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhain vanhempien, tulevan lapsen ja koko perheen hyvinvointia ja lapsen kehitysympäristön turvallisuutta uhkaavat riskitekijät sekä arvioida niiden aiheuttama tuen ja hoidon tarve. Äitiysneuvolasta annettava hoito ja tuki toteutuvat ennaltaehkäisevästi, tavoitteisesti, oikea-aikaisesti ja mahdollisimman sujuvasti olemassa olevia ohjeita ja säädöksiä noudattaen. Keskeisenä tehtävänä on tukea vanhemmuuteen kasvamista ja perheen omia voimavaroja muuttuneessa elämäntilanteessa. Äitiysneuvolassa kiinnitetään erityistä huomiota niihin tilanteisiin, joissa raskaus ei suju odotetulla tavalla, sikiöllä tai vastasyntyneellä on häiriöitä kasvussa ja kehityksessä. Tärkeänä haasteena on lapsen kasvuedellytysten turvaaminen moniammatillisesti silloin, kun perheen taustalla on päihde- ja mielenterveysongelmia, perheväkivaltaa tai lapsen hoidon laiminlyöntiä. Erityistä tukea suunnataan perheisiin, joissa vanhemmilla on vakavia puutteita omissa hoivakokemuksissa. Raskauden aikainen seurantamalli on yhtenäinen koko sairaanhoitopiirin alueella ja se on kuvattuna yksityiskohtaisesti runko-ohjelmassa. Savonlinnan pääterveysaseman äitiysneuvolassa kaksi terveydenhoitajaa ja Kerimäen neuvolassa yksi terveydenhoitaja tekevät normaalien synnytysten jälkitarkastukset.
6 6(6) Tiivistelmä runko-ohjelmaan sisältyvistä äitiysneuvolan käynneistä 1. (6) - 8 raskausviikolla ensikontakti terveydenhoitajaan 15 min. (E, U) 2. käynti (8) -10 raskausviikolla terveydenhoitajalla 90 min. (E, U) 3. käynti (13) (18) raskausviikolla terveydenhoitajalla, laaja terveystarkastus 90 min. (E, U) 4. käynti (13) - 18 raskausviikolla lääkärillä, laaja terveystarkastus 30 min. (E, U) 5. käynti (22) - 24 raskausviikolla terveydenhoitajalla 30 min. (E, U) 6. käynti (26) - 28 raskausviikolla terveydenhoitajalla 30 min. (E) 7. käynti (30) - 32 raskausviikolla terveydenhoitajalla tai kotikäynti ensisynnyttäjälle 30 min. tai 150 min. (E, U) 8. käynti (35) - 36 raskausviikolla terveydenhoitajalla ja lääkärillä 30 min. (U), ensisynnyttäjät äitiyspoliklinikalla käynti raskausviikolla 36 (E) 9. käynti (37) 38 raskausviikolla terveydenhoitajalla 30 min. (E, U) 10. käynti 40 raskausviikolla terveydenhoitajalla (+tarvittaessa uusintakäyntejä kunnes 41+3 täynnä) 30 min. (E, U) 11. terveydenhoitajan kotikäynti (tai vastaanottokäynti) 7 vuorokauden kuluessa synnytyksestä (tarvittaessa useampi kotikäynti) 60 min./150 min. (E, U) 12. käynti noin 6-7 viikkoa synnytyksestä terveydenhoitajalla 30 min. (E, U) 13. jälkitarkastus 6-12 viikkoa synnytyksestä jälkitarkastuskoulutuksen käyneellä terveydenhoitajalla tai/ja lääkärillä 30 min. (E, U) (E = ensisynnyttäjä, U = uudelleen synnyttäjä) 5. Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvonta Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolan toiminnan yleisinä tavoitteina on tukea asiakkaita perhesuunnittelussa ja auttaa heitä pyrkimyksissään välttää ei-toivottuja raskauksia tai auttaa ajoittamaan raskaus asiakkaan elämäntilanteen mukaan. Asiakkaita ohjataan heille sopivan ehkäisymenetelmän valinnassa ja ohjataan ehkäisyä käyttämällä välttämään raskauden keskeyttämisen tarve. Perhesuunnitteluneuvolan asiakaita tuetaan terveellisiin elämäntapoihin sekä ohjataan käyttämään terveyspalveluja tarkoituksenmukaisesti. Huomiota kiinnitetään parisuhde- ja seksuaaliterveyden edistämiseen. Painopistealueena on erityisesti nuorten (alle18-vuotiaiden) raskaudenehkäisy. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolat huolehtivat myös kuntayhtymän alueella asuvien naisten ikäryhmittäisistä kohdunkaulaosansyövän seulonnoista. Iän mukaisiin seulontatutkimuksiin kutsutaan vuonna naista. Lisäksi kutsutaan aiemman seulonnan perusteella riskiryhmään luokiteltuja naisia kontrolli näytteelle. Tiivistelmä runko-ohjemaan sisältyvistä perhesuunnittelu- ja ehkäisykäynneistä Pilleriehkäisyyn liittyvät käynnit 1. käynti; alkuhaastattelu terveydenhoitajalla
7 7(6) 2. käynti; pillereiden aloittaminen lääkärillä 3. käynti; 3 kuukauden seurantatarkastus terveydenhoitajalla 4. käynti; 1 vuoden 3 kuukauden seurantatarkastus terveydenhoitajalla 5. käynti; 2 vuoden 3 kuukauden seurantatarkastus terveydenhoitajalla 6. jatkoseuranta; o käynnit vuosittain terveydenhoitajalla ja lääkärillä 3 vuoden välein o 40-vuoden iästä lähtien lääkärillä käynti vuosittain Kierukkaehkäisyyn liittyvät käynnit 1. käynti; ennen kierukan asettamista terveydenhoitajalla (otetaan näytteet) 2. käynti; lääkärillä kierukan asettamista varten 3. käynti; terveydenhoitajan seurantatarkastus 3 kuukautta kierukan asettamisesta 4. käynti; terveydenhoitajalla 1 vuoden kuluttua kierukan asettamisesta (kuparikierukka ja hormonikierukka) 5. käynti; terveydenhoitajalla 2 vuoden kuluttua kierukan asettamisesta (kuparikierukka ja hormonikierukka) 6. käynti; lääkärillä 3 vuoden kuluttua kierukan asettamisesta (kuparikierukka ja hormonikierukka, kolmen vuoden hormonikierukan vaihto) 7. käynti; terveydenhoitajalla 4 vuoden kuluttua, jos ei ongelmia 8. käynti; kierukan vaihto 5 vuoden kuluttua, valmistelu terveydenhoitajan käynnillä ja kierukan asettaminen lääkärin käynnillä Kapseli- ja injektioehkäisynkäynnit seurantakäynnit toteutetaan samalla tavalla kuten pilleriehkäisyssä 6. Lastenneuvolatoiminta Lastenneuvolatoiminnan tavoitteena on tukea lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja kehitystä. Neuvola tukee moniammatillisesti vanhempia heidän kasvatustehtävässään, varhaisessa vuorovaikutuksessa sekä arkipäivän elämän asioissa. Pyrkimyksenä on terveyserojen kaventuminen perheiden välillä sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvistuminen. Toiminnan lähtökohtana on lapsen etu. Sitä tuetaan perhekeskeisellä työotteella ja vanhemmuuden vahvistamisella erilaisin ohjaus- opetus- ja tukitoimin. Neuvola osallistuu myös hoitomallien ja -polkujen kehittämiseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lapsiperheitä koskevien palvelujen suunnitteluun. Jokainen lastenneuvolan terveydenhoitaja osallistuu alueensa päiväkotien varhaiskasvatuksen oppilashuoltoryhmiin. Koko neuvolaterveydenhuoltoa ohjaavia periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, perhekeskeisyys ja terveyden edistäminen sekä perheen tukeminen ottamaan vastuuta terveyttä edistävistä elämäntapavalinnoistaan. Työskentelyä ohjaa voimavaralähtöinen ja näyttöön perustuva työskentelytapa. Varhaisen puuttumisen apuna ovat neuvolan omat perhetyöntekijät, jotka työskentelevät terveydenhoitajien työpareina heti asiakkaan tuen tarpeen ilmaantumisesta lähtien. Palveluja tarjotaan pääsääntöisesti sektoroidusti niin, että kunkin terveydenhoitajan vastuualue määräytyy alueellisen jaon tai kuntarajan perusteella. Asiakkailla on
8 8(6) mahdollisuus halutessaan hakea palveluja yli kuntarajojen. Palveluja tarjotaan ajanvaraukseen perustuvilla vastaanotoilla, kotikäynneillä sekä pienryhmätoimintana. Lastenneuvolaikäisten 0-6-vuotiaiden määrä jäsenkunnittain synt.vuosi Ikäluokka EK SLN SU YHT: 2014 alle 1 v vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat * YHTEENSÄ Tiivistelmä runko-ohjelman mukaisista lastenneuvolakäynneistä Alle kouluikäisten määräaikaistarkastusten ajankohdista voi poiketa vain perustellusta syystä. Lapsi ja perhe voidaan kutsua tarvittaessa ylimääräiselle neuvolakäynnille. 1. Lastenneuvolan terveydenhoitaja tapaa perheen tarvittaessa ennen synnytystä neuvolassa tai kotikäynnillä (tapahtuma tilastoidaan äitiysneuvolan suoritteeksi) 2. Kotikäynti lapsen ollessa 2-3 viikkoa (terveydenhoitaja) 3. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4-6 viikon ikäinen, terveydenhoitaja (lääkäri lapsen ollessa 6 viikon ikäinen) 4. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 2 kuukauden ikäinen, terveydenhoitaja 5. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 3 kuukauden ikäinen, terveydenhoitaja 6. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4 kuukauden ikäinen, terveydenhoitaja ja lääkäri (laaja tarkastus) 7. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 5 kuukauden ikäinen, terveydenhoitaja 8. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 6 kuukauden ikäinen, terveydenhoitaja 9. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 8 kuukauden ikäinen, terveydenhoitaja ja lääkäri (yksi neuvolakäynti) 10. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 10 kuukauden ikäinen, terveydenhoitaja 11. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 12 kuukauden ikäinen, terveydenhoitaja 12. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 1 vuoden 3 kuukauden, terveydenhoitaja 13. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 1 vuoden 6 kuukauden, terveydenhoitaja ja lääkäri (laaja tarkastus) +käynti hammashuoltajalla 14. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 2 vuoden ikäinen, terveydenhoitaja 15. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 3 vuoden ikäinen, terveydenhoitaja 16. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4 vuoden ikäinen, terveydenhoitaja ja lääkäri (laaja tarkastus) 17. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 5 vuoden ikäinen, terveydenhoitaja 18. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 6 vuoden ikäinen, terveydenhoitaja
9 9(6) 7. Neuvola palvelujen tarjonta Terveydenhoitajien ajanvarausvastaanotto (runko-ohjelmien mukaiset ja perheiden tarpeiden mukaiset käynnit) on ma to klo ja pe klo Tarvittaessa voidaan järjestää iltavastaanottoja. Lääkärin neuvolavastaanotot ovat viikoittain ja pienissä neuvoloissa kuukausittain. Vanhemmalla on mahdollisuus varata lapselleen aika 2, 3 ja 6 vuoden tarkastukseen Internetin välityksellä. Samoin asiakas voi perua tai muuttaa joukkotarkastusaikaansa Internetin välityksessä. 8. Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen Henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja muusta koulutuksesta laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma, joka pohjautuu yksikön ja koko organisaation toiminnallisiin tavoitteisiin, sekä SOSTERIn hoitotyön koulutusohjelmaan. Henkilöstö osallistuu hoito- ja toimintamallien kehittämiseen ja oman organisaation sisäiseen oman substanssialueensa mukaiseen koulutukseen. Henkilöstölle järjestetään mahdollisuus osallistua myös alueellisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin yhteisesti hyväksytyn koulutusohjelman sekä talousarvion sallimissa rajoissa. Terveydenhoitaja- ja neuvolapäiville osallistuminen mahdollistetaan vuoroperiaatteella. Henkilöstön vuoden sisällä tapahtunut runsas uusiutuminen eläkkeelle jääntien myötä tuo haastetta perehdyttämiseen/ perehtymiseen ja osaamisen varmistamiseen eri työyksiköissä. Työntekijöiden jaksamista tuetaan TYHY- toiminnalla, tavoitekeskustelujen avulla sekä myöntämällä harkinnanvaraista palkatonta työvapaata toiminnan sallimissa rajoissa. Työnojausta tarjotaan mahdollisuuksien mukaan ryhmätyönohjauksena vuoroperiaatteella. 9. Toimintasuunnitelman jatkokäsittely Asetuksen 338/ :n mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaava viranomainen hyväksyy yhtenäisen toiminta-ohjelman neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Tämä toimintasuunnitelma lähetetään Itä- Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon jaostolle ja kuntien perusturvalautakunnille hyväksyttäväksi. Enonkosken neuvolan toiminatasuunnitelmasta vastaa Med Group. Toimintasuunnitelman liitteenä ovat toimintaamme ohjaavat runko-ohjelmat.
NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTA- SUUNNITELMA 2014-2016
NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTA- SUUNNITELMA 2014-2016 Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2014 2(6) SOSTERIN NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016 ÄITIYS-, PERHESUUNNITTELU - JA LASTENNEUVOLATOIMINTA
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotKOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016
KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2014 2(8) 2.1.2014 AMH SOSTERIN KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016
LisätiedotNEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016
NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6
LisätiedotKOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017
KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2015 2(8) 2.1.2015 AMH SOSTERIN KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017
LisätiedotILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotJIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018
JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018 Leinonen Anu Kaakinen Sinikka Niemistö Maarit Syväjärvi Jaana Tekoniemi Anu Hakala Asta Koivumäki Raija Issakoff-Talala Katja
LisätiedotLaaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston
LisätiedotTerveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1
Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotTerveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
LisätiedotKainuun sote. Perhekeskus
Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella
LisätiedotNeuvolat lapsen ja perheen tukena
Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset
LisätiedotNeuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla
Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla Tuovi Hakulinen Tutkimuspäällikkö, Dosentti (Terveyden edistäminen) 9.11.2017 Tuovi Hakulinen 1 Laajat terveystarkastukset
LisätiedotKÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN
KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,
LisätiedotPääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012
1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa
LisätiedotHyvinvointiareena
Hyvinvointiareena 17.-18.9.2019 Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella
LisätiedotPalvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015
Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito
LisätiedotPÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA
N YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle AURAN JA KUNNISSA 2019 2021 Päivitetty 20.3.2019 Sisällys 1.
Lisätiedot1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.
1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
LisätiedotNEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA
NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.8.2015 2 Sisällysluettelo JOHDANTO...
LisätiedotNeuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset
Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää
LisätiedotPalvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe
Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa Lanupe 27.9.2018 Työryhmän jäsenet Pj Eliisa Roine, palvelupäällikkö, Porvoo Jarna Elomaa, terveyden edistämisen esimies, Hyvinkää Tiina Hyppänen,
LisätiedotKokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja
Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen
LisätiedotPerusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri
Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000
LisätiedotJIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia
JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia Anu Leinonen pj Elise Lepistö Sinikka Kaakinen Maarit Niemistö Jaana Syväjärvi Anu Tekoniemi Asta Hakala Tarja
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotHyvinvointineuvola Hämeenlinnassa
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely
LisätiedotKokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen
Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa 9.10.2014 Hannele Poutiainen Lahti: lapsiystävällinen, ympäristökaupunki Lahdessa on yli 100 000 asukasta Päijät-Häme on yli 200 000 asukkaan maakunta
LisätiedotOhje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1
1 Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1 Ohjeissa on lyhyesti keskeisiä asioita Avohilmo -aineistosta koostetuista neuvola-asetuksen seurannan tiivisteraporttien
LisätiedotLaajennettu perhevalmennus Kaarinassa
Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus
LisätiedotNEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013
1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA
LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotÄitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla
Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotVALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015
VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys
LisätiedotIsyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä
Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotLaajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)
Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi
LisätiedotLaaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne
Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 8.3.2012 1 Ohjeistus Hakulinen-Viitanen T,
LisätiedotNEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
LisätiedotIsyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue
Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys
LisätiedotSuomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina
Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina 2019 2023 Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi Suomalaisessa terveyspolitiikassa painotetaan
LisätiedotLapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012
Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (6) 433 Valtuutettu Päivi Storgårdin toivomusponsi ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön kehittämisestä Imatran mallin mukaisesti HEL 2014-013762 T 00 00 03 Päätös
LisätiedotRovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013
Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus
LisätiedotÄitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti
Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Kutsutaan molemmat vanhemmat Ainakin
LisätiedotOpiskeluterveydenhoito
Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.
LisätiedotPoisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveys
Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky
LisätiedotVammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli
Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT
TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotRuut Virtanen lääninlääkäri, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 11.2.2014 Ruut Virtanen
LisätiedotHyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö
Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 150
14.12.2016 Sivu 1 / 1 4904/2016 06.01.00 150 Ison Omenan neuvolapoli: Espoon terveydenhoidon neuvolan ja HUS erikoissairaanhoidon Jorvin äitiyspoliklinikan yhteistyön kehittäminen, kokeilu ajalle 2.1.2017-31.12.2018
LisätiedotLänsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa
1 Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa Vastine Selvityspyyntöön LSSAVI/3288/05.07.03/2014 ASIA: LOMAUTUSTEN VAIKUTUS ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUIDEN
LisätiedotLataa Äitiysneuvolaopas - Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä. Lataa
Lataa Äitiysneuvolaopas - Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä Lataa Kirjailija: Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä ISBN: 9789522459718 Sivumäärä: 354 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.20
LisätiedotKAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT
KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu
LisätiedotSuun terveydenhuollon valvonta
Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki
LisätiedotKokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa
Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 47 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta erityistuen vahvistamisesta peruskouluissa ja päiväkodeissa HEL 2012-015502 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne 19.11.2018 Maire Kolimaa KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN OPISKELUTERVEYDENHUOLTO HE 145/2018 Aikataulu: Lakiluonnos eduskunnassa; sosiaali-
LisätiedotSisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä
AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta
LisätiedotPäihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)
Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotÄitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen
Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT tuovi.hakulinen-viitanen@thl.fi 9.10.2013 Tuovi Hakulinen-Viitanen
LisätiedotSydänääniä Päiväperhon neuvolassa
Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano
LisätiedotSatakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotPerusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä
Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Terveydenhoitaja Päivi Muhonen ja lääkäri Satu Kotiaho /Saarikka 16.5.2017 Historiaa Ensimmäiset koulutarkastukset
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotVERKOTTUVAT PERHEPALVELUT
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu
Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
Lisätiedot