Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa

Transkriptio

1 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa Hamina, Virolahti Yleissuunnitelma VIROJOKI UUSI MOOTTORITIE VIROJOEN ETL NYKYINEN TIE VAALIMAAN ETL REKKOJEN PYSÄKÖINTIALUE VALTAKUNNAN RAJA RAJA-ASEMA

2 Kannen kuvat: Vianova Systems Finland Oy ISBN TIEH Verkkojulkaisu pdf ( ISBN TIEH v-09 Sokonet Oy Helsinki 2009 Kartat: Maanmittauslaitos lupa nro UUMA/108/06 TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu KOUVOLA Puhelinvaihde

3 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa Hamina, Virolahti Yleissuunnitelma Tiehallinto Kouvola 2009

4 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa, Yleissuunnitelma. Kouvola Kaakkois-Suomen tiepiiri, 83 s. + liitteet 94 s. ISBN , TIEH Asiasanat: YLEISSUUNNITELMAT, TIEVERKKOSUUNNITTELU, VALTATIET, YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET, KAAKKOIS-SUOMEN TIEPIIRI Aiheluokka: 30 TIIVISTELMÄ Valtatie 7 on osa Suomen tärkeintä kansainvälistä E18 -tieyhteyttä ja Euroopan unionin (EU) tärkeäksi priorisoimaa Pohjolan Kolmion liikennejärjestelmää. Valtatie 7 sisältyy yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon (Trans-European Networks). Eurooppatiestä E18 Turusta pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle on yli puolet rakennettu moottoritieksi. Suomen EU-tason tavoitteena on toteuttaa E18 -tie moottoritieksi Turusta Vaalimaalle vuoteen 2015 mennessä. Vaalimaa on Suomen vilkkain ja tärkein rajanylityspaikka Venäjän suuntaan. Valtatien 7 välin Hamina Vaalimaa yleissuunnittelu käynnistyi vuoden 2007 alussa päävaihtoehtojen selvittelyllä ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä (YVA). Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin nykyisen tien parantamisvaihtoehtoa sekä neljä moottoritievaihtoehtoa ja niiden vaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui keväällä YVA-menettelyn ja vaihtoehtojen tarkemman vertailun perusteella Kymenlaakson liitto valitsi maakuntakaavan toiseen vaiheeseen (maaseutu ja luonto) moottoritievaihtoehdon 3 eli pohjoisen linjausvaihtoehdon. Valtatien suunnittelua ohjannut hankeryhmä Kaakkois-Suomen tiepiirin johdolla valitsi myös vaihtoehdon 3 jatkosuunnittelun pohjaksi. Yleissuunnitteluprosessi on noudattanut maantielain suunnittelua koskevia määräyksiä. Tieosuudella on ongelmia liikenteen sujumisessa ja liikenneturvallisuudessa. Etenkin rajalle suuntautuva suuri raskaan liikenteen määrä (1600 rekkaa/vrk eli 30 % kokonaisliikennemäärästä) sekä heikot ohitusmahdollisuudet aiheuttavat pitkiä jonoja, liikenteen huonoa sujuvuutta ja nopeustason alenemista. Venäjän raskaan liikenteen kasvu on ollut poikkeuksellista viime vuosina ja kehityksen arvioidaan edelleen jatkuvan samansuuruisena huolimatta Venäjän muista infrahankkeista. Kauttakulkuliikenne Suomen kautta lisääntyy edelleen mm. Suomen ja Venäjän taloudellisen yhteistyön yhä lisääntyessä. Liikenne-ennusteen mukaan raskaan liikenteen määrän ennustetaan vuonna 2030 olevan 2 3 -kertainen nykyiseen verrattuna eli noin 3800 ajoneuvoa/vrk. Myös henkilöautoliikenteen ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Siihen vaikuttaa vahvasti EU:n ja Venäjän kesken solmittava viisumivapaus. Mm. turismin arvioidaan lisäävän henkilöliikennettä yli kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Vaalimaan raja-asemalla rajan ylittävien ajoneuvojen kokonaismäärän ennustetaan kasvavan nykyisestä noin 3400 ajoneuvon vuorokausimäärästä ajoneuvoon vuorokaudessa vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen ruuhkautuminen, jonot ja tien huono laatutaso haittaavat Virolahden ja Miehikkälän kuntien elinkeinoelämän kuljetuksia, joukkoliikennettä sekä valtakunnallista ja kansainvälistä liikennettä. Seudulliselle ja paikalliselle asiointi- ja työmatkaliikenteelle aiheutuu huomattavia vaikeuksia. Kapea tie, jonka reunassa raskas liikenne jonottaa rajalle pääsyä, aiheuttaa turvattomuutta ihmisten päivittäiselle liikkumiselle. Usein esiintyvät rekkajonot aiheuttavat merkittäviä melu- ja viihtyisyyshaittoja tien varren haja-asutukselle ja taajamille. Erillishankkeena vuosina Vaalimaalle toteutettava rekkojen pysäköintialue vähentää oleellisesti jonoista aiheutuvia haittoja. Pohjolan Kolmion liikennejärjestelmä Nykytilanne ja ongelmat Nykyinen valtatie 7 on Haminan ja Vaalimaan välillä sekaliikennetie, eikä se täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Tie on pääosin mutkainen ja mäkinen sekä erityisesti suuren raskaan liikenteen määrään ja Venäjän rajan jonotustarpeeseen nähden kapea. Ongelmien vähentämiseksi itään johtavan ajokaistan piennar on levennetty ja Virojoen ja Vaalimaan välille on rakennettu täysimittainen raskaan liikenteen odotuskaista. Liittymiä on runsaasti, ja ne ovat jäsentymättömiä. Nykyinen valtatie sivuaa Virojoen taajamaa. Tien nopeusrajoitus vaihtelee välillä km/h. Alhaisimmillaan nopeusrajoitus on Virojoen taajaman kohdalla. Koko välille on rakennettu liikenteen telematiikkaa ja vaihtuvien nopeusrajoitusten järjestelmä vuonna Nopeuksia säädellään erityisesti rekkajonojen seisoessa tien varressa.

5 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, YLEISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 3 Tien onnettomuuskehitys on ollut huono. Vuosina on tapahtunut noin 280 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Vuosittain tapahtuu keskimäärin kymmenen henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta ja vähintään yksi kuolemaan johtanut onnettomuus. Huono kehitys on jatkunut ja keväällä 2009 tapahtui kaksi kuolonuhria vaatinut rekkaonnettomuus. Vakavien onnettomuuksien tiheys on kaksinkertainen maan vilkkaiden pääteiden keskiarvoon verrattuna. Jos tietä ei paranneta, arvioidaan kuolemaan johtavien onnettomuuksien kaksinkertaistuvan nykytilanteeseen verrattuna. Liikenneyhteyksien heikko toimivuus vaikeuttaa myös kuntien maankäytön ja elinkeinoelämän kehittämistä. Hyvät ja toimivat liikenneyhteydet ovat merkittävä tekijä, kun yritykset valitsevat sijoittumis- ja laajenemiskohteita. E18 -tie Suomessa Suunnitelman kuvaus Valtatie 7 rakennetaan moottoritieksi Haminan ja Vaalimaan välillä. Hanke sisältää seuraavat toimenpiteet: Uutta moottoritietä rakennetaan noin 33 kilometriä. Tie kulkee Lelun ja Kattilaisten välillä nykyisen valtatien tuntumassa. Kattilaisista Vaalimaalle tie sijoittuu noin 2 3 km nykyisen tien pohjoispuolelle. Moottoritie päättyy Vaalimaalle rakennettavaan kiertoliittymään. Moottoritien mitoitusnopeus on 120 km/h Lelun ja Vaalimaan eritasoliittymien välillä. Vaalimaan eritasoliittymän kohdalla suunnitteluperusteena on käytetty 80 km/h nopeustavoitetta. Tielle rakennetaan viisi eritasoliittymää (Lelu, Kattilainen, Saarasjärvi, Virojoki ja Vaalimaa) sekä Vaalimaalle kiertoliittymä Tien rakentamisen yhteydessä toteutetaan 39 uutta siltaa eli keskimäärin vähintään yksi silta kilometrille Lapinsuon kohdalle tehdään levähdysalueet moottoritien molemmin puolin Kattilaisten eritasoliittymän itäpuolelta Vaalimaan kiertoliittymään saakka itään johtavalle suunnalle toteutetaan liikenteen tehostettu seuranta- ja ohjausjärjestelmä Lähes kaikki asuin- ja lomakiinteistöt suojataan ohjearvojen mukaiselta liikennemelulta Haaviston pohjavesialueelle tehdään pohjavedensuojaus Yksityistiet järjestellään eritasoon moottoritien kanssa Nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi, jolle tehdään muuttuvan liikennetilanteen ja nopeustason edellyttämiä parannustoimenpiteitä. Nykyiset päällystämättömät piennarlevennykset päällystetään kevyen liikenteen käyttöön. Hankkeen rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 177 miljoonaa euroa, josta lunastus- ja korvauskustannusten osuus on miljoona euroa (maku ind. 135, 2000=100).

6 4 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, YLEISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ Keskeiset vaikutukset, haittojen lieventäminen ja tavoitteiden toteutuminen Jatkotoimenpiteet Moottoritien rakentaminen tukee Pohjolan Kolmion liikennejärjestelmän kehittämistä ja poistaa nykyisen tien ongelmat. Hankkeen valmistumisen jälkeen E18-tie on Turusta Vaalimaalle asti moottoritietä, jolla liikenteen sujuminen on turvattu pitkälle tulevaisuuteen. Moottoritie parantaa huomattavasti kansainvälisen, valtakunnallisen, seudullisen ja paikallisen liikenteen sujuvuutta ja toimintavarmuutta. Liikenteen häiriöherkkyys pienenee ja tavaraliikenteelle tärkeän matka-ajan ennustettavuus paranee. Moottoritie lyhentää matka-aikaa Lelun ja Vaalimaan välillä noin viisi minuuttia. Valtatien 7 rakentaminen moottoritieksi parantaa merkittävästi liikenneturvallisuutta. Moottoritie ansiosta henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 20 % nykytilanteeseen verrattuna ja ennustetilanteeseen verrattuna lähes 70 %. Moottoritie vähentää 12 henkilövahinko-onnettomuutta ja yhden kuolemaan johtavan onnettomuuden vuosittain. Hanke on merkittävin parannus Suomen ja Venäjän välisen maantieliikenteen kehittämisessä sen edistäessä maiden välisen kaupan, kuljetusten ja kauttakulkuliikenteen kasvukehitystä. Moottoritie tukee Kymenlaakson kehittämistä tarjoamalla hyvät ja pitkälle tulevaisuuteen hyvin toimivat yhteydet alueen maankäytölle. Samalla moottoritien rakentaminen poistaa nykyisten taajamien läpikulkuliikenteestä aiheutuvat ongelmat. Suunnitelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä Virojoki Vaalimaa -osayleiskaavoituksen ja Kymenlaakson maakuntakaavan toisen vaiheen laatimisen kanssa. Kaavoissa on esitetty yleissuunnitelman mukainen moottoritie. Moottoritien rakentamisen jälkeen nykyisen tien yli 55 db:n liikennemelualueella asukkaiden määrä vähenee arvioiden mukaan noin 100 henkilöllä. Tien lähialueella olevat kesäasunnot on pyritty suojaamaan alustavasti yli 45 db:n melulta. Pääosin uuteen maastokäytävään sijoittuva moottoritie aiheuttaa haittaa luonnonympäristölle luonnonalueen pirstoutumisen ja aluemenetysten takia sekä ihmisille ja eläimille estevaikutuksen vuoksi. Tien rakentaminen ei heikennä merkittävästi arvokkaiden luontoalueiden arvoa tai suojeltujen eläinlajien elinympäristöjä. Estevaikutusta on lievennetty suunnittelemalla moottoritielle keskimäärin kilometrin välein siltoja, joiden kautta moottoritien ylittäminen tai alittaminen on turvallista. Suunnittelualueella moottoritie sijoittuu Haaviston pohjavesialueelle. Pilaantumisriski pienenee, koska pohjavesialueelle tehdään pohjavedensuojaukset. Tiejärjestelyjen alta joudutaan lunastamaan metsä- ja peltomaata sekä yksi lomakiinteistö. Maanmenetysten lisäksi tie pirstoo kiinteistöjä ja muuttaa kulkuyhteyksiä. Hankkeen hyötykustannussuhde on 1,1, jos liikenne kasvaa perusennusteen mukaisesti. Liikenne-ennusteeseen sisältyy suurta epävarmuutta, johon vaikuttaa taloussuhdanteet, kaupan ja teollisuuden kehittymiset, kansainvälisen maantieliikenteen ja transitoliikenteen kehittyminen yms. Hanke lisää elinkeinoelämän kuljetusten taloudellisuutta. Se parantaa yritysten kilpailukykyä ja tukee kuntien maankäytön kehittämistä. Yleissuunnitelma on maantielain mukaan käsiteltävä suunnitelma, jonka suunnitelmasta vastannut Kaakkois-Suomen tiepiiri esittää Tiehallinnon keskushallinnolle tai liikenne- ja viestintäministeriölle hyväksyttäväksi. Sitä ennen tiepiiri pyytää yleissuunnitelmasta lausunnot Haminan kaupungilta, Virolahden kunnalta, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Kymenlaakson liitolta, Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Itäiseltä tullipiiriltä, Kaakkois-Suomen rajavartiostolta, Museovirastolta, Kymenlaakson museolta, Itä-Suomen sotilasläänin esikunnalta, Kymenlaakson pelastuslaitokselta, Kymenlaakson luonnonsuojelupiiriltä sekä mahdollisesti muilta sidosryhmätahoilta. Yleissuunnitelma asetetaan yleisesti nähtäville syksyllä Nähtävilläolon aikana suunnitelmasta on mahdollisuus lausua mielipiteensä. Tavoitteena on, että yleissuunnitelma hyväksytään keväällä Yleissuunnitelman tulee perustua oikeusvaikutteiseen maakunta- tai yleiskaavaan, joiden kanssa se ei saa olla ristiriidassa. Yleissuunnitelmassa päätetään moottoritiehankkeen liikenteelliset ja tekniset periaateratkaisut, ja ne ohjaavat hankkeen jatkosuunnittelua. Seuraavaksi laaditaan maantielain mukainen tiesuunnitelma. Moottoritiehanke sisältyy Vanhasen II hallituksen liikennepoliittisen selonteon hankelistaan. Sen toteuttamisajankohdaksi on esitetty vuosia Hanke sisältyy myös liikenne- ja viestintäministeriön ja Tiehallituksen väyläinvestointiohjelmaan. Kaakkois- Suomen tiepiirin tavoitteena on, että rakentaminen voitaisiin hankintamenettelystä riippuen suunnitelmavalmiuden puolesta käynnistää viimeistään vuonna Hankkeen toteuttaminen tapahtuu tämän hetkisen käsityksen mukaan elinkaarirahoitusmallilla, jossa valtio maksaa yksityiselle palvelun tuottajalle hankkeen investoinnin sekä ylläpidon ja hoidon sen valmistumisen jälkeen pitkällä aikavälillä. Liikenteen siirtyessä moottoritielle nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi, jonka varrella este-, melu-, tärinä-, päästö- ja viihtyisyyshaitat vähenevät merkittävästi. Moottoritien varrelle ei jää lainkaan asutusta yli 55 db:n liikennemelualueelle. Näkymä Kattilaisista itään

7 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, YLEISSUUNNITELMA ALKUSANAT 5 ALKUSANAT Valtatie 7 on osa Suomen tärkeintä kansainvälistä E18 -tieyhteyttä ja Euroopan unionin (EU) tärkeäksi priorisoimaa Pohjolan Kolmion liikennejärjestelmää. Valtatie 7 sisältyy yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon (Trans-European Networks). Eurooppatiestä E18 Turusta pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle on jo yli puolet rakennettu moottoritieksi. Suomen EUtason tavoitteena on toteuttaa E18 -tie moottoritieksi Turusta Vaalimaalle vuoteen 2015 mennessä. Vaalimaa on Suomen vilkkain ja tärkein rajanylityspaikka Venäjän suuntaan. Venäjän talouskasvun ennakoidaan olevan vahvaa tulevina vuosina, mikä näkyy myös Suomen ja Venäjän välisen liikenteen lisääntymisenä. Suomen ja Venäjän välistä liikennettä kasvattaa selvästi myös viisumivapauden toteutuminen EU:n ja Venäjän välille. Nykyinen valtatie 7 on Haminan ja Vaalimaan välillä sekaliikennettä välittävä tie eikä se täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Tie on liikenteeseen nähden laatutasoltaan huono ja vanhanaikainen. Lisäksi Venäjälle tavaraa kuljettavat rekat aiheuttavat pitkinä jonoina jatkuvasti ongelmia. Rekkajonot ovat muodostuneet pysyväksi muuta liikennettä, asumisviihtyisyyttä ja ympäristöä haittaavaksi ilmiöksi. Yleissuunnitelmassa valtatie on suunniteltu moottoritieksi uudelle tielinjaukselle ja uuteen maasto-käytävään nykyisen tien pohjoispuolelle. Yleissuunnitelma liittyy lännessä Haminan kaupungin alueella Lelussa valtatielle 7 vuonna 2008 valmistuneen Haminan ohikulkutien tiesuunnitelmaan. Hankkeen itäpäässä Vaalimaalla yleissuunnitelma päättyy kiertoliittymään, josta on yhteydet Vaalimaan raja-asemalle johtavalle valtatien 7 osuudelle, Virojoen taajamaan ja Vaalimaan raja-aseman läheisyyteen vuonna 2011 valmistuvalle rekkojen laajalle pysäköintialueelle. Valtatien 7 välin Hamina Vaalimaa yleissuunnittelu käynnistyi vuoden 2007 alussa päävaihtoehtojen selvittelyllä ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä (YVA). Ympäristövaikutusten arviointivaiheessa selvitettiin nykyisen tien parantamisvaihtoehtoa sekä neljä eri moottoritien linjausvaihoehtoa ja niiden vaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui keväällä 2008 ja se palkittiin YVA ry:n myöntämällä vuoden 2009 YVA-palkinnolla. Palkinnon perusteluissa korostettiin osallistumisen huolellista toteutusta, linjausvaihtoehtojen avointa ja vuorovaikutteista suunnittelua sekä vaikutusten arvioinnin kytkemistä tiiviisti osaksi moottoritien yleissuunnittelua. YVA-menettelyn ja vaihtoehtojen tarkemman vertailun perusteella Kymenlaakson liitto valitsi maakuntakaavan toisen vaiheen (maaseutu ja luonto) laatimisen pohjaksi vaihtoehdon 3 eli pohjoisen linjausvaihtoehdon. Myös Virolahden kunta päätti samanaikaisesti laadittavassa osayleiskaavassa valtatien linjaukseksi vaihtoehdon 3. Tämän jälkeen suunnittelua ohjannut hankeryhmä Tiehallinnon Kaakkois-Suomen tiepiirin johdolla valitsi myös vaihtoehdon 3 jatkosuunnittelun pohjaksi. Yleissuunnitteluprosessi on noudattanut maantielain suunnittelua koskevia määräyksiä. Yleissuunnitelma on laadittu Kaakkois-Suomen tiepiirin toimeksiannosta. Hankkeen suunnittelua on ohjannut hankeryhmä, jossa ovat olleet edustettuina Kaakkois-Suomen tiepiirin lisäksi Tiehallinnon Keskushallinto, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Virolahden kunta, Haminan kaupunki, Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson maakuntamuseo, Vaalimaan tulli, Kaakkois-Suomen rajavartiosto, Puolustusvoimat/ RUK sekä FCG Planeko Oy. Hankeryhmä kokoontui yleissuunnittelun aikana yhdeksän kertaa. Hankeryhmän kokouksiin on osallistunut tarvittaessa myös muita asiantuntijoita. Hankeryhmän työskentelyyn osallistuivat: Juha Laamanen, pj. Kaakkois-Suomen tiepiiri Kari Halme Kaakkois-Suomen tiepiiri Anita Eastwood Kaakkois-Suomen tiepiiri Petteri Kukkola Kaakkois-Suomen tiepiiri Teija Snicker-Järvinen Tiehallinto, keskushallinto Jukka Timperi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Markku Uski Virolahden kunta Jukka Niemelä Virolahden kunta Jarkko Puro Virolahden kunta (aluearkkitehti, 11/08 saakka) Matti Filppu Haminan kaupunki Ari Pietarinen Kymenlaakson liitto Timo Lievonen Kymenlaakson museo Pasi Marttinen Kaakkois-Suomen rajavartiosto Mika Poutiainen Vaalimaan tulli Juhani Kuntsi Vaalimaan tulli Veli-Matti Hartikainen Puolustusvoimat/RUK Kaija Maunula FCG Planeko Oy Juha Siitonen Ramboll Finland Oy Jari Mannila Ramboll Finland Oy Reetta Suni, siht. Ramboll Finland Oy Kaarlo Makkonen Virolahden kunta (varajäsen) Marjatta Pahkala Virolahden kunta (varajäsen) Timo Mäkelä Kaakkois-Suomen rajavartiosto (varajäsen) Riitta Kallström Kymenlaakson liitto (varajäsen) Yleissuunnitelma on laadittu konsulttityönä Ramboll Finland Oy:ssa, jonka alikonsultteina ovat olleet liikenne-ennusteen laatimisessa ja tieverkollisissa tarkasteluissa Trafix Oy sekä luontoinventoinneissa ja luontovaikutuksissa Luontoselvitys Kotkansiipi Oy ja BatHouse. Tiehallinnon palkkaamina sivukonsultteina työssä ovat toimineet kiinteistövaikutusselvityksen laatinut Maanmittauslaitoksen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto, päästömallinnuksen ja -mittauksen tehnyt Ilmatieteenlaitos sekä kulttuurihistoriallisten kohteiden inventoinnin suorittanut Museovirasto. Kouvolassa elokuussa 2009 TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri

8 6 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, YLEISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 Suunnitteluprosessin kuvaus Aiemmat suunnitteluvaiheet Ympäristövaikutusten arviointimenettely Yhteistyö, vuoropuhelu ja osallistuminen Aikataulu SUUNNITTELUN Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue Valtatien 7 merkitys liikenneverkossa Nykyinen tieverkko ja sen ominaisuudet Nykyisen tien ongelmat Nykyinen liikenne ja liikenne-ennusteet Liikenneturvallisuus Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Ympäristö Hankkeen tavoitteet Korkeatasoisen päätien tarve Hankkeen liittyminen muihin suunnitelmiin VAIHTOEHTOTARKASTELUT Neliporrastarkastelu Yleissuunnitelman päävaihtoehdot YVA-menettelyn tulokset ja päävaihtoehdon valinta Valitun päävaihtoehdon tarkennukset Yleissuunnitelman esittely Ajoneuvoliikenteen järjestelyt Kevyen liikenteen järjestelyt Joukkoliikenteen järjestelyt Erikoiskuljetukset Liikenteenhallinnan järjestelmät Tieliikenteen palvelualueet Tievalaistus Laitteiden siirrot ja suojaukset Sillat Tieympäristön käsittely ja tiearkkitehtuuri Pohja- ja pintavedet Pohjanvahvistustoimenpiteet ja maa-ainesten käyttö Kustannusarvio Kehittämispolku vaikutukset JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN Liikenne Tieverkko Aluerakenne ja maankäyttö Kiinteistörakenne Maisema, taajamakuva ja kulttuuriperintö Luonnonolot Melu Ilmanlaatu Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja terveys Pilaantuneet maat Pohjavedet Pintavedet Luonnonvarat Kallioperä Rakentamisen aikaiset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antaman lausunnon huomioiminen Kompensaatio hankkeen haittojen lieventämisessä HANKEARVIOINTI JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vaikuttavuuden arviointi Kannattavuuslaskelma Tavotteiden toteutuminen JATKOTOIMENPITEET Maantielain mukainen yleissuunnitelman käsittely Yleissuunnitelman hyväksymisesitys Tarvittavat luvat Toteutuminen ja jatkosuunnittelu Jatkosuunnittelussa huomioon otettavat asiat Ehdotus seurantakohteista LÄHTEET LIITTEET PIIRUSTUKSET OHEISAINEISTO (erillinen kansio)

9 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, YLEISSUUNNITELMA SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 7 1 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 1.1 Aiemmat suunnitteluvaiheet 1.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Valtatien 7 parantamisesta on laadittu useita suunnitteluprosessin eri vaiheiden suunnitelmia. Yleissuunnittelun perustana on E18 -tien kehittämisstrategiaa käsittelevä laaja raporttiaineisto, jossa on perusteltu Helsinki Pietari Moskova -liikennekäytävän kehittämistarvetta moottoritietasoiseksi väyläksi. Suunnittelun lähtökohtina ovat muun muassa seuraavat viime vuosina valmistuneet selvitykset ja suunnitelmat: Valtatien 7 parantaminen välillä Summa Vaalimaa, tarveselvitys 1994 Pohjolan kolmion liikennejärjestelmä- ja E18 tien kehittämisstrategia 2003 Valtatien 7 yhteysvälin Kotka Vaalimaa kehittämisselvitys 2003 Valtatien 7 (E18) parantaminen Haminan kohdalla, yleissuunnitelma 2005 Valtatien 7 parantaminen Vaalimaan rajanylityspaikalla, tiesuunnitelma 2007 Vaalimaan rajanylityspaikan rekkaliikenteen pysäköinti, esiselvitys 2007 Vaalimaan rajanylityspaikan rekkaliikenteen pysäköinti, tie- ja rakennussuunnitelma 2008 Valtatien 7 (E18) parantaminen Haminan kohdalla, tiesuunnitelma 2008 Aiemmissa selvityksissä on tutkittu alustavia vaihtoehtoja tien parantamisesta sekä uusilla linjauksilla että nykyisessä tiekäytävässä. Myös muita parannustoimenpiteitä muun muassa rajanylitysliikenteen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi on suunniteltu. Hamina - Vaalimaa -välillä ympäristövaikutusten arviointimenettely on ollut tarpeen, sillä kyseessä on moottoritie. YVA on integroitu hankkeen yleissuunnitteluun. Hankkeen päävaihtoehtojen selvittäminen, suunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi tapahtui YVA-vaiheen aikana. Päävaihtoehtoina olivat nykyisen tien parantamisvaihtoehdon (0+) lisäksi neljä moottoritievaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan tielinjauksen osalta. Päävaihtoehtojen ympäristövaikutukset esitettiin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa, joka laadittiin arviointiohjelman, arviointiohjelmaa koskevien lausuntojen ja mielipiteiden sekä laadittujen selvitysten perusteella. Selostuksessa esitettiin lisäksi haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot sekä seurantaohjelma. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkittiin nykyisen tien parantamista sekä neljää moottoritievaihtoehtoa. Vaihtoehto 0, valtatie säilyy nykyisellään Vaihtoehto 0+, tietä parannetaan liikenneturvallisuutta ja toimivuutta parantavilla toimenpiteillä tielinjausta muuttamatta Vaihtoehto 1, nykyisessä tiekäytävässä kehitettävä moottoritievaihtoehto Vaihtoehto 2, eteläinen moottoritievaihtoehto Vaihtoehto 3, pohjoinen moottoritievaihtoehto Vaihtoehto 4, vaihtoehtojen 1 ja 3 yhdistelmästä muodostettu moottoritievaihtoehto Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tutkittiin hankkeen aiheuttamia, välittömiä ja välillisiä vaikutuksia: ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyi yhteysviranomaisen Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen YVA-selostuksesta antamaan lausuntoon kesäkuussa Tiehallinto valitsi jatkosuunnitteluun vaihtoehdon 3 (pohjoinen vaihtoehto), josta on laadittu tässä raportissa esitetty maantielain mukainen yleissuunnitelma. Tielinjauksen valinta tehtiin vaihtoehtojen tarkemman arvioinnin sekä maakuntakaavan pohjaksi valitun linjausvaihtoehtoratkaisun jälkeen. 1.3 Yhteistyö, vuoropuhelu ja osallistuminen Selvitystyön ja suunnittelun etenemistä on johtanut hankeryhmä, johon ovat kuuluneet Tiehallinnon Kaakkois-Suomen tiepiiri ja keskushallinto, Virolahden kunta, Haminan kaupunki, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson museo, Kaakkois-Suomen rajavartiosto, Vaalimaan tulli, Puolustusvoimat/RUK, Virolahden kunnan kaavoituskonsultti FCG Planeko Oy sekä yleissuunnittelukonsultti Ramboll Finland Oy. Hankeryhmässä on tehty suunnitelmaratkaisuja koskevia välipäätöksiä vaihtoehtotarkastelujen pohjalta. Hankeryhmä on kokoontunut yleissuunnittelutyön aikana yhteensä yhdeksän kertaa. Hankeryhmätyöskentelyn lisäksi yleissuunnitelmatyön edetessä on pidetty eri teemoja käsitteleviä työkokouksia seuraavasti: Tilaajan ja konsultin kesken on pidetty suunnittelukokouksia koskien mm. tieteknisiä ratkaisuja Arkeologisista ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista on pidetty erilliskokouksia Museoviraston ja Kymenlaakson museon kanssa. Salpalinja-museon edustajien kanssa on neuvoteltu Salpalinjan alueen käsittelystä yleissuunnitelmassa sekä tehty maastokatselmus Salpalinjalle Maankäyttöä ja kaavoitusta koskevista asioista on pidetty erilliskokouksia Kymenlaakson liiton, Virolahden kunnan ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kanssa Seuraavassa on esitetty suunnitteluprosessin aikataulu ja vuorovaikutustapahtumat: Ympäristövaikutusten arviointivaihe YVA-menettelyn aloitus, YVA-ohjelma valmis toukokuu 2007 Sidosryhmien tavoiteseminaari Työpaja Yleisötilaisuus YVA-ohjelma nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta Arviointityön aloitus elokuu 2007 Maastokävely Työpaja Yleisötilaisuus Arviointiselostus nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta Kuva 1. Tielinjauksia tutkittiin maastoon jalkautuen

10 8 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELUPROSESSIN KUVAUS Vuorovaikutusmenetelmät Ensimmäinen asukkaille ja maanomistajille tarkoitettu työpaja järjestettiin arviointiohjelmavaiheessa huhtikuussa 2007 Virojoen koulukeskuksessa. Tavoitteena oli tarjota paikallisille ihmisille mahdollisuus keskustella hankkeesta, kuulla heidän näkemyksiään tavoitteista ja vaikutuksista sekä saada heiltä palautetta vaihtoehdoista ja tietoa alueesta. Työpajaan kutsuttiin myös kuntien viranhaltijoita, teknisen lautakunnan jäseniä, kuntayhtymän edustajia sekä suunnittelualueella toimivien järjestöjen ja yritysten edustajia. Tavoitteena oli saada paikalle mahdollisimman kattavasti eri näkökantojen, väestöryhmien ja toimijoiden edustajia. Tilaisuuteen saapui 29 henkeä. Työpajassa saatiin tietoa alueen nykytilanteesta, palautetta vaihtoehdoista ja näkemyksiä hankkeen merkittävimmistä vaikutuksista. Arviointiohjelman nähtävilläolon aikana järjestettiin yleisötilaisuus kesäkuussa Virojoella järjestettyyn tilaisuuteen osallistui noin 120 henkeä. Tilaisuudessa esiteltiin valmistuneen arviointiohjelman sisältöä ja kerrottiin osallistumismahdollisuuksista sekä YVA-menettelyn jatkovaiheista. Vaikutusten arviointityön aikana järjestettiin asukkaille, maanomistajille, sidosryhmille ja muille kiinnostuneille maastokävely syyskuussa Maastokävelyn aikana tutustuttiin eri linjausvaihtoehtoihin paikanpäällä ja pohdittiin eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Maastokävely jaettiin neljään eri osa-alueeseen, joihin tutustuttiin kokoontumalla aluksi yhteiseen tapaamispaikkaan. Yhdessä keskustellen sovittiin tarkasteltavat kohdat maastossa, joihin siirryttiin autoilla yhteiskyydein. Maastokävelyyn osallistui Kattilaisissa ja Valkjärvellä noin 30, Virojoen koulukeskuksella 17 ja Vaalimaan entisellä koululla asukasta. Lisäksi mukana oli kuusi Tiehallinnon ja konsultin edustajaa. Päivän päätteeksi pidettiin Vaalimaan entisellä koululla yhteenvetotilaisuus, johon osallistui noin 40 henkilöä. Iltatilaisuudessa vedettiin yhteen päivän aikana saatuja kommentteja sekä keskusteltiin eri vaihtoehdoista. hankkeen aikana, yleisötilaisuudessa ja maastokäynnillä postituslistalle ilmoittautuneet. Osallistujia oli seitsemän. Lisäksi työpajaan osallistui kuusi tiepiirin ja konsultin edustajaa. Työpajan aluksi esiteltiin maastokäyntien pohjalta täsmennetyt linjausvaihtoehdot sekä niiden melu-, luonto- ja maisemavaikutuksia. Ryhmissä keskusteltiin ja kirjattiin muistiin osallistujien näkemyksiä siitä, miten vaihtoehdot vaikuttavat ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, mitä vaikutuksia osallistujat pitävät tärkeimpinä ja miten haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää. Valmistuneen arviointiselostuksen nähtävilläolon aikana maalikuussa 2008 järjestettiin yleisötilaisuus Virojoen koulukeskuksessa. Tilaisuudessa esiteltiin tutkitut vaihtoehdot, niiden vaikutukset sekä kerrottiin palautemahdollisuudesta ja hankkeen jatkovaiheista. Tilaisuudessa oli läsnä noin 90 asukasta. Yleissuunnitelmavaihe Tiehallinnon valinta yleissuunnitelman tielinjauksesta Kymenlaakson liiton päätös maakuntakaavaehdotuksesta, jossa tielinjaus vaihtoehdon 3 mukainen Yleisötilaisuus Maastokävely Työpaja Yleissuunnitelma valmis elokuu 2009 Yleisötilaisuus elokuussa 2009 nähtävillä olon aikana Vuorovaikutusmenetelmät Yleissuunnitelmavaiheessa järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus marraskuussa 2008 Virolahden yläasteella. Tilaisuudessa oli noin 100 asukasta. Tilaisuudessa kerrottiin mm. jatkosuunnitteluun valittu linjausvaihtoehto. Tilaisuudessa oli mahdollisuus keskustella suunnittelijoiden ja hankkeesta vastaavan kanssa. Toinen asukastyöpaja järjestettiin vaikutusten arvioinnin loppupuolella lokakuussa Tilaisuuteen kutsuttiin ensimmäisessä työpajassa olleiden lisäksi Marraskuussa 2008 järjestettiin kaikille avoin maastokävely. Maastokävely toteutettiin siten, että suunnitte- Kuva 2. Asukkaat arvioivat tielinjaussuunnitelmia työpajan pienryhmissä lualue oli jaettu viiteen osaan ja kullekin osa-alueelle oli määritelty tapaamispaikka tiettyyn kellonaikaan. Kullekin osa-alueelle osallistui asukasta. Päivän päätteeksi pidettiin Virojoen Rajasalissa maastokävelyn yhteenvetotilaisuus, johon osallistui noin 35 asukasta. Yleissuunnitteluvaiheen työpaja järjestettiin helmikuussa 2009 Virolahden yläasteella. Työpajaan osallistui 29 henkilöä, joista 17 oli asukkaita ja 13 järjestöjen ja yhdistysten edustajia. Lisäksi paikalla oli kahdeksan tiepiirin, maanmittauslaitoksen ja konsultin edustajaa. Työpajassa käytiin läpi yleissuunnitelmaratkaisun aiheuttamia vaikutuksia asukkaille ja muille sidosryhmille. Yleissuunnitelman nähtävilläoloaikana elokuussa 2009 järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus, jossa esitellään valmista yleissuunnitelmaa. Hankkeen vuorovaikutusta on tukenut postituslista, johon osalliset ovat voineet liittyä ja saada sitä kautta tietoa hankkeen etenemisestä sekä vuorovaikutusmahdollisuuksista ja tilaisuuksista YVA-vaiheesta alkaen. Yleissuunnitteluvaiheessa toukokuussa 2009 listalla oli 125 jäsentä. Myös Tiehallinnon internetsivujen kautta on ollut mahdollisuus antaa palautetta hankkeesta vastaavalle ja suunnittelijoille. Vuorovaikutusta on ollut erikseen järjestettyjen tapahtumien ja tilaisuuksien lisäksi myös muuten läpi hankkeen. Henkilökohtaisia tapaamisia sekä puhelinja sähköpostikeskusteluja maanomistajien ja muiden osallisten kanssa on ollut useita. Yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen pidettävässä yleisötilaisuudessa sekä internetissä on lisäksi ollut mahdollisuus tutustua hankkeesta laadittuun virtuaalimalliin. Kaikissa tilaisuuksissa saatu sekä kirjallinen että suullinen asukaspalaute on pyritty ottamaan huomioon suunnittelussa mahdollisimman hyvin. Kaikkiin saatuihin palautteisiin on pyritty reagoimaan. Myös niissä tapauksissa, joissa osalliselta saatua palautetta ei ainakaan sellaisenaan ole voitu viedä suunnitteluun asti, suunnitteluratkaisut on perusteltu ja samalla keskusteltu esimerkiksi mahdollisuuksista lieventää ratkaisusta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Koko yleissuunnittelutyön aikana (mukaan lukien YVA-vaihe) saatu asukaspalaute sekä palautteen huomiointi suunnittelussa on esitetty oheisaineistossa.

11 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, YLEISSUUNNITELMA SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 9 Vuorovaikutuksen seuranta 1.4 Aikataulu Jo YVA-vaiheen alusta alkaen hankkeen vuorovaikutusta sovittiin seurattavaksi ja raportoitavaksi myös erikseen. Osana seurantaa toteutettiin YVA-vaiheen loppupuolella kysely osallisille. Samankaltainen kysely tullaan toistamaan yleissuunnitteluvaiheen lopussa, viimeisen yleisötilaisuuden jälkeen. Ensisijaisesti tavoitteena on seurata ja dokumentoida osallisten kokemusta vuorovaikutuksesta ja sen merkitystä hankkeelle, mutta osana tätä tarkastellaan myös osallisten ajatuksia osallistumisensa vaikuttavuudesta. Erillinen seuranta tukee asukkaiden ja muiden sidosryhmien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä myös esim. Tiehallinnon hankeseurannan kehittämistä vuorovaikutuksen ja osallistumisen näkökulmasta. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyi kesällä Hankkeen yleissuunnitelma valmistui elokuussa Hankkeen jatkosuunnittelun ja rakentamisen aikataulu riippuvat tienpidon rahoituksen kehittymisestä. Alustavasti hankkeen rakentamisen on arvioitu käynnistyvän elinkaarihankkeena vuonna 2013 ja valmistuvan vuoden 2015 lopussa. Yleissuunnitelman laatiminen kytkeytyy vahvasti Kymenlaakson maakuntakaavan toisen vaiheen sekä Virojoen ja Vaalimaan alueet käsittävän osayleiskaavan laadintaan. Kymenlaakson maakuntahallitus pani helmikuussa 2007 vireille maakuntakaavan toisen vaiheen, Maaseutu ja luonto, laatimisen. Kymenlaakson liitto valitsi syksyllä 2008 maakuntakaavan laadinnan pohjaksi tiehankkeen YVA-vaiheessa arvioiduista päävaihtoehdoista vaihtoehdon 3 eli pohjoisen linjauksen. Maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Kymenlaakson maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen Tavoite kaavan vahvistamiselle on vuoden 2010 loppuun mennessä. Virolahden kunta laatii parhaillaan osayleiskaavaa Virojoen ja Vaalimaan alueet käsittävästä alueesta. Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä Hankkeen osallistumis- ja vuorovaikutuskäytännöistä on saatu positiivista palautetta. Sen on koettu vastanneen sekä osallisten että suunnittelun tarpeisiin ja edesauttaneen suunnitelman laatua ja hyväksyttävyyttä. Paikalliset olosuhteet ja tarpeet on saatu esiin kattavasti ja ne on otettu suunnittelussa mahdollisimman kattavasti huomioon. Saatu asukaspalaute ja sen huomioiminen hankkeen suunnittelussa on esitetty oheisaineistossa. Kuva 3. Vuorovaikutus asukkaiden kanssa on tärkeä osa suunnittelua Kuva 4. Hankkeen vaiheet ja vuoropuhelu

12 10 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, YLEISSUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 Suunnittelualue 2.2 Valtatien 7 merkitys liikenneverkossa Valtatie 7 johtaa Helsingistä Kotkan ja Haminan kautta Vaalimaalle. Suunnittelualue rajautuu lännessä Lelun alueella Haminan ohikulkutiestä laadittuun tiesuunnitelmaan. Idässä suunnittelualue päättyy Vaalimaalle. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 4. Valtatie 7 sisältyy yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon (Trans- European Network) (kuva 7). Valtatie 7 on osa Euroopan unionin (EU) tärkeäksi priorisoimaa Pohjolan Kolmion liikennejärjestelmää (kuva 8), joka yhdistää pohjoismaat ja niiden pääkaupungit toisiinsa sekä Venäjälle ja Keski-Eurooppaan. Valtatie 7 on myös osa Suomen tärkeintä kansainvälistä Eurooppatietä E18. Tie toimii Etelä-Suomen tärkeimpänä poikittaisyhteytenä sekä Suomen ja Venäjän välisen liikenteen pääväylänä. Valtatie 7 on Kaakkois-Suomen ja Kymenlaakson alueella valtatien 6 ohella keskeisin maaliikenneväylä Suomenlahden rannikon satamille. Hankkeen kannalta merkittävimmät satamat ovat Kotka ja Hamina. Kaakkoisen Suomen päätiet toimivat myös Kaakkois-Suomen suurteollisuuden kuljetusten pääväylinä etelärannikon satamiin. Valtaosa Suomen kautta Venäjälle kulkevasta transitoliikenteestä on keskittynyt pääkaupunkiseudun itäpuolelle valtatielle 7. Vaalimaan raja-asema on Suomen ja Venäjän rajan vilkkaimmin liikennöity rajanylityspaikka niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteenkin osalta. Kuva 5. Suunnittelualue sijaitsee Haminan ja Vaalimaan välillä Kuva 7. Yleiseurooppalainen TEN-verkko Suomessa Kuva 8. Pohjolan Kolmion liikennejärjestelmä Kuva 6. E18-tie Suomessa

13 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, YLEISSUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Nykyinen tieverkko ja sen ominaisuudet 2.4 Nykyisen tien ongelmat Tieverkko ja sen ominaisuudet Valtatie 7 on osa Turusta pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle sekä edelleen Pietariin ja Moskovaan johtavaa Eurooppatietä E18. Valtatie on valmistunut nykyiseen muotoonsa luvun puolivälissä. Haminan ja Vaalimaan välisellä valtatieosuudella on yhdeksän maantien liittymää sekä huomattava määrä yksityisten teiden liittymiä sekä tilakohtaisia maa- ja metsätalousliittymiä. Maantieliittymät sijaitsevat Kattilaisissa (Kattilaisten maantie ja Nopalan maantie 14708), Uskissa (Uskin maantie ja Ravijärven maantie 14718), Ylä-Pihlajassa (Ylä-Pihlajan maantie 14721), Virojoella (Säkäjärven maantie 14735, Virolahti Taavetti maantie 384), Pajuniemessä (Hellän maantie 14754) ja Vaalimaalla (Lappeenranta Vaalimaa maantie 387). Maanteiden liittymistä kaksi on nelihaaraliittymiä. Tie kulkee Virolahden päätaajaman, Virojoen, pohjoisosan läpi. Vaalimaalle Venäjän rajalle jonottavia rekkoja varten tielle on tehty Haminan ja Virojoen välillä lähes koko matkalla päällystämätön piennarlevennys (leveys 1,5 2 m). Virojoen ja Vaalimaan välille on rakennettu täysimittainen raskasta liikennettä palveleva odotuskaista (leveys 3,5 m). Tien nopeusrajoitus vaihtelee välillä km/h. Alhaisimmillaan nopeusrajoitus on Virojoen taajaman kohdalla. Koko välille on rakennettu telematiikkaa ja vaihtuvat nopeusrajoitukset vuonna Tien leveys on 9/7 metriä (tien leveys/ajoradan leveys metreinä). Suunnittelujaksolla olevia liittymiä ei ole kanavoitu. Koko tieosa Lelusta Vaalimaalle on valaistu vuonna Nykyistä tietä ei ole varustettu riista-aidoilla. Kevytliikenne Valtatien varrella ei ole erillistä kevyenliikenteen väylää Haminan ja Virojoen taajaman välillä, vaan kevyt liikenne joutuu käyttämään tien kapeita piennarosuuksia. Tämä heikentää liikenneturvallisuutta. Virojoen ja Vaalimaan välillä on erillinen kevyen liikenteen väylä, joka on valaistu. Virojoen pääliittymän läheisyydessä on tiejakson ainoa kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Vilkas liikenne ja erityisesti raskaan liikenteen suuri määrä jonoineen aiheuttavat kevyelle liikenteelle suuria ongelmia siellä missä ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää. Tästä johtuen pyöräily ja jalankulku valtatien varrella on asukkaiden mukaan jopa mahdotonta. Joukkoliikenne Valtatiellä 7 kulkee Helsinki Pietari välinen pikavuoroliikenne kerran vuorokaudessa. Tietä käyttävät myös paikalliset linja-autoliikennöitsijät. Lisäksi tieosuudella kulkee runsaasti tilausajossa olevia linjaautoja ja kansainvälistä matkailuliikennettä busseilla Vaalimaan raja-asemalle. Lelun ja Vaalimaan välillä on nykyisin 15 linja-autopysäkkiä. Suunnittelualueella on bussiliikennettä valtatien 7 lisäksi Säkäjärventiellä, Miehikkäläntiellä, Kotolantiellä, Lappeenrannantiellä sekä Pajulahdesta Kotolaan johtavalla tiellä. Osa tästä liikenteestä on koululaiskuljetuksia. Kartta nykyisistä linja-autoliikenteen reiteistä sekä esitetyistä bussipysäkeistä on esitetty kappaleessa 4.3 Joukkoliikenteen järjestelyt. Nykyinen valtatie 7 Haminan ja Vaalimaan välillä on linjaukseltaan ja tasaukseltaan mutkainen ja mäkinen. Tie on erityisesti raskaan liikenteen määrään ja Venäjän rajan jonotustarpeeseen nähden kapea. Liittymiä on runsaasti ja ne ovat jäsentymättömiä. Tien nopeusrajoitus on nykyisin km/h. Nämä nopeustasot eivät voi toteutua rekkajonojen seisoessa tien varressa. Edellä kuvatut ongelmat haittaavat liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Nykyinen tie Haminan ja Vaalimaan välillä ei täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Myös tien onnettomuuskehitys on ollut huono, vuosina on tapahtunut noin 280 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Venäjän rajaliikenne on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Itään suuntautuvan transitoliikenteen nopea kasvu ja huonosti toimiva rajanylitysmenettely ovat aiheuttaneet suuria paikallisia välityskykyongelmia. Venäjälle suuntautuvan liikenteen, etenkin raskaan liikenteen, oletetaan kasvavan jatkossakin merkittävästi, vaikka talouslaman takia liikenne on selvästi vähentynyt talven 2008/2009 aikana. Vaalimaan raja-aseman kautta Suomen ja Venäjän rajan ylittää yhteensä noin 1300 rekkaa vuorokaudessa (alkuvuosi 2008). Rajan ylittävän rekkaliikenteen määrä vaihtelee vuodenaikojen, viikonpäivien ja vuorokaudenaikojen välillä suuresti. Ruuhka-aikoina käsittelykapasiteetti rajalla ei riitä ja syntyy ajoittaisia jonoja. Raskas liikenne joutuu odottamaan rajalle pääsyä jopa useita vuorokausia kapeahkon ajoradan kaistoilla tai joillekin tieosuuksille rakennetuilla levennetyillä pientareilla. Virojoen ja Vaalimaan välillä rekkajono on päivittäin toistuva ilmiö. Yli 15 kilometrin mittaiset rekkajonot ovat Haminan ja Vaalimaan välisellä tieosuudella tyypillisiä. Tien varrella odottavat rekkajonot ruuhkauttavat paikallista liikennettä sekä muuta rajalle pyrkivää liikennettä. Pysähdyksissä oleva raskas liikenne haittaa kohtuuttomasti tien varressa asuvien ihmisten elämää ja ympäristöä melun, seisovien rekkojen, pakokaasupäästöjen ja roskaantumisen kautta. Lisäksi jonot rajoittavat elinkeinoelämän ja yhdyskuntien toimintaa ja kehittämistä. Paikallisen liikenteen kulkuvaikeudet ja turvattomuus ovatkin tiejakson suurimpia ongelmia. Liikenteenhallinta Valtatielle 7 on vuonna 2008 valmistunut telematiikkaa hyödyntävä sää- ja kelitilanteen sekä ruuhkatilanteen mukaan ohjattu liikenteen hallintajärjestelmä. Kuva 9. Rekkajonojen kuukausittainen keskipituus Vaalimaalla

14 12 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, YLEISSUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.5 Nykyinen liikenne ja liikenne-ennusteet Liikennemäärät Tietä käyttävän raskaan liikenteen osuus kokonaisliikenteestä on poikkeuksellisen suuri eli prosenttia. Se asettaa erityisiä vaatimuksia, kun hankkeen mahdollisesta vaiheittain toteutuksesta päätetään vaihtoehtona moottoritien rakentamiselle kerralla. Raskaan liikenteen ruuhkatilanteita varten tulee kehittää toimenpiteitä, jotka poistavat rekkajonot valtatieltä erityisille jonotusalueille. Valtatietä 7 pitkin kulkee viikoittain ilotuliterekkoja Kotkan ja Haminan satamista Venäjän rajalle. Räjähdysvaaran vuoksi kuljetukset tapahtuvat poliisisaattueessa. Valtatien 7 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) suunnittelujaksolla vaihtelee Haminan pään noin 5700 ajoneuvosta vuorokaudessa Virojoen noin ajoneuvoon vuorokaudessa. Vaalimaan rajaasemalla valtakunnan rajan ylittävän liikenteen määrä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on koko jaksolla erittäin korkea. Vaalimaalla noin 34 % ja Haminan päässä noin 28 % (vuoden 2008 tiedot). Raskasta liikennettä kulkee tarkastelujaksolla Haminan itäpuolella noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Vaalimaalla yli ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Ongelman rajan ylityksessä muodostavat Venäjälle täytenä menevät rekat, joiden tullaus ja rajamuodollisuudet vievät enemmän aikaa kuin Suomeen tyhjänä saapuvien rekkojen rajamuodollisuudet. Tilanteen parantamiseksi on suunniteltu noin 1000 ajoneuvon pysäköintialuetta Vaalimaan raja-aseman tuntumaan. Siitä ollaan rakentamassa vuosina rekan pysäköintialue. Myös rajamuodollisuuksien nopeuttamista ja välityskyvyn lisäämistä on aktiivisesti selvitetty Suomen ja Venäjän viranomaisten välillä. Venäjän talouden kehitysnäkymät ovat olleet suotuisat kasvattamaan niin Suomen ja Venäjän kuin Venäjän ja kolmansien maiden kauppaa. Kehitysnäkymät ovat suotuisat kasvattamaan niin Suomen ja Venäjän kuin Venäjän ja kolmansien maiden kauppaa. Venäjä on Suomen toiseksi tärkein kauppakumppani Saksan jälkeen. ETLA:N selvityksen mukaan Venäjän nopea 6 %:n bruttokansantuotteen kasvu lisäisi Suomen vientikuljetuksia Venäjälle noin 10 %, tuontikuljetuksia 5 %, transitokuljetuksia itään 10 % ja transitokuljetuksia länteen 5 %. Venäjän noin 4 %:n BKT:n kasvu johtaisi Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa 3 6 %:n kasvuun ja transitossa 0-6 %:n kasvuun. Mikäli Venäjän BKT:n kasvu taantuu 2 %:n vuositasolle, merkitsee se 1 3 %:n kasvua Suomen ja Venäjän välisessä ulkomaankaupassa ja transiton supistumista. Selvityksen mukaan kansainvälinen valuuttarahasto ja Venäjän taloudellisen kehityksen ja kaupan ministeriö pitävät nopean kasvun skenaariota todennäköisimpänä. Venäjän taloudellisen kehityksen riskit ovat raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen romahdus, maan sisäisen tilanteen kiristyminen, jolloin yritysten toimintaedellytykset heikkenevät. Suomalais-venäläinen tutkija- ja konsulttiryhmä piti kaikkein epätodennäköisimpänä taantuvan kasvun vaihtoehtoa. Tavaraliikenteen kehittyminen Raskaan liikenteen kehitykseen valtatiellä 7 Haminan ja Vaalimaan välillä vaikuttavat monet eri tekijät. Tärkeimpiä näistä ovat: Syksyllä 2008 alkanut yleismaailmallinen taantuma on vaikuttanut Vaalimaan raja-aseman ylittävän raskaan liikenteen määrään. Vuoden 2009 alkupuolella raskaan liikenteen määrä on alentunut noin neljänneksen taloudellisen taantuman takia vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuva 10. Rekkajonot vaarantavat liikennettä merkittävästi Venäjän taloudellinen kehitys Venäjän ulkomaankaupan rakenteen kehitys ja Venäjän liikennestrategia Suomen satamien kilpailukyky Venäjän ulkomaankaupan kuljetuksissa Venäjän Suomenlahden satamien kapasiteetin kehitys yhdistettyjen kuljetusten kilpailukyvyn kehitys Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä Venäjän ulkomaankaupan rakenne on viennin ja tuonnin osalta hyvin erilainen. Venäjän vienti muodostuu lähes yksinomaan erilaisista raaka-aineista. Venäjän tuonti muodostuu pääasiassa erilaisista kulutus- ja investointitavaroista, mm. henkilöautoista. Venäjän kaupan rakenne vaikuttaa osaltaan käytettäviin kuljetustapoihin; suuret viennin raaka-ainevirrat hoidetaan rautateitse, kun taas tuontikuljetukset hoidetaan lähes yksinomaan maanteitse. Kuljetusmuotojen markkinaosuuksien arvioidaan kuitenkin muuttuvan erityisesti transitotuonnin osalta. Yhdistettyjen kuljetusten kilpailukyvyn parantuessa esimerkiksi osa Suomen satamien kautta tapahtuvista konttikuljetuk-

15 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, YLEISSUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 13 Henkilöliikenteen kehittyminen sista tulee siirtymään rautateille. Myös osa Suomen kautta tapahtuvista henkilöautojen kuljetuksista tulee siirtymään juniin. Suomen kautta Venäjälle tapahtuvien transitokuljetusten määrä on riippuvainen Venäjän talouden kehityksen lisäksi Suomen reitin kilpailukyvystä Baltian reitteihin nähden. Myös Venäjän omien Suomenlahden satamien kehitys tulee vaikuttamaan Suomen kautta kulkevan liikenteen volyymiin. Vallitsevan Venäjän liikennestrategia suosii Venäjän omaa kuljetuselinkeinoa. Todennäköisimpänä pidetään kehitystä, jossa Baltian ja Venäjän omien satamien osuus konttiliikenteestä kasvaa, jolloin Suomen satamien osuus pienenee. Liikenteen nopean kokonaiskasvun vuoksi konttien transitokuljetukset Suomen satamien kautta tulevat kasvamaan myös pitkällä aikavälillä. Tässä yhteydessä laadittiin kolme raskaan liikenteen kehitysskenaariota Vaalimaan rajaliikenteestä. Skenaariot ovat seuraavat: Liikenteen kehitykseen valtatiellä 7 Haminan ja Vaalimaan välillä vaikuttavat monet eri tekijät. Tärkeimpiä näistä ovat Venäjän taloudellinen kehitys ja Venäjän ja EU:n mahdollinen viisumivapaus. Venäjän matkustajaliikenne ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin raskaan liikenteen määrä. Matkustajamäärät ovat kasvaneet Vaalimaalla 2000-luvulla keskimäärin 3,7 % vuodessa. Matkustajamäärien osalta suomalaisten rajanylittäjien määrä on vähentynyt ja venäläisten osuus on kasvanut. Venäläisten rajanylittäjien määrä on kasvanut keskimäärin 10,3 % vuodessa. Samaan aikaan Vaalimaan kohdalla rajan ylittäneiden kevyiden ajoneuvojen määrä on laskenut keskimäärin 2,4 % vuodessa, joten matkustajamäärien kasvu on näkynyt etupäässä bussien määrässä. Pietarin alueella ennustetaan vuoteen 2020 mennessä maantiekuljetusten määrän kasvavan milj. tonniin. Kuorma-autojen määrä kasvaa 1,9-kertaiseksi nykyisestä sekä henkilöautojen määrä 1000 asukasta kohti kasvaa 134 autosta 300 autoon. 20 vuodeksi tehdyn ennusteen mukaan liikennemäärä alueen teillä kasvaa keskimäärin 1,8 2 -kertaiseksi. Venäjän talouskasvun ennakoidaan olevan vahvaa tulevina vuosina eli noin 6 8 % vuodessa. Kasvu on voimakkaampaa kuin Keski-Euroopassa. EU25- alueen talouskasvun arvioidaan olevan tulevina vuosina keskimäärin 2 3 %. Venäjän talouskasvu näkyy keskiluokan vaurastumisena, mikä antaa suurelle väestönosalle mahdollisuuden kulutukseen. Tämä näkyy myös Suomeen matkustamisen lisääntymisenä ainakin seuraavan 10 vuoden aikana. Alkuvaiheessa tehdään paljon ostos- ja asiointimatkoja, mutta vapaa-ajan matkustaminen lisääntyy koko ajan. Yli 15 vuoden aikavälillä Pietarin koko saattaa kääntää ostosvirran toisinpäin suomalaisten matkustaessa Pietariin kaupungin laajemman tarjonnan houkuttelemana. BKT:n kasvu näkyy bisnes-matkustamisen lisääntymisenä. Toisaalta myös kuluttajahintojen erot maiden välillä (varsinkin polttoaineiden hintojen osalta) saattavat vaikuttaa liikenteen kehitykseen. Suomen ja Venäjän välisissä matkustajamäärissä tulee tapahtumaan selvä kasvu viisumivapauden toteutuessa EU:n ja Venäjän välillä. Kuvassa 12 esitetään arvio matkustajamäärien kehittymisestä. Arvioon on sisällytetty vuosittainen vaihtelu sekä ennakoitu viisumivapaus vuonna 2015, mikä näkyy ennusteessa hyppäyksenä. Perusennusteen matkustajamäärien kasvu vuoden 2007 ja 2030 välillä on 127 %. 1. Perusskenaario, jossa Venäjän talous jatkaa nopeaa kasvua lähivuosina. Myöhemmin kasvuvauhti taantuu. Suomen reitin markkinaosuus pienenee hieman Venäjän konttiliikenteessä. Konttien ja henkilöautojen kuljetuksia siirtyy maanteiltä rautateille. 2. Nopean kasvun skenaario, jossa Venäjän talous jatkaa nopeaa kasvuaan myös pitkällä aikavälillä. Suomen reitin markkinaosuus säilyy korkeana Venäjän konttiliikenteessä. Rautatiekuljetusten markkinaosuus Suomen ja Venäjän välisissä konttikuljetuksissa ei kasva merkittävästi. 3. Hitaan kasvun skenaario, jossa Venäjän talouskehitys hidastuu. Nykyistä suurempi osa Venäjälle menevästä konttiliikenteestä kulkee Venäjän omien ja Baltian satamien kautta. Rautateiden markkinaosuus Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä kasvaa konttien ja perävaunujen kuljetuksissa. Kuva 11. Suomalaiset ja ulkomaalaiset rajanylittäjät vuosina Kuva 12. Ennustettu Vaalimaan rajan ylittäjien ja ajoneuvojen määrä vuositasolla Skenaarioiden mukainen raskaan liikenteen kehitys Vaalimaan raja-asemalla on esitetty seuraavassa.

16 14 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, YLEISSUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Liikennemäärien ennusteet Valtatiellä 7 valtakunnan rajan ylittävän liikenteen määrän ennusteet on esitetty seuraavissa kuvissa. Ennusteissa esitetään kolme skenaariota eli perusennuste sekä nopean ja hitaan kasvun skenaariot. Henkilöliikenteen perusennusteessa liikennemäärien kasvu on aikavälillä keskimäärin 3,5 % vuodessa. Raskaan liikenteen keskimääräinen vuosikasvu on rajan ylittävän transitoliikenteen osalta 4,8 % ja muun raskaan liikenteen osalta 3,4 %. Taulukossa 1 on esitetty eri ennustevaihtoehtojen kasvukertoimet. Taulukko 1. Liikenteen keskimääräiset vuosittaiset kasvuprosentit eri ennustevaihtoehdoilla Keskimääräinen vuosittainen kasvuprosentti Perusennuste Maksimiennuste Minimiennuste Kevyt liikenne 3,5 % 4,5 % 2,5 % Kuva 13. Ennustettu Vaalimaan rajan ylittävien raskaiden ajoneuvojen määrä vuorokaudessa, perus-, minimi- ja maksimiskenaariot Kuva 15. Ennustettu Vaalimaan rajan ylittävien kaikkien ajoneuvojen määrä vuorokaudessa, perus-, minimi- ja maksimiskenaariot Raskas transitoliikenne 4,8 % 6,5 % 3,5 % Muu raskas liikenne 3,4 % 4,0 % 3,0 % Vuosien välillä koko rajaliikenteen vuosittainen kasvu on ollut keskimäärin 5 %. Vuoden 2030 jälkeen liikenteen ennustetaan kasvavan Tiehallinnon yleisten liikenne-ennusteiden mukaisesti. Kun henkilö- ja tavaraliikenteen ennusteet yhdistetään, kaikkien Vaalimaan kohdalla rajan ylittävien ajoneuvojen määrän ennustetaan perusennusteessa kasvavan nykyisestä noin ajoneuvon vuorokausimäärästä ajoneuvoon vuorokaudessa vuoteen 2030 mennessä. Maksimiennusteessa rajan ylittää noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Minimiennuste on hieman yli ajoneuvoylittäjää vuorokaudessa. Kuva 14. Ennustettu Vaalimaanrajan ylittävien kevyiden ajoneuvojen määrä vuorokaudessa, perus-, minimi- ja maksimiskenaariot Kuva 16. Tien nopeusrajoitukset eivät voi toteutua liikenteen ruuhkautuessa

17 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, YLEISSUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 15 Liikennemalliennusteet tieverkolla Rajan ylittävän liikenteen ennusteita käytettiin liikennemalliennusteen taustalla. Hankesuunnittelussa tarvittavat liikenne-ennusteet pohjautuvat Kaakkois- Suomen tiepiirin alueella tehdyn simulointiselvityksen yhteydessä päivitettyyn ennusteeseen, joka pohjautui tieverkon kestokyky-selvityksen ennusteeseen. Välillä Hamina Vaalimaa valtatien 7 liikennemäärät eivät vaihtele kovinkaan paljon. Suunnittelualueelle sijoittuu Virojoen taajama-alue, mutta ei muita maankäytön keskittymiä. Siten tiejakson liikennemäärät ovat suurimmaksi osaksi rajan ylittävää liikennettä. Perusennusteessa vuonna 2030 Haminan ja Vaalimaan välillä keskimääräinen vuorokausiliikenne vaihtelee ajoneuvon välillä, josta noin on raskaita ajoneuvoja (n %). Maksimiennusteessa liikennemäärä vaihtelee välillä , johon sisältyy noin raskasta ajoneuvoa (n %). Liikenne-ennusteen laadinnan yhteydessä on ennustettu rajalle menevän rekkaliikenteen jonojen muodostumista erilaisilla liikenteen kasvuskenaarioilla ja rajan läpäisykyvyillä. Rekkajonojen tarkastelu on esitetty yleissuunnitelmaraportin liitteenä olevassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Kuva 17. Nykyverkon liikennemäärät vuonna 2008 Kuva 18. Vuodelle 2030 laadittu liikenne-ennuste tavoiteverkolla

18 16 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, YLEISSUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.6 Liikenneturvallisuus Valtatien 7 väli Hamina Vaalimaa on tiepiirin ja valtakunnan muihin valtateihin verrattuna vaarallisimmasta päästä. Tiejakson onnettomuustiheys on lähes 80 % korkeampi kuin Kaakkois-Suomen tiepiirin ja koko maan keskiarvo vastaavan tasoisilla teillä. Toteutuneiden onnettomuuksien perusteella laskettu onnettomuusaste on noin 15 henkilövahinkoonnettomuutta/100 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Onnettomuusaste on tarkastelujaksolla 110 % korkeampi kuin Kaakkois-Suomen muilla vastaavilla teillä ja 125 % korkeampi kuin muilla koko Suomen vastaavilla teillä. Vuosina Hamina Vaalimaa -välillä tapahtui yhteensä noin 280 onnettomuutta, joista 49 oli henkilövahinkoon johtanutta. Henkilövahinkoja aiheuttaneista onnettomuuksista kuusi oli kuolemaan johtanutta ja kahdeksan eläinonnettomuutta. Onnettomuustiedot on esitetty kuvissa Syksyn 2007 ja talven 2009 välillä rekkaliikenteeseen liittyvissä liikenneonnettomuuksissa on kuollut yhteensä neljä ihmistä. Viimeisen neljän vuoden aikana, jolloin rekkajonot ovat lisääntyneet, näyttäisi erityisesti kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrä lisääntyneen. Eri tieosuuksien onnettomuusasteet eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Kuva 19. Valtatien 7 onnettomuustiheys ja onnettomuusaste verrattuna Kaakkois-Suomen tiepiirin ja koko maan keskimääräisiin valtateiden lukuihin Kuva 20. Valtatien 7 henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä vuosina Haminan ja Vaalimaan välisillä tieosilla (tieosa 33 Hamina ja 44 Vaalimaa) Kuva 21. Rekkajonot ovat ongelma valtatiellä 7

19 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, YLEISSUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 17 Kuva 22. Kaikki onnettomuudet valtatiellä 7 välillä Hamina Vaalimaa vuosina Kuva 23. Henkilövahinko-onnettomuudet valtatiellä 7 välillä Hamina Vaalimaa vuosina

20 18 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, YLEISSUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.7 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Yhdyskuntarakenne Kiinteistörakenne Suunnittelualue kuuluu Kymenlaakson maakuntaan ja Kotkan Haminan seutukuntaan. Alue rajautuu länsipäässä Haminan kaupunkiin. Suunnittelualueella on useita pieniä kyliä ja Virojoen taajama. Virojoen taajamassa asutus on sijoittunut kolmelle lähellä toisiaan olevalle mäelle joen molemmin puolin. Virojoki on Virolahden kuntakeskus. Virojoen alueella asuu noin 1000 ihmistä, mikä vastaa noin neljäsosaa Virolahden kunnan väestöstä. Virojoen taajamassa on myös pääosa palveluista. Virolahden kunta on Kotkan Haminan seudun työssäkäyntialuetta ja pendelöinti on yleistä. Vaalimaan raja-alue on kehittymässä Virolahden tärkeäksi työpaikka-alueeksi. Muualla tieosuuden ympäristössä asutus on hajaasutusta. Suuri osa suunnittelualueesta on talousmetsää, jota puro- ja jokilaaksoihin keskittyneet koillisesta kaakkoon suuntautuneet peltoaukeat leikkaavat. Suunnittelualueen kiinteistöt ovat valtaosin maa- ja metsätalouskiinteistöjä. Pinta-alallisesti pääosa alueesta on metsäkiinteistöjä. Peltokiinteistöt keskittyvät suunnittelualueen eteläosan peltoalueille. Asuinkiinteistöt ovat pääosin keskittyneet vanhan valtatien 7 vaikutuspiiriin Virojoen ja kyläkeskusten läheisyyteen. Alueen metsäkiinteistöille on monin paikoin ominaista nauhamainen kiinteistörakenne (mm. Häppilän ja Ylä-Pihlajan kylissä). Metsäpalstat ovat pinta-alaltaan suuriakin, mutta muodoltaan kapeita. Maaomistus on vanhan jakokäytännön jäljiltä paikoin hajanaista: kaikki kiinteistöomistus ei ole yhdessä kokonaisuudessa, vaan samalla omistajalla saattaa olla useita palsto-ja/ kiinteistöjä eri puolilla kylän aluetta. Maankäyttö Suunnittelualue kuuluu Kymenlaakson maakuntaan ja Kotkan - Haminan seutukuntaan. Hanke sijoittuu kahden kunnan, Haminan ja Virolahden, alueelle. Suunnittelualueen asutus on keskittynyt viljelymaiden tuntumaan ja muotoutunut ryhmä- ja nauhakyliksi sekä haja-asutukseksi teiden varsille. Kylä- ja asutuskeskittymiä ovat Virojoki, Kattilainen, Ravijärvi (Uski) ja Vaalimaa. Alueen palvelut sijaitsevat pääosin Haminassa ja Virojoen taajamassa. Merkittävimpiä työllistäjiä on Vaalimaan raja-asema ja siihen liittyvät toiminnot ja palvelut. Vaalimaa on Suomen ja Venäjän rajan vilkkaimmin liikennöity rajanylityspaikka niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteen osalta. Seutukaava ja maakuntakaavoitus Kymenlaakson ensimmäinen maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt, vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaava korvasi vahvistetun seutukaavan Virojoen - Vaalimaan alueilla. Muille alueille jäi edelleen voimaan seutukaava. Kymenlaakson maakuntahallitus käynnisti helmikuussa 2007 maakuntakaavan toisen vaiheen laatimisen. Kaava koskee maaseutua ja luontoa. Toisessa maakuntakaavassa käsitellään maaseutualueita ja yhteysverkoston kokonaisuutta sekä taajama-aluevarauksia siltä osin kuin ne rajattiin ensimmäisen maakuntakaavan suunnittelualueen ulkopuolelle. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen, jossa moottoritielinjaus on vaihtoehdon 3 eli pohjoisen linjauksen mukainen. Virojoen Vaalimaan alue on ollut mukana myös maakuntakaavan toisessa vaiheessa valtatielinjauksen osalta. Maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Kymenlaakson maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen Tavoite kaavan hyväksymiselle on vuoden 2010 loppuun mennessä. Kuva 24. Ote Kymenlaakson seutukaavasta Kaavaan on merkitty ohjeellinen linjaus moottoritielle (punainen katkoviiva). Kuva 25. Yhdistelmäkaavaote Kymenlaakson maakuntakaavasta Taajamat ja niiden ympäristöt sekä maakuntakaavan 2. vaiheen kaavaehdotuksesta Maaseutu ja luonto