Pysäköintiedulle vaihtoehtoinen käteishyvitys

Transkriptio

1 Periaatteessa samantapainen vero on käytössä myös Suomessa. Käytännössä sitä kuitenkin sovelletaan ainoastaan työsuhde-etuna tarjottuun, työntekijän kodin vieressä sijaitsevaan, pysäköintipaikkaan. Pääkaupunkiseudulla lämmitetyn autotallin tai hallipaikan verotuksessa käytettävä laskennallinen arvo vuonna 2009 on 62 euroa kuukaudessa ja muun Suomen alueella 40 euroa kuukaudessa. Mikäli paikka on lämmittämätön, sen arvoksi pääkaupunkiseudulla on määritelty 40 euroa kuukaudessa ja muun Suomen alueella 32 euroa kuukaudessa. (Verohallitus 2008, 10.) Myös tietyt yleisesti pysäköintipaikoille säädetyt verot koskettavat työpaikkapysäköintiä. Tällaisia pysäköintipaikan pinta-alaan tai lukumäärään perustuvia veroja on käytössä esimerkiksi muutamissa Australian ja Kanadan kaupungeissa. Tämän tyyppisten verojen ensisijaisena maksajana on kuitenkin pysäköintipaikan omistaja. Yleensä tavoitteena tosin on, että erillinen vero siirrettäisiin pysäköinnin muita kustannuksia helpommin käyttäjälle, jolloin verolla voitaisiin aikaansaada myös henkilöautoliikenteen vähentymistä. (Multamäki 2008, ) Pysäköintiedulle vaihtoehtoinen käteishyvitys Etujen verotuksen yhtenäistäminen ei kuitenkaan vielä takaa sitä, että työnantajat tarjoavat etuuksia yhtä paljon kaikilla kulkumuodoilla liikkuville. Sen sijaan Parking Cash Out - eli pysäköintiedulle vaihtoehtoisen käteishyvityksen menetelmällä voidaan varmistaa, että kaikilla kulkumuodoilla liikkuvien vastaanottama taloudellinen työmatka-avustus on yhtä suuri kuin työpaikalla mahdollisesti tarjottu pysäköintietu. Toisin sanoen ilmaisia pysäköintipaikkoja tarjoavat työnantajat velvoitetaan tarjoamaan pysäköinnin arvoa vastaava käteishyvitys eli palkan korotus niille työntekijöille, jotka eivät pysäköintietua käytä. Vaihtoehtoisesti työnantajat voivat luopua ilmaisen pysäköinnin tarjoamisesta. Parking Cash Out -menetelmä on otettu käyttöön Kaliforniassa vuonna 1998 kaikkia yli 50 henkilöä työllistäviä työnantajia koskevana. Käyttöönoton mahdollisuuksia ja hyötyjä on lisäksi tutkittu monissa muissa Yhdysvaltojen osavaltioissa sekä Irlannissa. Myös muutamat yksittäiset yritykset eri maissa ovat vapaaehtoisesti ottaneet menetelmän käyttöönsä. (Shoup 2005.) Keskustelua Työmatkojen verovähennysoikeuksilla on ollut työvoimapoliittisia perusteita, ja toisaalta muita autoilun kustannuksia vähentäviä keinoja, kuten kilometrikorvauksia, työsuhdeautoja sekä ilmaisia pysäköintipaikkoja, on perusteltu työasiointimatkoihin liittyvinä välttämättömyyksiä. Ne ovat kuitenkin erittäin ristiriitaisia kestäviä liikkumistapoja tukevien tavoitteiden kanssa. Olisikin syytä pohtia, täytyisikö työmatkaliikenteessä eri kulkumuotoja käyttäville henkilöille maksettavat tuet yhtenäistää. Jalan ja pyörällä liikkuminen parantaa työntekijöiden kuntoa ja vähentää liikkumisesta syntyviä ilmansaasteita. Pyöriä mahtuu säilytykseen hyvinkin monta yhteen pysäköintiruutuun ja kävelijät ja joukkoliikenteen käyttäjät eivät tarvitse työpaikalla kulkuvälineilleen lainkaan säilytystilaa. Ilmaisen pysäköinnin tarjoamisen lopettamisesta syntyy työnantajalle merkittäviä säästöjä ja yhteiskunnalle hyvinvointia tottumuksien muuttuessa kohti kestävämpiä ja saasteettomampia liikkumistapoja. 51

2 Kirjallisuus Multamäki, Milla (2008). Työpaikkapysäköinnin taloudelliset ohjauskeinot potentiaalia pääkaupunkiseudun liikennevirtojen hillintään? Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos: pro gradu -työ. [viitattu ] < Shoup, Donald (2005). Parking Cash Out. American Planning Association, Chicago. Skatteverket (2004). Parkering eller garageplats. [viitattu ] < Verohallitus (2008). Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut. [viitattu ] < public/default.aspx?nodeid=7918&culture=fi-fi&contentlan=1> Verohallitus (2009). Verohallituksen päätös vuodelta 2009 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista. [viitattu ] < path=5,363&language=fin&article=98&index=> Weurlander, Minna (2002). Liikkumistottumukset ja niiden muutokset pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun julkaisusarja PJS C 2002:11. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Helsinki. Kertalippu kännykkään 2 KIRJOITA TEKSTIVIESTI A1 LÄHETÄ SE NUMEROON Lippu tulee paluuviestinä ja on voimassa tunnin ostohetkestä. (yötaksan aikana klo lipun hinta on 4,00 ) Kertalippu käy ratikassa, metrossa, Suomenlinnan lautalla, metron itäisillä liityntäbussilinjoilla 80, 81, 81B, 82, 82B, 83, 84, 85, 86, 86B, 87, 88, 89, 90, 90B, 92, 93A, 93AK, 93AV, 94, 94A, 94B, 94V, 95, 96, 97, 97V, 98, 98A, sataman bussilinjoilla 15, 15A ja 15V sekä VR:n lähijunissa Helsingin alueella. Lippu ei kelpaa N-tunnuksilla ajavilla linjoilla. Tarkista, että lippu on saapunut ennen kuin astut liikennevälineeseen. Metrossa lipun pitää olla saapunut jo ennen matkakortinlukijoiden kohdalta alkavaa maksualuetta. Palvelu toimii DNA:n, Elisan*, Kolumbuksen, Saunalahden, Soneran, Tele Finlandin ja Zerofortyn* liittymissä. *ei Prepaid-liittymissä Ongelmatilanteissa soita puh (0,305 /min+pvm). Hinta- ja liittymämuutokset mahdollisia. HKLka nnykka _mv.indd :22:53 52

3 Kirjoittajat Valtiot. tri, Kalle Toiskallio, toimitusjohtaja, Lectus Ky Pohjolankatu 62, Helsinki, puh , DI, VTM Seppo Lampinen, projektipäällikkö, YY-Optima Oy Mannerheimintie 15 A, 4. krs., Helsinki, puh FM, Rami Ratvio, tutkijakoulutettava, Maantieteen laitos, Helsingin yliopisto PL 64, Helsingin yliopisto, Tekn. lis., Hanna Kalenoja, erikoistutkija, Tiedonhallinta ja logistiikka Tampereen teknillinen yliopisto PL 541, Tampere, puh , FM, Vesa Kanninen, tutkija, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Teknillinen korkeakoulu, PL, 9300, TKK MMM, Milla Multamäki, projektisuunnittelija Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 53

4 54

5 55

6 56