NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTA- SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTA- SUUNNITELMA 2014-2016"

Transkriptio

1 NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTA- SUUNNITELMA Anna-Maija Huttunen Päivitetty

2 2(6) SOSTERIN NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE ÄITIYS-, PERHESUUNNITTELU - JA LASTENNEUVOLATOIMINTA Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna (Kerimäki, Punkaharju) ja Sulkava Päivitetty Vastuuhenkilöt: ylihoitaja Ulla Kemppainen, osastonhoitaja Anna-Maija Huttunen 1. Taustaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky:n (myöh. SOSTERI) jäsenkunnat (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava) ovat antaneet vuoden 2007 alusta lukien SOSTERILLE perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisvastuun ml. neuvolapalvelut alkaen jäsenkuntia ovat Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. SOSTERI tuottaa perusterveydenhuollon palveluja asukkaan väestöpohjalle. Väestö jäsenkunnittain (Effican asiakkuustilasto) tammikuu 2014 Savonlinna Enonkoski Rantasalmi Sulkava Yleistä Neuvolatoiminnasta Neuvolapalveluihin kuuluvat äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvolatoiminta. Neuvoloiden terveydenhoitajat vastaavat myös aikuisväestön rokotuksista (matkailijoiden rokotukset ja kausi-influenssarokotukset). Punkaharjun neuvolassa toinen terveydenhoitaja toimii diabeteshoitajana sekä vastaa aikuisten rokotustoiminnasta ja naisten joukkotarkastuksista. Enonkoskella, Rantasalmella, Savonrannalla ja Sulkavalla neuvoloiden terveydenhoitajat vastaavat alkavasta Senioripysäkki toiminnasta. Senioripysäkille kutsutaan vuosittain ko. vuonna 70 vuotta täyttävät henkilöt, jotka eivät jo ole järjestelmällisen terveydenhuollon piirissä. Senioripysäkille terveystarkastukseen ovat oikeutettuja myös yli 65 -vuotiaat omaishoitajat, mikäli heillä on hoitamaton terveysongel-

3 3(6) ma tai sen uhka. Pysäkille voi hakeutua myös, jos omaishoitaja kokee tarvitsevansa tukea jaksamisessaan omaishoitajan vaativassa tehtävässä. Senioripysäkillä kartoitetaan kattavasti kunkin henkilön terveyden ja toimintakyvyn kokonaistilannetta ja arvioidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tarpeita. Senioripysäkkitoimintaa toteutetaan yhteistyössä kuntien muiden toimijoiden kanssa. Neuvolat vastaavat myös alueidensa naisten kohdunkaulasyövän seulontatarkastuksista. Kyseiseen tarkastukseen kutsutaan alueen kaikki vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Rintasyövän seulontatutkimukset (mammografia) tuottaa alueellamme Suomen Terveystalo Oy. Vuonna 2014 mammografiaan kutsutaan vuosina -48, -50, -52, -54, -56, -58, - 60, -62 ja -64 syntyneet naiset. NEUVOLAPALVELUT tuotetaan lähipalveluina kaikissa jäsenkunnissa. Alueella on seitsemän neuvolaa, joissa työskentelee yhteensä 20 terveydenhoitajaa. Savonlinnassa 14 (Savonrannalla 1, Punkaharjulla 2, Kerimäellä 2), Rantasalmella 2, Enonkoskella 2 ja Sulkavalla 2 terveydenhoitajaa. Savonrannalla terveydenhoitajan työaika jakautuu seuraavasti; neuvola 20 %, kouluterveydenhuolto 20 % ja vastaanotto 60 %. Enonkosken kaikki vastaanottopalvelut ml. neuvolapalvelut on erillisellä sopimuksella annettu yksityiselle palveluntuottajalle (Attendo Terveyspalvelu Oy) tuotettavaksi vuoden 2011 alusta lähtien. Sopimus on voimassa asti. Savonlinnan pääterveysaseman neuvolan käytettävissä on yksi neuvolan perhetyöntekijä (terveydenhoitaja). Hänen työpisteensä on pääterveysaseman neuvolassa. Muissa kunnissa neuvolan terveydenhoitajan työparina on tarvittaessa kunnan lastensuojelun perhetyöntekijä. Neuvolatoiminta SOSTERI:n kaikissa neuvoloissa perustuu Valtioneuvoston antamaan asetukseen (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveyden- huollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta, sekä Terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Lokakuussa 2013 julkaistiin THL:n kansallisen äitiyshuollon asiantuntijaryhmän kirjoittama ja Reija Klemetin sekä Tuovi Hakulinen Viitasen toimittama Äitiysneuvolaopas, Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Neuvolatyön runko -ohjelmat päivitetään asetuksen ja ko. oppaan mukaiseksi ja tallennetaan EFFICA- järjestelmään, missä ne ovat siten kaikkien neuvolatyötä tekevien saatavilla. Äitiysneuvolan uudet ohjeet otetaan käyttöön alkaen. Runko-ohjelmia käytetään myös opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden perehdytyksen apuvälineenä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin SOSTERIN neuvolatoiminnan kokonaisvastuu on kansanterveystyön vastuulääkärillä / perusterveydenhuollon toimialajohtajalla. Neuvolatyön lääketieteellisen toiminnan sisällöstä vastaa tehtävään nimetty terveyskeskuslääkäri, joka yhdessä muiden terveyskeskuslääkäreiden kanssa pitää säännöllisesti neuvolavastaanottoa. Hoitotyön osalta neuvoloiden toiminnallinen vastuu on ylihoitajalla. Hänen alaisuudessaan toimii kaikille neuvoloille yhteinen osastonhoitaja, jonka työpanoksesta 50 % kohdennetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Lisäksi kaikille neuvoloille on tarjolla sihteeriapua puolentoista terveyskeskusavustajan palveluna. He kuuluvat hallinnollisesti tukipalvelujen tulosalueeseen. Terveydenhoitajat ja lääkärit työskentelevät pääosin sektorivastuumallilla. Kaikissa neuvoloissa tarjotaan terveydenhoitajan vastaanottoaikoja myös aikuisväestölle.

4 4(6) 3. Neuvolatoiminnan arvot ja tavoitteet SOSTERIN talousarviossa on määritelty piirin strategiset tavoitteet sekä toimintaa ohjaavat ARVOT (Hyvinvointi, Työhyvinvointi, Luottamus ja Vastuullisuus). Nämä ohjaavat myös neuvolatoimintaa, jonka tavoitteita on edelleen yksilöity seuraavasti: Väestönäkökulma: Väestön terveyden edistäminen. Vahvistetaan lapsiperheiden ja ikääntyvien henkilöiden voimavaroja ja ehkäistään syrjäytymistä. Prosessinäkökulma: Neuvolatoimintaa uudistetaan ja kehitetään erilaisten prosessien avulla. Vahvuutta vanhemmuuteen pienryhmätoiminta käynnistyi syksyllä 2011 ja jatkuu edelleen. Tehostetaan pikkulapsiperheiden mielenterveyden edistämistä ja varhaista puuttumista neuvolan perhetyön keinoin. Perhetyön resurssien lisääminen on tarpeen tulevina vuosina. Tuetaan laajoilla terveystarkastuksilla koko perheen hyvinvointia. Kehitetään osteoporoosihoitopolkua.. Vakiinnutetaan terveydenhoitajien tekemät säännöllisten synnytysten jälkitarkastukset osaksi neuvolatoimintaa Savonlinnan pääterveysaseman äitiysneuvolassa ja käynnistetään ne Kerimäen äitiysneuvolassa. Järjestetään Nexplanon -ehkäisykapselin asettamiskoulutus terveydenhoitajille kevään 2014 aikana, minkä jälkeen terveydenhoitajat voivat asentaa ko. kapselin omatoimisesti. Kehitetään alueellista yhteistyötä KYS:n, PKSSK:n, E-KKS ja ESSHP:n erikoissairaanhoidon kanssa raskaana olevien ja synnyttäjien hoitamisessa synnytysten loppuessa SKS:stä. Käynnistetään yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kevään 2014 aikana pilotoidaan lapsiperheille kohdennettu ruokakurssi yhteistyössä kotitalous- ja lastentarhaopettaja koulutuksen kanssa. Tehostetaan kirjaamista ja tilastoimista (AvoHILMO) työn kehittämisen kannalta tarvittavan tiedon saamiseksi. Kustannus- ja talousnäkökulma: Mielenterveyttä ehkäisevä toiminta > avohoitopainotteisuus /matalan kynnyksen palvelut > sairaalahoidolta välttyminen Lapsiperheinen mahdollisimman varhainen tukeminen > erikoissairaanhoidon tarpeen väheneminen, huostaanottojen ehkäiseminen. Osteoporoosin varhainen toteaminen > murtumien ja niistä aiheutuvien kustannusten vähentäminen. Terveydenhoitajan tekemillä tarkastuksilla vähennetään lääkäriresurssin tarvetta ko. tehtävässä > kustannussäästö. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja kotona selviytyminen mahdollisimman kauan > laitoshoidolta välttyminen > inhimillinen hyvinvointi, kustannussäästö Yliopistoyhteistyö > molemminpuolisen tietotaidon hyödyntäminen > työn ja työtapojen kehittäminen yhteistyön keinoin > resurssi- ja kustannussäästö Toiminnassa ja taloudessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa talous- ja toimintasuunnitelmaa sekä käyttötaloussuunnitelmaa.

5 5(6) Uudistumisen ja henkilöstön näkökulma: Työskentelyä ohjaa voimavaralähtöinen lähestymistapa. Lisätään terveydenhoitajien pienryhmän ohjaamisen taitoja. Tavoitteena on, että jokaisella terveydenhoitajalla on varhaisen vuorovaikutuksen koulutus. Kaksi äitiysneuvolan terveydenhoitaja on käynyt jälkitarkastuskoulutuksen ja yksi aloittaa koulutuksen tammikuussa Terveydenhoitajat osallistuvat ehkäisykapselin asentamiskoulutukseen. Järjestetään osteoporoosiin ja ikäihmisten hyvinvointiin liittyvää täydennyskoulutusta. Huolehditaan myös riittävästä muusta täydennyskoulutuksesta, työnohjauksesta ja TYHY -toiminnasta. 4. Äitiysneuvolatoiminta Tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten hyvä terveys ja hyvinvointi. Raskauden aikainen seurantamalli on yhtenäinen koko sairaanhoitopiirin alueella ja se on kuvattuna yksityiskohtaisesti runko-ohjelmassa. Keskeisenä tavoitteena on, että perhe saa tarpeensa mukaisen ja oikea-aikaisen tuen ja palvelun. Raskaudenaikaiset häiriöt pyritään toteamaan mahdollisimman varhain ja ohjaamaan riskiäiti ja -lapsi hoitoon. Erityistä huomiota kiinnitetään vastasyntyneen kasvu- ja kehittymisedellytysten turvaamiseen tukemalla vanhemmuutta, perheen hyvinvointia ja hyviä ihmissuhteita sekä terveellisten elämäntapojen omaksumista. Savonlinnan pääterveysaseman äitiysneuvolassa kaksi terveydenhoitajaa tekee normaalien synnytysten jälkitarkastukset. Kerimäellä toiminta alkaa vuoden 2014 aikana. Keskeisenä tehtävänä on tukea vanhemmuuteen kasvamista ja perheen omia voimavaroja muuttuneessa elämäntilanteessa. Äitiysneuvolassa kiinnitetään erityistä huomiota niihin tilanteisiin, joissa raskaus ei suju odotetulla tavalla, sikiöllä tai vastasyntyneellä on häiriöitä kasvussa ja kehityksessä. Tärkeänä haasteena on lapsen kasvuedellytysten turvaaminen silloin, kun perheen taustalla on päihde- ja mielenterveysongelmia, perheväkivaltaa tai lapsen hoidon laiminlyöntiä. Erityistä tukea suunnataan perheisiin, joissa vanhemmilla on vakavia puutteita omissa hoivakokemuksissa. Tiivistelmä äitiysneuvolan toimintaa ohjaavasta runko-ohjelmasta: 1. ensikontakti (6) - 8 raskausviikolla terveydenhoitajaan (E, U) 2. käynti (8) -10 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) 3. käynti (13) (18) raskausviikolla terveydenhoitajalla, laaja terveystarkastus (E,U) 4. käynti (13) - 18 raskausviikolla lääkärillä, laaja terveystarkastus (E, U) 5. käynti (22) - 24 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) 6. käynti (26) - 28 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E) 7. käynti (30) - 32 raskausviikolla terveydenhoitajalla tai kotikäynti ensisynnyttäjälle 8. käynti (35) - 36 raskausviikolla terveydenhoitajalla ja lääkärillä, ensisynnyttäjät äitiyspoliklinikalla 9. käynti (37) 38 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) 10. käynti 40 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) 11. käynti 41 raskausviikolla terveydenhoitajalla (kunnes 41+3 raskausviikkoa täynnä) (E, U) 12. kotikäynti synnytyksen jälkeen (tarvittaessa useampi kotikäynti)

6 6(6) 13. käynti terveydenhoitajalla noin 6-7 viikkoa synnytyksestä 14. jälkitarkastus lääkärillä/terveydenhoitajalla 8-10 viikkoa synnytyksestä 5. Perhesuunnitteluneuvonta Tavoitteena on tukea asiakkaita perhesuunnittelussa ja auttaa heitä pyrkimyksissään välttää ei-toivottuja raskauksia tai auttaa ajoittamaan raskaus asiakkaan elämäntilanteen mukaan. Asiakkaita ohjataan heille sopivan ehkäisymenetelmän valinnassa ja ohjataan ehkäisyä käyttämällä välttämään raskauden keskeyttämisen tarve. Perhesuunnitteluneuvolan asiakaita tuetaan terveellisiin elämäntapoihin sekä ohjataan käyttämään terveyspalveluja tarkoituksenmukaisesti. Huomiota kiinnitetään parisuhde- ja seksuaaliterveyden edistämiseen. Painopistealueena on erityisesti nuorten (alle18-vuotiaiden) raskaudenehkäisy. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolat huolehtivat myös kuntayhtymän alueella asuvien naisten ikäryhmittäisistä kohdunkaulaosansyövän seulonnoista. Iän mukaisiin seulontatutkimuksiin kutsutaan vuonna henkilöä. Lisäksi kutsutaan aiemman seulonnan perusteella riskiryhmään luokiteltuja naisia kontrolli näytteelle 206 henkilöä. Tiivistelmä runko-ohjemaan sisältyvistä perhesuunnittelu- ja ehkäisykäynneistä: Pilleriehkäisy 1. käynti ennen pillereiden aloittamista terveydenhoitajalla 2. käynti pillereiden aloitus terveydenhoitajalla ja lääkärillä 3. käynti seurantatarkastus 3 kk pillereitä käyttäneillä terveydenhoitajalla 4. käynti 1vuoden 3 kuukauden kuluttua terveydenhoitajalla 5. käynti 2vuoden 3 kuukauden kuluttua terveydenhoitajalla 6. jatkossa vuosittain terveydenhoitajalla ja vain tarvittaessa lääkärillä Kierukkaehkäisy 1. käynti ennen kierukan asettamista terveydenhoitajalla (otetaan näytteet) 2. Käynti kierukan asentaminen lääkärillä 3. käynti seurantatarkastus 3kk kierukan asentamisesta terveydenhoitajalla 4. käynti 1 vuoden kuluttua asentamisesta terveydenhoitajalla (kuparikierukka ja hormonikierukka) 5. käynti 2 vuoden kuluttua terveydenhoitajalla ja lääkärillä (kuparikierukka ja hormonikierukka) 6. käynti 3 vuoden kuluttua terveydenhoitajalla (kuparikierukka ja hormonikierukka) 7. käynti 4 vuoden kuluttua terveydenhoitajalla, jos ei ongelmia 8. kierukan vaihto 5vuoden kuluttua, valmistelu terveydenhoitajalla ja asennus lääkärillä Kapseliehkäisy Sama kuin pilleriehkäisy Sterilisaatio 6. Lastenneuvolatoiminta

7 7(6) Tavoitteena on tukea lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja kehitystä. Neuvola tukee vanhempia heidän kasvatustehtävässään, varhaisessa vuorovaikutuksessa sekä arkipäivän elämän asioissa. Pyrkimyksenä on terveyserojen kaventuminen perheiden välillä sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvistuminen. Toiminnan lähtökohtana on lapsen etu. Sitä tuetaan perhekeskeisellä työotteella ja vanhemmuuden vahvistamisella erilaisin ohjaus- opetus- ja tukitoimin. Neuvola osallistuu myös hoitomallien ja -polkujen kehittämiseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lapsiperheitä koskevien palvelujen suunnitteluun. Jokainen lastenneuvolan terveydenhoitaja osallistuu alueensa päiväkotien varhaiskasvatuksen oppilashuoltoryhmiin. Koko neuvolaterveydenhuoltoa ohjaavia periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, perhekeskeisyys ja terveyden edistäminen sekä perheen tukeminen ottamaan vastuuta terveyttä edistävistä elämäntapavalinnoista. Työskentelyä ohjaa voimavaralähtöinen työskentelytapa. Palveluja tarjotaan pääsääntöisesti sektoroidusti niin, että kunkin terveydenhoitajan vastuualue määräytyy alueellisen jaon tai kuntarajan perusteella. Asiakkailla on mahdollisuus halutessaan hakea palveluja yli kuntarajojen. Palveluja tarjotaan ajanvaraukseen perustuvilla vastaanotoilla, kotikäynneillä sekä ryhmäneuvoloissa. Laadun kehittämisen välineinä käytetään itsearviointimenetelmää sekä vähintään kerran vuodessa tarkistettavia runko-ohjelmia ja tavoitekeskusteluja henkilökunnan kanssa. Asiakaspalautteen antoa kehitetään jatkossa ja hyödynnetään työn laadun kehittämiseen. Lastenneuvolaikäisten 0-6-vuotiaiden määrä jäsenkunnittain tammikuu 2014 synt.vuosi Ikäluokka EK RS SLN SU YHT: 2013 alle 1 v vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat * YHTEEN- SÄ Tiivistelmä runko-ohjelman mukaisista lastenneuvolakäynneistä: 0. Perheen tapaaminen tarvittaessa neuvolassa tai kotikäynnillä ennen synnytystä Kotikäynti lapsen ollessa 2-3 viikkoa (terveydenhoitaja) 1. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4-6 viikon ikäinen, th (lääkäri 6 vk) 2. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 2 kuukauden ikäinen, th 3. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 3 kuukauden ikäinen, th 4. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4 kuukauden ikäinen, th ja lääkäri (laaja tarkastus) 5. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 5 kuukauden ikäinen, th 6. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 6 kuukauden ikäinen, th

8 8(6) 7. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 8 kuukauden ikäinen, th ja lääkäri (yksi neuvolakäynti) 8. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 10 kuukauden ikäinen (esikoislapset, muuten tarv) 9. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 12 kuukauden ikäinen, th 10. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 1 vuoden 6 kuukauden, th ja lääkäri (laaja tarkastus) +käynti hammashuoltajalla 12. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 2 vuoden ikäinen, th 13. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 3 vuoden ikäinen, th 14. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4 vuoden ikäinen, th ja lääkäri (laaja tarkastus) 15. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 5 vuoden ikäinen, th 16. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 6 vuoden ikäinen, th 7. Palvelujen tarjonta Terveydenhoitajien ajanvarausvastaanotto (runko-ohjelmien mukaiset ja perheiden tarpeiden mukaiset käynnit) on ma to klo ja pe klo Tarvittaessa voidaan järjestää iltavastaanottoja. Lääkärin neuvolavastaanotot ovat viikoittain ja pienissä neuvoloissa kuukausittain. Vanhemmalla on mahdollisuus varata lapselleen aika 2- ja 3- vuoden tarkastukseen Internetin välityksellä. Samoin asiakas voi perua tai muuttaa joukkotarkastusaikaansa Internetin välityksessä. 8. Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen Henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja muusta koulutuksesta laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma, joka pohjautuu yksikön ja koko organisaation toiminnallisiin tavoitteisiin, sekä SOSTERIn hoitotyön koulutusohjelmaan. Henkilöstö osallistuu hoito- ja toimintamallien kehittämiseen ja oman organisaation sisäiseen oman substanssialueensa mukaiseen koulutukseen. Henkilöstölle järjestetään mahdollisuus osallistua myös alueellisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin yhteisesti hyväksytyn koulutusohjelman sekä talousarvion sallimissa rajoissa. Terveydenhoitaja- ja neuvolapäiville osallistuminen mahdollistetaan vuoroperiaatteella. Henkilöstön ikääntymiseen liittyvinä haasteina ovat henkilöstön jaksamisen turvaaminen ja osaamisen siirtäminen uusille työntekijöille. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus osallistua halutessaan työkiertoon. Työntekijöiden jaksamista tuetaan TYHY- toiminnalla, tavoitekeskustelujen avulla sekä myöntämällä harkinnanvaraista palkatonta työvapaata toiminnan sallimissa rajoissa. Työnojausta tarjotaan ryhmätyönohjauksena vuoroperiaatteella. 9. Toimintasuunnitelman jatkokäsittely Asetuksen 338/ :n mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaava viranomainen hyväksyy yhtenäisen toiminta-ohjelman neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa.

9 9(6) Toimintaamme liittyviä asioita on käsitelty erilaisissa kokoonpanoissa eri kuntien työntekijöiden ja vastuuhenkilöiden kanssa. Tällaisia asioita ovat olleet mm. senioripysäkkitoiminta, perhetyö, pitkäaikaissairaidenlasten lääkehoitosuunnitelma, synnytysten loppumisesta aiheutuvat muutokset. Rantasalmella terveydenhoitajat ovat mukana kunnan poikkihallinnollisessa Hyvinvointityöryhmässä, missä laaditaan koko kuntaa koskeva hyvinvointisuunnitelma. Tämä toimintasuunnitelma lähetetään Itä- Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon jaostolle hyväksyttäväksi ja kuntien perusturvajohtajien kautta ko. lautakunnille nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Enonkosken neuvolan toiminatasuunnitelmasta vastaa Attendo Terveyspalvelu Oy. Toimintasuunnitelman liitteenä ovat toimintaamme ohjaavat runko-ohjelmat.

NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017

NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2015 2(6) SOSTERIN NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017 ÄITIYS-, PERHESUUNNITTELU - JA LASTENNEUVOLATOIMINTA

Lisätiedot

KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016

KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2014 2(8) 2.1.2014 AMH SOSTERIN KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016

Lisätiedot

KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017

KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2015 2(8) 2.1.2015 AMH SOSTERIN KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018

JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018 JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018 Leinonen Anu Kaakinen Sinikka Niemistö Maarit Syväjärvi Jaana Tekoniemi Anu Hakala Asta Koivumäki Raija Issakoff-Talala Katja

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia

JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia Anu Leinonen pj Elise Lepistö Sinikka Kaakinen Maarit Niemistö Jaana Syväjärvi Anu Tekoniemi Asta Hakala Tarja

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Neuvolat lapsen ja perheen tukena Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.8.2015 2 Sisällysluettelo JOHDANTO...

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 8.3.2012 1 Ohjeistus Hakulinen-Viitanen T,

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa 1 Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa Vastine Selvityspyyntöön LSSAVI/3288/05.07.03/2014 ASIA: LOMAUTUSTEN VAIKUTUS ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUIDEN

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen

Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT tuovi.hakulinen-viitanen@thl.fi 9.10.2013 Tuovi Hakulinen-Viitanen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Isyyden tunnustamisen vastaanottoon valmistautuminen neuvolassa

Isyyden tunnustamisen vastaanottoon valmistautuminen neuvolassa Isyyden tunnustamisen vastaanottoon valmistautuminen neuvolassa Arja Ruponen, HM, TtM, Th Ehkäisevän terveydenhuollon päällikkö, Vantaa Valtakunnalliset neuvolapäivät Helsinki 20.10.2015 Isyyden tunnustaminen

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA

PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2014 2(12) Sisällysluettelo 1. EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET... 3 2. PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT

TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT KANGASALAN KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TERVEYSPALVELUT TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT Perheenne neuvola Osoite Terveydenhoitaja Parhaiten saat yhteyden omaan neuvolaan soittoajalla

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Sisällysluettelo PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA 1. EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET 3

Sisällysluettelo PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA 1. EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET 3 PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2014 Sisällysluettelo 1. EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET 3 2. PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke, Oriveden kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi, PL 7 (Keskustie 26) 35301 ORIVESI

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke, Oriveden kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi, PL 7 (Keskustie 26) 35301 ORIVESI , Oriveden kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi, PL 7 (Keskustie 26) 35301 ORIVESI 2 PERHETYÖN KÄYNTIEN TILASTOINTI Perhetyön käynnit tilastoidaan asiakasperheessä käynnin syyn mukaisesti. Tilastointi tehdään

Lisätiedot

JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Lastenneuvolatyön strategia

JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Lastenneuvolatyön strategia JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Lastenneuvolatyön strategia Elise Lepistö pj Sinikka Kaakinen Marita Tuomaala Niina Rintala Pirkko Yli-Krekola Aila Alestalo Anna-Maija Lahikainen Eeva-Liisa Yrttimaa

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot