Verkkomarkkinointi KTT Heikki Eerola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkkomarkkinointi KTT Heikki Eerola"

Transkriptio

1 Verkkomarkkinointi KTT Heikki Eerola Perinteisen markkinointikäsityksen mukaisesti yritys on aktiivinen toimija, jonka tehtävä on ohjata kysyntää yrityksen tarjontaan. Myyntiorientoituneessa ajattelussa markkinoinnin vastuulle sälytettiin tarjonnan muunto rahaksi välittämättä siitä, miten hyvin tarjonta vastasi asiakkaiden tarpeita. Kyse oli siis manipulatiivisesta markkinoinnista, jossa asiakasvaikuttamisen keinoin uskottiin saatavan aikaan riittävä vaihdanta. Tarjonnan ja kilpailun lisääntyessä asiakkaiden valinnan vaihtoehdot kasvavat kuitenkin jatkuvasti. Tällöin vaihdannan edellytykseksi nousevat yrityksen tarjonnan tuottamat hyödyt suhteessa hintaan ja kilpailevaan tarjontaan. Hyötyjen ainoa arvioija on asiakas ja näin yrityksen on hyväksyttävä toiminnan pohjaksi asiakkaiden tarpeet, arvot ja motiivit. Asiakasodotusten ja -käyttäytymisen tuntemus on siis asiakashallinnan perusta. Ongelma kuitenkin on ihmisen käyttäytymisen ennakoimattomuus eli kysynnän aktivoitumisen taustalla olevien syiden moninaisuus. Tästä syystä yrityksen tulee kehittää rooliaan sekä aktiivisena kysynnän herättäjänä ja ohjaajana että aktiivisena tarjonnan tuottajana ja saatavuuden edistäjänä. Verkko antaa mahdollisuudet molempiin eli asiakashallinnan informaatio-, viestintä-, palvelu- ja lisäarvojärjestelmien kehittämiseen tavalla, joka tehostaa sekä kysynnän että tarjonnan hallintaa ja antaa mahdollisuudet molempien asiakassuhteen osapuolten eli yrityksen ja asiakkaiden aktiiviseen toimintaan. 1. Kysynnän ja tarjonnan integrointi verkossa Kohdennetussakin markkinoinnissa ongelma on asiakkaiden todellisten tarpeiden ja arvojen tunteminen. Tarpeiden herääminen perustuu lukemattomiin syihin eli herätteisiin, joita edes asiakas ei läheskään aina pysty ennakoimaan. Samoin arvot eli käsitykset tarpeen täyttymiseen johtavista kriteereistä muuttuvat usein hyvinkin nopeasti. Asiakas on ainoa, joka kussakin tilanteessa tuntee tarpeensa ja olennaisimmat valintakriteerinsä edes suhteellisen hyvin. Yritys joutuu aina toimimaan olettamusten varassa. Tilannetta parantaa huomattavasti panostus asiakkaiden todellisten tarpeiden ja arvojen jatkuvaan selvittämiseen. Kuitenkin yritys on aina askeleen jäljessä ja siksi myös asiakkaan rooli aloitteentekijänä tulisi ottaa markkinoinnin toiseksi lähtökohdaksi; yrityksen tulee tarjota mahdollisuus helppoihin ja nopeisiin ratkaisuihin, kun tarve aktivoituu.

2 Kysynnän ja tarjonnan hallinta vs. viestintä Asiakassuhteen vaihe Kokemustaso vs. tieto Vaikutustavoite vs. vaihe Informaatio Integraatio Informaatio A s i a k a s Tarpeet Käyttäytymisen taustalla olevat tarpeet Tavoite Kysyntähyödyt Arvoista muodostuvat valintakriteerit Motiivi Herätteet Tarpeiden aktivoitumisen taustalla olevat syyt K ys y n tä Viestinnän sisältö Tarjonnan sisältö vs. asiakastarpeet Synergia Viestinnän muoto Tarjonnan muotoilu vs. asiakasarvot Synergia Viestinnän ajoitus Tarjonnan ajoitus vs. asiakasvalmiudet Synergia Viestinnän kanava Tarjonnan kanava vs. kanavasuhde T ar j o n ta Tarvesegmentti Tarjonnan täytettäväksi määritetyt tarpeet Sisältö Tarjontahyödyt Oletettuja valintakriteereitä vastaavat vahvuudet Kohde Asiakassegmentti Tarpeiden aktivoitumista ennakoiva asiakastyyppi Y r i t y s Informaatio Integraatio Informaatio Omaksumiskyky vs. riski Erilaistumisaste vs. hinta Tuotteen ominaisuudet Kysyntämarkkinointi edustaa vallitsevaa markkinointikäsitystä, jossa yritys on aktiivinen osapuoli ja aloitteentekijä vaihdannan aikaansaannissa. Asiakaslähtöisen ajattelun mukaisesti yritys pyrkii hyödyntämään asiakastietoa ja vaikuttamaan kysynnän suuntautumiseen yrityksen tarjontaan. Kyse on siis myyntiorientoituneesta asiakasvaikuttamisesta. Tarjontamarkkinointi edustaa toimintatapaa, jossa asiakas- ja kilpailijatietoa hyödynnetään tarjonnan tuottamisessa eli asiakkaiden tarpeiden täyttämisessä kilpailijoita paremmin tai kilpailijoista poikkeavasti. Asiakas on aktiivinen osapuoli eli hän toimii silloin kun tarve herää. Yrityksen tulee kyetä sekä viestimään tarjonnastaan että kehittämään tehokas saatavuus-järjestelmä. Verkko tarjoaa tekniikan, joka tukee viestintää ja mahdollistaa virtuaalisen saatavuusjärjestelmän, joka on ajasta ja paikasta riippumaton. Edellytyksenä on verkon kattavuus eli käyttäjämäärä valitussa yhteisössä, yhteisön palvelujärjestelmän toimivuus ja tunnettuus sekä yksittäisen palvelun laatu yhteisöjärjestelmässä. Yksittäinen palvelu simuloi myymälää ja sen palveluprosesseja ja palvelu-järjestelmä kauppakeskusta, joka tarjoaa integroidun asiakashallintajärjestelmän eli informaatio-, viestintä-, asiakaspalvelu- ja lisäarvotoiminnot kaikille palvelutuottajille ja koko palvelujärjestelmälle. 2

3 Markkinoinnin näkökulmat Kysyntämarkkinointi - yritys on aktiivinen toimija, joka pyrkii viestinnän avulla luomaan kysyntää ja ohjaamaan sen omaan tarjontaansa - asiakastarpeiden ja asiakaskäyttäytymisen analysointiin pohjautuva kysynnän sopeuttaminen tarjontaan Tarpeen herättäminen Kysynnän ja tarjonnan hallinta Tarpeen herääminen - asiakastarpeiden ja kilpailijakäyttäytymisen analysointiin pohjautuva tarjonnan sopeuttaminen kysyntään - asiakas on aktiivinen toimija, joka pyrkii informaation avulla löytämään tarpeitaan ja mahdollisuuksiaan vastaavan tarjonnan Tarjontamarkkinointi Kohdennetun markkinoinnin filosofia on asiakkaiden käyttäytymistä selittävien tekijöiden tunnistaminen ja tämän pohjalta pyrkimys viestinnän tehokkaampaan kohdistamiseen valittuun markkinalohkoon. Kohdentaminen tarkoittaa viestinnän argumenttien sovittamista vastaamaan asiakkaiden valinnan kriteereitä, sanoman muotoilua vastaamaan asiakkaiden arvoja, ajoituksen sovittamista vastaamaan asiakkaiden valmiutta ostamiseen sekä kanavan sovittamista vastaamaan asiakkaiden viestinten käyttöä. Kohdennetun markkinoinnin tavoite on asiakassegmentin tarpeiden ja käyttäytymisen tuntemukseen pohjautuva kysynnän ohjaaminen yrityksen tarjontaan. 3

4 Verkkomarkkinoinnissa olennaista on hyödyntää asiakkaan omaa tarpeidensa tuntemusta. Eli kun asiakkaan tarve syystä tai toisesta herää, hänellä on mahdollisuus erilaisten käyttöliittymien kautta löytää haluamansa ratkaisuvaihtoehdot erilaisissa tilanteissa. Informaation sisältö ja käyttötilanne yhdessä määrittävät, mikä päätelaite kulloinkin palvelee parhaiten. Tiedon esitystavat ja päätteen liikuteltavuus yhdessä ratkaisevat mitä tarjontaa mihinkin käyttöliittymään ohjataan. Akuuteissa tarpeissa asiakas itse hakee tarjonnan erilaisilla kriteereillä (tuote, palvelu, merkki, yritys, toimiala, alue, ostomuoto, toimitustapa, maksutapa). Pysyvämmissä tarpeissa tarjonta automatisoidaan eli asiakas voi määrätyksi jaksoksi aktivoida haluamansa informaation saannin erilaisilla agenteilla ja tietotilauksilla, jotka pohjautuvat asiakkaan itse tekemään tarpeen profilointiin. Asiakas on siis aina aktiivinen osapuoli ja pakkosyöttöistä viestintää ei järjestelmässä toteuteta. Kaiken viestinnän taustalla on aina asiakkaan oma tarpeen ilmaisu. Verkkomarkkinoinnin tavoite on rakentaa järjestelmä, jossa ajasta ja paikasta riippumatta asiakas tavoittaa tarpeitaan vastaavan tarjonnan. Kysynnän ja tarjonnan hallinnassa on kyse asiakkaiden tarpeita ja odotuksia vastaavan tarjonnan varmistamisesta sekä asiakaskäyttäytymisen ohjaamisesta. Tarjonnan varmistaminen edellyttää informaatiota kysyntään vaikuttavista tekijöistä ja kysynnän ohjaaminen asiakkaiden omassa toiminnassaan tarvitsemaa informaatiota tarjonnasta ja sen saatavuudesta. Asiakkaan näkökulmasta eri kanavien kautta tuleva informaatio saattaa ajoittua tilanteeseen, jossa hankinta on akuutti eli asiakas voi joko saada virikkeen tai löytää ratkaisun tarpeensa täyttämiseen. 4

5 Kuluttajien päivittäisissä ostopäätöksissä aktiivi informaation käyttö on takana vain reilulla 10 %:lla ja viikkotasolla 65 %:lla yleisöstä. Näin varsin monessa tapauksessa tarpeen herääminen ja akuutti informaatio eivät kohtaa. Tällöin olennaista on synnytetty mielikuva tarjonnasta ja sen saatavuudesta. Tarpeen aktivoituminen saa asiakkaan joko ottamaan yhteyttä yritykseen tai etsimään informaatiota ao. tilanteessa käytettävissä olevista lähteistä. Verkko tarjoaa mahdollisuudet molempiin ja näiden lisäksi vielä laajaan tarjonnan analysointiin ja jopa hankinnan tekemiseen. Näin verkkoa voidaan käyttää sekä aktiivisena viestinnän välineenä että etäasiointijärjestelmänä. Olennaista kuitenkin on sekä yrityksen tunnettuus ja tarjontamielikuva että verkkopalvelun tunnettuus ja käytettävyys. Verkko ei siis ole irrallinen osio, vaan yrityksen koko liiketoimintaan integroitava kysynnän ja tarjonnan eli asiakashallinnan tehostamisen väline. Kysynnän ja tarjonnan hallinta vs. informaatio Kysyntämarkkinointi = Kysynnän hallinta tuote- ja ostopaikkaviestintä: tuote-, imago-, palvelu- ja synergiamielikuvat tuotteen ja ostopaikan kysynnän luominen, suuntaaminen ja vahvistaminen Viestinnän tavoittavuus ja ajoitus Tiedon aktiivinen vastaanotto Valinta-arvot vs. viestinnän sisältö Tarpeen voima, kesto, tiheys ja taustalla olevat herätteet Tarpeet vs. toiminta Tarpeen, arvojen ja hyötykäsitysten ohjaama asiakaskäyttäytyminen Hyödyt vs. toiminta Tarjottujen hyötyjen ja valinta-arvojen yhteensopivuus Tarjonnan tunnettuus ja saavutettavuus Tarjonnan aktiivinen analyysi Tarjontamielikuvat vs. valinta-arvot tuotteen ja ostopaikan vahvuuksien, vaihdannan ja asiakkuuden kehittäminen tuote- ja ostopaikkatarjonta: tuote-, imago-, palvelu- ja synergiavahvuudet Tarjontamarkkinointi = Tarjonnan hallinta Verkko voi siis palvella sekä löytämistä että löytymistä. Se palvelee sekä asiakasta että asiakkaan ehdoin myös yritystä. Verkossa aloitteentekijä on asiakas, perinteisessä mediassa taas yritys. Verkko mahdollistaa koko valintaprosessin aina tiedon hankinnasta ostamiseen. Lisäksi se mahdollistaa molemmille osapuolille kanta-asiakkuusjärjestelmän eli pysyvien suhteiden luomisen ja näin helpon ja edullisen tavan saada aikaan kummankin edun mukaista vaihdantaa. Viestinnässä olennaista on se, että asiakas ohjaa prosessia eli valitsee tarvitsemansa informaation itse. Tämä edellyttää laajaa ja syvää tietosisältöä, joka monipuolisen linkityksen 5

6 kautta tarjoaa mahdollisuudet halutun tiedon saantiin. Myös luokitukset, sivukartat ja hakukoneet ovat toivottavia, jos palvelun sisältö on laaja. Edelleen palvelu vaatii välineet tiedon käsittelyyn ja tallentamiseen eli asiakkaalla tulee olla mahdollisuus arkistoida haluamansa tieto. Tällaiset työkalut tulee portaalissa rakentaa tuottajille tai suoraan käyttäjille. Myös kontaktietoja varten tulee tarjota arkisto ja yhteydet esim. käyttäjän sähköpostiosoitteistoon. Verkko mahdollistaa palvelun käyttäjälle: - tarjonnan laajan ja nopean analysoinnin tarpeen herättyä - juuri tarpeita vastaavan tarjontainformaation hankinnan - päätöksen tekemiseen tarvittavan tiedon riittävyyden - tarjontainformaation käytettävyyden ja taltioinnin - ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin - välittömän tarvetta vastaavan hankinnan - oman tuottajaverkon luomisen tieto Kysynnän ja tarjonnan integrointi tieto - oman asiakasverkon luomisen - välittömän asiakastarpeen täyttämisen - ajasta ja paikasta riippumattoman palvelun - tuotetun informaation käytön päätöstilanteessa - tarpeet kattavan informaatiosisällön rakentamisen - juuri käyttäjän tarpeita palvelevan tarjontaviestinnän - oman tarjontatiedon saavutettavuuden kohdeyhteisössä Verkko mahdollistaa palvelun tuottajalle: Käyttäjien näkökulmasta verkkotoiminnassa on vielä useita puutteita, jotka liittyvät sekä palveluiden tunnettuuteen, sisältöön, käytettävyyteen, kustannuksiin ja imagoon sekä verkkoja fyysisen maailman integrointiin. Käyttöä rajoittavat mm. fyysinen osaaminen, henkinen käyttökynnys sekä käytön ja laitteiden kustannukset. Edelleen ongelmana on ollut verkon ja erilaisten fyysisten palveluiden kuten logistiikan, perinteisen median ja maksutapojen liittäminen verkko-palveluiden yhteyteen. Näin reaalimaailman toimijoiden tarve on kasvanut verkkotoiminnassa; verkko ei ole omavarainen järjestelmä, vaan se vaatii tuekseen perinteisen liiketoiminnan muotoja. Verkkotoiminnan kehittämisen edellytys on tuntea ja tunnustaa olemassa olevat esteet verkon käytölle niin tuottajien kuin käyttäjien näkökulmasta. Puutteiden korjaaminen edellyttää useiden reaalimaailman toimijoiden yhteistyötä. Pelkkä media-, kommunikaatio- ja informaatioteknologian kytkentä ei riitä, vaan vaade on useiden alojen nykyisten liiketoimintakonseptien kytkemiseen yhteen uudessa teknologiapohjassa. 6

7 Verkkopalveluiden kehittäminen on ensisijaisesti uuden liiketoimintakonseptin luontia käyttäen hyväksi teknologian tuomia mahdollisuuksia. Liiketoimintaa ohjaavat aina asiakastarpeet ja teknologia sinänsä tuo vain uusia instrumentteja näiden tarpeiden tyydyttämiseen. Teknologia ei siis ole itsetarkoitus vaan apuväline liiketoiminnan kehittämiseen. Verkkopalveluiden ongelmat 1. Palveluiden tunnettuus - käyttäjäpenetraatio, tarjonnan laajuus, imago 2. Palveluiden löytyminen - sivustomäärä, hakutekniikat, osoitteet, portaalilogiikka 3. Palveluiden käytön hallinta - laitekäyttö, sovelluskäyttö, ohjelmakäyttö 4. Palveluiden käytön kustannukset - päätelaitteet, internetliittymät, käyttöyhteydet 5. Palveluiden tekninen käytettävyys - tietoliikenne, palvelimet, sovellustekniikka 6. Palveluiden sisältö ja rakenne - sisällön laatu, sisällön haku, sisällön hyödyntäminen 7. Palveluiden sisällön valvonta - tuottajavalvonta, sivustovalvonta, portaalilogiikka 8. Palveluiden käytön turvallisuus - toimijatunnistus, salaustekniikka, tietosuoja, laitesuoja 9. Integroidun asiakaspalvelun puute - fyysinen toiminnan ja verkkotoiminnan kytkennät 10. Mediaintegraation puute - verkon ja medioiden rooli vs. käyttäjät ja tuottajat 7

8 2. Portaali verkkomarkkinoinnin alustana Yhteisöportaali on määrätylle yhteisölle kohdistettu erilaisten käyttöliittymien ja päätelaitteiden kautta toimiva verkkopalvelu, jonka sisällön ja sen tuottajien määrityksestä, koordinaatiosta ja valvonnasta vastaa portaalin haltija. Portaalin haltijan strategisista tavoitteista, määritetystä liiketoiminta-alueesta ja resursseista riippuen portaali sisältää erilaisia tieto-, viihde- ja kauppa-palveluja sekä toiminnan ohjauksessa tarvittavat asiakashallintajärjestelmät. Portaalin vetovoima ja liiketoimintapotentiaali perustuu sen sisältöpalveluiden laatuun ja laajuuteen sekä erilaisten toimijoiden yhteistyöhön: Media tuo sisällön ja informaation hallintaprosessit, asiakassuhteet tiedon tuottajiin ja käyttäjiin, vahvan, hyväksytyn brandin sekä kanavan, jonka avulla palvelu markkinoidaan sekä tuottajille että käyttäjille. Operaattorit tuovat yhteydet, joiden avulla palveluita voidaan erilaisin käyttöliittymin hyödyntää. Järjestelmätoimijat tuovat teknisen alustan, jonka avulla palvelut tuotetaan ja muokataan käyttäjien saavutettavissa olevaan muotoon. Yhdessä osaamisalueet mahdollistavat verkkoliiketoimintajärjestelmän rakentamisen, joka sekä hyödyntää että hyödyttää portaalin haltijan nykyistä markkina-asemaa. Yhteistyö muiden portaalitoimijoiden kanssa antaa lisäksi mahdollisuuden yhteisöportaalin liiketoiminnan laajentamiseen ja jopa kansainvälistämiseen. Yhteisöportaali Valittua yhteisöä palvelevan sisältö- ja asiakashallintaosaamisen sekä media-, kommunikaatio- ja informaatioteknologian integrointiin nojaava media-, markkinointija verkkoliiketoimintajärjestelmä. 8

9 Verkkopalvelun mahdollisia käyttäjiä ovat yhteisöön kuuluvat yksityishenkilöt, yritykset ja erilaiset julkiset toimijat ml. järjestöt ja yhdistykset. Samat toimijat ovat myös portaalin palveluiden tuottajia. Roolit käyttäjinä ja tuottajina pohjautuvat portaalin määritettyyn liiketoiminta-alueeseen eli mitä laajempi palvelualue on, sitä enemmän erilaisia tahoja mukaan sitoutuu. Palvelun haltijat vastaavat järjestelmästä, jonka avulla tuotetut palvelut ja palveluiden kysyntä saatetaan yhteen. Tavoite on luoda ansaintalogiikat, jotka pohjautuvat sekä palveluiden käyttöön että palveluiden tuottamiseen. Portaalin haltijat voivat myös itse olla palveluiden tuottajia eli ne voivat käyttää verkkopalvelua oman perusliiketoimintansa tehostamiseen ja laajentamiseen. Tällöin ne ovat palvelun tuottajina itsensä asiakkaita. Palvelun haltijoille portaali on siis sekä nykyisen liiketoiminnan tukijärjestelmä että uusi liiketoiminnan muoto. Oma asiakkuus antaa mahdollisuuden tarkastella portaalia myös palvelun tuottajan näkökulmasta. Portaalin toimijat Palvelun käyttäjät - yksityiset, yritykset, yhteisöt - portaali palveluiden lähteenä - palveluiden kysyntä Integrointi Palvelun haltijat - sisällön, käytön ja tiedon haltijat - portaali liiketoimintana - kysynnän ja tarjonnan integrointi Integrointi Palvelun tuottajat - yritykset, yhteisöt, yksityiset - portaali palveluiden kanavana - palveluiden tarjonta Verkkopalveluiden ajasta ja paikasta riippumattomuus mahdollistaa sekä yhteisön sisäisten toimijoiden tehokkaan integroinnin että palveluiden ulottamisen yhteisön ulkopuolisiin toimijoihin. Yhteisön sisällä portaalin tulee mahdollisimman laajasti kattaa koko tarjonta sekä taata palveluiden käytettävyys mahdollisimman laajalle yleisölle. 9

10 Portaalin tulee myös mahdollistaa yhteisön käyttäjien pääsy ulkopuolisiin palveluihin ja tuottajien tarjonnan laajentaminen yhteisön ulkopuolelle. Jos portaalin vetovoima on riittävä, se voi ulottaa toimintansa myös yhteisön ulkopuolisten toimijoiden integrointiin ja näin laajentaa perusyhteisöä. Yhteisöllisyys on portaalin ohjaava näkökulma eli perustavoite on yhteisön käyttäjien ja tuottajien integrointi. Samalla kuitenkin on mahdollista laajentaa palvelussisältöä ulkopuolisella tarjonnalla ja palvelukysyntää ulkopuolisilla käyttäjillä. Kyse on strategisen liiketoiminta-alueen määrittämisestä ja kehittämisestä aivan samalla tavalla kuin missä liiketoiminnassa tahansa. Portaali vs. toimijoiden palvelu Yhteisön sisäiset käyttäjät Yhteisön ulkopuoliset käyttäjät Yhteisön sisäiset tuottajat Portaali yhteisön sisäisen kysynnän ja tarjonnan integroijana Portaali yhteisön tuottajien kysyntäpotentiaalin laajentajana Yhteisön ulkopuoliset tuottajat Portaali yhteisön käyttäjien tarjontapotentiaalin laajentajana Portaali yhteisön ulkopuolisen kysynnän ja tarjonnan integroijana Verkkopalveluissa yhteisön määrittäminen pohjautuu liiketoiminta-alueen rajaamisen elementteihin eli käyttötarpeisiin, asiakastyyppeihin ja fyysiseen alueeseen. Käytännössä määritys edellyttää kannanottoa kaikkiin kolmeen osa-alueeseen; mitä väljemmät rajat, sitä enemmän vaaditaan panostusta ja sitä vaikeampi on johtava markkinaasema saavuttaa. Kyse on siis resurssien ja potentiaalin yhtäaikaisesta tarkastelemisesta. Liian laaja reviiri tarkoittaa strategista ahneutta, jonka seuraukset saattavat olla tunnetut. Kun yhteisö on määritetty, edetään sisällön, imagon, palvelun, resurssien ja teknologian määritykseen, jota ohjaa määritetyn yhteisön palveltavaksi valitut tarpeet. Tarpeiden ja palveluiden yhteen saattamiseen tarvitaan järjestelmät, joiden avulla mahdollistetaan sisällön tuottaminen ja sen hyödyntäminen. Palvelun hallinta on siis sekä liiketoiminnan strategian määrittämistä, operatiivista toteuttamista että jatkuvaa strategian ja toimenpiteiden revisiointia portaalin kehittämiseksi. 10

11 Portaaliyhteisön määritys Potentiaali vs. resurssit Käyttöalueyhteisö Asiakasalueyhteisö asiakastyyppi Portaalin imago käyttötarve Portaalin resurssit Portaalin sisältö Yhteisön tarpeet Potentiaali vs. resurssit Portaalin asiakashallinta Portaalin teknologia Potentiaali vs. resurssit Fyysinen alueyhteisö maantiede Portaalin perustavoite on tuottajien ja käyttäjien yhteen saattaminen. Tällöin portaalin hallintajärjestelmien lisäksi sekä tuottajille että käyttäjille on taattavat resurssit, joiden avulla palveluita tuotetaan portaalin brandin vaatiman laadun mukaisesti ja niitä voidaan hyödyntää joustavasti ja turvallisesti. Jotta verkkopalvelu täyttäisi em. vaatimukset, tarvitaan monentyyppisiä toimijoita sekä itse portaalin rakentamiseen että palveluiden tuotannon ja käytön mahdollistamiseen. Toimijoiden moninaisuus osoittaa sen, että millään nykyisellä toimijalla ei ainakaan valmiina ole niitä palveluita, jotka järjestelmään vaaditaan. Näin portaali edellyttää strategisia kumppanuuksia ja erilaisia alihankkijoita, joita sanomalehden näkökulmasta on kommunikaatio- ja informaatioalan kilpailun kiihtyessä tarjolla yhä enemmän. Avainkysymyksiä verkkopalveluliiketoiminnan määrittämisessä on kunkin toimijan rooli portaalin johtamisessa. Palvelusisältö ja yhteisönhallinta ovat joka tapauksessa teknologian ylittävät kriittiset portaalitoiminnan menestystekijät. Käyttäjien suhde ja sidos portaaliin syntyy sisältötarjonnasta ja sen tuottamista hyödyistä. Perusmotiivi portaalin käytölle on siis sisältö, jonka saatavuutta ja käytettävyyttä teknologian avulla edistetään. 11

12 Yhteisöportaalin palvelutoimijat Mediapalvelut Logistiikkapalvelut Palvelun käyttäjät Portaalipalvelun kysyntä ja kysynnän resurssit Palvelunhaltija Maksupalvelut Resurssit sisällönhallinta tiedonhallinta Järjestelmäpalvelut käytönhallinta yhteisönhallinta Tutkimuspalvelut Resurssit Resurssit Koulutuspalvelut Resurssit Resurssit Portaalipalvelun tarjonta ja tarjonnan resurssit Palvelun tuottajat Resurssit Resurssit Operaattoripalvelut Resurssit Resurssit Resurssit Internetpalvelut Ohjelmistopalvelut Laitepalvelut Perinteinen portaali vain saattaa yhteen käyttäjät ja tuottajat. Palvelu toimii pelkästään yhdistäjänä, jolloin valtaosa informaatiosta ohittaa portaalin haltijan eikä mahdollista infomediary-toimintaa eli vaihdantaa palvelevaa käyttäjä- ja tuottajainformaation hallintaa. Portaali on siis perinteisen mediamaisen toiminnan siirtämistä verkkoon, ei verkkoteknologian todellista hyödyntämistä liiketoiminnan perustavoitteiden edistämisessä. Edellä mainittu saa myös aikaan sen, että portaalissa haltijan tuottojen kerryttäminen on huomattavan rajallista ja vaatii pitkän ajan ennen kuin palveluista ollaan valmiita maksamaan, koska ne eivät tuota selkeää lisäarvoa perinteiseen toimintaan verrattuna. Erityisesti palveluiden määrän jatkuva kasvu ja niiden helppo kopiointi vaikeuttavat erilaistumista ja näin tuottojen synnyttämistä. 12

13 Rakenne palvelut Linkkiportaali Verkon käyttäjäpalvelut Resurssituottajat Verkkopalveluiden tuotanto, käyttö- ja rakenneresurssit Verkon tuottajapalvelut Palvelun käyttäjä Käyttäjän sisältöja käytönhallintajärjestelmä Käyttäjän ja tuottajan suora interaktio Palvelun tuottaja Tuottajan sisältöja asiakashallintajärjestelmä Palveluiden välitys Portaalipalvelu Verkkopalveluiden käyttäjien ja tuottajien integrointijärjestelmä Palveluiden välitys Integroidun verkkopalvelun ydin on asiakashallinta eli kaiken verkossa tapahtuvan liikenteen kuljettaminen yhden pisteen kautta. Tämä mahdollistaa informaationhallinnan ja sen myötä kohdennetun kysynnän ja kohdennetun tarjonnan filosofian. Edelleen asiakashallinnan keskittäminen mahdollistaa käyttäjien ja tuottajien sertifioinnin, haluttaessa anonyymin palvelun, käyttäjien suojauksen roskapostilta, tuottajien tietopalvelun ja erilaisiin partneruuksiin perustuvan käyttäjien ja tuottajien kokonaisvaltaisen palvelun. Palvelu voidaan laajentaa aina kaupankäyntiin ml. toimitus- ja maksupalvelut. Siksi myös palvelunhaltijan tuottopotentiaali on aivan toinen kuin linkkeihin perustuvassa portaalissa. Integroitu verkkopalvelu on siis järjestelmä, jossa interaktioiden seurannan avulla voidaan johtaa ja hallita liiketoimintaa käyttäen hyväksi toimijoita ja toimijoiden käyttäytymistä kuvaavia profiileja. 13

14 Integroitu portaali Käyttäjäpalvelut Palvelunhaltija Arvoprofiilit Verkkoprofiilit Hakuprofiilit Palveluprofiilit Rekisteröintiprofiilit Strategia Tuottajapalvelut Palvelun käyttäjät Informaatio Palvelun tuottajat Yksityisasiakkaat Yhteisöasiakkaat Palvelu Viestintä Asiakashallinta Sisältökysyntä Sisältötarjonta Tietopalvelut Viihdepalvelut Yritysasiakkaat Lisäarvot Kauppapalvelut Käyttäjäresurssit Rakenne Kommunikaatiojärjestelmät Tiedonhallintajärjestelmät Tilaustenhallintajärjestelmät Maksunhallintajärjestelmät Markkinointijärjestelmät Tutkimusjärjestelmät Resurssituottajat Tuottajaresurssit Verkkopalvelun asiakashallintajärjestelmä koostuu neljästä osa-alueesta, joiden tavoitteena on markkinoida ja kehittää portaalin sisältöä sekä edistää palveluiden käytettävyyttä ja käyttöä: Asiakasinformaatio: Toiminnassa ja sen kehittämisessä tarvittava markkinoita kuvaava tieto ja sen lähteet; tämä informaatiojärjestelmä on koko portaaliliiketoiminnan perusta, joka mahdollistaa palvelusisällön jatkuvan kehittämisen ja personoidun käytön. Asiakasviestintä: Asiakkaisiin suunnattava markkinointiviestintä, jonka avulla vaikutetaan sekä palveluiden tuottajiin että käyttäjiin. Asiakaspalvelu: Asiakkaiden tarvitsemat palvelut asiakasprosessin eri vaiheissa; mitä keskitetympi palvelu on, sitä vahvempi asema portaalin haltijalla on ja sitä voimakkaammin tuottajat ovat sidoksissa portaaliin. Asiakaslisäarvot: Asiakkaiden sitouttamiseen tähtäävät tuki- ja palkitsemis-järjestelmät; portaalin eri toimijoiden ja toimintojen avulla tuotettavat maksulliset tai asiakkuuteen pohjautuvat edut, jotka palvelevat ja palkitsevat sekä käyttäjiä että tuottajia. Asiakashallintajärjestelmän tehtävä on myös verkkopalvelun haltijoiden oman perusliiketoiminnan tukeminen; informaatioon pohjautuva viestinnän kohdentaminen, asiakaspalvelu ja kanta-asiakaspalkitseminen ovat olennaisimmat alueet. 14

15 Verkkopohjaisen asiakashallinnan osa-alueet Asiakasviestintä mediaviestintä internetviestintä ml. hakemistot aloitussivuviestintä viestintä, sms; osoiteoptiot saitin sisäinen syventävä tieto saitilta linkitetty laajentava tieto referenssit, testit, demot, promootiot Asiakasinformaatio asiakastiedon keruu ja päivitys tietokanta-analyysit käyttö- ja käyttäjätilastointi verkkotutkimus (kyselyt, paneelit) saittitestaus ja -kehitys asiakaspalautejärjestelmät asiakaskilpailut Käyttäjähallinta Integraation hallinta Tuottajahallinta Asiakaslisäarvot palvelun sertifiointi ja branding opastuspalvelut (tekniikka, sisältö) yhteys-, laitteisto-, ohjelmistopalvelut internetpalvelun kanta-asiakasedut fyysisen palvelun kanta-asiakasedut yhteisön jäsenten palkitseminen yhteisön kehittäminen ja laajennus Asiakaspalvelu asiakaskyselyt ja -haut, neuvonta esite-, luettelo-, informaatiopyynnöt yhteyspyynnöt, yhteysseuranta tilaustenkäsittely, tilausvahvistus hinnoittelupalvelut, maksupalvelut toimituspalvelut, toimitusseuranta asiakastuki, asiakaspäivystys Yhteisöportaalin liiketoiminta edellyttää asiakas-, sisällön-, tiedon- ja käytönhallintajärjestelmien integraatiota; mitä suurempi osa järjestelmistä on portaalin haltijalla, sitä vahvempi on liiketoiminnan ja asiakkuuksien hallinta, osuus portaalin tuottopotentiaalista sekä kytkentä haltijan perusliiketoimintaan. Käyttäjähallinnan informaatiojärjestelmän avulla ensiksi määritetään tarjonta, joka tuottajahallinnan järjestelmin portaaliin synnytetään. Tarjonnan aikaansaanti edellyttää tuottajien tiedonhallintapalveluita, sisällönsuunnittelu- ja sisältöpalveluita sekä tuottajien portaalitoimintaan tarkoitettuja asiakashallintapalveluita. Tarjonta markkinoidaan yleisölle portaalin käyttäjähallinnan viestintä-, palvelu- ja lisäarvojärjestelmien avulla. Ennen käyttäjämarkkinointia tarvitaan käytönhallinta-palvelut, joilla portaalin tarjonta on fyysisesti saavutettavissa. Näitä ovat internet-liittymiin ja sisällön käyttöön tarvittavat ohjelmistot, yhteydet ja laitteet sekä käyttäjien koulutus-, opastus- ja tukipalvelut. Portaalin perusansainta muodostuu tuottajien portaalin tilasta ja palveluista sekä käyttäjien sisällöstä ja palveluista maksamista korvauksista. Ansainta on analoginen medialiiketoiminnan kanssa, mutta verkon teknologian edellyttämät palvelut portaalin sisällön tuotannossa ja käytössä laajentavat tuottopotentiaalia. Mitä paremmat valmiudet portaalin haltijalla on tarjota vaadittavat palvelut itse ja mitä vahvempi asema suhteessa tarvittaviin partnereihin portaalin haltijalla on, sitä suurempi on haltijan tuottopotentiaali ja myös vapaus rakentaa portaali tukemaan perusliiketoimintaa kytkemällä yhteen portaalin ja perusliiketoiminnan asiakas-hallinta; käyttäjä- ja tuottajasuhteet, vahva brandi, mediasisältöjen ja -kanavien hallinta, it-osaaminen sekä käytönhallinnan jatkuva hajautuminen antavat mediakonsernille ylivoimaisen roolin yhteisöportaalin liiketoiminnan haltijana. 15

16 Yhteisöportaalin kokonaislaajuus voi olla kuvatun kaltainen. Palveluiden laajuuden ja syvyyden määräävät ensisijaisesti käyttäjien tarpeet ja valmiudet portaalin käyttöön, toiseksi palvelun tuottajien määrä ja palveluiden sisällöllinen ja toiminnallinen laatu sekä kolmanneksi portaalin haltijoiden strateginen tavoitetaso ja sen edellyttämät resurssit. Em. kriteerien pohjalta määrittyy portaalin rakentamisessa sisällön toteutus-järjestys ja kunkin vaiheen ajoitus. Potentiaalisen kokonaisuuden hahmottaminen on edellytys sille, että portaalin rakentaminen etenee kohti tavoitetta. Kun kokonaisuus on selvillä, tiedetään mihin kukin palvelu sijoittuu ja miten se tukee portaalin rakentumista. Portaalin kaksi perusaluetta ovat sisältöpalvelut ja asiakashallinta. Asiakashallinta tekee portaalista yhteisön, jota palvelun haltijat ohjaavat. Se mahdollistaa portaalin kehittämisen ja personoidun käytön ja siksi se on toiminnan ydin. Asiakashallinta edellyttää käyttäjän tunnistusta, jolloin rekisteröityminen perustellaan käyttäjän saamilla hyödyillä ja eduilla. Näin osa sisällöstä ja lisäarvopalvelut ovat vain rekisteröityneiden käyttäjien saatavilla. Samalla voidaan erikseen palkita portaalin haltijoiden perusliiketoiminnan kanta-asiakkaita esim. lehden tilaajia, puhelinliittymäasiakkaita jne. Yhteisöportaalin palvelusisältö Tietopalvelut Viihdepalvelut Kauppapalvelut Yhteisönhallinta Uutispalvelut Ajantasaiset informaatiopalvelut Käyttötietopalvelut Päivittäisen elämän informaatiopalvelut AV-palvelut Kuva- ja ääniviihdepalvelut Lukemistopalvelut Lukemisto- ja julkaisupalvelut Fyysiset tuotteet Fyysisen e-kaupan palvelut Digitaalituotteet Virtuaalisen e-kaupan palvelut Käyttäjähallinta Käyttäjäinformaatio Käyttäjäviestintä Käyttäjäasiakaspalvelu Käyttäjälisäarvot Hyötytietopalvelut Ammattimaiset informaatiopalvelut Hakemistopalvelut Haku- ja hakemistopalvelut Ohjelmistopalvelut Peli ja hyötyviihdepalvelut Yhteisöpalvelut Yhteisö- ja viestintäpalvelut Virtuaalipalvelut Elämys- ja promootiopalvelut Kuluttajapalvelut Verkkokaupan kuluttajapalvelut Tuottajahallinta Tuottajainformaatio Tuottajaviestintä Tuottaja-asiakaspalvelu Tuottajalisäarvot 16

17 Verkon liiketoimintatavoitteiden mukaisesti kauppapalvelut jakautuvat neljään tasoon yksittäisen toimijan tason ja integraatioasteen mukaisesti. Integraatio-asteen nousu tarkoittaa yhteisen tarjonnan tuottamaa vetovoiman kasvua ja samalla keskitettyjen toimintojen aikaansaamaa kustannussynergiaa. Ensimmäinen taso yrityksen kannalta on fyysisen kaupan laajentaminen verkkoon nykyisen liiketoiminta-alueen laajentamiseksi. Toinen taso on pelkästään verkossa toimiva kauppa, jossa kaikki tarvittavat toiminnot pohjautuvat verkon teknologian hyödyntämiseen. Kolmas taso saattaa yhteen erilaiset verkkokaupat, jolloin erityisesti palvelun löydettävyys tehostuu ja samalla yksittäinen toimija voi hyödyntää synergiaa, jonka kauppayhteisö tarjoaa erilaisten asiakashallintaan tarvittavien järjestelmien ja resurssien myötä. Neljäs taso on integroitu verkkokauppakeskus, joka tarjoaa eri tuotealojen palveluita ja jossa koko asiakashallinta on keskitetty. Kyse on siis virtuaalisesta ostoskeskuksesta, jossa yhdistyvät tarjonnan monipuolisuus ja yhteinen, kaikkia toimijoita palveleva asiakashallintajärjestelmä. Olennaista yksittäisen verkkotoimijan näkökulmasta on varmistaa oman tarjonnan löydettävyys hyödyntämällä em. tarjontasynergiaa joko johtavissa portaaleissa tai hakemistotyyppisissä integraatiopalveluissa. Verkkomarkkinoinnin tasot Verkkokauppa verkossa toimiva erikoiskauppa koko tuotteisto verkkokaupassa verkko markkinointikanavana verkko asiakashallintajärjestelmänä verkko asiakaspalvelujärjestelmänä elektroniset maksujärjestelmät uuden logistiikan rakentaminen Fyysinen kauppa kaupan laajentaminen verkkoon valitut tuotteet verkkokaupassa verkko jakelukanavana perinteinen markkinointi perinteinen asiakashallinta perinteinen maksujärjestelmä perinteinen logistiikka Kysynnän hallinta Integraation hallinta Tarjonnan hallinta Verkkokauppakeskus verkossa toimiva ostoskeskus yhteinen tuotteisto verkkokaupassa integroitu markkinointijärjestelmä integroitu asiakashallintajärjestelmä integroitu asiakaspalvelujärjestelmä integroitu lisäarvojärjestelmä integroitu maksujärjestelmä integroitu logistiikka Verkkokauppayhteisö käyttöaluepohjainen kauppapalvelu käyttöalueen mukainen tuotteisto integroitu markkinointijärjestelmä integroitu asiakashallintajärjestelmä integroitu asiakaspalvelujärjestelmä integroitu lisäarvojärjestelmä toimijakohtaiset erityispalvelut 17

18 3. Internetin käyttö markkinoinnissa Verkon käyttöaste on suoraan kytkennässä palveluiden kykyyn täyttää asiakkaiden tarpeet niin palvelusisällön kuin palveluiden käytettävyyden osalta. Mitä paremmin tarpeet tunnetaan ja täytetään ja mitä tunnetumpi palvelu on, sitä enemmän käyttäjiä palvelulla on. Olennaista on rakentaa verkkoon valittujen segmenttien määrättyjä käyttö-tarpeita (kuten asunnon, auton, matkan jne. hankinta) palvelevia järjestelmiä, jotka sisällöltään kattavat alan tarjonnan ja joista myös löytyy yksityiskohtainen informaatio hankintapäätösten tekoon. Edelleen olennaista on palvelun markkinointi perinteisessä mediassa sekä palvelun sisällön, palvelun osoitteen että palvelun käyttöopastuksen osalta. Sisällön tuottajat tuovat palveluun käyttäjien tarpeita vastaavan tarjonnan. Tarjonta syntyy eri toimijoiden sisällön keskittämisestä palveluun. Sisällön laajuus ja syvyys yhdessä palvelun tunnettuuden, arvostuksen ja käytön osaamisen varmistavan markkinoinnin kanssa ovat edellytys verkkopalvelun liiketoiminnalle tuottamille hyödyille. Verkkopalvelua ylläpitävän perinteisen median tehtävä on koostaa yhteen tarjonta, laajentaa palvelun sisältöä hallussaan olevalla informaatiolla, luoda ja ylläpitää tekninen alusta palvelulle, ohjata ja opastaa käyttäjät palveluun sekä tuoda oma vahva brandinsä tukemaan palvelun luotettavuutta. Internetpalveluiden kysyntä riippuu aina tarjonnasta; tarpeita vastaan tarjonnan rakentaminen luo verkon käytön trendit eivät eri tahojen ennusteet. Internet liiketoiminnassa Internetin käyttö ja erityisesti sen hyötykäyttö ovat selkeässä kasvussa Internetin käytön kasvu perustuu palveluiden sisältöön, käytettävyyteen ja niiden tunnettuuteen Verkkopalvelun sisältö edellyttää asiakkaiden tarpeiden mukaista tarjonnan laajuutta ja päätöksenteossa tarvittavaa informaation määrää Verkkopalvelun käytettävyys edellyttää internetin teknologian tarjoamien mahdollisuuksien tuntemista ja niiden todellista hyödyntämistä Verkkopalvelun tunnettuus edellyttää perinteisen median käyttämistä sekä asiakkaiden ohjaamisessa palveluun että palvelun käytön opastamisessa Verkkopalvelun hyödyntäminen liiketoiminnassa edellyttää yhteistyötä sekä toimialan sisällä että verkkotoimintaan panostavan johtavan median kanssa Verkossa tulevaisuutta ei kannata ennustaa. Se tulee rakentaa. 18

Asiakashallinnan kehittäminen vs. markkinointi

Asiakashallinnan kehittäminen vs. markkinointi Asiakashallinnan kehittäminen vs. markkinointi Markkinoinnin tehtävä Liiketoiminnan on vaihdannan aikaansaanti päämäärä integroimalla on kysyntä vaihdanta. ja tarjonta. 1 Asiakashallinnan tarkoitus Asiakashallinta

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen. Case: JYP Juniorit Yhteisökortti. Mobile intelligence

Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen. Case: JYP Juniorit Yhteisökortti. Mobile intelligence Mobile intelligence Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen Case: JYP Juniorit Yhteisökortti Jussi Jalasaho - JYP Juniorit Ry Timo Wallius - Arena Interactive Oy

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP,

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, 26.5.2016 1 Miksi asiakas valitsee juuri sinun tuotteesi? Mistä asiakas oikeastaan maksaa? ARVOKETJU Raaka-aineet Tuotteet Palvelut Kokemus 0,2 5,9

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi

Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi TIETOpäivät 17.10.2007 Tiedolla tulokseen -seminaari Leena Kononen Tieto on organisaation ydintuotantoa jokaisessa jalostetaan ja tuotetaan tietoa Haasteena

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen 9.9.2016 www.hamk.fi TIETOISKUN SISÄLTÖ 1. Markkinoinnin perusperiaatteet 2. Verkkomarkkinoinnin kolme teemaa

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi Hitaat syövät nopeat TieVie-esitys 21.8.2002 Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi HCI Productions Oy perustettu 1998 - spin-off Human Capital Investment Oy:stä (1985) työntekijöiden

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

eperusteet AMOSAA -työkalu Ammatillinen koulutus Ulla Angervo, OPH

eperusteet AMOSAA -työkalu Ammatillinen koulutus Ulla Angervo, OPH eperusteet AMOSAA -työkalu Ammatillinen koulutus Ulla Angervo, OPH ulla.angervo@oph.fi AMOSAA - työkalu on työkalu opetussuunnitelmien, tutkintokohtaisten toteutussuunnitelmien ja suorituspolkujen kuvaamiseen

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Markkinaselvityksen tulokset ja näkemyksiä kehityksestä 20.10.2011 www.nearme.fi Mitkä ovat kauppakeskuksenne kehitystarpeet nykyisille ja uusille kanaville?

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Ostoprosessi eri roolien silmin

Ostoprosessi eri roolien silmin Ostoprosessi eri roolien silmin Mika Mäki Senior SEM/SEO Analyst Verkkoliiketoiminnan kehittäminen Sisällön kehittäminen Käytettävyyden kehittäminen Liidigenerointi Verkkoliiketoiminnan mittaristot Digimarkkinointi

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Näkökulma Tarve Toteuma / edellytykset

Näkökulma Tarve Toteuma / edellytykset Näkökulma Tarve Toteuma / edellytykset Asiakas Ostaa lahjaksi Helppo ostaminen Eri sesongit Alko Asiakastarpeen täyttäminen Elämyksellisyyden tarjoaminen Tavarantoimittajat Tuotemerkin rakentaminen Myynnin

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON Moderni IP-pohjainen turvallisuuden hallintajärjestelmä. Mahdollisuus integrointiin eri järjestelmien välillä oli yksi pääsyistä, miksi valitsimme

Lisätiedot

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON Moderni IP-pohjainen turvallisuuden hallintajärjestelmä TIMECON UNISON mahdollistaa joustavuudellaan sekä helppokäyttöisyydellään organisaatioille

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla? Terveydenhuollon atk päivä Turku 28. Tulokulma KANSALAINEN Sessio 6 Tasa-arvoista palvelua tietojärjestelmien tuella Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI?

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? Miksi teema on kiinnostava Mitä maailmassa tapahtuu - 1 Perinteisten lentoyhtiöiden rinnalle syntyi halpalentoyhtiöt, jotka haastoivat asiakaslähtöisyyden koko

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin Green Care -laatumerkillä selkeyttä palvelutarjontaan Lapin Matkailuparlamentti 6.10.2016 Sanna Vinblad Lapin ammattikorkeakoulu Green Care koordinaatiohanke

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

TEHTÄVIEN HALLINTA JA DIGITAALINEN ALKO

TEHTÄVIEN HALLINTA JA DIGITAALINEN ALKO TEHTÄVIEN HALLINTA JA DIGITAALINEN ALKO Reko Lehti Teknologiapäällikkö 31.08.2016 31.8.2016 Alkujumppa Konteksti: Alko tänään Matkalla digitaaliseksi organisaatioksi Palveluväylä prosesseille ja palveluille

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa 3.11.2016 1 Kokenut ja osaava toimittaja & Toimituksia vuodesta 1991 liikevaihto 5,3 M 2015, tulos 1 MEUR

Lisätiedot

Osaatko ratkaista kaupunkialgoritmin? Tietojohtamisella kohti parempaa palvelujen vaikuttavuutta Ravintola Palace, Helsinki

Osaatko ratkaista kaupunkialgoritmin? Tietojohtamisella kohti parempaa palvelujen vaikuttavuutta Ravintola Palace, Helsinki Osaatko ratkaista kaupunkialgoritmin? Tietojohtamisella kohti parempaa palvelujen vaikuttavuutta 10.2.2016 Ravintola Palace, Helsinki Turun kaupungin tietojohtamisen kehittämishanke Turun kaupungin tietojohtamisen

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Medivire Työterveyspalvelut Oy

Medivire Työterveyspalvelut Oy Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää Medivire Työterveyspalvelut Oy 43 paikkakunnalla yli 50 toimipistettä 3 600 asiakasorganisaatiota Yli 210 000 henkilöasiakasta

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

KASVUPALVELUN KANSALLISEN JA MAAKUNNALLISEN VALMISTELUN YHTEISSEMINAARI

KASVUPALVELUN KANSALLISEN JA MAAKUNNALLISEN VALMISTELUN YHTEISSEMINAARI KASVUPALVELUN KANSALLISEN JA MAAKUNNALLISEN VALMISTELUN YHTEISSEMINAARI 8.2.2017 Kansalliset digitaaliset toimintamallit Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila, TEM Kansalliset digitaaliset toimintamallit

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet

Markkinoinnin perusteet Markkinoinnin perusteet Yhteiskuntasuhteet ja yhteiskuntavastuu Jukka Luoma & Antti Sihvonen Markkinoinnin laitos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Luku 18 Kurssin viitekehys Luento 10: Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Toimintasuunnitelma 2015 Edunvalvonta Strateginen

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kauppa osana monikanavaista verkostoa. Case Kesko Minna Kurunsaari 6.11.2012

Kauppa osana monikanavaista verkostoa. Case Kesko Minna Kurunsaari 6.11.2012 Kauppa osana monikanavaista verkostoa Case Kesko Minna Kurunsaari 6.11.2012 Sähköisen liiketoiminnan muutokset asiakkaiden ostokäyttäytymiseen ja kaupan toimintamalleihin 2 Sähköinen vallankumous asioinnissa

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy

Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä 8.3.2016 Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy Johdanto TOIMEKSIANTO LVM 2015/11: Toteutettavuusselvitys Digitaalinen Itämeri hankkeen aloittamiseksi Hankkeen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

VIDEOVISIT PALVELUT TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN JUHANA OJALA

VIDEOVISIT PALVELUT TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN JUHANA OJALA VIDEOVISIT PALVELUT TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN 11.8.2016 JUHANA OJALA VideoVisit Oy VideoVisit Oy on suomalainen kansainvälisesti toimiva videoasiointi- ja videohoivapalveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

MTL Viestintätoimistojen eettiset periaatteet

MTL Viestintätoimistojen eettiset periaatteet MTL Viestintätoimistojen eettiset periaatteet MTL Viestintätoimistojen hallitus on hyväksynyt nämä periaatteet 14.9.2016. Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL ry on Suomessa toimivien markkinointiin

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Julkishallinnon ICT-palveluiden kustannusseurannan kehittäminen

Julkishallinnon ICT-palveluiden kustannusseurannan kehittäminen Julkishallinnon ICT-iden kustannusseurannan kehittäminen Yali Chai Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Tero Latvakangas 5.10.2016 Espoo Johdanto Työn tausta Tutkimus Tulokset Työn tausta Kustannustehokkuus

Lisätiedot

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp SUOMEN KUNTAUITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK-PAIVAT 4. - 5.6.2001 Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot