YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT

Transkriptio

1 YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT Aika Muistio Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi (5) Paikka Osallistujat Virojoki, Rajasali 64 yksityishenkilöä sekä ELYn, Virolahden kunnan, Maanmittauslaitoksen, konsulttien ja VTT:n tutkimushankkeen edustajat 1. Tilaisuuden avaus 2. Hankkeen tilannekatsaus Tilaisuuteen osallistui 64 henkilöä sekä lisäksi tilaajan ja konsultin edustajat. Osallistujalistaan nimensä heistä kirjoitti 62 henkilöä. Lisäksi mukana olivat Kaakkois-Suomen ELYn, Maanmittauslaitoksen, konsulttien sekä VTT:n tutkimushankkeen edustajat. Juha Laamanen kertoi hankkeen tilannekatsauksen. Hän totesi, että osa asioista, kuten liittymät moottoritielle, on lyöty lukkoon jo aiemmissa suunnitteluvaiheissa eikä niihin voida puuttua enää tässä vaiheessa. Laamanen kertoi hankkeen suunnitteluja toteutusaikataulusta sekä rahoituskuvioista. Etävarausjärjestelmän pilotti on harkinnassa Vaalimaalle, mutta toteutuksen esteeksi voi nousta lainsäädäntö. Jos pilotti toteutuu, kohteena on nimenomaan Vaalimaa. Rekkaparkin toteuttaminen sisällytetään moottoritiehankkeeseen. Huono puoli on se, että rekkaparkki ei toteudu , vaan vasta moottoritien rakentamisen yhteydessä. Sen rakentamista voitaneen kuitenkin pyrkiä edistämään ensivaiheessa moottoritien rakentamista. 3. Suunnittelun tilannekatsaus Suunnittelutilanne, liikenne-ennuste, avoinna olevat asiat Juha Siitonen esitteli suunnittelutilannetta ja korosti, että edelleen osallistujilta halutaan saada palautetta suunnitelmista, jotta suunnitelmissa ja toteutuksessa päästäisiin eteenpäin mahdollisimman joustavasti esitellyssä aikataulussa. Tähän mennessä annettu palaute on otettu huomioon suunnittelussa. Lisäksi osallisten kanssa yhdessä suunnitellen on pystytty mm. etsimään kustannustehokkaita ratkaisuja. Siitonen esitteli liikenne-ennustetta. Nykyiselle tielle moottoritien valmistumisen jälkeen jää noin 1000 ajoneuvoa vuorokaudessa, moottoritiellä n ajoneuvon luokkaa, josta noin neljännes on raskasta liikennettä.

2 (5) Siitonen kertoi suunnittelun avoinna olevia asioita, joista toivoi tilaisuudessa palautetta osallistujilta. Näitä ovat Lapinsuon levähdysalueen siirto Kattilaisiin Vaalimaan kevyen liikenteen järjestelyt, jotka ovat tulleet suunnitelmiin mukaan uutena kokonaisuutena Nykyisen valtatien kehittämiskohteet Itätien parantaminen o Juha kertoi kevyenliikenteen väylän rakentamisesta ja sen periaatteista Ukkosaarentien parantaminen Kerrottiin osallistujille, että kesäkuussa tullaan pitämään vielä Virojoen taajamaa, Itätietä ja Ukkosaarentietä koskeva työpaja ja maastokävely Samana päivänä suunnittelijat tulevat pitämään vastaanottoa, jolloin suunnittelijoita voi tulla tapaamaan ja varmistamaan, miten palautteet on otettu huomioon suunnitelmissa. Sitä seuraava laajempi osallistumistilaisuus on yleisötilaisuus syksyllä. Levähdysalue ja Haaviston pohjavesialue Paavo Mero kertoi levähdysalueen sijoitusvaihtoehdoista sekä Haaviston pohjavesialueesta. Levähdysalueen siirto on nyt ensimmäistä kertaa esillä yleisölle. Lapinsuon levähdysalueen perustamiskustannukset ovat osoittautuneet korkeiksi ja sille on lähdetty siksi etsimään uutta sijoituspaikkaa. Levähdysaluetta ollaan siirtämässä Lapinsuolta lähemmäksi Kattilaisten eritasoliittymää. Lisäksi Mero esitteli ajatuksia levähdysalueen toteuttamisesta. Haaviston pohjavesialueesta on esitetty kysymyksiä, joten asiaa käytiin hieman tarkemmin läpi tilaisuudessa. Moottoritien rakentamisessa otetaan pohjavesikysymykset huomioon. Suojattava alue esiteltiin kartalla. Suojauksissa otetaan huomioon myös virtaukset. Tilusvaihtojärjestelyt Olli Mustonen kertoi tilusvaihtojärjestelyistä. Yksi maanmittaustoimitus on jo vireillä, tien eri puolille jääviä palstoja järjestellään uudelleen. Toinen asia ovat vaihtomaatapaukset, joissa valtiolta voidaan saada vaihtomaata takaisin. Vaihtomaata on ostossa tällä hetkellä n. 65 ha, myyjinä ovat kunta, Metsähallitus sekä perikuntia. Jos kysyntää riittää, hehtaaria vaihtomaata on vielä mahdollista ostaa. Vaihtomaalla korvataan ensisijaisesti suuria aluemenetyksiä.

3 (5) Menettely on otettu käyttöön tarpeeseen perustuen ja on suhteellisen uusi verrattuna perinteiseen tietoimituskäytäntöön. Toimituskokouksissa lyödään lukkoon neuvottelujen tulokset. ELYllä on maavaihtoihin määrärahat. Kyseessä on ensimmäinen infrahanke, jossa jo suunnitteluvaiheessa päästään tekemään maanhankintaa. Mustonen kertoi käytännön esimerkkejä maavaihdon eri toteutusvaihtoehdoista. Lisäksi Mustonen kertoi kolmesta vaihtomaakohteesta, joista voitaisiin konkreettisesti myös neuvotella. Mustonen päivystää tilaisuudessa ja keskustelee mielellään etenkin uusista maanvaihtomahdollisuuksista. Luontokompensaatio Luontokompensaationa hankealueella menetettävän liito-orava-alueen tilalle hankitaan muualta luonnonsuojelualuetta. Visualisointi Juha Siitonen esitteli lopuksi suunnittelun visualisointia ja sen avulla suunnitelmien havainnollistamista. 4. Kysymykset ja palaute K: Milloin tulliliikenteen eriyttäminen tapahtuu? V: Tehdään , eli henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen eriyttäminen lähtee liikkeelle jo elokuussa Senaattikiinteistöt on toteuttamassa hanketta. K: Mitä nykyiselle tielle tehdään? Sen asfaltti on jo nyt entinen. V: Nykyisen tien päällystettä ei päästetä huononemaan enempää. Nykyiselle tielle tullaan tekemään päällystämistä, samoin kevyen liikenteen väylä päällystetään. Uudelleenpäällystäminen tehdään jo ennen kuin moottoritie valmistuu. Virojoen taajamateitä tullaan parantamaan myös moottoritiehankkeen siivellä. Virojoentielle tulee kevyen liikenteen väylä, Ukkosaarentie päällystetään. Piennarlevennyksistä tullaan tekemään kevennetty versio kylien kohdalle, myös Lelun ja museotien väliin. Piennarlevennyksiä ei pureta pois. Voi tuntua erikoiselta, että nyt tehdään, kun raskas liikenne siirtyy muualle, mutta toisaalta vanhalle tiellekin jää autoliikennettä. K: Mikä on tien alle jäävän maan lunastusarvo? V: Lunastusarvo määritetään myyntihintatilastojen perusteella. Tienpitäjä ei voi määritellä korvausta, paitsi joissakin tapauksissa, kun on tehty suoraa kauppaa (esim. kiinteistön jäädessä tien alle). Jos kohde on peltoa tai tonttia tai odotusarvomaata, perustuu kauppahinta

4 (5) Metsämaan osalta mennään perinteisellä. Puut jäävät maanomistajalle. Voi joko itse kaataa ja saada siitä korvauksen, tai jättää tienpitäjän tehtäväksi. Rakentamisesta kerrotaan vuodenvaihteessa rakennuttajan toimesta enemmän ja maanomistajille tullaan tiedottamaan aiheesta. Maanmenetyksistä tullaan maksamaan täysi lunastuskorvaus, haittojen korvaaminen tapahtuu hakemusten perusteella jälkikäteen. Läjitysalueiden osalta maa-alueiden käytön pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Läjitysalueiden osalta kyseessä on vain käyttöoikeus, ei lunastus. Käyttöoikeuskorvaus on pienempi kuin lunastuskorvaus. Jos alueella on esim vuotta vanhaa taimikkoa, se otetaan huomioon korvausta määriteltäessä. Kuljetusmatkat läjitysalueille pyritään minimoimaan. K: Pihlajan metsästäjien kaivo jää n metriä suojauksen ulkopuolelle, miten vaikuttaa kaivoon? Kaivossa on hyvin riittänyt vettä. V: Pitää selvittää asiaa, voisiko olla suojauskuvassa virhe. Selvitetään asia ja tarvittaessa jatketaan suojausta. On herättänyt kysymyksiä, onko tutkittu millainen vesi kaivoissa on. Sekä kaivot että pohjavedenottamot on tutkittu. On kaikkien osapuolien etu, että tiedetään, mikä tilanne on nyt. Silloin voidaan seurata mahdollisia muutoksia. Kannattaa katsoa kartoilta vielä, että onko oma kaivo merkitty kaivoselvitykseen tarkastetuksi ja kertoa, jos oma kaivo on ollut lukittuna. K: Ovatko porausreiät voineet vaikuttaa kaivovesien laatuun, esim. lisätä humuksen määrää? Epäilys on herännyt, kun tutkimusten jälkeen kaivovedessä on yksittäisessä kaivossa ollut humusta tavallista enemmän. V: Porausreikä on n. 5 cm halkaisijallaan. Jos olisi ollut paineellista pohjavettä, porakaira-reikä olisi tulpattu. Kun ei ole ollut paineellista pohjavettä, maa-aines tasoitetaan reiän päälle. Mistään hankkeesta ei ole ollut tietoa, että olisi mennyt humusta pohjatutkimusrei'istä pohjaveteen. Jatkossa voidaan kuitenkin tässä hankkeessa ohjeistaa, että laitetaan kairausreikiin tulpat varmuuden vuoksi. K: Moottoritien vaikutukset Haaviston pohjavesialueeseen? V: Virtaussuunnat eivät ole ottokaivoille päin. Pohjaveden suojaus estää tien pintavesien pääsyn pohjaveteen. Maaperä alueella on pääasiassa moreenia, jossa veden liike on hidasta. K: Mitä meluntorjunnalle tekee siltaratkaisun madaltaminen? V: Sillalle tulee joka tapauksessa 3 metriset läpinäkyvät meluseinämät K: Toimiiko esitelty virtuaalimalli nettiselaimella? V: Nettiin tulee video ja katselupisteitä. Koko tiestä on tulossa kesän jälkeen virtuaalimalli, johon otetaan myös tieympäristön suunnitelmat mukaan.

5 (5) Sovittiin, että metsästäjiä kiinnostavia melutilannekysymyksiä käydään läpi myöhemmin tilaisuudessa karttojen äärellä.