RKTL:n Kalageneettinen tutkimus, jotta monimuotoisuuden suojelu ei olisi pelkkää puhetta Marja-Liisa Koljonen
|
|
- Timo Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RKTL:n Kalageneettinen tutkimus, jotta monimuotoisuuden suojelu ei olisi pelkkää puhetta Marja-Liisa Koljonen Emil Walter 1
2 Kalagenetiikka - mikrosatelliitti työtä - Laboratoriotyöt tehty HY:n Maataloustieteiden laitoksen laboratoriossa vuodesta Luonnonkalojen tutkimukseen, mutta myös yksilön tunnistukseen tarjonnut riittävät työkalut. Valtakunnalliset standardisetit lokusta per laji ( 8 lajia): lohi, taimen, nieriä, harjus, kirjolohi, siika, muikku ja kuha. Pääosin lohi - ja taimentyötä. Noin kalaa vuosi. Tehty yli multilokusgenotyyppiä, 15 lokusta 30 merkkiä, on jo yksilöidentti. Lähinnä populaatiogenetiikkaa ja sen sovelluksia, populaatiorakennetta, alkuperäselvityksiä, sukulaisuusanalyysejä. Kvantitatiivisia ominaisuuksia selvitetty jonkin verran, lähinnä Irma Kallio-Nyberg. 2
3 Datan laajuus, kappaletta genotyypitettyä kalayksilöä, tehnyt Jarmo Koskiniemi 1 Lohi Taimen Kirjolohi Siika Arapaima Nieriä Kuha 72 8 Peled 50 9 Nelma Harjus Muikku
4 Geneettisen tutkimuksen aiheet Luonnonkalojen genetiikka Fylogenia (kehityshistoria), populaatiorakenne, levinneisyysreitit, saaliiden kantaosuusanalyysit, saaliiden yksilöidentifiointi, istutusten geneettiset vaikutukset. Suojelustrategioiden luominen. Viljeltyjen kalojen genetiikka Emokalastoselvitykset, alkuperäselvitykset (taimen siika), sukulaisuusanalyysit, paritusmatriisit, sukulaisten välttäminen parituksissa, teholliset koot, diversiteetti-mittaukset. Jalostettavat lajit, kirjolohi ja siika (kuha). Sukulaisuusanalyysit, vanhempien tunnistus sukupuun rakentamiseksi, sukulaisten välttäminen parituksissa, sukulaisuus jalostusindeksiin mukaan. 4
5 Råneälven 5 Kalixälven 6 Luleälven 25 1 Tornionjoki LUONNONKALAT Itämeren lohikantojen geneettinen tutkimus 7 Byskeälven 8 Skellefteälven 9 Vindelälven 10 Umeälven 11 Lögdeälven 12 Ångermanälven 13 Indalsälven 14 Ljungan Piteälven Åbyälven Gulf of Bothnia Bothnian Bay 2 Simojoki 3 Iijoki 4 Oulujoki Finland Aineisto kaikista Itämeren maista. Nykyisin 36 lohikantaa, 3842 kalaa. Rakenne, levinneisyyshistoria, saalisosuusanalyysi, yksilöntunnistus 60 Sweden Odra 25 Emån 24 Mörrumsån 15 Ljusnan 16 Dalälven Poland Bothnian Sea Baltic Main Basin Southern Main Basin Western Main Basin Vistula 5 Åland Sea Eastern Main Basin Saka Kokemäenjoki Irbe Russia 23 Venta Lithuania Neumunas, Minja Gulf of Finland 18 Kunda 19 Loobu 20 Keila 21 Vasalemma Salaca Estonia Russia Latvia Gauja 22 Daugava Neva Luga Narva km
6 Itämeren lohikantojen väliset geneettiset etäisyydet. 3 ryhmää, pohjoinen, eteläinen ja Itäinen. 52 Tornionjoki. H. Fin. A 24 Tornionjoki. W. Fin. Swe. A Simojoki. Fin. A Iijoki. Fin. A 44 Kalixälven. Swe. A 38 Byskeälven. Swe. A 50 Lögdeälven. Swe. A Oulujoki. Fin. A Skellefteälven. Swe. A 22 Luleälven. Swe. A Indalsälven. Swe. B 43 Ångermanälven. Swe. B Vindelälven. Swe. B 99 Umeälven. Swe. B 83 Ljungan. Swe. B 40 Ljusnan. Swe. B Dalälven. Swe. B 99 Emån. Swe. E Mörrumsån. Swe. E Neva. Rus. C Pärnu. Est. D Kunda. Est. C 99 Keila. Est. C 89 Daugava. Lat. D 91 Gauja. Lat. D 69 Venta. Lat. D 6
7 Itämeren alueen lohikantojen leviämisreitit; itäiset ja eteläiset jääjärven aikaan, pohjoiset sen jälkeen. (Koljonen et al. 1999, Säisä ym. 2005, Koljonen 2008) 7
8 Pohjois- Euroopan lohikantojen sukulaisuus. Jako Itämeren sisällä suurempi kuin koko muu Atlantti. (Säisä et al. 2005) 8
9 Dendrogrammi (sukupuu) siikalajien ja tyyppien välisistä geneettisistä eroista, Coregonus lavaretus ja Coregenus peled lajit. Laji/tyyppi Järvikutuiset ekotyypit C.l. pallasi, Planktonsiika C.l. pallasi, järvisiika C.l. widegreni, karisiika C. l. lavaretus, vaellussiika C. l. fera, pohjasiika Merikutuiset ekotyypit, samasta kantamuodosta C. Lavaretus peled-siika C. Peled Säisä M. et al Genetic differentiation among European whitefish ecotypes based on microsatellite data. Hereditas 145:
10 Lake Kemijärvi Kuhakantojen väliset perinnölliset etäisyydet. Selvä ero merialueen ja sisävesien kuhien välillä. Samalla vertailunäytteet istutusten geneettisiin vaikutuksiin. Säisä et. al Merialueen kuhat Taivassalo Västanfjärd Vanhankaupunginlahti Lake Averia 80 Lake Vanajanselkä Lake Painio Lake Lohjanjärvi Säisä, M., et al Coastal and freshwater pikeperch (Sander lucioperca) stocks differ genetically in the Baltic Sea basin. Journal of Fish Biology. Hereditas 147:
11 Kuhanäytteiden väliset perinnölliset etäisyydet-historia 90 OULUJÄRVI 1946, 1974, original (S11) KEMIJÄRVI 2006, original O ulujärvi 2002, mixed (S1 3 ) O ulujärvi 1990 s, mixed (S12) VANAJANSELKÄ , original (S7) Vanajanselkä , current mixed (S9) Vanajanselkä , in Lake Lohjanjärvi (S8) Kivijärvi 2008, Vanajanselkä origin (S10) Lohjanjärvi , current mixed (S6) 54 Averia , in Lake Lohjanjärvi (S2) Lohjanjärvi 1990 s, wild (S5) 58 Painio 2006 (S3) Averia 1984 (S 1 ) LOHJANJÄRVI 1980 s, original (S4) 11
12 Venäläisten Suomenlahden taimenkantojen geneettinen rakenne SOUTHERN GULF OF FINLAND V2 Santajoki FINRUS S2 Sistajoki RUS V8 Römpötinpuro RUS V9 Myllyoja RUS V3 Vilajoki FINRUS V4 Tervajoen puro FINRUS S4 Lugajoki RUS S1 Voronka RUS K12 Yläsjoki RUS Virojoki FIN S3 Havlonka RUS K11 Vammeljoki RUS Isojoki seat. FIN FINNISH STOCKS Kymijoki FIN Ingarskilanjoki seat. FIN Rautalamminreitti brownt. FIN Vuoksen brownt. FIN Sippolanjoki FIN Luutajoki resid.t. FIN V1 Urpalanjoki FINRUS Hiitolanjoki brownt. FIN V5 Rakkolanjoki FINRUS BAY OF VYBORG V6 Mustajoki FINRUS V7 Kilpeenjoki FINRUS K7 Notkopuro RUS K2 Penttilänoja RUS K6 Toivola RUS K8 Jukkolanpurot RUS K5 Papinoja RUS K4 Lohijoki RUS K1 Koiviston puro RUS K3 Kello-oja RUS K9 Inojoki RUS K13 Tyrisevänoja RUS K 18 Rajajoki RUS K17 Kuokkalanpurot RUS K15 Terijoki RUS K14 Hurrinoja RUS K10 Pikku Vammeljoki RUS K16 Huumosenoja RUS THE KARELIAN ISTHMUS RKTL - tietoa kestäviin valintoihin 12
13 Geneettisen erilaistuminen tulee ottaa huomioon suojelustrategioita suunniteltaessa. - muodostaa usein hierarkkisen mallin, jota voidaan käyttää ohjaamaan geenivarojen suojelua. - Maksimaalinen ylläpito edellyttää kaikkien linjojen suojelua. - Populaatioiden sisäinen diversiteetti on mittari suojelun onnistumisesta. - Voidaan seurata mm. geenimuotomäärää, geenirikkautta ja heterotsygotiaa. RKTL - tietoa kestäviin valintoihin 13
14 Byskeälven Skellefteälven Vindelälven Umeälven Lögdeälven Tornionjoki Kalixälven Simojoki Iijoki Oulujoki Luleälven Indalsälven Ljungan Ljusnan Dalälven Neva Kunda Loobu Keila Vasalemma Pärnu Daugava Gauja Venta Emån Mörrumsån Itämeren lohen hierarkinen geneettinen rakenne, tehtävänä rakenteen suojelu. (Koljonen 2008) Yhteensä Eurooppalainen lohi Meriallas Itämeren lohi Atlantin lohi Linja Pohjoinen linja Itäinen linja Eteläinen linja Merialue Perämeri Selkämeri Suomenlahti Itäinen pääallas Kanta 14
15 Vantaanjoen taimenpopulaatioiden geneettinen rakenne Tributary 4 Luhtajoki Tributary 3 Lepsämänjoki Upper reaches Käräjäkoski Upper reaches Toronmäenkoski Tributary 5 Epranoja Middle Nukarinkoski Low Middle Nukarinkoski Mid Lower Vantaankoski Lower Pitkäkoski Tributary 1 Longinoja Lower Ruutinkoski Tributary 2 Palojoki Rannikonmäki 96 Tributary 2 Palojoki Juvankoski 15
16 Diversiteettimittarit, taimenkannat Geneettisesti tehokas koko, Ne/N, perheet, sukulaisuus: 0,5 sisarukset, 0,25 puolisisaret, 0,125 serkut, 0,031 pikkuserkut Summary N all All Rich2 Mean He Mean 100 6,15 0,61 Min 27 2,62 0,26 Max ,30 0,76 Population N sample Ne 95% CI Ne/N N Fam Mean Relatedness % 1Aurajoki , ,1 2Paimionjoki , ,4 3Purilanjoki , ,7 4Halikonjoki , ,8 5Uskelanjoki , ,3 16
17 SAALISOSUUSANALYYSI EU-näytteenotto-ohjelma Kuka kalastaa kenen kalat, missä ja milloin? Saaliin alkuperän alueellinen ja ajallinen vaihtelu. Villit vastaan Viljellyt Työ 33 vertailu kantaa, 17 MS lokusta ja smoltti-ikä, Saaliit (tähdet) vuodesta 2000, ( 1300 kalaa, 3 saalista/vuosi) (Bayes, Alaskan kalantutkimus) Koljonen, M.-L Annual changes in the proportions of wild and hatchery Atlantic salmon (Salmo salar) caught in the Baltic Sea. ICES Journal of Marine Science 63: Sweden 24 Mörrumsån 7 Byskeälven 8 Skellefteälven 9 Vindelälven 10 Umeälven 11 Lögdeälven 12 Ångermanälven 13 Indalsälven 14 Ljungan 15 Ljusnan 16 Dalälven 6 Southern Main Basin Poland 17 5 Kalixälven 25 6 Luleälven 1 Tornionjoki 30 Bothnian Sea Åland Sea Western Main Eastern Basin Main Basin Baltic Main Basin 26 2 Russia Bothnian Bay Venta 2 Simojoki 3 Iijoki 4 Oulujoki Finland Salaca Lithuania Neumunas, Minja 32 Gulf of Finland Estonia Russia Latvia 22 Daugava Neva Narva km
18 Lohikantaosuudet Itämeren Pääaltaan lohisaaliissa. Raportti WGBAST:lle vuosittain Yli puolet saaliista luonnonvaraisia lohikantoja. Luonnonvaraisten osuus laskenut, Laitoskantojen eloonjäänti parantunut 2 vuotta. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 06FSDP 07FSP 08P 09FP 10DFPS 11DFPS 12DFPS Gulf of Bothnia, wild G. of Bothnia, hatch., FIN G. of Bothnia, hatch., SWE Gulf of Finland, hatch. Eastern Main Basin 18
19 Yhdistämällä tieto kantaosuudesta ja saalismääristä, saadaan tieto saaliiksi jääneiden määristä eri ryhmissä tai kannoissa. 1,0 Efforttikorjattu, verkko vrk 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0, Wild Hatchery, FIN Hatchery, SWE 19
20 Osuusestimaatit ja arvioidut kalamäärät ryhmittäin Finnish catch 2000 in the Gulf of Bothnia Stock group Mean % 2.5% PRI Median % 97.5% PRI Gulf of Bothnia, Wild 39,3 30,6 39,3 47,5 Gulf of Bothnia, Finnish hatchery 38,4 29,8 38,2 47,5 Gulf of Bothnia, Swedish hatchery 22,1 17,5 22,0 26,9 Gulf of Finland 0,2 0,0 0,1 0,8 Baltic Main Basin 0,2 0,0 0,1 0,8 Total catch fish Stock group Mean 2.5% PRI Median 97.5% PRI Gulf of Bothnia, Wild Gulf of Bothnia, Finnish hatchery Gulf of Bothnia, Swedish hatchery Gulf of Finland Baltic Main Basin
21 Yksittäisten lohikantojen osuudet Ahvenanmaan saalissa, Lisäksi voidaan ratkaista Jokaisen yksilön todennäköisin alkuperä % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tornionj.Wild Tornionj. Hatch. Simojoki, W Iijoki, H Oulujoki, H Kalixälven, W Råne, W Luleälven, H Piteälven, W Åbyälven, W Byskeälven, W Skellefteälven, H Ricleå, W Sävarån, W Vindelälven, W Umeälven, H Öreälven, W Lögde, W Ångermanälven, H Indalsälven, H Ljungan, W Ljusnan, H Dalälven, H 21
22 Kalayksilöiden alkuperä ja sen todennäköisyys Sekoittuneet eri alkuperää olevat kalat: Bayes laskennan tulos: probabilistinen ratkaisu jokaisen kalan alkuperästä. Ravintoverkko ja myrkky erot. Nevalaisissa enemmän myrkkyä, Gauja eri ravinto. KALA Prob1. Kanta1 Prob.2 Kanta Simojoki 0.00 Iijoki Kalix 0.01 Tornio-W Iijoki 0.03 Tornio-W Kalix 0.29 Tornio-W Simojoki 0.31 Kalix Kalix 0.11 Tornio-W Kalix 0.10 Tornio-W Simojoki 0.02 Tornio-W Iijoki 0.03 Kalix Iijoki 0.01 Kalix Vuori, K., Kiljunen, M., Kanerva, M., Koljonen, M-L., Nikinmaa, M Stockspecific variation in food webs, diet and environmental stress markers in Atlantic salmon Salmo salar during feeding migration in the Baltic Sea. Journal of Fish Biology 81:
23 Risteytyneiden eri alkuperää olevien kantojen selvitys Kuhaistutusten geneettiset vaikutukset. Yksittäisten kalojen alkuperä, osuus 0-100% ko. alkuperää. a) Lohjanjärvellä ja b) Vanajanselällä. Punainen = Averia, vihreä = Painio, sininen = Vanajanselkä ja keltainen on Lohjanjärvi a b 23
24 Kuhaistutusten geneettinen vaikutus Oulujärvellä, Oulujärven alkuperäinen kuha = vihreä, istutettu Vanajanselän kuha punainen, sininen tuntematon alkuperä. Kuva a) 1990-luku b) 2000-luku. Yksi pylväs on yksi kala, kantojen geneettiset osuudet on kuvattu värien osuuksilla. a b 24
25 Viljellyt kalat: Voidaan ratkaista epäselvissä tilanteissa emokalastojen alkuperät, diversiteetin määrät, sukulaisuudet jne. Individual Prob1 Stock1 Prob2 Stock2 1 1 Isojoki 0 Karvianj 2 1 Isojoki 0 Karvianj 3 1 Karvianj 0 Isojoki 4 1 Isojoki 0 Karvianj 5 1 Karvianj 0 Isojoki 6 1 Isojoki 0 Karvianj 7 1 Isojoki 0 Karvianj 8 1 Isojoki 0 Karvianj 9 1 Isojoki 0 Karvianj 10 1 Karvianj 0 Isojoki 11 1 Karvianj 0 Isojoki 12 1 Karvianj 0 Isojoki 13 1 Isojoki 0 Karvianj 14 1 Isojoki 0 Karvianj 15 1 Isojoki 0 Karvianj 25
26 Sukulaisten tunnistus, isyys ja äitiys testit. Tunnettu siikadata kaikki oikein. Uusia mahdollisuuksia jalostukselle, merkintä myöhemmin mm. OffspringID FatherID MotherID _ Sir1164_ Dam_402_0006CD4C4F _ Sir1164_ Dam_402_0006CD4C4F _ Sir1164_ Dam_402_0006CD4C4F _ Sir1164_ Dam_402_0006CD4C4F _ Sir1164_ Dam_402_0006CD4C4F _ Sir1164_ Dam_402_0006CD4C4F _ Sir1164_ Dam_402_0006CD4C4F _ Sir1164_ Dam_402_0006CD4C4F _ Sir1164_ Dam_402_0006CD4C4F _ Sir1164_ Dam_402_0006CD4C4F 26
27 Esim. ICI-hankkeita, joissa vanhempien tunnistus ja perherakenteen ratkaisu. Vietnamilainen kirjolohi (tunnetut vanhemmat), arapaima (tuntemattomat vanhemmat) Laskenta erilainen riippuen siitä tunnetaanko vanhempien genotyypit vai ei. Perheet voidaan ratkaista, vaikka vanhempia ei tunneta, tällöin kuitenkin epävarmuus selvästi suurempaa. Tutkimus on tällöin myös herkempi tutkitulle lokusmäärälle. Usein Bayes-laskentaa, joka vaatii suuren konekapasiteetin ja runsaasti aikaa, päiviä/ajo, kun kaikki mahdolliset kombinaatiot verrataan. Vietnam hankkeessa, noin tuhannesta kalasta 97,3% tapauksista vanhemmat ratkesi. Jonkin verran lisäksi kontaminaatiota, kuolleita emoja, 0 tulos DNA. 27
28 Siuttajoen emokalasto - kolmena vuonna kerätyt poikaset, selvästi eri vanhemmista. Vain muutama emo on lisääntynyt useampana vuonna. 28
29 Photo by Antti Koli Kiitos 29
30 EU INTERREG, HEALFISH Healthy fish stocks -indicators of successful river basin management, Genetic studies Marja-Liisa Koljonen Finnish Game and Fisheries Research Institute
31 INTERREG, HEALFISH , Genetic studies Marja-Liisa Koljonen (Riho Gross, Tartu) Finnish Game and Fisheries Research Institute 1) Genetic structure of Finnish and Russian brown trout populations in the Gulf of Finland area Marja-Liisa Koljonen, Aki Janatuinen, Jarmo Koskiniemi and Ari Saura 2) Stock composition and origin of Finnish sea trout catches in the Gulf of Finland Marja-Liisa Koljonen, Riho Gross and Jarmo Koskiniemi Koljonen, M-L., Janatuinen, A., Saura, A. and Koskiniemi, J Genetic structure of Finnish and Russian brown trout populations in the Gulf of Finland area. Working papers of the Finnish Game and Fisheries Institute 25/2013, 100 pp
32 Tutkitut joet osiossa 1 32
33 DNA näytteet Näytteitä 34 joesta (+ 5 laitoskantaa), yli 70 näytettä ja yhteensä 4330 kalaa Suomesta ja Venäjältä. 709 saalisnäytettä kolmelta merialueelta 11 virolaista kantaa lisätty saalisanalyysiin 16 DNA mikrosatelliittia käytetty Analyysi vesistö kerrallaan ja kaikki yhdessä
34 Vesistöjen sisäinen erilaistuminen (perkaus) Riversystems: Kiskonjoki 5; Latokartanonkoski, Myllyjoki, Kisko-Koorla- Resident, Perniönjoki anadromous, Perniönjoki - Metsänoja Karjaanjoki 5; Mustionjoki, Nummenjoki, Nuijajoki, Vihtijoki, Saavajoki Siuntionjoki 2; Kirkkojoki and Passilankoski Espoonjoki 2 ; Päähaara ja Ryssänniitunoja Vantaanjoki 4; Alaosa, Keskiosa, Latvat ja Palojoki Summanjoki 2; Päähaara ja latvat, hyvin samanlaisia Virojoki 2; Latvat ja anadrominen Saarasjärvenoja! Vain yksi populaatio: Uskelanjoki ja Mankinjoki 34
35 Populaatioiden välinen erilaistuminen Ei eroja neljä paria- samaa kalaa: Aurajoki Fiskarsinjoki (Fst 0.01), Ingarskilanjoki Ingarskilaylänjoki (Fst 0.01), Vantaanjoki_Palojoki Ingarskilaylänjoki (Fst 0.01) and Isojoki Kymijoki (Fst 0.01) Suuri samankaltaisuus - istutus - sekoittuminen: Mankinjoki Ala Vantaanjoki (Fst = 0.02) Ala Vantaanjoki Keski Vantaanjoki (Fst = 0.02) Summanjoki- Kymijoki, Isojoki Summanjoki päähaara Kymijoki Summanjoki (Fst = 0.02), ja Inojoki Kuokkalanpuro (Fst = 0.02) ainoat luonnonvaraiset. 35
36 Structure of Vantaanjoki brown trout populations Tributary 4 Luhtajoki Tributary 3 Lepsämänjoki Upper reaches Käräjäkoski Upper reaches Toronmäenkoski 98 Tributary 5 Epranoja Middle Nukarinkoski Low Middle Nukarinkoski Mid Lower Vantaankoski Lower Pitkäkoski Tributary 1 Longinoja Lower Ruutinkoski Tributary 2 Palojoki Rannikonmäki 96 Tributary 2 Palojoki Juvankoski 36
37 Taimenten geneettinen diversiteetti alueittain Kasvaa itään mennessä, Varinais-Suomessa merkittävästi alhaisempi N all All Rich for 30 ind. Mean DIV Varsinais-Suomi 81,6 5,7 0,55** Uusimaa 99,6 5,8 0,63 Kaakkois-Suomi 104,2 5,7 0,64 Rajajoet 90,3 6,3 0,61 Russian rivers 107,9 6,6 0,65 37
38 Sukulaisuus Ne/N: keskiarvo 0.77 (väli 0-2) (0.16 Ylä Vantaanjoki 1.91 Kuokkalanpuro, RUS) Perheiden määrä ; keskiarvo 40 (<10, Kilpeenjoki 5, Purilanjoki 6, Karjaanjoki-Mustionjoki 8, 258 Mustajoki) 50% sisarukset, 25% puolisisaret, 12,5% serkut, 3% pikkuserkut. Sukulaisuus; 6% (16,7% Purilanjoki 2.2% Kiskonjoki, Perniönjoki, 3,2% Kuokkalanpuro RUS) Yli 10%: Purilanjoki 16.7, Kisko-Perniönjoki 12.4, Karjaa- Mustionjoki 10.5, Espoo-Ryssänoja 14.1, Mustijoki Vilajoki
39 3 Purilanjoki AO Suomalaisten ja venäläisten meritaimenkantojen väliset geneettiset etäisyydet. (rajajoet FIN- RUS). Vesistöt numeroitu lännestä itään. Bootstrap arvot kuvaat osuutta tuhannesta toistosta. A anadrominen ja O alkuperäinen. 2 suurta ryhmää, etäisyydet vastaavat pääosin maantieteellisiä etäisyyksiä ja rannikon muotoa Paimionjoki AO 45 5 Uskelanjoki AO 7 Kiskonjoki Perniönjoki AO 7 Kiskonjoki AO 12 Mankinjoki AO Ingarskilanjoki AO Sipoonjoki AO 13 Espoonjoki AO Summanjoki AO 22 Urpalanjoki FIN-RUS AO 21 Virojoki AO Vilajoki FIN-RUS AO 31 Vammeljoki RUS AO 30 Pikkuvammeljoki RUS AO Notkopuro RUS AO Inojoki RUS AO Kuokkalanpuro RUS AO 33 Rajajoki RUS AO Luga RUS AO Group A Group B 9 Karjaanjoki Mustionjoki AO 41 Group C 11 Siuntionjoki AO Group D 23 Santajoki FIN-RUS AO Rakkolanjoki FIN-RUS AO Group E 26 Mustajoki FIN-RUS AO Kilpeenjoki FIN-RUS AO Group F Group G
40 Suomalaisten ja venäläisten, vaeltavien ja paikallisten taimenpopulaatioiden perinnölliset etäisyydet. Saman vesistön populaatiot usein samassa haarassa, ei kuitenkaan aina. RKTL - tietoa kestäviin valintoihin Paimionjoki AO 3 Purilanjoki AO 16 Mustijoki RO 7 Kiskonjoki Myllyjoki RO 7 Kiskonjoki Perniönjoki AO 7 Kiskonjoki Perniönjoki Metsänoja RO 7 Kiskonjoki Latokartanonkoski AO 1 Aurajoki AI 8 Fiskars Risslaån RI 8 Fiskarsinjoki AI 14 Vantaanjoki Middle reaches AI 14 Vantaanjoki Lower reaches AI 12 Mankinjoki AO 15 Sipoonjoki AO 14 Vantaanjoki Tributary 2 Palojoki RI Ingarskilanjoki AO 18 Koskenkylanjoki AI 9 Karjaanjoki Nummenjoki RO 9 Karjaanjoki Nuijajoki RM 13 Espoonjoki AO 13 Espoonjoki Ryssänniitunoja RO 19 Kymijoki AM 20 Summanjoki Main stream AO 20 Summanjoki Upper branches RO 14 Vantaanjoki Upper reaches RM 11 Siuntionjoki Kirkkojoki AO 11 Siuntionjoki Passilankoski AO 21 Virojoki RO 9 Karjaanjoki Saavajoki RM 9 Karjaanjoki Vihtijoki RO 5 Uskelanjoki AO 7 Kiskonjoki RO 4 Halikonjoki ARO 24 Vilajoki FIN-RUSAO 6 Punassuon Lohioja RO 9 Karjaanjoki Mustionjoki AO 17 Porvoonjoki RO 22 Urpalanjoki FIN-RUS AO 21 Virojoki AO 23 Santajoki FIN-RUS AO 25 Rakkolanjoki FIN-RUS AO 26 Mustajoki FIN-RUS AO 26 Mustajoki Kananoja 2006 FIN-RUS AO 27 Kilpeenjoki FIN-RUS AO 31 Vammeljoki RUS AO 30 Pikkuvammeljoki RUS AO 28 Notkopuro RUS AO 29 Inojoki RUS AO 32 Kuokkalanpuro RUS AO 33 Rajajoki RUS AO Luga RUS AO
41 RATKAISU: Juureton sukupuu suomalaisten ja venäläisten meritaimenkantojen geneettisistä etäisyyksitä Kuusi ryhmää, 2 laitoskalaryhmää 26 Mustajoki Kananoja 2006 FIN-RUS AO Uskelanjoki group Finnish-Russian border rivers, Bay of Viborg 7 Kiskonjoki Latokartanonkoski AO Aurajoki group 25 Rakkolanjoki FIN-RUS AO 23 Santajoki FIN-RUS AO 27 Kilpeenjoki FIN-RUS AO 26 Mustajoki FIN-RUS AO 22 Urpalanjoki FIN-RUS AO 11 Siuntionjoki Kirkkojoki AO 9 Karjaanjoki Mustionjoki AO 3 Purilanjoki AO 5 Uskelanjoki AO 2 Paimionjoki AO 7 Kiskonjoki Perniönjoki AO 8 Fiskarsinjoki AI 1 Aurajoki AI 13 Espoonjoki AO 21 Virojoki AO 24 Vilajoki FIN-RUSAO 10 Ingarskilanjoki AO 18 Koskenkylanjoki AI 15 Sipoonjoki AO 12 Mankinjoki AO 14 Vantaanjoki Lower reaches AI 14 Vantaanjoki Middle reaches AI 19 KymijokiAM 20 Summanjoki Main stream AO Isojoki group Russian rivers 32 Kuokkalanpuro RUS AO 29 Inojoki RUS AO The Karelian Isthmus 28 Notkopuro RUS AO 30 Pikkuvammeljoki RUS AO 31 Vammeljoki RUS AO 33 Rajajoki RUS AO 34 Luga RUS AO Ingarskila group
42 Suositukset 1, Varsinais-Suomi: Varsinais-Suomi: 1. Paikallista meritaimenen geneettistä materaalia on yhä tallella Uskelanjoen kantaryhmässä (Paimionjoki, Purilanjoki, Kiskonjoki- Perniönjoki) 2. Nykyiset populaatiot osin liian pieniä ylläpitämään muuntelua enää, vain muutama perhe jäljellä. Uutta geneettistä materiaalia tarvitaan näihin kantoihin. Kalojen siirtoja muista Uskelanjoen ryhmän kannoista voi hyödyntää. 3. Voisi harkita alueen oman viljelykannan perustamista. 4. Aurajoen lohen levittäminen tulisi rajata sovittuihin jokiin, joissa ei omaa alkuperäiskantaa (Aurajoki) ja mahdollisiin merialueen istutuksiin. 5. Lisääntymis- ja poikasalueet tulisi kunnostaa, vaellusesteet poistaa. 6. Kalastus säädettävä kestävälle tasolle. Pienet kannat eivät kestä lainkaan jokikalastusta. 42
43 Suositukset 2, Uusimaa Uusimaa: 1. Paikallista geneettistä materiaalia jäljellä useissa Ingarskilanjoen kantaryhmässä (Mankinjoki, Koskenkylänjokí, Espoonjoki ja Sipoonjoki) 2. Ingarskilanjoen kannan istutuksia suositellaan enää vain milloin selvästi välttämätöntä, kuitenkin oikea hoitokanta ko.alueelle. 3. Diversiteetti tasot yleensä korkeita. 4. Isojoen ja Aurajoen istuksia tulisi välttää, (Fiskarsinjoki - ), ja sopia muut istutuskannat jos välttämätöntä. Hyvin elpyneitä kantoja (Vantaanjoki, Koskenkylänjoki) 5. Uuden erilaistumisen syntyä tulisi tukea sallimalla uusi erilaistuminen. 6. Lisääntymis- ja poikasalueet tulisi kunnostaa, vaellusesteet poistaa. 7. Kalastus säädettävä kestävälle tasolle. Pienet kannat eivät kestä lainkaan jokikalastusta. Pyydä ja päästä kalastus on yksi mahdollisuus. Jokisuiden kalastusta rajoitettava, nousu merestä turvattava. 43
44 Suositukset 3, Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomoi: 1. Paikallista geneettistä materiaalia jäljellä Suomen puolella Virojen Saarasjärvenojassa ja Viipurinlahden kannoissa, erityisesti Mustajoessa. 2. Virojoki ja Urpalanjoki kuuluvat tähän ryhmään myös. 3. Mustajoki alueen hoitokannaksi, jos tarvitaan istutuksia. Harkittava jopa Kymijokeen. 4. Diversiteetti-tasot yleensä korkeita. Useita luonnonvaraisia itsensä ylläpitäviä kantoja jäljellä (Urpalanjoki, Mustajoki, Rakkolanjoki ) 5. Luutajoen istutuksia ei suositella, Isojoki enintään Kymijokeen, ei Summajokeen. Mustajoki hoitokannaksi. 6. Lisääntymis- ja poikasalueet tulisi kunnostaa, vaellusesteet poistaa, myös Venäjän puolelle laskevista joista. 7. Kalastus säädettävä kestävälle tasolle. 44
45 Suomen meritaimenjoet -17 kpl + 7 rajajokea - 10 alkuperäistä edelleen kokonaan Suomessa RKTL - tietoa kestäviin valintoihin 1 Aurajoki SIIRRETTY 2 Paimionjoki ALKUP 3 Purilanjoki ALKUP 4 Uskelanjoki ALKUP, SIIRRETTY 5 Kiskonjoki ALKUP 6 Fiskarsinjoki SIIRRETTY 7 Ingarskilanjoki ALKUP 8 Siuntionjoki ALKUP 9 Mankinjoki ALKUP 10 Espoonjoki ALKUP 11 Vantaanjoki SEKOITTUNUT, SIIRRETTY 12 Sipoonjoki ALKUP 13 Koskenkylanjoki SIIRRETTY 14 Kymijoki SIIRRETTY 15 Isojoki VILJELYKANTA 16 Summanjoki SEKOITTUNUT 17 Virojoki ALKUP 18 Urpalanjoki ALKUP 19 Santajoki ALKUP 20 Vilajoki ALKUP 21 Tervajoki ALKUP 22 Rakkolanjoki ALKUP 23 Mustajoki ALKUP 24 Kilpeenjoki ALKUP 45
46 2) Stock composition and origin of Finnish sea trout catches in the Gulf of Finland Marja-Liisa Koljonen, Riho Gross and Jarmo Koskiniemi
47 Rivers sampled for the baseline, only anadrmous stocks, myös virolaiset
48 Tulokset sekä 1) yksittäisille kannoille, 2) kantaryhmille, että 3) yksilöille. Taimenkantaryhmät saalisanalyysissä, 8 ryhmää Group Populations 1 GAurajoki Aurajoki, KiskonjLatok, KiskonjPernion and Fiskarsinjoki 2 GUskelanjoki Paimionjoki, Purilanjoki, Uskelanjoki and Mustijoki 3 GSiuntionjoki PunasLohioja, Mustionjoki and Siuntionjoki 4 GIngarskilanjoki Ingarskilanjoki, Mankinjoki, Vantaanjoki, Sipoonjoki and Koskenkylanjoki 5 GIsojoki Espoonjoki, Kymijoki, Summajoki and Isojoki 6 FIN-RUS Virojoki, Urpalanjoki, Santajoki, Vilajoki, Rakkolanjoki, Mustajoki and Kilpeenjoki 7 RUS Notkopuro, Inojoki, Pikkuvammeljoki, Vammeljoki, Kuokkalanpuro, Rajajoki and Luga 8 EST Torvajogi, Pyhajogi, Kunda, Toolse, Selja, Loobu, Valgejogi, PiritaLeiva, Vaana, Keila and Vasalemma
49 Meritaimensaalisnäytteet, suomalainen saalis Alue Kunta Vuosi N Itäinen Suomenlahti Pernaja, Loviisa, Ruotsinpyhtää, Pyhtää, Kotka 2008, 2009, 2010, 2011, Keskinen Suomenlahti Kirkkonummi, Espoo, Helsinki, Sipoo, Porvoo 2010, 2011, Läntinen Suomenlahti Raasepori, Inkoo 1999, 2003, Saaristomeri Naantali, Turku, Parainen, Kemiönsaari 2010, 2011, Jokinäytteet Kymijoki, Urpalanjoki 1997, Kaikki
50 Suomenlahden meritaimensaaliin kantaryhmäkoostumus. Mediaanit ja 95% probability intervallit estmaateille. Virolaisia kaikkiaan 14-20% ja venäläisiä 1-3%. Gulf of Finland All over Eastern Middle Western Archipelago Stock group MED 2.5% 97.5% MED 2.5% 97.5% MED 2.5% 97.5% MED 2.5% 97.5% MED 2.5% 97.5% 1 Aurajoki Uskelanjoki Siuntionjoki Ingarskilanjoki Isojoki FIN-RUS RUS EST
51 Tulokset Suomenlahden alueen meritaimensaaliin kantakoostumusanalyysistä - Suomen meritaimensaalis koostuu pääosin istutetusta kalasta, Isojoen ja Ingarskilanjoenjoen alkuperää, 86 % yhteensä. - Isojoen kannan osuus suurempi idässä (61%), kuin keskisellä Suomenlahdella (40%), jossa Ingarskilanjoki on runsaampaa (37%). - Aurajoen taimen esiintyi Saaristomerellä 26%. - Virolaisia taimenkantoja oli keskisellä Suomenlahdella 17-19%. - Virolaisilla kaloilla vähemmän pilkkuja. - Yksilöntunnistuksessa systemaattisesti vähäpilkkuiset Viron jokiin. - Ulkonäkö kerrottu usein lohimaiseksi. - Yksilöalkuperätiedot myös kalastajille itselleen. 51
52 Meritaimen saaliin kantaosuudet. Arch. (Saaristom.): 21 kalaa Läntinen SL: 10 Keskinen SL: 224 Itäinen SL: 448, kalaa Virolaista kalaa 15-20% keskisellä ja itäisellä SL:lla. Harvapilkkuisia! 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % EST RUS FIN-RUS Isojoki Ingarskilanjoki Siuntionjoki Uskelanjoki Aurajoki 0 % Arch. West Middle East All 52
53 Yksittäisiä kalanäytteitä Itäiseltä Suomenlahdelta, REL No Prob.1 Stock 1 Site Time mm g HUOM Kuokkala Pitkäviiri SW Vähän pilkkuja, lohimainen. T-ZE Vääna Pitkäviiri W Vähän pilkkuja, T-ankkuri ZE Kymijoki Pitkäviiri SW REL, T-ankkuri ZE Vasalemma Pitkäviiri SW Vähän pilkkuja, T-ankkuri ZE Kymijoki Mustaviiri W Ingarskila Mustaviiri W T-ankkuri ZE Kymijoki Mustaviiri W REL, T-ankkuri ZE Ingarskila Pitkäviiri W REL, T-ankkuri ZE Vääna Pitkäviiri W Vähän pilkkuja, T-ankkuri ZE Ingarskila Pitkäviiri W REL, T-ankkuri ZE Vasalemma Pitkäviiri W Vähän pilkkuja, T-ankkuri ZE Vääna Pitkäviiri W Vähän pilkkuja, T-ankkuri ZE Ingarskila Pitkäviiri E REL, T-ankkuri ZE Ingarskila Pitkäviiri E REL kuvan perusteella. T-ankkuri ZE Kymijoki Pitkäviiri E REL Kunda Mustaviiri E
54 54 Thank you
INTERREG, HEALFISH , WP2, Genetic studies. Marja-Liisa Koljonen Finnish Game and Fisheries Research Institute
INTERREG, HEALFISH 2010-2013, WP2, Genetic studies Marja-Liisa Koljonen Finnish Game and Fisheries Research Institute 16.10.2014 1 Genetic structure of Finnish and Russian brown trout populations in the
LisätiedotIstutukset muuttavat kuhakantojen perimää
Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Marja-Liisa Koljonen, RKTL 1 - Kuhan istutustoiminta on laajaa. -Geneettistä monimuotoisuutta ei kuitenkaan juuri ole otettu huomioon, alkuperäinen 650 (28%) järvessä,
LisätiedotItämeren luonnonlohikantojen tilasta
Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Lohifoorumi 18.10.2011, Eduskunta Kansalaisinfo Tapani Pakarinen, Jaakko Erkinaro ja Atso Romakkaniemi Tietoa kestäviin valintoihin Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren
LisätiedotSuomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista
Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotLohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC
LisätiedotVantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT
LisätiedotItämeren lohi Kantojen tila ja hoito
Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito Baltic salmon status and management Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Finnish Game and Fisheries Research Institute POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO
LisätiedotVarsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet
LisätiedotPohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 10.6.2015 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotTaimenen sisävesikantojen tila Suomessa
18..1 Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa Jorma Piironen ja Pentti Valkeajärvi Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Uhanalaisuus Taimenen sisävesimuodot on vuoden uhanalaisuusarvioinnissa jaettu kahteen
LisätiedotMeritaimen Suomenlahdella
Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,
LisätiedotLohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista
Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa
LisätiedotSiuntionjoen taimenkannan nykytila, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus
Siuntionjoen taimenkannan nykytila, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus Marja-Liisa Koljonen Juha-Pekka Vähä Jarmo Koskiniemi Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands
LisätiedotKemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto
21.12.2018 Kemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto Näytteet Jarmo Huhtala toimitti syksyllä 2018 Helsingin yliopiston
LisätiedotITÄMEREN LOHI JA MUUTOKSEN TUULET
ITÄMEREN LOHI JA MUUTOKSEN TUULET Kristiina A. Vuori Evoluutiogenetiikan ja -fysiologian huippuyksikkö Ympärist ristö- ja evoluutiofysiologian tutkimusyksikkö Eläinfysiologian Laboratorio, Biologian Laitos
LisätiedotItämeren lohikantojen tila
Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin
LisätiedotLaboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät
Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti
LisätiedotEMOKALASTON REAALIAIKAINEN VALINTA JA SUKULAISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ
EMOKALASTON REAALIAIKAINEN VALINTA JA SUKULAISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Harri Vehviläinen Juhani Ahon Kalastusperinneseura 7.4.2016 Helsingin Suomalainen Klubi Esitelmän avainkäsitteistä. Emokalasto: lukumäärältään
LisätiedotLohen runsaudenarviointi, kalastuksen säätely, kantojen suojelu ja elvytys
Lohen runsaudenarviointi, kalastuksen säätely, kantojen suojelu ja elvytys I tunti: Kalakantojen arviointi kalastuksen säätelyssä: Itämeren lohi II tunti: Viljely- ja istutustoiminnan tuloksellisuus Itämeren
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 12.12.2001 Marja-Liisa Koljonen. 1.1. Yleistä
Geneettinen monimuotoisuus Suomen luonnonvaraisissa ja viljellyissä lohikannoissa ja tehollisten populaatiokokojen osuus todellisista emokalamääristä DNA:n mikrosatelliittimuuntelun avulla arvioituna Riista-
LisätiedotPetri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija
Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,
LisätiedotSiuntionjoen meritaimenen nykytila Populaatiokoko, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus
Siuntionjoen meritaimenen nykytila Populaatiokoko, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus Juha-Pekka Vähä Jorma Valjus (LUVY) Marja-Liisa Koljonen (LUKE) Jarmo Koskiniemi (HY) Rosa Degerman
LisätiedotKalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotMitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa
LisätiedotPohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi
Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013, Rovaniemi Valtakunnallinen rakennettujen jokien vaelluskalafoorumi Vaelluskalat palaavat Iijokeen ja Iijoen kalatiet 2011-13 -hankkeet Askel Ounasjoelle
LisätiedotLohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio
Lohikalat Karjaanjoen vesistössä Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 19.11.2015, Mustio Lohikalatutkimuksia Karjaanjoen vesistössä Karjaanjoki LIFE 2001-2004 Taimenen
LisätiedotVaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta
Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan
LisätiedotRKTL:n istutustutkimusohjelman tausta ja tavoitteet. Ohjelman päällikkö Matti Salminen
RKTL:n istutustutkimusohjelman 2006 2012 tausta ja tavoitteet Ohjelman päällikkö Matti Salminen 12.11.2013 Ohjelman päätavoitteet Suomenlahti Pohjanlahti 1. Selvittää erityisesti lohi- ja meritaimenistutusten
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotKolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi
Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015
LisätiedotTaimenistutukset v. 2007 yhteensä 90600
VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN KALANPOIKASISTUTUKSET V. 2007 1(5) Pekka Lindblad 11.5.2007 Istutusvesistö Tarkka istutuspaikka Laji Kanta Ikä Koko Kpl Pvm Vantaanjoki, Luhtajoki Klaukkalantien koskipaikka
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
LisätiedotTENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus
TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus DEATNU TENO TANA 16 386 m 2 vesistöalue >1200 km lohen nousualuetta
LisätiedotMerimetsojen vaikutus kalakantoihin
Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Antti Lappalainen Kalastusaluepäivät, Kotka 10.10.2017 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetsokannan kehitys Suomessa Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset
LisätiedotAsia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi
From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution
LisätiedotLohikalojen monimuotoisuus genetiikkaa, elinkiertopiirteitä, ihmistoimintaa. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulu
Lohikalojen monimuotoisuus genetiikkaa, elinkiertopiirteitä, ihmistoimintaa Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulu Outline Lohikalojen (erityisesti lohen) elinkierto ja sen monimuotoisuus
LisätiedotMiksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman kuulumisia -
Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman 2006-2012 kuulumisia - Matti Salminen 22.9.2011 Tutkimuksen tavoitteet Keskeiset tulokset Mistä istutusten heikot tulokset johtuvat?
LisätiedotItämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia
Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset
LisätiedotSuonteen siioista 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY/SUONTEEN KALASTUSALUE T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 1 7 Suonteen siioista 216 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Saku Salonen Jyväskylä
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotItämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
LisätiedotLohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotTerveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä
Terveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä Projektipäällikkö Markku Kaukoranta, Uudenmaan ELY-keskus Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 HEALFISH
LisätiedotANKERIAS (Anguilla anguilla)
ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat
LisätiedotViite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997:
PÄÄTÖS Dnro 28/5715-2014 23.9.2014 Uusimaa / Kalatalouspalvelut Jakelussa mainituille Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: Siuntionjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2786/97/97 Karjaanjoen
LisätiedotJärvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?
Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotIstutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti
Istutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti Tekijät: Matti Salminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2011 ISBN 978-951-776-812-2
LisätiedotLohikalojen tilanne merialueella
Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-
LisätiedotRiver-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen
River-specific spawnerrecruit models Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit Migratory Fish Forum, workshop 3.2.2016 docent Harri Helminen Esityksen (30 min) sisältö: Johdanto ja tausta Pohjoisten
LisätiedotEduskunnan Ympäristövaliokunnalle
Asia: Eduskunnan ympäristövaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen asiakirjaan Selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta, E 149/2011 vp, suullinen esittäminen
LisätiedotISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET
ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Kodesjärven kylätalo Eero Jutila Nettiosoite http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519534/lukeluobio_52_2015.pdf?sequence=1
LisätiedotJokitalkkari 2012-2016 -hanke
Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio
LisätiedotTuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista
Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista Jorma Piironen Luke, Joensuu Esityksen aiheet Tutkitut taimennäytteet Mitä DNA-analyysit kertovat Heinäveden reitin taimenkanta Miten taimenistutukset onnistuvat
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotLAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry
LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI Tornio Lohiseminaari 14.9.2011 Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry Kalastuskomissaari Maria Damanaki tämä asetus näyttn yttää suuntaa pyrittäess essä varmistamaan, että Itämeren
LisätiedotLAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018
1 (5) Ympäristövaliokunta Suomen kanta kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES suosituksiin Itämeren vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista Asiantuntijakuuleminen 6.6.2017 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN
LisätiedotKalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotSuomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00589 LVO Bondestam Orian 08.09.2016 Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien
LisätiedotMerimetsokannan erityispiirteitä
Merimetsokannan erityispiirteitä Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskus Merimetsotyöryhmän kokous 25.11. Kuva: Heikki Kotiranta 1 Yhdyskuntien pinta-alatietoja 1996-1996- Yhdyskunnat 97 kpl 48 kpl Pesimäluodot
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri Lohenkalastus SEIS! Loma-ajasta huolimatta käännymme puoleenne lohiasiassa. Viime kesän ja varsinkin tämän kesän havainnot ovat huolestuttavia.
LisätiedotLohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa
Lohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa AIHEPIIREJÄ Smolttien vaellustutkimuksia Aiempia, eri puolilta Tuoreempia: Oulujoki, Iijoki Ohjausrakenteista Vaelluskalafoorumi 20.4.2012 Rovaniemi Jaakko Erkinaro
LisätiedotAhvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä
Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet
LisätiedotKalastajainfo 2019 Suomenlahti. VARELY / Kalastuksenvalvonta 2019
Kalastajainfo 2019 Suomenlahti Suomen toimijakohtaiset kiintiöt 2019 Silakka alueet 30/31 68,7 milj. kg Silakka pääallas ja SL 31,3 milj kg Kilohaili 14,4 milj kg Turska itäinen 424 tn /läntinen 82 tn
LisätiedotSUOMENLAHDEN MERITAIMENKANTOJEN SUOJELU- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA
SUOMENLAHDEN MERITAIMENKANTOJEN SUOJELU- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Pasi Lempinen Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalousyksikkö Julkaisun nimi: Suomenlahden meritaimenkantojen
LisätiedotParemmat istukkaat, parempi istutustulos Istutustutkimusohjelman 2006 2012 tuloksia
Paremmat istukkaat, parempi istutustulos Istutustutkimusohjelman 2006 2012 tuloksia Tekijät: Matti Salminen, Petri Heinimaa, Ari Huusko, Pekka Hyvärinen, Irma Kallio-Nyberg, Irma Kolari, Esa Lehtonen,
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotHopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko
Kainuun kalantutkimus monipuoliset ja muunneltavat puitteet kokeelliseen tutkimukseen Tutkimusseminaari 10.4.2008 Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko Kuva: Mari
LisätiedotParhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät
Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi
LisätiedotTenojoen lohikantojen seuranta: nyt ja lähitulevaisuudessa. Päivitetty: Laatijat: Panu Orell & Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus
Tenojoen lohikantojen seuranta: nyt ja lähitulevaisuudessa Päivitetty: 8.12.2017 Laatijat: Panu Orell & Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Tenon lohella on laaja levinneisyysalue 1200 km lohen nousualuetta
LisätiedotInarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat
Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012
LisätiedotPÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014
PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen
LisätiedotOvatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotKuhakantojen geneettinen kartoitus
Kuhakantojen geneettinen kartoitus kuinka suuret ovat kuhakantojemme väliset perinnölliset erot? Marjatta Säisä, Matti Salminen, Marja-Liisa Koljonen, Jukka Ruuhijärvi ja Pekka Hyvärinen riista- j a k
LisätiedotJaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta
Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena
LisätiedotVilli poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin
Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana Ari Huusko RKTL, Paltamo Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Hyvä saalistuotto Elämykset Mädinhankinta luonnosta Edustava emokalasto Kalastuksen
LisätiedotKARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA
KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA
LisätiedotKokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen
LisätiedotLaitostuneet viljelykannat tarvitsevat uudistamista luonnonkierron läpikäyneistä kaloista
Laitostuneet viljelykannat tarvitsevat uudistamista luonnonkierron läpikäyneistä kaloista Pekka Hyvärinen (Luke) Kainuun taimenseminaari Joutenlammen kurssikeskus Viljelyssä olevat järvi- ja meritaimenkannat
LisätiedotSocio-cultural valuation of ecosystem services provided by Baltic Salmon. Timo P. Karjalainen Thule Institute/University of Oulu Oulun yliopisto
Socio-cultural valuation of ecosystem services provided by Baltic Salmon Timo P. Karjalainen Thule Institute/University of Oulu Oulun yliopisto Sisällys/content The issue (kysymys): how to value and assess
LisätiedotEhdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia
Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 - näkökohtia 27.9.2016 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Kilohailikannan saalis, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus
LisätiedotHEALFISH-hanke Terveet kalakannat - merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta
HEALFISH-hanke Terveet kalakannat - merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta Projektipäällikkö Markku Kaukoranta, Uudenmaan ELY-keskus Kalataloushallinnon Mestaripäivät 2013 Helsingissä, Suomenlinnan
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)
LisätiedotKALATALOUS TILASTOINA 2014 FINNISH FISHERIES STATISTICS
KALATALOUS TILASTOINA 214 FINNISH FISHERIES STATISTICS Toimittaja - Editor Eija Nylander Taitto - Layout Pekka Nikander Valokuva - Photo Mari Hirsikallio / Vastavalo.fi Julkaisija - Publisher Riista- ja
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotPadot taimenen tiellä Uudellamaalla
Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Ekologiset yhteydetseminaari 9.3.2012 Uudenmaan ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Marttinen 8.3.2012 1 Lähde: Pedersen, S., Heinimaa, P. & Taparinen,
Lisätiedot