NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTA- SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTA- SUUNNITELMA 2014-2016"

Transkriptio

1 NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTA- SUUNNITELMA Anna-Maija Huttunen Päivitetty

2 2(6) SOSTERIN NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE ÄITIYS-, PERHESUUNNITTELU - JA LASTENNEUVOLATOIMINTA Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna (Kerimäki, Punkaharju) ja Sulkava Päivitetty Vastuuhenkilöt: ylihoitaja Ulla Kemppainen, osastonhoitaja Anna-Maija Huttunen 1. Taustaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky:n (myöh. SOSTERI) jäsenkunnat (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava) ovat antaneet vuoden 2007 alusta lukien SOSTERILLE perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisvastuun ml. neuvolapalvelut alkaen jäsenkuntia ovat Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. SOSTERI tuottaa perusterveydenhuollon palveluja asukkaan väestöpohjalle. Väestö jäsenkunnittain (Effican asiakkuustilasto) tammikuu 2014 Savonlinna Enonkoski Rantasalmi Sulkava Yleistä Neuvolatoiminnasta Neuvolapalveluihin kuuluvat äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvolatoiminta. Neuvoloiden terveydenhoitajat vastaavat myös aikuisväestön rokotuksista (matkailijoiden rokotukset ja kausi-influenssarokotukset). Punkaharjun neuvolassa toinen terveydenhoitaja toimii diabeteshoitajana sekä vastaa aikuisten rokotustoiminnasta ja naisten joukkotarkastuksista. Enonkoskella, Rantasalmella, Savonrannalla ja Sulkavalla neuvoloiden terveydenhoitajat vastaavat alkavasta Senioripysäkki toiminnasta. Senioripysäkille kutsutaan vuosittain ko. vuonna 70 vuotta täyttävät henkilöt, jotka eivät jo ole järjestelmällisen terveydenhuollon piirissä. Senioripysäkille terveystarkastukseen ovat oikeutettuja myös yli 65 -vuotiaat omaishoitajat, mikäli heillä on hoitamaton terveysongel-

3 3(6) ma tai sen uhka. Pysäkille voi hakeutua myös, jos omaishoitaja kokee tarvitsevansa tukea jaksamisessaan omaishoitajan vaativassa tehtävässä. Senioripysäkillä kartoitetaan kattavasti kunkin henkilön terveyden ja toimintakyvyn kokonaistilannetta ja arvioidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tarpeita. Senioripysäkkitoimintaa toteutetaan yhteistyössä kuntien muiden toimijoiden kanssa. Neuvolat vastaavat myös alueidensa naisten kohdunkaulasyövän seulontatarkastuksista. Kyseiseen tarkastukseen kutsutaan alueen kaikki vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Rintasyövän seulontatutkimukset (mammografia) tuottaa alueellamme Suomen Terveystalo Oy. Vuonna 2014 mammografiaan kutsutaan vuosina -48, -50, -52, -54, -56, -58, - 60, -62 ja -64 syntyneet naiset. NEUVOLAPALVELUT tuotetaan lähipalveluina kaikissa jäsenkunnissa. Alueella on seitsemän neuvolaa, joissa työskentelee yhteensä 20 terveydenhoitajaa. Savonlinnassa 14 (Savonrannalla 1, Punkaharjulla 2, Kerimäellä 2), Rantasalmella 2, Enonkoskella 2 ja Sulkavalla 2 terveydenhoitajaa. Savonrannalla terveydenhoitajan työaika jakautuu seuraavasti; neuvola 20 %, kouluterveydenhuolto 20 % ja vastaanotto 60 %. Enonkosken kaikki vastaanottopalvelut ml. neuvolapalvelut on erillisellä sopimuksella annettu yksityiselle palveluntuottajalle (Attendo Terveyspalvelu Oy) tuotettavaksi vuoden 2011 alusta lähtien. Sopimus on voimassa asti. Savonlinnan pääterveysaseman neuvolan käytettävissä on yksi neuvolan perhetyöntekijä (terveydenhoitaja). Hänen työpisteensä on pääterveysaseman neuvolassa. Muissa kunnissa neuvolan terveydenhoitajan työparina on tarvittaessa kunnan lastensuojelun perhetyöntekijä. Neuvolatoiminta SOSTERI:n kaikissa neuvoloissa perustuu Valtioneuvoston antamaan asetukseen (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveyden- huollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta, sekä Terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Lokakuussa 2013 julkaistiin THL:n kansallisen äitiyshuollon asiantuntijaryhmän kirjoittama ja Reija Klemetin sekä Tuovi Hakulinen Viitasen toimittama Äitiysneuvolaopas, Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Neuvolatyön runko -ohjelmat päivitetään asetuksen ja ko. oppaan mukaiseksi ja tallennetaan EFFICA- järjestelmään, missä ne ovat siten kaikkien neuvolatyötä tekevien saatavilla. Äitiysneuvolan uudet ohjeet otetaan käyttöön alkaen. Runko-ohjelmia käytetään myös opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden perehdytyksen apuvälineenä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin SOSTERIN neuvolatoiminnan kokonaisvastuu on kansanterveystyön vastuulääkärillä / perusterveydenhuollon toimialajohtajalla. Neuvolatyön lääketieteellisen toiminnan sisällöstä vastaa tehtävään nimetty terveyskeskuslääkäri, joka yhdessä muiden terveyskeskuslääkäreiden kanssa pitää säännöllisesti neuvolavastaanottoa. Hoitotyön osalta neuvoloiden toiminnallinen vastuu on ylihoitajalla. Hänen alaisuudessaan toimii kaikille neuvoloille yhteinen osastonhoitaja, jonka työpanoksesta 50 % kohdennetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Lisäksi kaikille neuvoloille on tarjolla sihteeriapua puolentoista terveyskeskusavustajan palveluna. He kuuluvat hallinnollisesti tukipalvelujen tulosalueeseen. Terveydenhoitajat ja lääkärit työskentelevät pääosin sektorivastuumallilla. Kaikissa neuvoloissa tarjotaan terveydenhoitajan vastaanottoaikoja myös aikuisväestölle.

4 4(6) 3. Neuvolatoiminnan arvot ja tavoitteet SOSTERIN talousarviossa on määritelty piirin strategiset tavoitteet sekä toimintaa ohjaavat ARVOT (Hyvinvointi, Työhyvinvointi, Luottamus ja Vastuullisuus). Nämä ohjaavat myös neuvolatoimintaa, jonka tavoitteita on edelleen yksilöity seuraavasti: Väestönäkökulma: Väestön terveyden edistäminen. Vahvistetaan lapsiperheiden ja ikääntyvien henkilöiden voimavaroja ja ehkäistään syrjäytymistä. Prosessinäkökulma: Neuvolatoimintaa uudistetaan ja kehitetään erilaisten prosessien avulla. Vahvuutta vanhemmuuteen pienryhmätoiminta käynnistyi syksyllä 2011 ja jatkuu edelleen. Tehostetaan pikkulapsiperheiden mielenterveyden edistämistä ja varhaista puuttumista neuvolan perhetyön keinoin. Perhetyön resurssien lisääminen on tarpeen tulevina vuosina. Tuetaan laajoilla terveystarkastuksilla koko perheen hyvinvointia. Kehitetään osteoporoosihoitopolkua.. Vakiinnutetaan terveydenhoitajien tekemät säännöllisten synnytysten jälkitarkastukset osaksi neuvolatoimintaa Savonlinnan pääterveysaseman äitiysneuvolassa ja käynnistetään ne Kerimäen äitiysneuvolassa. Järjestetään Nexplanon -ehkäisykapselin asettamiskoulutus terveydenhoitajille kevään 2014 aikana, minkä jälkeen terveydenhoitajat voivat asentaa ko. kapselin omatoimisesti. Kehitetään alueellista yhteistyötä KYS:n, PKSSK:n, E-KKS ja ESSHP:n erikoissairaanhoidon kanssa raskaana olevien ja synnyttäjien hoitamisessa synnytysten loppuessa SKS:stä. Käynnistetään yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kevään 2014 aikana pilotoidaan lapsiperheille kohdennettu ruokakurssi yhteistyössä kotitalous- ja lastentarhaopettaja koulutuksen kanssa. Tehostetaan kirjaamista ja tilastoimista (AvoHILMO) työn kehittämisen kannalta tarvittavan tiedon saamiseksi. Kustannus- ja talousnäkökulma: Mielenterveyttä ehkäisevä toiminta > avohoitopainotteisuus /matalan kynnyksen palvelut > sairaalahoidolta välttyminen Lapsiperheinen mahdollisimman varhainen tukeminen > erikoissairaanhoidon tarpeen väheneminen, huostaanottojen ehkäiseminen. Osteoporoosin varhainen toteaminen > murtumien ja niistä aiheutuvien kustannusten vähentäminen. Terveydenhoitajan tekemillä tarkastuksilla vähennetään lääkäriresurssin tarvetta ko. tehtävässä > kustannussäästö. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja kotona selviytyminen mahdollisimman kauan > laitoshoidolta välttyminen > inhimillinen hyvinvointi, kustannussäästö Yliopistoyhteistyö > molemminpuolisen tietotaidon hyödyntäminen > työn ja työtapojen kehittäminen yhteistyön keinoin > resurssi- ja kustannussäästö Toiminnassa ja taloudessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa talous- ja toimintasuunnitelmaa sekä käyttötaloussuunnitelmaa.

5 5(6) Uudistumisen ja henkilöstön näkökulma: Työskentelyä ohjaa voimavaralähtöinen lähestymistapa. Lisätään terveydenhoitajien pienryhmän ohjaamisen taitoja. Tavoitteena on, että jokaisella terveydenhoitajalla on varhaisen vuorovaikutuksen koulutus. Kaksi äitiysneuvolan terveydenhoitaja on käynyt jälkitarkastuskoulutuksen ja yksi aloittaa koulutuksen tammikuussa Terveydenhoitajat osallistuvat ehkäisykapselin asentamiskoulutukseen. Järjestetään osteoporoosiin ja ikäihmisten hyvinvointiin liittyvää täydennyskoulutusta. Huolehditaan myös riittävästä muusta täydennyskoulutuksesta, työnohjauksesta ja TYHY -toiminnasta. 4. Äitiysneuvolatoiminta Tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten hyvä terveys ja hyvinvointi. Raskauden aikainen seurantamalli on yhtenäinen koko sairaanhoitopiirin alueella ja se on kuvattuna yksityiskohtaisesti runko-ohjelmassa. Keskeisenä tavoitteena on, että perhe saa tarpeensa mukaisen ja oikea-aikaisen tuen ja palvelun. Raskaudenaikaiset häiriöt pyritään toteamaan mahdollisimman varhain ja ohjaamaan riskiäiti ja -lapsi hoitoon. Erityistä huomiota kiinnitetään vastasyntyneen kasvu- ja kehittymisedellytysten turvaamiseen tukemalla vanhemmuutta, perheen hyvinvointia ja hyviä ihmissuhteita sekä terveellisten elämäntapojen omaksumista. Savonlinnan pääterveysaseman äitiysneuvolassa kaksi terveydenhoitajaa tekee normaalien synnytysten jälkitarkastukset. Kerimäellä toiminta alkaa vuoden 2014 aikana. Keskeisenä tehtävänä on tukea vanhemmuuteen kasvamista ja perheen omia voimavaroja muuttuneessa elämäntilanteessa. Äitiysneuvolassa kiinnitetään erityistä huomiota niihin tilanteisiin, joissa raskaus ei suju odotetulla tavalla, sikiöllä tai vastasyntyneellä on häiriöitä kasvussa ja kehityksessä. Tärkeänä haasteena on lapsen kasvuedellytysten turvaaminen silloin, kun perheen taustalla on päihde- ja mielenterveysongelmia, perheväkivaltaa tai lapsen hoidon laiminlyöntiä. Erityistä tukea suunnataan perheisiin, joissa vanhemmilla on vakavia puutteita omissa hoivakokemuksissa. Tiivistelmä äitiysneuvolan toimintaa ohjaavasta runko-ohjelmasta: 1. ensikontakti (6) - 8 raskausviikolla terveydenhoitajaan (E, U) 2. käynti (8) -10 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) 3. käynti (13) (18) raskausviikolla terveydenhoitajalla, laaja terveystarkastus (E,U) 4. käynti (13) - 18 raskausviikolla lääkärillä, laaja terveystarkastus (E, U) 5. käynti (22) - 24 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) 6. käynti (26) - 28 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E) 7. käynti (30) - 32 raskausviikolla terveydenhoitajalla tai kotikäynti ensisynnyttäjälle 8. käynti (35) - 36 raskausviikolla terveydenhoitajalla ja lääkärillä, ensisynnyttäjät äitiyspoliklinikalla 9. käynti (37) 38 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) 10. käynti 40 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) 11. käynti 41 raskausviikolla terveydenhoitajalla (kunnes 41+3 raskausviikkoa täynnä) (E, U) 12. kotikäynti synnytyksen jälkeen (tarvittaessa useampi kotikäynti)

6 6(6) 13. käynti terveydenhoitajalla noin 6-7 viikkoa synnytyksestä 14. jälkitarkastus lääkärillä/terveydenhoitajalla 8-10 viikkoa synnytyksestä 5. Perhesuunnitteluneuvonta Tavoitteena on tukea asiakkaita perhesuunnittelussa ja auttaa heitä pyrkimyksissään välttää ei-toivottuja raskauksia tai auttaa ajoittamaan raskaus asiakkaan elämäntilanteen mukaan. Asiakkaita ohjataan heille sopivan ehkäisymenetelmän valinnassa ja ohjataan ehkäisyä käyttämällä välttämään raskauden keskeyttämisen tarve. Perhesuunnitteluneuvolan asiakaita tuetaan terveellisiin elämäntapoihin sekä ohjataan käyttämään terveyspalveluja tarkoituksenmukaisesti. Huomiota kiinnitetään parisuhde- ja seksuaaliterveyden edistämiseen. Painopistealueena on erityisesti nuorten (alle18-vuotiaiden) raskaudenehkäisy. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolat huolehtivat myös kuntayhtymän alueella asuvien naisten ikäryhmittäisistä kohdunkaulaosansyövän seulonnoista. Iän mukaisiin seulontatutkimuksiin kutsutaan vuonna henkilöä. Lisäksi kutsutaan aiemman seulonnan perusteella riskiryhmään luokiteltuja naisia kontrolli näytteelle 206 henkilöä. Tiivistelmä runko-ohjemaan sisältyvistä perhesuunnittelu- ja ehkäisykäynneistä: Pilleriehkäisy 1. käynti ennen pillereiden aloittamista terveydenhoitajalla 2. käynti pillereiden aloitus terveydenhoitajalla ja lääkärillä 3. käynti seurantatarkastus 3 kk pillereitä käyttäneillä terveydenhoitajalla 4. käynti 1vuoden 3 kuukauden kuluttua terveydenhoitajalla 5. käynti 2vuoden 3 kuukauden kuluttua terveydenhoitajalla 6. jatkossa vuosittain terveydenhoitajalla ja vain tarvittaessa lääkärillä Kierukkaehkäisy 1. käynti ennen kierukan asettamista terveydenhoitajalla (otetaan näytteet) 2. Käynti kierukan asentaminen lääkärillä 3. käynti seurantatarkastus 3kk kierukan asentamisesta terveydenhoitajalla 4. käynti 1 vuoden kuluttua asentamisesta terveydenhoitajalla (kuparikierukka ja hormonikierukka) 5. käynti 2 vuoden kuluttua terveydenhoitajalla ja lääkärillä (kuparikierukka ja hormonikierukka) 6. käynti 3 vuoden kuluttua terveydenhoitajalla (kuparikierukka ja hormonikierukka) 7. käynti 4 vuoden kuluttua terveydenhoitajalla, jos ei ongelmia 8. kierukan vaihto 5vuoden kuluttua, valmistelu terveydenhoitajalla ja asennus lääkärillä Kapseliehkäisy Sama kuin pilleriehkäisy Sterilisaatio 6. Lastenneuvolatoiminta

7 7(6) Tavoitteena on tukea lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja kehitystä. Neuvola tukee vanhempia heidän kasvatustehtävässään, varhaisessa vuorovaikutuksessa sekä arkipäivän elämän asioissa. Pyrkimyksenä on terveyserojen kaventuminen perheiden välillä sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvistuminen. Toiminnan lähtökohtana on lapsen etu. Sitä tuetaan perhekeskeisellä työotteella ja vanhemmuuden vahvistamisella erilaisin ohjaus- opetus- ja tukitoimin. Neuvola osallistuu myös hoitomallien ja -polkujen kehittämiseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lapsiperheitä koskevien palvelujen suunnitteluun. Jokainen lastenneuvolan terveydenhoitaja osallistuu alueensa päiväkotien varhaiskasvatuksen oppilashuoltoryhmiin. Koko neuvolaterveydenhuoltoa ohjaavia periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, perhekeskeisyys ja terveyden edistäminen sekä perheen tukeminen ottamaan vastuuta terveyttä edistävistä elämäntapavalinnoista. Työskentelyä ohjaa voimavaralähtöinen työskentelytapa. Palveluja tarjotaan pääsääntöisesti sektoroidusti niin, että kunkin terveydenhoitajan vastuualue määräytyy alueellisen jaon tai kuntarajan perusteella. Asiakkailla on mahdollisuus halutessaan hakea palveluja yli kuntarajojen. Palveluja tarjotaan ajanvaraukseen perustuvilla vastaanotoilla, kotikäynneillä sekä ryhmäneuvoloissa. Laadun kehittämisen välineinä käytetään itsearviointimenetelmää sekä vähintään kerran vuodessa tarkistettavia runko-ohjelmia ja tavoitekeskusteluja henkilökunnan kanssa. Asiakaspalautteen antoa kehitetään jatkossa ja hyödynnetään työn laadun kehittämiseen. Lastenneuvolaikäisten 0-6-vuotiaiden määrä jäsenkunnittain tammikuu 2014 synt.vuosi Ikäluokka EK RS SLN SU YHT: 2013 alle 1 v vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat * YHTEEN- SÄ Tiivistelmä runko-ohjelman mukaisista lastenneuvolakäynneistä: 0. Perheen tapaaminen tarvittaessa neuvolassa tai kotikäynnillä ennen synnytystä Kotikäynti lapsen ollessa 2-3 viikkoa (terveydenhoitaja) 1. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4-6 viikon ikäinen, th (lääkäri 6 vk) 2. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 2 kuukauden ikäinen, th 3. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 3 kuukauden ikäinen, th 4. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4 kuukauden ikäinen, th ja lääkäri (laaja tarkastus) 5. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 5 kuukauden ikäinen, th 6. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 6 kuukauden ikäinen, th

8 8(6) 7. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 8 kuukauden ikäinen, th ja lääkäri (yksi neuvolakäynti) 8. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 10 kuukauden ikäinen (esikoislapset, muuten tarv) 9. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 12 kuukauden ikäinen, th 10. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 1 vuoden 6 kuukauden, th ja lääkäri (laaja tarkastus) +käynti hammashuoltajalla 12. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 2 vuoden ikäinen, th 13. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 3 vuoden ikäinen, th 14. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4 vuoden ikäinen, th ja lääkäri (laaja tarkastus) 15. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 5 vuoden ikäinen, th 16. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 6 vuoden ikäinen, th 7. Palvelujen tarjonta Terveydenhoitajien ajanvarausvastaanotto (runko-ohjelmien mukaiset ja perheiden tarpeiden mukaiset käynnit) on ma to klo ja pe klo Tarvittaessa voidaan järjestää iltavastaanottoja. Lääkärin neuvolavastaanotot ovat viikoittain ja pienissä neuvoloissa kuukausittain. Vanhemmalla on mahdollisuus varata lapselleen aika 2- ja 3- vuoden tarkastukseen Internetin välityksellä. Samoin asiakas voi perua tai muuttaa joukkotarkastusaikaansa Internetin välityksessä. 8. Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen Henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja muusta koulutuksesta laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma, joka pohjautuu yksikön ja koko organisaation toiminnallisiin tavoitteisiin, sekä SOSTERIn hoitotyön koulutusohjelmaan. Henkilöstö osallistuu hoito- ja toimintamallien kehittämiseen ja oman organisaation sisäiseen oman substanssialueensa mukaiseen koulutukseen. Henkilöstölle järjestetään mahdollisuus osallistua myös alueellisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin yhteisesti hyväksytyn koulutusohjelman sekä talousarvion sallimissa rajoissa. Terveydenhoitaja- ja neuvolapäiville osallistuminen mahdollistetaan vuoroperiaatteella. Henkilöstön ikääntymiseen liittyvinä haasteina ovat henkilöstön jaksamisen turvaaminen ja osaamisen siirtäminen uusille työntekijöille. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus osallistua halutessaan työkiertoon. Työntekijöiden jaksamista tuetaan TYHY- toiminnalla, tavoitekeskustelujen avulla sekä myöntämällä harkinnanvaraista palkatonta työvapaata toiminnan sallimissa rajoissa. Työnojausta tarjotaan ryhmätyönohjauksena vuoroperiaatteella. 9. Toimintasuunnitelman jatkokäsittely Asetuksen 338/ :n mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaava viranomainen hyväksyy yhtenäisen toiminta-ohjelman neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa.

9 9(6) Toimintaamme liittyviä asioita on käsitelty erilaisissa kokoonpanoissa eri kuntien työntekijöiden ja vastuuhenkilöiden kanssa. Tällaisia asioita ovat olleet mm. senioripysäkkitoiminta, perhetyö, pitkäaikaissairaidenlasten lääkehoitosuunnitelma, synnytysten loppumisesta aiheutuvat muutokset. Rantasalmella terveydenhoitajat ovat mukana kunnan poikkihallinnollisessa Hyvinvointityöryhmässä, missä laaditaan koko kuntaa koskeva hyvinvointisuunnitelma. Tämä toimintasuunnitelma lähetetään Itä- Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon jaostolle hyväksyttäväksi ja kuntien perusturvajohtajien kautta ko. lautakunnille nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Enonkosken neuvolan toiminatasuunnitelmasta vastaa Attendo Terveyspalvelu Oy. Toimintasuunnitelman liitteenä ovat toimintaamme ohjaavat runko-ohjelmat.

NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017

NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2015 2(6) SOSTERIN NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017 ÄITIYS-, PERHESUUNNITTELU - JA LASTENNEUVOLATOIMINTA

Lisätiedot

KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016

KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2014 2(8) 2.1.2014 AMH SOSTERIN KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017

KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2015 2(8) 2.1.2015 AMH SOSTERIN KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018

JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018 JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018 Leinonen Anu Kaakinen Sinikka Niemistö Maarit Syväjärvi Jaana Tekoniemi Anu Hakala Asta Koivumäki Raija Issakoff-Talala Katja

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Kainuun sote. Perhekeskus

Kainuun sote. Perhekeskus Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla

Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla Tuovi Hakulinen Tutkimuspäällikkö, Dosentti (Terveyden edistäminen) 9.11.2017 Tuovi Hakulinen 1 Laajat terveystarkastukset

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia

JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia Anu Leinonen pj Elise Lepistö Sinikka Kaakinen Maarit Niemistö Jaana Syväjärvi Anu Tekoniemi Asta Hakala Tarja

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe

Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa Lanupe 27.9.2018 Työryhmän jäsenet Pj Eliisa Roine, palvelupäällikkö, Porvoo Jarna Elomaa, terveyden edistämisen esimies, Hyvinkää Tiina Hyppänen,

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

Hyvinvointiareena

Hyvinvointiareena Hyvinvointiareena 17.-18.9.2019 Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella

Lisätiedot

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA N YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle AURAN JA KUNNISSA 2019 2021 Päivitetty 20.3.2019 Sisällys 1.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa 9.10.2014 Hannele Poutiainen Lahti: lapsiystävällinen, ympäristökaupunki Lahdessa on yli 100 000 asukasta Päijät-Häme on yli 200 000 asukkaan maakunta

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1

Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1 1 Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1 Ohjeissa on lyhyesti keskeisiä asioita Avohilmo -aineistosta koostetuista neuvola-asetuksen seurannan tiivisteraporttien

Lisätiedot

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Neuvolat lapsen ja perheen tukena Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.8.2015 2 Sisällysluettelo JOHDANTO...

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150 14.12.2016 Sivu 1 / 1 4904/2016 06.01.00 150 Ison Omenan neuvolapoli: Espoon terveydenhoidon neuvolan ja HUS erikoissairaanhoidon Jorvin äitiyspoliklinikan yhteistyön kehittäminen, kokeilu ajalle 2.1.2017-31.12.2018

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (6) 433 Valtuutettu Päivi Storgårdin toivomusponsi ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön kehittämisestä Imatran mallin mukaisesti HEL 2014-013762 T 00 00 03 Päätös

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Lisätiedot

Lataa Äitiysneuvolaopas - Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä. Lataa

Lataa Äitiysneuvolaopas - Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä. Lataa Lataa Äitiysneuvolaopas - Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä Lataa Kirjailija: Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä ISBN: 9789522459718 Sivumäärä: 354 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.20

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 47 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta erityistuen vahvistamisesta peruskouluissa ja päiväkodeissa HEL 2012-015502 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 8.3.2012 1 Ohjeistus Hakulinen-Viitanen T,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa,

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina 2019 2023 Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi Suomalaisessa terveyspolitiikassa painotetaan

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Kutsutaan molemmat vanhemmat Ainakin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne 19.11.2018 Maire Kolimaa KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN OPISKELUTERVEYDENHUOLTO HE 145/2018 Aikataulu: Lakiluonnos eduskunnassa; sosiaali-

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa 1 Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa Vastine Selvityspyyntöön LSSAVI/3288/05.07.03/2014 ASIA: LOMAUTUSTEN VAIKUTUS ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot