Hakemus Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka-yhteistyöohjelmasta rahoitettavaksi hankkeeksi

Transkriptio

1 Raine Mäntysalo, Sari Puustinen ja Ilona Akkila Hakemus Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka-yhteistyöohjelmasta rahoitettavaksi hankkeeksi URBAANI REGIIMI Paikallisten hallintaverkostojen ongelmat ja mahdollisuudet metropolialueiden kaupungissa. Helsingin metropolialue, Lahti ja Uppsala.

2 Hakija: Professori Raine Mäntysalo Aalto-yliopisto YTK, Maankäyttötieteiden laitos Yhteystiedot: Sari Puustinen puhelin Ilona Akkila Aalto-yliopisto, YTK, Maankäyttötieteiden laitos URBAANI REGIIMI tutkimushankkeen tavoitteena on osoittaa paikallisen asuntosektorin ja kaupunkikehittämisen yhteistyön ongelmakohtia sekä ehdottaa ratkaisuja, jotta julkilausuttuja tavoitteita asunto- ja kaupungin kehittämisen sektoreilla saavutettaisiin paremmin. 1. Tutkimuksen tausta ja tutkimuskysymykset Metropolialueen kaupunkien kehittämiselle on asetettu sekä laadullisia että määrällisiä julkilausuttuja tavoitteita. Näitä ovat muun muassa asuntotuotannon kasvattaminen, monipuolistaminen ja kohtuuhintaisuus sekä kaupunkikeskustojen kehittäminen ja elävöittäminen yrityksiä ja asukkaita ajatellen (esim. Valtion ja Hels. seudun kuntien välinen aiesopimus 2011; Helsingin kaupunki 2008 & 2009; Niskanen 2011 a, b & c; Lahden kaupunki 2011; Uppsala kommun 2010). Kuitenkin on havaittu, että vaikka monet metropolialueen toimijat jakavat samat tavoitteet, niiden toteuttaminen ontuu pahasti: asuntotuotanto laahaa jatkuvasti kysynnän perässä sekä Suomen että Ruotsin metropolialueilla, ja kaupunkikeskustojen kehittäminen on kankeaa tai kauppakeskuspainotteista (mm. Laakso et al 2012, Puustinen 2010a, Ahonen et al 2008). Tämä tutkimushanke pureutuu metropolialueiden asuntotuotannon ja kaupunkikehittämisen problematiikkaan kahden toisiaan täydentävän osatutkimuksen avulla, joissa molemmissa hyödynnetään kansainvälisen vertailun mahdollistavaa urbaania regiimianalyysiä. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkastellaan Helsingin metropolialueen asuntosektorin toimintaa ja sen ongelmia. Toisessa tutkitaan Helsingin ja Tukholman metropolialueiden reunalla sijaitsevien kaupunkien, Lahden ja Uppsalan, kaupunkikehittämisregiimejä. Tutkimuspaikkakuntien asuntosektoria ja kaupunkikehittämistä tarkastellaan paikallisen hallinnan kohteena. Hallinta voidaan määritellä prosessiksi, jossa muodolliset ja epämuodolliset instituutiot etsivät ratkaisuja urbaaniin kehitykseen (Kurunmäki 2005, 36,37). Oleellista ovat myös toimijoiden verkostomaiset suhteet, niiden luominen ja ylläpito (mm. Healey 1997). Urbaani regiimiteoria (urban regime theory), lyhyemmin regiimiteoria on 1980-luvun puolivälin jälkeen kehittynyt kansainvälinen kaupunkipolitiikan tutkimussuuntaus, jonka keskeisenä tutkimuskohteena ovat paikalliset, julkisten ja yksityisten toimijoiden väliset verkostot sekä riippuvuussuhteet taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten ratkaisussa. Erityistä huomiota kiinnitetään toimijoiden välisen vuorovaikutuksen (toiminnan) kollektiiviseen organisoin-

3 tiin ja siihen liittyviin ongelmiin. (esim. Stoker & Mossberger 1994; Mossberger & Stoker 2001.) Regiimiteoriassa korostetaan erityisesti epämuodollisten verkostojen ja toimintatapojen merkitystä. Nämä ympäröivät ja täydentävät hallintoviranomaisten muodollista toimintaa. Tavoitteena on syntyneen koalition avulla sopeutua yhteiskunnallisiin muutoksiin. (Kainulainen 2000, 292, 293; Stoker & Mossberger 1994, 195,196, Stone 1989,6-9.) Valta nähdään regiimianalyysissä sosiaalisesti tuotettuna kykynä tai kapasiteettina toimia tai osallistua yhteistoimintaan; ei niinkään sosiaalisen kontrollin muotona tai ylivaltana. Valta käsitteellistyy regiimianalyysissä toimintakykyyn tai toimintatapaan, joka mahdollistaa tehtävien hoidon (Stoker & Mossberger 1994, 197; Kainulainen 2000, 292, 293). Toimintakyvyn saavuttaminen ei ole varmaa tai itsestään selvää. Vaikka poliittiset toimintaympäristöt eri puolilla maailmaa ovat hyvin erilaiset, tietyt ongelmat ja muutospaineet ovat tyypillisiä monissa länsimaissa: Kaupunkien tai kaupunkiseutujen välinen kilpailu investoinneista on kiihkeää ja liiketaloudellisten intressien rooli päätöksenteossa on kasvanut muokaten samalla urbaania ympäristöä. Julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö on jatkuvasti lisääntynyt. Tämä on merkinnyt kasvavaa kompleksisuutta erityisesti paikallisen tason hallinnassa. Asunto- ja kaupunkipolitiikassa tämä kehityssuunta on ollut erityisen näkyvä. (Stoker & Mossberger 1994, 196; Sager 2009.) Regiimiteoriaa on sovellettu erilaisiin urbaaneihin konteksteihin ja sen vahvuutena pidetään sen soveltumista kansainväliseen vertailevaan tutkimukseen. Tunnettu analyysityökalu on Stokerin ja Mossbergerin regiimitypologia, jossa regiimit on jaoteltu orgaanisiin, välineellisin ja symbolisiin. Typologian avulla analysoidaan erilaisia liittoutumisen malleja, toimintatapoja sekä yhteistyön motiiveja. (mm. Stoker & Mossberger 1994, Nevalainen 2004, Puustinen 2010a) Vaikka regiimianalyysi on kansainvälisessä vertailevassa kaupunkitutkimuksessa runsaasti käytetty ja keskusteltu viitekehys (ks. Mossberger & Stoker 2001), Suomessa kaupunkiseutuja on tutkittu regiimianalyysin avulla varsin vähän. Jaana Nevalainen on väitöskirjassaan tutkinut kaupunkikeskustan kehittämiskiistoja Joensuussa tiedonpolitiikan näkökulmasta (2004). Sari Puustinen on käyttänyt regiimianalyysiä tutkiessaan pääkaupunkiseudun asuntosektorin keskeisten toimijoiden asumiseen liittämiä arvoja ja niiden suhdetta olemassa oleviin tavoitteisiin (Puustinen 2010a). Puustisen mukaan asumiseen kytkeytyy syvällä vaikuttavia, osin tiedostamattomiakin arvoja, joista osa on peräisin jopa parin sadan vuoden takaa, monet 1900-luvun alkuvuosikymmenien poliittisesta ja sosiaalisesta tilanteesta. Näitä kulttuurin syvärakenteissa vaikuttavia arvoja, joita Puustinen nimeää neljä, ovat 1) omatoimisuuden ja yksin pärjäämisen ihanne, 2) normiseula eli luottamus lainsäädäntöön ja normeihin, 3) (urbaanin) luonnonläheisyyden ihanne sekä 4) tasa-arvo. Nämä arvot ovat aikojen saatossa vahvasti vaikuttaneet asuntopolitiikkaan sen institutionaalisiin rakenteisiin. Puustinen toteaa kuitenkin, että samat arvot ovat osin ristiriitaisia nykyisten asuntopoliittisten tavoitteiden kanssa. Tämä on Puustisen tulkinnan mukaan yksi tekijä asuntosektorilla tapahtuvien muutosten hitauteen (Puustinen 2010a, ks. myös Juntto (toim.) 2010). Paikallisen regiimin luonteesta johtuvia rakenteellisia tekijöitä on kuitenkin muitakin. Näistä monet liittyvät toimijaverkoston luonteeseen ja keskinäisiin suhteisiin. URBAANI REGIIMI- tutkimushankkeessa pureudutaan regiimianalyysin avulla tutkimuskohteiksi valittujen Helsingin metropolialueen asuntosektorin sekä Lahden ja Uppsalan kaupunkikehityksen ongelmakohtiin. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on se, minkä vuoksi toimijoiden asettamat tavoitteet toteutuvat huonosti tai eivät ollenkaan. Tähän kysymyksen pyritään vastaamaan selvittämällä muun muassa Keitä ovat tutkijakohteiden toimijaverkostojen keskeiset toimijat ja mitä heidän tavoitteensa ovat? Millaisia virallisia ja epävirallisia toimintatapoja tavoitteiden toteuttamiseksi verkoston piirissä käytetään?

4 Mihin rakenteellisiin tai toimijaverkoston luonteeseen liittyviin ongelmiin hallinnassa törmätään? Millä tavoin tavoitteiden toteuttamiseen tähtäävää toimintaa/yhteistyötä voitaisiin kehittää? Puuttuuko toimijaverkostosta tärkeitä toimijoita, toimintatapoja tai rakenteita? 2. Tutkimuksen toteuttaminen Perustutkimukseksi luokiteltava URBAANI REGIIMI -tutkimushanke koostuu kahdesta eri osatutkimuksesta. A. Helsingin metropolialueen asuntosektorin toiminta ja sen ongelmat Sari Puustinen jatkaa tässä osatutkimuksessa Helsingin metropolialueen (HMA) asuntosektorin toiminnan ja ongelmien tarkastelua. Asuntosektorilla tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat sekä julkisen vallan harjoittama toiminta (valtion ja kuntien harjoittama asuntopolitiikka, maapolitiikka, maankäytön suunnittelu) sekä yksityinen, rakennusliikkeiden harjoittama teollinen rakennustoiminta, rahoitus, alan järjestöjen toiminta, sekä laajana viitekehyksenä asuntomarkkinat. Helsingin metropolialueella viitataan tässä kolmeen suureen eli Helsinkiin, Espooseen ja Vantaaseen. Puustinen on aiemmassa tutkimuksessaan (2010a) tarkastellut asuntosektorin toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja. URBA-tutkimushankkeeseen liittyen Puustinen kokosi vuosina 2009 ja 2010 yhteensä 20 asuntosektorin keskeisen toimijan haastatteluaineiston, jota analysoidaan tässä osatutkimuksessa regiimiteoriaa hyödyntäen. Haastatellut olivat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien, ympäristöministeriön, valtiovarainministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Aran), neljän suuren rakennusliikkeen/rakennuttajan sekä rakennusalan järjestöjen (Rakli, Rakennusteollisuus) edustajia. Lisäksi haastateltiin kahta asumisen tutkijaa ja asuntosuunnittelijoita. Tämän osatutkimuksen tarkoituksena on selvittää asumissektorin toimintaan liittyviä ongelmakohtia ja pullonkauloja. Keskeisenä teoreettisena kysymyksenä on, voidaanko HMA:n asuntosektoria nimittää regiimiksi ja jos voidaan, minkä tyyppisestä regiimistä on kyse (Stoker & Mossberger 1994, Mossberger & Stoker 2001). Lisäksi arvioidaan regiimitypologian soveltuvuutta tämän kaltaiseen tutkimusasetelmaan. Tutkimuksessa kysytään muun muassa - mitkä ovat HMA:n asuntosektorin toimijoiden keskeiset tavoitteet ja kuinka yhdenmukaisia tai keskenään ristiriitaisia tavoitteet ovat? (Stoker & Mossberger 1994) - mihin kunkin toimijatahon keskeinen toimintakapasiteetti perustuu, mitä ovat vallankäytön tavat ja strategiset resurssit (Stone 1989, Mossberger & Stoker 2001)? - mitkä ovat toimijan ongelmat tai heikkoudet HMA:n asuntosektorin kannalta? - millainen toimijaverkosto/regiimi toimijoista muodostuu ja mitä ovat keskeiset muodolliset ja epämuodolliset toimintatavat? - Toimiiko regiimi tehokkaasti suhteessa sen tavoitteisiin? Löytyykö toimijaverkostosta tarvittavaa yhteistä toimintakapasiteettia; päätöksenteon ja toiminnan areenaa? - Miten asuntosektorin toimintaa voitaisiin kehittää tai muuttaa ja onko siihen tarvetta? Osatutkimuksesta kirjoitetaan ja julkaistaan kaksi artikkelia: suomenkielinen versio hankkeen rahoittajien ja alan toimijoiden käyttöön sekä englanninkielinen tieteellinen journaaliartikkeli.

5 B. Kaupunkikehittämisen regiimit Lahdessa ja Uppsalassa Ilona Akkila tutkii kyseisessä osatutkimuksessa paikallisen kaupunkikehittämisen verkoston ongelmakohtia ja mahdollisuuksia regiimianalyysin avulla. Tavoitteena on myös ehdottaa ratkaisuja kaupungin julkilausuttujen tavoitteiden saavuttamiseksi paikallisen yhteistyön avulla. Kaupungit pyrkivät elävöittämään ja monipuolistamaan keskustoja sekä niiden tarjontaa kaupunkien välisen kilpailun vuoksi. Suunnitelmat kävelykeskustan, joukkoliikenteen laajentamisen, paikallisen identiteetin esiintuomisen sekä monipuolisen pienyrittäjätarjonnan lisäämisestä jäävät kuitenkin usein puolitiehen. Aiemmat tutkimukset ovat todistaneet, että keskittyneillä kaupan toimijoilla sekä kiinteistönomistajilla on suuri vaikutus kaupunkirakenteeseen ja -tilaan. Kaupan, etenkin suurten yksiköiden tai kauppakeskusten sijoittuminen kantaa mukanaan kauasvaikutteisia seurauksia kaupunkirakenteelle ja imagolle. Lisääntyvän kilpailun vuoksi etenkin pienet ja keskikokoiset kaupungit kilpailevat investoinneista ja päätyvät usein turvautumaa lyhytkatseiseen kaupunkikehittämiseen suuryksiköitä ja ostoskeskuksia suosimalla (ks. esim. Bengs 2010; Hytönen ym. 2012; Hrelja et al 2012; Mäntysalo ym. eds. 2012; Kanninen & Rantanen 2010; Krokfors, 2012; Ympäristöministeriö 2009.) Sekä Lahden että Uppsalan kaupungeilla on kunnianhimoisia tavoitteita kaupunkikeskustojen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Molemmat kaupungit pyrkivät kehittämään keskustoja kevyen ja joukkoliikenteen ehdoilla sekä pyrkivät korostamaan kaupunkien kulttuurista identiteettiä ja moninaisuutta. Uppsala on toteuttanut suurehkon matkakeskushankkeen jolla on strategista merkitystä koko kaupungin uudistamiselle. Lahdella on suunnitteilla samantapainen hanke. (Lahden kaupunki 2011a; Lahden kaupunki 2012b; Niskanen, Riitta 2011; Trafix Oy 2010; Uppsala City & Uppsala kommun 2012; Uppsala kommun 2012.) Molemmat kaupungit pyrkivät avautumaan ulospäin ja olemaan osa metropolialuetta pitäen toisaalta kiinni omasta paikallisidentiteetistään strategisin sekä käytännöllisin toimenpitein. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että molemmissa kaupungeissa on rakenteellisia ongelmia, joiden vuoksi asetettuihin kehittämistavoitteisiin ei päästä. Esimerkiksi Uppsalan keskustaa on kehitetty kävelykatuvaltaisemmaksi tietyin kompromissein, ja Lahden kaupungin kävelykatu- ja joukkoliikennesuunnitelmat junnaavat paikallaan. Tutkimus pyrkii tunnistamaan kaupunkikehittämisen verkoston ongelmakohdat tutkimalla nykyistä kaupunkikehitystyötä. Tutkimuksen lähteinä käytetään oletetun regiimin avainhenkilöiden haastatteluja, suunnittelu- ja strategiadokumentteja, tilastoja sekä kirjallisuuslähteitä. Molempiin kaupunkeihin on jo tehty kolmen päivän kenttätutkimuskäynti ja osa kirjallisesta aineistosta on kerätty. Haastateltavat ovat kaupunkikehityksen parissa työskenteleviä virka- ja luottamushenkilöitä sekä konsultteja, paikallisten kehittämisorganisaatioiden edustajia, kiinteistönomistajia sekä mahdollisesti muita regiimin epävirallisia tai virallisia toimijoita. Haastatteluja tehdään molemmissa kaupungeissa noin 15 kappaletta kevään 2012 aikana. Osatutkimuksen pohjalta julkaistaan suomenkielinen versio hankkeen rahoittajien ja alan toimijoiden käyttöön sekä englanninkielinen tieteellinen journaaliartikkeli joka on myös Akkilan väitöskirjan ensimmäinen artikkeli.

6 3. Hankkeen aikataulu ja budjetti Hankkeen hakijana ja vastuullisena johtajana toimii Aalto-yliopiston maankäyttötieteiden laitoksen professori Raine Mäntysalo. Hankkeessa toimivat tutkijoina TkT, VTM Sari Puustinen sekä tohtorikoulutettava, VTM Ilona Akkila. Puustiselle haetaan 4 kk ja Akkilalle 8 kk työkuukautta vastaavaa rahoitusta palkkakustannuksiin. Rahoitusta haetaan 20% omarahoitusosuudella. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat , josta rahoittajalta haetaan 80 % eli ja loput 20 % eli on omarahoitusosuutta. Työn suorituspaikka on Aalto-yliopiston maankäyttötieteiden laitos, yhdyskuntasuunnittelun tutkimusryhmä. Molemmat osatutkimukset suoritetaan loppuun vuoden 2013 aikana. Kokonaiskustannusmallin mukainen hakemus Palkat kk V 2013 Tutkija Tutkija ,00 Tutkija Tutkija ,00 Palkat yhteensä / vuosi Sivukulut (51 % * palkat) 0, Yleiskulut 88 % *( palkat + sivukulut) 0, Matkat 1000 Tarvikkeet 500 Muut kulut yhteensä 200 Muut kulut yhteensä Kokonaisbudjetti Rahoittajan osuus 80 % 80 % Omarahoitus 20 % 20 % % 4. Tutkimuksen hyödynnettävyys Samalla kun kaupunkiseutujen sisäinen ja -välinen kilpailu kiihtyy, metropolialueiden kaupungit ovat tilanteessa, jossa toimintaverkostojen rakentaminen ja liittolaisten hakeminen on välttämätöntä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä pätee julkishallinnon eri sektoreihin kaupunkisuunnittelusta ja asuntotuotannosta aina palvelutuotannon järjestämiseen. Yksityisen sektorin toimijat, esimerkiksi rakennusliikkeet, suunnittelijat ja konsultit, ovat toisaalta hyvin riippuvaisia julkisen sektorin toimista ja päätöksistä.

7 Toimintaverkostojen ylläpito ei kuitenkaan ole yksinkertaista eikä toiminnan tuloksellisuus varmaa. Esimerkiksi intressien ja tavoitteiden (näennäinen) samankaltaisuus voivat lisätä toimijoiden välistä kilpailuasetelmaa samalla, kun yhteistyö koetaan kuitenkin välttämättömäksi. Laadullisin menetelmin toteutettava URBAANI REGIIMI -tutkimushanke tarjoaa tuoreella näkökulmallaan rahoittajien käyttöön syvällistä tietoa, jota olisi muilla menetelmillä vaikea tavoittaa. Regiimianalyysi mahdollistaa systemaattisen lähestymistavan toimijoiden sekä intressien arviointiin: Mitkä toimijat, yhteistyökuviot ja intressitahot ajavat metropolialueiden asuntopolitiikkaa ja kaupunkikehittämistä? Mitkä tavoitteet motivoivat toimijoita? Millaisia rakenteellisia ongelmia toimintaverkostoihin liittyy? Vaikka molemmat osatutkimukset on luokiteltava perustutkimukseksi, rahoittajien käyttöön tuotetaan myös ideoita ja näkemyksiä toiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena on siis ideoida sitä, miten paikallisten verkostojen yhteistyötä voitaisiin kehittää tilanteessa, jossa yksikään toimija ei pysty saavuttamaan tavoitteitaan yksin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää paikallisessa päätöksenteossa ja hallinnon kehittämisessä sekä julkisessa keskustelussa. Tutkijat kertovat mielellään tutkimuksestaan työn käynnistyttyä ja osallistuvat alan keskusteluun. Regiimianalyysiä tutkimusmenetelmänä voidaan Suomessa esitellä muun muassa Kunnallistieteiden ja Kaupunkitutkimuksen päivillä vuonna Hankkeella on sekä yhteiskunnallista merkittävyyttä että tieteellistä painoarvoa. Julkaisuilla tähdätään sekä yleistajuisen julkiseen keskusteluun alan toimijoiden piirissä että korkeaan tieteelliseen tasoon kansainvälisillä julkaisumarkkinoilla. 5. Tutkijoiden esittely ja hankkeen liittyminen aiempaan tutkimukseen TkT, VTM Sari Puustisella on laaja kokemus asumisen ja yhdyskuntasuunnittelun tutkimuksesta. Parhaillaan hän toimii projektipäällikkönä Suomen Akatemian rahoittamassa Architects, New Public Management and Public Interest in Finnish Urban and Regional Planning tutkimushankkeessa ( ), jossa tutkitaan kunnallisten toimintaympäristöjen muutosta, erityisesti ns. uusmanagerialismin vaikutusta kuntien maankäytön suunnitteluun. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökäytäntöjä Puustinen toimi tutkijana URBA- (Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit) tutkimus- ja kehityshankkeessa. Hän tarkasteli muun muassa suomalaisen teollisen asuntotuotannon kehitysvaiheita sekä asuntotuotannon kehittämisen mahdollisuuksia monitoimijaisen yhteistyön näkökulmasta (Mäntysalo & Puustinen 2008). Lisäksi hän perehtyi kansainväliseen regiimianalyysiin ja tutki regiimitypologiaa hyödyntäen asuntopolitiikan ja tuotannon taustalla vaikuttavia arvoja (2010a). Vuonna 2010 Puustinen toimi vierailevana tutkijana Politecnico di Milanossa, Italiassa, jossa hän perehtyi muun muassa Italialaiseen asuntopolitiikkaan, innovatiiviseen kolmannen sektorin organisoimaan vuokra-asuntotuotantoon Lombardiassa sekä Italiassa käynnissä oleviin kaupunkiuudistusprosesseihin (Puustinen 2010b). Väitöskirjassaan (2006) Puustinen on tutkinut kaavoittajia professiona sekä maankäyttö- ja rakennuslain tuomia muutoksia kaavoittajien ammatilliseen työnkuvaan. Ilona Akkilalla (VTM, tohtorikoulutettava Aalto yliopisto) on kokemusta paikallisen ja alueellisen kehittämistä käsittelevistä hankkeista. Näistä viimeisin on tällä hetkellä käynnissä oleva Kivijalka-hanke, jossa

8 tutkitaan Lahden ja Uppsalan olemassa olevaa kivijalkayrittäjyyttä sekä sen haasteita ja mahdollisuuksia. Kivijalka-tutkimus linkittyy myös URBAANI REGIIMI-hankkeeseen sillä siinäkin käsitellään paikallista yhteistyötä yrittäjyyteen liittyen. Akkila on työskennellyt tutkijana Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)-hankkeessa jossa Lahti oli myös yksi tapaustutkimuskohteista. MOT-hanke käsitteli kaupunkiseudun monikeskuksisuuden ilmenemistä ja päätyi lopputulokseen että monikeskuksisuuden ilmeneminen Suomessa on paljolti kaupunkien välistä kilpailua kaupallisten toimijoiden sijoittumisesta (ks. Kanninen & Ylä-Anttila toim ) Akkila oli myös yhtenä kolmesta tutkijasta Paras-ARTTU YKS-hankkeessa, jossa tutkittiin viiden eri kaupunkiseudun maankäytön suunnittelun paikallisen yhteistyön kehitystä (Hytönen & Akkila & Mäntysalo 2011). Tätä ennen Akkila teki pro gradunsa Rosoinen urbaani-hankkeen yhteydessä lapsiperheiden asumisvalinnoista (ks. Akkila 2012). 6. Lähteet Ahonen, Ari & Pöyry, Lasse & Pääkkönen, Jussi &Ryhänen, Riitta (2008): Rakennusalan markkinoiden toimivuus ongelma alueita ja edistämisen mahdollisuuksia. Rakennusprojektin loppuraportti. Kilpailuviraston selvityksiä 1/2008. Kilpailuvirasto, Helsinki. Akkila, Ilona (2012) Families Residing in Kallio a Choice? URL : Bengs, Christer (2010) Yhdyskuntasuunnittelu ruotsalaisittain mielikuvien ihanuus. Yhdyskuntasuunnittelu 4, Healey, Patsy (1997): Collaborative Planning. Shaping Places in Fragmented Societies. MacMillan Press, London. Helsingin kaupunki (2008) Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma URL : Helsingin kaupunki (2009) Helsingin strategiaohjelma URL : Hrelja, Robert & Isaksson, Karolina & Richardson, Tim (2012) IKEA and Small City Development in Sweden: Planning Myths, Realities, and Unsustainable Mobilities. International Planning Studies, 17 (2), p Hytönen, Jonne & Akkila, Ilona & Mäntysalo, Raine (2011) Kaupunkiseutujen kasvukivut. Kuntien maankäyttöpolitiikka ja suunnitteluyhteistyö viidellä kaupunkiseudulla. Paras ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 15. Helsinki: Kuntaliitto. (URL: Juntto, Anneli (toim.) (2010). Asumisen unelmat ja arki. Gaudeamus. Sager, Tore (2009): Neo-Liberalism and Urban Planning: A Literature Survey of the Main Policies. Paper presented at The Fourth Nordic Planning Research Symposium, University of Tromsø, August, 2009.

9 Kainulainen, Ilkka (2000): Regiimiteoria viitekehyksenä kaupungin hallinnan tutkimuksessa. Hallinnon tutkimus 3/2000, sivut Kanninen, Vesa & Rantanen, Annuska (2010) Kauppakeskukset osana kestävää kulutusta ja kaupunkirakennetta. Espoo: Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu. Kanninen Vesa & Ylä-Anttila, Kimmo (toim.) (2011) Monikeskuksisuuden monet todellisuudet. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta. URL : Kurunmäki, Kimmo (2005): Partnerships in Urban Planning. Development Area in National and Local Contexts in Finland, Germany and Britain. Väitöskirja. Datutop 26, Tampere University of Technology. Krokfors, Karin (2012) Ostoskeskusten kehittämisen edellytykset kiinteistönomistuksen ja johtamisen näkökulmasta. In Mäntysalo, Raine & Joutsiniemi, Anssi & Nenonen, Suvi, & Syrman, Simo (eds.) Kestävät kauppapaikat verkostokaupungissa. Espoo: Aalto yliopisto. Loikkanen, Heikki A. & Laakso, Seppo & Susiluoto, Ilkka (toim.)( 2012): Metropolialueen talous. Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin. Helsingin kaupungin tietokeskus. Mossberger, Karen & Stoker, Gerry (2001) The Evolution of Urban Regime Theory. The Challenge of Conceptualization. Urban Affairs Rewiew (6), p Mäntysalo, Raine & Puustinen, Sari (2008): Kohti urbaanin asumisen konseptien yhteiskehittelyä. Artikkeli teoksessa Norvasuo, Markku (toim.)(2008): Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja, B95, TKK, Espoo. Puustinen, Sari (2010a) Asumisen arvot ja tavoitteet. In Lehtonen, Hilkka ym. Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä. Espoo: Yliopistopaino. Puustinen, Sari (2010b): Kolmas sektori ja innovatiivista asuntotuotantoa Lombardiassa. Artikkeli teoksessa Norvasuo Markku (toim.) (2010): Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä. URBA tulevaisuuden asumiskonseptit tutkimushankkeen loppuraportti. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 99. Aalto-yliopisto, Espoo 2011 Stoker, Gerry & Mossberger, Karen (1994) Urban Regime Theory in Comparative Perspective. Environment and Planning C: Government and Policy, 12, p Stoker, Gerry (1998) Public-Private Partnerships and Urban Governance. In Pierre, Jon (ed.) Partnerships in urban governance: European and American experience. Basingstoke: Macmillan. p Stone, Clarence N. (1989): Regime Politics: Governing Atlanta Lawrence: University Press of Kansas. Viitatut dokumentit: VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN AIESOPIMUS ASUNTO- JA TONTTITARJONNAN LISÄÄMISEKSI (2011).

10 Ympäristöministeriö (ed.) (2009) Kaupan sijainnin ohjauksen työryhmän raportti. URL : Lahden kaupunki (2011a) Lahden kaupunginvaltuuston päätös , Keskustan kehittäminen. URL : 0Keskustan%20kehitt%C3%A4minen.pdf. Niskanen, Riitta (2011a) Lahden keskusta kehittyy onko kokonaisuus kestävä? URL : tt%c3%a4minen_ja_kest%c3%a4v%c3%a4_kehitys_uusin2.pdf. Niskanen, Riitta (2011b) Lahden keskustasuunnitelma tilanne 05/2011. URL : hitt%c3%a4minen_05_2011.pdf. Niskanen, Riitta (2011c) Kävelyalue asukkaiden olohuoneeksi Lahden vetonaulaksi Toimintoja Tunnelmaa URL : tt%c3%a4minen_ja_kest%c3%a4v%c3%a4_kehitys_uusin2.pdf. Trafix Oy (2010) Lahden keskustan liikenteen ja liikkumisen ideointia. Report. URL : Uppsala City & Uppsala kommun (2012) Handlingsplan för Uppsalas stadsrum. Report. URL : Uppsala kommun (2012) Dragarbrunnsgatan. Kvaliteter i stadsbilden och gestaltningsprocesser. Report. URL : planering/utvecklingsomraden-byggprojekt/dragarbrunnsgatans-omvandling/. Uppsala kommun (2010) Uppsala om tjugå år en sammanfattning av översiktsplan 2010, URL : Oversiktsplan_2010/op_sammanfattning_2010_webb.pdf.

11 liite 1. Hakijan ansioluettelo VITA Raine Juhani Mäntysalo (Born December 1, 1963, Toijala, Finland) Professor of strategic urban planning, Vice Director, Aalto University (former TKK), School of Engineering, Department of Real Estate, Planning and Geoinformatics Education: 1994: M.Sc. in architecture; from the University of Oulu, Finland 2001: D.Sc. in architecture, from the University of Oulu, Finland Most Important Academic Positions: Researcher, University of Oulu Assistant, University of Oulu 2002 Acting Professor, University of Oulu Senior Assistant, University of Oulu Adjunct Professor (planning theory & participatory urban planning), Univ. of Oulu Acting Research Director, TKK/YTK Full Professor of strategic urban planning, TKK/YTK Professional Activities: Responsible Leader of Academy of Finland research project Architects, New Public Management and Public Interest in Finnish Urban and Regional Planning, Sub-project Leader of the Academy of Finland project consortium BALANCE - Balancing local politics, housing preferences and sustainability in the new detached housing areas in the rural-urban interaction zones, Responsible Leader of Tekes project URBA The Future Concepts of Urban Housing, Responsible Leader of Tekes project KAVERI - Sustainable shopping locations and concepts in a network city, Responsible Leader of Environment Cluster project Car-dependent urban structure and its alternatives, Module Leader of the ARTTU Evaluation Programme on the Paras reform of local government and services - sub-project Functionality of urban structure, Coordinator for the University of Oulu, Department of Architecture Research Assessment Exercise, The Finnish Society of Housing and Planning (Board member 2007-) The Finnish Society for Urban Studies (vice board member 2003-) Nordic Association for Architectural Research (Board member ) Nordic Cooperation for Urban and Housing Research NSBB (Board member 2009-) Nordic network PLANNORD Local Authority Planning in Change (Board member 2003-) AESOP (Association for European Schools of Planning) Heads of Schools (member 2008-) Memberships in Scientific Committees (Member of The Federation of Finnish Learned Societies, The Finnish Publication Forum Project, Panel 22 (Sociology, Media and Communications, Inter-

12 disciplinary Social Sciences), 2010->, Member of the Finnish Jury for the Urban Studies paper Award, 2004) Memberships in Editorial Boards (Member of Editorial Board (DATUTOP Dept. of Arch. Tampere Univ. of Tech. Occasional Papers) (2002-); Board memberships in Finnish Doctoral Programmes (Graduate School for Real Estate, Construction and Planning, 2008; Doctoral Programme of the Built Environment, 2009-) Memberships in Advisory Committees (The Academy of Finland 2003, the Modern Wooden Town Graduate School 2005) Organized Several Sessions on various topics in International Conferences and Workshops (e.g. Bi-annual symposium for Nordic Network on Local Authority Planning in Change 2007, Annual seminar for Nordic Cooperation for Urban and Housing Research NSBB 2008 & 2012, Workshops for European network Economics & Built Heritage 2007 & 2008, Annual symposium for Nordic Association for Architectural Research 2000, scientific committee member for the AESOP 2010 Conference Space is Luxury, Aalto University, Finland) Referee for: Planning Theory & Practice 2010, 2011, 2012, Routledge 2011, Planning Theory 2007, 2008 & 2010, Town Planning Review 2004, Finnish Journal of Urban Studies 2001, 2003, 2005 & 2009, Kunnallistieteen aikakauslehti 2011, Fennia 2009, Alue ja ympäristö 2008, DATUTOP Referee or opponent for eight Finnish doctoral theses (Aija Staffans, Leena Rossi, Helena Teräväinen, Sari Puustinen, Helena Leino, Laura Uimonen, Kimmo Ylä-Anttila, Jarkko Bamberg) Referee for professorship application, University of Life Sciences, Norway, 2011 Referee for adjunct professorship application, Antti Ahlava, 2010 Academic Activities Abroad: Management Committee Member in Cost Action TU1002 "Accessibility instruments for planning practice in Europe", Scientific advisory member of the Board of World Alliance of Low Carbon Cities Participated in a joint research & education programme between the University of Oulu, Budapest University of Technology and Economics and University of Florence/University College Dublin Provided approx. 30 invited and contributed presentations in international conferences and seminars Delivered lectures at different universities (e.g. University of Florence, Budapest University of Technology and Economics, University of Life Sciences & University of Tromsø, Norway, University of Madrid) and research institutes (Nordregio, Sweden, NIBR, Norway) Refereed doctoral theses (KTH, Stockholm, 2011, University of Life Sciences, Norway, 2004, 2006 & 2011) Non-Academic Activities: Consulting for public organizations (e.g. Finnish Ministries, Finnish Regional Councils and municipalities) Member of the Education & Research Committee of the Finnish Association of Architects,

13