Tulevaisuuden esteetön raideliikenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden esteetön raideliikenne"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Yhteenveto pääkaupunkiseudun raideliikenteen käyttäjätutkimuksen tuloksista Hankkeen osaraportti 1/2009 Päivi Aro

2 2

3 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Käyttäjätutkimuksen menetelmät Miksi käyttäjätutkimusta tarvitaan? Keskeiset tutkimuskysymykset Käyttäjätutkimuksen aikataulu ja kulku 6 3. Yhteenveto keskeisistä kyselytuloksista Taustatietoja Raideliikenteen käytön määrät kohderyhmittäin Syitä raideliikenteen käytön välttämiseen Esteettömyyttä koskevien ennakkotietojen tarve Liikuntaesteiset matkustajat Epävarmuutta ja pelkoa raideliikenteessä aiheuttavat tekijät Vaaratilanteita ja tapaturmia raideliikenteessä aiheuttavat tekijät Raideliikenteellä matkustamista estävät ja vaikeuttavat tekijät Tärkeimmät kehittämiskohteet, hyviksi havaitut ratkaisut ja uudet ideat Näkövammaiset matkustajat Epävarmuutta ja pelkoa raideliikenteessä aiheuttavat tekijät Raideliikenteellä matkustamista vaarantavat tekijät Raideliikenteellä matkustamista estävät ja vaikeuttavat tekijät Tärkeimmät kehittämiskohteet, hyviksi havaitut ratkaisut ja uudet ideat Kuulovammaiset matkustajat Epävarmuutta ja pelkoa raideliikenteessä aiheuttavat tekijät Vaaratilanteita ja tapaturmia raideliikenteessä aiheuttavat tekijät Raideliikenteellä matkustamista estävät ja vaikeuttavat tekijät Tärkeimmät kehittämiskohteet, hyviksi havaitut ratkaisut ja uudet ideat Lopuksi 60

4 1. Johdanto Tulevaisuuden esteetön raideliikenne hankkeessa kartoitetaan ja tutkitaan julkisen liikenneverkoston ja erityisesti raideliikenteen asemien ja terminaalien käytettävyyden edellytyksiä. Raideliikenteen käytettävyyttä voidaan parantaa kaikkien käyttäjien näkökulmasta. Liikuntarajoitteisia ja aistivammaisia matkustajia palvelevat ratkaisut ovat hyödyllisiä myös muille matkustajille, kuten esimerkiksi iäkkäille sekä lastenvaunujen tai painavien matkatavaroiden kanssa matkustaville henkilöille. Hankkeen tarkoituksena on luoda raideliikenteen pysäkeille, asemille, terminaaleihin sekä niiden ympäristöön uusi käyttäjälähtöinen ratkaisumalli, jota voidaan hyödyntää Länsimetron ja Kehäradan suunnittelutyössä. Tässä osaraportissa esitellään projektin aikana tehdyn käyttäjätutkimuksen tuloksia. Käyttäjätutkimuksen tarkoituksena on antaa selkeä kokonaiskuva pääkaupunkiseudun raideliikenteen toimivuudesta sekä tärkeimmistä kehittämiskohteista erityisesti liikuntaesteisten ja aistivammaisten matkustajien osalta. Osa kehittämistarpeista koskettaa kaikkia tai lähes kaikkia matkustajia. Tuloksia hyödynnetään hankkeessa parhaiden suunnitteluratkaisuiden määrittämistyössä. Haastatteluissa ja havainnointikierroksilla tunnistetut eri käyttäjäryhmien kokemat ongelmat ja puutteet on jaoteltu matkantekoa vaarantaviin, estäviin ja vaikeuttaviin tekijöihin. Myös matkantekoa haittaavia epävarmuutta ja pelkoa aiheuttavia tekijöitä on kartoitettu ja analysoitu. Tutkimuksen aikana esiin nousseet parhaat ratkaisut on esitetty Tärkeimmät kehittämiskohteet luvuissa. Joihinkin tunnistettuihin ongelmiin ei tällä hetkellä ole olemassa hyvää ratkaisua. Näitä ongelmia ja tarpeita on kuvailtu tarkemmin jatkokehitystoimia varten. Käyttäjätutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat Ira Verma ja Johanna Hätönen Soterasta, Hanna-Leena Rissanen, Anna Ruskovaara ja Juha Seppälä Näkövammaisten Keskusliitosta, Harri Leivo Invalidiliitosta ja Jukka Rasa Kuuloliitosta. Käyttäjätutkimuksen organisoi Soteran toimeksiannosta Päivi Aro Pinko Oy:sta. 2. Käyttäjätutkimuksen menetelmät Tutkimuksessa arvioitiin koko matkaketju alkaen matkan suunnittelusta määränpäähän saapumiseen. Matkaketjun esteettömyyttä tarkasteltiin fyysisen ympäristön, matkustusinformaation, palvelujen ja käytäntöjen osalta. Matkaketjun eri osat muodostavat kokonaisuuden ja niiden yhteentoimivuutta tarkasteltiin esteettömyyden näkökulmasta. Raideliikenteen käytettävyyttä arvioitiin yhdessä tutkimukseen osallistuneiden kohderyhmien edustajien kanssa. Tutkimuksessa kerättiin sekä laadullista että määrällistä käyttäjätietoa. Internet-kyselyn kautta saatiin yhteensä 151 vastausta liikuntaesteisiltä ja aistivammaisilta henkilöiltä. Havainnointitutkimuksen yhteydessä haastateltiin yhteensä 22 henkilöä, joista näkövammaisia oli 12, liikuntaesteisiä seitsemän ja kuulovammaisia kolme. Suurin osa haastatelluista osallistui myös havainnointikierroksille, joita tehtiin yhteensä kahdeksan pääkaupunkiseudulla. Havainnointikierroksilla matkustettiin metro-, lähijuna- ja raitioliikenteessä ja arvioitiin asemia, pysäkkejä ja liityntäliikennealueita sekä matkustustiedon saavutettavuutta ja palvelujen toimivuutta. Tutkimukseen osallistuneet oli tavoitettu eri vammaisliittojen kautta. Havainnointitutkimukseen pyydettiin osallistumaan henkilöitä, jotka käyttivät aktiivisesti tai satunnaisesti raideliikennettä. Internet-kyselyn kautta saatiin vastauksia myös henkilöiltä, jotka käyttivät harvoin tai eivät käyttäneet enää lainkaan raideliikennettä. 4

5 2.1. Miksi käyttäjätutkimusta tarvitaan? Usein ratkaisevat virheet käytettävyyden suhteen tehdään jo tarpeen tai ongelman määrittely vaiheessa. Ilman käyttäjiltä saatua tietoa kehittämistä vaativa asia saatetaan määritellä virheellisesti: oikeaa tarvetta ei tunnisteta tai ongelman laatua ei ymmärretä. Esimerkiksi rakennettua ympäristöä yleensä suunnitellaan visuaalisista lähtökohdista. Näkövammaisten henkilöiden asemilla kohtaamia matkantekoa vaikeuttavia ongelmia ei ole helppoa ymmärtää, koska he havainnoivat ja käyttävät ympäristöä eri tavalla kuin normaalisti näkevät matkustajat. Näkövammaisilta matkustajilta tarvitaan tietoa siitä mitkä asiat he kokevat ongelmallisiksi, ja mitkä seikat vaikuttavat ongelman muodostumiseen. Esteetön matka on kokonaisuus, jossa fyysisen ympäristön, tiedotuksen, käytäntöjen ja palvelun tulee toimia hyvin yhdessä. Matkaa vaikeuttava este voikin olla kahden eri asian yhteensopivuudessa tai -toimivuudessa. Käyttäjät usein tarkastelevat kokonaisuutta eivätkä he aina tiedä mikä taho on vastuussa mistäkin asiasta. Käyttäjiltä saatu tieto joskus kiteyttää lopulta hyvin itsestään selvän ongelman ja tarpeen, joka voi koskea useamman eri tahon vastuualuetta ja jonka ratkaiseminen vaatii näiden tahojen yhteistyötä. Ratkaisuja eri ongelmiin ei voida kuitenkaan suoraan hakea käyttäjiltä, vaikka heiltä tulleita ideoita ja ehdotuksia kannattaa ehdottomasti kuunnella ja tutkia. Käyttäjätietoa tarvitaan juuri ongelman ja tarpeen määrittelyä varten. On hyvä ottaa huomioon, että käyttäjien on helpompi arvioida ja vertailla jo olemassa olevien ratkaisujen hyviä ja huonoja puolia, kuin osoittaa niitä asioita, jotka puuttuvat kokonaan tai keksiä kokonaan uusi lähestymistapa esillä olevaan ongelmaan. Joitain asioita, kuten valaistusta tai akustiikkaa, on asiaan perehtymättömän vaikeaa arvioida. Käyttäjätutkimukseen osallistunut henkilö ei välttämättä osaa osoittaa ongelman olevan riittämättömässä valaistuksessa tai akustiikassa, vaan voi uskoa ongelman olevan esimerkiksi silmälaseissaan tai kuulolaitteessaan. Asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden tehtävänä on arvioida ja analysoida käyttäjiltä saatua tietoa ja suunnitella ratkaisuja käyttäjätiedon pohjalta määriteltyihin ongelmiin Keskeiset tutkimuskysymykset Käyttäjätutkimuksessa haettiin vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Mitkä tekijät estävät erityisryhmiä käyttämästä julkista raideliikennettä? Mitkä tekijät vaikeuttavat erityisryhmien julkisen raideliikenteen käyttämistä? Minkälaiset tekijät raideliikenteen ympäristöissä aiheuttavat turvattomuutta ja pelkoa erityisryhmissä? Tunnistettujen ongelmallisten tilanteiden ja ratkaisuiden lisäksi myös hyvät suunnitteluratkaisut ja käytännöt nostettiin esiin analysoitaviksi. Hyvät ratkaisut esitellään tärkeimmät kehittämiskohteet osioissa. 5

6 2.2 Käyttäjätutkimuksen aikataulu ja kulku Käyttäjätutkimus aloitettiin haastattelemalla tutkimukseen osallistuvia henkilöitä huhtikuussa Havainnointikierrokset toteutettiin touko-kesäkuussa Internetkysely avattiin kesäkuun lopussa ja vastausaikaa annettiin elokuun 2009 loppuun saakka. Havainnointitutkimus (haastattelut ja kierrokset) noudatti seuraavanlaista kaavaa: 1. Käyttäjähaastatteluissa selvitettiin mm. henkilöiden taustatiedot, heidän useimmiten käyttämänsä kulkuvälineet, asemat ja reitit. Haastattelussa kerättiin henkilöiden kokemuksia raideliikenneympäristöjen ja -palvelujen toimivuudesta sekä heidän näkemyksiään ja ideoitaan tärkeimmistä raideliikenteen kehittämiskohteista. 2. Havainnointikierroksilla osallistujien kanssa tehtiin ennalta määritelty matka, joka dokumentoitiin videoimalla ja valokuvaamalla. Havainnointireitteihin osallistui kerralla 1-4 käyttäjää yleensä samasta käyttäjäryhmästä. Havainnointireitti suunniteltiin haastattelujen perusteella siten, että reitti oli osallistujille osittain entuudestaan tuttu ja reitillä tarkasteltiin haastatteluissa esiin tulleita hyviä ratkaisuja ja ratkaisuja, jotka aiheuttivat ongelmia. Reitillä arvioitin noin 2-4 asemaa/raitiovaunupysäkkiä ja reitti sisälsi ainakin yhden liityntäliikennealueen tarkastelun. 1. Kuva 1. Näkövammaisten havainnointikierroksille osallistuneet henkilöt kulkivat halutessaan osittain opastuksessa siten, että he päättivät itse suunnasta ja vauhdista. Opastava henkilö puuttui kulkuun vain, jos tilanteessa oli törmäämisen, putoamisen tai muun tapaturman mahdollisuus. Näin testattiin suunnistautumista myös osallistujille vierailla asemilla.näkövammainen osallistuja mainitsi kulkiessaan niitä asioita, joita hän havainnoi tilanteessa ja joiden perusteella hän valitsi suunnan. Näin kyettiin arvioimaan vieraammankin aseman opastuksen laatua ja ympäristön hahmotettavuutta. 6

7 3. Tulokset analysoitiin ja jaettiin matkantekoa vaarantaviin, vaikeuttaviin ja estäviin tekijöihin. Tutkimuksen aikana esiin nousseet hyvät suunnitteluratkaisut esitellään raportissa sen mukaan, mihin tarpeisiin ne ensisijaisesti vastaavat. Videoiden ja kuvamateriaalin avulla havainnointikierroksen aikana käytyihin keskusteluihin sekä tehtyihin havaintoihin on tarvittaessa helppo palata jälkeenpäin työryhmissä. Havainnointikierrosten reiteistä ja kohteista tiedotettiin etukäteen, mutta vasta kierroksen aikana osallistujille annettiin matkustamiseen liittyviä tavoitteita, joiden onnistumista arvioitiin kierrosten aikana. Tavoitteena oli esimerkiksi löytää asemalta tietty kohde, käyttää tiettyä palvelua tai hankkia tietty matkustusinformaatio. Näin testattiin asemaympäristöjen opastusta, matkustusinformaation saavutettavuutta ja rakennetun ympäristön sekä palvelujen esteettömyyttä. Havainnointikierroksilla testattiin erilaisia matkustustilanteita, joissa osallistujat pyrkivät toimimaan itsenäisesti. Tutkimukseen osallistuneet arvioivat ja päättivät itse halusivatko he kokeilla toimia itsenäisesti uudessa tilanteessa tai kohteessa. Osa liikuntaesteisistä osallistujista testasi havainnointikierroksella ensimmäistä kertaa raitiovaunulla ja lähijunalla matkustamista. Heitä avustettiin tarvittaessa muun muassa raitiovaunuun siirtymisessä sekä kuljettaessa pidempiä etäisyyksiä asemaympäristössä esimerkiksi tiettyä liityntäliikennepysäkkiä haettaessa. 7

8 3. Yhteenveto keskeisistä kyselytuloksista Internetissä julkaistuun raideliikenteen käytettävyyttä ja saavutettavuutta mittaavaan kyselyyn vastasi yhteensä 151 henkilöä eri kohderyhmistä. Kattavassa kyselyssä selvitettiin muun muassa kuinka paljon liikuntaesteiset ja aistivammaiset käyttävät raideliikennettä ja mitkä ovat yleisimmät syyt raideliikenteen käytön välttämiseen. Luvussa käsitellään oleellisimpia kyselytuloksia kaikkien vastaajien osalta. Eri kohderyhmiä koskevia yksityiskohtaisempia kyselytuloksia käsitellään luvuissa 4, 5 ja Taustatietoja Kyselyyn vastasi eniten työikäisiä henkilöitä. Lähes puolet vastaajista oli vuotiaita. Naisia kyselyyn vastasi 64 % ja miehiä 36 %. Suurin osa vastaajista ilmoitti asuvansa pääkaupunkiseudulla: Helsingissä 49 %, Espoossa 23%, Vantaalla 25 % ja muualla 4 %. K ys elyyn vas tanneet ikäryhm ittäin 60 % 50 % 48 % 40 % 30 % 33 % 20 % 17 % 10 % 0 % 1 % A lle 18 vuotta vuotta vuotta vuotta 1 % Y li 75 vuotta Kaavio 1. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma. Kuurojen ja kuuroutuneiden henkilöiden osuus kuulovammaisten vastauksista oli 42 %. Näkövammaisista vastaajista 77 % ilmoitti olevansa heikkonäköisiä ja 23 % sokeita. Internet-kyselyyn vastaaminen on näkövammaisille usein hankalaa ja todennäköisesti tämän vuoksi näkövammaisten vastaajien ryhmä jäi vähän muita ryhmiä pienemmäksi. Näkövammaiset olivat kuitenkin hyvin edustettuina haastatteluissa ja havainnointikierroksilla. in Liikuntaes teis ten, kuulovam m ais ten ja näkövam m ais ten os uus kaikis ta vas tauks is ta (Osa vastaajista kuuluu useampaan kuin yhteen ryhmään) % % 75 tta 1 % Y li 75 vuotta % Liik untaes teis iä n= 87 32% K uulovam m ais ia n= 49 20% Näkövam m aisia n= 30 Kaavio 2. Vastanneiden määrä kohderyhmittäin. 8

9 Kyselyyn vastanneista suurin osa ilmoitti käyttävänsä yhtä tai useampaa liikkumisen tai toimimisen apuvälinettä, kuten pyörätuolia (23 %,) sähköpyörätuolia (13 %), kyynärsauvoja (11 %), kävelykeppiä (10 %), sähkömopoa (6 %) tai rollaattoria (5 %). Valkoista keppiä käytti 10 % ja kuulokojetta 18 % vastanneista. 3.2 Raideliikenteen käytön määrät kohderyhmittäin Liikuntaesteiset matkustajat käyttävät raideliikenteen kulkuvälineitä muita ryhmiä vähemmän. Esimerkiksi metroa ei käytä lainkaan 18 %, lähijunaa 25 % ja raitiovaunua 23 % liikuntaesteisistä. Kyselyyn vastanneet näkövammaiset ja kuulovammaiset henkilöt käyttävät aktiivisesti joukkoliikennettä (Kaavio 3). K uinka us ein m atkus tat s euraavilla kulkuvälineillä: Liikuntaesteisten vastaukset K uinka us ein m atkus tat s euraavilla kulkuvälineillä: K uinka us ein mliikuntaesteisten atkus tat s euraavilla vastaukset kulkuvälineillä: K uinka Liikuntaesteisten us ein m atkus tat vastaukset s euraavilla kulkuvälineillä: K uinka us ein mliik atkus untaesteisten tat s euraavilla vastauk kulkuvälineillä: set P ä ivittä in ta i lä h e s p ä ivittä in Vä h in tä ä n ke rra n viiko s s a Vä h in tä ä n ke rra n ku u s s a H a rve m m in E n la in ka a n e i va s ta u s ta P ä ivittä in ta i lä h e s p ä ivittä in Vä h in tä ä n ke rra n viiko s s a Vä h in tä ä n ke rra n ku u s s a P ä0 ivittä % in ta i lä h e s 20 p ä ivittä % in Liikuntaesteisten Vä h in 40 tä% ä n kevastaukset rra n viiko60 s s% a Vä h in tä80 ä n % ke rra n ku u s s100 a % H a rve m m in E n la in ka a n e i va s ta u s ta H a rve P äm ivittä m in in ta i lä h e s p ä ivittäe in n la in ka Väah n in tä ä n ke rra n viikoes i sva a s ta u s ta Vä h in tä ä n ke rra n ku u s s a P ä ivittä in ta i lä h e s p ä ivittä in Vä h in tä ä n ke rra n viiko s s a Vä h in tä ä n ke rra n ku u s s a M etrolla 0 H% a rve 13 K uinka 7 20 us % ein 14m atkus40 tat % Es n euraavilla la in ka41 a n kulkuvälineillä: 60 % 80 % e18 i va s ta u s ta % 0 % H a rve m m in 20 % Liikuntaesteisten 40 E n % la in kavastaukset a n 60 % e i va80 s ta u% s ta 100 % M etrolla % 40 % 60 % 80 % 100 % P% ä ivittä 13in ta i lä7h e20 s p% ä ivittä 14 in Vä40 h in% tä ä n ke rra41 n viiko 60 s % s a Vä h in tä80 ä n % ke 18rra n ku u s s7 100 a % Lähijunalla M etrolla H 13 a rve m m in 7 14 E n la in ka a n 41 e i va s ta u s ta 18 7 Lähijunalla M M etrolla R aitiovaunulla 0 % % 6 40 % % 80 % % Lähijunalla R aitiovaunulla Lähijunalla Lähijunalla M etrolla R aitiovaunulla 7 11 K uinka 6 us ein m atkus tat s 46 euraavilla kulkuvälineillä: 23 7 R aitiovaunulla Näkövammaisten 40 vastaukset Lähijunalla 25 8 R aitiovaunulla 7 K11 uinka us6ein m atkus tat s euraavilla 46 kulkuvälineillä: % 20 % Näkövammaisten 40 % vastaukset 60 % 80 % 100 % R aitiovaunulla 7 K uinka 11 us6ein m atkus tat s euraavilla 46 kulkuvälineillä: 23 7 K uinka us Näkövammaisten ein m atkus tat s euraavilla vastaukset kulkuvälineillä: M etrolla0 % % Näkövammaisten 4027 % vastaukset 6013 % % % 0 % K20 uinka % us ein m40 atkus % tat s euraavilla 60 % kulkuvälineillä: 80 % 100 % 0 % K uinka us % ein mnäk atkus övammaisten 40 tat 27% s euraavilla vastauk kulkuvälineillä: 60 13% set % % Lähijunalla M etrolla Näkövammaisten vastaukset M etrolla Lähijunalla M etrolla 0 % % % % % 100 % R aitiovaunulla 0 % % 40 % % % % Lähijunalla R aitiovaunulla Lähijunalla M etrolla M etrolla K uinka us ein m atkus tat s euraavilla kulkuvälineillä: R aitiovaunulla R aitiovaunulla 7 23 Kuulovammaisten 23 vastaukset Lähijunalla K uinka us ein m atkus tat s euraavilla kulkuvälineillä: 0 % 20 % Kuulovammaisten 40 % vastaukset 60 % 80 % 100 % R aitiovaunulla 7 R aitiovaunulla K uinka us23 ein m atkus tat 23 K uinka us ein m atkus tat s s euraavilla kulkuvälineillä: 33 3 M etrolla0 % % Kuulovammaisten % vastaukset 2960 % 80 % % M etrolla 0 % 0 % % 20 % % % %% 80 % % Lähijunalla K22 uinka us ein m atkus 20 tat s euraavilla 18 kulkuvälineillä: 31 Kuulovammaisten vastaukset K uinka us ein m atkus tat s euraavilla kulkuvälineillä: Kuulovammaisten vastauk set M etrolla M etrolla R aitiovaunulla Lähijunalla 0 % % % 60 % % % Lähijunalla R aitiovaunulla Lähijunalla 0 % % % % % % M etrolla Kaavio 3. Näkövammaiset ja liikuntaesteiset henkilöt suosivat eniten metroa, kuulovammaiset henkilöt R aitiovaunulla M etrolla matkustivat R aitiovaunulla paljon Lähijunalla sekä metrolla 22 että lähijunalla. 20 Liikuntaesteisten 18 kohderyhmässä 31 lähijuna 4 4 oli vähiten käytetty raideliikenteen kulkuväline. Näkö- ja kuulovammaiset henkilöt käyttivät vähemmän raitiovaunua verrattuna RLähijunalla 12 metroon aitiovaunulla ja lähijunaan R aitiovaunulla

10 K äyttäis itkö raideliikennettä enem m än, m ikäli m atkanteko olis i S inulle helpom paa? Vertailu k ohderyhmittäin, % Liik untaes teis et K uulovam m ais et N äk övam m ais et K y llä, huom attavas ti enem m än K y llä, jonk in verran V ähän tai en ollenk aan E n os aa s anoa Kaavio 4. Suurin osa kyselyyn vastanneista käyttäisi joko huomattavasti tai jonkin verran enemmän raideliikennettä, mikäli matkanteko olisi vaivattomampaa. 3.3 Syitä raideliikenteen käytön välttämiseen Raideliikenneympäristöissä kohdataan edelleen paljon esteitä Erityisesti näkövammaiset ja liikuntaesteiset matkustajat kohtaavat edelleen paljon esteitä raideliikenteen ympäristöissä. Näkövammaisten vastauksissa oli selkeä ero verrattuna muihin ryhmiin (kaavio 5). Ympäristöä suunnitellaan yleensä visuaalisista lähtökohdista, jolloin näkövammaisten tarpeita ei osata ottaa riittävästi suunnittelussa huomioon. Hankalia paikkoja näkövammaisille ovat asemien lähiympäristöt, raitiovaunupysäkit, liityntäliikennealueet ja asemien kulkuväylät. Liikuntaesteisille hankalimpia paikkoja ja tilanteita ovat kulkuvälineisiin siirtymiset, asemien lähiympäristöt, hissit ja liukuportaat sekä raitiovaunupysäkit. Kuulovammaiset matkustajat kohtaavat eniten esteitä asemien lipunmyynti- ja palvelupisteissä, kulkuvälineissä, asemien lähiympäristössä ja liityntäliikennealueilla. Eri paikoissa kohdatut esteet voivat liittyä rakennettuun ympäristöön, mutta myös tiedon tai palvelun saatavuuteen (kaavio 6). Kuulutukset sekä poikkeustietojen saavutettavuus aiheuttivat ongelmia kaikille kyselyyn vastanneille, mutta erityisesti aistivammaisille matkustajille. 53 % näkövammaisista myös vastasi jääneensä tiedonpuutteen vuoksi väärällä asemalla pois. Liikuntaesteisille vaikeuksia on tuottanut hissin löytäminen asemaympäristössä sekä asemalle tai laiturille pääseminen hissin ollessa epäkunnossa. Näkövammaisilla matkustajilla on hankaluuksia löytää asemalla oikeaa laituria, pysäkkiä, hissiä tai kulkuvälinettä. Joukkoliikennevälineen vaihtamista vältellään 43 % kaikista vastaajista välttelee raideliikenteen käyttämistä, mikäli matkalla pitää vaihtaa joukkoliikennevälineestä toiseen. Erityisesti liikuntaesteiset (48 %) ja näkövammaiset (33 %) välttelivät vaihtoyhteyksien käyttämistä. Kuulovammaisista matkustajista vaihtoyhteyksien käyttämistä vältteli 12 %. 10

11 O letko kohdannut m atkus tam is ta vaikeuttavia es teitä s euraavis s a raideliikenteen ym päris töis s ä tai tilanteis s a? Kyllä vastaukset. Vertailu kohderyhmittäin, % Liik untaes teis et K uulovam m ais et N äk övam m ais et A s em ien ja laiturien välittöm äs s ä lähiy m päris tös s ä? A s em ien lähellä olevien vaihtoy htey k s ien py s äk k ialueilla? A s em arak ennus ten k ulk uväy lillä? A s em ien lipunm y y nti- tai neuvontapis teis s ä? A s em an his s eis s ä tai liuk uportais s a? A s em an W C -tilois s a? M uiden as em alla s ijaits evien palvelujen tilois s a, es im. k ahvilta, k ios k it, ravintolat? M etrolaitureilla? Lähijunien laitureilla? R aitiovaunupy s äk eillä? N ous tes s a tai pois tues s a k ulk uvälinees tä(m etro, lähijuna tai raitiovaunu)? K ulk uvälinees s ä (m etro, lähijuna tai raitiovaunu) m atk us taes s a? Kaavio 5. Raideliikenneympäristöissä kohdataan usein esteitä. Matkustamista estävä tai vaikeuttava asia voi koskea rakennettua ympäristöä, matkustusinformaation tai palvelun saavutettavuutta. Näkövammaiset kohtaavat muita ryhmiä enemmän esteitä asemaympäristöissä. 11

12 Vaikeat sääolosuhteet, pimeys ja ruuhkat vähentävät raideliikenteen käyttöä kohderyhmissä Raideliikenteellä matkustamista välteltiin myös hankalissa sääoloissa, kuten kovalla pakkasella ja maanpinnan ollessa jäinen. Myös ruuhka-aikoina ja pimeän tulon jälkeen matkustamista välteltiin. Moni kyselyyn vastanneista käyttää vain entuudestaan tuttuja asemia ja reittejä Näkövammaisista 40 %, liikkumisesteisistä 36 % ja kuulovammaisista 16 % ilmoitti käyttänsä vain entuudestaan tuttuja ja opeteltuja raideliikenteen reittejä. Osalla näkövammaisista matkustajista liikkumistaidon ohjaus on välttämätöntä uusissa ympäristöissä. Muiden kohdalla tulos kertoo siitä, ettei itsenäiseen pärjäämiseen uudella reitillä luoteta. O nko S inulla ollut vaikeuks ia s aada s euraavanlais ta tietoa, opas tus ta tai palvelua pääkaupunkis eudun as em illa, kulkuvälineis s ä tai laiturialueilla? Kyllä vastaukset. Vertailu kohderyhmittäin, % Liik untaes teis et K uulovam m ais et N äk övam m ais et A s em alle oli hank ala löy tää puutteellis en opas tuk s en vuok s i M inulla oli vaik euk s ia löy tää his s iä puutteellis en opas tuk s en vuok s i M inulla oli vaik euk s ia löy tää as em alla oik eaa laituria M enin tietäm ättäni väärään k ulk uvälinees een Jäin väärällä as em alla pois tiedon puutteen vuok s i M inulla oli vaik euk s ia s aada as em alta tarvits em iani aik ataulutietoja E n s aanut as em alla k uulutuk s is ta s elvää huonon ak us tiik an tai m elun vuok s i E n s aanut k ulk uvälinees s ä k uulutuk s is ta s elvää tai k uulutuk s et puuttuivat k ok onaan S ain k uulutuk s is ta väärää tietoa E n s aanut as em alla tietoa poik k eus tilantees ta Kaavio 6. Opastuksen ja matkustusinformaation saavutettavuutta tulee edelleen kehittää. Eniten ongelmia aiheuttivat kuulutusten epäselvyys tai puuttuminen. Poikkeusliikennetiedotukset yleensä kuulutetaan. Lähtölaiturin löytäminen asemalla on erityisen hankalaa näkövammaisille. Liikuntaesteisillä on hankaluuksia löytää asemalla hissiä. 12

13 Vältätkö raideliikenteen käyttäm is tä s euraavis s a tilanteis s a tai aikoina: Vertailua k ohderyhmittäin % -vastanneista L iiku n ta e s te is e t K u u lo va m m a is e t N ä kö va m m a is e t Mikä li m a tka lla p itä ä va ih ta a jo u kko liike n n e vä lin e e s tä to is e e n K o va lla p a kka s e lla K u n m a a s s a o n lu n ta ta i jä ä tä P im e ä n tu lo n jä lke e n R u u h ka -a iko in a Kaavio 7. Vaihtoyhteyksiö ja matkustamista hankalissa sääoloissa vältellään. Pelot ja epävarmuudet vaikuttavat raideliikenteen käyttöön Kyselyssä tiedusteltiin asioista, jotka aiheuttavat epävarmuutta tai suoranaista pelkoa raideliikenteellä matkustaessa. Epävarmuutta ja pelkoa aiheuttavat yleensä ne matkustamiseen liittyvät seikat, joiden toimintaan ei luoteta tai jotka ovat toistuvasti aiheuttaneet ongelmia. Epävarmuus tai pelko voi myös olla raideliikenteen käytön este. 43 % kuulo- ja 40 % näkövammaisista pelkäsi jäävänsä paitsi tärkeää tietoa poikkeustilanteessa. Liikuntaesteisiä vastanneita (39 %) eniten huoletti liikennevälineeseen siirtymisen onnistuminen itsenäisesti. Liikkumisesteiset ja näkövammaiset henkilöt kokivat enemmän pelkoa ja epävarmuutta, kuin kuulovammaiset. Epävarmuutta ja pelkoa aiheuttavia asioita on käsitelty tarkemmin kohderyhmittäin luvuissa 4, 5 ja Esteettömyyttä koskevien ennakkotietojen tarve Esteettömyyttä koskevia tietoja kaivattiin kaikissa kohderyhmissä huomattavasti nykyistä enemmän raideliikennematkan suunnittelua varten. Tietoa kaivattin erityisesti aseman lähellä olevista liityntäliikennealueista 77 %, esteettömyyteen vaikuttavista työmaa- ja remonttialueista 77 % ja poikkeusliikenteestä 75 %. (Kaavio 9) Suurin osa kyselyyn vastanneista hakee tarvitsemiaan aikataulu- ja reittitietoja Internetistä, mm. YTV:n reittioppaasta. Aikatauluja katsottiin myös tavallisista aikatauluvihoista. 23 % vastanneista oli tyytymättömiä aikataulu- ja reittitietojen saatavuuteen. 13

14 Us ein epävarm uutta tai pelkoa aiheuttavat as iat raideliikenteellä m atkus taes s a. Vertailu kohderyhmittäin, % Liik untaes teis et K uulovam m ais et N äk övam m ais et E n pärjääk ään m atk alla its enäis es ti E k s y n m atk alla tai joudun väärään paik k aan M y öhäs ty n tapaam is es ta tm s. rak ennetun y m päris tön es teiden vuok s i M y öhäs ty n tapaam is es ta tm s. aik ataulu- ja reittitietojen puutteen vuok s i K aadun, k om pas tun tai liuk as tun m atk alla P utoan tai horjahdan laiturilta E n pääs ek ään its enäis es ti liik ennevälinees een s is ään tai s ieltä ulos Jään k ulk uvälineen ovien väliin E n s aa tarvittaes s a apua m atk an aik ana Jään paits i tärk eää tietoa poik k eus tilantees s a A iheutan viivy ty s tä m uille m atk us tajille V oim ani ehty vät m atk alla Kaavio 8. Liikuntaesteiset ja näkövammaiset kokivat usein epävarmuutta siitä, pärjäävätkö he matkalla itsenäisesti. Liikennevälineeseen siirtyminen aiheutti eniten epävarmuutta liikuntaesteisten ryhmässä. Matkustusinformaation saatavuus poikkeustilanteessa aiheutti usein epävarmuutta aistivammaisten ryhmässä. Kaaviossa on esitetty kyllä, usein -vastaukset. 14

15 T arvits is itko ennen raideliikenteellä m atkus tam is ta enem m än alla kuvattuja es teettöm yys tietoja? Kyllä vastauk set. Vertailu k ohderyhmittäin, % L iiku n ta e s te is e t ku u lo va m m a is e t n ä kö va m m a is e t Tietoa m atalalattia vuorois ta Tietoa poik k eus liik entees tä Tietoa as em alaiturien tai py s äk k ien es teettöm y y des tä Tietoa as em arak ennus ten ja -palvelujen es teettöm y y des tä Tietoa es teettöm ien s is äänk äy ntien ja reittien s ijainnis ta Tietoa m ik äli as em an his s it ovat epäk unnos s a Tietoa ty öm aa- ja rem onttialueis ta, jotk a vaik uttavat es teettöm y y teen Tietoa as em ien lähellä olevis ta liity ntäliik ennealueis ta (vaihtoy htey det) Tietoa as em ien erity is - ja vam m ais palveluis ta Kaavio 9. Erityisryhmiin kuuluvat matkustajat haluaisivat saada enemmän esteettömyyttä koskevia tietoja matkan suunnittelua varten. 15

16 4. Liikuntaesteiset matkustajat Luvussa käsitellään erityisesti liikuntaesteisiä matkustajia koskevia tutkimustuloksia. Tärkeimmät kehittämiskohteet luvussa määritellään oleellisimmat raideliikenteen saavutettavuutta parantavat kehittämistarpeet ja ideat sekä käyttäjätutkimuksessa esiin nousseet liikuntaesteisiä palvelevat hyvät ratkaisut. Kyselyyn vastasi yhteensä 87 liikuntaesteistä henkilöä, joista suurin osa ilmoitti käyttävänsä apuvälineitä, kuten pyörätuolia tai rollaattoria liikkumisen ja toimimisen apuna. Haastatteluihin osallistui seitsemän liikuntaesteistä henkilöä, joista neljä osallistui myös havainnointikierroksille. Kaikilla haastatelluilla oli ongelmia jalkojen toimintakyvyssä. Ylävartalon ja käsien toimintakyvyssä ongelmia oli neljällä, lisäksi yksi haastatelluista oli sokea. Kelattavaa pyörätuolia käyttää pääsääntöisesti neljä henkilöä, sähkömopoa kaksi ja sähköpyörätuolia yksi henkilö. Kolme henkilöä kykeni käyttämään itsenäisesti ainakin metroa, neljä haastatelluista tarvitsi aina tai lähes aina avustajaa liikkuessaan julkisilla liikennevälineillä. Puolet haastatelliusta ei ollut uskaltanut kokeilla itsenäisesti lähijunaa ja raitiovaunua, koska olivat epävarmoja matkan onnistumisesta. Kierroksia tehtiin liikuntaesteisten kanssa yhteensä kolme, johon osallistui kolme kelattavan pyörätuolin käyttäjää ja yksi sähkömopon käyttäjä. Lisäksi kuulovammaisten kierrokselle osallistui yksi kyynärsauvoja ja rollaattoria käyttävä kuulovammainen henkilö. Kierroksilla testattiin Myllypuron, Kalasataman, Kampin ja Rautatieaseman metroasemia. Lähijuna-asemista testattiin Pasila, Leppävaara ja Rautatieasema. Korotettuja raitiovaunupysäkkejä testattiin Kampissa (Mannerheimintiellä, Simonkadulla, Fredrikinkadulla) sekä Kauppatorilla (kauppahallin edusta) ja Rautatieasemalla. Liityntäliikennealueita arvioitiin Kampissa, Rautatieasemalla ja Leppävaarassa. 4.1 Epävarmuutta ja pelkoa raideliikenteessä aiheuttavat tekijät Liikuntaesteisiltä osallistujilta tiedusteltiin mitkä asiat aiheuttavat turvattomuutta, epävarmuutta tai suoranaista pelkoa raideliikenneympäristöissä. Samat kysymykset esitettiin myös Internetkyselyssä, jonka tuloksia esitellään sivulla 14. Haastattelussa epävarmuutta aiheuttavista asioista käytiin keskusteluja. Avustajan kanssa kulkevat henkilöt kokivat vähemmän turvattomuutta kuin itsenäisesti raideliikennettä käyttävät liikuntaesteiset henkilöt. Turvattomuutta ja epävarmuutta aiheuttavat seuraavat asiat: En pääsekään itsenäisesti liikennevälineeseen sisään tai sieltä ulos. Ongelma koskettaa lähinnä raitio- ja lähijunaliikennettä ja johtuu kulkuvälineen sekä laiturialueen väliin jäävästä liian suuresta raosta, joka on hankala ylittää apuvälineen kanssa. Vaikea ja epävarma siirtyminen kulkuvälineeseen mainittiin usein syyksi moneen epävarmuutta aiheuttavaan asiaan: en pärjääkään matkalla itsenäisesti, en ehdi ajoissa perille, en saa apua tarvittaessa tai jään kulkuvälineen ovien väliin. En pärjääkään matkalla itsenäisesti, en saa apua tarvittaessa. Raideliikenteen ympäristöissä on edelleen esteitä, jotka estävät tai vaikeuttavat itsenäistä matkantekoa. Tämän vuoksi esimerkiksi vieraille reiteille lähtemistä saatetaan välttää, koska matkan onnistumiseen ja avun saamiseen tarvittaessa ei luoteta. Uusille reiteille lähtemistä saatetaan jännittää myös avustajan kanssa. Monet sähkökäyttöiset apuvälineet ovat painavia ja avustaminen hankalissa paikoissa on vai- 16

17 keaa erityisesti, jos avustajana toimiva on itse iäkäs tai heikkovoimainen. Fyysisen ympäristön esteiden lisäksi matkantekoa voi estää epävarma tai vaikea tiedonsaanti esteettömyyteen vaikuttavista asioista. Myöhästyn tapaamisesta tms. rakennetun ympäristön esteiden tai aikataulu- ja reittitietojen puutteen vuoksi. Matalalattiatietojen saamisessa on paljon hankaluuksia sekä ennakkoon että asemalla, jolloin matalalattiavuoroja voi joutua odottamaan pitkäänkin. Matka voi katketa esimerkiksi myös siihen, että asemalla oleva hissi on epäkunnossa ja liikkumisesteinen matkustaja ei ole saanut tästä etukäteen tietoa. Jään kulkuvälineen ovien väliin. Hitaasti ja epävarmasti liikkuvat ovat suuremmassa vaarassa jäädä automaattisesti sulkeutuvien ovien väliin. 4.2 Vaaratilanteita ja tapaturmia raideliikenteessä aiheuttavat tekijät Kyselytutkimuksen mukaan jyrkät ja liukkaat luiskat, liukkaat pinnat ja huonosti havaittavat tasoerot aiheuttavat eniten tapaturmia ja vaaratilanteita liikuntaesteisille matkustajille (kaavio 10). Haastatteluihin osallistuneet eivät olleet kohdanneet vakavia vaaratilanteita tai tapaturmia raideliikenteessä, mutta havainnointikierroksella sattui pieni tapaturma lähijunaan siirryttäessä. Sähkökäyttöisen apuvälineen avulla kulkeva voi törmätä muihin matkustajiin, mikäli kulkuvälineeseen siirtyminen on huonosti järjestetty. Havainnointikierroksella , sattui törmäystilanne lähijunaan siirryttäessä. Odotimme Pasilan asemalla matalalattiavaunun ensimmäisen oven kohdalla konduktööriä laittamaan väliaikaisen luiskan paikalleen. Konduktööri ei ilmaantunut paikalle ja juna oli lähdössä. Kierroksella mukana ollut kelattavan pyörätuolin käyttäjä pääsi avustettuna sisään. Sähkömopon käyttäjää ei voinut avustaa, jolloin hän päätti yrittää itsenäisesti vaunuun sisään. Sähkömopon käyttäjä joutui ylittämään aseman laiturin ja junan välisen railon tavallista kovemmalla vauhdilla, jotta pääsisi railon ylitse. Sisään päästyään hän ei saanut riittävän nopeasti apuvälinettään pysäytettyä, jolloin se osui taaempana eteistilassa seisovaa matkustajaa sääreen. Tilanne oli varsin ikävä ja vaikka onnettomuudelta vältyttiin, siinä olisi voinut käydä pahemminkin. Konduktööriä ei ilmaantunut paikalle auttamaan myöskään vaunusta ulospääsemisessä Rautatieasemalle saavuttaessa. 4.3 Raideliikenteellä matkustamista estävät ja vaikeuttavat tekijät Yhdeksi suuremmaksi lähijunien ja raitiovaunujen käyttöä estäväksi tekijäksi koettiin vaikea ja epävarma siirtyminen kulkuvälineeseen apuvälineen kanssa. Metrovaunuun sisään ja ulos siirtymisessä ei lmennyt ongelmia. Tutkimukseen osallistuneet liikuntaesteiset kokivat metron varsin esteettömäksi kulkuvälineeksi. He ovat kuitenkin kohdanneet metroasemilla ja niiden lähiympäristöissä erilaisia esteitä. Havainnointikierroksella matkaa vaikeuttivat hankalat risteykset, pitkät etäisyydet, muuttuneet järjestelyt asematiloissa ja vaikeasti saatava tieto matalalattiavuoroista. Kyselytutkimuksessa nousi esiin myös puutteet opastuksessa (kaavio 11). Havainnointikierroksilla kelattavan pyörätuolin käyttäjät ja sähkömopon käyttäjä ei päässyt itsenäisesti sisään matalalattiamalliseen raitiovaunuun. Havainnointikierroksilla testattiin raitiovaunulla matkustamista kolmella eri kierroksella neljän osallistujan kanssa tehdyllä 17

18 O nko S inulle s attunut viim e vuos ina s euraavia vaaratilanteita tai tapaturm ia pääkaupunkis eudun as em illa tai as em ien lähiym päris tös s ä? Liikuntaesteisten vastaukset % Kyllä, us eas ti Kyllä, kerran tai pari kertaa Vaarallis en jyrkkä tai liukas luis ka aiheutti ka a tu m is e n ta i va a ra tila n te e n H o rja h d in ta i ka a d u in, ko s ka ku lku vä ylä o li liu ka s H orjahdin tai kaaduin, kos ka en havainnut ta s o e ro a ta i p o rta ita H orjahdin tai kaaduin, kos ka s uojakaide puuttui ta i o li vä ä rin s ijo ite ttu H o rja h d in ta i ka a d u in liu ku p o rta is s a Jäin as em alla apuvälineeni kans s a jum iin va ike a ku lku is e e n ko h ta a n Ylittä e s s ä n i ris te ys tä a s e m a lle p ä ä s tä ks e n i jä in ris teyks es s ä apuvälineen kans s a jum iin tai jo u d u in kä ä n tym ä ä n ta ka is in H orjahdin tai kaaduin as em alla olevien työ m a a jä rje s te lyje n ta kia H o rja h d in ta i ka a d u in h u o n o n va la is tu ks e n ta kia Seis oin tai kuljin huom aam attani vaarallis en lä h e llä la itu rin re u n a a Kaavio 10. Huonosti toteutettu luiska, liukas kulkuväylä, hankalasti havaittavat tasoerot ja portaat sekä puutteelliset suojakaiteet ovat aiheuttaneet eniten tapaturmia ja vaaratilanteita liikuntaesteisten ryhmässä. kierroksella raitiovaunumatka keskeytyi heti alkuunsa, koska sähkömopon käyttäjä ei päässyt matalalattiaiseen (Variotram) raitiovaunuun itsenäisesti sisään Mannerheimintien Lasipalatsin pysäkiltä. Apuvälineen suuren painon takia auttaminen oli mahdotonta. Samalle kierrokselle osallistunut kelattavan pyörätuolin käyttäjä yritti itsenäisesti sisään vaunuun, mutta jumittui raitiovaunun ja laiturin väliseen rakoon. Avustettuna hän kuitenkin pääsi sisään. Havainnointikierroksilla 3.6 ja 4.6 raitiovaunuun siirryttiin Simonkadun pysäkiltä ja Fredrikinkadun pysäkiltä (Kampin kauppakeskuksen edestä). Kelattavan pyörätuolin käyttäjät eivät kummallakaan havainnointikierroksella uskaltaneet yrittää itsenäisesti sisään raitiovaunuun, koska pysäkin ja vaunun välinen rako vaikutti liian suurelta. Avustettuna siirtyminen kuitenkin onnistui. Tosin 3.6 tehdyllä kierroksella kelattavan pyörätuolin käyttäjän puoliso, joka toimi kierroksella 18

19 2. 3. Kuvat 2 ja 3. Kelattavan pyörätuolin käyttäjät tarvitsevat avustusta päästäkseen sisään matalalattiamalliseen raitiovaunuun korotetulta pysäkiltä. Rako pysäkin ja kulkuvälineen välillä on edelleen liian suuri. avustajana, oli huolissaan siitä, että pyörätuoli jäisi jumiin laiturin väliseen rakoon eikä hänen voimansa riittäisi pyörätuolin siirtämiseen. Lähiympäristön esteet hankaloittavat asemalle pääsyä. Monen haastatellun kohdalla vähäinen raideliikenteen käyttö johtui aseman tai pysäkin lähialueen esteistä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asemalle päästäkseen heidän pitäisi ottaa taksi. Pääkaupungin sisäisissä matkoissa taksimatka kannattaa tällöin ottaa ennemmin suoraan määränpäähän saakka. Haastatteluissa raitiovaunureitin varrella asuva kelattavan pyörätuolin käyttäjä harmitteli, ettei voinut käyttää raitiovaunua itsenäisesti pieniin kauppamatkoihin. Ilmaisia taksimatkoja on käytössä vain rajoitettu määrä ja lyhyen kauppamatkan tekemiseen niitä kuluu kaksi. Raitiovaunujen matalalattiatietoja ei ollut tuolloin saatavilla aikatauluissa ja pysäkille päästäkseen hän joutui ylittämään hankalan risteyksen. Kyselytutkimuksessa 46 % liikuntaesteisistä vastanneista oli kohdannut esteitä asemien lähiympäristössä. Havainnoinnissa todettiin, että konduktöörit eivät aina joko ehdi tai huomaa tulla paikalle auttamaan liikuntaesteistä matkustajaa. Lähijunia testattiin kolmen liikuntaesteisen käyttäjän kanssa 26.5 ja 4.6 tehdyillä kierroksilla, joihin osallistui kaksi kelattavan pyörätuolin käyttäjää sekä yksi sähkömopon käyttäjä. Kelattavan pyörätuolin käyttäjät eivät uskaltaneet kokeilla itsenäisesti siirtymistä laiturilta lähijunaan, koska rako laiturin ja vaunun välillä on liian suuri. Kun paikalle saatiin konduktööri laittamaan väliaikainen luiska vaunun ja laiturin väliin, onnistui itsenäinen siirtyminen ongelmitta. Matalalattiavuorojen aikataulutietojen saatavuudessa on puutteita asemalla sekä hakupalveluissa. Havainnointikierroksilla todettiin, että lähijunien matalalattiatietoja ei saanut asemalla muuta kuin jonottamalla lipunmyyntipisteeseen ja kysymällä virkailijalta. Tietoa matalalattiavuoroista yritettiin saada myös Pasilan asemalla liikuntaesteisille matalammalle sijoitetun infopisteen kautta. Infopisteestä pääsi mm. VR:n Internet sivuille. Tulostettavia pdf muodossa olevia aikatauluja, joissa on tiedot matalalattiavuoroista, ei kuitenkaan saanut infopisteessä avattua. Matalalattiavuorojen tietoja ei saa tavallisen hakutoiminnon kautta. Kyselytutkimuksessa 37 % 19

20 4. 5. Kuva 4 ja 5. Siirreltävän luiskan avulla matalalattiamalliseen lähijunaan pääsee esteittä sisään myös pyörätuolin käyttäjät. Luiskan laittaa paikalleen konduktööri. Luiska on sijoitettu eteistilan lukolliseen kaappiin. liikuntaesteisistä on joutunut odottamaan kohtuuttoman kauan matalalattiavaunua tiedon puutteen vuoksi. 28 % ilmoitti vaikeuksista saada asemalta tarvittavia aikataulutietoja. Esteetön sisäänkäynti sijaitsee vaikeakulkuisen risteyksen toisella puolella. Mikäli esteettömiä sisäänkäyntejä on vain yksi, voi esteeksi muodostua vaikeakulkuinen risteys, jota liikuntaesteinen ei uskalla itsenäisesti lähteä ylittämään. Pitkät etäisyydet ja puutteellinen opastus vaikeuttavat hitaasti liikkuvan matkantekoa. Hitaasti ja epävarmasti liikkuville pitkät etäisyydet ja puutteet opastuksessa, erityisesti esteettömille reiteille opastamisessa, vaikeuttavat tai estävät raideliikenteellä matkustamista. Entuudestaan vieraalla asemalla hissiä lähdetään usein etsimään matkustajavirran mukana, joka vie yleensä 6. Kuva 6. Pasilan asemalla on pyörätuolin käyttäjille sijoitettu infopiste, jossa on yhteys HKL:n, YTV:n ja VR:n Internet-sivuille. Infopisteen kautta ei kuitenkaan saa lähijunien matalalattiavuorojen aikataulutietoja. 20

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Yhteistyötahot SOTERA Sosiaali- ja

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ESTEETÖN RAIDELIIKENNE

TULEVAISUUDEN ESTEETÖN RAIDELIIKENNE Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera Ira Verma Johanna Hätönen Päivi Aro TULEVAISUUDEN ESTEETÖN RAIDELIIKENNE käytettävyys

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma

Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Sirpa Laitinen WSP LT-Konsultit Oy 1 Esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Pasilan asema 1. kerros Työryhmä: Sirpa Laitinen WSP LT-Konsultit

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen ESTEETÖN NAVIGOINTI Ari Virtanen NOPPA Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti Liikenne- ja viestintäministeriön matkustajainformaation visio: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kesäkuu 2013 Esteettömyysopas Keskuskirkko Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kirkko on valmistunut vuonna 1905. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1927, jolloin rakennettiin kirkon pohjoissivu

Lisätiedot

KÄTEVÄ. Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle. ELSA hankeseminaari 16.3.2006

KÄTEVÄ. Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle. ELSA hankeseminaari 16.3.2006 KÄTEVÄ Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle ELSA hankeseminaari 16.3.2006 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Visio 1.2 Työn tausta 1.3 Liittyminen LVM:n muihin hankkeisiin 1.4 Informaation määrittely

Lisätiedot

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa

Lisätiedot

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm NYKYTILAKARTOITUS HANGOSSA - KOTIHOIDON ASIAKKAAN KÄYTÖSSÄ OLEVAT APUVÄLINEET JA TULEVAISUUDEN APUVÄLINETARPEET HENKILÖKUNNAN ARVIOIMANA (TOTEUTUS VIIKOT 43-45/2013) - KOTIHOIDON HENKILÖSTÖN ITSEARVIOITU

Lisätiedot

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,

Lisätiedot

INNOVAATIOPROJEKTI PYÖRIEN KULJETUS JULKISISSA VÄLINEISSÄ MILLA LEHTONEN / CHRISTINA WARELIUS / OTSO LEPPÄNEN / JUHA TUOMOLA

INNOVAATIOPROJEKTI PYÖRIEN KULJETUS JULKISISSA VÄLINEISSÄ MILLA LEHTONEN / CHRISTINA WARELIUS / OTSO LEPPÄNEN / JUHA TUOMOLA MILLA LEHTONEN / CHRISTINA WARELIUS / OTSO LEPPÄNEN / JUHA TUOMOLA YLEISESTI pyörän kuljettamisesta julkisissa välineissä on tiedotettu todella huonosti perustuu pitkälti kuulopuheiden varaan tällä hetkellä

Lisätiedot

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin Raportti Helmikuu 2012 Vastauksia huomisen kysymyksiin Turvallisuus joukkoliikenteessä 2011 -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena matkustajat ja henkilökunta kokevat turvallisuustilanteen

Lisätiedot

Tourism Service Development Luotsi Projekti

Tourism Service Development Luotsi Projekti Tourism Service Development Luotsi Projekti Järvenpää-talon teatteri Julia Lindholm, Tina Tran, Elisa Vanajas, Tu Linh Do www.laurea.fi Sisältö Projektin esittely ja tavoitteet Tutkimustulokset 1. Markkinointi

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30.

Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30. Esteettömyyskartoitus, Kausalan torialue Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30. Kartoitustyö tehtiin käyttäjäarviona,

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy Mitä esteettömyys on? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta

Lisätiedot

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Opasteet Opasteiden on sovelluttava kaikille Pelkästään näköön tai kuuloon perustuvat opasteet ja informaatio tulee aina täydentää siten että aistin puuttuminen ei estä opasteen tai informaation käyttämistä.

Lisätiedot

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

Erillissaunavuorot Perhesaunavuorot Erityisryhmien uintivuorot Erityisryhmien kuntosalivuorot

Erillissaunavuorot Perhesaunavuorot Erityisryhmien uintivuorot Erityisryhmien kuntosalivuorot Erillissaunavuorot Perhesaunavuorot Erityisryhmien uintivuorot Erityisryhmien kuntosalivuorot www.vantaa.fi/liikunta Toiminnan järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin. 1 Sisällys Erillisaunavuorot ja perhesaunavuorot

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door on väliseinään integroitu tehdasvalmis liukuovikokonaisuus, jossa ovilevy liukuu runkoelementin sisään. Liunella huomioit tilan kaikki tarpeet yhdellä aukolla, sillä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

Joukkoliikenteen pysäkki

Joukkoliikenteen pysäkki Joukkoliikenteen pysäkki Joukkoliikenteen pysäkin pakolliset ominaisuustiedot on esitetty paksummalla fontilla, muut ominaisuustiedot ovat vapaaehtoisia. Pysäkillä voi olla joko suomen- tai ruotsinkielinen

Lisätiedot

Esteetöntä festivaalielämää

Esteetöntä festivaalielämää Teksti ja kuvat: Outi Salonlahti 8.10.2013 sivu 2 / 5 Useat rock-festivaalit ovat pyrkineet toiminnassaan siihen, että mahdollisimman monet voisivat nauttia tapahtuman tarjonnasta. Esimerkkejä alkaa ilahduttavasti

Lisätiedot

AVUSTAMISPALVELU. Johdanto. Turun kaupungin bussiliikenne. Kulkeminen junalla. Annikki Karjalainen

AVUSTAMISPALVELU. Johdanto. Turun kaupungin bussiliikenne. Kulkeminen junalla. Annikki Karjalainen AVUSTAMISPALVELU Johdanto Annikki Karjalainen Turun kaupungin bussiliikenne Turun kaupungin joukkoliikennetoimiston tarkastaja Reijo Niemi Kulkeminen junalla Annikki Karjalainen AVUSTAMISPALVELU Johdanto

Lisätiedot

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Lea Kömi, avustaja/omaishoitaja Pentti Laitinen,

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Vierailulla Vellamossa

Vierailulla Vellamossa Merikeskus Vellamo panostaa hyvään saavutettavuuteen ja viihtyisään ympäristöön 2009 sivu 2 / 13 Sisällys Johdanto...3 Viestintä ja saapuminen...3 Opasteet ja seinätekstit...5 Lainattavia apuvälineitä...7

Lisätiedot

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Esteettömyyttä kenen ehdoilla? Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen Seinäjoki 11.2.2010 Esteettömyyttä kenen ehdoilla? ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti projektipäällikkö, Vanhustyön keskusliitto, KÄKÄTE-projekti

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Rosa Lindqvist Sari Seppälä Sanna Viik 31.8.2010

Rosa Lindqvist Sari Seppälä Sanna Viik 31.8.2010 Rosa Lindqvist Sari Seppälä Sanna Viik 31.8.2010 PROFIILI: Ulko tai kotimaanmatkailija, joka vuokraa pyörän tai tuo oman pyörän mukanaan: Matkailija joka haluaa vuokrata pyörän muutamaksi tunniksi keskusta

Lisätiedot

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Esteettömyys sisäliikuntatiloissa Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Toimii asiantuntijan vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rakennetun

Lisätiedot

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä?

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä? 1(5) Saapunut: Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada vaikeavammainen henkilö, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi

Lisätiedot

Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 klo 9.30 Osallistujat: Pirkko Ihanamäki, vanhusneuvosto Eeva-Liisa Luukkonen,

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

A. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä

A. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä A. 1. TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 2. Ikä 1. Sukupuoli 3. Asuinpaikkakunta Reristeröity kotikuntasi 4. Katuosoite Osoitetietojen avulla määritetään, missä päin joukkoliikennepalvelut toimivat/eivät toimi

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Kaikille helppo matkanteko -seminaari 25.5.2016 Mirva Ilmoniemi, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lippujärjestelmän uudistus Arvioitu aikataulu Uudet kortinlukijat

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Esteettömyys asuntorakentamisessa Esteettömyys asuntorakentamisessa Lisäkustannus vai hyvää suunnittelua? 1.9.2015 Rakennusfoorumi RTS Sampo Vallius arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen ESITYKSEN

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 12.8.2010

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 12.8.2010 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro, Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistämisestä, selvitysmies Juhani Paajanen, LVM.

Kommenttipuheenvuoro, Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistämisestä, selvitysmies Juhani Paajanen, LVM. Kommenttipuheenvuoro, Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistämisestä, selvitysmies Juhani Paajanen, LVM. Helppo Liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Tarkistuslista on tehty vuonna 2004. Se pohjautuu norjalaisen DELTA-senteretin Museot kaikille pohjoismaissa -projektin puitteissa kehittämään kartoituskaavakkeeseen.

Lisätiedot

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Valaistus Valaistuksen merkitys näkö- ja kuulovammaisille henkilöille Hyvä valaistus on erityisen tärkeä heikkonäköisille henkilöille. Ympäristön hahmottaminen heikon näön avulla riippuu valaistuksen voimakkuudesta

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

Keski-Pasilan keskus Tripla

Keski-Pasilan keskus Tripla Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt

Lisätiedot

Toimivat esteettömät työtilat: case THL

Toimivat esteettömät työtilat: case THL Toimivat esteettömät työtilat: case THL ESKEN verkostoseminaari 18.3.2015 Mikko Nissinen, THL Kai Rajakaltio, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy 19.3.2015 THL 1 THL:n tehtävänä on tutkia, seurata ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/3 03.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/3 03.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 85 Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan lausunto koskien A. Kalle Könkkölän valtuustoaloitetta raitiovaunupysäkkien kunnostamisesta HEL 2012-004353 T 00

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle!

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle! Lentomatkat Kaikki reittiliikenteen lentoasemat ovat liikuntaesteettömiä ja varustettu Inva-WC:llä. Lentopalvelut ovat joustavat ja kohtelu myönteistä. Lentokoneeseen on helppo siirtyä matkustasiltaa pitkin

Lisätiedot

Juuso Kautiainen ESTEETTÖMYYSKYSELY KOKKOLAN ASUNTOMESSUALUEELLE

Juuso Kautiainen ESTEETTÖMYYSKYSELY KOKKOLAN ASUNTOMESSUALUEELLE Juuso Kautiainen B ESTEETTÖMYYSKYSELY KOKKOLAN ASUNTOMESSUALUEELLE B: Ajankohtaista - Aktuellt Juuso Kautiainen ESTEETTÖMYYSKYSELY KOKKOLAN ASUNTOMESSUALUEELLE Centria ammattikorkeakoulu 2013 1 JULKAISIJA:

Lisätiedot

Kaistanvaihtajat-tutkimus

Kaistanvaihtajat-tutkimus Kaistanvaihtajat-tutkimus Tulevaisuuden matkaajat ja palvelut Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Taustaa Tavoitteena oli selvittää työmatkansa autolla tekevien asenteita HSL tilasi työn Darwin Oy:ltä

Lisätiedot

LOHJA 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2. KULJETUSPALVELU JOTA HAETAAN 1 (7) KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI

LOHJA 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2. KULJETUSPALVELU JOTA HAETAAN 1 (7) KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI LOHJA Perusturvakeskus Vammaispalvelu Kalevankatu 4, 08100 Lohja 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (7) Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Puhelin

Lisätiedot

Selvitys aistivammaisten käytettävissä olevista luettelopalveluista. Loppuraportti, kalvot 26.5.2005

Selvitys aistivammaisten käytettävissä olevista luettelopalveluista. Loppuraportti, kalvot 26.5.2005 Selvitys aistivammaisten käytettävissä olevista luettelopalveluista Loppuraportti, kalvot Selvityksen tavoitteet Tavoitteena selvittää vammaisten käytettävissä olevia luettelopalveluja Valikoimaa puhelinluettelot,

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Niina Kilpelä, arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry / Siltasaarenkatu 4 00530 HELSINKI puh. (09) 6850

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi. Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat

Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi. Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat ESTEETTÖMYYS LIIKUNTATILOISSA Mitä esteettömyys on? - Esteettömässä

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Vammaisneuvosto esittää, että sille annettaisiin mahdollisuus tehdä lausunnot kaikkiin suunniteltaviin rakennuksiin ja rakenteisiin.

Vammaisneuvosto esittää, että sille annettaisiin mahdollisuus tehdä lausunnot kaikkiin suunniteltaviin rakennuksiin ja rakenteisiin. KIRKKONUMMEN VAMMAISNEUVOSTO 14.5.2008 1(5) YHTEENVETO ESTEETTÖMYYSKIERROKSISTA Vammaisneuvosto kävi tutustumassa Kirkkonummen keskusta-alueen (23.5.2007), Masalan (13.9.2007) ja Veikkolan (29.5.2007)

Lisätiedot

Kaupunki kaikille aisteille

Kaupunki kaikille aisteille Kaupunki kaikille aisteille Moniaistisuus ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto Kaupunkisuunnittelu Espoo, 16.11.2007 DI Jukka Jokiniemi Havaitseminen, moniaistisuus

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivistyslautakunta 30 22.06.2011 Sivistyslautakunta 52 22.05.2012 LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivltk 30 Koululaisten kuljetuksista on pyydetty tarjoukset

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina)

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina) ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina) Vastausohje: Valitse Sinulle sopiva tai sopivat vaihtoehdot ja merkitse rasti

Lisätiedot

ERILLISSAUNAVUOROT PERHESAUNAVUOROT ERITYISRYHMIEN UINTIVUOROT ERITYISRYHMIEN KUNTOSALIVUOROT

ERILLISSAUNAVUOROT PERHESAUNAVUOROT ERITYISRYHMIEN UINTIVUOROT ERITYISRYHMIEN KUNTOSALIVUOROT ERILLISSAUNAVUOROT PERHESAUNAVUOROT ERITYISRYHMIEN UINTIVUOROT ERITYISRYHMIEN KUNTOSALIVUOROT www.vantaa.fi/liikunta SISÄLLYS Erillisaunavuorot 3 Perhesaunavuorot 4 Erityisuintivuorot 5 Erityisryhmien

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti SAFA) asiantuntija, Invalidiliitto ry / esteettömyysprojekti puh (09) 6131 9263 tai 050 594

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS

KULJETUSPALVELUHAKEMUS KANGASALAN KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus Vammaispalvelut / kotihoito PL 50 36201 Kangasala Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (alleviivatkaa kutsumanimi) Hakemus

Lisätiedot

Opastus ja opasteet. Värit, kontrastit, valaistus ja näkövammaisten huomioinen opastuksessa 12.9.2014

Opastus ja opasteet. Värit, kontrastit, valaistus ja näkövammaisten huomioinen opastuksessa 12.9.2014 Opastus ja opasteet Värit, kontrastit, valaistus ja näkövammaisten huomioinen opastuksessa 12.9.2014 Arkkitehti SAFA, sis.ark, VTM, esteettömyysasiamies, Hanna-Leena Rissanen Näkövammaisten keskusliitto

Lisätiedot

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa (ESKO)

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa (ESKO) Työn tavoitteet: Kehittää erityisesti Kotkan palveluliikenteen esteettömyyttä määrittämällä kehittämistoimenpiteitä. Syventää Esteetön Kotka hankkeen kartoitustyötä liikennejärjestelyjen osalta. Lisätä

Lisätiedot