TULVAVAROITUSTEN KEHITTÄMINEN SIIKAJOEN ALUEELLA. Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Asiakirjatyyppi Alustava selvitys. Päivämäärä 26.6.

Transkriptio

1 Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä Viite TULVAVAROITUSTEN KEHITTÄMINEN SIIKAJOEN ALUEELLA

2 1 Tarkastus Päivämäärä Laatija Piia Sassi-Päkkilä Tarkastaja Jaana Hakola Hyväksyjä Veli-Pekka Latvala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuvaus Tulvavaroitusten kehittäminen Siikajoen alueella Viite

3 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO VASTUUT TULVATILANTEISSA PELASTUSVIRANOMAINEN ELY-KESKUS KUNTA ASUKKAAT VAROITUSTEN KEHITTÄMINEN ALUEELLA YLEISTÄ KUNTATIEDOTE JA INTERNET-TIEDOTE SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Tulvavaroitukset Maakosteus Sadanta Vedenpinnan ja virtaaman mittausasema Tulvakeskus ELY-KESKUS Valvonta Tiedotus Tulvaorganisaatio Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kokeellinen tulvatilannepalvelu TULVAVAARA- JA TULVARISKIKARTAT VIRVE-VERKKO VIRANOMAISEN VAARATIEDOTE TEKSTIVIESTIJÄRJESTELMÄT VÄESTÖN VAROITTAMISESSA PAIKALLISRADIO JA LEHDET TULVAKAMERAT TULVA-ALUEEN ASUKKAIDEN YHTEYSTIETOJEN SAAMINEN... 13

4 3 1. JOHDANTO Työ liittyy kokonaisuuteen Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvityksen laatiminen. Tulvan uhatessa viranomaiset pyrkivät tiedottamaan tulvavaarasta ja tarvittaessa esimerkiksi rakentamaan tilapäisiä tulvasuojelurakenteita. Tärkeitä tulvariskien hallintatoimenpiteitä ovat myös erilaiset vesistöissä suoritettavat toimenpiteet kuten poikkeusjuoksutukset, tulvavesien pidättäminen, hyytöpatojen muodostumisen estäminen, jääpuomien asentaminen sekä jääpatojen hajottaminen. Itse tulvatilanteessa tehokas tiedottaminen vaaroista on edelleen tärkeää. Tämän lisäksi korostuvat erilaiset pelastustoimenpiteet kuten väestön evakuointi ja kohteiden suojaaminen esimerkiksi hiekkasäkeillä. Työssä on selvitetty mahdollisuuksia parantaa tulvavaroitusten antamista asukkaille ja toiminnan harjoittajille. Ajatuksia ja tietoa on saatu Suomen ympäristökeskukselta, ELY-keskukselta, kunnilta sekä paikallisilta asukkailta (kokousmuistiot, ohjausryhmä, yleisötilaisuudet). 2. VASTUUT TULVATILANTEISSA 2.1 Pelastusviranomainen Pelastusviranomaisen vastuulla on pelastustoiminnan suunnittelu ja toiminnan johtaminen tulvatilanteessa sekä pelastustoiminta: Tulvantorjuntatilanteen yleisjohto, jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia sekä kokonaiskuvan muodostaminen Kokonaiskuvan perusteella tehtävät alueiden ja yksittäisten tärkeiden kohteiden suojaaminen (esim. tulvaseinäkkeet, hiekkasäkkirakenteet, väliaikaisten penkereiden ja patojen teko) Yksityiseen omaisuuteen kohdistuvista toimista määrääminen (esim. teiden tai penkereiden katkaisut) 2.2 ELY-keskus ELY-keskuksen vastuulla on tiedottaminen tulvavaarasta, tulviin varautuminen ennen tulvia sekä vesistön käytön valvonta: Vesitilanteen seuranta ja tulvauhasta tiedottaminen Valtion vastuulla olevien vesirakenteiden käyttö ja säännöstelyn hoito Ennakkotorjuntatoimenpiteet (esim. jäänsahaus, hiekoitukset, säännöstelyn ohjaus) Tiestön liikennöitävyydestä huolehtiminen Asiantuntija-avun antaminen pelastusviranomaiselle ja omaisuuttaan suojaaville yhteisöille tai yksityisille tulvantorjuntatöissä (esim. jääpatojen purku, väliaikaisten penkereiden ja patojen teko, vesien johtaminen tilapäisille alueille ja uomiin) 2.3 Kunta Kunnan vastuulla on suojella omia rakenteitaan ja toimintojaan sekä tukea pelastusviranomaisia tulvasuojelussa: osallistua pelastustoiminnan suunnitteluun yhteistyössä pelastusviranomaisen kanssa, jotta pelastustoiminta voidaan suorittaa mahdollisimman tehokkaasti kunnan rakenteiden ja toimintojen (esim. vesihuolto, terveyskeskukset, koulut, päiväkodit, kunnan tiestö,) sekä tietoliikenneyhteyksien suojeleminen työvoiman ja kaluston luovuttaminen tarvittaessa pelastusviranomaisen käyttöön kunnalta voi tiedustella tulvanaikaisista sijaisasunnoista

5 4 2.4 Asukkaat Asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan. Jokaisen velvollisuutena on ilmoittaa tulvasta tai sen uhasta vaarassa oleville, tehdä hätäilmoitus ja ryhtyä kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin. Etukäteen on syytä selvittää miten tulvat ovat alueella ennen käyttäytyneet tai miten tulvaveden oletetaan tulvatilanteessa leviävän. Apuna voi käyttää alueelta laadittuja tulvavaarakarttoja ( Olisi tärkeää suunnitella etukäteen miten suojaa omaisuuttaan tulvatilanteessa. 3. VAROITUSTEN KEHITTÄMINEN ALUEELLA 3.1 Yleistä Siikajoen tulva-alueilla asuvat ovat tottuneet kevättulviin, sillä joki on tulvinut aina. Tulvien esiintyminen ennalta arvaamattomana ajankohtana on ongelma ja tämä konkretisoitui mm. elokuun 2012 tulvassa. Kaikkien asianosaisten tulisi saada ilmoitus tulvavaarasta ajoissa. Kaikki alueen asukkaat eivät lue internettiä säännöllisesti tai edes käytä tietokonetta. Myöskään internet-sivustoilla olevat virtaama tms. tekniset tiedot eivät kaikille välttämättä avaudu. Tulvavaarasta olisi ilmoitettava kansantajuisesti, esimerkiksi Uljuan altaan vesipinnan korkeus on helpommin ymmärrettävissä. Jos altaassa on vesipinta lähellä ylärajaa, on tulva alajuoksulla tällöin mahdollista rankkojen sateiden ja samanaikaisen suuren maakosteuden vuoksi. 3.2 Kuntatiedote ja internet-tiedote Postinjakelun mukana kulkeva normaali kuntatiedote on äkillisissä tulvatapauksissa liian hidas. Siikalatvan kunnalla on mahdollisuus toimittaa paperitiedote tulvavaarasta joka kotiin (ovelta ovelle) vuorokauden sisällä. Siikalatvan kunta on ottanut lisäksi käyttöön tiedotteen (kriisiviestintä), joka ilmestyy tarvittaessa kunnan internet-kotisivujen päälle. Tarpeen vaatiessa myös tätä tiedotusmuotoa voidaan käyttää varoittamaan tulvasta. Kunnassa kolmella henkilöllä on valmius ottaa internet-sivu viestintäkäyttöön. 3.3 Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmä Tulvavaroitukset Suomen ympäristökeskus (SYKE) voi toimittaa tulvavaaratiedotteensa sähköpostilla suoraan kuntaan. Myös tekstiviestillä annetut varoitukset ovat mahdollisia, mutta vaikeammin toteutettavissa. Tällä hetkellä suorat sähköpostiviestit menevät Siikalatvan kunnassa Tuomo Haapalahdelle, Aimo Lehmikankaalle, Mikko Äijälälle ja Keijo Vähälle. SYKE voi toimittaa sähköpostin myös tulvauhkaalueen asukkaille kunnissa laadittujen sähköpostiosoitelistojen perusteella. Tulvavaroituksia voidaan tarvittaessa antaa myös Ylen sääennusteiden yhteydessä tai paikallislehdissä ja radiossa. Tulvavaroitukset löytyvät myös internetistä (suora linkki): Linkistä esille tuleva sivu on kuvassa 1 esitetyn kaltainen. Nuolilla on esitetty ennustekohta Suomen karttakuvalla ja nuolen väri kertoo varoituksen (korkeavesipinta, suuri virtaama, tulva) vakavuudesta.

6 5 Kuva 1. Vesistömallinjärjestelmän varoitussivu. (Suomen ympäristökeskus). Sivu löytyy myös Suomen ympäristöhallinnon yhteisiltä internet-sivuilta ( Sivuvalikosta otsikon Vesitilanne alta kohta Katso oman vesistösi ennuste, josta valitaan vesistöalue listasta (Siikajoki 57). Ennusteiden mukana on myös sanallinen tekstiosa, joka on lisätty palveluun helpottamaan asian ymmärtämistä. Tulvavaara- ja tulvariskikarttojen valmistuttua olisi ehkä mahdollista liittää tulvan takia poikkimenevät tiet SYKEn tulvavaroitussivuille. Tällöin sivuille tulisi tulvavaroituksen lisäksi ennuste poikkimenevistä teistä (paikkatieto, missä tie menee poikki) ja ennuste milloin tiet menevät poikki (päivämäärä ja kellonaika).

7 Kuva 2. Vesistöalue-ennuste (Suomen ympäristökeskus). 6

8 Maakosteus Suomen ympäristökeskuksen käyttämä vesistömalli laskee maakosteutta eli maahan varastoituvaa vesimäärää sadannan, haihdunnan sekä havaittujen virtaamien ja vesikorkeuksien perustella. Vesistömalli tuottaa maankosteusarviota sekä reaaliajassa (tämän hetkinen) että ennusteena (tulevat päivät). Korkeasta maakosteudesta voidaan tehdä mittari, jonka perusteella Uljuan juoksutuksia ja pinnankorkeutta säädetään. Maakosteudelle voidaan asettaa raja-arvo. Raja-arvon ylittymisestä voi lähteä automaattinen varoitus, että Uljuan vesipintaa tulisi alentaa. Maakosteusvaroitus voidaan lisätä Suomen myös ympäristökeskuksen www-sivuilla näkyviin ennusteteksteihin. Siikajoen alueella Ruukissa on hiekkamaalla sijaitseva maakosteudenmittausasema. Yhdessä pisteessä mitattu maakosteus ei kuitenkaan edusta koko suurta valuma-aluetta. Toinen maakosteuden mittausasema voitaisiin perustaa Uljuan valuma-alueelle, mutta edelleenkin on ongelmana edustavan maaperän valinta. Lisäksi maakosteus-aseman ja vesistömallin välisen korrelaation tutkiminen veisi todennäköisesti useita vuosia. Kaivojen vesipintahavainnot eivät edusta maakosteutta, vaan pohjavesipintaa, joten kaivoja ei tässä yhteydessä voi hyödyntää maakosteuden havaitsemiseen ja sitä kautta mahdollisesti lisääntyvään pintavalunnan arvioimiseen Sadanta Sadanta ei yksinään käytettynä ole hyvä tulvan ennustemittari, mutta mikäli maaperän kosteusvarastot ovat täynnä eikä maa enää ime vettä, kaikki sadevesi voi päätyä valunnaksi. Sadantatietoa löytyy myös Suomen ympäristöhallinnon yhteisiltä internet-sivuilta ( Sivuvalikosta otsikon Vesitilanne alta kohta Vesitilanne ja ennusteet, josta valitaan sivuvalikosta Sadanta. Sivulta löytyvät myös automaattiset aluesadantavaroitukset (annetaan yli 20 mm sadesummasta viimeisen 24 tunnin ajalta) sekä valuma-alueiden vesisade-ennustevaroitukset (annetaan yli 30 mm sadesummasta kolmen vuorokaudelle tai 40 mm sadesummasta viidelle vuorokaudelle). Sadetutkatietoja löytyy mm. Ilmatieteen laitoksen ja Foreca Oy:n internet-sivuilta. Tulvatilanteessa sateella ja etenkin jatkuvilla, rankoilla sateilla on suuri merkitys tulvan lisääntymiseen. Sademääräennusteiden osumistarkkuus heikkenee merkittävästi useamman päivän päähän ulottuvissa ennusteissa Vedenpinnan ja virtaaman mittausasema Mankilan tulva-aluetta lähin käytössä oleva vesipinnan ja virtaaman mittausasema on Harjuniva, jossa virtaamahavainnot aloitettiin jo vuonna Havaintopaikka sijaitsee herkästi tulvivien Mankilan ja Paavolan tulva-alueiden välissä, noin 8 km Mankilan järven alapuolella. Yleisöpalautetta on tullut, että Harjunivan asteikko reagoi Mankilan tulviin liian hitaasti. Mankilassa on aikaisemmin (v ) ollut mittausasema. Mankilan siltaan on perustettu vuoden 2014 alussa mitta-asteikko. Asteikko toimii lähinnä Siikajoen Mankilan alueen vedenkorkeuden havainnoinnin yleisöasteikkona, koska siinä ei ole jatkuvatoimista havainnointia. Mikäli ELY-keskukselta ollaan tekemässä havainnointia Siikajoen alueella, myös Mankilan asteikon lukema kirjataan ja siirretään järjestelmiin. Tulevaisuudessa Mankilan lukemia saadaan kuitenkin verrattua esimerkiksi Harjunivan lukemiin ja jonkinlainen korrelaatio lukemien välille pystytään selvittämään. Tulva-aikaisista vedenkorkeuslukemista voidaan myös tarkastaa tulvavaarakartoitukseen tehtyä HEC-RAS-mallia ja kesäaikaisen kasvillisuuden vaikutusta uoman karkeuskertoimiin ja sitä kautta vedenkorkeuksiin.

9 Tulvakeskus Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. Tulvakeskus ennustaa ja varoittaa tulvista sekä ylläpitää niihin liittyvää jatkuvaa tilannekuvaa. Tulvakeskus tarjoaa palveluita alueellisille viranomaisille sekä tulva-alueiden asukkaille ja toiminnanharjoittajille. Palveluista löytyvät vesistötulvat (varoitukset, vesitilanne ja ennusteet, vesistöennusteet vesistöittäin ja tulvakartat), Rankkasadetulva (varoitukset) sekä Merivesitulvat (varoitukset, meriveden korkeusennuste ja tulvakartat). Tulvakeskuksen internet-sivuilta löytyvät siis samat asia kuin SYKEn sivustoilta, mutta tänne kaikki tulva-asiat on koottu yhdelle sivulle ja on siten ehkä helpommin löydettävissä. Tulvakeskus löytyy internetistä (suora linkki): ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastuulla on tulvatilanteen kehittymisen seuranta ja tulvavaarasta tiedottaminen mm. pelastusviranomaisille ja muille kaupunkien/kuntien organisaatioille sekä asukkaille. ELY-keskus antaa lisäksi asiantuntija-apua tulvantorjuntatöissä Valvonta ELY-keskus voi antaa ohjeistuksen tai kehotuksen voimayhtiölle Uljuan vedenpinnan alentamista maavesivarastojen ollessa täynnä. Voimayhtiö voi myös itse tehdä päätöksen, kun vesistömallin maankosteus on ylittänyt sovitun rajan. Tällöin ELY-keskuksen tehtäväksi jää valvoa, että voimayhtiö toimii sovitun mukaisesti. Korkeiden vesipintojen aikana ELY-keskus on myös tehostanut Uljuan patojen tarkkailua Tiedotus ELY-keskuksessa seurataan vesistömalliennusteita päivittäin. Juoksutusten lisääntyessä Siikajoen vanhassa uomassa, on uoman varren asukkaita tiedotettu puhelimitse. Lisäksi ELY-keskus tiedottaa vesitilanteesta paikallislehtiin (Kaleva ja Siikajokilaakso) sekä paikallisradio Pookiin. Varoaikaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska esim. vuoden 2012 tulvassa Uljuan ohijuoksutus on aloitettu samana päivänä, kun vesitilannetiedote on annettu Ylen verkkosivuille ja paikallisradioon. Paikallislehti Siikajokilaaksossa tiedottamisessa on ongelmana harvahko painatus esim. joulun ja uudenvuodenaikaan. Ryhmätekstiviesti tulvasta varoittamisessa Mankilan alueelle voisi olla hyvä ratkaisu ns. ylimääräisenä viestintävälineenä. Lämsänkosken ohijuoksutuksesta tiedottamisessa se ei kuitenkaan korvaa soittoa, koska omaisuuden haltijat eivät välttämättä asu uoman varressa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta on avattu vuoden 2014 alussa tulva-aiheinen Twittertili. Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä internetissä. Tekstipohjaiset viestit eli twiitit (suomennos), voivat sisältää korkeintaan 140 merkkiä. Käyttäjien on mahdollista lähettää ja vastaanottaa päivityksiä Twitterverkkosivuston kautta, tekstiviesteinä, RSS-syötteenä tai erilaisten sovellusten kautta. Palvelun käyttö Internetissä on maksutonta. Twitter-tili on perustettu tiedottamista varten ja sitä voi seurata joko tunnuksilla tai ilman tunnuksia. Twitter-tili löytyy internet-osoitteesta (suora linkki):

10 Tulvaorganisaatio ELY-keskukseen on luotu erillinen tulvaorganisaatio. Organisaation vastuualueina ovat viranomaistyö ja tiedottaminen, säännöstelyjen ohjaus ja tulvaennusteet sekä operatiivinen tulvantorjunta, jonka käytännöntyötä hoitavat myös mm. koneurakoitsijat eri vesistöalueilta. Organisaatiossa on sovittu varallaolomääräyksistä ja käytännöistä sekä varahenkilöjärjestelyistä. Organisaatio tarkastetaan vähintään vuosittain. Tiedottamista SYKEn ja ELY-keskuksen välillä ja myös ELY-keskuksen sisällä on selkeytetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kokeellinen tulvatilannepalvelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on työn alla kokeellinen tulvatilannepalvelu. Palvelun tavoitteena on tuottaa kansalaisia ja yrityksiä ymmärrettävästi ja havainnollisesti palvelevaa yksilöllistä tietoa tulvatilanteessa Suomessa, vesistöissä ja niiden ympäristössä. Palvelu kuvaa nykyisen ja ennustetun tulvatilanteen vesistössä, antaen arvion tulvan vaarallisuudesta ja veden noususta. Palvelusta voi myös nähdä web-kamerakuvaa tulva-alueilta sekä tarkastella SYKE:n tulvaennustetta. Rekisteröitymällä ja kirjautumalla palveluun palvelusta voi tilata tulvavaroituksia itse määrittelemistään kohteista. Palvelun teknisestä toteutuksesta vastaa Dimenteq Oy. Palveluun voi kirjautua omalla sähköpostiosoitteella. Kirjautunut käyttäjä voi määrittää asetuksista mistä ennustepisteestä haluaa hälytyksen ja haluaako hälytyksen puhelimeen, sähköpostiin vai molempiin. Kirjautunut käyttäjä voi valita pisteen itselleen seurantaan klikkaamalla pistettä ja laittamalla ruksin kohtaan Tilaa hälytykset tästä pisteestä. Palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön toukokuun 2014 loppuun mennessä. Palvelua testataan saakka tarkoituksena löytää mahdolliset virheet ja kirjata ylös mahdolliset tulevaisuuden kehityskohteet. Palvelu on testattavissa osoitteessa Kuva 3. Kokemäenjoen tulvatilannepalvelu (internet-näkymä aloitussivusta).

11 Tulvavaara- ja tulvariskikartat Tulvakarttoja voidaan käyttää apuna mm. tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimisessa, alueiden käytön suunnittelussa, pelastustoiminnassa ja tiedottamisessa. Niiden avulla voidaan myös suunnitella toimintaa tulvatilanteessa, kuten teiden sulkemiset ja evakuoinnit. Asukkaat voivat tulvakarttojen avulla selvittää etukäteen, miten tulva on alueella ennen käyttäytynyt tai miten sen oletetaan tulvatilanteessa leviävän. Siikajoen alueelta on laadittu yksityiskohtaiset tulvavaarakartat välille Pöyryn voimalaitos Kestilä. Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja vesisyvyyden sekä vallitsevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Tulvavaarakartat on laadittu kevättulvan toistuvuuksilla 1/20, 1/50, 1/100, 1/250 ja 1/1000 vuodessa toistuva tulva. Lisäksi tulvavaarakartat on laadittu avovesikaudelle (ajanjakso ) vastaaville tulvan toistuvuuksille. Tulvavaarakartat löytyvät mm. tulvakarttapalvelusta: Tulvariskikartoilla esitetään tulvan peittävyyden ja vesisyvyyden lisäksi mm. tulvavaara-alueen asukkaiden määrä, tulvan alle jäävä tiestö sekä erilaiset tulvasta mahdollisesti kärsivät erityiskohteet, kuten vaikeasti evakuoitavat rakennukset (sairaalat, vanhainkodit, koulut), infrastruktuuri, ympäristöä pilaavat toiminnot, suojelualueet ja kulttuuriperintö. Riskikohteiden päivitys on jatkuvaa. 3.6 VIRVE-verkko VIRVE on Suomen viranomaisradioverkko, joka perustuu yleiseurooppalaiseen TETRA-standardiin. Verkko kattaa Suomen maanlaajuisesti, aivan äärimmäisiä syrjäseutuja lukuunottamatta. Suomessa, jossa verkkoon pääsy on rajoitettua käyttäjäryhmittäin, ovat ensisijaisia käyttäjiä poliisi, tulli, rajavartiolaitos, alueelliset pelastuslaitokset ja puolustusvoimat. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan liittyen ovat käyttäjinä viestintävirasto, Finavia, ilmatieteen laitos, merenkulkulaitos, Destia ja Yleisradio, jolla on Radio Suomessa viranomaistiedotustehtävä. Lisäksi VIRVEä käyttävät jotkin energialaitokset ja sähköyhtiöt, jotka vastaavat sähkönsaannista. VIRVE-verkon datapalveluihin kuuluvat mm. lyhytsanomat, jotka toimivat samalla tavalla kuin tekstiviestit sekä statusviestit, joita voidaan käyttää mm. erilaisiin laiteohjauksiin kuten kuulutuslaitteistoihin, sireeneihin. VIRVE-verkon viestintä ei tavoita tulvauhka-alueen ihmisiä, mutta antaa mahdollisuuden viranomaisten väliseen keskusteluun. 3.7 Viranomaisen vaaratiedote Kesäkuussa 2013 on tullut voimaan uusi vaaratiedotelaki. Lain tarkoituksena on selkeyttää viranomaisten vaara- ja onnettomuustilanteisiin liittyvää tiedottamista. Vaaratiedote korvaa aikaisemmin käytössä olleet hätä- ja muun viranomaistiedotteet. Vaaratiedotteita voivat antaa: pelastusviranomaiset, poliisi, rajavartioviranomaiset, Hätäkeskuslaitos, Poliisihallitus, Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus sekä kaikki ministeriöt. (Hätäkeskuslaitos) Vaaratiedote voidaan antaa, jos se on välttämätöntä väestön varoittamiseksi silloin, kun vaarallisen tapahtuman seurauksena voi aiheutua ihmisille hengen- tai terveysvaara taikka vaara merkittävälle omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle. Vaaratiedotteet välitetään aina radiossa. Vaaratiedote välitetään radion lisäksi televisiossa vain silloin kun viranomainen niin erikseen päättää. Vaaratiedotteen voi antaa ainoastaan toimivaltainen viranomainen. Tiedotteen antava viranomainen lähettää sen hätäkeskukseen, joka välittää tiedotteen edelleen Yleisradioon (YLE). Vaaratiedote luetaan radiossa aina viranomaisen päättämässä muodossa. YLE on velvollinen välittämään vaaratiedotteet väestölle televisio- ja radio-ohjelmistoissa. YLE välittää vaaratiedotteen edelleen kaikille radiokanavilleen sekä pitkäaikaisen toimiluvan saaneille kaupallisille radiokanaville. Televisiossa vaaratiedote näkyy A- ja B-kanavanipun vapaasti katsottavil-

12 11 la kanavilla, joilla on riittävän laaja katsojaosuus. Lisäksi YLE voi oman harkintansa mukaan julkaista vaaratiedotteen Teksti-TV:ssä ja verkkosivuillaan. Vaaratiedotteen välitysjärjestelmällä tarkoitetaan teknistä järjestelmää, joka mahdollistaa vaaratiedotteen välittämisen samaan aikaan ja samanlaisena eri radio- ja TV-kanavilla. Vaaratiedote näkyy televisiossa ns. ruutukehänä ja teksti kulkee kuvaruudun ylälaidassa. Tekstin ohessa kuuluu katsojien huomion herättämiseen tähtäävä voimakas varoitusääni. Tiedote välitetään kellonaikaan katsomatta valtakunnallisesti niin kutsuttuna pakkosyöttönä, mikä katkaisee kaikki YLE:n ja soveltuvien radiokanavien lähetykset koko maassa. Siikajoen tapauksessa ko. vaaratiedote tulee kysymykseen ainoastaan patomurtumatilanteessa tai erittäin poikkeuksellisessa jääpatotilanteessa. Lainsäädäntö mahdollistaa lisäksi niin kutsutun kohdennetun viranomaistiedotteen (tekstiviestin) lähettämisen matkapuhelimeen. Kohdennetusta viranomaistiedotteesta säädetään sähköisen viestinnän tietosuojalaissa (516/2004). Hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä ei kuitenkaan ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi ottaa kohdennettujen viranomaistiedotteiden antamista vaaratiedotelakiin, vaan pitää asian sääntely sähköisen viestinnän tietosuojalain yhteydessä. 3.8 Tekstiviestijärjestelmät väestön varoittamisessa Sisäasiainministeriön aloitteesta viestintäviraston työryhmä on selvittänyt kahden tekstiviestin lähetysmenetelmän SMS (Short Message Servise)-järjestelmän ja CBS (Cell Broadcast Service)- järjestelmän käyttöä hätätiedotteiden välittämisessä. SMS-järjestelmässa toiminta on kaksivaiheinen: ensin selvitetään kohdealueella olevat liittymät ja sen jälkeen kyseisiin liittymiin lähetetään tekstiviesti. Kohdealueella olevien liittymien selvittämiseen on mahdollista käyttää kahta menetelmää, joista toisessa liittymät selvitetään VLR (visiting location area) /HLR (home location area) - kyselyillä sekä paikannuksella ja toisessa liittymät selvitetään erillisestä tapahtumienkeruutietokannasta. CBS-järjestelmässä viestit ohjataan suoraan kohdealueen kattaviin soluihin. SMS-järjestelmää on mahdollista käyttää hätätiedotteiden lähettämiseen sekä ulkomailla että kotimaassa oleviin suomalaisten matkaviestinoperaattoreiden liittymiin. CBS-järjestelmä on käytettävissä ainoastaan maan sisällä välitettäviin hätätiedotteisiin. (Viestintävirasto 2005) Kummassakin järjestelmässä on omat etunsa ja haittansa. SMS-järjestelmän merkittävin etu on, että hätätiedote voidaan vastaanottaa kaikissa matkaviestimissä ilman erityistoimenpiteitä. Suurin haitta on menetelmän hitaus, jonka merkitys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä suuremmalle joukolle hätätiedote lähetetään. CBS-järjestelmän merkittävin etu on nopeus, koska siinä ei tarvitse erikseen paikantaa kohdealueella olevia liittymiä ja viesti on samanaikaisesti kaikkien lähetyssolun alueella olevien matkaviestinten vastaanotettavissa. Suurimpia haittoja ovat verkoissa radiokapasiteetin varaaminen ja päätelaitteissa normaalia suurempi virrankulutus vastaanoton valmiustilassa. Lisäksi päätelaite tulee olla erikseen aktivoitu vastaanottamaan hätätiedotteita. (Viestintävirasto 2005) Lisätietoa löytyy myös viestintäviraston internet-sivuilta, osoitteesta: intojensuositustenjaselvitystenasiakirjat/tekstiviestijarjestelmatvaestonvaroittamisessa.html

13 12 Kuva 4. SMS-järjestelmän toimintaperiaate Kuva 5. CBS-järjestelmän toimintaperiaate

14 13 Järjestelmien hankintakustannuksista on esitetty vain suuntaa-antavia arviota, jotka voivat poiketa merkittävästikin todellisista. Kokonaishankintahintoina kolmen operaattorin osalta on päädytty arvioihin 1,5 miljoonaa euroa (SMS) ja 4,5 6 miljoonaa euroa (CBS). Käyttökustannukset riippuvat olennaisesti järjestelmän toteutustavasta ja käyttömääristä. Lisäksi CBS-toteutuksessa pitää ottaa huomioon varattuna olevan radiokapasiteetin kustannukset, jolloin käyttökustannukset voivat nousta merkittäviksi. Ruotsissa tehdyssä selvityksessä CBS-järjestelmän käyttökustannuksiksi, ilman radiokapasiteetin kustannuksia, arvioitiin 1,5 3 miljoonaa euroa vuodessa. CBS-järjestelmän käyttöönotto on otettu esiin EU-tasolla ja komissio on pyytänyt selvittämään myös järjestelmän standardointia. Todennäköisesti ainakin osa järjestelmään liittyvistä ongelmista poistuu lähitulevaisuudessa. Mikäli CBS-järjestelmä tulee laajaan käyttöön Euroopassa ja muualla, kustannukset todennäköisesti laskevat. CBS-järjestelmä on ainoa vaihtoehto, mikäli käyttöönotettavalle järjestelmälle asetetaan tiukat nopeusvaatimukset suurelle liittymäjoukolle lähetettävien viestien osalta. (Viestintävirasto 2005) Liikenne- ja viestintäministeriö on viime vuosina kehittänyt hätätekstiviesti-menetelmää. Palvelua on rakennettu jo pitkään. Sitä on viivästyttänyt rahapula ja vanhentunut tekniikka. Palvelusta toivotaan niin nopeaa, että viesti ehtisi varoittaa uhkaavasta vaarasta jopa minuuteissa. Muualla maailmassa hätätekstiviestit ovat käytössä. Esimerkiksi amerikkalaisessa tekstiviestivaroitusjärjestelmässä varoitustekstiviestit ovat kaikille viranomaisille maksuttomia ja operaattorit pitävät kunnia-asianaan välittää niitä nopeasti asiakkailleen. Tällä hetkellä mm. Ilmatieteen laitoksella on käytössä mm. Weatherproof SMS palvelu, josta saa tuoreimmat säätiedot postinumeron tarkkuudella kotimaahan ja kaupunkikohtaisesti ympäri maailmaan. Palvelu toimii Soneran, Elisan, Saunalahden ja DNA:n liittymillä ja niiden hinta on 0,84 /viesti (DNA 0,85 /viesti). Myös mm. liukkaasta kelistä voidaan saada varoitus tekstiviestillä ja palvelu on ilmainen. 3.9 Paikallisradio ja lehdet Paikallisradio ja paikallislehdet olisi hyvä saada mukaan ennakoivaan toimintaan. Mediat voisivat tahoillaan seurata esimerkiksi internetissä olevia sivustoja tulvavaroituksista ja tarpeen mukaan tiedottaa uhkaavasta vaarasta tai SYKEstä voisi lähteä suoraan sähköpostilla tulvavaaratiedote tietyille lehdille ja radiolle. Säätutkan havaintoja ja ennusteita näkyy mm. Ilmatieteen laitoksen tai Foreca Oy:n internet-sivuilla. Paikallislehtien nettiversioita voi päivittää, vaikka lehti ilmestyisikin hitaammin Tulvakamerat Kameroita hyödynnetään mm. Varsinais-Suomessa jäätilanteiden seurannassa. Kamerat voisivat olla hyödyllisiä mm. Mankilan alueen helposti poikkimenevillä tieosuuksilla. Kamerat eivät kuitenkaan palvelisi paikallisia asukkaita, koska he voivat todeta jo paikan päällä, että tie on poikki, mutta mahdollisesti muualta tulva-alueelle tulevalle liikenteelle (maitokuljetukset, koulukyydit jne.) tiedoista olisi hyötyä. Kameroiden käyttöä heikentää niihin helposti kohdistuva ilkivalta Tulva-alueen asukkaiden yhteystietojen saaminen Kunnan maaseutuasiamiehellä on viljelijöiden osoite- ja muut yhteystiedot. Esimerkiksi tukihakemuksia tehtäessä voidaan sähköpostiosoitteet ja muut tiedot tarkastaa ja päivittää. Maaseutuasiamiehillä on oikeus tiedottaa viljelijöitä tai välittää yhteystietoja, mikäli tulva uhkaa.

15 14 Lähteet: Hätäkeskuslaitos. Internet-sivusto.Luettu Saatavissa: Viestintävirasto Tekstiviestijärjestelmät väestön varoittamisessa. Työryhmäraportti 7/ s.