Verkkomarkkinointi KTT Heikki Eerola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkkomarkkinointi KTT Heikki Eerola"

Transkriptio

1 Verkkomarkkinointi KTT Heikki Eerola Perinteisen markkinointikäsityksen mukaisesti yritys on aktiivinen toimija, jonka tehtävä on ohjata kysyntää yrityksen tarjontaan. Myyntiorientoituneessa ajattelussa markkinoinnin vastuulle sälytettiin tarjonnan muunto rahaksi välittämättä siitä, miten hyvin tarjonta vastasi asiakkaiden tarpeita. Kyse oli siis manipulatiivisesta markkinoinnista, jossa asiakasvaikuttamisen keinoin uskottiin saatavan aikaan riittävä vaihdanta. Tarjonnan ja kilpailun lisääntyessä asiakkaiden valinnan vaihtoehdot kasvavat kuitenkin jatkuvasti. Tällöin vaihdannan edellytykseksi nousevat yrityksen tarjonnan tuottamat hyödyt suhteessa hintaan ja kilpailevaan tarjontaan. Hyötyjen ainoa arvioija on asiakas ja näin yrityksen on hyväksyttävä toiminnan pohjaksi asiakkaiden tarpeet, arvot ja motiivit. Asiakasodotusten ja -käyttäytymisen tuntemus on siis asiakashallinnan perusta. Ongelma kuitenkin on ihmisen käyttäytymisen ennakoimattomuus eli kysynnän aktivoitumisen taustalla olevien syiden moninaisuus. Tästä syystä yrityksen tulee kehittää rooliaan sekä aktiivisena kysynnän herättäjänä ja ohjaajana että aktiivisena tarjonnan tuottajana ja saatavuuden edistäjänä. Verkko antaa mahdollisuudet molempiin eli asiakashallinnan informaatio-, viestintä-, palvelu- ja lisäarvojärjestelmien kehittämiseen tavalla, joka tehostaa sekä kysynnän että tarjonnan hallintaa ja antaa mahdollisuudet molempien asiakassuhteen osapuolten eli yrityksen ja asiakkaiden aktiiviseen toimintaan. 1. Kysynnän ja tarjonnan integrointi verkossa Kohdennetussakin markkinoinnissa ongelma on asiakkaiden todellisten tarpeiden ja arvojen tunteminen. Tarpeiden herääminen perustuu lukemattomiin syihin eli herätteisiin, joita edes asiakas ei läheskään aina pysty ennakoimaan. Samoin arvot eli käsitykset tarpeen täyttymiseen johtavista kriteereistä muuttuvat usein hyvinkin nopeasti. Asiakas on ainoa, joka kussakin tilanteessa tuntee tarpeensa ja olennaisimmat valintakriteerinsä edes suhteellisen hyvin. Yritys joutuu aina toimimaan olettamusten varassa. Tilannetta parantaa huomattavasti panostus asiakkaiden todellisten tarpeiden ja arvojen jatkuvaan selvittämiseen. Kuitenkin yritys on aina askeleen jäljessä ja siksi myös asiakkaan rooli aloitteentekijänä tulisi ottaa markkinoinnin toiseksi lähtökohdaksi; yrityksen tulee tarjota mahdollisuus helppoihin ja nopeisiin ratkaisuihin, kun tarve aktivoituu.

2 Kysynnän ja tarjonnan hallinta vs. viestintä Asiakassuhteen vaihe Kokemustaso vs. tieto Vaikutustavoite vs. vaihe Informaatio Integraatio Informaatio A s i a k a s Tarpeet Käyttäytymisen taustalla olevat tarpeet Tavoite Kysyntähyödyt Arvoista muodostuvat valintakriteerit Motiivi Herätteet Tarpeiden aktivoitumisen taustalla olevat syyt K ys y n tä Viestinnän sisältö Tarjonnan sisältö vs. asiakastarpeet Synergia Viestinnän muoto Tarjonnan muotoilu vs. asiakasarvot Synergia Viestinnän ajoitus Tarjonnan ajoitus vs. asiakasvalmiudet Synergia Viestinnän kanava Tarjonnan kanava vs. kanavasuhde T ar j o n ta Tarvesegmentti Tarjonnan täytettäväksi määritetyt tarpeet Sisältö Tarjontahyödyt Oletettuja valintakriteereitä vastaavat vahvuudet Kohde Asiakassegmentti Tarpeiden aktivoitumista ennakoiva asiakastyyppi Y r i t y s Informaatio Integraatio Informaatio Omaksumiskyky vs. riski Erilaistumisaste vs. hinta Tuotteen ominaisuudet Kysyntämarkkinointi edustaa vallitsevaa markkinointikäsitystä, jossa yritys on aktiivinen osapuoli ja aloitteentekijä vaihdannan aikaansaannissa. Asiakaslähtöisen ajattelun mukaisesti yritys pyrkii hyödyntämään asiakastietoa ja vaikuttamaan kysynnän suuntautumiseen yrityksen tarjontaan. Kyse on siis myyntiorientoituneesta asiakasvaikuttamisesta. Tarjontamarkkinointi edustaa toimintatapaa, jossa asiakas- ja kilpailijatietoa hyödynnetään tarjonnan tuottamisessa eli asiakkaiden tarpeiden täyttämisessä kilpailijoita paremmin tai kilpailijoista poikkeavasti. Asiakas on aktiivinen osapuoli eli hän toimii silloin kun tarve herää. Yrityksen tulee kyetä sekä viestimään tarjonnastaan että kehittämään tehokas saatavuus-järjestelmä. Verkko tarjoaa tekniikan, joka tukee viestintää ja mahdollistaa virtuaalisen saatavuusjärjestelmän, joka on ajasta ja paikasta riippumaton. Edellytyksenä on verkon kattavuus eli käyttäjämäärä valitussa yhteisössä, yhteisön palvelujärjestelmän toimivuus ja tunnettuus sekä yksittäisen palvelun laatu yhteisöjärjestelmässä. Yksittäinen palvelu simuloi myymälää ja sen palveluprosesseja ja palvelu-järjestelmä kauppakeskusta, joka tarjoaa integroidun asiakashallintajärjestelmän eli informaatio-, viestintä-, asiakaspalvelu- ja lisäarvotoiminnot kaikille palvelutuottajille ja koko palvelujärjestelmälle. 2

3 Markkinoinnin näkökulmat Kysyntämarkkinointi - yritys on aktiivinen toimija, joka pyrkii viestinnän avulla luomaan kysyntää ja ohjaamaan sen omaan tarjontaansa - asiakastarpeiden ja asiakaskäyttäytymisen analysointiin pohjautuva kysynnän sopeuttaminen tarjontaan Tarpeen herättäminen Kysynnän ja tarjonnan hallinta Tarpeen herääminen - asiakastarpeiden ja kilpailijakäyttäytymisen analysointiin pohjautuva tarjonnan sopeuttaminen kysyntään - asiakas on aktiivinen toimija, joka pyrkii informaation avulla löytämään tarpeitaan ja mahdollisuuksiaan vastaavan tarjonnan Tarjontamarkkinointi Kohdennetun markkinoinnin filosofia on asiakkaiden käyttäytymistä selittävien tekijöiden tunnistaminen ja tämän pohjalta pyrkimys viestinnän tehokkaampaan kohdistamiseen valittuun markkinalohkoon. Kohdentaminen tarkoittaa viestinnän argumenttien sovittamista vastaamaan asiakkaiden valinnan kriteereitä, sanoman muotoilua vastaamaan asiakkaiden arvoja, ajoituksen sovittamista vastaamaan asiakkaiden valmiutta ostamiseen sekä kanavan sovittamista vastaamaan asiakkaiden viestinten käyttöä. Kohdennetun markkinoinnin tavoite on asiakassegmentin tarpeiden ja käyttäytymisen tuntemukseen pohjautuva kysynnän ohjaaminen yrityksen tarjontaan. 3

4 Verkkomarkkinoinnissa olennaista on hyödyntää asiakkaan omaa tarpeidensa tuntemusta. Eli kun asiakkaan tarve syystä tai toisesta herää, hänellä on mahdollisuus erilaisten käyttöliittymien kautta löytää haluamansa ratkaisuvaihtoehdot erilaisissa tilanteissa. Informaation sisältö ja käyttötilanne yhdessä määrittävät, mikä päätelaite kulloinkin palvelee parhaiten. Tiedon esitystavat ja päätteen liikuteltavuus yhdessä ratkaisevat mitä tarjontaa mihinkin käyttöliittymään ohjataan. Akuuteissa tarpeissa asiakas itse hakee tarjonnan erilaisilla kriteereillä (tuote, palvelu, merkki, yritys, toimiala, alue, ostomuoto, toimitustapa, maksutapa). Pysyvämmissä tarpeissa tarjonta automatisoidaan eli asiakas voi määrätyksi jaksoksi aktivoida haluamansa informaation saannin erilaisilla agenteilla ja tietotilauksilla, jotka pohjautuvat asiakkaan itse tekemään tarpeen profilointiin. Asiakas on siis aina aktiivinen osapuoli ja pakkosyöttöistä viestintää ei järjestelmässä toteuteta. Kaiken viestinnän taustalla on aina asiakkaan oma tarpeen ilmaisu. Verkkomarkkinoinnin tavoite on rakentaa järjestelmä, jossa ajasta ja paikasta riippumatta asiakas tavoittaa tarpeitaan vastaavan tarjonnan. Kysynnän ja tarjonnan hallinnassa on kyse asiakkaiden tarpeita ja odotuksia vastaavan tarjonnan varmistamisesta sekä asiakaskäyttäytymisen ohjaamisesta. Tarjonnan varmistaminen edellyttää informaatiota kysyntään vaikuttavista tekijöistä ja kysynnän ohjaaminen asiakkaiden omassa toiminnassaan tarvitsemaa informaatiota tarjonnasta ja sen saatavuudesta. Asiakkaan näkökulmasta eri kanavien kautta tuleva informaatio saattaa ajoittua tilanteeseen, jossa hankinta on akuutti eli asiakas voi joko saada virikkeen tai löytää ratkaisun tarpeensa täyttämiseen. 4

5 Kuluttajien päivittäisissä ostopäätöksissä aktiivi informaation käyttö on takana vain reilulla 10 %:lla ja viikkotasolla 65 %:lla yleisöstä. Näin varsin monessa tapauksessa tarpeen herääminen ja akuutti informaatio eivät kohtaa. Tällöin olennaista on synnytetty mielikuva tarjonnasta ja sen saatavuudesta. Tarpeen aktivoituminen saa asiakkaan joko ottamaan yhteyttä yritykseen tai etsimään informaatiota ao. tilanteessa käytettävissä olevista lähteistä. Verkko tarjoaa mahdollisuudet molempiin ja näiden lisäksi vielä laajaan tarjonnan analysointiin ja jopa hankinnan tekemiseen. Näin verkkoa voidaan käyttää sekä aktiivisena viestinnän välineenä että etäasiointijärjestelmänä. Olennaista kuitenkin on sekä yrityksen tunnettuus ja tarjontamielikuva että verkkopalvelun tunnettuus ja käytettävyys. Verkko ei siis ole irrallinen osio, vaan yrityksen koko liiketoimintaan integroitava kysynnän ja tarjonnan eli asiakashallinnan tehostamisen väline. Kysynnän ja tarjonnan hallinta vs. informaatio Kysyntämarkkinointi = Kysynnän hallinta tuote- ja ostopaikkaviestintä: tuote-, imago-, palvelu- ja synergiamielikuvat tuotteen ja ostopaikan kysynnän luominen, suuntaaminen ja vahvistaminen Viestinnän tavoittavuus ja ajoitus Tiedon aktiivinen vastaanotto Valinta-arvot vs. viestinnän sisältö Tarpeen voima, kesto, tiheys ja taustalla olevat herätteet Tarpeet vs. toiminta Tarpeen, arvojen ja hyötykäsitysten ohjaama asiakaskäyttäytyminen Hyödyt vs. toiminta Tarjottujen hyötyjen ja valinta-arvojen yhteensopivuus Tarjonnan tunnettuus ja saavutettavuus Tarjonnan aktiivinen analyysi Tarjontamielikuvat vs. valinta-arvot tuotteen ja ostopaikan vahvuuksien, vaihdannan ja asiakkuuden kehittäminen tuote- ja ostopaikkatarjonta: tuote-, imago-, palvelu- ja synergiavahvuudet Tarjontamarkkinointi = Tarjonnan hallinta Verkko voi siis palvella sekä löytämistä että löytymistä. Se palvelee sekä asiakasta että asiakkaan ehdoin myös yritystä. Verkossa aloitteentekijä on asiakas, perinteisessä mediassa taas yritys. Verkko mahdollistaa koko valintaprosessin aina tiedon hankinnasta ostamiseen. Lisäksi se mahdollistaa molemmille osapuolille kanta-asiakkuusjärjestelmän eli pysyvien suhteiden luomisen ja näin helpon ja edullisen tavan saada aikaan kummankin edun mukaista vaihdantaa. Viestinnässä olennaista on se, että asiakas ohjaa prosessia eli valitsee tarvitsemansa informaation itse. Tämä edellyttää laajaa ja syvää tietosisältöä, joka monipuolisen linkityksen 5

6 kautta tarjoaa mahdollisuudet halutun tiedon saantiin. Myös luokitukset, sivukartat ja hakukoneet ovat toivottavia, jos palvelun sisältö on laaja. Edelleen palvelu vaatii välineet tiedon käsittelyyn ja tallentamiseen eli asiakkaalla tulee olla mahdollisuus arkistoida haluamansa tieto. Tällaiset työkalut tulee portaalissa rakentaa tuottajille tai suoraan käyttäjille. Myös kontaktietoja varten tulee tarjota arkisto ja yhteydet esim. käyttäjän sähköpostiosoitteistoon. Verkko mahdollistaa palvelun käyttäjälle: - tarjonnan laajan ja nopean analysoinnin tarpeen herättyä - juuri tarpeita vastaavan tarjontainformaation hankinnan - päätöksen tekemiseen tarvittavan tiedon riittävyyden - tarjontainformaation käytettävyyden ja taltioinnin - ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin - välittömän tarvetta vastaavan hankinnan - oman tuottajaverkon luomisen tieto Kysynnän ja tarjonnan integrointi tieto - oman asiakasverkon luomisen - välittömän asiakastarpeen täyttämisen - ajasta ja paikasta riippumattoman palvelun - tuotetun informaation käytön päätöstilanteessa - tarpeet kattavan informaatiosisällön rakentamisen - juuri käyttäjän tarpeita palvelevan tarjontaviestinnän - oman tarjontatiedon saavutettavuuden kohdeyhteisössä Verkko mahdollistaa palvelun tuottajalle: Käyttäjien näkökulmasta verkkotoiminnassa on vielä useita puutteita, jotka liittyvät sekä palveluiden tunnettuuteen, sisältöön, käytettävyyteen, kustannuksiin ja imagoon sekä verkkoja fyysisen maailman integrointiin. Käyttöä rajoittavat mm. fyysinen osaaminen, henkinen käyttökynnys sekä käytön ja laitteiden kustannukset. Edelleen ongelmana on ollut verkon ja erilaisten fyysisten palveluiden kuten logistiikan, perinteisen median ja maksutapojen liittäminen verkko-palveluiden yhteyteen. Näin reaalimaailman toimijoiden tarve on kasvanut verkkotoiminnassa; verkko ei ole omavarainen järjestelmä, vaan se vaatii tuekseen perinteisen liiketoiminnan muotoja. Verkkotoiminnan kehittämisen edellytys on tuntea ja tunnustaa olemassa olevat esteet verkon käytölle niin tuottajien kuin käyttäjien näkökulmasta. Puutteiden korjaaminen edellyttää useiden reaalimaailman toimijoiden yhteistyötä. Pelkkä media-, kommunikaatio- ja informaatioteknologian kytkentä ei riitä, vaan vaade on useiden alojen nykyisten liiketoimintakonseptien kytkemiseen yhteen uudessa teknologiapohjassa. 6

7 Verkkopalveluiden kehittäminen on ensisijaisesti uuden liiketoimintakonseptin luontia käyttäen hyväksi teknologian tuomia mahdollisuuksia. Liiketoimintaa ohjaavat aina asiakastarpeet ja teknologia sinänsä tuo vain uusia instrumentteja näiden tarpeiden tyydyttämiseen. Teknologia ei siis ole itsetarkoitus vaan apuväline liiketoiminnan kehittämiseen. Verkkopalveluiden ongelmat 1. Palveluiden tunnettuus - käyttäjäpenetraatio, tarjonnan laajuus, imago 2. Palveluiden löytyminen - sivustomäärä, hakutekniikat, osoitteet, portaalilogiikka 3. Palveluiden käytön hallinta - laitekäyttö, sovelluskäyttö, ohjelmakäyttö 4. Palveluiden käytön kustannukset - päätelaitteet, internetliittymät, käyttöyhteydet 5. Palveluiden tekninen käytettävyys - tietoliikenne, palvelimet, sovellustekniikka 6. Palveluiden sisältö ja rakenne - sisällön laatu, sisällön haku, sisällön hyödyntäminen 7. Palveluiden sisällön valvonta - tuottajavalvonta, sivustovalvonta, portaalilogiikka 8. Palveluiden käytön turvallisuus - toimijatunnistus, salaustekniikka, tietosuoja, laitesuoja 9. Integroidun asiakaspalvelun puute - fyysinen toiminnan ja verkkotoiminnan kytkennät 10. Mediaintegraation puute - verkon ja medioiden rooli vs. käyttäjät ja tuottajat 7

8 2. Portaali verkkomarkkinoinnin alustana Yhteisöportaali on määrätylle yhteisölle kohdistettu erilaisten käyttöliittymien ja päätelaitteiden kautta toimiva verkkopalvelu, jonka sisällön ja sen tuottajien määrityksestä, koordinaatiosta ja valvonnasta vastaa portaalin haltija. Portaalin haltijan strategisista tavoitteista, määritetystä liiketoiminta-alueesta ja resursseista riippuen portaali sisältää erilaisia tieto-, viihde- ja kauppa-palveluja sekä toiminnan ohjauksessa tarvittavat asiakashallintajärjestelmät. Portaalin vetovoima ja liiketoimintapotentiaali perustuu sen sisältöpalveluiden laatuun ja laajuuteen sekä erilaisten toimijoiden yhteistyöhön: Media tuo sisällön ja informaation hallintaprosessit, asiakassuhteet tiedon tuottajiin ja käyttäjiin, vahvan, hyväksytyn brandin sekä kanavan, jonka avulla palvelu markkinoidaan sekä tuottajille että käyttäjille. Operaattorit tuovat yhteydet, joiden avulla palveluita voidaan erilaisin käyttöliittymin hyödyntää. Järjestelmätoimijat tuovat teknisen alustan, jonka avulla palvelut tuotetaan ja muokataan käyttäjien saavutettavissa olevaan muotoon. Yhdessä osaamisalueet mahdollistavat verkkoliiketoimintajärjestelmän rakentamisen, joka sekä hyödyntää että hyödyttää portaalin haltijan nykyistä markkina-asemaa. Yhteistyö muiden portaalitoimijoiden kanssa antaa lisäksi mahdollisuuden yhteisöportaalin liiketoiminnan laajentamiseen ja jopa kansainvälistämiseen. Yhteisöportaali Valittua yhteisöä palvelevan sisältö- ja asiakashallintaosaamisen sekä media-, kommunikaatio- ja informaatioteknologian integrointiin nojaava media-, markkinointija verkkoliiketoimintajärjestelmä. 8

9 Verkkopalvelun mahdollisia käyttäjiä ovat yhteisöön kuuluvat yksityishenkilöt, yritykset ja erilaiset julkiset toimijat ml. järjestöt ja yhdistykset. Samat toimijat ovat myös portaalin palveluiden tuottajia. Roolit käyttäjinä ja tuottajina pohjautuvat portaalin määritettyyn liiketoiminta-alueeseen eli mitä laajempi palvelualue on, sitä enemmän erilaisia tahoja mukaan sitoutuu. Palvelun haltijat vastaavat järjestelmästä, jonka avulla tuotetut palvelut ja palveluiden kysyntä saatetaan yhteen. Tavoite on luoda ansaintalogiikat, jotka pohjautuvat sekä palveluiden käyttöön että palveluiden tuottamiseen. Portaalin haltijat voivat myös itse olla palveluiden tuottajia eli ne voivat käyttää verkkopalvelua oman perusliiketoimintansa tehostamiseen ja laajentamiseen. Tällöin ne ovat palvelun tuottajina itsensä asiakkaita. Palvelun haltijoille portaali on siis sekä nykyisen liiketoiminnan tukijärjestelmä että uusi liiketoiminnan muoto. Oma asiakkuus antaa mahdollisuuden tarkastella portaalia myös palvelun tuottajan näkökulmasta. Portaalin toimijat Palvelun käyttäjät - yksityiset, yritykset, yhteisöt - portaali palveluiden lähteenä - palveluiden kysyntä Integrointi Palvelun haltijat - sisällön, käytön ja tiedon haltijat - portaali liiketoimintana - kysynnän ja tarjonnan integrointi Integrointi Palvelun tuottajat - yritykset, yhteisöt, yksityiset - portaali palveluiden kanavana - palveluiden tarjonta Verkkopalveluiden ajasta ja paikasta riippumattomuus mahdollistaa sekä yhteisön sisäisten toimijoiden tehokkaan integroinnin että palveluiden ulottamisen yhteisön ulkopuolisiin toimijoihin. Yhteisön sisällä portaalin tulee mahdollisimman laajasti kattaa koko tarjonta sekä taata palveluiden käytettävyys mahdollisimman laajalle yleisölle. 9

10 Portaalin tulee myös mahdollistaa yhteisön käyttäjien pääsy ulkopuolisiin palveluihin ja tuottajien tarjonnan laajentaminen yhteisön ulkopuolelle. Jos portaalin vetovoima on riittävä, se voi ulottaa toimintansa myös yhteisön ulkopuolisten toimijoiden integrointiin ja näin laajentaa perusyhteisöä. Yhteisöllisyys on portaalin ohjaava näkökulma eli perustavoite on yhteisön käyttäjien ja tuottajien integrointi. Samalla kuitenkin on mahdollista laajentaa palvelussisältöä ulkopuolisella tarjonnalla ja palvelukysyntää ulkopuolisilla käyttäjillä. Kyse on strategisen liiketoiminta-alueen määrittämisestä ja kehittämisestä aivan samalla tavalla kuin missä liiketoiminnassa tahansa. Portaali vs. toimijoiden palvelu Yhteisön sisäiset käyttäjät Yhteisön ulkopuoliset käyttäjät Yhteisön sisäiset tuottajat Portaali yhteisön sisäisen kysynnän ja tarjonnan integroijana Portaali yhteisön tuottajien kysyntäpotentiaalin laajentajana Yhteisön ulkopuoliset tuottajat Portaali yhteisön käyttäjien tarjontapotentiaalin laajentajana Portaali yhteisön ulkopuolisen kysynnän ja tarjonnan integroijana Verkkopalveluissa yhteisön määrittäminen pohjautuu liiketoiminta-alueen rajaamisen elementteihin eli käyttötarpeisiin, asiakastyyppeihin ja fyysiseen alueeseen. Käytännössä määritys edellyttää kannanottoa kaikkiin kolmeen osa-alueeseen; mitä väljemmät rajat, sitä enemmän vaaditaan panostusta ja sitä vaikeampi on johtava markkinaasema saavuttaa. Kyse on siis resurssien ja potentiaalin yhtäaikaisesta tarkastelemisesta. Liian laaja reviiri tarkoittaa strategista ahneutta, jonka seuraukset saattavat olla tunnetut. Kun yhteisö on määritetty, edetään sisällön, imagon, palvelun, resurssien ja teknologian määritykseen, jota ohjaa määritetyn yhteisön palveltavaksi valitut tarpeet. Tarpeiden ja palveluiden yhteen saattamiseen tarvitaan järjestelmät, joiden avulla mahdollistetaan sisällön tuottaminen ja sen hyödyntäminen. Palvelun hallinta on siis sekä liiketoiminnan strategian määrittämistä, operatiivista toteuttamista että jatkuvaa strategian ja toimenpiteiden revisiointia portaalin kehittämiseksi. 10

11 Portaaliyhteisön määritys Potentiaali vs. resurssit Käyttöalueyhteisö Asiakasalueyhteisö asiakastyyppi Portaalin imago käyttötarve Portaalin resurssit Portaalin sisältö Yhteisön tarpeet Potentiaali vs. resurssit Portaalin asiakashallinta Portaalin teknologia Potentiaali vs. resurssit Fyysinen alueyhteisö maantiede Portaalin perustavoite on tuottajien ja käyttäjien yhteen saattaminen. Tällöin portaalin hallintajärjestelmien lisäksi sekä tuottajille että käyttäjille on taattavat resurssit, joiden avulla palveluita tuotetaan portaalin brandin vaatiman laadun mukaisesti ja niitä voidaan hyödyntää joustavasti ja turvallisesti. Jotta verkkopalvelu täyttäisi em. vaatimukset, tarvitaan monentyyppisiä toimijoita sekä itse portaalin rakentamiseen että palveluiden tuotannon ja käytön mahdollistamiseen. Toimijoiden moninaisuus osoittaa sen, että millään nykyisellä toimijalla ei ainakaan valmiina ole niitä palveluita, jotka järjestelmään vaaditaan. Näin portaali edellyttää strategisia kumppanuuksia ja erilaisia alihankkijoita, joita sanomalehden näkökulmasta on kommunikaatio- ja informaatioalan kilpailun kiihtyessä tarjolla yhä enemmän. Avainkysymyksiä verkkopalveluliiketoiminnan määrittämisessä on kunkin toimijan rooli portaalin johtamisessa. Palvelusisältö ja yhteisönhallinta ovat joka tapauksessa teknologian ylittävät kriittiset portaalitoiminnan menestystekijät. Käyttäjien suhde ja sidos portaaliin syntyy sisältötarjonnasta ja sen tuottamista hyödyistä. Perusmotiivi portaalin käytölle on siis sisältö, jonka saatavuutta ja käytettävyyttä teknologian avulla edistetään. 11

12 Yhteisöportaalin palvelutoimijat Mediapalvelut Logistiikkapalvelut Palvelun käyttäjät Portaalipalvelun kysyntä ja kysynnän resurssit Palvelunhaltija Maksupalvelut Resurssit sisällönhallinta tiedonhallinta Järjestelmäpalvelut käytönhallinta yhteisönhallinta Tutkimuspalvelut Resurssit Resurssit Koulutuspalvelut Resurssit Resurssit Portaalipalvelun tarjonta ja tarjonnan resurssit Palvelun tuottajat Resurssit Resurssit Operaattoripalvelut Resurssit Resurssit Resurssit Internetpalvelut Ohjelmistopalvelut Laitepalvelut Perinteinen portaali vain saattaa yhteen käyttäjät ja tuottajat. Palvelu toimii pelkästään yhdistäjänä, jolloin valtaosa informaatiosta ohittaa portaalin haltijan eikä mahdollista infomediary-toimintaa eli vaihdantaa palvelevaa käyttäjä- ja tuottajainformaation hallintaa. Portaali on siis perinteisen mediamaisen toiminnan siirtämistä verkkoon, ei verkkoteknologian todellista hyödyntämistä liiketoiminnan perustavoitteiden edistämisessä. Edellä mainittu saa myös aikaan sen, että portaalissa haltijan tuottojen kerryttäminen on huomattavan rajallista ja vaatii pitkän ajan ennen kuin palveluista ollaan valmiita maksamaan, koska ne eivät tuota selkeää lisäarvoa perinteiseen toimintaan verrattuna. Erityisesti palveluiden määrän jatkuva kasvu ja niiden helppo kopiointi vaikeuttavat erilaistumista ja näin tuottojen synnyttämistä. 12

13 Rakenne palvelut Linkkiportaali Verkon käyttäjäpalvelut Resurssituottajat Verkkopalveluiden tuotanto, käyttö- ja rakenneresurssit Verkon tuottajapalvelut Palvelun käyttäjä Käyttäjän sisältöja käytönhallintajärjestelmä Käyttäjän ja tuottajan suora interaktio Palvelun tuottaja Tuottajan sisältöja asiakashallintajärjestelmä Palveluiden välitys Portaalipalvelu Verkkopalveluiden käyttäjien ja tuottajien integrointijärjestelmä Palveluiden välitys Integroidun verkkopalvelun ydin on asiakashallinta eli kaiken verkossa tapahtuvan liikenteen kuljettaminen yhden pisteen kautta. Tämä mahdollistaa informaationhallinnan ja sen myötä kohdennetun kysynnän ja kohdennetun tarjonnan filosofian. Edelleen asiakashallinnan keskittäminen mahdollistaa käyttäjien ja tuottajien sertifioinnin, haluttaessa anonyymin palvelun, käyttäjien suojauksen roskapostilta, tuottajien tietopalvelun ja erilaisiin partneruuksiin perustuvan käyttäjien ja tuottajien kokonaisvaltaisen palvelun. Palvelu voidaan laajentaa aina kaupankäyntiin ml. toimitus- ja maksupalvelut. Siksi myös palvelunhaltijan tuottopotentiaali on aivan toinen kuin linkkeihin perustuvassa portaalissa. Integroitu verkkopalvelu on siis järjestelmä, jossa interaktioiden seurannan avulla voidaan johtaa ja hallita liiketoimintaa käyttäen hyväksi toimijoita ja toimijoiden käyttäytymistä kuvaavia profiileja. 13

14 Integroitu portaali Käyttäjäpalvelut Palvelunhaltija Arvoprofiilit Verkkoprofiilit Hakuprofiilit Palveluprofiilit Rekisteröintiprofiilit Strategia Tuottajapalvelut Palvelun käyttäjät Informaatio Palvelun tuottajat Yksityisasiakkaat Yhteisöasiakkaat Palvelu Viestintä Asiakashallinta Sisältökysyntä Sisältötarjonta Tietopalvelut Viihdepalvelut Yritysasiakkaat Lisäarvot Kauppapalvelut Käyttäjäresurssit Rakenne Kommunikaatiojärjestelmät Tiedonhallintajärjestelmät Tilaustenhallintajärjestelmät Maksunhallintajärjestelmät Markkinointijärjestelmät Tutkimusjärjestelmät Resurssituottajat Tuottajaresurssit Verkkopalvelun asiakashallintajärjestelmä koostuu neljästä osa-alueesta, joiden tavoitteena on markkinoida ja kehittää portaalin sisältöä sekä edistää palveluiden käytettävyyttä ja käyttöä: Asiakasinformaatio: Toiminnassa ja sen kehittämisessä tarvittava markkinoita kuvaava tieto ja sen lähteet; tämä informaatiojärjestelmä on koko portaaliliiketoiminnan perusta, joka mahdollistaa palvelusisällön jatkuvan kehittämisen ja personoidun käytön. Asiakasviestintä: Asiakkaisiin suunnattava markkinointiviestintä, jonka avulla vaikutetaan sekä palveluiden tuottajiin että käyttäjiin. Asiakaspalvelu: Asiakkaiden tarvitsemat palvelut asiakasprosessin eri vaiheissa; mitä keskitetympi palvelu on, sitä vahvempi asema portaalin haltijalla on ja sitä voimakkaammin tuottajat ovat sidoksissa portaaliin. Asiakaslisäarvot: Asiakkaiden sitouttamiseen tähtäävät tuki- ja palkitsemis-järjestelmät; portaalin eri toimijoiden ja toimintojen avulla tuotettavat maksulliset tai asiakkuuteen pohjautuvat edut, jotka palvelevat ja palkitsevat sekä käyttäjiä että tuottajia. Asiakashallintajärjestelmän tehtävä on myös verkkopalvelun haltijoiden oman perusliiketoiminnan tukeminen; informaatioon pohjautuva viestinnän kohdentaminen, asiakaspalvelu ja kanta-asiakaspalkitseminen ovat olennaisimmat alueet. 14

15 Verkkopohjaisen asiakashallinnan osa-alueet Asiakasviestintä mediaviestintä internetviestintä ml. hakemistot aloitussivuviestintä viestintä, sms; osoiteoptiot saitin sisäinen syventävä tieto saitilta linkitetty laajentava tieto referenssit, testit, demot, promootiot Asiakasinformaatio asiakastiedon keruu ja päivitys tietokanta-analyysit käyttö- ja käyttäjätilastointi verkkotutkimus (kyselyt, paneelit) saittitestaus ja -kehitys asiakaspalautejärjestelmät asiakaskilpailut Käyttäjähallinta Integraation hallinta Tuottajahallinta Asiakaslisäarvot palvelun sertifiointi ja branding opastuspalvelut (tekniikka, sisältö) yhteys-, laitteisto-, ohjelmistopalvelut internetpalvelun kanta-asiakasedut fyysisen palvelun kanta-asiakasedut yhteisön jäsenten palkitseminen yhteisön kehittäminen ja laajennus Asiakaspalvelu asiakaskyselyt ja -haut, neuvonta esite-, luettelo-, informaatiopyynnöt yhteyspyynnöt, yhteysseuranta tilaustenkäsittely, tilausvahvistus hinnoittelupalvelut, maksupalvelut toimituspalvelut, toimitusseuranta asiakastuki, asiakaspäivystys Yhteisöportaalin liiketoiminta edellyttää asiakas-, sisällön-, tiedon- ja käytönhallintajärjestelmien integraatiota; mitä suurempi osa järjestelmistä on portaalin haltijalla, sitä vahvempi on liiketoiminnan ja asiakkuuksien hallinta, osuus portaalin tuottopotentiaalista sekä kytkentä haltijan perusliiketoimintaan. Käyttäjähallinnan informaatiojärjestelmän avulla ensiksi määritetään tarjonta, joka tuottajahallinnan järjestelmin portaaliin synnytetään. Tarjonnan aikaansaanti edellyttää tuottajien tiedonhallintapalveluita, sisällönsuunnittelu- ja sisältöpalveluita sekä tuottajien portaalitoimintaan tarkoitettuja asiakashallintapalveluita. Tarjonta markkinoidaan yleisölle portaalin käyttäjähallinnan viestintä-, palvelu- ja lisäarvojärjestelmien avulla. Ennen käyttäjämarkkinointia tarvitaan käytönhallinta-palvelut, joilla portaalin tarjonta on fyysisesti saavutettavissa. Näitä ovat internet-liittymiin ja sisällön käyttöön tarvittavat ohjelmistot, yhteydet ja laitteet sekä käyttäjien koulutus-, opastus- ja tukipalvelut. Portaalin perusansainta muodostuu tuottajien portaalin tilasta ja palveluista sekä käyttäjien sisällöstä ja palveluista maksamista korvauksista. Ansainta on analoginen medialiiketoiminnan kanssa, mutta verkon teknologian edellyttämät palvelut portaalin sisällön tuotannossa ja käytössä laajentavat tuottopotentiaalia. Mitä paremmat valmiudet portaalin haltijalla on tarjota vaadittavat palvelut itse ja mitä vahvempi asema suhteessa tarvittaviin partnereihin portaalin haltijalla on, sitä suurempi on haltijan tuottopotentiaali ja myös vapaus rakentaa portaali tukemaan perusliiketoimintaa kytkemällä yhteen portaalin ja perusliiketoiminnan asiakas-hallinta; käyttäjä- ja tuottajasuhteet, vahva brandi, mediasisältöjen ja -kanavien hallinta, it-osaaminen sekä käytönhallinnan jatkuva hajautuminen antavat mediakonsernille ylivoimaisen roolin yhteisöportaalin liiketoiminnan haltijana. 15

16 Yhteisöportaalin kokonaislaajuus voi olla kuvatun kaltainen. Palveluiden laajuuden ja syvyyden määräävät ensisijaisesti käyttäjien tarpeet ja valmiudet portaalin käyttöön, toiseksi palvelun tuottajien määrä ja palveluiden sisällöllinen ja toiminnallinen laatu sekä kolmanneksi portaalin haltijoiden strateginen tavoitetaso ja sen edellyttämät resurssit. Em. kriteerien pohjalta määrittyy portaalin rakentamisessa sisällön toteutus-järjestys ja kunkin vaiheen ajoitus. Potentiaalisen kokonaisuuden hahmottaminen on edellytys sille, että portaalin rakentaminen etenee kohti tavoitetta. Kun kokonaisuus on selvillä, tiedetään mihin kukin palvelu sijoittuu ja miten se tukee portaalin rakentumista. Portaalin kaksi perusaluetta ovat sisältöpalvelut ja asiakashallinta. Asiakashallinta tekee portaalista yhteisön, jota palvelun haltijat ohjaavat. Se mahdollistaa portaalin kehittämisen ja personoidun käytön ja siksi se on toiminnan ydin. Asiakashallinta edellyttää käyttäjän tunnistusta, jolloin rekisteröityminen perustellaan käyttäjän saamilla hyödyillä ja eduilla. Näin osa sisällöstä ja lisäarvopalvelut ovat vain rekisteröityneiden käyttäjien saatavilla. Samalla voidaan erikseen palkita portaalin haltijoiden perusliiketoiminnan kanta-asiakkaita esim. lehden tilaajia, puhelinliittymäasiakkaita jne. Yhteisöportaalin palvelusisältö Tietopalvelut Viihdepalvelut Kauppapalvelut Yhteisönhallinta Uutispalvelut Ajantasaiset informaatiopalvelut Käyttötietopalvelut Päivittäisen elämän informaatiopalvelut AV-palvelut Kuva- ja ääniviihdepalvelut Lukemistopalvelut Lukemisto- ja julkaisupalvelut Fyysiset tuotteet Fyysisen e-kaupan palvelut Digitaalituotteet Virtuaalisen e-kaupan palvelut Käyttäjähallinta Käyttäjäinformaatio Käyttäjäviestintä Käyttäjäasiakaspalvelu Käyttäjälisäarvot Hyötytietopalvelut Ammattimaiset informaatiopalvelut Hakemistopalvelut Haku- ja hakemistopalvelut Ohjelmistopalvelut Peli ja hyötyviihdepalvelut Yhteisöpalvelut Yhteisö- ja viestintäpalvelut Virtuaalipalvelut Elämys- ja promootiopalvelut Kuluttajapalvelut Verkkokaupan kuluttajapalvelut Tuottajahallinta Tuottajainformaatio Tuottajaviestintä Tuottaja-asiakaspalvelu Tuottajalisäarvot 16

17 Verkon liiketoimintatavoitteiden mukaisesti kauppapalvelut jakautuvat neljään tasoon yksittäisen toimijan tason ja integraatioasteen mukaisesti. Integraatio-asteen nousu tarkoittaa yhteisen tarjonnan tuottamaa vetovoiman kasvua ja samalla keskitettyjen toimintojen aikaansaamaa kustannussynergiaa. Ensimmäinen taso yrityksen kannalta on fyysisen kaupan laajentaminen verkkoon nykyisen liiketoiminta-alueen laajentamiseksi. Toinen taso on pelkästään verkossa toimiva kauppa, jossa kaikki tarvittavat toiminnot pohjautuvat verkon teknologian hyödyntämiseen. Kolmas taso saattaa yhteen erilaiset verkkokaupat, jolloin erityisesti palvelun löydettävyys tehostuu ja samalla yksittäinen toimija voi hyödyntää synergiaa, jonka kauppayhteisö tarjoaa erilaisten asiakashallintaan tarvittavien järjestelmien ja resurssien myötä. Neljäs taso on integroitu verkkokauppakeskus, joka tarjoaa eri tuotealojen palveluita ja jossa koko asiakashallinta on keskitetty. Kyse on siis virtuaalisesta ostoskeskuksesta, jossa yhdistyvät tarjonnan monipuolisuus ja yhteinen, kaikkia toimijoita palveleva asiakashallintajärjestelmä. Olennaista yksittäisen verkkotoimijan näkökulmasta on varmistaa oman tarjonnan löydettävyys hyödyntämällä em. tarjontasynergiaa joko johtavissa portaaleissa tai hakemistotyyppisissä integraatiopalveluissa. Verkkomarkkinoinnin tasot Verkkokauppa verkossa toimiva erikoiskauppa koko tuotteisto verkkokaupassa verkko markkinointikanavana verkko asiakashallintajärjestelmänä verkko asiakaspalvelujärjestelmänä elektroniset maksujärjestelmät uuden logistiikan rakentaminen Fyysinen kauppa kaupan laajentaminen verkkoon valitut tuotteet verkkokaupassa verkko jakelukanavana perinteinen markkinointi perinteinen asiakashallinta perinteinen maksujärjestelmä perinteinen logistiikka Kysynnän hallinta Integraation hallinta Tarjonnan hallinta Verkkokauppakeskus verkossa toimiva ostoskeskus yhteinen tuotteisto verkkokaupassa integroitu markkinointijärjestelmä integroitu asiakashallintajärjestelmä integroitu asiakaspalvelujärjestelmä integroitu lisäarvojärjestelmä integroitu maksujärjestelmä integroitu logistiikka Verkkokauppayhteisö käyttöaluepohjainen kauppapalvelu käyttöalueen mukainen tuotteisto integroitu markkinointijärjestelmä integroitu asiakashallintajärjestelmä integroitu asiakaspalvelujärjestelmä integroitu lisäarvojärjestelmä toimijakohtaiset erityispalvelut 17

18 3. Internetin käyttö markkinoinnissa Verkon käyttöaste on suoraan kytkennässä palveluiden kykyyn täyttää asiakkaiden tarpeet niin palvelusisällön kuin palveluiden käytettävyyden osalta. Mitä paremmin tarpeet tunnetaan ja täytetään ja mitä tunnetumpi palvelu on, sitä enemmän käyttäjiä palvelulla on. Olennaista on rakentaa verkkoon valittujen segmenttien määrättyjä käyttö-tarpeita (kuten asunnon, auton, matkan jne. hankinta) palvelevia järjestelmiä, jotka sisällöltään kattavat alan tarjonnan ja joista myös löytyy yksityiskohtainen informaatio hankintapäätösten tekoon. Edelleen olennaista on palvelun markkinointi perinteisessä mediassa sekä palvelun sisällön, palvelun osoitteen että palvelun käyttöopastuksen osalta. Sisällön tuottajat tuovat palveluun käyttäjien tarpeita vastaavan tarjonnan. Tarjonta syntyy eri toimijoiden sisällön keskittämisestä palveluun. Sisällön laajuus ja syvyys yhdessä palvelun tunnettuuden, arvostuksen ja käytön osaamisen varmistavan markkinoinnin kanssa ovat edellytys verkkopalvelun liiketoiminnalle tuottamille hyödyille. Verkkopalvelua ylläpitävän perinteisen median tehtävä on koostaa yhteen tarjonta, laajentaa palvelun sisältöä hallussaan olevalla informaatiolla, luoda ja ylläpitää tekninen alusta palvelulle, ohjata ja opastaa käyttäjät palveluun sekä tuoda oma vahva brandinsä tukemaan palvelun luotettavuutta. Internetpalveluiden kysyntä riippuu aina tarjonnasta; tarpeita vastaan tarjonnan rakentaminen luo verkon käytön trendit eivät eri tahojen ennusteet. Internet liiketoiminnassa Internetin käyttö ja erityisesti sen hyötykäyttö ovat selkeässä kasvussa Internetin käytön kasvu perustuu palveluiden sisältöön, käytettävyyteen ja niiden tunnettuuteen Verkkopalvelun sisältö edellyttää asiakkaiden tarpeiden mukaista tarjonnan laajuutta ja päätöksenteossa tarvittavaa informaation määrää Verkkopalvelun käytettävyys edellyttää internetin teknologian tarjoamien mahdollisuuksien tuntemista ja niiden todellista hyödyntämistä Verkkopalvelun tunnettuus edellyttää perinteisen median käyttämistä sekä asiakkaiden ohjaamisessa palveluun että palvelun käytön opastamisessa Verkkopalvelun hyödyntäminen liiketoiminnassa edellyttää yhteistyötä sekä toimialan sisällä että verkkotoimintaan panostavan johtavan median kanssa Verkossa tulevaisuutta ei kannata ennustaa. Se tulee rakentaa. 18

Asiakashallinnan kehittäminen vs. markkinointi. KTT Heikki Eerola Medec Oy

Asiakashallinnan kehittäminen vs. markkinointi. KTT Heikki Eerola Medec Oy Asiakashallinnan kehittäminen vs. markkinointi Markkinoinnin tehtävä Liiketoiminnan on vaihdannan aikaansaanti päämäärä integroimalla on kysyntä vaihdanta. ja tarjonta. Asiakashallinnan tarkoitus Asiakashallinta

Lisätiedot

Sanomalehden yhteisöportaali

Sanomalehden yhteisöportaali Sanomalehden yhteisöportaali Sanomalehden ja mediakonsernin portaalipalvelun tavoitteet, palvelusisältö ja portaalin rakentaminen. 1. Yhteisöportaali Yhteisöportaali on media-, informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan

Lisätiedot

Yrityksen asiakashallinnan kehittäminen KTT Heikki Eerola

Yrityksen asiakashallinnan kehittäminen KTT Heikki Eerola Yrityksen asiakashallinnan kehittäminen KTT Heikki Eerola Asiakashallinnan kehittämisen tavoite on luoda asiakaslähtöinen liiketoimintamalli, jonka avulla määritetään ja tuotetaan valitun liiketoiminta-alueen

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen marko.viljanen@jm.eto.fi gsm 041-5340051 Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen Customer Experience Design 21.10.2014 Tunnistaminen, avaaminen ja kehittäminen Haluamme

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

HANKIMME TEILLE ASIAKKAITA

HANKIMME TEILLE ASIAKKAITA HANKIMME TEILLE ASIAKKAITA Timo Häkkinen Technopolis Tampere 21.11.2014!"#$%&'%(()*+,-'.#%/0 MicroMedia Palvelut PÄÄTTÄJÄ- TIEDOT TÄSMÄ- MARKKINOINTI ASIAKAS- DIALOGI MARKKINOINTI- KONSULTOINTI MARKKINOINTI-

Lisätiedot

Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen. Case: JYP Juniorit Yhteisökortti. Mobile intelligence

Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen. Case: JYP Juniorit Yhteisökortti. Mobile intelligence Mobile intelligence Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen Case: JYP Juniorit Yhteisökortti Jussi Jalasaho - JYP Juniorit Ry Timo Wallius - Arena Interactive Oy

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma

VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma Nina Mesiranta, KTT ERIKA 2020 -tutkimushanke Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Retail Research Brunch 2012 Ylikanavainen

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä Brändin arvonmääritys ISO 10668 Sisältö ja hyödyt käytännössä ISO 10668 taustaa Standardin nimi: Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen Vahvistettu 20.9.2010 SFS:n

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014 1 Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa Mikael Aro 4.12.2014 2 VR Matkustajaliikenne tarjoaa kauko- ja lähiliikenteen matkustuspalveluita Kaukoliikenne Noin

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 1 ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 2 0. LÄHTÖKOHDAT Ei ole merkitystä, mikä on toimiala: liiketoiminnan lainalaisuudet ovat aina samat. Ei ole merkitystä, mikä

Lisätiedot

14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta

14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta 14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta Tavoitteena oli selvittää: Asiakaslehtien liikevaihto Suomessa, BtoC ja BtoB Nimikkeiden määrä ja volyymi Asiakaslehtien mainostulot sekä toimialat,

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Tervetuloa Näin tehostat asiakastyöskentelyä digitaalisesti -aamiaistilaisuuteen. Inspiratio JM emotion Element - Wellnator

Tervetuloa Näin tehostat asiakastyöskentelyä digitaalisesti -aamiaistilaisuuteen. Inspiratio JM emotion Element - Wellnator Tervetuloa Näin tehostat asiakastyöskentelyä digitaalisesti -aamiaistilaisuuteen Inspiratio JM emotion Element - Wellnator Ohjelma 8.00 Aamukahvi 8.15 Tervetuloa, Annele Bergman, Inspiratio 8.30 estrategia,

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

Mediaseurannan monet kasvot - Mittarista koko talon strategiseksi työkaluksi Lauri Sainio Asiakkuuspäällikkö News Engine Oy

Mediaseurannan monet kasvot - Mittarista koko talon strategiseksi työkaluksi Lauri Sainio Asiakkuuspäällikkö News Engine Oy Mediaseurannan monet kasvot - Mittarista koko talon strategiseksi työkaluksi Lauri Sainio Asiakkuuspäällikkö News Engine Oy Twiittaa: @somemonitor #MVV2014 Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Mediaseuranta

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Mainonnan päättäjien käsitykset kuluttajien suhtautumisesta mainontaan KTT Heikki Eerola 2002

Mainonnan päättäjien käsitykset kuluttajien suhtautumisesta mainontaan KTT Heikki Eerola 2002 Mainonnan päättäjien käsitykset kuluttajien suhtautumisesta mainontaan KTT Heikki Eerola 2 Tämä tutkimusraportti käsittelee suomalaisten johtavien mainostajien sekä media- ja mainostoimistojen edustajien

Lisätiedot

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain M-Brain on globaalisti toimiva tietopalvelu-, teknologia- ja konsultointiyritys Palvelumme ja ratkaisumme on räätälöity

Lisätiedot

A2: Vuorovaikutus ja viestintä

A2: Vuorovaikutus ja viestintä A2: Vuorovaikutus ja viestintä Vastuuprofessorit: Pirkko Oittinen (koordinoija) Marko Nieminen Tapio Takala Matti Vartiainen A3 moduuleissa Eero Hyvönen (YVJ) Matti A. Hämäläinen (YVJ) Eila Järvenpää (YVJ)

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

NETPLAZA. Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden. Suomen Seutuverkot ry syysseminaari. Tommi Linna

NETPLAZA. Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden. Suomen Seutuverkot ry syysseminaari. Tommi Linna NETPLAZA Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden Suomen Seutuverkot ry syysseminaari Tommi Linna Netplaza Oy Perustettu 1996 Työntekijöiden omistama, yli 20 työntekijää Liikevaihto 2014:

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!"#$%&'%(()*+,-'.#%/0

Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!#$%&'%(()*+,-'.#%/0 Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!"#$%&'%(()*+,-'.#%/0 Markkinoinnin tehtävät 1. Liidien tuottaminen 2. Liidien laadullistaminen 3. Tuotteiden ja palveluiden tunnettuuden kehittäminen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN NETTIPALVELUT s. 1/7 PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN RAKENNE Paikallisjärjestöjen omille sivuille pääsee suoralla osoitteella, joka on muotoa www.sak-paikalliset.fi/paikkakunta

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia tavoitteita Ville Laurinen Taustaa Ville Laurinen, toimitusjohtaja Perustanut Ambientian vuonna 1996 Verkkoliiketoiminnan ja erilaisten konseptien asiantuntija

Lisätiedot

Big-data analytiikka-alusta osana markkinoinnin kokonaisratkaisua

Big-data analytiikka-alusta osana markkinoinnin kokonaisratkaisua Big-data analytiikka-alusta osana markkinoinnin kokonaisratkaisua IAB Finland Big Data seminaari 6.6.2014 Fonecta Enterprise Solutions Mikko Hakala, Head of Business IT 105 asiakkuusmarkkinoinnin, analytiikan

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi Hitaat syövät nopeat TieVie-esitys 21.8.2002 Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi HCI Productions Oy perustettu 1998 - spin-off Human Capital Investment Oy:stä (1985) työntekijöiden

Lisätiedot

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA Verkkokauppa ja sähköinen markkinointi Nethit Oy Jani Lehtimäki 28.10.2013 SKJ Business Tämä materiaali ja kaikki siihen liittyvät oikeudet kuuluvat Nethit Oy:lle. Miksi verkkokauppa

Lisätiedot

TNS PäättäjäAtlas 2014

TNS PäättäjäAtlas 2014 Suomalaisen hankintapäättäjän muotokuva TNS Gallup paljastaa suomalaisen hankintapäättäjän muotokuvan TNS PäättäjäAtlas selvittää hankintapäättäjien ja hankintoihin osallistuvien määrät ja profiilit, heidän

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

One1 alueelliset lähienergiaratkaisut. Harri Kemppi

One1 alueelliset lähienergiaratkaisut. Harri Kemppi One1 alueelliset lähienergiaratkaisut Harri Kemppi One1 Oy One1 Oy on suomalainen Clean Tech-yritys Toimintamme pohjautuu uusiutuvan energian teknologioiden kehittämiseen ja keskittämiseen lähilämpö/korttelilämpö-tyyppiseksi

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen Kasvun haasteita Venäjällä strategia, myynti ja johtaminen Yritysten toiminta Venäjän markkinoilla (1) Venäjän markkinoiden liiketoimintastrategia on selkeästi määritelty Venäjän liiketoimintastrategia

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Kankaan alueen ICT-esiselvitys. Kari Aho Magister Solutions Oy Miska Sulander Cynetkey Oy

Kankaan alueen ICT-esiselvitys. Kari Aho Magister Solutions Oy Miska Sulander Cynetkey Oy Kankaan alueen ICT-esiselvitys Kari Aho Magister Solutions Oy Miska Sulander Cynetkey Oy Sisältö Tausta Kangas vetovoimainen edelläkävijä ICT-ratkaisut tukemassa tavoitteita Pääsy Internetiin Sovellukset

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Maaginen messuvalmennus VALLOITA VAELTAVAT ASIAKKAAT LUO TODELLISIA MYYNTILIIDEJÄ TAIVUTA MYYJÄSI TEKEMÄÄN TULOSTA

Maaginen messuvalmennus VALLOITA VAELTAVAT ASIAKKAAT LUO TODELLISIA MYYNTILIIDEJÄ TAIVUTA MYYJÄSI TEKEMÄÄN TULOSTA Maaginen messuvalmennus VALLOITA VAELTAVAT ASIAKKAAT LUO TODELLISIA MYYNTILIIDEJÄ TAIVUTA MYYJÄSI TEKEMÄÄN TULOSTA TaikuriLaurila Rementor Maagisesti erottuva ja tehokas messumyynnin koulutuskokonaisuus

Lisätiedot

UUDET BUSINESS-MALLIT JA ASIAKKUUDEN ELINIKÄINEN ARVO

UUDET BUSINESS-MALLIT JA ASIAKKUUDEN ELINIKÄINEN ARVO UUDET BUSINESS-MALLIT JA ASIAKKUUDEN ELINIKÄINEN ARVO Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi Miksi asiakaskokemus? Uskomme, että tulevaisuudessa parhaiten menestyvät organisaatiot

Lisätiedot

ARVOLUPAUKSET JA ASIAKASARVO FINANSSI- JA VAKUUTUSMARKKINOILLA. KTT Pekka Puustinen, Vakuutustieteen yliopistonlehtori

ARVOLUPAUKSET JA ASIAKASARVO FINANSSI- JA VAKUUTUSMARKKINOILLA. KTT Pekka Puustinen, Vakuutustieteen yliopistonlehtori ARVOLUPAUKSET JA ASIAKASARVO FINANSSI- JA VAKUUTUSMARKKINOILLA KTT Pekka Puustinen, Vakuutustieteen yliopistonlehtori Arvot vs. Arvo Arvot Pirkko-pissis Arvo Rampe-Raudottaja Nykyinen logiikka Vaihdannan

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN

STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN VENÄJÄÄ EDELLÄKÄVIJÖILLE: RUCOLA+ Miikka Raulo Matkailun ja elämystuotannon OSKE Miksi? Matkailu Venäjältä kasvoi 27% vuonna 2011, markkina, jonka saavutettavuus paranee edelleen.

Lisätiedot

Asiakaspalvelun l kehittäminen i / Itella

Asiakaspalvelun l kehittäminen i / Itella Asiakaspalvelun l kehittäminen i / Itella Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishanke Aloitusseminaari 1.2.2012 Jyrki Laakso, palvelujohtaja Itella Posti Oy 1 1.2.2012 Itella Oyj Itella lyhyesti

Lisätiedot