NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTA- SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTA- SUUNNITELMA 2014-2016"

Transkriptio

1 NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTA- SUUNNITELMA Anna-Maija Huttunen Päivitetty

2 2(6) SOSTERIN NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE ÄITIYS-, PERHESUUNNITTELU - JA LASTENNEUVOLATOIMINTA Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna (Kerimäki, Punkaharju) ja Sulkava Päivitetty Vastuuhenkilöt: ylihoitaja Ulla Kemppainen, osastonhoitaja Anna-Maija Huttunen 1. Taustaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky:n (myöh. SOSTERI) jäsenkunnat (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava) ovat antaneet vuoden 2007 alusta lukien SOSTERILLE perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisvastuun ml. neuvolapalvelut alkaen jäsenkuntia ovat Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. SOSTERI tuottaa perusterveydenhuollon palveluja asukkaan väestöpohjalle. Väestö jäsenkunnittain (Effican asiakkuustilasto) tammikuu 2014 Savonlinna Enonkoski Rantasalmi Sulkava Yleistä Neuvolatoiminnasta Neuvolapalveluihin kuuluvat äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvolatoiminta. Neuvoloiden terveydenhoitajat vastaavat myös aikuisväestön rokotuksista (matkailijoiden rokotukset ja kausi-influenssarokotukset). Punkaharjun neuvolassa toinen terveydenhoitaja toimii diabeteshoitajana sekä vastaa aikuisten rokotustoiminnasta ja naisten joukkotarkastuksista. Enonkoskella, Rantasalmella, Savonrannalla ja Sulkavalla neuvoloiden terveydenhoitajat vastaavat alkavasta Senioripysäkki toiminnasta. Senioripysäkille kutsutaan vuosittain ko. vuonna 70 vuotta täyttävät henkilöt, jotka eivät jo ole järjestelmällisen terveydenhuollon piirissä. Senioripysäkille terveystarkastukseen ovat oikeutettuja myös yli 65 -vuotiaat omaishoitajat, mikäli heillä on hoitamaton terveysongel-

3 3(6) ma tai sen uhka. Pysäkille voi hakeutua myös, jos omaishoitaja kokee tarvitsevansa tukea jaksamisessaan omaishoitajan vaativassa tehtävässä. Senioripysäkillä kartoitetaan kattavasti kunkin henkilön terveyden ja toimintakyvyn kokonaistilannetta ja arvioidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tarpeita. Senioripysäkkitoimintaa toteutetaan yhteistyössä kuntien muiden toimijoiden kanssa. Neuvolat vastaavat myös alueidensa naisten kohdunkaulasyövän seulontatarkastuksista. Kyseiseen tarkastukseen kutsutaan alueen kaikki vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Rintasyövän seulontatutkimukset (mammografia) tuottaa alueellamme Suomen Terveystalo Oy. Vuonna 2014 mammografiaan kutsutaan vuosina -48, -50, -52, -54, -56, -58, - 60, -62 ja -64 syntyneet naiset. NEUVOLAPALVELUT tuotetaan lähipalveluina kaikissa jäsenkunnissa. Alueella on seitsemän neuvolaa, joissa työskentelee yhteensä 20 terveydenhoitajaa. Savonlinnassa 14 (Savonrannalla 1, Punkaharjulla 2, Kerimäellä 2), Rantasalmella 2, Enonkoskella 2 ja Sulkavalla 2 terveydenhoitajaa. Savonrannalla terveydenhoitajan työaika jakautuu seuraavasti; neuvola 20 %, kouluterveydenhuolto 20 % ja vastaanotto 60 %. Enonkosken kaikki vastaanottopalvelut ml. neuvolapalvelut on erillisellä sopimuksella annettu yksityiselle palveluntuottajalle (Attendo Terveyspalvelu Oy) tuotettavaksi vuoden 2011 alusta lähtien. Sopimus on voimassa asti. Savonlinnan pääterveysaseman neuvolan käytettävissä on yksi neuvolan perhetyöntekijä (terveydenhoitaja). Hänen työpisteensä on pääterveysaseman neuvolassa. Muissa kunnissa neuvolan terveydenhoitajan työparina on tarvittaessa kunnan lastensuojelun perhetyöntekijä. Neuvolatoiminta SOSTERI:n kaikissa neuvoloissa perustuu Valtioneuvoston antamaan asetukseen (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveyden- huollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta, sekä Terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Lokakuussa 2013 julkaistiin THL:n kansallisen äitiyshuollon asiantuntijaryhmän kirjoittama ja Reija Klemetin sekä Tuovi Hakulinen Viitasen toimittama Äitiysneuvolaopas, Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Neuvolatyön runko -ohjelmat päivitetään asetuksen ja ko. oppaan mukaiseksi ja tallennetaan EFFICA- järjestelmään, missä ne ovat siten kaikkien neuvolatyötä tekevien saatavilla. Äitiysneuvolan uudet ohjeet otetaan käyttöön alkaen. Runko-ohjelmia käytetään myös opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden perehdytyksen apuvälineenä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin SOSTERIN neuvolatoiminnan kokonaisvastuu on kansanterveystyön vastuulääkärillä / perusterveydenhuollon toimialajohtajalla. Neuvolatyön lääketieteellisen toiminnan sisällöstä vastaa tehtävään nimetty terveyskeskuslääkäri, joka yhdessä muiden terveyskeskuslääkäreiden kanssa pitää säännöllisesti neuvolavastaanottoa. Hoitotyön osalta neuvoloiden toiminnallinen vastuu on ylihoitajalla. Hänen alaisuudessaan toimii kaikille neuvoloille yhteinen osastonhoitaja, jonka työpanoksesta 50 % kohdennetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Lisäksi kaikille neuvoloille on tarjolla sihteeriapua puolentoista terveyskeskusavustajan palveluna. He kuuluvat hallinnollisesti tukipalvelujen tulosalueeseen. Terveydenhoitajat ja lääkärit työskentelevät pääosin sektorivastuumallilla. Kaikissa neuvoloissa tarjotaan terveydenhoitajan vastaanottoaikoja myös aikuisväestölle.

4 4(6) 3. Neuvolatoiminnan arvot ja tavoitteet SOSTERIN talousarviossa on määritelty piirin strategiset tavoitteet sekä toimintaa ohjaavat ARVOT (Hyvinvointi, Työhyvinvointi, Luottamus ja Vastuullisuus). Nämä ohjaavat myös neuvolatoimintaa, jonka tavoitteita on edelleen yksilöity seuraavasti: Väestönäkökulma: Väestön terveyden edistäminen. Vahvistetaan lapsiperheiden ja ikääntyvien henkilöiden voimavaroja ja ehkäistään syrjäytymistä. Prosessinäkökulma: Neuvolatoimintaa uudistetaan ja kehitetään erilaisten prosessien avulla. Vahvuutta vanhemmuuteen pienryhmätoiminta käynnistyi syksyllä 2011 ja jatkuu edelleen. Tehostetaan pikkulapsiperheiden mielenterveyden edistämistä ja varhaista puuttumista neuvolan perhetyön keinoin. Perhetyön resurssien lisääminen on tarpeen tulevina vuosina. Tuetaan laajoilla terveystarkastuksilla koko perheen hyvinvointia. Kehitetään osteoporoosihoitopolkua.. Vakiinnutetaan terveydenhoitajien tekemät säännöllisten synnytysten jälkitarkastukset osaksi neuvolatoimintaa Savonlinnan pääterveysaseman äitiysneuvolassa ja käynnistetään ne Kerimäen äitiysneuvolassa. Järjestetään Nexplanon -ehkäisykapselin asettamiskoulutus terveydenhoitajille kevään 2014 aikana, minkä jälkeen terveydenhoitajat voivat asentaa ko. kapselin omatoimisesti. Kehitetään alueellista yhteistyötä KYS:n, PKSSK:n, E-KKS ja ESSHP:n erikoissairaanhoidon kanssa raskaana olevien ja synnyttäjien hoitamisessa synnytysten loppuessa SKS:stä. Käynnistetään yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kevään 2014 aikana pilotoidaan lapsiperheille kohdennettu ruokakurssi yhteistyössä kotitalous- ja lastentarhaopettaja koulutuksen kanssa. Tehostetaan kirjaamista ja tilastoimista (AvoHILMO) työn kehittämisen kannalta tarvittavan tiedon saamiseksi. Kustannus- ja talousnäkökulma: Mielenterveyttä ehkäisevä toiminta > avohoitopainotteisuus /matalan kynnyksen palvelut > sairaalahoidolta välttyminen Lapsiperheinen mahdollisimman varhainen tukeminen > erikoissairaanhoidon tarpeen väheneminen, huostaanottojen ehkäiseminen. Osteoporoosin varhainen toteaminen > murtumien ja niistä aiheutuvien kustannusten vähentäminen. Terveydenhoitajan tekemillä tarkastuksilla vähennetään lääkäriresurssin tarvetta ko. tehtävässä > kustannussäästö. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja kotona selviytyminen mahdollisimman kauan > laitoshoidolta välttyminen > inhimillinen hyvinvointi, kustannussäästö Yliopistoyhteistyö > molemminpuolisen tietotaidon hyödyntäminen > työn ja työtapojen kehittäminen yhteistyön keinoin > resurssi- ja kustannussäästö Toiminnassa ja taloudessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa talous- ja toimintasuunnitelmaa sekä käyttötaloussuunnitelmaa.

5 5(6) Uudistumisen ja henkilöstön näkökulma: Työskentelyä ohjaa voimavaralähtöinen lähestymistapa. Lisätään terveydenhoitajien pienryhmän ohjaamisen taitoja. Tavoitteena on, että jokaisella terveydenhoitajalla on varhaisen vuorovaikutuksen koulutus. Kaksi äitiysneuvolan terveydenhoitaja on käynyt jälkitarkastuskoulutuksen ja yksi aloittaa koulutuksen tammikuussa Terveydenhoitajat osallistuvat ehkäisykapselin asentamiskoulutukseen. Järjestetään osteoporoosiin ja ikäihmisten hyvinvointiin liittyvää täydennyskoulutusta. Huolehditaan myös riittävästä muusta täydennyskoulutuksesta, työnohjauksesta ja TYHY -toiminnasta. 4. Äitiysneuvolatoiminta Tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten hyvä terveys ja hyvinvointi. Raskauden aikainen seurantamalli on yhtenäinen koko sairaanhoitopiirin alueella ja se on kuvattuna yksityiskohtaisesti runko-ohjelmassa. Keskeisenä tavoitteena on, että perhe saa tarpeensa mukaisen ja oikea-aikaisen tuen ja palvelun. Raskaudenaikaiset häiriöt pyritään toteamaan mahdollisimman varhain ja ohjaamaan riskiäiti ja -lapsi hoitoon. Erityistä huomiota kiinnitetään vastasyntyneen kasvu- ja kehittymisedellytysten turvaamiseen tukemalla vanhemmuutta, perheen hyvinvointia ja hyviä ihmissuhteita sekä terveellisten elämäntapojen omaksumista. Savonlinnan pääterveysaseman äitiysneuvolassa kaksi terveydenhoitajaa tekee normaalien synnytysten jälkitarkastukset. Kerimäellä toiminta alkaa vuoden 2014 aikana. Keskeisenä tehtävänä on tukea vanhemmuuteen kasvamista ja perheen omia voimavaroja muuttuneessa elämäntilanteessa. Äitiysneuvolassa kiinnitetään erityistä huomiota niihin tilanteisiin, joissa raskaus ei suju odotetulla tavalla, sikiöllä tai vastasyntyneellä on häiriöitä kasvussa ja kehityksessä. Tärkeänä haasteena on lapsen kasvuedellytysten turvaaminen silloin, kun perheen taustalla on päihde- ja mielenterveysongelmia, perheväkivaltaa tai lapsen hoidon laiminlyöntiä. Erityistä tukea suunnataan perheisiin, joissa vanhemmilla on vakavia puutteita omissa hoivakokemuksissa. Tiivistelmä äitiysneuvolan toimintaa ohjaavasta runko-ohjelmasta: 1. ensikontakti (6) - 8 raskausviikolla terveydenhoitajaan (E, U) 2. käynti (8) -10 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) 3. käynti (13) (18) raskausviikolla terveydenhoitajalla, laaja terveystarkastus (E,U) 4. käynti (13) - 18 raskausviikolla lääkärillä, laaja terveystarkastus (E, U) 5. käynti (22) - 24 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) 6. käynti (26) - 28 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E) 7. käynti (30) - 32 raskausviikolla terveydenhoitajalla tai kotikäynti ensisynnyttäjälle 8. käynti (35) - 36 raskausviikolla terveydenhoitajalla ja lääkärillä, ensisynnyttäjät äitiyspoliklinikalla 9. käynti (37) 38 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) 10. käynti 40 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) 11. käynti 41 raskausviikolla terveydenhoitajalla (kunnes 41+3 raskausviikkoa täynnä) (E, U) 12. kotikäynti synnytyksen jälkeen (tarvittaessa useampi kotikäynti)

6 6(6) 13. käynti terveydenhoitajalla noin 6-7 viikkoa synnytyksestä 14. jälkitarkastus lääkärillä/terveydenhoitajalla 8-10 viikkoa synnytyksestä 5. Perhesuunnitteluneuvonta Tavoitteena on tukea asiakkaita perhesuunnittelussa ja auttaa heitä pyrkimyksissään välttää ei-toivottuja raskauksia tai auttaa ajoittamaan raskaus asiakkaan elämäntilanteen mukaan. Asiakkaita ohjataan heille sopivan ehkäisymenetelmän valinnassa ja ohjataan ehkäisyä käyttämällä välttämään raskauden keskeyttämisen tarve. Perhesuunnitteluneuvolan asiakaita tuetaan terveellisiin elämäntapoihin sekä ohjataan käyttämään terveyspalveluja tarkoituksenmukaisesti. Huomiota kiinnitetään parisuhde- ja seksuaaliterveyden edistämiseen. Painopistealueena on erityisesti nuorten (alle18-vuotiaiden) raskaudenehkäisy. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolat huolehtivat myös kuntayhtymän alueella asuvien naisten ikäryhmittäisistä kohdunkaulaosansyövän seulonnoista. Iän mukaisiin seulontatutkimuksiin kutsutaan vuonna henkilöä. Lisäksi kutsutaan aiemman seulonnan perusteella riskiryhmään luokiteltuja naisia kontrolli näytteelle 206 henkilöä. Tiivistelmä runko-ohjemaan sisältyvistä perhesuunnittelu- ja ehkäisykäynneistä: Pilleriehkäisy 1. käynti ennen pillereiden aloittamista terveydenhoitajalla 2. käynti pillereiden aloitus terveydenhoitajalla ja lääkärillä 3. käynti seurantatarkastus 3 kk pillereitä käyttäneillä terveydenhoitajalla 4. käynti 1vuoden 3 kuukauden kuluttua terveydenhoitajalla 5. käynti 2vuoden 3 kuukauden kuluttua terveydenhoitajalla 6. jatkossa vuosittain terveydenhoitajalla ja vain tarvittaessa lääkärillä Kierukkaehkäisy 1. käynti ennen kierukan asettamista terveydenhoitajalla (otetaan näytteet) 2. Käynti kierukan asentaminen lääkärillä 3. käynti seurantatarkastus 3kk kierukan asentamisesta terveydenhoitajalla 4. käynti 1 vuoden kuluttua asentamisesta terveydenhoitajalla (kuparikierukka ja hormonikierukka) 5. käynti 2 vuoden kuluttua terveydenhoitajalla ja lääkärillä (kuparikierukka ja hormonikierukka) 6. käynti 3 vuoden kuluttua terveydenhoitajalla (kuparikierukka ja hormonikierukka) 7. käynti 4 vuoden kuluttua terveydenhoitajalla, jos ei ongelmia 8. kierukan vaihto 5vuoden kuluttua, valmistelu terveydenhoitajalla ja asennus lääkärillä Kapseliehkäisy Sama kuin pilleriehkäisy Sterilisaatio 6. Lastenneuvolatoiminta

7 7(6) Tavoitteena on tukea lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja kehitystä. Neuvola tukee vanhempia heidän kasvatustehtävässään, varhaisessa vuorovaikutuksessa sekä arkipäivän elämän asioissa. Pyrkimyksenä on terveyserojen kaventuminen perheiden välillä sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvistuminen. Toiminnan lähtökohtana on lapsen etu. Sitä tuetaan perhekeskeisellä työotteella ja vanhemmuuden vahvistamisella erilaisin ohjaus- opetus- ja tukitoimin. Neuvola osallistuu myös hoitomallien ja -polkujen kehittämiseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lapsiperheitä koskevien palvelujen suunnitteluun. Jokainen lastenneuvolan terveydenhoitaja osallistuu alueensa päiväkotien varhaiskasvatuksen oppilashuoltoryhmiin. Koko neuvolaterveydenhuoltoa ohjaavia periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, perhekeskeisyys ja terveyden edistäminen sekä perheen tukeminen ottamaan vastuuta terveyttä edistävistä elämäntapavalinnoista. Työskentelyä ohjaa voimavaralähtöinen työskentelytapa. Palveluja tarjotaan pääsääntöisesti sektoroidusti niin, että kunkin terveydenhoitajan vastuualue määräytyy alueellisen jaon tai kuntarajan perusteella. Asiakkailla on mahdollisuus halutessaan hakea palveluja yli kuntarajojen. Palveluja tarjotaan ajanvaraukseen perustuvilla vastaanotoilla, kotikäynneillä sekä ryhmäneuvoloissa. Laadun kehittämisen välineinä käytetään itsearviointimenetelmää sekä vähintään kerran vuodessa tarkistettavia runko-ohjelmia ja tavoitekeskusteluja henkilökunnan kanssa. Asiakaspalautteen antoa kehitetään jatkossa ja hyödynnetään työn laadun kehittämiseen. Lastenneuvolaikäisten 0-6-vuotiaiden määrä jäsenkunnittain tammikuu 2014 synt.vuosi Ikäluokka EK RS SLN SU YHT: 2013 alle 1 v vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat * YHTEEN- SÄ Tiivistelmä runko-ohjelman mukaisista lastenneuvolakäynneistä: 0. Perheen tapaaminen tarvittaessa neuvolassa tai kotikäynnillä ennen synnytystä Kotikäynti lapsen ollessa 2-3 viikkoa (terveydenhoitaja) 1. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4-6 viikon ikäinen, th (lääkäri 6 vk) 2. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 2 kuukauden ikäinen, th 3. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 3 kuukauden ikäinen, th 4. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4 kuukauden ikäinen, th ja lääkäri (laaja tarkastus) 5. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 5 kuukauden ikäinen, th 6. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 6 kuukauden ikäinen, th

8 8(6) 7. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 8 kuukauden ikäinen, th ja lääkäri (yksi neuvolakäynti) 8. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 10 kuukauden ikäinen (esikoislapset, muuten tarv) 9. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 12 kuukauden ikäinen, th 10. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 1 vuoden 6 kuukauden, th ja lääkäri (laaja tarkastus) +käynti hammashuoltajalla 12. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 2 vuoden ikäinen, th 13. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 3 vuoden ikäinen, th 14. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4 vuoden ikäinen, th ja lääkäri (laaja tarkastus) 15. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 5 vuoden ikäinen, th 16. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 6 vuoden ikäinen, th 7. Palvelujen tarjonta Terveydenhoitajien ajanvarausvastaanotto (runko-ohjelmien mukaiset ja perheiden tarpeiden mukaiset käynnit) on ma to klo ja pe klo Tarvittaessa voidaan järjestää iltavastaanottoja. Lääkärin neuvolavastaanotot ovat viikoittain ja pienissä neuvoloissa kuukausittain. Vanhemmalla on mahdollisuus varata lapselleen aika 2- ja 3- vuoden tarkastukseen Internetin välityksellä. Samoin asiakas voi perua tai muuttaa joukkotarkastusaikaansa Internetin välityksessä. 8. Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen Henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja muusta koulutuksesta laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma, joka pohjautuu yksikön ja koko organisaation toiminnallisiin tavoitteisiin, sekä SOSTERIn hoitotyön koulutusohjelmaan. Henkilöstö osallistuu hoito- ja toimintamallien kehittämiseen ja oman organisaation sisäiseen oman substanssialueensa mukaiseen koulutukseen. Henkilöstölle järjestetään mahdollisuus osallistua myös alueellisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin yhteisesti hyväksytyn koulutusohjelman sekä talousarvion sallimissa rajoissa. Terveydenhoitaja- ja neuvolapäiville osallistuminen mahdollistetaan vuoroperiaatteella. Henkilöstön ikääntymiseen liittyvinä haasteina ovat henkilöstön jaksamisen turvaaminen ja osaamisen siirtäminen uusille työntekijöille. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus osallistua halutessaan työkiertoon. Työntekijöiden jaksamista tuetaan TYHY- toiminnalla, tavoitekeskustelujen avulla sekä myöntämällä harkinnanvaraista palkatonta työvapaata toiminnan sallimissa rajoissa. Työnojausta tarjotaan ryhmätyönohjauksena vuoroperiaatteella. 9. Toimintasuunnitelman jatkokäsittely Asetuksen 338/ :n mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaava viranomainen hyväksyy yhtenäisen toiminta-ohjelman neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa.

9 9(6) Toimintaamme liittyviä asioita on käsitelty erilaisissa kokoonpanoissa eri kuntien työntekijöiden ja vastuuhenkilöiden kanssa. Tällaisia asioita ovat olleet mm. senioripysäkkitoiminta, perhetyö, pitkäaikaissairaidenlasten lääkehoitosuunnitelma, synnytysten loppumisesta aiheutuvat muutokset. Rantasalmella terveydenhoitajat ovat mukana kunnan poikkihallinnollisessa Hyvinvointityöryhmässä, missä laaditaan koko kuntaa koskeva hyvinvointisuunnitelma. Tämä toimintasuunnitelma lähetetään Itä- Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon jaostolle hyväksyttäväksi ja kuntien perusturvajohtajien kautta ko. lautakunnille nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Enonkosken neuvolan toiminatasuunnitelmasta vastaa Attendo Terveyspalvelu Oy. Toimintasuunnitelman liitteenä ovat toimintaamme ohjaavat runko-ohjelmat.

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Kutsutaan molemmat vanhemmat Ainakin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM maire.kolimaa@stm.fi 24.9.2015 Opiskeluterveydenhuollon toimivuus Helsinki 17.9.2015 Sisältö opiskeluterveydenhuollon taustaa

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Laajat terveystarkastukset (VNA 338/2011, aik. 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen, tutkimuspäällikkö, THL etunimi.sukunimi@stm.fi Isyyden tunnustaminen neuvolassa

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta

Lisätiedot