Rami. press. Raideliikenteeseen. saatava lisää resursseja. Rajajokisopimus. Työttömyys. Uusille urille. Oulun yhteys elintärkeä koko Pohjois-Suomelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rami. press. Raideliikenteeseen. saatava lisää resursseja. Rajajokisopimus. Työttömyys. Uusille urille. Oulun yhteys elintärkeä koko Pohjois-Suomelle"

Transkriptio

1 1 Rami press Puh Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Joulukuu 2009 Raideliikenteeseen saatava lisää resursseja Oulun yhteys elintärkeä koko Pohjois-Suomelle Rajajokisopimus Kalastusmatkailu uhattuna Työttömyys Onko lainsäädäntö ajan tasalla? Uusille urille Oppisopimuskoulutusta kehitettävä

2 Ramipress joulukuu Kansisivu 2 Sisällysluettelo 3-4 Terveiset eduskunnasta 5 Seminaarikutsu, kansalaisvaikuttaminen 6 Kirjalliset kysymykset joulukuussa 7 Kutsu Raimo kylään 8-12 Puhe uusille ylioppilaille 13 Työttömyysturvasta Kolumni, budjettipuheita 16 Kolumni, kasvavan työttömyyden ja halpatyömarkkinoiden kourissa 17 Kolumni, uskomatonta sumutusta 18 Kolumni, talousarvioaloitteita jäi arveluttavasti lähtökuoppiin Joulukuun puheet eduskunnassa

3 3 Terveiset eduskunnasta Joulukuun keskeisin asia oli ensi vuoden valtiontalousarvio esitys. Vuoden 2010 budjettia sävytti porvarihallituksen tavoite ohentaa kuntien palveluja ja luoda markkinoita yksityisille palveluille. Tämä näkyy mm. palveluseteliratkaisuissa ja monissa muissa sosiaalipolitiikan valinnoissa. Sosialidemokraatit uskovat vahvaan valtioon ja kattaviin sekä toimiviin julkisiin palveluihin. Jos kuntien yhteisistä palveluista ei pidetä huolta, luodaan tarve yksityisille palveluille ja samalla synnytetään tyytymättömyyttä verovaroilla tuotettuja palveluita kohtaan. Tämä on näkyvissä jo terveyspalveluiden kohdalla. Kehitystä ei saa vahvistaa, vaan on panostettava julkiseen terveydenhoitoon ja erityisesti perusterveydenhuoltoon. Kuntatalous on turvatta Kuntatalouden tilanne on heikentynyt kuluvan vuoden aikana ja ensi vuonna tilanne heikkenee edelleen. Moni kunta tekee historiansa heikoimman tuloksen. Veronkorotuspaineet jatkuvat lähivuosina. Suurimmassa osassa kuntia verotulot vähenevät, palveluita leikataan, velkaantuminen kiihtyy ja henkilöstöä lomautetaan sekä vähennetään. Ensi vuonna 181 kuntaa nostaa tuloveroprosenttiaan, mutta siitä huolimatta verotulot ovat ensi vuonna pienemmät kuin tänä vuonna. Vuosi 2010 on kuntien ja niiden järjestämien hyvinvointipalvelujen rahoituksen kannalta vaikea suurista verojen korotuksista huolimatta. Kunnat on jätetty tällä vaalikaudella yksin ongelmiensa kanssa eikä hallitus ole turvannut kuntien palveluiden tuottamisen riittävää rahoitusta. Politiikallaan hallitus on pakottanut kunnat leikkaamaan tai karsimaan palveluitaan ja vähentämään henkilökuntaa. Palveluiden saatavuudessa ja niiden alueellisessa tarjonnassa on suuria puutteita. Rapautuvat palvelut ovat vakava uhka kansalaisten oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun kannalta. Hallituksen talouspolitiikan virheiden maksajina eivät saa olla lapset ja vanhukset. Talouden tervehdyttämistä ei saa hoitaa päivähoidon, terveyspalvelujen tai vanhustenhuollon alasajon kautta. Kuntiin tarvitaan yksinkertaisesti lisää taloudellisia voimavaroja ja henkilökuntaa tuottamaan palveluita. Hallitus on epäonnistunut työttömyyden vastaisessa taistelussa Eduskunnan porvarienemmistö äänesti talousarviossa kaikki SDP:n esittämät työllisyyttä vahvistavat esitykset nurin. Äänestystulos kertoo porvarihallituksen passiivisesta asenteesta työllisyyden hoidossa. Työllisyysnäkymät ovat heikot ja työttömyys tulee nousemaan kaikilla toimialoilla, eniten teollisessa työssä ja rakentamisessa. Myös palvelualojen työttömyys kasvaa ja nyt tarvittaisiin ehdottomasti merkittävästi valtionrahaa kaikkiin työllisyyttä edistäviin hankkeisiin.

4 4 Hallitus on ollut koko ajan myöhässä työllisyyttä korjaavissa toimenpiteissä ja toimenpiteet ovat olleet aivan liian vaatimattomat. Työssä olevien määrä on laskenut vuodessa lähes ihmisellä ja työttömyys on noussut lähes 40 % vuodessa! Järkyttäviä lukuja ja hallitus vain makaa asemissaan vailla todellista pyrkimystä ehkäistä massatyöttömyyden syntymistä. Lisäksi valtion oma tuottavuusohjelma on vaikuttanut merkittävästi työttömyyden kasvuun ja hallitus on täten itse toimillaan aiheuttanut työttömyyden pahenemisen. Nuorisotyöttömyys on kasvanut rajusti ja koko maassa kasvu on ollut lähes 65 %. Nuoria työttömiä on työvoimatoimistoissa työttöminä työnhakijoina nyt jo Nuorisotyöttömyyden pitkittyminen tulee aiheuttamaan vakavia rakenteellisia ongelmia. Näistä nyt syntyvistä pitkävaikutteisista yhteiskunnallista ongelmista huolimatta, hallitus ei taipunut lisätalousarvioissa SDP:n esittämiin työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Olemme äärimmäisen vakavien yhteiskunnallisten ongelmien äärellä. Ongelmia syntymistä voitaisiin ehkäistä parhaiten työllisyyttä edistävillä hankkeilla. SDP esitti lisätalousarvioon mm. perusradan ja -tiestön ylläpitoon yhteensä euroa, esityksillä olisi saatu aikaiseksi merkittäviä työllisyyttä parantavia hankkeita. SDP:n esitykset eivät kuitenkaan saaneet eduskunnan oikeistolta toivottua vastakaikua. Yhteenvetona koko syysistuntokaudesta voi todeta, että porvarihallitus on keskittynyt oman julkisuuskuvan kiillottamiseen, ja todelliset työllisyyttä edistävät toimet ovat olleet hallitukselta vain sananhelinää lautakasojen varjoista.

5 5 VAPAA YLEISÖTILAISUUS Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan Kansanedustaja Raimo Piirainen ETIIKKA YHTEIS- KUNNALLISESSA VAIKUTTAMISESSA ja Näyttelijä, elokuvaohjaaja sekä käsikirjoittaja Kari Väänänen LUOVUUS KANSALAISVAIKUTTAMISESSA maanantaina klo Kajaanin lukion auditorio, Vuorikatu 2 Tervetuloa! Lisätiedot: Kainuun kesäyliopisto, puh. (08) , Yhteistyökumppanina

6 KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2009 vp 6 Nuorisotyöttömyyden torjuminen Eduskunnan puhemiehelle Esitin syyskuussa suullisella kyselytunnilla työministerille kysymyksen nuorisotyöttömyyden torjumisesta. Vastauksena työministeri ilmoitti, että nuorten työllisyyden kohentamiseksi rahoitusta on lisätty lisätalousarvioon ja ensi vuoden talousarvioon. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli lokakuussa , missä on kasvua viime vuoden lokakuusta. Samanaikaisesti työllistämistukitoimenpiteissä olevat työttömät ovat vähentyneet vuodessa ihmisellä. Näiden lukujen valossa on todettava, että työministerin ilmoittamilla toimilla ei ole saatu tuloksia aikaiseksi. Myöskään hallituksen veroelvytys ei ole tuottanut nuorten työllisyyttä tukevia toimia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin konkreettisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta nuorten työttömyys ja siitä seuraavat rakenteelliset ongelmat voidaan torjua? Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2009 Raimo Piirainen /sd Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1071/2009 vp Yritysten huono työllisyyskehitys on johtanut henkilökunnan irtisanomisiin ja lomautuksiin. Tämä negatiivinen kehitys on johtanut erityisesti nuorten työttömyyden kasvuun. Oppisopimuskoulutus on erinomainen tapa opiskella uusi ammatti, jolla voidaan torjua myös nuorten työttömyyttä. Oppisopimustoimistoista saatujen tietojen mukaan työllisyyden negatiivinen kehitys on johtanut siihen, että oppisopimuksia on nyt keskeytetty tai purettu merkittävästi. Käytännössä oppisopimusten keskeytyksiä ja purkamisia on ollut enemmän kuin uusien sopimusten perustamisia. Hallitus on kohdentanut vaatimattomasti elvytystä työllisyyttä lisääviin toimiin, ja tästä kärsivät nyt erityisesti työelämään opiskelevat ja opiskeluista valmistuneet nuoret. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen perusteluissa mainitusta oppisopimuskoulutuksen negatiivisesta kehityksestä ja mitä hallitus tulee tekemään tilanteen korjaamiseksi? Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2009 Raimo Piirainen /sd KIRJALLINEN KYSYMYS 1102/2009 vp Työttömän oikeudet työvoimapoliittisessa koulutuksessa Eduskunnan puhemiehelle Työttömyysturvalaissa ja laissa julkisista työttömyyspalveluista, on säädetty työttömän oikeuksista ja velvollisuuksista. Julkisista työttömyyspalveluista annetun lain 1 luvun 3 :ssä on säädetty mm., että "julkisen työvoimapalvelun tarkoituksena on auttaa työnhakijaa saamaan haluamaansa, hänelle soveltuvaa työtä ja koulutusta. Työnhakija-asiakkaalle tarjottavien työvoimapalvelujen tulee perustua asiakkaan tarpeisiin ja vapaaseen valintaan sekä tukea hänen työllistymistään ja pysymistään vapailla työmarkkinoilla." Työttömän ollessa työvoimapoliittisessa koulutuksessa on mahdollista, että työtön sairastuu pitkäaikaisesti ja joutuu keskeyttämään tämän vuoksi opiskelunsa. Sairausloman päätyttyä ja työttömän halutessa suorittaa keskeytyneen työllistymistä edistävän opiskelunsa loppuun, tätä työttömän oikeutta ei ole kirjattu lakiin, vaan harkintavalta tästä on paikallisilla työvoimaviranomaisilla. Tiedossani on tapaus, jossa työtön ei ole voinut suorittaa loppuun sairauteen keskeytynyttä työvoimapoliittista koulutustaan työvoimaviranomaisten kielteisen koulutuspäätöksen vuoksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Toteutuuko perusteluissa mainitussa tapauksessa työttömyysturvalakiin ja lakiin työttömyyspalveluista kirjatut työttömän oikeudet? Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2009 Raimo Piirainen /sd

7 7 Pohjoisen ihmisiä tapaamassa! Nivalan työväenyhdistyksen vieraana Kajaanin ammattikorkeakoulun avajaisissa juhlapuhujana Kutsu Raimo kylään! Tapaamisten yhteyshenkilö: Eduskunta-avustaja Juha Härkönen Puh sähköposti:

8 8 Puhe Kajaanin lukio Arvoisa rehtori, opettajat, muu henkilökunta ja erityisesti te valmistuneet oppilaat. Tänään on juhlan aika kahdessakin mielessä. On hienoa, että saan viettää kansanne tämän arvokkaan juhlatilaisuuden. Uudet ylioppilaat saavat ylioppilastodistuksensa ja oikeuden laittaa valkolakin päähän. Lisäksi saamme juhlia itsenäistä Suomea tulevana sunnuntaina. Itsenäisyydellä on suomalaisille aivan erityinen merkitys. Me suomalaiset olemme saaneet rakentaa hyvinvointiamme nyt rauhan oloissa. Meidän tulee muistaa, että itsenäisyytemme puolesta on taisteltu ja kansakuntamme on maksanut siitä erityisen kovan hinnan. Sotiemme veteraaneille kuuluu kunnia meidän itsemääräämisoikeuden säilymisestä. Itsenäisyytemme ei ole ollut itsestäänselvyys. Mainilan laukauksista alkoi talvisota 70 vuotta sitten ja viime vuosina Venäjä on myöntänyt nämä laukaukset Neuvostoliiton provokaatioksi käynnistää sota. Historia on kohdannut tässä asiassa nyt totuuden. Talvisodan ja jatkosodan rauhanehdot olivat Suomelle raskaat. Moni oli menettänyt läheisensä tai koko perheensä. Suomi onnistui kuitenkin säilyttämään itsenäisyytensä ja pystyimme kehittämään edelleen yhteiskuntajärjestelmäämme ja elämäntapaamme. Suomalaisella sisulla ja ahkeruudella oli käyttöä, olimme selviytyneet. Edelliset sukupolvet ovat rakentaneet meille hienon maan asua. Sotien jälkeen Suomi kehittyi hyvinvointivaltioksi, jossa kaikille suomalaisille turvattiin perusoikeudet. Hyvinvoinnistamme suuri kiitos kuuluu sotiemme veteraaneille ja menneille sukupolville. Ilman heitä meillä ei olisi ollut mahdollisuutta mm. kehittää korkealaatuista koulutusjärjestelmää, joka turvaa kaikille suomalaisille tasapuoliset mahdollisuudet koulutukseen ja sivistykseen. Hyvinvointivaltiomme on arvokas perintö, jota kukin sukupolvi vuorollaan huolella vaalii. Tämä perintö on hyvinvointimme perusta ja tehtävämme on varmistaa, että hyvinvoinnin oikeus säilytetään myös tuleville sukupolville.

9 9 Hyvät kuulijat, Elämme aikaa, jolla on suuri merkitys Euroopan tulevaisuuteen. Lissabonin sopimus astui voimaan kolme päivää sitten. Lissabonin sopimus on EU-perussopimus, joka pyrkii parantamaan Euroopan Unionin tehokkuutta, demokratiaa ja ulkoisen toiminnan yhtenäisyyttä. Sopimuksen voimaantulo tarkoittaa sitä, että EU:ssa tehdään entistä enemmän määräenemmistö päätöksiä ja tämä sopimus vahvistaa Euroopan parlamentin valtaa. Silloin tällöin ilmoille heitetään kysymys, Olemmeko menettäneet EU:n liittymisen myötä itsemääräämisoikeutta EU:lle? Kysymys on koko EU:n alueen avoimista markkinoista, kehittämisestä ja taloudesta yhteisin päätöksin. Edelleenkin kansallinen lainsäädäntötyö tehdään Suomen hallituksen ja eduskunnan toimesta. Lainsäädännössä tehdään joiltaan osin harmonisointia EU:n yhteisiin päätöksiin. Elämme siis entistäkin vahvemmin yhteisin sovituin sopimuksin kansainvälisessä ympäristössä. Kansainvälisessä yhteistyössä on eduksi tuntea myös muiden maiden historiaa ja kulttuuria, tällöin pystyy käymään syvällistäkin keskustelua muiden valtioidenedustajien kanssa ja huomioimaan kulttuuriset erityispiirteet. Hyvät kuulijat, Hyvään yleissivistykseen kuuluu myös tietoisuus historiastamme ja miten tähän hetkeen on tultu. Lukion tehtävänä on korostaa juuri tätä yleissivistävää ja monipuolista rooliaan. Yleissivistys ei saa jäädä tärkeiden ja vähemmän tärkeiden reaaliaineiden varjoon, yleissivistys saattaa tällöin jäädä kovin puutteelliseksi. Lukion tehtäväksi on tällöin vaarana muodostua pelkästään johonkin korkeakouluun - tai yliopistoon valmistava koulu. Myös opiskelijan innostuksen ja opiskelu motivaation lisäämiseksi lukioiden toimintaympäristöä on jatkuvasti kehitettävä ja oppimista helpottavia toimintatapoja on otettava ennakkoluulottomasti käyttöön.

10 10 Hyvät kuulijat, Elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa ja nyt olemme ajautuneet taloustaantumaa, jonka syyt ovat syvällä globaaleissa rahoitusmarkkinoissa. Markkinatalous näytti tässä kriisissä heikot puolensa, kun rahoitusmarkkinoiden kaaos syöksi kansantaloudet vapaaseen pudotukseen. Talouskriisin seurauksista Suomen vientiteollisuus kärsii erityisen paljon ja vientiyritysten työpaikat katoavat nopeasti. Yritysten tilauskirjat ovat nyt tyhjentyneet, mutta maailmantalouden lievää nousua on jo havaittavissa. Tätä nousua ovat tukeneet useiden maiden elvyttävä talouspolitiikka ja teollisuuden varastojen täydentäminen. Suomen talouden elvytys on kuitenkin jäänyt toivotusta vajaaksi. Hallitukselta suoria työllisyyttä tukevia elvytystoimia ei ole nähty ja tämän vuoksi talouden kohentuminen tulee olemaan hidasta. Hidas talouskasvu pahentaa edelleen työttömyyttä ja julkisen talouden ongelmia. Ikävä kyllä, työmarkkinoiden pahin tilanne on tästä syystä vielä näkemättä. Työttömyysasteen ennustetaan kiipeävän Suomessa ensi vuonna 11 prosenttiin, jolloin työttömänä on henkilöä enemmän kuin vuonna Tulevaisuuden suurin haaste on kuitenkin ikääntyminen, jonka vaikutuksia pahentaa nykyinen taloustaantuma ja julkisen sektorin kasvava alijäämä. Suuret ikäluokat ovat jo siirtymässä eläkkeelle, jolloin eläke - ja hoivamenojen paisuminen lisää julkisia menoja, näiden rahoittaminen edellyttäisi vahvaa talouskasvua. Toisaalta myös kansantalouden käytössä oleva työpanos vähenee, se jarruttaa talouden kasvumahdollisuuksia. Mistä talouden kasvu tulevaisuudessa tulee? Houkutteleeko Suomi investointeja, jos jo nyt tiedetään, että ikääntyminen aiheuttaa työvoimapulan? Vai käykö toisinpäin, työvoimapulan vuoksi on pakko investoida enemmän? Hyvät kuulijat, Teknologian kehitys tulee kuitenkin jatkumaan, ja ihmiset, työpaikat sekä pääomat liikkuvat vapaasti tuoden haasteita osaamiselle ja koulutukselle. Tietoa on nykyään saatavilla yllin kyllin, siitä pitävät huolen internet hakukoneineen. Virtuaalimaailma on kehityksensä ensiaskelilla ja maailmalla kehitetään kiivaasti uusia sovellutuksia. Kaikkialla vannotaan osaamisen ja innovatiivisten ratkaisujen puolesta ja strategioita luodaan, joilla tähdätään vahvempiin asemiin kansainvälisillä markkinoilla. Koulutus on suomalaisen kehityksen ja kansanvälisen kilpailukyvyn perusta. On tärkeää, että pidämme

11 11 hyvää huolta suomalaisen koulutuksen laadusta myös tulevaisuudessa. Lukion tehtävä on antaa hyvä ja laaja-alainen yleissivistys nuorille. Lukion pitää tukea nuoren kasvua ja kehitystä, sekä innostaa oppimiseen monenlaisissa oppimisympäristöissä. On tärkeää löytää omat vahvuutensa, jotta jatkoopinnot suuntautuvat kunkin opiskelijan taitoa, tahtoa ja sisäistä tunnetta kohti. Hyvät kuulijat, Arvostus ja yhteenkuuluvuus ovat meille tärkeitä arvoja ja koulun yhteisöllisyyden kehittymiseksi pitää tehdä jatkuvasti työtä. Jokaisen pitää tuntea kuuluvansa kouluyhteisöön ja olla yhteisön arvostettu jäsen. Koulutus kannattaa aina ja Suomessa koulutukseen pääsy ei ole kiinni vanhempien varallisuudesta, vaan koulutukseen hakeutuminen on riippuvainen yksilön motivaatiosta ja lahjoista. Tämä mahdollisuus on yksi hyvinvointivaltiomme tunnusmerkeistä ja tukevista perustuksista. Koulutus on ilmaista, mutta eläminen maksaa. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää kehittää edelleen myös opintotukijärjestelmiä, jotta kaikilla on taloudellinen mahdollisuus toteuttaa koulutustavoitteensa. Meillä Kainuussa Kainuun maakuntayhtymä on vastannut vuoden 2005 alusta lukiokoulutuksesta. Linnan ja Lyseon lukioiden yhdistyessä syntyi Kajaanin lukio, joka on nyt yksi maamme suurimpia lukioita. Suuruudesta on selkeitä etuja, suuri lukio pystyy tuottamaan opiskelijalle laadullisia ja monipuolisia koulutuspalveluja. Kainuun hallintokokeilu kestää vuoden 2012 loppuun saakka, mutta jo tulevan vuoden alkupuolella meidän on annettava valtioneuvostolle esitys vuoden 2012 jälkeisen ajan tilanteesta, miten palvelujen järjestäminen Kainuun kunnissa järjestetään. Esim. onko lukiokoulutus kuntien järjestämisvastuulla vai maakunta-kuntayhtymän. Sama koskee myös sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden järjestämistä. Jos kävisi niin, että palveluiden järjestäminen palautuisi takaisin kuntiin, tarkoittaisi se merkittävää muutosta olemassa olevien organisaatioiden osalta. Niinpä uskon, että toiminta jatkuu nykyiseltä pohjalta. Muutoksia tulee tehtäväksi rahoitusjärjestelmään. Myös maakunta-kuntayhtymän ja kuntien välistä vastuukysymystä tarkastellaan kuntien itsemääräämisoikeuden näkökulmasta katsottuna.

12 12 Hyvät nuoret, Hyvin usein kuulee nuoren suusta Ei voi vähemmän kiinnostaa kun puhutaan yhteisten asioiden hoidosta tai politiikasta, niin kuin se myös ymmärretään. Teidän nuorten on otettava jossakin elämän vaiheessa vastuu yhteiskunnan asioista, joten eikö kannattaisi jo hyvissä ajoin perehtyä yhteiskunnallisiin asioihin ja kysymyksiin? Ei politiikka ole mikään mörkö, se on hyvin läheinen asia meidän jokapäiväisen toiminnan ja yhteiskunnan rattaiden pyörimisen kannalta. Meidän yhteiskuntarakenteemme päätöksen teossa on ns. kaksilinjainen. On virkamieshallinto ja luottamushenkilöhallinto. Kunta virkamiehet valmistelevat asiat ja esittävät ehdotuksensa luottamushenkilöhallinnolle, lautakunnalle, hallitukselle ja valtuustolle. Poliittiset ryhmät käyvät keskustelua asioiden vaikutuksesta ja merkityksestä kuntalaisen kannalta. Myös kaupungin talous kuuluu yhdessä hoidettaviin asioihin. Lopputulos on kompromissi tai äänestystulos. Hyvät valmistuvat ylioppilaat, Ylioppilastutkinto mittaa, oletteko omaksunut lukion opetus-suunnitelman mukaiset tiedot ja taidot, sekä saavuttaneet valmiudet jatko-opiskeluihin. Tänään valkolakin päähänne painavat uudet ylioppilaat. Onnittelen Teitä tästä arvokkaasta saavutuksestanne. Arvoisa juhlayleisö, Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille menestystä ja hyvää itsenäisyyspäivää. Samalla toivon myös, että muistamme kukin omalla tavallamme niitä sotaveteraaneja, jotka ovat omilla henkilökohtaisilla uhrauksillaan vuosikymmeniä sitten mahdollistaneet tämän juhlahetken vieton.

13 13 Työttömyysturvasta Katson parhaaksi selventää SDP:n työttömyysturva aloitetta eduskunnassa, koska siitä näyttää olevan suuri väärinkäsitys vallalla, tiedostettu tai tiedostamaton. Aloitteessa esitettiin nostettavaksi peruspäivärahaa n. 6 /pv eli kuukaudessa 120. Jos aloite olisi mennyt sellaisenaan läpi, jota pidän hyvin epätodennäköisenä, olisi se korottanut peruspäivärahaa, mutta ei olisi korottanut ansiosidonnaista päivärahaa. Näiden välinen ero olisi kaventunut siitä mitä aikanaan on kolmikannassa sovittu. Ansio-osa on 45 % perusosan ylittävästä palkasta 2307 euroon asti, ja 20%, sen ylittävästä palkan osasta. Ansio-osat ovat osia, joita työnantaja ja töissä oleva työntekijä maksaa työttömyyskassaan omasta palkastaan. Jos korotetaan vain peruspäivärahaa se syö ennen kaikkea pienituloisen ansiosidonnaista osaa ja tämä ei ole kenenkään edunmukaista. En voi hyväksyä sellaista esitystä joka ottaa toiselta työttömältä, siirtääkseen sen huonompi osaselle työttömälle. Työttömyysturvan parannukset tulee tehdä valtion kassan kautta, johon osallistuu kaikki veronmaksajat. Kaiken kaikkiaan rakenne on monimutkainen, enkä ryhdy sitä sen enempää tässä kertomaan. SDP:n vaihtoehtobudjetti sisältää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi ja köyhyyden poistamiseksi seuraavat toimenpiteet. Työttömät Panostukset yhteensä 180 miljoonaa (+ kunnallisverotuksen perusvähennyksen nosto 1480 eurosta 3000 /v, perusvähennys kohdentuu muillekin ryhmille, tästä kustannusvaikutus 200 miljoonaa euroa.) - korotus työttömän peruspäivärahaan 43 euroa/kk = 120 miljoonaa euroa - työttömyysturvan lapsikorotuksen nosto 20% = 20 miljoonaa euroa - luovutaan työmarkkinatuen tarveharkinnasta (puolison, että lasten osalta) = 30 miljoonaa euroa - kunnallisveron keventäminen nostamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä em. summalla (korvataan kunnille valtionosuuksien kautta) Lapsiperheet (hyöty myös työttömille) lapsilisän yksihuoltajakorotus 20 euroa/kk, lapsiperheen toimeentulotuen korotus n. 30 euroa/kk, yleisen asumistuen nosto euroa/kk, (eläkkeensaajat euroa/kk) SDP:n vaihtoehtobudjetin esitykset vuodelle 2010 peruspäivärahan nosto, lapsikorotuksen parannus, perusvähennys 3000 euroon, parantavat työttömän yksittäisen henkilön ja lapsiperheen asemaa, asumistuki mukaan lukien yhteensä 100 eurosta 180 euroon kuukaudessa. Korotuksen yläraja on laskettu kolme lapsiselle perheelle. Raimo Piirainen kansanedustaja /sd

14 14 Budjettipuheita Kolumni Kainuun Sanomat Eduskunta vahvisti tällä viikolla ensi vuoden valtiontalousarvion. Hallitus oli käyttänyt talouden liikkumavaransa jo aikaisemmin veroelvytykseen ja tarjoaa ensi vuodelle pääsääntöisesti palvelujen rapauttamista. Eduskunta pystyi lisäämään pääluokkien tarpeisiin noin 41 miljoonaa euroa yhteensä. Työttömyyden torjunnan olettaisi olevan tärkeää myös maamme hallitukselle, mutta se vaikuttaa jähmettyneen asemiinsa odottamaan länsituulta, joka toisi Suomeen kasvun siemenen. Ilmeisesti hallitus odottaa, että vientiteollisuus lähtisi nousuun, ja siitä tulisi pelastus hallituksen hitaudelle ja arviointivirheille torjua laman vaikutuksia. Työttömyys ja sen seuraukset tulevat aiheuttamaan suomalaisille perheille pitkäaikaisia vaurioita, joiden korjaaminen tulee kestämään kauan. Nyt tarvittaisiin maassamme voimakasta johtajuutta ja toimintakykyä, jolla koottaisiin eri kansalaisryhmät yhteiseen taisteluun laman vaikutuksia vastaan. Palkansaajien keskusjärjestöt ovat olleet halukkaita tekemään pitkän aikavälin työsopimusratkaisuja, jotta ensi vuoden työttömyyttä voitaisiin joiltain osin lieventää, mutta hallituksen ja elinkeinoelämän keskusjärjestön kannat ovat kielteisiä yhteiskuntarauhan säilymiselle. Kieltäytyessään sopimusneuvotteluista, nämä tahot ottavat suuren vastuun maamme tulevaisuudesta. Perustuslain uudistuksesta on käyty keskustelua budjettiäänestysten lomassa. SDP:n kanta ulkopolitiikan johtamisen työnjakoon valtioneuvoston ja presidentin välillä on, ettei perustuslaillisia muutoksia tarvita. Ulkopolitiikan johtaminen perustuu yhteistoimintaan, mikä tarkoittaa tärkeiden linjaratkaisujen tekemistä yhdessä. Yhteistyön velvoittavuutta voidaan lisätä sekä työmuotoja kehittämällä että tarkemmalla sääntelyllä valtioneuvostolaissa. Valtioneuvoston johtavaa roolia Suomen EU-politiikassa voidaan samalla selkeyttää. Sisäpoliittisissa asioissa sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on valmis perustuslain tarkistuksiin, jotka vahvistavat parlamentaarisen demokratian toimivuutta ja kansalaisten perusoikeuksien toteutumista. SDP:n eduskuntaryhmä edellyttää, että perustuslain muuttamista on käsiteltävä jatkossakin laajalla yhteisymmärryksellä ja erityisesti kansanvallan käytännön toimivuutta painottaen. Päätöksenteko Unionissa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjanmäärittelyissä perustuu nykyisinkin yksimielisyyteen. Lissabonin sopimus säilyttää EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan jäsenmaiden hallitusten keskinäiseen

15 15 yhteistyöhön perustuvana politiikka. Ulkoministeri Stubb oli ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää, että päätökset tehdään määräenemmistöllä, mikä sai koko sotkun aikaan. Eri tahoilta tihkuneiden tietojen mukaan, paikallisten metsäkeskusten toiminta halutaan ajaa alas ja keskittää yhdeksi kokonaisuudeksi. Asiaa pohtinut työryhmä on esittänyt, että metsäkeskuksista ja osasta kehittämiskeskusta Tapiota muodostetaan yksi, koko maata käsittävä organisaatio. Näyttää vahvasti siltä, että tähän saakka hajautettu päätöksenteko halutaan keskittää Helsinkiin. Me kainuulaiset olemme eläneet metsästä ja meille on kasvanut vahva metsäalanosaaminen. Sijaintimme keskellä Suomea puoltaa myös sitä, että uuden perustettavan organisaation pitää sijaita Kainuussa. Tämän puolesta kannattaa taistella. Toivotan kaikille rauhallista joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta!

16 16 KOLUMNI Uutispäivä demari Raimo Piirainen Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Kajaanista. Kasvavan työttömyyden ja halpatyömarkkinoiden kourissa Suomen sosialidemokraattien voimin maamme nousi 90-luvun lamasta ja nyt vientiteollisuuden kysynnän romahdus vei meidät uuteen lamaan. Vientiteollisuuden työpaikat katosivat yhtä nopeasti kuin tulivatkin. Edellisestä lamasta noustiin nopeasti, koska pieneksi supistunutta vientikapasiteettia pystyttiin kasvattamaan ja markan ulkoisen arvon romahdus vauhditti talouskehitystä. Sosialidemokraateilla oli vahva näkemys, miten Suomi nostetaan lamasta. Teollisuustuotanto kasvoi, ja sen osuus kokonaistuotannosta nousi selvästi paremmin kuin muissa länsimaissa. Samalla teollisuuden sisäinen rakenne muuttui, sähkö- ja elektroniikkateollisuudesta tuli suurin teollisuudenala ja metsäteollisuuden osuus painui alle kahdenkymmenen prosentin. Metsäteollisuudesta ovat saaneet useat tehdastyöläiset leipänsä viime vuosisadalla ja nyt nämä paikkakunnat ovat paperitehtaiden lopettamisen vuoksi ajautuneet taantuviksi. Teollisuuden rakennemuutoksen hintaa maksavat nyt työttömäksi jääneet ja heidän perheensä, erityisesti taantuvien seutujen pitkäaikaistyöttömäksi joutuneet. Näissä olosuhteissa olisi hallitukselta kaivattu työttömyyden kasvun pysäyttävää elvytystä. Vanhasen hallitus pitää kuitenkin tärkeimpänä yksityisen pääoman vahvistamista. Hallituksen elvytys palvelee kokoomuksen ideologiaa, jossa tietoisesti yksityistämistä vahvistetaan ja julkista sektoria heikennetään. Veroelvytyksellä hallitus on onnistunut vakauttamaan ainoastaan osakemarkkinoita ja rahoituslaitoksia. Suoria työllisyyttä tukevia toimia ei ole nähty. Hallituksen elvytys, jossa kaveria ei jätetä tarkoittaa suomeksi, että pääomilla keinottelijoita ei jätetä. Tuoreimpien ennusteiden mukaan maahamme on arvioitu 11 % työttömyysastetta ensi vuodeksi. Tämä tarkoittaa uutta työtöntä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Työttömäksi joutuneet ovat toistaiseksi selviytyneet pahemmilta talousvauriolta matalien korkojen ansioista. Matala korkotaso ei kuitenkaan kestä ikuisesti ja suurien teollisuusmaiden talouden nousu tulee nostamaan korkotasoa. Työttömien talous voi muuttua tällöin korkojen nousun vuoksi kestämättömäksi ja työttömyyden haitat tulevat tällöin kertautumaan. Syntyy pitkäaikaisia vaurioita, joiden korjaaminen tulee olemaan vaikeaa. Monet asiat yhteiskunnassamme ovat nyt eri tavalla kuin 90-luvulla ja enää ei ole olemassa niitä keinoja, joilla maamme nousi edellisestä lamasta. Vientisektorin nousua odottaessa, täytyy kansalaisten osaamista vahvistaa ja etsiä uusia innovaatioita. Tärkeää on kehittää erityisesti palveluita. Teollisuus on jo siirtänyt tehtäviä alihankinnoiksi, esimerkiksi siivous-, kuljetus-, kirjanpito-, mainos- yms. palvelualoille. Työllisyys kasvoi viime vuosina kovasti yksityisen kulutuksen varassa hotelli-, ravitsemus- ja majoitustoiminnassa sekä yksityisissä palveluissa. Yksityinen kulutus on vahvasti riippuvainen ihmisten työllisyydestä ja nykyisellä työllisyyskehityksellä kulutuksen kasvua on vaikea nähdä tapahtuvaksi. Vanhasen hallitus ei pyrikään hoitamaan lisääntyvän työttömyyden ongelmaa, vaan päinvastoin pyrkii luomaan Suomeen halpatyövoimamarkkinat. Maamme seuraavalla hallituksella tulee olemaan raskas perintö kannettavana; Vanhasen hallituksen perintö.

17 17 Uskomatonta sumutusta Pohjolan Työ Elvytyksen tehosta keskustellaan maassamme kiivaasti. Hallitus puolustautuu opposition arvostelulta kaikin mahdollisin keinoin. Hallituksen elvytyksestä löytyy maailmankatsomuksellinen ideologia; Suomen kokoomus on samanlainen peruskonservatiivipuolue kuin yhdysvaltain republikaanit. Näiden mielestä valtion ja kuntien roolia taloudessa on supistettava ja on luotava tilaa yksityisyrittäjille. Tätä tarkoitusta palvelee verotuksen alentaminen, koska se lisää kuluttajien käytössä olevia tuloja markkinoilla ja ennen pitkää pakottaa supistamaan julkisia menoja. Vielä parempi on kokoomukselle, jos veronkevennykset kohdistuvat puolueenkannattajiin eli suurituloisiin. Opposition elvytyskritiikki kohdistuu juuri tähän, verosta säästetty raha suurituloisilla laitetaan säästöön tai sijoitetaan pörssiin. Veromiljardit siirtyvät nyt vauhdilla verokeitaisiin, ei kansalaisten työllisyyden ja kotimarkkinoiden ostovoiman elvyttämiseen. ***** Kokoomuspoliitikot eivät vahingossakaan puhu hyvinvointivaltiosta, vaan he puhuvat hyvinvointiyhteiskunnasta. Tämä käsite pitää sisällään ideologian, että valtiolla ja kunnilla ei ole vastuuta hyvinvointipalveluista, vaan kukin ostaa palvelut varojensa mukaan. Julkisessa keskustelussa kokoomuspoliitikot välttelevät sanomasta tätä suoraan, että valtion ja kuntien järjestämiä palveluja halutaan ajaa alas. Rahoituspohjan heikentäminen verotusta keventämällä on tässä tärkeimpiä keinoja, koska ennen pitkää se pakottaa supistamaan julkisia menoja, muuten valtion velka riistäytyy käsistä. Tällainen talouslinja on jyrkässä ristiriidassa kansalaisten valtaenemmistön tahdon kanssa. ***** Kokoomuksen tavoitteet kätketään taitavasti retoriikkaan tai uskomattomaan sumutukseen. Luodaan mielikuva, että kokoomus on monien eri kansalaisryhmien asialla, jopa tavallisen palkansaajan. Tässä sumutuksessa varsinainen taikuri on valtionvarainministeri Katainen, sen hän osoitti simsalabim - tempullaan jo vaaleissa; oikeistopuolueesta työväenpuolueeksi ja kädenkäänteessä takaisin. Tällainen uskomaton sumutus on nyt kokoomuksen puoluejohdon ja sen käyttämien asiantuntijoiden päätehtävä. ***** Valtionvarainministeri Katainen väittää, että Suomi on jo ylivelkaantunut, tämä ei pidä paikkaansa. Suomi on EU:n vähiten velkaantuneita jäsenmaita, ja muutkin maat velkaantuvat kovaa vauhtia ilman, että siitä mainittavia ongelmia seuraisi. Katainen varmasti tietää, että kunnat korjaavat ahdinkoaan kiristämällä kuntaveroa. Toiveena tietysti oli, että ne leikkaisivat menojaan enemmän. Kumpikin keino joka tapauksessa mitätöi melkoisen osan hallituksen elvytyspolitiikasta, tämä on todettu jo usean talousoppineen taholta. Vaalikuume kiihtyy ensi vuonna ja nähtäväksi jää, mitä taikatemppuja kokoomus kansalaisille silloin tarjoaa.

18 18 Kansanedustajien talousarvioaloitteita jäi arveluttavasti lähtökuoppiin Pohjolan Työ Useat opposition kansanedustajat kritisoivat eduskunnan budjettikeskustelussa hallituspuolueiden kansanedustajien tekemiä talousarvioaloitteita, jotka oli jätetty aktivoimatta. Tämä tarkoittaa sitä, että tästä kansanedustajan valtiopäiväteosta on tiedotettu yleensä mediaan, mutta näitä aloitteita ei tuotu kuitenkaan eduskunnan budjettiäänestykseen. Äänestyksessä talousarvioaloitteen kohtalo päätetään, hyväksytään tai hylätään. Näille sadoille aktivoimatta jätetyille aloitteille ei tehty kumpaakaan, ne olivat siis arvottomia. Kansanedustajien tekemät talousarvioaloitteet ovat pääsääntöisesti oman äänestysalueensa kansalaisille tärkeitä asioita, tai jopa maakuntaliittojen kanssa yhteistyössä nimettyjä kohteita, joihin haetaan avustusta. Näiden hankkeiden edistämiseksi ovat kansanedustajat antaneet lupauksensa. On syystäkin kritisoitava; Missä kulkee moraalin raja? ****** Esimerkkinä voidaan mainita kansanedustaja Hannes Mannisen (kesk.) tekemä euron talousarvioaloite, jonka hän oli jo syyskuussa tehnyt laajakaistaverkon rakentamisesta Utsjoelle. Tiedote tästä aloitteesta, otsikolla Lisää rahaa lappiin julkaistiin joulukuun alussa Pohjolan Sanomissa. Manninen jätti kuitenkin tämän aloitteensa aktivoimatta, jokainen voi mielessään arvioida tällaisen toiminnan arvot. ****** Matti Saarinen (sd) arvioi puheenvuorossaan näiden arvottomien talousarvioaloitteiden kohtalona olleen poikkeuksellisen kovan ryhmäkurin. Nekin aloitteet, joita kansalaiset ovat antaneet kansanedustajien tehtäväksi ajaa, piiskattiin ryhmäkurilla jätettäväksi lähtökuoppiinsa. Voidaan aiheellisesti kysyä, loukkaako ryhmäkuri yksittäisen kansanedustajan perustuslaillisia oikeuksia? Ainakin se asettaa uskottavuuden talousarvioaloitteita kohtaan kyseenalaiseksi. Ryhmäkurin merkkinä on pidettävä myös kainuulaisen kansanedustajan Timo Korhosen (kesk.)hylkäävää äänestystä esityksestäni viidestä miljoonasta eurosta turvaamaan Kajaanin kaupungin kuntapalvelut, aloitteen olin jättänyt Merja Kyllösen (vas.)tukemana. ****** Kansanedustajan työssä menestyäkseen, täytyy yhteiskunnallisten asioiden tuntemuksen lisäksi hallita hyvät vuorovaikutustaidot. Aloitteilla, esityksillä, kysymyksillä ja puheenvuoroilla voit kansalaisten asioita ajaa, mutta päätöksiä et voi yksin tehdä. Kansanedustajan on luotava hyvät suhteet valiokuntien ja ministeriöiden virkamiehiin ja on tärkeää ulottaa yhteistyö yli puoluerajojen. Kansanedustaja voi tavoitteidensa saavuttamiseksi liittoutua myös eri kansalaistai eturyhmien kanssa. Ryhmäkurin tarkoitus on palvella mm. puolueiden ja näissä edellä mainituissa tapauksissa hallituksen tavoitteita. Hallituksen tavoitteiden murjomiksi, jäivät tässä budjetissa kansanedustajien aloitteiden lisäksi uskottavuus. Moitteita hallituksen kansanedustajille tällaisesta menettelystä voidaan syystäkin antaa. Kansanedustaja Raimo Piirainen (sd)

19 19 Raimon puheenvuorot joulukuussa: PTK 120/2009 vp 120. MAANANTAINA 7. JOULUKUUTA 2009 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 120/2009 vp 8) Hallituksen esitys laiksi rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 249/2009 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 31/2009 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Lakiesitys on hyvä, turvallisuutta lisäävään suuntaan vievä ja myös valiokunta on korostanut kokonaisvaltaista näkemystä rautatieliikenteen turvallisuudesta ja todennut tässä, että pienemmätkin osa-alueet tulee varmistaa riittävän hyvin. Mielestäni ehdotetun 17 :n kohdalla, loppulauseessa, sen sijaan liikenteenharjoittajat, kuten VR voivat halutessaan asettaa oman turvallisuusjohtamisjärjestelmän mukaisia lisärajoituksia esimerkiksi laite- ja kalustokohtaisen koulutuksen osalta. Täällä on myös semmoinen maininta, että esimerkiksi turvalaitteiden asennus- ja huoltotehtävissä toimivien turvamiehien toimien suhteen tulee huolehtia, että näissä tehtävissä toimivat henkilöt eivät heikennä rautatieliikenteen kokonaisvaltaisuutta. Minä otan käytännön esimerkin, joka ei liity millään tavalla VR:ään. Kilpailutetaan turvalaiteasennukset luvun alussa näin tehtiin ja sen voitti ranskalainen yritys. Turvalaiteasentajat olivat silloin radan varressa ranskalaisia eivätkä ymmärtäneet edes suomen kieltä. Silloin tapahtui tilanteita, että ilmeistä vaaraa oli junaturvallisuudelle ja tuli semmoisia tilanteita, että turvalaitemiehet ropeloivat siellä asennusvaiheessa turvalaitejärjestelmiä ja siellä tipahtivat niin sanotusti vihreät valot päältä aivan junan edessä ja silloin tapahtui automaattijarrutus ja koko junanvaunukalusto meni lovipyörille, elikkä erittäin kalliita juttuja. Siellä tietysti piti olla turvamies mukana, mutta (Puhemies: 2 minuuttia!) kaikissa näissä säästettiin ja turvamiehiä ei ollut. Olisin toivonut, että tässä valiokunta olisi ottanut pikkuisen tiukemman kannan tähän turvallisuuteen. ***** PTK 120/2009 vp 120. MAANANTAINA 7. JOULUKUUTA 2009 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 120/2009 vp 5) Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 146/2009 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 22/2009 vp Raimo Piirainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Meidän kainuulaisten on hyvä käydä tässä kädenvääntöä, koska meillä tämä rakennelma on ja muut joutuvat sitä rakentelemaan. Mutta lähinnä miettisin sitä siltä kannalta, että kun täällä on oululaisia, niin mitenkä on esimerkiksi, antaako Oulun kaupunki aluekehittämisvetovastuun sitten Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitolle ja samaten saako Uudenmaan maakuntaliitto sitä vetovastuuta, mikä tällä hetkellä aluekehittämisestä kuuluu näille suurille kaupungeille. Tästä on kysymys. Tässä on tämä vastakkainasettelu ihan selvä.

20 20 PTK 120/2009 vp 120. MAANANTAINA 7. JOULUKUUTA 2009 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 120/2009 vp 5) Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 146/2009 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 22/2009 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Niin kuin hallintovaliokunnan puheenjohtaja Tölli kertoi, tämä liittyy aluehallinnon uudistamiseen, ja tätä vaivaavat samat perusongelmat valmistelun kiireellisyydestä johtuen, jotka leimasivat varsinaista aluehallinnon uudistusta koskevia hallituksen esityksiä 59 ja 161. Nyt käsillä olevaa esitystä ei ole tästä huolimatta suhteutettu aluehallintouudistuksen kokonaisuuteen eikä varsinkaan Paras-hankkeeseen tai sen nojalla annetun puitelain vaikutuksiin kuntien palvelurakenteeseen. Tässä myös jää epäselväksi, miten hallituksen esityksessä toteutuu yhtäältä kuntalaisten yhdenvertainen oikeus peruspalveluihin ja toisaalta kunnallinen itsehallinto sekä selkeä vastuunjako eri toimijoiden välillä. Arvoisa puhemies! Tässä on hyvin selkeästi havaittavissa, että aluehallintouudistusta ollaan viemässä pitkälti siihen suuntaan, mitä Kainuun hallintokokeilu tällä hetkellä on. Varmaankin maakuntaliittojen osalta tulee olemaan merkittävästi uusia muutoksia, jotka vaikeuttavat sitten heti vuoden alusta tämän toteuttamista, toiminnallisia heikennyksiä. Valiokunta otti myös hyvin merkittävästi esille yhteistoiminta-alueiden toiminnallisen yhteistyön muitten yhteistoiminta-alueitten kanssa. Esimerkiksi Kainuulla on hyvin paljon Venäjä-yhteistyötä, ja myös infrahankkeissa ollaan merkittävästi mukana Itä- Suomen maakuntaliittojen kanssa. Tämän täytyy olla sitten myös mahdollista Kainuun maakunnalle, suuntautua myös tänne Itä- Suomen suuntaan. Arvoisa puhemies! SDP jätti vastalauseen tähän, ja tähän vastalauseeseen ovat yhtyneet vasemmistoliiton ryhmä ja perussuomalaisten ryhmä. ******** PTK 121/2009 vp 121. TIISTAI NA 8. JOULUKUUTA 2009 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 121/2009 vp 17) Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 222/2009 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 53/2009 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Hyvää tässä esityksessä on se, että tämä antaa tuolle päätökselle nopeamman ajan. Mutta perustuslakivaliokunnassa asiantuntijakuulemisessa, tämä täällä on todettukin, tuli esille, että tämä alle euroa on hyvin pitkälle naisvaltaista alaa, matalan tuottavuuden alaa ja varmaan palvelusektoria ennen kaikkea koskettava, ja perustuslakivaliokunnan lausunnossa viitattiin eriarvoisuuteen ja tasa-arvokysymykseen. Mutta haluaisin korostaa vielä tätä, mikä jo tuli täällä ed. Järvisenkin puheenvuorossa esille, tätä Muuta-kohtaa, elikkä "työttömyysturvalainsäädännön muutoksia tuodaan usein eduskunnan käsiteltäväksi erillisinä hankkeina". Pikkuhiljaa tipotellaan näitä ja tällä tavalla päästään murtamaan tätä työttömyysturvaa. Nämä ovat aina semmoisia kokonaisuuskysymyksiä, ja näkisin, että nämä kasattaisiin pikkuhiljaa yhteen ja kerralla tuotaisiin aina, ettei tarvitsisi aina osa-alueita käsitellä ja pystyttäisiin suurempina kokonaisuuksina katsomaan, mitä merkitystä niillä on sitten milloinkin asianomaisille henkilöille.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE Missä mennään Eri vaihtoehtoja: mitä voisi tarkoittaa vanhuuspsykiatrialle Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto @Jari_Parkkonen #PHliitto MAAKUNNAT ITSEHALLINTOALUEIDEN PURISTUKSESSA VAI TOISINPÄIN? Päijät-Häme osana suurmetropolia, sen rajalla vai ulkopuolella? Jari Parkkonen, maakuntajohtaja, Ossi Savolainen,

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion vientitakuista annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiön Finnvera

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Perjantai 26.1.2007 kello 11.00-11.55

Perjantai 26.1.2007 kello 11.00-11.55 TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 108/2006 vp Perjantai 26.1.2007 kello 11.00-11.55 Läsnä pj. Jukka Gustafsson /sd vpj. Anne Holmlund /kok 1 3, 5 6 jäs. Sari Essayah /kd 1 3 Susanna Haapoja /kesk

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

HE 115/2004 vp. pöytäkirjan sekä Euroopan poliisiviraston

HE 115/2004 vp. pöytäkirjan sekä Euroopan poliisiviraston HE 115/2004 vp Hallituksen esitys eduskunnalle euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan ja liitteen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan sekä euroopan poliisiviraston perustamisesta

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot