Tulevaisuuden esteetön raideliikenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden esteetön raideliikenne"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Yhteenveto pääkaupunkiseudun raideliikenteen käyttäjätutkimuksen tuloksista Hankkeen osaraportti 1/2009 Päivi Aro

2 2

3 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Käyttäjätutkimuksen menetelmät Miksi käyttäjätutkimusta tarvitaan? Keskeiset tutkimuskysymykset Käyttäjätutkimuksen aikataulu ja kulku 6 3. Yhteenveto keskeisistä kyselytuloksista Taustatietoja Raideliikenteen käytön määrät kohderyhmittäin Syitä raideliikenteen käytön välttämiseen Esteettömyyttä koskevien ennakkotietojen tarve Liikuntaesteiset matkustajat Epävarmuutta ja pelkoa raideliikenteessä aiheuttavat tekijät Vaaratilanteita ja tapaturmia raideliikenteessä aiheuttavat tekijät Raideliikenteellä matkustamista estävät ja vaikeuttavat tekijät Tärkeimmät kehittämiskohteet, hyviksi havaitut ratkaisut ja uudet ideat Näkövammaiset matkustajat Epävarmuutta ja pelkoa raideliikenteessä aiheuttavat tekijät Raideliikenteellä matkustamista vaarantavat tekijät Raideliikenteellä matkustamista estävät ja vaikeuttavat tekijät Tärkeimmät kehittämiskohteet, hyviksi havaitut ratkaisut ja uudet ideat Kuulovammaiset matkustajat Epävarmuutta ja pelkoa raideliikenteessä aiheuttavat tekijät Vaaratilanteita ja tapaturmia raideliikenteessä aiheuttavat tekijät Raideliikenteellä matkustamista estävät ja vaikeuttavat tekijät Tärkeimmät kehittämiskohteet, hyviksi havaitut ratkaisut ja uudet ideat Lopuksi 60

4 1. Johdanto Tulevaisuuden esteetön raideliikenne hankkeessa kartoitetaan ja tutkitaan julkisen liikenneverkoston ja erityisesti raideliikenteen asemien ja terminaalien käytettävyyden edellytyksiä. Raideliikenteen käytettävyyttä voidaan parantaa kaikkien käyttäjien näkökulmasta. Liikuntarajoitteisia ja aistivammaisia matkustajia palvelevat ratkaisut ovat hyödyllisiä myös muille matkustajille, kuten esimerkiksi iäkkäille sekä lastenvaunujen tai painavien matkatavaroiden kanssa matkustaville henkilöille. Hankkeen tarkoituksena on luoda raideliikenteen pysäkeille, asemille, terminaaleihin sekä niiden ympäristöön uusi käyttäjälähtöinen ratkaisumalli, jota voidaan hyödyntää Länsimetron ja Kehäradan suunnittelutyössä. Tässä osaraportissa esitellään projektin aikana tehdyn käyttäjätutkimuksen tuloksia. Käyttäjätutkimuksen tarkoituksena on antaa selkeä kokonaiskuva pääkaupunkiseudun raideliikenteen toimivuudesta sekä tärkeimmistä kehittämiskohteista erityisesti liikuntaesteisten ja aistivammaisten matkustajien osalta. Osa kehittämistarpeista koskettaa kaikkia tai lähes kaikkia matkustajia. Tuloksia hyödynnetään hankkeessa parhaiden suunnitteluratkaisuiden määrittämistyössä. Haastatteluissa ja havainnointikierroksilla tunnistetut eri käyttäjäryhmien kokemat ongelmat ja puutteet on jaoteltu matkantekoa vaarantaviin, estäviin ja vaikeuttaviin tekijöihin. Myös matkantekoa haittaavia epävarmuutta ja pelkoa aiheuttavia tekijöitä on kartoitettu ja analysoitu. Tutkimuksen aikana esiin nousseet parhaat ratkaisut on esitetty Tärkeimmät kehittämiskohteet luvuissa. Joihinkin tunnistettuihin ongelmiin ei tällä hetkellä ole olemassa hyvää ratkaisua. Näitä ongelmia ja tarpeita on kuvailtu tarkemmin jatkokehitystoimia varten. Käyttäjätutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat Ira Verma ja Johanna Hätönen Soterasta, Hanna-Leena Rissanen, Anna Ruskovaara ja Juha Seppälä Näkövammaisten Keskusliitosta, Harri Leivo Invalidiliitosta ja Jukka Rasa Kuuloliitosta. Käyttäjätutkimuksen organisoi Soteran toimeksiannosta Päivi Aro Pinko Oy:sta. 2. Käyttäjätutkimuksen menetelmät Tutkimuksessa arvioitiin koko matkaketju alkaen matkan suunnittelusta määränpäähän saapumiseen. Matkaketjun esteettömyyttä tarkasteltiin fyysisen ympäristön, matkustusinformaation, palvelujen ja käytäntöjen osalta. Matkaketjun eri osat muodostavat kokonaisuuden ja niiden yhteentoimivuutta tarkasteltiin esteettömyyden näkökulmasta. Raideliikenteen käytettävyyttä arvioitiin yhdessä tutkimukseen osallistuneiden kohderyhmien edustajien kanssa. Tutkimuksessa kerättiin sekä laadullista että määrällistä käyttäjätietoa. Internet-kyselyn kautta saatiin yhteensä 151 vastausta liikuntaesteisiltä ja aistivammaisilta henkilöiltä. Havainnointitutkimuksen yhteydessä haastateltiin yhteensä 22 henkilöä, joista näkövammaisia oli 12, liikuntaesteisiä seitsemän ja kuulovammaisia kolme. Suurin osa haastatelluista osallistui myös havainnointikierroksille, joita tehtiin yhteensä kahdeksan pääkaupunkiseudulla. Havainnointikierroksilla matkustettiin metro-, lähijuna- ja raitioliikenteessä ja arvioitiin asemia, pysäkkejä ja liityntäliikennealueita sekä matkustustiedon saavutettavuutta ja palvelujen toimivuutta. Tutkimukseen osallistuneet oli tavoitettu eri vammaisliittojen kautta. Havainnointitutkimukseen pyydettiin osallistumaan henkilöitä, jotka käyttivät aktiivisesti tai satunnaisesti raideliikennettä. Internet-kyselyn kautta saatiin vastauksia myös henkilöiltä, jotka käyttivät harvoin tai eivät käyttäneet enää lainkaan raideliikennettä. 4

5 2.1. Miksi käyttäjätutkimusta tarvitaan? Usein ratkaisevat virheet käytettävyyden suhteen tehdään jo tarpeen tai ongelman määrittely vaiheessa. Ilman käyttäjiltä saatua tietoa kehittämistä vaativa asia saatetaan määritellä virheellisesti: oikeaa tarvetta ei tunnisteta tai ongelman laatua ei ymmärretä. Esimerkiksi rakennettua ympäristöä yleensä suunnitellaan visuaalisista lähtökohdista. Näkövammaisten henkilöiden asemilla kohtaamia matkantekoa vaikeuttavia ongelmia ei ole helppoa ymmärtää, koska he havainnoivat ja käyttävät ympäristöä eri tavalla kuin normaalisti näkevät matkustajat. Näkövammaisilta matkustajilta tarvitaan tietoa siitä mitkä asiat he kokevat ongelmallisiksi, ja mitkä seikat vaikuttavat ongelman muodostumiseen. Esteetön matka on kokonaisuus, jossa fyysisen ympäristön, tiedotuksen, käytäntöjen ja palvelun tulee toimia hyvin yhdessä. Matkaa vaikeuttava este voikin olla kahden eri asian yhteensopivuudessa tai -toimivuudessa. Käyttäjät usein tarkastelevat kokonaisuutta eivätkä he aina tiedä mikä taho on vastuussa mistäkin asiasta. Käyttäjiltä saatu tieto joskus kiteyttää lopulta hyvin itsestään selvän ongelman ja tarpeen, joka voi koskea useamman eri tahon vastuualuetta ja jonka ratkaiseminen vaatii näiden tahojen yhteistyötä. Ratkaisuja eri ongelmiin ei voida kuitenkaan suoraan hakea käyttäjiltä, vaikka heiltä tulleita ideoita ja ehdotuksia kannattaa ehdottomasti kuunnella ja tutkia. Käyttäjätietoa tarvitaan juuri ongelman ja tarpeen määrittelyä varten. On hyvä ottaa huomioon, että käyttäjien on helpompi arvioida ja vertailla jo olemassa olevien ratkaisujen hyviä ja huonoja puolia, kuin osoittaa niitä asioita, jotka puuttuvat kokonaan tai keksiä kokonaan uusi lähestymistapa esillä olevaan ongelmaan. Joitain asioita, kuten valaistusta tai akustiikkaa, on asiaan perehtymättömän vaikeaa arvioida. Käyttäjätutkimukseen osallistunut henkilö ei välttämättä osaa osoittaa ongelman olevan riittämättömässä valaistuksessa tai akustiikassa, vaan voi uskoa ongelman olevan esimerkiksi silmälaseissaan tai kuulolaitteessaan. Asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden tehtävänä on arvioida ja analysoida käyttäjiltä saatua tietoa ja suunnitella ratkaisuja käyttäjätiedon pohjalta määriteltyihin ongelmiin Keskeiset tutkimuskysymykset Käyttäjätutkimuksessa haettiin vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Mitkä tekijät estävät erityisryhmiä käyttämästä julkista raideliikennettä? Mitkä tekijät vaikeuttavat erityisryhmien julkisen raideliikenteen käyttämistä? Minkälaiset tekijät raideliikenteen ympäristöissä aiheuttavat turvattomuutta ja pelkoa erityisryhmissä? Tunnistettujen ongelmallisten tilanteiden ja ratkaisuiden lisäksi myös hyvät suunnitteluratkaisut ja käytännöt nostettiin esiin analysoitaviksi. Hyvät ratkaisut esitellään tärkeimmät kehittämiskohteet osioissa. 5

6 2.2 Käyttäjätutkimuksen aikataulu ja kulku Käyttäjätutkimus aloitettiin haastattelemalla tutkimukseen osallistuvia henkilöitä huhtikuussa Havainnointikierrokset toteutettiin touko-kesäkuussa Internetkysely avattiin kesäkuun lopussa ja vastausaikaa annettiin elokuun 2009 loppuun saakka. Havainnointitutkimus (haastattelut ja kierrokset) noudatti seuraavanlaista kaavaa: 1. Käyttäjähaastatteluissa selvitettiin mm. henkilöiden taustatiedot, heidän useimmiten käyttämänsä kulkuvälineet, asemat ja reitit. Haastattelussa kerättiin henkilöiden kokemuksia raideliikenneympäristöjen ja -palvelujen toimivuudesta sekä heidän näkemyksiään ja ideoitaan tärkeimmistä raideliikenteen kehittämiskohteista. 2. Havainnointikierroksilla osallistujien kanssa tehtiin ennalta määritelty matka, joka dokumentoitiin videoimalla ja valokuvaamalla. Havainnointireitteihin osallistui kerralla 1-4 käyttäjää yleensä samasta käyttäjäryhmästä. Havainnointireitti suunniteltiin haastattelujen perusteella siten, että reitti oli osallistujille osittain entuudestaan tuttu ja reitillä tarkasteltiin haastatteluissa esiin tulleita hyviä ratkaisuja ja ratkaisuja, jotka aiheuttivat ongelmia. Reitillä arvioitin noin 2-4 asemaa/raitiovaunupysäkkiä ja reitti sisälsi ainakin yhden liityntäliikennealueen tarkastelun. 1. Kuva 1. Näkövammaisten havainnointikierroksille osallistuneet henkilöt kulkivat halutessaan osittain opastuksessa siten, että he päättivät itse suunnasta ja vauhdista. Opastava henkilö puuttui kulkuun vain, jos tilanteessa oli törmäämisen, putoamisen tai muun tapaturman mahdollisuus. Näin testattiin suunnistautumista myös osallistujille vierailla asemilla.näkövammainen osallistuja mainitsi kulkiessaan niitä asioita, joita hän havainnoi tilanteessa ja joiden perusteella hän valitsi suunnan. Näin kyettiin arvioimaan vieraammankin aseman opastuksen laatua ja ympäristön hahmotettavuutta. 6

7 3. Tulokset analysoitiin ja jaettiin matkantekoa vaarantaviin, vaikeuttaviin ja estäviin tekijöihin. Tutkimuksen aikana esiin nousseet hyvät suunnitteluratkaisut esitellään raportissa sen mukaan, mihin tarpeisiin ne ensisijaisesti vastaavat. Videoiden ja kuvamateriaalin avulla havainnointikierroksen aikana käytyihin keskusteluihin sekä tehtyihin havaintoihin on tarvittaessa helppo palata jälkeenpäin työryhmissä. Havainnointikierrosten reiteistä ja kohteista tiedotettiin etukäteen, mutta vasta kierroksen aikana osallistujille annettiin matkustamiseen liittyviä tavoitteita, joiden onnistumista arvioitiin kierrosten aikana. Tavoitteena oli esimerkiksi löytää asemalta tietty kohde, käyttää tiettyä palvelua tai hankkia tietty matkustusinformaatio. Näin testattiin asemaympäristöjen opastusta, matkustusinformaation saavutettavuutta ja rakennetun ympäristön sekä palvelujen esteettömyyttä. Havainnointikierroksilla testattiin erilaisia matkustustilanteita, joissa osallistujat pyrkivät toimimaan itsenäisesti. Tutkimukseen osallistuneet arvioivat ja päättivät itse halusivatko he kokeilla toimia itsenäisesti uudessa tilanteessa tai kohteessa. Osa liikuntaesteisistä osallistujista testasi havainnointikierroksella ensimmäistä kertaa raitiovaunulla ja lähijunalla matkustamista. Heitä avustettiin tarvittaessa muun muassa raitiovaunuun siirtymisessä sekä kuljettaessa pidempiä etäisyyksiä asemaympäristössä esimerkiksi tiettyä liityntäliikennepysäkkiä haettaessa. 7

8 3. Yhteenveto keskeisistä kyselytuloksista Internetissä julkaistuun raideliikenteen käytettävyyttä ja saavutettavuutta mittaavaan kyselyyn vastasi yhteensä 151 henkilöä eri kohderyhmistä. Kattavassa kyselyssä selvitettiin muun muassa kuinka paljon liikuntaesteiset ja aistivammaiset käyttävät raideliikennettä ja mitkä ovat yleisimmät syyt raideliikenteen käytön välttämiseen. Luvussa käsitellään oleellisimpia kyselytuloksia kaikkien vastaajien osalta. Eri kohderyhmiä koskevia yksityiskohtaisempia kyselytuloksia käsitellään luvuissa 4, 5 ja Taustatietoja Kyselyyn vastasi eniten työikäisiä henkilöitä. Lähes puolet vastaajista oli vuotiaita. Naisia kyselyyn vastasi 64 % ja miehiä 36 %. Suurin osa vastaajista ilmoitti asuvansa pääkaupunkiseudulla: Helsingissä 49 %, Espoossa 23%, Vantaalla 25 % ja muualla 4 %. K ys elyyn vas tanneet ikäryhm ittäin 60 % 50 % 48 % 40 % 30 % 33 % 20 % 17 % 10 % 0 % 1 % A lle 18 vuotta vuotta vuotta vuotta 1 % Y li 75 vuotta Kaavio 1. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma. Kuurojen ja kuuroutuneiden henkilöiden osuus kuulovammaisten vastauksista oli 42 %. Näkövammaisista vastaajista 77 % ilmoitti olevansa heikkonäköisiä ja 23 % sokeita. Internet-kyselyyn vastaaminen on näkövammaisille usein hankalaa ja todennäköisesti tämän vuoksi näkövammaisten vastaajien ryhmä jäi vähän muita ryhmiä pienemmäksi. Näkövammaiset olivat kuitenkin hyvin edustettuina haastatteluissa ja havainnointikierroksilla. in Liikuntaes teis ten, kuulovam m ais ten ja näkövam m ais ten os uus kaikis ta vas tauks is ta (Osa vastaajista kuuluu useampaan kuin yhteen ryhmään) % % 75 tta 1 % Y li 75 vuotta % Liik untaes teis iä n= 87 32% K uulovam m ais ia n= 49 20% Näkövam m aisia n= 30 Kaavio 2. Vastanneiden määrä kohderyhmittäin. 8

9 Kyselyyn vastanneista suurin osa ilmoitti käyttävänsä yhtä tai useampaa liikkumisen tai toimimisen apuvälinettä, kuten pyörätuolia (23 %,) sähköpyörätuolia (13 %), kyynärsauvoja (11 %), kävelykeppiä (10 %), sähkömopoa (6 %) tai rollaattoria (5 %). Valkoista keppiä käytti 10 % ja kuulokojetta 18 % vastanneista. 3.2 Raideliikenteen käytön määrät kohderyhmittäin Liikuntaesteiset matkustajat käyttävät raideliikenteen kulkuvälineitä muita ryhmiä vähemmän. Esimerkiksi metroa ei käytä lainkaan 18 %, lähijunaa 25 % ja raitiovaunua 23 % liikuntaesteisistä. Kyselyyn vastanneet näkövammaiset ja kuulovammaiset henkilöt käyttävät aktiivisesti joukkoliikennettä (Kaavio 3). K uinka us ein m atkus tat s euraavilla kulkuvälineillä: Liikuntaesteisten vastaukset K uinka us ein m atkus tat s euraavilla kulkuvälineillä: K uinka us ein mliikuntaesteisten atkus tat s euraavilla vastaukset kulkuvälineillä: K uinka Liikuntaesteisten us ein m atkus tat vastaukset s euraavilla kulkuvälineillä: K uinka us ein mliik atkus untaesteisten tat s euraavilla vastauk kulkuvälineillä: set P ä ivittä in ta i lä h e s p ä ivittä in Vä h in tä ä n ke rra n viiko s s a Vä h in tä ä n ke rra n ku u s s a H a rve m m in E n la in ka a n e i va s ta u s ta P ä ivittä in ta i lä h e s p ä ivittä in Vä h in tä ä n ke rra n viiko s s a Vä h in tä ä n ke rra n ku u s s a P ä0 ivittä % in ta i lä h e s 20 p ä ivittä % in Liikuntaesteisten Vä h in 40 tä% ä n kevastaukset rra n viiko60 s s% a Vä h in tä80 ä n % ke rra n ku u s s100 a % H a rve m m in E n la in ka a n e i va s ta u s ta H a rve P äm ivittä m in in ta i lä h e s p ä ivittäe in n la in ka Väah n in tä ä n ke rra n viikoes i sva a s ta u s ta Vä h in tä ä n ke rra n ku u s s a P ä ivittä in ta i lä h e s p ä ivittä in Vä h in tä ä n ke rra n viiko s s a Vä h in tä ä n ke rra n ku u s s a M etrolla 0 H% a rve 13 K uinka 7 20 us % ein 14m atkus40 tat % Es n euraavilla la in ka41 a n kulkuvälineillä: 60 % 80 % e18 i va s ta u s ta % 0 % H a rve m m in 20 % Liikuntaesteisten 40 E n % la in kavastaukset a n 60 % e i va80 s ta u% s ta 100 % M etrolla % 40 % 60 % 80 % 100 % P% ä ivittä 13in ta i lä7h e20 s p% ä ivittä 14 in Vä40 h in% tä ä n ke rra41 n viiko 60 s % s a Vä h in tä80 ä n % ke 18rra n ku u s s7 100 a % Lähijunalla M etrolla H 13 a rve m m in 7 14 E n la in ka a n 41 e i va s ta u s ta 18 7 Lähijunalla M M etrolla R aitiovaunulla 0 % % 6 40 % % 80 % % Lähijunalla R aitiovaunulla Lähijunalla Lähijunalla M etrolla R aitiovaunulla 7 11 K uinka 6 us ein m atkus tat s 46 euraavilla kulkuvälineillä: 23 7 R aitiovaunulla Näkövammaisten 40 vastaukset Lähijunalla 25 8 R aitiovaunulla 7 K11 uinka us6ein m atkus tat s euraavilla 46 kulkuvälineillä: % 20 % Näkövammaisten 40 % vastaukset 60 % 80 % 100 % R aitiovaunulla 7 K uinka 11 us6ein m atkus tat s euraavilla 46 kulkuvälineillä: 23 7 K uinka us Näkövammaisten ein m atkus tat s euraavilla vastaukset kulkuvälineillä: M etrolla0 % % Näkövammaisten 4027 % vastaukset 6013 % % % 0 % K20 uinka % us ein m40 atkus % tat s euraavilla 60 % kulkuvälineillä: 80 % 100 % 0 % K uinka us % ein mnäk atkus övammaisten 40 tat 27% s euraavilla vastauk kulkuvälineillä: 60 13% set % % Lähijunalla M etrolla Näkövammaisten vastaukset M etrolla Lähijunalla M etrolla 0 % % % % % 100 % R aitiovaunulla 0 % % 40 % % % % Lähijunalla R aitiovaunulla Lähijunalla M etrolla M etrolla K uinka us ein m atkus tat s euraavilla kulkuvälineillä: R aitiovaunulla R aitiovaunulla 7 23 Kuulovammaisten 23 vastaukset Lähijunalla K uinka us ein m atkus tat s euraavilla kulkuvälineillä: 0 % 20 % Kuulovammaisten 40 % vastaukset 60 % 80 % 100 % R aitiovaunulla 7 R aitiovaunulla K uinka us23 ein m atkus tat 23 K uinka us ein m atkus tat s s euraavilla kulkuvälineillä: 33 3 M etrolla0 % % Kuulovammaisten % vastaukset 2960 % 80 % % M etrolla 0 % 0 % % 20 % % % %% 80 % % Lähijunalla K22 uinka us ein m atkus 20 tat s euraavilla 18 kulkuvälineillä: 31 Kuulovammaisten vastaukset K uinka us ein m atkus tat s euraavilla kulkuvälineillä: Kuulovammaisten vastauk set M etrolla M etrolla R aitiovaunulla Lähijunalla 0 % % % 60 % % % Lähijunalla R aitiovaunulla Lähijunalla 0 % % % % % % M etrolla Kaavio 3. Näkövammaiset ja liikuntaesteiset henkilöt suosivat eniten metroa, kuulovammaiset henkilöt R aitiovaunulla M etrolla matkustivat R aitiovaunulla paljon Lähijunalla sekä metrolla 22 että lähijunalla. 20 Liikuntaesteisten 18 kohderyhmässä 31 lähijuna 4 4 oli vähiten käytetty raideliikenteen kulkuväline. Näkö- ja kuulovammaiset henkilöt käyttivät vähemmän raitiovaunua verrattuna RLähijunalla 12 metroon aitiovaunulla ja lähijunaan R aitiovaunulla

10 K äyttäis itkö raideliikennettä enem m än, m ikäli m atkanteko olis i S inulle helpom paa? Vertailu k ohderyhmittäin, % Liik untaes teis et K uulovam m ais et N äk övam m ais et K y llä, huom attavas ti enem m än K y llä, jonk in verran V ähän tai en ollenk aan E n os aa s anoa Kaavio 4. Suurin osa kyselyyn vastanneista käyttäisi joko huomattavasti tai jonkin verran enemmän raideliikennettä, mikäli matkanteko olisi vaivattomampaa. 3.3 Syitä raideliikenteen käytön välttämiseen Raideliikenneympäristöissä kohdataan edelleen paljon esteitä Erityisesti näkövammaiset ja liikuntaesteiset matkustajat kohtaavat edelleen paljon esteitä raideliikenteen ympäristöissä. Näkövammaisten vastauksissa oli selkeä ero verrattuna muihin ryhmiin (kaavio 5). Ympäristöä suunnitellaan yleensä visuaalisista lähtökohdista, jolloin näkövammaisten tarpeita ei osata ottaa riittävästi suunnittelussa huomioon. Hankalia paikkoja näkövammaisille ovat asemien lähiympäristöt, raitiovaunupysäkit, liityntäliikennealueet ja asemien kulkuväylät. Liikuntaesteisille hankalimpia paikkoja ja tilanteita ovat kulkuvälineisiin siirtymiset, asemien lähiympäristöt, hissit ja liukuportaat sekä raitiovaunupysäkit. Kuulovammaiset matkustajat kohtaavat eniten esteitä asemien lipunmyynti- ja palvelupisteissä, kulkuvälineissä, asemien lähiympäristössä ja liityntäliikennealueilla. Eri paikoissa kohdatut esteet voivat liittyä rakennettuun ympäristöön, mutta myös tiedon tai palvelun saatavuuteen (kaavio 6). Kuulutukset sekä poikkeustietojen saavutettavuus aiheuttivat ongelmia kaikille kyselyyn vastanneille, mutta erityisesti aistivammaisille matkustajille. 53 % näkövammaisista myös vastasi jääneensä tiedonpuutteen vuoksi väärällä asemalla pois. Liikuntaesteisille vaikeuksia on tuottanut hissin löytäminen asemaympäristössä sekä asemalle tai laiturille pääseminen hissin ollessa epäkunnossa. Näkövammaisilla matkustajilla on hankaluuksia löytää asemalla oikeaa laituria, pysäkkiä, hissiä tai kulkuvälinettä. Joukkoliikennevälineen vaihtamista vältellään 43 % kaikista vastaajista välttelee raideliikenteen käyttämistä, mikäli matkalla pitää vaihtaa joukkoliikennevälineestä toiseen. Erityisesti liikuntaesteiset (48 %) ja näkövammaiset (33 %) välttelivät vaihtoyhteyksien käyttämistä. Kuulovammaisista matkustajista vaihtoyhteyksien käyttämistä vältteli 12 %. 10

11 O letko kohdannut m atkus tam is ta vaikeuttavia es teitä s euraavis s a raideliikenteen ym päris töis s ä tai tilanteis s a? Kyllä vastaukset. Vertailu kohderyhmittäin, % Liik untaes teis et K uulovam m ais et N äk övam m ais et A s em ien ja laiturien välittöm äs s ä lähiy m päris tös s ä? A s em ien lähellä olevien vaihtoy htey k s ien py s äk k ialueilla? A s em arak ennus ten k ulk uväy lillä? A s em ien lipunm y y nti- tai neuvontapis teis s ä? A s em an his s eis s ä tai liuk uportais s a? A s em an W C -tilois s a? M uiden as em alla s ijaits evien palvelujen tilois s a, es im. k ahvilta, k ios k it, ravintolat? M etrolaitureilla? Lähijunien laitureilla? R aitiovaunupy s äk eillä? N ous tes s a tai pois tues s a k ulk uvälinees tä(m etro, lähijuna tai raitiovaunu)? K ulk uvälinees s ä (m etro, lähijuna tai raitiovaunu) m atk us taes s a? Kaavio 5. Raideliikenneympäristöissä kohdataan usein esteitä. Matkustamista estävä tai vaikeuttava asia voi koskea rakennettua ympäristöä, matkustusinformaation tai palvelun saavutettavuutta. Näkövammaiset kohtaavat muita ryhmiä enemmän esteitä asemaympäristöissä. 11

12 Vaikeat sääolosuhteet, pimeys ja ruuhkat vähentävät raideliikenteen käyttöä kohderyhmissä Raideliikenteellä matkustamista välteltiin myös hankalissa sääoloissa, kuten kovalla pakkasella ja maanpinnan ollessa jäinen. Myös ruuhka-aikoina ja pimeän tulon jälkeen matkustamista välteltiin. Moni kyselyyn vastanneista käyttää vain entuudestaan tuttuja asemia ja reittejä Näkövammaisista 40 %, liikkumisesteisistä 36 % ja kuulovammaisista 16 % ilmoitti käyttänsä vain entuudestaan tuttuja ja opeteltuja raideliikenteen reittejä. Osalla näkövammaisista matkustajista liikkumistaidon ohjaus on välttämätöntä uusissa ympäristöissä. Muiden kohdalla tulos kertoo siitä, ettei itsenäiseen pärjäämiseen uudella reitillä luoteta. O nko S inulla ollut vaikeuks ia s aada s euraavanlais ta tietoa, opas tus ta tai palvelua pääkaupunkis eudun as em illa, kulkuvälineis s ä tai laiturialueilla? Kyllä vastaukset. Vertailu kohderyhmittäin, % Liik untaes teis et K uulovam m ais et N äk övam m ais et A s em alle oli hank ala löy tää puutteellis en opas tuk s en vuok s i M inulla oli vaik euk s ia löy tää his s iä puutteellis en opas tuk s en vuok s i M inulla oli vaik euk s ia löy tää as em alla oik eaa laituria M enin tietäm ättäni väärään k ulk uvälinees een Jäin väärällä as em alla pois tiedon puutteen vuok s i M inulla oli vaik euk s ia s aada as em alta tarvits em iani aik ataulutietoja E n s aanut as em alla k uulutuk s is ta s elvää huonon ak us tiik an tai m elun vuok s i E n s aanut k ulk uvälinees s ä k uulutuk s is ta s elvää tai k uulutuk s et puuttuivat k ok onaan S ain k uulutuk s is ta väärää tietoa E n s aanut as em alla tietoa poik k eus tilantees ta Kaavio 6. Opastuksen ja matkustusinformaation saavutettavuutta tulee edelleen kehittää. Eniten ongelmia aiheuttivat kuulutusten epäselvyys tai puuttuminen. Poikkeusliikennetiedotukset yleensä kuulutetaan. Lähtölaiturin löytäminen asemalla on erityisen hankalaa näkövammaisille. Liikuntaesteisillä on hankaluuksia löytää asemalla hissiä. 12

13 Vältätkö raideliikenteen käyttäm is tä s euraavis s a tilanteis s a tai aikoina: Vertailua k ohderyhmittäin % -vastanneista L iiku n ta e s te is e t K u u lo va m m a is e t N ä kö va m m a is e t Mikä li m a tka lla p itä ä va ih ta a jo u kko liike n n e vä lin e e s tä to is e e n K o va lla p a kka s e lla K u n m a a s s a o n lu n ta ta i jä ä tä P im e ä n tu lo n jä lke e n R u u h ka -a iko in a Kaavio 7. Vaihtoyhteyksiö ja matkustamista hankalissa sääoloissa vältellään. Pelot ja epävarmuudet vaikuttavat raideliikenteen käyttöön Kyselyssä tiedusteltiin asioista, jotka aiheuttavat epävarmuutta tai suoranaista pelkoa raideliikenteellä matkustaessa. Epävarmuutta ja pelkoa aiheuttavat yleensä ne matkustamiseen liittyvät seikat, joiden toimintaan ei luoteta tai jotka ovat toistuvasti aiheuttaneet ongelmia. Epävarmuus tai pelko voi myös olla raideliikenteen käytön este. 43 % kuulo- ja 40 % näkövammaisista pelkäsi jäävänsä paitsi tärkeää tietoa poikkeustilanteessa. Liikuntaesteisiä vastanneita (39 %) eniten huoletti liikennevälineeseen siirtymisen onnistuminen itsenäisesti. Liikkumisesteiset ja näkövammaiset henkilöt kokivat enemmän pelkoa ja epävarmuutta, kuin kuulovammaiset. Epävarmuutta ja pelkoa aiheuttavia asioita on käsitelty tarkemmin kohderyhmittäin luvuissa 4, 5 ja Esteettömyyttä koskevien ennakkotietojen tarve Esteettömyyttä koskevia tietoja kaivattiin kaikissa kohderyhmissä huomattavasti nykyistä enemmän raideliikennematkan suunnittelua varten. Tietoa kaivattin erityisesti aseman lähellä olevista liityntäliikennealueista 77 %, esteettömyyteen vaikuttavista työmaa- ja remonttialueista 77 % ja poikkeusliikenteestä 75 %. (Kaavio 9) Suurin osa kyselyyn vastanneista hakee tarvitsemiaan aikataulu- ja reittitietoja Internetistä, mm. YTV:n reittioppaasta. Aikatauluja katsottiin myös tavallisista aikatauluvihoista. 23 % vastanneista oli tyytymättömiä aikataulu- ja reittitietojen saatavuuteen. 13

14 Us ein epävarm uutta tai pelkoa aiheuttavat as iat raideliikenteellä m atkus taes s a. Vertailu kohderyhmittäin, % Liik untaes teis et K uulovam m ais et N äk övam m ais et E n pärjääk ään m atk alla its enäis es ti E k s y n m atk alla tai joudun väärään paik k aan M y öhäs ty n tapaam is es ta tm s. rak ennetun y m päris tön es teiden vuok s i M y öhäs ty n tapaam is es ta tm s. aik ataulu- ja reittitietojen puutteen vuok s i K aadun, k om pas tun tai liuk as tun m atk alla P utoan tai horjahdan laiturilta E n pääs ek ään its enäis es ti liik ennevälinees een s is ään tai s ieltä ulos Jään k ulk uvälineen ovien väliin E n s aa tarvittaes s a apua m atk an aik ana Jään paits i tärk eää tietoa poik k eus tilantees s a A iheutan viivy ty s tä m uille m atk us tajille V oim ani ehty vät m atk alla Kaavio 8. Liikuntaesteiset ja näkövammaiset kokivat usein epävarmuutta siitä, pärjäävätkö he matkalla itsenäisesti. Liikennevälineeseen siirtyminen aiheutti eniten epävarmuutta liikuntaesteisten ryhmässä. Matkustusinformaation saatavuus poikkeustilanteessa aiheutti usein epävarmuutta aistivammaisten ryhmässä. Kaaviossa on esitetty kyllä, usein -vastaukset. 14

15 T arvits is itko ennen raideliikenteellä m atkus tam is ta enem m än alla kuvattuja es teettöm yys tietoja? Kyllä vastauk set. Vertailu k ohderyhmittäin, % L iiku n ta e s te is e t ku u lo va m m a is e t n ä kö va m m a is e t Tietoa m atalalattia vuorois ta Tietoa poik k eus liik entees tä Tietoa as em alaiturien tai py s äk k ien es teettöm y y des tä Tietoa as em arak ennus ten ja -palvelujen es teettöm y y des tä Tietoa es teettöm ien s is äänk äy ntien ja reittien s ijainnis ta Tietoa m ik äli as em an his s it ovat epäk unnos s a Tietoa ty öm aa- ja rem onttialueis ta, jotk a vaik uttavat es teettöm y y teen Tietoa as em ien lähellä olevis ta liity ntäliik ennealueis ta (vaihtoy htey det) Tietoa as em ien erity is - ja vam m ais palveluis ta Kaavio 9. Erityisryhmiin kuuluvat matkustajat haluaisivat saada enemmän esteettömyyttä koskevia tietoja matkan suunnittelua varten. 15

16 4. Liikuntaesteiset matkustajat Luvussa käsitellään erityisesti liikuntaesteisiä matkustajia koskevia tutkimustuloksia. Tärkeimmät kehittämiskohteet luvussa määritellään oleellisimmat raideliikenteen saavutettavuutta parantavat kehittämistarpeet ja ideat sekä käyttäjätutkimuksessa esiin nousseet liikuntaesteisiä palvelevat hyvät ratkaisut. Kyselyyn vastasi yhteensä 87 liikuntaesteistä henkilöä, joista suurin osa ilmoitti käyttävänsä apuvälineitä, kuten pyörätuolia tai rollaattoria liikkumisen ja toimimisen apuna. Haastatteluihin osallistui seitsemän liikuntaesteistä henkilöä, joista neljä osallistui myös havainnointikierroksille. Kaikilla haastatelluilla oli ongelmia jalkojen toimintakyvyssä. Ylävartalon ja käsien toimintakyvyssä ongelmia oli neljällä, lisäksi yksi haastatelluista oli sokea. Kelattavaa pyörätuolia käyttää pääsääntöisesti neljä henkilöä, sähkömopoa kaksi ja sähköpyörätuolia yksi henkilö. Kolme henkilöä kykeni käyttämään itsenäisesti ainakin metroa, neljä haastatelluista tarvitsi aina tai lähes aina avustajaa liikkuessaan julkisilla liikennevälineillä. Puolet haastatelliusta ei ollut uskaltanut kokeilla itsenäisesti lähijunaa ja raitiovaunua, koska olivat epävarmoja matkan onnistumisesta. Kierroksia tehtiin liikuntaesteisten kanssa yhteensä kolme, johon osallistui kolme kelattavan pyörätuolin käyttäjää ja yksi sähkömopon käyttäjä. Lisäksi kuulovammaisten kierrokselle osallistui yksi kyynärsauvoja ja rollaattoria käyttävä kuulovammainen henkilö. Kierroksilla testattiin Myllypuron, Kalasataman, Kampin ja Rautatieaseman metroasemia. Lähijuna-asemista testattiin Pasila, Leppävaara ja Rautatieasema. Korotettuja raitiovaunupysäkkejä testattiin Kampissa (Mannerheimintiellä, Simonkadulla, Fredrikinkadulla) sekä Kauppatorilla (kauppahallin edusta) ja Rautatieasemalla. Liityntäliikennealueita arvioitiin Kampissa, Rautatieasemalla ja Leppävaarassa. 4.1 Epävarmuutta ja pelkoa raideliikenteessä aiheuttavat tekijät Liikuntaesteisiltä osallistujilta tiedusteltiin mitkä asiat aiheuttavat turvattomuutta, epävarmuutta tai suoranaista pelkoa raideliikenneympäristöissä. Samat kysymykset esitettiin myös Internetkyselyssä, jonka tuloksia esitellään sivulla 14. Haastattelussa epävarmuutta aiheuttavista asioista käytiin keskusteluja. Avustajan kanssa kulkevat henkilöt kokivat vähemmän turvattomuutta kuin itsenäisesti raideliikennettä käyttävät liikuntaesteiset henkilöt. Turvattomuutta ja epävarmuutta aiheuttavat seuraavat asiat: En pääsekään itsenäisesti liikennevälineeseen sisään tai sieltä ulos. Ongelma koskettaa lähinnä raitio- ja lähijunaliikennettä ja johtuu kulkuvälineen sekä laiturialueen väliin jäävästä liian suuresta raosta, joka on hankala ylittää apuvälineen kanssa. Vaikea ja epävarma siirtyminen kulkuvälineeseen mainittiin usein syyksi moneen epävarmuutta aiheuttavaan asiaan: en pärjääkään matkalla itsenäisesti, en ehdi ajoissa perille, en saa apua tarvittaessa tai jään kulkuvälineen ovien väliin. En pärjääkään matkalla itsenäisesti, en saa apua tarvittaessa. Raideliikenteen ympäristöissä on edelleen esteitä, jotka estävät tai vaikeuttavat itsenäistä matkantekoa. Tämän vuoksi esimerkiksi vieraille reiteille lähtemistä saatetaan välttää, koska matkan onnistumiseen ja avun saamiseen tarvittaessa ei luoteta. Uusille reiteille lähtemistä saatetaan jännittää myös avustajan kanssa. Monet sähkökäyttöiset apuvälineet ovat painavia ja avustaminen hankalissa paikoissa on vai- 16

17 keaa erityisesti, jos avustajana toimiva on itse iäkäs tai heikkovoimainen. Fyysisen ympäristön esteiden lisäksi matkantekoa voi estää epävarma tai vaikea tiedonsaanti esteettömyyteen vaikuttavista asioista. Myöhästyn tapaamisesta tms. rakennetun ympäristön esteiden tai aikataulu- ja reittitietojen puutteen vuoksi. Matalalattiatietojen saamisessa on paljon hankaluuksia sekä ennakkoon että asemalla, jolloin matalalattiavuoroja voi joutua odottamaan pitkäänkin. Matka voi katketa esimerkiksi myös siihen, että asemalla oleva hissi on epäkunnossa ja liikkumisesteinen matkustaja ei ole saanut tästä etukäteen tietoa. Jään kulkuvälineen ovien väliin. Hitaasti ja epävarmasti liikkuvat ovat suuremmassa vaarassa jäädä automaattisesti sulkeutuvien ovien väliin. 4.2 Vaaratilanteita ja tapaturmia raideliikenteessä aiheuttavat tekijät Kyselytutkimuksen mukaan jyrkät ja liukkaat luiskat, liukkaat pinnat ja huonosti havaittavat tasoerot aiheuttavat eniten tapaturmia ja vaaratilanteita liikuntaesteisille matkustajille (kaavio 10). Haastatteluihin osallistuneet eivät olleet kohdanneet vakavia vaaratilanteita tai tapaturmia raideliikenteessä, mutta havainnointikierroksella sattui pieni tapaturma lähijunaan siirryttäessä. Sähkökäyttöisen apuvälineen avulla kulkeva voi törmätä muihin matkustajiin, mikäli kulkuvälineeseen siirtyminen on huonosti järjestetty. Havainnointikierroksella , sattui törmäystilanne lähijunaan siirryttäessä. Odotimme Pasilan asemalla matalalattiavaunun ensimmäisen oven kohdalla konduktööriä laittamaan väliaikaisen luiskan paikalleen. Konduktööri ei ilmaantunut paikalle ja juna oli lähdössä. Kierroksella mukana ollut kelattavan pyörätuolin käyttäjä pääsi avustettuna sisään. Sähkömopon käyttäjää ei voinut avustaa, jolloin hän päätti yrittää itsenäisesti vaunuun sisään. Sähkömopon käyttäjä joutui ylittämään aseman laiturin ja junan välisen railon tavallista kovemmalla vauhdilla, jotta pääsisi railon ylitse. Sisään päästyään hän ei saanut riittävän nopeasti apuvälinettään pysäytettyä, jolloin se osui taaempana eteistilassa seisovaa matkustajaa sääreen. Tilanne oli varsin ikävä ja vaikka onnettomuudelta vältyttiin, siinä olisi voinut käydä pahemminkin. Konduktööriä ei ilmaantunut paikalle auttamaan myöskään vaunusta ulospääsemisessä Rautatieasemalle saavuttaessa. 4.3 Raideliikenteellä matkustamista estävät ja vaikeuttavat tekijät Yhdeksi suuremmaksi lähijunien ja raitiovaunujen käyttöä estäväksi tekijäksi koettiin vaikea ja epävarma siirtyminen kulkuvälineeseen apuvälineen kanssa. Metrovaunuun sisään ja ulos siirtymisessä ei lmennyt ongelmia. Tutkimukseen osallistuneet liikuntaesteiset kokivat metron varsin esteettömäksi kulkuvälineeksi. He ovat kuitenkin kohdanneet metroasemilla ja niiden lähiympäristöissä erilaisia esteitä. Havainnointikierroksella matkaa vaikeuttivat hankalat risteykset, pitkät etäisyydet, muuttuneet järjestelyt asematiloissa ja vaikeasti saatava tieto matalalattiavuoroista. Kyselytutkimuksessa nousi esiin myös puutteet opastuksessa (kaavio 11). Havainnointikierroksilla kelattavan pyörätuolin käyttäjät ja sähkömopon käyttäjä ei päässyt itsenäisesti sisään matalalattiamalliseen raitiovaunuun. Havainnointikierroksilla testattiin raitiovaunulla matkustamista kolmella eri kierroksella neljän osallistujan kanssa tehdyllä 17

18 O nko S inulle s attunut viim e vuos ina s euraavia vaaratilanteita tai tapaturm ia pääkaupunkis eudun as em illa tai as em ien lähiym päris tös s ä? Liikuntaesteisten vastaukset % Kyllä, us eas ti Kyllä, kerran tai pari kertaa Vaarallis en jyrkkä tai liukas luis ka aiheutti ka a tu m is e n ta i va a ra tila n te e n H o rja h d in ta i ka a d u in, ko s ka ku lku vä ylä o li liu ka s H orjahdin tai kaaduin, kos ka en havainnut ta s o e ro a ta i p o rta ita H orjahdin tai kaaduin, kos ka s uojakaide puuttui ta i o li vä ä rin s ijo ite ttu H o rja h d in ta i ka a d u in liu ku p o rta is s a Jäin as em alla apuvälineeni kans s a jum iin va ike a ku lku is e e n ko h ta a n Ylittä e s s ä n i ris te ys tä a s e m a lle p ä ä s tä ks e n i jä in ris teyks es s ä apuvälineen kans s a jum iin tai jo u d u in kä ä n tym ä ä n ta ka is in H orjahdin tai kaaduin as em alla olevien työ m a a jä rje s te lyje n ta kia H o rja h d in ta i ka a d u in h u o n o n va la is tu ks e n ta kia Seis oin tai kuljin huom aam attani vaarallis en lä h e llä la itu rin re u n a a Kaavio 10. Huonosti toteutettu luiska, liukas kulkuväylä, hankalasti havaittavat tasoerot ja portaat sekä puutteelliset suojakaiteet ovat aiheuttaneet eniten tapaturmia ja vaaratilanteita liikuntaesteisten ryhmässä. kierroksella raitiovaunumatka keskeytyi heti alkuunsa, koska sähkömopon käyttäjä ei päässyt matalalattiaiseen (Variotram) raitiovaunuun itsenäisesti sisään Mannerheimintien Lasipalatsin pysäkiltä. Apuvälineen suuren painon takia auttaminen oli mahdotonta. Samalle kierrokselle osallistunut kelattavan pyörätuolin käyttäjä yritti itsenäisesti sisään vaunuun, mutta jumittui raitiovaunun ja laiturin väliseen rakoon. Avustettuna hän kuitenkin pääsi sisään. Havainnointikierroksilla 3.6 ja 4.6 raitiovaunuun siirryttiin Simonkadun pysäkiltä ja Fredrikinkadun pysäkiltä (Kampin kauppakeskuksen edestä). Kelattavan pyörätuolin käyttäjät eivät kummallakaan havainnointikierroksella uskaltaneet yrittää itsenäisesti sisään raitiovaunuun, koska pysäkin ja vaunun välinen rako vaikutti liian suurelta. Avustettuna siirtyminen kuitenkin onnistui. Tosin 3.6 tehdyllä kierroksella kelattavan pyörätuolin käyttäjän puoliso, joka toimi kierroksella 18

19 2. 3. Kuvat 2 ja 3. Kelattavan pyörätuolin käyttäjät tarvitsevat avustusta päästäkseen sisään matalalattiamalliseen raitiovaunuun korotetulta pysäkiltä. Rako pysäkin ja kulkuvälineen välillä on edelleen liian suuri. avustajana, oli huolissaan siitä, että pyörätuoli jäisi jumiin laiturin väliseen rakoon eikä hänen voimansa riittäisi pyörätuolin siirtämiseen. Lähiympäristön esteet hankaloittavat asemalle pääsyä. Monen haastatellun kohdalla vähäinen raideliikenteen käyttö johtui aseman tai pysäkin lähialueen esteistä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asemalle päästäkseen heidän pitäisi ottaa taksi. Pääkaupungin sisäisissä matkoissa taksimatka kannattaa tällöin ottaa ennemmin suoraan määränpäähän saakka. Haastatteluissa raitiovaunureitin varrella asuva kelattavan pyörätuolin käyttäjä harmitteli, ettei voinut käyttää raitiovaunua itsenäisesti pieniin kauppamatkoihin. Ilmaisia taksimatkoja on käytössä vain rajoitettu määrä ja lyhyen kauppamatkan tekemiseen niitä kuluu kaksi. Raitiovaunujen matalalattiatietoja ei ollut tuolloin saatavilla aikatauluissa ja pysäkille päästäkseen hän joutui ylittämään hankalan risteyksen. Kyselytutkimuksessa 46 % liikuntaesteisistä vastanneista oli kohdannut esteitä asemien lähiympäristössä. Havainnoinnissa todettiin, että konduktöörit eivät aina joko ehdi tai huomaa tulla paikalle auttamaan liikuntaesteistä matkustajaa. Lähijunia testattiin kolmen liikuntaesteisen käyttäjän kanssa 26.5 ja 4.6 tehdyillä kierroksilla, joihin osallistui kaksi kelattavan pyörätuolin käyttäjää sekä yksi sähkömopon käyttäjä. Kelattavan pyörätuolin käyttäjät eivät uskaltaneet kokeilla itsenäisesti siirtymistä laiturilta lähijunaan, koska rako laiturin ja vaunun välillä on liian suuri. Kun paikalle saatiin konduktööri laittamaan väliaikainen luiska vaunun ja laiturin väliin, onnistui itsenäinen siirtyminen ongelmitta. Matalalattiavuorojen aikataulutietojen saatavuudessa on puutteita asemalla sekä hakupalveluissa. Havainnointikierroksilla todettiin, että lähijunien matalalattiatietoja ei saanut asemalla muuta kuin jonottamalla lipunmyyntipisteeseen ja kysymällä virkailijalta. Tietoa matalalattiavuoroista yritettiin saada myös Pasilan asemalla liikuntaesteisille matalammalle sijoitetun infopisteen kautta. Infopisteestä pääsi mm. VR:n Internet sivuille. Tulostettavia pdf muodossa olevia aikatauluja, joissa on tiedot matalalattiavuoroista, ei kuitenkaan saanut infopisteessä avattua. Matalalattiavuorojen tietoja ei saa tavallisen hakutoiminnon kautta. Kyselytutkimuksessa 37 % 19

20 4. 5. Kuva 4 ja 5. Siirreltävän luiskan avulla matalalattiamalliseen lähijunaan pääsee esteittä sisään myös pyörätuolin käyttäjät. Luiskan laittaa paikalleen konduktööri. Luiska on sijoitettu eteistilan lukolliseen kaappiin. liikuntaesteisistä on joutunut odottamaan kohtuuttoman kauan matalalattiavaunua tiedon puutteen vuoksi. 28 % ilmoitti vaikeuksista saada asemalta tarvittavia aikataulutietoja. Esteetön sisäänkäynti sijaitsee vaikeakulkuisen risteyksen toisella puolella. Mikäli esteettömiä sisäänkäyntejä on vain yksi, voi esteeksi muodostua vaikeakulkuinen risteys, jota liikuntaesteinen ei uskalla itsenäisesti lähteä ylittämään. Pitkät etäisyydet ja puutteellinen opastus vaikeuttavat hitaasti liikkuvan matkantekoa. Hitaasti ja epävarmasti liikkuville pitkät etäisyydet ja puutteet opastuksessa, erityisesti esteettömille reiteille opastamisessa, vaikeuttavat tai estävät raideliikenteellä matkustamista. Entuudestaan vieraalla asemalla hissiä lähdetään usein etsimään matkustajavirran mukana, joka vie yleensä 6. Kuva 6. Pasilan asemalla on pyörätuolin käyttäjille sijoitettu infopiste, jossa on yhteys HKL:n, YTV:n ja VR:n Internet-sivuille. Infopisteen kautta ei kuitenkaan saa lähijunien matalalattiavuorojen aikataulutietoja. 20

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Kayttäjälähtöisen tilasuunnittelun perusteet kurssi 05.11.2015 Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi 05.11.2015 Yhteistyötahot

Lisätiedot

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on pääkaupunkiseudun vireillä olevien hankkeiden,

Lisätiedot

Esteetön ympäristö ja joukkoliikenne Raideliikenteen käyttäjätutkimuksesta esteettömyyden kehittämiseen

Esteetön ympäristö ja joukkoliikenne Raideliikenteen käyttäjätutkimuksesta esteettömyyden kehittämiseen Esteetön ympäristö ja joukkoliikenne Raideliikenteen käyttäjätutkimuksesta esteettömyyden kehittämiseen TULEVAISUUDEN ESTEETÖN RAIDELIIKENNE Käyttäjätutkimus 22 haastattelua, 8 havainnointikierrosta, Internetkysely

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Hyvä Ikä 2016 tapahtuma Esteettömyyskartoittajien tapaaminen Johanna Hätönen, Kynnys ry Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Tilaajan yhteydenotto

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria!

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Turun Kauppatoria ja lähiympäristön katuja koskeva kysely Tulokset Kyselyn ja tulokset ovat laatineet: Jimi Antikainen, Paula Keskikastari ja Jaana Mäkinen 16.4.2015

Lisätiedot

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Opasteet Opasteiden on sovelluttava kaikille Pelkästään näköön tai kuuloon perustuvat opasteet ja informaatio tulee aina täydentää siten että aistin puuttuminen ei estä opasteen tai informaation käyttämistä.

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin. Ohjeet on tehty viimeisten tietojen mukaan,

Lisätiedot

Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna

Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna 2014-2015 Taustaa: Koulukuljetuksen piiriin kuuluu noin 760 Kajaanin kaupungin peruskoulun oppilasta. Joka lukuvuoden alussa toteutettavan tuntirajakyselyn

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2015

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2015 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2015 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 2015 aikana Nurmijärvellä toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan Kivenkyydin kehittämiskysely Webropol-nettikyselynä. Kyselyn

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Kaikille helppo matkanteko -seminaari 25.5.2016 Mirva Ilmoniemi, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lippujärjestelmän uudistus Arvioitu aikataulu Uudet kortinlukijat

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Solmu-pilottikohteet Solmu-päätösseminaari 8.2.2017 2 Esittäjän nimi Pitkä- ja lyhytmatkaisen joukkoliikenteen väliset vaihdot HAASTE: Joukkoliikenteen järjestäminen on usean

Lisätiedot

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Tarkistuslista on tehty vuonna 2004. Se pohjautuu norjalaisen DELTA-senteretin Museot kaikille pohjoismaissa -projektin puitteissa kehittämään kartoituskaavakkeeseen.

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivistyslautakunta 30 22.06.2011 Sivistyslautakunta 52 22.05.2012 LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivltk 30 Koululaisten kuljetuksista on pyydetty tarjoukset

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle!

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle! Lentomatkat Kaikki reittiliikenteen lentoasemat ovat liikuntaesteettömiä ja varustettu Inva-WC:llä. Lentopalvelut ovat joustavat ja kohtelu myönteistä. Lentokoneeseen on helppo siirtyä matkustasiltaa pitkin

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

- Vaikuttavuuskysely 2013

- Vaikuttavuuskysely 2013 - Vaikuttavuuskysely 2013 Kilometrikisan kehitys Vuosi Osallistujat Joukkueet Km/ osallistuja Lisäys ed. vuoteen osallistujissa (%) 2009 2 116 260 939-2010 8 664 650 972 309 % 2011 17 841 1 275 900 106

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 1 (6) VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN Perusturvatoimi Vammaispalvelu Kalevankatu 4 08100 Lohja saapunut: 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ]

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupunki Sivistystoimi [RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupungin sivistystoimen koulukuljetuskyselyn vastausten yhteenveto perusopetuksen oppilaille ja heidän huoltajilleen kevät Sisällys.

Lisätiedot

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Hankkeen tausta ja tavoitteet Kestävä asuntorakentaminen. VAMPO 2010-2015: yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

KOULUTUSSOPIMUKSEN KÄYTTÖÖNOTTO AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Koulutussopimusmallin esittely

KOULUTUSSOPIMUKSEN KÄYTTÖÖNOTTO AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Koulutussopimusmallin esittely KOULUTUSSOPIMUKSEN KÄYTTÖÖNOTTO AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Koulutussopimusmallin esittely Aamukahvi- ja keskustelutilaisuus Päijät-Häme10.6.2016 Maija Aaltola Selvityshenkilö OKM, rehtori Omnian ammattiopisto

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/ V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/7 1933. PUOLUE Et'. MI VAALIVOITTO YLITTI ROHKEE i MATKIN ODOTUKSET. Jos v a a lit o l i s i to im ite ttu vuosi s i t t e n,

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus Johanna Ylinen Kysely lähetetty 160 vastaajalle (vapaaehtoisia töissä kaiken kaikkiaan noin 170), vastauksia 89, vastausprosentti siis

Lisätiedot

Asian on valmistellut maaseutuasiamies. PÄÄTÖSEHDOTUS: Maaseutu lautakunta päättää, että

Asian on valmistellut maaseutuasiamies. PÄÄTÖSEHDOTUS: Maaseutu lautakunta päättää, että Maaseutulautakunta 7 25.01.2012 Maaseutulautakunta 25 09.05.2012 Maaseutulautakunta 30 03.10.2012 Maaseutulautakunta 41 14.12.2012 Kylätoimikuntien avustukset vuonna 2012 Maaseutulautakunta 25.01.2012

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

Näkövammaiset ja opastuksen suunnittelu

Näkövammaiset ja opastuksen suunnittelu Näkövammaiset ja opastuksen suunnittelu Värit, kontrastit, valaistus; näkövammaisten huomioiminen suunnittelussa 24.11.2015 Arkkitehti SAFA, sis.ark, VTM, esteettömyysasiamies, Hanna-Leena Rissanen Näkövammaisten

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve hanke 27.11.2007 Niina Kilpelä, Kynnys ry Oppaan lähtökohtia Hallintokunnat ja

Lisätiedot

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Esteetön ympäristö kaikkien etu! Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Windows 8:lla abeista digiabeja hankkeen aluksi syksyllä 2013 ja lopuksi joulukuussa 2014 teimme opiskelijoille kyselyn heidän

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

VAMPO-seminaari. VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta

VAMPO-seminaari. VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta VAMPO-seminaari VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta Pia-Mari Sotavalta Palvelun kehityspäällikkö VR-Yhtymä Oy 3.6.2015 Matkustajien oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot