SoT-käsikirja. Sosiaalinen tilinpito. Menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi ja esittämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SoT-käsikirja. Sosiaalinen tilinpito. Menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi ja esittämiseksi"

Transkriptio

1 Sosiaalinen tilinpito Menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi ja esittämiseksi Julkaisija: Suomen Kylätoiminta ry, 2005 Teoksen kirjoittajat: Håkan Björk ja Tytti Siltanen Kuvat: Tero Pajukallio, Hanna-Leena Asunta, Anne Lahikainen, Eila Moilanen ja Jyrki Näsi.

2 Kenelle sosiaalinen tilinpito on hyödyksi? 2 Yritysten, yhdistysten ja muidenkin organisaatioiden toiminnan vaikutukset ovat aina laajemmat kuin vain yleisesti seurattavat taloudelliset vaikutukset. Taloudellinen tilinpäätös antaa luotettavaa ja systemaattista tietoa taloudellisesta tuloksesta, mutta se ei tuo esille organisaation sosiaalista eikä yhteiskunnallista näkökulmaa. Viime vuosina on Suomessakin noussut esille entistä voimakkaampaa tarvetta osoittaa organisaatioiden sosiaalista ja yhteiskunnallista tulosta. Yritykset, yhdistykset ja muut organisaatiot haluavat pystyä näyttämään ja mittaamaan tulostaan kokonaisvaltaisesti. Tämä tarve ja sosiaalisen tilinpidon tarjoama hyöty vievät Suomessa kehitystä eteenpäin. Sosiaalisen tilinpidon avulla aatteelliset organisaatiot voivat tarkistaa, ovatko ne todella saavuttaneet sääntöjensä mukaiset tarkoitukset ja tavoitteet julkinen sektori voi esittää, millä tavoin se täyttää tehtäväänsä väestöä kohtaan sosiaalinen yritys ja muut yhteisötalouden organisaatiot voivat todistaa ja näyttää, missä määrin toiminta todella toteuttaa sosiaalisen tarkoituksensa ja miten asetetut sosiaaliset tavoitteet saavutetaan. Sosiaalinen tilinpito antaa vastauksen siihen, missä määrin yrityksen tulos vastaa sidosryhmien sille asettamia tarpeita ja odotuksia. yksityinen yritys voi näyttää, että sillä on muitakin menestyskriteereitä kuin pelkkä raha. Tällä yritys lisää samalla oikeutuksensa lisäksi myös mahdollisuuksiaan liiketaloudelliseen menestykseen. projekti voi toimeksiantajilleen kuvata tuloksiaan sekä näiden kestävyyttä tulevaisuuden kannalta. Tietoa ja vaikutteita on haettu John Pearcen kirjoittamasta ja New Economic Foundation:in julkaisemasta Social Auditing for Small Organisations -materiaalista.

3 Tausta 3 Suomessa kolmannen sektorin vahvistuminen, yhdistysten tehtäväkentän laajentuminen sekä myös yritysten kiinnostus kasvattaa sosiaalista vastuutaan tuo haasteita esitellä tuloksia entistä laajemmin. Taloudellisten kriteerien rinnalle kaivataan jatkuvasti myös sosiaalisia mittareita. Tämä käsikirja on kehitetty Suomen Kylätoiminta ry:n Kylätalous-EQUAL-projektissa ja siihen kuuluneessa sosiaalisen tilinpidon koulutuksessa. Tämän SoT - Sosiaalisen tilinpidon käsikirjan pohjana on ollut CB Support Swedenin ruotsinkielinen käsikirja. Se on käännetty suomeksi ja sitä on täydennetty ja kehitetty Suomessa vuonna 2004 järjestetyn koulutuksen aikana tuotetun aineiston perusteella. Asiantuntijana on käytetty yhteisöyritysten ja sosiaalisen tilinpidon kehittäjää Håkan Björkiä Ruotsista. Käsikirja on saanut lopullisen muotonsa Håkan Björkin ja Tytti Siltasen yhteistyönä, jolloin koulutuksen aikana kerättyjä kokemuksia ja esimerkkejä on sisällytetty tähän teokseen. Suomen tammikuussa 2005 Kylätoiminta ry:n Kylätalous-EQUAL-projektin yhtenä tuloksena perustettiin Suomessa Sosiaalisen vastuun ja tilinpidon kehittäjät -yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää organisaatioiden sosiaalista vastuuta, kehittää sosiaalisen tilinpidon menetelmiä, edistää sosiaalisen tilinpidon leviämistä Suomessa ja kouluttaa, valmentaa sekä toteuttaa organisaatioiden sosiaalista tilinpitoa. on sellaisia organisaatioita varten, jotka haluavat osoittaa muut kun rahalliset tuloksensa yhtä säännöllisesti ja uskottavasti kuin rahallisensakin. Käsikirja toimii käytännön työvälineenä, kun halutaan mitata ja saattaa näkyviin arvoja, jotka eivät ilmene taloudellisesta tilinpäätöksestä. Suomalaisia sosiaalisen vastuun ja tilinpidon kehittäjiä.

4 Mitä on sosiaalinen tilinpito? 4 Sosiaalinen tilinpito on menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tuloksten mittaamiseksi, analysoimiseksi ja esittämiseksi. Menettelytapa muistuttaa taloudellista kirjanpitoa ja nämä suoritetaan rinnakkain. Kuten taloudellinenkin kirjanpito, sosiaalinen tilinpito lähtee liikkeelle budjetista. Laadulliset ja määrälliset ta- pahtumat kirjataan säännöllisesti kirjanpitoon, tilinpitomateriaali analysoidaan ja kootaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi, joka tarkastetaan sosiaalisen tilintarkastuksen avulla. Sosiaalinen tilinpito on käytännön työkalu tulosten oikeudenmukaiseen arviointiin organisaatioissa, joilla on muitakin tavoitteita kuin vain taloudelliset tavoitteet. Sosiaalisen tilinpidon tunnusmerkit Sosiaalisen tilinpidon tarkoitus on tuoda tarkkuutta sosiaalisten tulosten mittaamiseen. Tämä edistää vuorostaan sosiaalista vastuunottoa niin yksityisissä yrityksissä kuin yhdistyksissäkin. Kokemukset osoittavat, että alla olevat kahdeksan pääperiaatetta muodostavat sosiaalisen tilinpidon oleelliset tunnusmerkit: Järjestelmällisyys budjetti päätetään etukäteen, sitä seuraavat kirjanpito, tilinpäätös ja tilintarkastus Säännöllisyys kirjanpito on jatkuvaa ja menettely toistuu vuodesta toiseen Tasapaino laadun ja määrän välillä Läpinäkyvyys voitot ja tappiot ilmoitetaan kaunistelematta ja läpinäkyvästi Uskottavuus Kirjataan todennetut tosiasiat ja tilinpäätös tarkastetaan ulkoisessa, riippumattomassa tilintarkastuksessa. Jokaisesta seuratusta asiasta on olemassa tositemuotoinen todiste. Vertailtavuus tilinpäätöstä verrataan edellisen vuoden tilinpäätökseen ja muihin samalla toimialalla toimiviin organisaatioihin Saatavuus tilinpäätös saatetaan sidosryhmien ja muiden kiinnostuneiden saataville Oppiminen muodostaa pohjan tietoiselle, objektiiviseen tietoon pohjautuvalle kehittämiselle. Monella organisaatiolla on toimintaa, jossa sosiaaliset tavoitteet on yhtä tärkeitä kuin taloudelliset.

5 Miksi tehdään sosiaalista tilinpitoa? 5 Sosiaalisen tilinpidon avulla organisaatiot ottavat itse vastuun siitä, että pitävät kirjaa sosiaalisista saavutuksistaan yhtä säännöllisesti ja järjestelmällisesti kuin taloudellisistakin saavutuksista. Organisaatio haluaa osoittaa sosiaaliset voitot ja tappiot kaunistelematta ja läpinäkyvästi. Sosiaalisen tilinpidon tulee objektiivisella tavalla tehdä näkymätön näkyväksi niin, että koko tulos näkyy selkeästi ja avoimesti. SoT varmistaa sosiaalisten ja taloudellisten arvojen tasapainon. Sosiaalinen tilinpito muodostaa pohjan toiminnan kehittämiselle. Sosiaalinen tilinpito tuo myös mukanaan oppimista edellisistä vuosista. Tilinpäätös mahdollistaa sen, että sidosryhmät ja ympäröivä yhteiskunta voivat arvioida organisaatioiden tuloksia ja siten saada hyvän ja totuudenmukaisen kuvan näiden tuloksista. Sosiaalisen tilinpidon avulla johto valvoo ja arvottaa toimintansa tulosta voidakseen ohjata toimintaa yhteisesti päätettyyn suuntaan. Sosiaalinen tilinpito: antaa organisaatiolle mahdollisuuden raportoida sosiaalista tulostaan todennettujen tosiasioiden pohjalta vahvistamattomien väittämien sijasta tarjoaa sidosryhmille, sijoittajille ja toimeksiantajille lähtökohdan, jota vasten voivat arvioida, missä määrin organisaatio täyttää lupaamansa sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tavoitteensa lisää sidostahojen kiinnostusta organisaation tarkoitukseen, tavoitteeseen, toimintatapaan, etiikkaan mahdollistaa vertailukelpoisen tiedon antamisen sidosryhmille koskien toiminnan laatua ja tuloksia verrattuina muuhun vastaavaan toimintaan tuo organisaation ainutlaatuiset arvot näkyville antaa johdolle mahdollisuuden seurata, ohjata ja kehittää toimintaa järjestelmällisesti ja tehokkaasti sekä muodostaa pohjan toiminnan laadun varmistamiselle ja kehittämiselle antaa kaikille organisaation sidosryhmille mahdollisuuden osallisuuteen sekä tarkoituksenmukaisen pohjan tulevista tavoitteista ja toimintatavoista päättämiseen. Kylien kehittämisessä tapahtuu paljon näkymätöntä, joka muuttuu näkyväksi sosiaalisen tilinpidon avulla.

6 SoT rakenne 6 Sosiaalinen tilinpito rakentuu vastaavalla tavalla kuin taloudellinen kirjanpito ja se koostuu seuraavista osista: Budjetti Sosiaalinen budjetti sisältää sosiaaliset tavoitteet ja näiden indikaattorit (mittarit). Kirjanpito Kirjanpito muodostuu vuoden varrella sosiaalisten tapahtumien tositteista. Tilinpäätös Tilinpäätös on kuluneen vuoden sosiaalisen kirjanpidon analyysi ja yhteenveto, ja se antaa kuvan siitä, mitä on saavutettu. Tilinpäätös viestitetään sidosryhmille. Tilintarkastus Tilintarkastaja tarkastaa tilinpidon ja tilinpäätöksen. Budjetti Kirjanpito Tilinpäätös Tilintarkastus marras-joulukuu tammikuu joulukuu tammikuu huhtikuu Strategisia käsitteitä Seuraavassa käydään läpi sosiaalisen tilinpidon keskeiset käsitteet. Sosiaalinen tilinpito Menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tuloksien mittaamiseksi, analysoimiseksi ja esittämiseksi. Prosessikokonaisuutta budjetoinnista ja tilinpidosta tarkastettuun tilinpäätökseen sanotaan sosiaaliseksi tilinpidoksi. Prosessi koostuu neljästä vaiheesta ja yhdestätoista askeleesta. SoT Sosiaalinen tilinpito -menetelmän lyhennys. Ruotsissa SoR on rekisteröity tavaramerkki, joka tarkoittaa juuri tässä käsikirjassa esiteltyä menetelmää. Sidosryhmät Organisaation sidosryhmiä ovat kaikki ne organisaatiot, viranomaiset, yksityiset ihmiset ja ryhmät, joita sen toiminta eri tavoin koskee. Sidosryhmä voi olla myös sisäinen. Budjetti Sosiaalinen budjetti koostuu sosiaalisten tavoitteiden lisäksi määrällisistä ja laadullisista indikaattoreista (mittareista). Tavoite Etukäteen päätetty tila, johon toiminnalla pyritään. Indikaattori (mittari) Indikaattori mittaa tavoitteen toteutumista ja osoittaa tavoitteen saavuttamista niin vahvasti, että siihen voi luottaa. Kirjanpito Vuoden varrella säännöllisesti ja suunnitelmallisesti kerättävä tieto, joka muodostaa tositeaineiston (todisteet). Tosite Kirjanpitoon viety todiste sosiaalisesta tapahtumasta. Mittausmenetelmä Tapa, jolla indikaattorin kuvaama tila mitataan. Kooste Koko kirjanpidon prosessin suunnitelma, kuvaa sitä, mitä mitataan, kuka mittaa ja milloin mittaus tapahtuu. Sosiaalinen tilinpäätös Tilinpäätös on kuluneen vuoden sosiaalisen kirjanpidon analyysi ja yhteenveto. Tilinpäätös viestitetään sidosryhmille. Tilintarkastus Ulkoinen ja riippumaton tilintarkastaja (tai tilintarkastajat) tarkastaa kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Vuosikertomus Kertoo organisaation toiminnan vuoden aikana, voi sisältää sekä kirjallisen toiminnan kuvauksen, taloudellisen tilinpäätöksen, ympäristötilinpäätöksen ja sosiaalisen tilinpäätöksen.

7 SoT prosessi 7 Sosiaalisen tilinpidon prosessi koostuu neljästä vaiheesta sekä yhdestätoista toteutusaskeleesta. Jotta sosiaalisesta tilinpidosta tulee käyttökelpoinen ja järjestelmällinen prosessi, on syytä noudattaa alla olevia kohtia askel askeleelta. SoT-prosessi on itsessäänkin merkityksellinen. Prosessi auttaa organisaatiota kehittämään, kyseenalaistamaan ja parantamaan tavoitteitaan, mittaamaan niitä sekä seuraamaan organisaation toimintaa ja tuloksia. SoT Neljä vaihetta, yksitoista askelta SoT Neljä vaihetta, yksitoista askelta Kirjaa sosiaaliset tapahtumat Laadi sosiaalinen tilinpäätös Määrittele mittausmenetelmät ja tee kooste Teetä ulkoinen tilintarkastus Määritä indikaattorit (mittarit) Julkista tulos Tunnista ja määritä sosiaaliset tavoitteet Priorisoi sidosryhmät Pohdi Suunnittele Tee sopimus Budjetti Kirjanpito Tilinpäätös Tilintarkastus Vuosikertomus Tammi Joulu C. Toteutus B. Valmistelut D. Kehittäminen A. Kiinnostusvaihe Päätös ottaa käyttöön sosiaalinen tilinpito SoT-prosessi on järjestelmällistä ja säännöllistä.

8 A: KIINNOSTUSVAIHE 8 Kiinnostusvaiheen tarkoituksena on herättää kiinnostus sekä kerätä tietoa sosiaalisesta tilinpidosta. Tavoitteena on saada tietoa päätöksenteon pohjaksi. Kiinnostusvaihe helpottaa päätöstä siitä otetaanko käyttöön sosiaalinen tilinpito vai ei. perehdy sosiaalisen tilinpidon teoriaan ja käytäntöihin sekä esittele ne organisaatiossasi Kiinnostusvaiheessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Mitä on sosiaalinen tilinpito? Mitkä ovat sen pääperiaatteet? Miksi tehdään sosiaalinen tilinpito? Mitkä ovat sen vahvuudet ja haasteet? Miten toteutetaan sosiaalinen tilinpito? Miltä näyttää toteutus askel askeleelta? Mitä vaaditaan? Mitä resursseja tarvitaan rahan, ajan ja henkilöiden suhteen? Sosiaalisen tilinpidon haasteet SoT vaatii uutta ajattelua, luovuutta ja rajaamista. Taloudellisella kirjanpidolla on pitkät perinteet, se on absoluuttista, toimii numeroiden varassa ja on helposti käytettävissä. Organisaatiolle tulee löytää merkittäviä laadullisia mittareita ja mittausmenetelmiä. Sosiaalisessa tilinpidossa nostetaan esiin sellaisia pehmeitä arvoja, jotka kiinnostavat yhteiskunnassa yhtä paljon kuin taloudelliset arvot. Organisaatio voi vapauttaa resursseja sosiaaliseen tilinpitoon niin paljon, että se voidaan laadukkaasti toteuttaa. Näytetään se, mitä pitäisi ja haluttaan näyttää. Tor Justad Skotlannista esittelemässä sosiaalista tilinpitoa Vehmaalla.

9 B: VALMISTELUVAIHE 9 Kun on päätetty ryhtyä sosiaaliseen tilinpitoon, työ alkaa näillä käytännön valmisteluilla: Osallisuus Jotta sosiaalinen tilinpito onnistuu hyvin, on tärkeää, että sidosryhmät otetaan alusta lähtien mukaan prosessiin. Sekä ulkopuoliset avainsidosryhmät että sisäiset sidosryhmät, kuten luottamushenkilöt, hallitus, operatiivinen johto ja henkilökunta, voivat osallistua. Tiedonkeruu Organisaatiosta kerätään olemassa olevaa tietoa ja materiaalia, kuten toimintasuunnitelmat, vuosikertomukset, esitteet, kirjoitetut visiot jne. Nämä muodostavat pohjan sosiaaliselle tilinpidolle. Päätös Organisaatio tekee päätöksen sosiaalisen tilinpidon toteuttamisesta. herätä innostusta ja sitoutumista kerää materiaalia päätös: teemmekö sosiaalisen tilinpidon kyllä/ei? Askel 1 Tee toimeksiantosopimus Organisaation tulee tilata sosiaalinen tilinpito SoT-vastaavalta. Toimeksianto kirjataan toimeksiantosopimukseen. Toimeksiannossa määritellään, kuka on vastuussa sosiaalisesta tilinpidosta (SoT-vastaava) ja kuka on toimeksiantaja (esim. hallituksen puheenjohtaja). Sopimuksessa määritellään myös realistisesti se, kuinka paljon aikaa SoT vie ja kuka/ketkä tekevät käytännön kirjanpitotyötä. Sopimus sisältää kuvauksen tehtävästä ja aikataulut, jotka ovat strategisesti tärkeitä SoT-prosessille. Sopimuksessa otetaan kantaa myös siihen, millainen tilinpäätöksen muoto on, mitä se maksaa sekä päätetään tilintarkastuksesta. Täytä toimeksiantolomake. Avainsääntö on, että sosiaalinen tilinpito vie yhtä paljon resursseja kuin taloudellinen kirjanpito. Mutta aluksi voi olla viisasta rajata, yksinkertaistaa ja priorisoida niin, että aste asteelta rakennetaan sellainen kokonaistilinpito, johon ollaan tyytyväisiä. Tarkka valmistelu luo edellytykset hyvälle, tuloksekkaalle työlle.

10 Toimeksiantosopimus 10 Toimeksianto (kuvaus sosiaalisen tilinpidon kohteesta) Toimeksiantaja SoT-vastaava Arvioitu aikaresurssi / kustannus Tilinpitojakso Budjetti, milloin valmis Tilinpäätös - Taittaja - Paino - Valmistumisajankohta - Kustannus Tilintarkastus - suorittaja(t) - kustannus - milloin Ensimmäinen koko Kylän yhdistyksen toimintaa kuvaava sosiaalinen tilinpito, joka rajataan neljään kyläohjelman tärkeimpään painopisteeseen (jokaiseen määritellään vähintään neljä tavoitetta ja niille indikaattorit) Hallituksen puheenjohtaja Minna Mallikas Kyläasiamies Kirsti Kirjanpitäjä 4 h / vk eli 240 h / v, sisältyy normaaleihin työtehtäviin Taittaja Oy Painotalo Oy e + oma tekstityö Teppo Tilintarkastaja 900 e kaksi tapaamista tilinpitoprosessin aikana, lopullinen tilintarkastuskertomus valmis viimeistään Kylässä Kylässä Minna Mallikas Kirsti Kirjanpitäjä

11 2. askel: Priorisoi sidosryhmät 11 Sosiaalinen budjetointi alkaa kartoittamalla organisaation sidosryhmät. Organisaation toiminta koskettaa aina useita tahoja ja on tärkeää, että nämä saadaan osallistumaan ja sitoutumaan sosiaaliseen tilinpitoon. Sidosryhmillä on sosiaalisessa tilinpidossa keskeinen asema ja budjetti (tavoitteet ja mittarit) tehdään vuoropuheluna sidosryhmien kanssa. Asetettavien tavoitteiden ja mittareiden tulee olla sellaiset, että sidosryhmät kokevat ne tärkeiksi ja mielekkäiksi. Tilinpäätös esitellään sidosryhmille. Sosiaalinen tilinpito tähtää vakaisiin suhteisiin sidosryhmien kanssa niin, että näissä syntyy osallisuutta ja kiinnostusta organisaation toimintaan. Avainsidosryhmien valinta on tärkeää, koska sidosryhmät vaikuttavat seurattaviin tavoitteisiin ja mittareihin. Valinta voidaan tehdä kirjaamalla kaikki sidosryhmät (bruttolista) ja määrittelemällä niistä tämän vuoden tilinpidon olennaisimmat ryhmät (nettolista). Tehkää esim. hallituksen työskentelynä bruttolista organisaation sidosryhmistä Priorisoikaa avainryhmät nettolistaksi Sidosryhmät Bruttolista Listaa tähän kaikki organisaatiot, viranomaiset, yhdistykset tai henkilöryhmät, joita toiminta tavalla tai toisella koskettaa Kunta Kyläyhdistyksen hallitus Martat Grilli Pankki TE-keskus Kyläläiset Yrittäjäyhdistys Nuoret Lapset Vanhukset Koulu Seurakunta Kyläyhdistyksen henkilökunta Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja kotitalousnaiset Raha-automaattiyhdistys Avainsidosryhmät (nettolista) Priorisoi avainsidosryhmät heidän suhteellinen merkityksensä mukaan tilivuoden sosiaalisen tilinpidon kannalta (tärkeimmät, ei liian monta!) Kyläläiset Kunta Yrittäjäyhdistys Sidosryhmien sitoutuminen on tilinpidon edellytys.

12 C. TOTEUTUSVAIHE askel: Tunnista ja määritä sosiaaliset tavoitteet Budjetin laadinta (tavoitteiden ja mittareiden priorisointi ja määrittely) alkaa tunnistamalla jo aikaisemmin kirjatut ja päätetyt tavoitteet ja visiot. Näitä löytyy organisaation olemassa olevista materiaaleista, kuten toimintasuunnitelmista, strategioista, esitteistä, projektisuunnitelmista, ohjelmista, muistiinpanoista, tulevaisuusverstaiden muistioista jne. Listataan tulevaa toimintavuotta koskevat tavoitteet. Laadullisten ja määrällisten tavoitteiden tasapainoon tulee kiinnittää huomiota. Tavoitteet priorisoidaan sidosryhmien ja hallituksen vuoropuheluna, SoT-vastaavan ohjauksessa. Tavoite ei ole tekemistä, vaan se on tavoiteltava olotila. Tavoite ilmaisee, mihin tilanteeseen pyritään ja halutaan päästä. Esimerkiksi kylätalon valmistuminen toukokuun loppuun mennessä voi olla tavoite, mutta sillä on myös suurempi tavoite (esim. kylän asuttuna säilyminen). Suuremmat tavoitteet saadaan selville kysymällä MIKSI tämä on tärkeää. Organisaation tulee itse valita, millaiseksi ja mille tasolle se haluaa omat tavoitteensa asettaa.hyvällä tavoitteella on vetovoimaa, sitä kohti halutaan ponnistella ja sen saavuttaminen tuottaa suurta tyydytystä. Sosiaalisessa tilinpidossa on tärkeää oppia ajattelemaan ja kirjoittamaan omat haaveensa tavoitemuodossa. Tavoitteen voi kuvata laadullisesti, esimerkiksi turvallinen ja kehittävä työpaikka tai määrällisesti (työtilaisuuksien määrä, työntekijöiden määrä). Tavoitteen ei tarvitse olla lausuttu mitattavassa muodossa, koska se voidaan konkretisoida sosiaalisessa tilinpidossa mitattavaksi indikaattoreiden avulla. Tulos esitetään aina indikaattoreiden kautta. Usein organisaatioilla on monia tavoitteita ja ne kaikki haluttaisiin saavuttaa. Sosiaalisen tilinpidon prosessissa kannattaa kuitenkin keskittyä avaintavoitteisiin, koska usein kaikkia ei pysty ainakaan samana vuonna toteuttamaan eikä seuraamaan. Tämän vuoksi hyvä tapa toimia on ensin tehdä bruttolista ja valita vuoden avaintavoitteet nettolistalle. Tavoitteiden tulee kattaa kokonaisuus. Valituiksi avaintavoitteiksi tulee löytää sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita. Avaintavoitteita seurataan kyseisen vuoden tilinpidossa. Bruttolistan voi kerätä myös suureksi osaksi organisaation materiaaleista, kuten toiminta- ja projektisuunnitelmista. Näissä on usein mainittu lukuisia tavoitteita, jotka joskus saattavat kaivatakin konkretisointia käytäntöön - mitä nämä tarkoittavat käytännössä ja kuinka niitä mitataan? Tavoitteiden määrittely on prosessin tärkeimpiä vaiheita. Organisaation tulee itse tietää, mitä asioita se haluaa erityisesti tänä vuonna seurata. On olemassa erilaisia osallistavia ja sitouttavia menetelmiä, joiden avulla saadaan esille tärkeimmät tavoitteet (esim. OPERA). Tavoitteiden valintaan kannattaa osallistaa myös organisaation sidosryhmät, jotta ne ovat mukana kuvaamassa tavoitetilaansa siitä, mitä organisaation tulisi saada aikaiseksi vuoden aikana. Ei ole järkevää tehdä tavoitteiden valintaa yksin - tämä on osallistamisen ja organisaation sitoutumisen vuoksi erittäin tärkeää tehdä vuorovaikutuksessa ihmisten kesken! Tehkää näin: Tee bruttolista organisaation tavoitteista Priorisoikaa avaintavoitteet nettolistaksi Kirjanpitäjät työssään.

13 Tavoitteet Organisaation sosiaaliset tavoitteet 13 Etsi tavoitteita toimintasuunnitelmista ja toimintatapaa kuvaavista asiakirjoista ja muista organisaation ajankohtaisista haasteista. Tavoitteiden kytkemisestä organisaation toiminnan suunnitteluun on suurta etua. Tavoitteiden tulee ilmaista odotettu tulos (toimintavuoden lopussa vallitseva tila). Niiden tulee olla selkeät ja haasteelliset (vältä aktiviteetteja!). Alla olevassa esimerkissä tavoitteet on priorisoitu Opera-menetelmällä. Bruttolista Luettele organisaation tavoitteet. Siirrä viereiselle nettolistalle ne tavoitteet, joita aiotaan mitata toimintavuoden aikana Tili no Nettolista Tavoitteet (101 00, ), joita aiotaan mitata toimintavuoden aikana. Valitse sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita (tärkeimmät, ei liian monta!). Lisätä alueen kilpailukykyä (3) Lisätä yritysten määrää (6) Parantaa nuorten työnsaantimahdollisuuksia (2) Tarpeelliset hyvinvointipalvelut alueella (8) Lisätä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta (8) Lisätä työpaikkojen määrää (4) Tarpeelliset hyvinvointipalvelut alueella (8) Maaseutu pysyy asuttuna (7) Lisätä yritysten määrää (6) Nuorille on toimintaa alueella (5) Lisätä työpaikkojen määrää (4) Lisätä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta (8) Nuorille on toimintaa alueella (5) Maaseutu pysyy asuttuna (7) Yrittäjyyden edistäminen (1) Tasa-arvon lisääminen (1) Yhteistyön edistäminen (4) Arvioinnin ja seurannan parantaminen (4) Nuorille on toimintaa aluella.

14 4. askel: Määritä indikaattorit (mittarit) ja hyväksy budjetti 14 Budjetti sisältää tavoitteiden lisäksi onnistuneen tuloksen indikaattorit (mittarit). Jokaista tavoitetta kohden on vähintään yksi indikaattori, monesti useampia. Indikaattorit määritellään SoT-vastaavan ja hallituksen vuoropuheluna. Indikaattori mittaa tavoitteen toteutumista ja osoittaa tavoitteen saavuttamista niin vahvasti, että siihen voi luottaa. Keskeistä sosiaalisessa tilinpidossa on, että ymmärtää, miten indikaattoreita käytetään ja tuottaa luovalla prosessilla järkeviä ja kattavia indikaattoreita. Hyvän sosiaalisen tilinpidon kannalta on tärkeää löytää tavoitteille oikeat mittarit. Sosiaaliseen budjettiin sisältyy usein sekä määrällisiä että laadullisia arvoja mittaavia indikaattoreita. Indikaattorit tulee johtaa tavoitteesta. Jotkut tavoitteet ovat niin vaikeasti mitattavia (esim. useat laadulliset tavoitteet), ettei muutama indikaattori riitä vielä mittaamaan niitä. Useammalla indikaattorilla kyetään osoittamaan tavoitteen saavuttamista niin vahvasti, että niihin yhdessä voi luottaa. Kuinka monta indikaattoria itse tarvitsisit, jotta tavoite kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus toteutuisi? Älä kuitenkaan valitse vain helppoja indikaattoreita, sillä sosiaalisen tilinpidon tarkoitushan on juuri tuoda näkymätön näkyväksi! Indikaattorin pitää olla aina mitattavissa ja siihen täytyy aina löytää mittausväline. Indikaattoreiden tulee olla ilmaistu tavoitemuotoisina ja niin hyvin muotoiltuina, ettei tule pienintäkään epäilystä siitä, milloin ne täyttyvät. Mittareissa kannattaa olla mukana myös haastetta. Haasteellisuuden tason tulkinta tarvitsee keskustelua organisaatiossa (esimerkiksi onko kyläyhdistyksen järjestämän iltatilaisuuden tunnelmatavoitteeksi osallistujien arvioinnilla asteikolla sopiva tulos 80 vai asetetaanko tavoitteeksi jopa 100?). On järkevää myös tässä vaiheessa tutkia, mitä päivittäiskäytössä jo olevaa faktaa, tilastoa ja seurantaa voidaan käyttää hyödyksi tilinpidossa. Budjetista (tavoitteet/mittarit) tekee päätöksen organisaation hallitus. Sen jälkeen otetaan prosessiin mukaan tilintarkastaja. Budjetista voidaan neuvotella myös sidosryhmien kanssa, tässä yhteydessä heille saadaan myös luontevasti tiedotettua heidän roolistaan tiedonkeruun kohteena. Sidosryhmiltä voi myös saada hyviä kehittämisehdotuksia ja ajatuksia sopiviksi mittareiksi. Tee tarvittavat indikaattorit jokaiselle tavoitteelle Hyväksy budjetti ainakin organisaation hallituksessa Maaseutu pysyy elävänä.

15 Tavoitteiden indikaattorit eli mittarit 15 Jokaista tavoitetta kohti on oltava yksi tai useampi mitattavissa oleva indikaattori Tili no Tavoitteet Tili no Indikaattorit (mittarit) Jokaista tiliä (101 00, , ) kohti on yksi tai useampi mittari (101 01, , ) Yritysten määrä lisääntyy, erityisesti naisten ja nuorten On perustettu yhteensä 28 kaupparekisteriin kirjattua uutta yritystä perustamat yritykset Alle 30-vuotiaiden perustamia kaupparekisteriin kirjattua uusia yrityksiä syntyy kuusi Naisten perustamia kaupparekisteriin kirjattua uusia yrityksiä syntyy viisi Kylän toimintatarmo pysyy korkeana Kylän talkoissa on uusia talkoolaisia kaksi Kukaan vanhoista talkoisiin osallistujista ei jätä osallistumatta kylän talkoisiin Talkootuntien määrä pysyy samana Kylässä toimii kolme toimintapiiriä viikottain Kävijöitä on joka toimintapiirissä kymmenen joka kerta Tunnelma toimintapiirissä on 8 osallistujille tehtävän kyselyn mukaan, asteikolla Hyvinvoiva henkilöstö Työsuhteiden määrä (päätoimiset, tilapäiset) 20 yhteensä, 15 pää- toimista ja 5 tilapäistä/lyhytaikaista Henkilöstön vaihtuvuus % alle 2% Sairauspoissaolot alle 2% kokonaistyöajasta Henkilöstökoulutukseen käytetyt varat e Henkilöstökoulutukseen käytetyt varat henkilöä kohti 1000 e Työkykyä ylläpitävään toimintaan käytetyt varat 1500 e Työtyytyväisyys 3,7 asteikolla 1-5

16 5. askel: Määrittele mittausmenetelmät ja tee kooste 16 Jokaiselle indikaattorille on löydettävä hyvä mittausmenetelmä, jolla tulosta mitataan. Tavoitteet, niiden indikaattorit ja valitut mittausmenetelmät kirjataan koosteeseen. Siihen merkitään myös, kuka vastaa mittauksesta sekä milloin (päivämäärät) ja kenelle siitä raportoidaan. Koosteessa on määritelty koko sosiaalisen kirjanpidon suunnitelma. Jokaisen organisaation tulee käyttää luovuuttaan itselleen sopivien mittausmenetelmien löytämisessä. Niitä voi kehittää itse, selvittää muilta sosiaalista tilinpitoa tehneiltä kokemuksia tai soveltaa jo käytössä olevia menetelmiä. Usein organisaation arki tarjoaa myös tietoa, joka on hyödynnettävissä tilinpidossa ja joka kattaa osan budjetin mittareista. Menetelmiä on monenlaisia, joista tässä on esitelty joitain. Erilaisten mittausmenetelmien löytäminen, hyödyntäminen ja kehittäminen korottaa sosiaalisen tilinpidon laatua huomattavasti. Mittausmenetelmiä voi ryhmitellä esimerkiksi seuraavasti: tavalliset arviointi- ja seurantamenetelmät (kuten kyselyt, haastattelut, tapaustutkimukset, havainnointi, tilastotieto) valmiita, luovia, kehitettyjä ja testattuja menetelmiä kuten SYTA, 360 -arviointi, SF36 organisaation itse kehittämät menetelmät Mittausvälineitä ja arviointimenetelmiä ovat mm. leikekirja tunnelmamittari 360 -arviointi ulkopuolisten organisaatioiden (tutkijat, ylioppilaat) tekemät tutkimukset, selvitykset, lopputyöt, väitöskirjat jne puhelinhaastattelu kuvia, filmiä, videota (voidaan arvioida esim. laatua tapahtuman tunnelma) = todistusaineisto siitä, että joku asia on toteutettu tapaustutkimus (esite voi olla tapaustutkimuksen tulos) kehityspolku (kehityspolun kuvaaminen ja oma valinta kuvauksista) tarkkailu (esim. harjoittelija tarkkailee kaksi viikkoa yhteishenkeä), josta raportti -> raportin lopputulos on mittari projektien loppuraportit joskus myös taloudellinen kirjanpito Miettikää yhdessä, missä yhteyksissä mittaukset tehdään ja kuka siitä vastaa. Kannattaa miettiä esimerkiksi seuraavia yhteyksiä, joissa tietoa voi kerätä melko vaivattomasti: ilmoittautumislomakkeet arpajaislipukkeet otannat tilastotiedoista puhelinhaastattelut sähköpostikyselyt loppuraportoinnin yhteydessä ovensuukyselyt Kooste-lomake on oltava täysin täytetty ennen kuin kirjanpito aloitetaan. Tässä yhteydessä voi aloittaa jo myös kysely- ja haastattelulomakkeiden ja muiden tiedonkeruumenetelmien käytännön suunnittelun, jotta itse kirjanpito helpottuu. Mieti myös valmiiksi, millaista kuvallista aineistoa tilinpäätökseen ja vuosikertomukseen voitaisiin sisällyttää ja suunnittele niidenkin ottaminen etukäteen. Päätä, millä menetelmällä kukin mittari mitataan Kirjaa menetelmät, vastuuhenkilöt ja ajankohdat koosteeseen Ilman sosiaalista tilinpäätöstä K-Extran hyöty ei tule näkyviin.

17 SoT-kooste 17 Mitä mitataan, miten, milloin, kuka mittaa? Kooste toimii kirjanpitosuunnitelmana. Täytä tavoitteet ja mittarit SoT-budjetin mukaisesti. Valitse jokaiselle mittarille (indikaattorille) hyvä mittaustapa ja -väline. Tili no Tavoitteet ja mittarit Mittausväline Kuka? Milloin? Kenelle? HALLITUKSEN TYÖ Aktiivinen osallistuminen Hallituksen jäsenet kokouksissa 70%:sesti Tilastotieto (pöytäkirjat) Kyläasiamies 15.6 ja SoT-vastaava Jokainen hallituksen jäsen osallistuu Tilastotieto Kyläasiamies 15.6 ja SoT-vastaava tapahtumajärjestelyihin kerran vuodessa Hyvä ilmapiiri hallitustyössä Hallituksen jäsenten oma arvionti ilmapiiristä Sähköpostikysely Kyläasiamies 15.6 ja SoT-vastaava keskimäärin 4,5, ei kukaan alle 3 (1-6 asteikolla) INVESTOINTIEN VAIKUTUKSET Investointi on tuonut lisäarvoa kylään Lisäarvoa mitataan asteikolla 0-5. Kyläläisten Kysely Kyläasiamies 15.6 ja SoT-vastaava itsearviointi lisäarvon merkittävyydestä on ollut keskimäärin kolme Investoinnit on luonut 10 työpaikkaa työsopimusta Raportti/tilastotieto Projektisihteeri Jatkuvasti SoT-vastaava henkilön palkkalaskelmat Taloudellinen kirjanpito Projektisihteeri Jatkuvasti SoT-vastaava Uusista työntekijöistä 4 on naisia Raportti/tilastotieto ja taloudellinen kirjanpito Projektisihteeri Jatkuvasti SoT-vastaava Uusista työntekijöistä 4 on nuoria (alle 30 vuotta) Raportti/tilastotieto ja taloudellinen kirjanpito Projektisihteeri Jatkuvasti SoT-vastaava Investoinnit ovat luoneet 5 uutta yritystä On perustettu yhteensä 5 kaupparekisteriin Tilastotieto Kyläasiamies 15.6 ja SoT-vastaava kirjattua uutta yritystä esimerkkiä uudesta yrityksestä Kuvaus Kyläasiamies 15.6 ja SoT-vastaava

18 6. askel: Kirjaa sosiaaliset tapahtumat 18 Kun budjetti tavoitteineen ja mittareineen on vahvistettu ja mittausmenetelmät valittu eli kooste on viimeistelty, alkaa sosiaalisen kirjanpito. Kirjanpito tapahtuu säännöllisesti toimintavuoden kuluessa: se on jatkuvaa kirjanpitoa, johon kuuluu valitut mittausmenetelmät, esimerkiksi kyselyt, case-tutkimukset, haastattelut jne. Jokaiselle indikaattorille löytyy kirjanpidosta oma tosite, joka on kirjanpitoon viety todiste sosiaalisesta tapahtumasta. Tositteet kerätään kansioon, joka muodostaa tilintarkastajalle toimitettavan materiaalin. Kansion tositteista tilintarkastaja pystyy tarkistamaan tilinpäätöksen oikeellisuuden. Kansiota täytetään säännöllisesti ja suunnitelman mukaisesti vuoden aikana. Kansion tulee pystyä osoittamaan kaikki tilinpäätökseen kirjatut asiat todeksi. Huolehdi kirjanpidon aikana siitä, että valitut sidosryhmät ovat tietoisia heihin kohdistuvista mittauksista ja tiedon keräämisestä. Esimerkiksi haastattelutekniikkaa käytettäessä on hyvä tiedottaa kohderyhmälle haastatteluista ja varata niille ajat etukäteen. Muista ottaa myös valokuvia, sillä kuva esimerkiksi aktiivisuudesta tukee hienosti muuta aineistoa! Yleensä organisaatio tekee taloudellisen budjetin samaan aikaan sosiaalisen kirjanpidon toteuttamisen kanssa. Tässä vaiheessa on hyvä laatia myös sosiaalinen budjetti seuraavalle vuodelle. toteuta kooste kerää tositteet kansioon seuraa jatkuvasti, että kirjanpidon suunnitelmaa toteutetaan bokföring Kunnan tonttien raivaustalkoot Urajärvellä.

19 7. askel: Laadi sosiaalinen tilinpäätös 19 Tilinpito analysoidaan ja tiedot kootaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi. Tilinpäätös osoittaa ja todistaa organisaation sosiaaliset saavutukset vuoden ja vähitellen vuosien aikana. Tilinpäätöksen avulla näytetään ja todistetaan kokonaiskuva tavoitellusta sosiaalisesta tuloksesta organisaation sidosryhmille. Tilinpäätöksen on oltava organisaation sidostahojen ymmärrettävissä. Tilinpäätöksen tulee antaa kaunistelematon ja läpinäkyvä kuva sosiaalisesta tuloksesta. Sen tulee tuoda voitot näkyviin, mutta myös osoittaa rehellisesti sosiaaliset miinuskirjaukset. kokoa tositteiden tieto tilinpäätökseksi Hyvän tilinpäätöksen tuntomerkit tuo esille oleellisia tuloksia (asioita) suhteessa odotuksiin antaa eväät seuraavaan budjettiin (parantaa indikaattoreita ja korjaa odotuksia) luettava (tavallista kieltä) informatiivinen - sisältää tietoa totuudenmukainen herättää keskustelua ei tulkinnan mahdollisuuksia helposti saatavissa kiinnostava ulkoasu, sen jaksaa lukea ja lukeminen on mielenkiintoista kiinnostava tiivistelmä takakannessa, herättää mielenkiintoa herättää huomiota ja kiinnostusta seuraavan vuoden tilinpäätös kiinnostaa Tilinpäätöksen johdannossa voi kertoa, miten tilinpidon prosessi toteutettiin. Samoin voi kertoa, miten tulevaisuudessa seurataan tässä tilinpäätöksessä mainittuja tavoitteita tai indikaattoreita. Tilinpäätöksessä on myös hyvä kuvata koko organisaation toiminta ja jos tilinpitoon on valittu vain osa kokonaisuudesta, on tärkeää kuvata tämän osan rooli ja merkitys koko organisaatiossa. Lukija pystyy näin asettamaan tilinpäätöksen tulokset oikeisiin mittasuhteisiin organisaation kokonaisuudessa. Tilinpäätöksen laatimisessa kannattaa myös miettiä esitettyjen tulosten painotusta suhteessa toisiinsa. Mitkä tulokset ovat meille tärkeimpiä tuoda esille? Mitä asioita halutaan erityisesti korostaa? Kun tuloksien kohdalla kysytään ketä tämä tieto kiinnostaa, pitäisi vastaukseksi tulla samat sidosryhmät, mitkä on valittu sosiaalisen tilinpidon avainsidosryhmiksi. Tilinpäätökseen kannattaa liittää esimerkiksi kuvia ja grafiikkaa tekstin lisäksi. Otsikko on hyvä myös miettiä huolella. Näkyvät ja näkymättömät tulokset esitetään sosiaalisessa tilinpäätöksessä.

20 8. askel: Teetä ulkoinen tilintarkastus ja julkista tilinpäätös 20 Tilintarkastaja tutkii ja tarkistaa sosiaalisen tilinpidon ja tilinpäätöksen sekä varmistaa esitetyn tiedon ja sen tulkinnat. Ulkoinen tilintarkastus lisää ilmoitetun tuloksen uskottavuutta. Tilintarkastuksella on yhtä tärkeä rooli sosiaalisessa tilinpidossa kuin taloudellisessakin. Riippumaton ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa tilinpidon ja tilinpäätöksen sekä muotoilee tilintarkastusraportin. Tositteiden avulla tilintarkastajat voivat tarkistaa ilmoitetun tuloksen ja siten lisätä sosiaalisen tilinpidon todistusarvoa. Tilintarkastus voidaan suorittaa monella eri tavalla. Tehtävään voidaan nimetä joko tehtävästä yksin suoriutuva tilintarkastaja tai sidostahojen edustajista, arvioinnin asiantuntijoista sekä muista sosiaalisen tilinpidon osaajista koostuva tilintarkastustiimi, joka tarkastaa tilinpäätöksen ja muotoilee raportin. Tilintarkastus voidaan toteuttaa tilintarkastusseminaarissa, johon voidaan yhdistää myös tulosten julkistaminen sidosryhmille. Kun SoT-vastaavat esittelevät tuloksen ja tilintarkastajat esittelevät tilintarkastuskertomuksensa sidosryhmille, sidosryhmien edustajat saavat kysellä tilinpidosta ja kertoa mielipiteensä. Tämä luo osallisuutta ja sitoutumista, josta on jatkossa hyötyä organisaatiolle. Seminaari sitouttaa osallistujat seuraamaan myös seuraavan vuoden budjettia ja tuloksia. Tilinpäätös palvelee yrityksen arvioinnin työkaluna ja ohjaa sitä yhteisesti päätettyyn suuntaan. Sosiaalinen tilinpäätös viestitetään organisaation sidosryhmille ja muille asiasta kiinnostuneille. Panostamalla luettavuuteen ja selkeään, kiinnostusta herättävään ulkoasuun lisätään mahdollisuuksia siihen, että tieto yrityksen tuloksesta leviää ja tulee julki. Huomioi myös tiedotusvälineet tilinpäätöksen julkistamisessa. Voit kutsua esimerkiksi tiedotusvälineet mahdollisesti pidettävään tilintarkastusseminaariin ja toimittaa niille muutenkin materiaalia. toimita tositemappi ja tilinpäätös tilintarkastajalle hae materiaali ja tilintarkastuskertomus tilintarkastajalta muokkaa materiaalista ja tilintarkastuskertomuksesta kiinnostava ja luettava kokonaisuus tee julkistamissuunnitelma ja julkista tilinpäätös 9. askel: Julkista vuosikertomus Sosiaalinen tilinpäätös voidaan viestittää ja julkistaa yhdessä organisaation vuosikertomuksen kanssa. Ihannetilanne on se, että organisaatio kuvaa samassa vuosikertomuksessa kokonaisuutensa eli sen sosiaaliset, ympäristölliset ja taloudelliset vaikutukset. mikäli mahdollista, yhdistä vuosikertomukseen sosiaalinen ja taloudellinen tilinpäätös sekä ympäristötilinpäätös

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät 11.1.2017 Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist 1 Mottomme! Me yrittäjät elämme myymällä mutta me teemme voitot ja tulokset

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Pekka Salminen Union of the Baltic Cities, Commission on Environment, Environmental Secretariat Systemaattisempi Integroitu johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA-PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS 7.5.2014 6. Tulos- ja rahoituslaskelma sekä talousarvion toteutumisvertailu 1.1. 31.3.2014... 2 7. Toimintakertomus

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten yritysten vaikutukset näkyväksi Sofie menetelmällä

Yhteiskunnallisten yritysten vaikutukset näkyväksi Sofie menetelmällä Yhteiskunnallisten yritysten vaikutukset näkyväksi Sofie menetelmällä FinSERN-jäsentapaaminen 5.9.2011 Jaana Merenmies Syfo Oy yhteiskunnallinen yritys 1 Miksi arvioida yhteiskunnallisia vaikutuksia? 2

Lisätiedot

Rahastonhoitajana yhdistyksessä

Rahastonhoitajana yhdistyksessä Rahastonhoitajana yhdistyksessä Sisältö Rahastonhoitaja Yhdistyksen toiminta: lait ja säännöt Rahastonhoitaja on yksi keskeisistä toimijoista Rahastonhoitajan tehtävät ja vastuut Talousarvio Kirjanpito

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ

JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta...5 TARKASTUSLAUTAKUNTA...5 2 Lautakunnan kokoonpano...5 3 Lautakunnan

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Euroopan laatupalkinto (EFQM) ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon arviointiperusteet ja erityisteema Tiedotustilaisuus 3.2.2012 Opetusneuvos www.oph.fi

Lisätiedot

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä:

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: CAF:n käytöstä Espoon sosiaali- ja terveystoimessa 6.5.2011 Kuntatalo va. kehittämispäällikkö Eeva Honkanummi, sosiaali- ja terveystoimi, Espoon kaupunki Historian

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg

Lisätiedot

JALKAVÄEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

JALKAVÄEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 JALKAVÄEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 2 Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus Toimintamuodot 1 Säätiön nimi on Jalkaväen säätiö sr ja kotipaikka Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on puolustusvoimien pääaselajin,

Lisätiedot

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm (Valmiin työn esittely) 13.9.2010 Ohjaaja: Prof. Mats Danielson Valvoja: Prof. Ahti Salo Tausta -Tukholman ohikulkutien suunnittelu

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektin suunnittelu Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektikanvaasi Mikä on projektikanvaasi? Visuaalinen työkalu projektitiimille, joka helpottaa projektin suunnittelussa ja projektin tavoitteiden kommunikaatiossa

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03 9.4A 13.05.2004 Kauppa- ja teollisuusministeriö Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus POHJOIS -KARJALAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKER-

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1

Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1 Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1 Sisällysluettelo 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 2 2 Lautakunnan kokoonpano... 2 3 Lautakunnan kokoukset... 2 4 Lautakunnan tehtävät... 2 5 Tilintarkastajan valinta...

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot