SoT-käsikirja. Sosiaalinen tilinpito. Menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi ja esittämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SoT-käsikirja. Sosiaalinen tilinpito. Menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi ja esittämiseksi"

Transkriptio

1 Sosiaalinen tilinpito Menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi ja esittämiseksi Julkaisija: Suomen Kylätoiminta ry, 2005 Teoksen kirjoittajat: Håkan Björk ja Tytti Siltanen Kuvat: Tero Pajukallio, Hanna-Leena Asunta, Anne Lahikainen, Eila Moilanen ja Jyrki Näsi.

2 Kenelle sosiaalinen tilinpito on hyödyksi? 2 Yritysten, yhdistysten ja muidenkin organisaatioiden toiminnan vaikutukset ovat aina laajemmat kuin vain yleisesti seurattavat taloudelliset vaikutukset. Taloudellinen tilinpäätös antaa luotettavaa ja systemaattista tietoa taloudellisesta tuloksesta, mutta se ei tuo esille organisaation sosiaalista eikä yhteiskunnallista näkökulmaa. Viime vuosina on Suomessakin noussut esille entistä voimakkaampaa tarvetta osoittaa organisaatioiden sosiaalista ja yhteiskunnallista tulosta. Yritykset, yhdistykset ja muut organisaatiot haluavat pystyä näyttämään ja mittaamaan tulostaan kokonaisvaltaisesti. Tämä tarve ja sosiaalisen tilinpidon tarjoama hyöty vievät Suomessa kehitystä eteenpäin. Sosiaalisen tilinpidon avulla aatteelliset organisaatiot voivat tarkistaa, ovatko ne todella saavuttaneet sääntöjensä mukaiset tarkoitukset ja tavoitteet julkinen sektori voi esittää, millä tavoin se täyttää tehtäväänsä väestöä kohtaan sosiaalinen yritys ja muut yhteisötalouden organisaatiot voivat todistaa ja näyttää, missä määrin toiminta todella toteuttaa sosiaalisen tarkoituksensa ja miten asetetut sosiaaliset tavoitteet saavutetaan. Sosiaalinen tilinpito antaa vastauksen siihen, missä määrin yrityksen tulos vastaa sidosryhmien sille asettamia tarpeita ja odotuksia. yksityinen yritys voi näyttää, että sillä on muitakin menestyskriteereitä kuin pelkkä raha. Tällä yritys lisää samalla oikeutuksensa lisäksi myös mahdollisuuksiaan liiketaloudelliseen menestykseen. projekti voi toimeksiantajilleen kuvata tuloksiaan sekä näiden kestävyyttä tulevaisuuden kannalta. Tietoa ja vaikutteita on haettu John Pearcen kirjoittamasta ja New Economic Foundation:in julkaisemasta Social Auditing for Small Organisations -materiaalista.

3 Tausta 3 Suomessa kolmannen sektorin vahvistuminen, yhdistysten tehtäväkentän laajentuminen sekä myös yritysten kiinnostus kasvattaa sosiaalista vastuutaan tuo haasteita esitellä tuloksia entistä laajemmin. Taloudellisten kriteerien rinnalle kaivataan jatkuvasti myös sosiaalisia mittareita. Tämä käsikirja on kehitetty Suomen Kylätoiminta ry:n Kylätalous-EQUAL-projektissa ja siihen kuuluneessa sosiaalisen tilinpidon koulutuksessa. Tämän SoT - Sosiaalisen tilinpidon käsikirjan pohjana on ollut CB Support Swedenin ruotsinkielinen käsikirja. Se on käännetty suomeksi ja sitä on täydennetty ja kehitetty Suomessa vuonna 2004 järjestetyn koulutuksen aikana tuotetun aineiston perusteella. Asiantuntijana on käytetty yhteisöyritysten ja sosiaalisen tilinpidon kehittäjää Håkan Björkiä Ruotsista. Käsikirja on saanut lopullisen muotonsa Håkan Björkin ja Tytti Siltasen yhteistyönä, jolloin koulutuksen aikana kerättyjä kokemuksia ja esimerkkejä on sisällytetty tähän teokseen. Suomen tammikuussa 2005 Kylätoiminta ry:n Kylätalous-EQUAL-projektin yhtenä tuloksena perustettiin Suomessa Sosiaalisen vastuun ja tilinpidon kehittäjät -yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää organisaatioiden sosiaalista vastuuta, kehittää sosiaalisen tilinpidon menetelmiä, edistää sosiaalisen tilinpidon leviämistä Suomessa ja kouluttaa, valmentaa sekä toteuttaa organisaatioiden sosiaalista tilinpitoa. on sellaisia organisaatioita varten, jotka haluavat osoittaa muut kun rahalliset tuloksensa yhtä säännöllisesti ja uskottavasti kuin rahallisensakin. Käsikirja toimii käytännön työvälineenä, kun halutaan mitata ja saattaa näkyviin arvoja, jotka eivät ilmene taloudellisesta tilinpäätöksestä. Suomalaisia sosiaalisen vastuun ja tilinpidon kehittäjiä.

4 Mitä on sosiaalinen tilinpito? 4 Sosiaalinen tilinpito on menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tuloksten mittaamiseksi, analysoimiseksi ja esittämiseksi. Menettelytapa muistuttaa taloudellista kirjanpitoa ja nämä suoritetaan rinnakkain. Kuten taloudellinenkin kirjanpito, sosiaalinen tilinpito lähtee liikkeelle budjetista. Laadulliset ja määrälliset ta- pahtumat kirjataan säännöllisesti kirjanpitoon, tilinpitomateriaali analysoidaan ja kootaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi, joka tarkastetaan sosiaalisen tilintarkastuksen avulla. Sosiaalinen tilinpito on käytännön työkalu tulosten oikeudenmukaiseen arviointiin organisaatioissa, joilla on muitakin tavoitteita kuin vain taloudelliset tavoitteet. Sosiaalisen tilinpidon tunnusmerkit Sosiaalisen tilinpidon tarkoitus on tuoda tarkkuutta sosiaalisten tulosten mittaamiseen. Tämä edistää vuorostaan sosiaalista vastuunottoa niin yksityisissä yrityksissä kuin yhdistyksissäkin. Kokemukset osoittavat, että alla olevat kahdeksan pääperiaatetta muodostavat sosiaalisen tilinpidon oleelliset tunnusmerkit: Järjestelmällisyys budjetti päätetään etukäteen, sitä seuraavat kirjanpito, tilinpäätös ja tilintarkastus Säännöllisyys kirjanpito on jatkuvaa ja menettely toistuu vuodesta toiseen Tasapaino laadun ja määrän välillä Läpinäkyvyys voitot ja tappiot ilmoitetaan kaunistelematta ja läpinäkyvästi Uskottavuus Kirjataan todennetut tosiasiat ja tilinpäätös tarkastetaan ulkoisessa, riippumattomassa tilintarkastuksessa. Jokaisesta seuratusta asiasta on olemassa tositemuotoinen todiste. Vertailtavuus tilinpäätöstä verrataan edellisen vuoden tilinpäätökseen ja muihin samalla toimialalla toimiviin organisaatioihin Saatavuus tilinpäätös saatetaan sidosryhmien ja muiden kiinnostuneiden saataville Oppiminen muodostaa pohjan tietoiselle, objektiiviseen tietoon pohjautuvalle kehittämiselle. Monella organisaatiolla on toimintaa, jossa sosiaaliset tavoitteet on yhtä tärkeitä kuin taloudelliset.

5 Miksi tehdään sosiaalista tilinpitoa? 5 Sosiaalisen tilinpidon avulla organisaatiot ottavat itse vastuun siitä, että pitävät kirjaa sosiaalisista saavutuksistaan yhtä säännöllisesti ja järjestelmällisesti kuin taloudellisistakin saavutuksista. Organisaatio haluaa osoittaa sosiaaliset voitot ja tappiot kaunistelematta ja läpinäkyvästi. Sosiaalisen tilinpidon tulee objektiivisella tavalla tehdä näkymätön näkyväksi niin, että koko tulos näkyy selkeästi ja avoimesti. SoT varmistaa sosiaalisten ja taloudellisten arvojen tasapainon. Sosiaalinen tilinpito muodostaa pohjan toiminnan kehittämiselle. Sosiaalinen tilinpito tuo myös mukanaan oppimista edellisistä vuosista. Tilinpäätös mahdollistaa sen, että sidosryhmät ja ympäröivä yhteiskunta voivat arvioida organisaatioiden tuloksia ja siten saada hyvän ja totuudenmukaisen kuvan näiden tuloksista. Sosiaalisen tilinpidon avulla johto valvoo ja arvottaa toimintansa tulosta voidakseen ohjata toimintaa yhteisesti päätettyyn suuntaan. Sosiaalinen tilinpito: antaa organisaatiolle mahdollisuuden raportoida sosiaalista tulostaan todennettujen tosiasioiden pohjalta vahvistamattomien väittämien sijasta tarjoaa sidosryhmille, sijoittajille ja toimeksiantajille lähtökohdan, jota vasten voivat arvioida, missä määrin organisaatio täyttää lupaamansa sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tavoitteensa lisää sidostahojen kiinnostusta organisaation tarkoitukseen, tavoitteeseen, toimintatapaan, etiikkaan mahdollistaa vertailukelpoisen tiedon antamisen sidosryhmille koskien toiminnan laatua ja tuloksia verrattuina muuhun vastaavaan toimintaan tuo organisaation ainutlaatuiset arvot näkyville antaa johdolle mahdollisuuden seurata, ohjata ja kehittää toimintaa järjestelmällisesti ja tehokkaasti sekä muodostaa pohjan toiminnan laadun varmistamiselle ja kehittämiselle antaa kaikille organisaation sidosryhmille mahdollisuuden osallisuuteen sekä tarkoituksenmukaisen pohjan tulevista tavoitteista ja toimintatavoista päättämiseen. Kylien kehittämisessä tapahtuu paljon näkymätöntä, joka muuttuu näkyväksi sosiaalisen tilinpidon avulla.

6 SoT rakenne 6 Sosiaalinen tilinpito rakentuu vastaavalla tavalla kuin taloudellinen kirjanpito ja se koostuu seuraavista osista: Budjetti Sosiaalinen budjetti sisältää sosiaaliset tavoitteet ja näiden indikaattorit (mittarit). Kirjanpito Kirjanpito muodostuu vuoden varrella sosiaalisten tapahtumien tositteista. Tilinpäätös Tilinpäätös on kuluneen vuoden sosiaalisen kirjanpidon analyysi ja yhteenveto, ja se antaa kuvan siitä, mitä on saavutettu. Tilinpäätös viestitetään sidosryhmille. Tilintarkastus Tilintarkastaja tarkastaa tilinpidon ja tilinpäätöksen. Budjetti Kirjanpito Tilinpäätös Tilintarkastus marras-joulukuu tammikuu joulukuu tammikuu huhtikuu Strategisia käsitteitä Seuraavassa käydään läpi sosiaalisen tilinpidon keskeiset käsitteet. Sosiaalinen tilinpito Menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tuloksien mittaamiseksi, analysoimiseksi ja esittämiseksi. Prosessikokonaisuutta budjetoinnista ja tilinpidosta tarkastettuun tilinpäätökseen sanotaan sosiaaliseksi tilinpidoksi. Prosessi koostuu neljästä vaiheesta ja yhdestätoista askeleesta. SoT Sosiaalinen tilinpito -menetelmän lyhennys. Ruotsissa SoR on rekisteröity tavaramerkki, joka tarkoittaa juuri tässä käsikirjassa esiteltyä menetelmää. Sidosryhmät Organisaation sidosryhmiä ovat kaikki ne organisaatiot, viranomaiset, yksityiset ihmiset ja ryhmät, joita sen toiminta eri tavoin koskee. Sidosryhmä voi olla myös sisäinen. Budjetti Sosiaalinen budjetti koostuu sosiaalisten tavoitteiden lisäksi määrällisistä ja laadullisista indikaattoreista (mittareista). Tavoite Etukäteen päätetty tila, johon toiminnalla pyritään. Indikaattori (mittari) Indikaattori mittaa tavoitteen toteutumista ja osoittaa tavoitteen saavuttamista niin vahvasti, että siihen voi luottaa. Kirjanpito Vuoden varrella säännöllisesti ja suunnitelmallisesti kerättävä tieto, joka muodostaa tositeaineiston (todisteet). Tosite Kirjanpitoon viety todiste sosiaalisesta tapahtumasta. Mittausmenetelmä Tapa, jolla indikaattorin kuvaama tila mitataan. Kooste Koko kirjanpidon prosessin suunnitelma, kuvaa sitä, mitä mitataan, kuka mittaa ja milloin mittaus tapahtuu. Sosiaalinen tilinpäätös Tilinpäätös on kuluneen vuoden sosiaalisen kirjanpidon analyysi ja yhteenveto. Tilinpäätös viestitetään sidosryhmille. Tilintarkastus Ulkoinen ja riippumaton tilintarkastaja (tai tilintarkastajat) tarkastaa kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Vuosikertomus Kertoo organisaation toiminnan vuoden aikana, voi sisältää sekä kirjallisen toiminnan kuvauksen, taloudellisen tilinpäätöksen, ympäristötilinpäätöksen ja sosiaalisen tilinpäätöksen.

7 SoT prosessi 7 Sosiaalisen tilinpidon prosessi koostuu neljästä vaiheesta sekä yhdestätoista toteutusaskeleesta. Jotta sosiaalisesta tilinpidosta tulee käyttökelpoinen ja järjestelmällinen prosessi, on syytä noudattaa alla olevia kohtia askel askeleelta. SoT-prosessi on itsessäänkin merkityksellinen. Prosessi auttaa organisaatiota kehittämään, kyseenalaistamaan ja parantamaan tavoitteitaan, mittaamaan niitä sekä seuraamaan organisaation toimintaa ja tuloksia. SoT Neljä vaihetta, yksitoista askelta SoT Neljä vaihetta, yksitoista askelta Kirjaa sosiaaliset tapahtumat Laadi sosiaalinen tilinpäätös Määrittele mittausmenetelmät ja tee kooste Teetä ulkoinen tilintarkastus Määritä indikaattorit (mittarit) Julkista tulos Tunnista ja määritä sosiaaliset tavoitteet Priorisoi sidosryhmät Pohdi Suunnittele Tee sopimus Budjetti Kirjanpito Tilinpäätös Tilintarkastus Vuosikertomus Tammi Joulu C. Toteutus B. Valmistelut D. Kehittäminen A. Kiinnostusvaihe Päätös ottaa käyttöön sosiaalinen tilinpito SoT-prosessi on järjestelmällistä ja säännöllistä.

8 A: KIINNOSTUSVAIHE 8 Kiinnostusvaiheen tarkoituksena on herättää kiinnostus sekä kerätä tietoa sosiaalisesta tilinpidosta. Tavoitteena on saada tietoa päätöksenteon pohjaksi. Kiinnostusvaihe helpottaa päätöstä siitä otetaanko käyttöön sosiaalinen tilinpito vai ei. perehdy sosiaalisen tilinpidon teoriaan ja käytäntöihin sekä esittele ne organisaatiossasi Kiinnostusvaiheessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Mitä on sosiaalinen tilinpito? Mitkä ovat sen pääperiaatteet? Miksi tehdään sosiaalinen tilinpito? Mitkä ovat sen vahvuudet ja haasteet? Miten toteutetaan sosiaalinen tilinpito? Miltä näyttää toteutus askel askeleelta? Mitä vaaditaan? Mitä resursseja tarvitaan rahan, ajan ja henkilöiden suhteen? Sosiaalisen tilinpidon haasteet SoT vaatii uutta ajattelua, luovuutta ja rajaamista. Taloudellisella kirjanpidolla on pitkät perinteet, se on absoluuttista, toimii numeroiden varassa ja on helposti käytettävissä. Organisaatiolle tulee löytää merkittäviä laadullisia mittareita ja mittausmenetelmiä. Sosiaalisessa tilinpidossa nostetaan esiin sellaisia pehmeitä arvoja, jotka kiinnostavat yhteiskunnassa yhtä paljon kuin taloudelliset arvot. Organisaatio voi vapauttaa resursseja sosiaaliseen tilinpitoon niin paljon, että se voidaan laadukkaasti toteuttaa. Näytetään se, mitä pitäisi ja haluttaan näyttää. Tor Justad Skotlannista esittelemässä sosiaalista tilinpitoa Vehmaalla.

9 B: VALMISTELUVAIHE 9 Kun on päätetty ryhtyä sosiaaliseen tilinpitoon, työ alkaa näillä käytännön valmisteluilla: Osallisuus Jotta sosiaalinen tilinpito onnistuu hyvin, on tärkeää, että sidosryhmät otetaan alusta lähtien mukaan prosessiin. Sekä ulkopuoliset avainsidosryhmät että sisäiset sidosryhmät, kuten luottamushenkilöt, hallitus, operatiivinen johto ja henkilökunta, voivat osallistua. Tiedonkeruu Organisaatiosta kerätään olemassa olevaa tietoa ja materiaalia, kuten toimintasuunnitelmat, vuosikertomukset, esitteet, kirjoitetut visiot jne. Nämä muodostavat pohjan sosiaaliselle tilinpidolle. Päätös Organisaatio tekee päätöksen sosiaalisen tilinpidon toteuttamisesta. herätä innostusta ja sitoutumista kerää materiaalia päätös: teemmekö sosiaalisen tilinpidon kyllä/ei? Askel 1 Tee toimeksiantosopimus Organisaation tulee tilata sosiaalinen tilinpito SoT-vastaavalta. Toimeksianto kirjataan toimeksiantosopimukseen. Toimeksiannossa määritellään, kuka on vastuussa sosiaalisesta tilinpidosta (SoT-vastaava) ja kuka on toimeksiantaja (esim. hallituksen puheenjohtaja). Sopimuksessa määritellään myös realistisesti se, kuinka paljon aikaa SoT vie ja kuka/ketkä tekevät käytännön kirjanpitotyötä. Sopimus sisältää kuvauksen tehtävästä ja aikataulut, jotka ovat strategisesti tärkeitä SoT-prosessille. Sopimuksessa otetaan kantaa myös siihen, millainen tilinpäätöksen muoto on, mitä se maksaa sekä päätetään tilintarkastuksesta. Täytä toimeksiantolomake. Avainsääntö on, että sosiaalinen tilinpito vie yhtä paljon resursseja kuin taloudellinen kirjanpito. Mutta aluksi voi olla viisasta rajata, yksinkertaistaa ja priorisoida niin, että aste asteelta rakennetaan sellainen kokonaistilinpito, johon ollaan tyytyväisiä. Tarkka valmistelu luo edellytykset hyvälle, tuloksekkaalle työlle.

10 Toimeksiantosopimus 10 Toimeksianto (kuvaus sosiaalisen tilinpidon kohteesta) Toimeksiantaja SoT-vastaava Arvioitu aikaresurssi / kustannus Tilinpitojakso Budjetti, milloin valmis Tilinpäätös - Taittaja - Paino - Valmistumisajankohta - Kustannus Tilintarkastus - suorittaja(t) - kustannus - milloin Ensimmäinen koko Kylän yhdistyksen toimintaa kuvaava sosiaalinen tilinpito, joka rajataan neljään kyläohjelman tärkeimpään painopisteeseen (jokaiseen määritellään vähintään neljä tavoitetta ja niille indikaattorit) Hallituksen puheenjohtaja Minna Mallikas Kyläasiamies Kirsti Kirjanpitäjä 4 h / vk eli 240 h / v, sisältyy normaaleihin työtehtäviin Taittaja Oy Painotalo Oy e + oma tekstityö Teppo Tilintarkastaja 900 e kaksi tapaamista tilinpitoprosessin aikana, lopullinen tilintarkastuskertomus valmis viimeistään Kylässä Kylässä Minna Mallikas Kirsti Kirjanpitäjä

11 2. askel: Priorisoi sidosryhmät 11 Sosiaalinen budjetointi alkaa kartoittamalla organisaation sidosryhmät. Organisaation toiminta koskettaa aina useita tahoja ja on tärkeää, että nämä saadaan osallistumaan ja sitoutumaan sosiaaliseen tilinpitoon. Sidosryhmillä on sosiaalisessa tilinpidossa keskeinen asema ja budjetti (tavoitteet ja mittarit) tehdään vuoropuheluna sidosryhmien kanssa. Asetettavien tavoitteiden ja mittareiden tulee olla sellaiset, että sidosryhmät kokevat ne tärkeiksi ja mielekkäiksi. Tilinpäätös esitellään sidosryhmille. Sosiaalinen tilinpito tähtää vakaisiin suhteisiin sidosryhmien kanssa niin, että näissä syntyy osallisuutta ja kiinnostusta organisaation toimintaan. Avainsidosryhmien valinta on tärkeää, koska sidosryhmät vaikuttavat seurattaviin tavoitteisiin ja mittareihin. Valinta voidaan tehdä kirjaamalla kaikki sidosryhmät (bruttolista) ja määrittelemällä niistä tämän vuoden tilinpidon olennaisimmat ryhmät (nettolista). Tehkää esim. hallituksen työskentelynä bruttolista organisaation sidosryhmistä Priorisoikaa avainryhmät nettolistaksi Sidosryhmät Bruttolista Listaa tähän kaikki organisaatiot, viranomaiset, yhdistykset tai henkilöryhmät, joita toiminta tavalla tai toisella koskettaa Kunta Kyläyhdistyksen hallitus Martat Grilli Pankki TE-keskus Kyläläiset Yrittäjäyhdistys Nuoret Lapset Vanhukset Koulu Seurakunta Kyläyhdistyksen henkilökunta Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja kotitalousnaiset Raha-automaattiyhdistys Avainsidosryhmät (nettolista) Priorisoi avainsidosryhmät heidän suhteellinen merkityksensä mukaan tilivuoden sosiaalisen tilinpidon kannalta (tärkeimmät, ei liian monta!) Kyläläiset Kunta Yrittäjäyhdistys Sidosryhmien sitoutuminen on tilinpidon edellytys.

12 C. TOTEUTUSVAIHE askel: Tunnista ja määritä sosiaaliset tavoitteet Budjetin laadinta (tavoitteiden ja mittareiden priorisointi ja määrittely) alkaa tunnistamalla jo aikaisemmin kirjatut ja päätetyt tavoitteet ja visiot. Näitä löytyy organisaation olemassa olevista materiaaleista, kuten toimintasuunnitelmista, strategioista, esitteistä, projektisuunnitelmista, ohjelmista, muistiinpanoista, tulevaisuusverstaiden muistioista jne. Listataan tulevaa toimintavuotta koskevat tavoitteet. Laadullisten ja määrällisten tavoitteiden tasapainoon tulee kiinnittää huomiota. Tavoitteet priorisoidaan sidosryhmien ja hallituksen vuoropuheluna, SoT-vastaavan ohjauksessa. Tavoite ei ole tekemistä, vaan se on tavoiteltava olotila. Tavoite ilmaisee, mihin tilanteeseen pyritään ja halutaan päästä. Esimerkiksi kylätalon valmistuminen toukokuun loppuun mennessä voi olla tavoite, mutta sillä on myös suurempi tavoite (esim. kylän asuttuna säilyminen). Suuremmat tavoitteet saadaan selville kysymällä MIKSI tämä on tärkeää. Organisaation tulee itse valita, millaiseksi ja mille tasolle se haluaa omat tavoitteensa asettaa.hyvällä tavoitteella on vetovoimaa, sitä kohti halutaan ponnistella ja sen saavuttaminen tuottaa suurta tyydytystä. Sosiaalisessa tilinpidossa on tärkeää oppia ajattelemaan ja kirjoittamaan omat haaveensa tavoitemuodossa. Tavoitteen voi kuvata laadullisesti, esimerkiksi turvallinen ja kehittävä työpaikka tai määrällisesti (työtilaisuuksien määrä, työntekijöiden määrä). Tavoitteen ei tarvitse olla lausuttu mitattavassa muodossa, koska se voidaan konkretisoida sosiaalisessa tilinpidossa mitattavaksi indikaattoreiden avulla. Tulos esitetään aina indikaattoreiden kautta. Usein organisaatioilla on monia tavoitteita ja ne kaikki haluttaisiin saavuttaa. Sosiaalisen tilinpidon prosessissa kannattaa kuitenkin keskittyä avaintavoitteisiin, koska usein kaikkia ei pysty ainakaan samana vuonna toteuttamaan eikä seuraamaan. Tämän vuoksi hyvä tapa toimia on ensin tehdä bruttolista ja valita vuoden avaintavoitteet nettolistalle. Tavoitteiden tulee kattaa kokonaisuus. Valituiksi avaintavoitteiksi tulee löytää sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita. Avaintavoitteita seurataan kyseisen vuoden tilinpidossa. Bruttolistan voi kerätä myös suureksi osaksi organisaation materiaaleista, kuten toiminta- ja projektisuunnitelmista. Näissä on usein mainittu lukuisia tavoitteita, jotka joskus saattavat kaivatakin konkretisointia käytäntöön - mitä nämä tarkoittavat käytännössä ja kuinka niitä mitataan? Tavoitteiden määrittely on prosessin tärkeimpiä vaiheita. Organisaation tulee itse tietää, mitä asioita se haluaa erityisesti tänä vuonna seurata. On olemassa erilaisia osallistavia ja sitouttavia menetelmiä, joiden avulla saadaan esille tärkeimmät tavoitteet (esim. OPERA). Tavoitteiden valintaan kannattaa osallistaa myös organisaation sidosryhmät, jotta ne ovat mukana kuvaamassa tavoitetilaansa siitä, mitä organisaation tulisi saada aikaiseksi vuoden aikana. Ei ole järkevää tehdä tavoitteiden valintaa yksin - tämä on osallistamisen ja organisaation sitoutumisen vuoksi erittäin tärkeää tehdä vuorovaikutuksessa ihmisten kesken! Tehkää näin: Tee bruttolista organisaation tavoitteista Priorisoikaa avaintavoitteet nettolistaksi Kirjanpitäjät työssään.

13 Tavoitteet Organisaation sosiaaliset tavoitteet 13 Etsi tavoitteita toimintasuunnitelmista ja toimintatapaa kuvaavista asiakirjoista ja muista organisaation ajankohtaisista haasteista. Tavoitteiden kytkemisestä organisaation toiminnan suunnitteluun on suurta etua. Tavoitteiden tulee ilmaista odotettu tulos (toimintavuoden lopussa vallitseva tila). Niiden tulee olla selkeät ja haasteelliset (vältä aktiviteetteja!). Alla olevassa esimerkissä tavoitteet on priorisoitu Opera-menetelmällä. Bruttolista Luettele organisaation tavoitteet. Siirrä viereiselle nettolistalle ne tavoitteet, joita aiotaan mitata toimintavuoden aikana Tili no Nettolista Tavoitteet (101 00, ), joita aiotaan mitata toimintavuoden aikana. Valitse sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita (tärkeimmät, ei liian monta!). Lisätä alueen kilpailukykyä (3) Lisätä yritysten määrää (6) Parantaa nuorten työnsaantimahdollisuuksia (2) Tarpeelliset hyvinvointipalvelut alueella (8) Lisätä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta (8) Lisätä työpaikkojen määrää (4) Tarpeelliset hyvinvointipalvelut alueella (8) Maaseutu pysyy asuttuna (7) Lisätä yritysten määrää (6) Nuorille on toimintaa alueella (5) Lisätä työpaikkojen määrää (4) Lisätä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta (8) Nuorille on toimintaa alueella (5) Maaseutu pysyy asuttuna (7) Yrittäjyyden edistäminen (1) Tasa-arvon lisääminen (1) Yhteistyön edistäminen (4) Arvioinnin ja seurannan parantaminen (4) Nuorille on toimintaa aluella.

14 4. askel: Määritä indikaattorit (mittarit) ja hyväksy budjetti 14 Budjetti sisältää tavoitteiden lisäksi onnistuneen tuloksen indikaattorit (mittarit). Jokaista tavoitetta kohden on vähintään yksi indikaattori, monesti useampia. Indikaattorit määritellään SoT-vastaavan ja hallituksen vuoropuheluna. Indikaattori mittaa tavoitteen toteutumista ja osoittaa tavoitteen saavuttamista niin vahvasti, että siihen voi luottaa. Keskeistä sosiaalisessa tilinpidossa on, että ymmärtää, miten indikaattoreita käytetään ja tuottaa luovalla prosessilla järkeviä ja kattavia indikaattoreita. Hyvän sosiaalisen tilinpidon kannalta on tärkeää löytää tavoitteille oikeat mittarit. Sosiaaliseen budjettiin sisältyy usein sekä määrällisiä että laadullisia arvoja mittaavia indikaattoreita. Indikaattorit tulee johtaa tavoitteesta. Jotkut tavoitteet ovat niin vaikeasti mitattavia (esim. useat laadulliset tavoitteet), ettei muutama indikaattori riitä vielä mittaamaan niitä. Useammalla indikaattorilla kyetään osoittamaan tavoitteen saavuttamista niin vahvasti, että niihin yhdessä voi luottaa. Kuinka monta indikaattoria itse tarvitsisit, jotta tavoite kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus toteutuisi? Älä kuitenkaan valitse vain helppoja indikaattoreita, sillä sosiaalisen tilinpidon tarkoitushan on juuri tuoda näkymätön näkyväksi! Indikaattorin pitää olla aina mitattavissa ja siihen täytyy aina löytää mittausväline. Indikaattoreiden tulee olla ilmaistu tavoitemuotoisina ja niin hyvin muotoiltuina, ettei tule pienintäkään epäilystä siitä, milloin ne täyttyvät. Mittareissa kannattaa olla mukana myös haastetta. Haasteellisuuden tason tulkinta tarvitsee keskustelua organisaatiossa (esimerkiksi onko kyläyhdistyksen järjestämän iltatilaisuuden tunnelmatavoitteeksi osallistujien arvioinnilla asteikolla sopiva tulos 80 vai asetetaanko tavoitteeksi jopa 100?). On järkevää myös tässä vaiheessa tutkia, mitä päivittäiskäytössä jo olevaa faktaa, tilastoa ja seurantaa voidaan käyttää hyödyksi tilinpidossa. Budjetista (tavoitteet/mittarit) tekee päätöksen organisaation hallitus. Sen jälkeen otetaan prosessiin mukaan tilintarkastaja. Budjetista voidaan neuvotella myös sidosryhmien kanssa, tässä yhteydessä heille saadaan myös luontevasti tiedotettua heidän roolistaan tiedonkeruun kohteena. Sidosryhmiltä voi myös saada hyviä kehittämisehdotuksia ja ajatuksia sopiviksi mittareiksi. Tee tarvittavat indikaattorit jokaiselle tavoitteelle Hyväksy budjetti ainakin organisaation hallituksessa Maaseutu pysyy elävänä.

15 Tavoitteiden indikaattorit eli mittarit 15 Jokaista tavoitetta kohti on oltava yksi tai useampi mitattavissa oleva indikaattori Tili no Tavoitteet Tili no Indikaattorit (mittarit) Jokaista tiliä (101 00, , ) kohti on yksi tai useampi mittari (101 01, , ) Yritysten määrä lisääntyy, erityisesti naisten ja nuorten On perustettu yhteensä 28 kaupparekisteriin kirjattua uutta yritystä perustamat yritykset Alle 30-vuotiaiden perustamia kaupparekisteriin kirjattua uusia yrityksiä syntyy kuusi Naisten perustamia kaupparekisteriin kirjattua uusia yrityksiä syntyy viisi Kylän toimintatarmo pysyy korkeana Kylän talkoissa on uusia talkoolaisia kaksi Kukaan vanhoista talkoisiin osallistujista ei jätä osallistumatta kylän talkoisiin Talkootuntien määrä pysyy samana Kylässä toimii kolme toimintapiiriä viikottain Kävijöitä on joka toimintapiirissä kymmenen joka kerta Tunnelma toimintapiirissä on 8 osallistujille tehtävän kyselyn mukaan, asteikolla Hyvinvoiva henkilöstö Työsuhteiden määrä (päätoimiset, tilapäiset) 20 yhteensä, 15 pää- toimista ja 5 tilapäistä/lyhytaikaista Henkilöstön vaihtuvuus % alle 2% Sairauspoissaolot alle 2% kokonaistyöajasta Henkilöstökoulutukseen käytetyt varat e Henkilöstökoulutukseen käytetyt varat henkilöä kohti 1000 e Työkykyä ylläpitävään toimintaan käytetyt varat 1500 e Työtyytyväisyys 3,7 asteikolla 1-5

16 5. askel: Määrittele mittausmenetelmät ja tee kooste 16 Jokaiselle indikaattorille on löydettävä hyvä mittausmenetelmä, jolla tulosta mitataan. Tavoitteet, niiden indikaattorit ja valitut mittausmenetelmät kirjataan koosteeseen. Siihen merkitään myös, kuka vastaa mittauksesta sekä milloin (päivämäärät) ja kenelle siitä raportoidaan. Koosteessa on määritelty koko sosiaalisen kirjanpidon suunnitelma. Jokaisen organisaation tulee käyttää luovuuttaan itselleen sopivien mittausmenetelmien löytämisessä. Niitä voi kehittää itse, selvittää muilta sosiaalista tilinpitoa tehneiltä kokemuksia tai soveltaa jo käytössä olevia menetelmiä. Usein organisaation arki tarjoaa myös tietoa, joka on hyödynnettävissä tilinpidossa ja joka kattaa osan budjetin mittareista. Menetelmiä on monenlaisia, joista tässä on esitelty joitain. Erilaisten mittausmenetelmien löytäminen, hyödyntäminen ja kehittäminen korottaa sosiaalisen tilinpidon laatua huomattavasti. Mittausmenetelmiä voi ryhmitellä esimerkiksi seuraavasti: tavalliset arviointi- ja seurantamenetelmät (kuten kyselyt, haastattelut, tapaustutkimukset, havainnointi, tilastotieto) valmiita, luovia, kehitettyjä ja testattuja menetelmiä kuten SYTA, 360 -arviointi, SF36 organisaation itse kehittämät menetelmät Mittausvälineitä ja arviointimenetelmiä ovat mm. leikekirja tunnelmamittari 360 -arviointi ulkopuolisten organisaatioiden (tutkijat, ylioppilaat) tekemät tutkimukset, selvitykset, lopputyöt, väitöskirjat jne puhelinhaastattelu kuvia, filmiä, videota (voidaan arvioida esim. laatua tapahtuman tunnelma) = todistusaineisto siitä, että joku asia on toteutettu tapaustutkimus (esite voi olla tapaustutkimuksen tulos) kehityspolku (kehityspolun kuvaaminen ja oma valinta kuvauksista) tarkkailu (esim. harjoittelija tarkkailee kaksi viikkoa yhteishenkeä), josta raportti -> raportin lopputulos on mittari projektien loppuraportit joskus myös taloudellinen kirjanpito Miettikää yhdessä, missä yhteyksissä mittaukset tehdään ja kuka siitä vastaa. Kannattaa miettiä esimerkiksi seuraavia yhteyksiä, joissa tietoa voi kerätä melko vaivattomasti: ilmoittautumislomakkeet arpajaislipukkeet otannat tilastotiedoista puhelinhaastattelut sähköpostikyselyt loppuraportoinnin yhteydessä ovensuukyselyt Kooste-lomake on oltava täysin täytetty ennen kuin kirjanpito aloitetaan. Tässä yhteydessä voi aloittaa jo myös kysely- ja haastattelulomakkeiden ja muiden tiedonkeruumenetelmien käytännön suunnittelun, jotta itse kirjanpito helpottuu. Mieti myös valmiiksi, millaista kuvallista aineistoa tilinpäätökseen ja vuosikertomukseen voitaisiin sisällyttää ja suunnittele niidenkin ottaminen etukäteen. Päätä, millä menetelmällä kukin mittari mitataan Kirjaa menetelmät, vastuuhenkilöt ja ajankohdat koosteeseen Ilman sosiaalista tilinpäätöstä K-Extran hyöty ei tule näkyviin.

17 SoT-kooste 17 Mitä mitataan, miten, milloin, kuka mittaa? Kooste toimii kirjanpitosuunnitelmana. Täytä tavoitteet ja mittarit SoT-budjetin mukaisesti. Valitse jokaiselle mittarille (indikaattorille) hyvä mittaustapa ja -väline. Tili no Tavoitteet ja mittarit Mittausväline Kuka? Milloin? Kenelle? HALLITUKSEN TYÖ Aktiivinen osallistuminen Hallituksen jäsenet kokouksissa 70%:sesti Tilastotieto (pöytäkirjat) Kyläasiamies 15.6 ja SoT-vastaava Jokainen hallituksen jäsen osallistuu Tilastotieto Kyläasiamies 15.6 ja SoT-vastaava tapahtumajärjestelyihin kerran vuodessa Hyvä ilmapiiri hallitustyössä Hallituksen jäsenten oma arvionti ilmapiiristä Sähköpostikysely Kyläasiamies 15.6 ja SoT-vastaava keskimäärin 4,5, ei kukaan alle 3 (1-6 asteikolla) INVESTOINTIEN VAIKUTUKSET Investointi on tuonut lisäarvoa kylään Lisäarvoa mitataan asteikolla 0-5. Kyläläisten Kysely Kyläasiamies 15.6 ja SoT-vastaava itsearviointi lisäarvon merkittävyydestä on ollut keskimäärin kolme Investoinnit on luonut 10 työpaikkaa työsopimusta Raportti/tilastotieto Projektisihteeri Jatkuvasti SoT-vastaava henkilön palkkalaskelmat Taloudellinen kirjanpito Projektisihteeri Jatkuvasti SoT-vastaava Uusista työntekijöistä 4 on naisia Raportti/tilastotieto ja taloudellinen kirjanpito Projektisihteeri Jatkuvasti SoT-vastaava Uusista työntekijöistä 4 on nuoria (alle 30 vuotta) Raportti/tilastotieto ja taloudellinen kirjanpito Projektisihteeri Jatkuvasti SoT-vastaava Investoinnit ovat luoneet 5 uutta yritystä On perustettu yhteensä 5 kaupparekisteriin Tilastotieto Kyläasiamies 15.6 ja SoT-vastaava kirjattua uutta yritystä esimerkkiä uudesta yrityksestä Kuvaus Kyläasiamies 15.6 ja SoT-vastaava

18 6. askel: Kirjaa sosiaaliset tapahtumat 18 Kun budjetti tavoitteineen ja mittareineen on vahvistettu ja mittausmenetelmät valittu eli kooste on viimeistelty, alkaa sosiaalisen kirjanpito. Kirjanpito tapahtuu säännöllisesti toimintavuoden kuluessa: se on jatkuvaa kirjanpitoa, johon kuuluu valitut mittausmenetelmät, esimerkiksi kyselyt, case-tutkimukset, haastattelut jne. Jokaiselle indikaattorille löytyy kirjanpidosta oma tosite, joka on kirjanpitoon viety todiste sosiaalisesta tapahtumasta. Tositteet kerätään kansioon, joka muodostaa tilintarkastajalle toimitettavan materiaalin. Kansion tositteista tilintarkastaja pystyy tarkistamaan tilinpäätöksen oikeellisuuden. Kansiota täytetään säännöllisesti ja suunnitelman mukaisesti vuoden aikana. Kansion tulee pystyä osoittamaan kaikki tilinpäätökseen kirjatut asiat todeksi. Huolehdi kirjanpidon aikana siitä, että valitut sidosryhmät ovat tietoisia heihin kohdistuvista mittauksista ja tiedon keräämisestä. Esimerkiksi haastattelutekniikkaa käytettäessä on hyvä tiedottaa kohderyhmälle haastatteluista ja varata niille ajat etukäteen. Muista ottaa myös valokuvia, sillä kuva esimerkiksi aktiivisuudesta tukee hienosti muuta aineistoa! Yleensä organisaatio tekee taloudellisen budjetin samaan aikaan sosiaalisen kirjanpidon toteuttamisen kanssa. Tässä vaiheessa on hyvä laatia myös sosiaalinen budjetti seuraavalle vuodelle. toteuta kooste kerää tositteet kansioon seuraa jatkuvasti, että kirjanpidon suunnitelmaa toteutetaan bokföring Kunnan tonttien raivaustalkoot Urajärvellä.

19 7. askel: Laadi sosiaalinen tilinpäätös 19 Tilinpito analysoidaan ja tiedot kootaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi. Tilinpäätös osoittaa ja todistaa organisaation sosiaaliset saavutukset vuoden ja vähitellen vuosien aikana. Tilinpäätöksen avulla näytetään ja todistetaan kokonaiskuva tavoitellusta sosiaalisesta tuloksesta organisaation sidosryhmille. Tilinpäätöksen on oltava organisaation sidostahojen ymmärrettävissä. Tilinpäätöksen tulee antaa kaunistelematon ja läpinäkyvä kuva sosiaalisesta tuloksesta. Sen tulee tuoda voitot näkyviin, mutta myös osoittaa rehellisesti sosiaaliset miinuskirjaukset. kokoa tositteiden tieto tilinpäätökseksi Hyvän tilinpäätöksen tuntomerkit tuo esille oleellisia tuloksia (asioita) suhteessa odotuksiin antaa eväät seuraavaan budjettiin (parantaa indikaattoreita ja korjaa odotuksia) luettava (tavallista kieltä) informatiivinen - sisältää tietoa totuudenmukainen herättää keskustelua ei tulkinnan mahdollisuuksia helposti saatavissa kiinnostava ulkoasu, sen jaksaa lukea ja lukeminen on mielenkiintoista kiinnostava tiivistelmä takakannessa, herättää mielenkiintoa herättää huomiota ja kiinnostusta seuraavan vuoden tilinpäätös kiinnostaa Tilinpäätöksen johdannossa voi kertoa, miten tilinpidon prosessi toteutettiin. Samoin voi kertoa, miten tulevaisuudessa seurataan tässä tilinpäätöksessä mainittuja tavoitteita tai indikaattoreita. Tilinpäätöksessä on myös hyvä kuvata koko organisaation toiminta ja jos tilinpitoon on valittu vain osa kokonaisuudesta, on tärkeää kuvata tämän osan rooli ja merkitys koko organisaatiossa. Lukija pystyy näin asettamaan tilinpäätöksen tulokset oikeisiin mittasuhteisiin organisaation kokonaisuudessa. Tilinpäätöksen laatimisessa kannattaa myös miettiä esitettyjen tulosten painotusta suhteessa toisiinsa. Mitkä tulokset ovat meille tärkeimpiä tuoda esille? Mitä asioita halutaan erityisesti korostaa? Kun tuloksien kohdalla kysytään ketä tämä tieto kiinnostaa, pitäisi vastaukseksi tulla samat sidosryhmät, mitkä on valittu sosiaalisen tilinpidon avainsidosryhmiksi. Tilinpäätökseen kannattaa liittää esimerkiksi kuvia ja grafiikkaa tekstin lisäksi. Otsikko on hyvä myös miettiä huolella. Näkyvät ja näkymättömät tulokset esitetään sosiaalisessa tilinpäätöksessä.

20 8. askel: Teetä ulkoinen tilintarkastus ja julkista tilinpäätös 20 Tilintarkastaja tutkii ja tarkistaa sosiaalisen tilinpidon ja tilinpäätöksen sekä varmistaa esitetyn tiedon ja sen tulkinnat. Ulkoinen tilintarkastus lisää ilmoitetun tuloksen uskottavuutta. Tilintarkastuksella on yhtä tärkeä rooli sosiaalisessa tilinpidossa kuin taloudellisessakin. Riippumaton ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa tilinpidon ja tilinpäätöksen sekä muotoilee tilintarkastusraportin. Tositteiden avulla tilintarkastajat voivat tarkistaa ilmoitetun tuloksen ja siten lisätä sosiaalisen tilinpidon todistusarvoa. Tilintarkastus voidaan suorittaa monella eri tavalla. Tehtävään voidaan nimetä joko tehtävästä yksin suoriutuva tilintarkastaja tai sidostahojen edustajista, arvioinnin asiantuntijoista sekä muista sosiaalisen tilinpidon osaajista koostuva tilintarkastustiimi, joka tarkastaa tilinpäätöksen ja muotoilee raportin. Tilintarkastus voidaan toteuttaa tilintarkastusseminaarissa, johon voidaan yhdistää myös tulosten julkistaminen sidosryhmille. Kun SoT-vastaavat esittelevät tuloksen ja tilintarkastajat esittelevät tilintarkastuskertomuksensa sidosryhmille, sidosryhmien edustajat saavat kysellä tilinpidosta ja kertoa mielipiteensä. Tämä luo osallisuutta ja sitoutumista, josta on jatkossa hyötyä organisaatiolle. Seminaari sitouttaa osallistujat seuraamaan myös seuraavan vuoden budjettia ja tuloksia. Tilinpäätös palvelee yrityksen arvioinnin työkaluna ja ohjaa sitä yhteisesti päätettyyn suuntaan. Sosiaalinen tilinpäätös viestitetään organisaation sidosryhmille ja muille asiasta kiinnostuneille. Panostamalla luettavuuteen ja selkeään, kiinnostusta herättävään ulkoasuun lisätään mahdollisuuksia siihen, että tieto yrityksen tuloksesta leviää ja tulee julki. Huomioi myös tiedotusvälineet tilinpäätöksen julkistamisessa. Voit kutsua esimerkiksi tiedotusvälineet mahdollisesti pidettävään tilintarkastusseminaariin ja toimittaa niille muutenkin materiaalia. toimita tositemappi ja tilinpäätös tilintarkastajalle hae materiaali ja tilintarkastuskertomus tilintarkastajalta muokkaa materiaalista ja tilintarkastuskertomuksesta kiinnostava ja luettava kokonaisuus tee julkistamissuunnitelma ja julkista tilinpäätös 9. askel: Julkista vuosikertomus Sosiaalinen tilinpäätös voidaan viestittää ja julkistaa yhdessä organisaation vuosikertomuksen kanssa. Ihannetilanne on se, että organisaatio kuvaa samassa vuosikertomuksessa kokonaisuutensa eli sen sosiaaliset, ympäristölliset ja taloudelliset vaikutukset. mikäli mahdollista, yhdistä vuosikertomukseen sosiaalinen ja taloudellinen tilinpäätös sekä ympäristötilinpäätös

OPAS SOSIAALISEEN TILINPITOON

OPAS SOSIAALISEEN TILINPITOON JYVÄLÄ Kortesuonkatu 52-54, 40700 Jyväskylä NÄKY Sosiaalisen tilinpidon kirjanpitäjäkoulutus OPAS SOSIAALISEEN TILINPITOON Björk & Siltanen 2009 Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke 2008

Lisätiedot

JOHDANTO SOSIAALISEN TILINPITOON:

JOHDANTO SOSIAALISEN TILINPITOON: JOHDANTO SOSIAALISEN TILINPITOON: Sosiaalinen tilinpito on menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi, analysoimiseksi ja esittämiseksi. Käytännössä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Millaisia tuloksia halutaan näkyville?

Millaisia tuloksia halutaan näkyville? Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan ja vaikutusten arviointi Välkky-hanke, sosiaalisten yritysten teema- ja kehittämisryhmä 8.4.2010 Jaana Merenmies, Syfo Millaisia tuloksia halutaan näkyville? tarve

Lisätiedot

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ

TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 VASTUUNJAKO TALOUSASIOISSA... 3 2.1 Seuran vuosikokoukset... 3 2.2 Seuran johtokunta... 3 2.3 Seuran joukkueet... 4 2.3.1 Joukkueen taloudenhoitajan

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Sijoittajaviestinnän aamiaisseminaari 6.3.2014 Anu Lassila-Lonka Tiedottamisen taso pääsääntöisesti hyvä Laajuudessa eroja

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

l* f^å*' olen tarkastanut Lions club Kajaani Linnan kirjanpidon,

l* f^å*' olen tarkastanut Lions club Kajaani Linnan kirjanpidon, TARKASTUSKERTOMUS olen tarkastanut Lions club Kajaani Linnan kirjanpidon, tifinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 01.0r.2012 so.oo.zot g. Halliituksen allekirjoittama tilinpäätös sisältää tuloslaskelman,

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN

BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN HELENA SAURAMO GROUP BUSINESS CONTROLLER, DELTA MOTOR GROUP OY 19.4.2012 Sisältö Mikä on Delta? Järjestelmän ja prosessien

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Pekka Salminen Union of the Baltic Cities, Commission on Environment, Environmental Secretariat Systemaattisempi Integroitu johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Hyvä hallintomalli seurassa. Kari Lahti

Hyvä hallintomalli seurassa. Kari Lahti Seuraseminaari 28.11.2010 Lahti Hyvä hallintomalli seurassa Kari Lahti Hyvä hallintomalli SLU:n syyskokous hyväksyi Hyvä hallintomalli lajiliitossa 20.11.2010 Hyvä hallinto on seuran tarkoituksen toteuttamista

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan asiakasymmärrys kehittämisen lähtökohtana palvelumuotoilun keinoja soveltaen Heli Laurikainen, kyläkehittäjä Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

ICT:n johtamisella tuloksia

ICT:n johtamisella tuloksia Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

VYY:n järjestökoulukset. Kirjanpito ja taloushallinto

VYY:n järjestökoulukset. Kirjanpito ja taloushallinto VYY:n järjestökoulukset Kirjanpito ja taloushallinto SISÄLTÖ Lainsäädännön asettamat velvoitteet Kirjanpito Tilinpäätös ja toimintakertomus Toiminnantarkastus Materiaalin säilytys Vahingonkorvausvelvollisuus

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Kokoustiedot Aika Torstai 22.5.2014 klo 10.07 10.10 Perjantai 23.5.2014 klo 9.02 10.06 ja 13.31 14.39 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA 1 SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA Seutuhallituksen hyväksymä 29.5.2008 YLEISTÄ...2 SEUTUYKSIKÖN TOIMENPITEET...2 JÄSENKUNTIEN TOIMENPITEET...3 Virka- ja toimihenkilöt...3 Luottamushenkilöt...4

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ

JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta...5 TARKASTUSLAUTAKUNTA...5 2 Lautakunnan kokoonpano...5 3 Lautakunnan

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri Yhdistystoimijan ABC Rekisteröity yhdistys on oikeushenkilö (juridinen henkilö) voi tehdä sitoumuksia jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa on merkitty yhdistysrekisteriin paras ratkaisu pitkäaikaiseksi

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT. Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT. Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen Yhdistyksen velvollisuudet Yhdistyslaki asettaa rekisteröidyn metsästysseuran toiminnalle monia velvoitteita.

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT Seuratoiminnan peruskoulutus 9.4.2013 Kuopio Lasse Heikkinen Yhdistyksen velvollisuudet Yhdistyslaki asettaa rekisteröidyn metsästysseuran toiminnalle monia velvoitteita.

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot