Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/

Transkriptio

1 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Aika klo 18:30-20:20 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen huone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 251 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle Lausunto lakiluonnoksesta kunta- ja 549 palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta 256 Lausunnon antaminen Pohjois-Savon liiton TA 2016 ja TASU Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Aluekehityssäätiön valtuuskunnan jäsenten ja varajäsenten 558 valinta vv Edustajien nimeäminen Itä-Suomen päihdehuollon 559 kuntayhtymän osakaskokoukseen sekä jäsenkuntien viranhaltijoista koostuvaan tukiryhmään 260 Sopimuksen hyväksyminen Esittävien taiteilijoiden ja 561 äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n kanssa 261 Osallistujat Pienkuntaseminaarin Kangasniemen kunta 563 torstaina Rautavaara-Säätiön tukihakemus Rautavaaran 564 Lentokeskukselle 263 Kutsu Kaavin kunnan 140-vuotisjuhlaan Lautakuntien pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat ja saapuneet kirjelmät Rautavaara-Savotta: Kuntayhtymä- ja konsernikatsaus sekä 569 Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta eli RTVO 267 Rautavaara-Savotta: Kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaus ja 570 muut esille tulevat asiat 268 Rautavaara-Savotta: Savotan keskusteluasiat 572

2 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Aika klo 18:30-20:20 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Ahonen Matti puheenjohtaja esittelijä 262 Korhonen Mikko 1. vpj. Kokkonen Kirsi 2. vpj. Korhonen Jorma jäsen Partanen Rauha jäsen Riekkinen Marita jäsen Karmitsa Aki varajäsen Poissa Mustonen Mika jäsen Muu läsnäolo Matikainen Matti kv:n pj. pöytäkirjanpitäjä 262 Oinonen Veijo kv:n 1.vpj. Pursiainen Rauni kv:n 2. vpj. Murto Unto kunnanjohtaja poissa 262 ajan Käsitellyt asiat Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kunnanhallituksen kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Marita Riekkinen ja Aki Karmitsa, sekä varalle Mikko Korhonen ja Rauha Partanen. Allekirjoitukset Matti Ahonen Matti Matikainen Unto Murto puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjanpitäjä 262 :t , Pöytäkirjan tarkastus Marita Riekkinen Aki Karmitsa Pöytäkirja on pidetty yleisesti klo nähtävillä Ilmoitustaulunhoitaja Kaisu Heikkinen

3 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Khall Kuntalain 58 :n mukaan kunnanhallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kj:n ehdotus: Päätös: Puheenjohtaja Matti Ahonen toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Puheenjohtaja Matti Ahonen totesi kunnanhallituksen kokouksen nro 16/ laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Pöytäkirjantarkastajien valinta Khall Pöytäkirjan tarkastuksen suorittavat kunnanhallituksen jäsenet aakkosjärjestyksessä, kaksi jäsentä kerrallaan. Lisäksi valitaan kaksi jäsentä varalle. Pöytäkirjantarkastajina viime kokouksessa olivat: Jorma Korhonen ja Kirsi Kokkonen. Varalla Marita Riekkinen ja Aki Karmitsa. Pöytäkirjan tarkastuksen vuorossa ovat: Marita Riekkinen ja Aki Karmitsa sekä varalle Mika Mustonen ja Rauha Partanen. Valitaan ko. henkilöt. Päätös: Valittiin yksimielisesti tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi: - varsinaiset: Marita Riekkinen ja Aki Karmitsa - varalle: Mikko Korhonen ja Rauha Partanen.

5 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle 2016 Khall Kuntalain 111 :n mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tulovero prosentista. Kunnan tuloveroprosentti on ilmoitettava verohallitukselle viimeistään marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosenttien vertailua vuodelta 2015: - Rautavaara 21,00 % - Juankoski 21,50 % - Valtimo 20,00% - Kaavi 21,25 % - Nurmes 20,50% - Tuusniemi 22,00% - Keitele 19,50% - Pielavesi 20,75% - Rautalampi 22,00 % - Siilinjärvi 21,25% - Sonkajärvi 20,50% - Suonenjoki 22,00% - Pohjois-Savo 20,58 % (keskiarvo) - Koko maa 19,84 % (keskiarvo) - Koko maan efek. veroaste 14,88% - Maan alhaisin 16,50 % (Kauniainen) - Maan korkein 22,50 % (Kiteen kaupunki ). Valtiovarainministeriön suorittaa kuntien taloustilanteen analysointia (Valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista (172/2007): Keskeisiä kunnan talouden raja-arvoja ovat 9 :n ja sitä täydentävän asetuksen mukaan kuusi (6): kertynyt alijäämä, vuosikate, tuloveroprosentti, kunnan lainamäärä,omavaraisuusaste ja kunnan suhteellinen velkaantuneisuus. Kriisikuntalistalle kunta joutuu, jos kaikki edellä mainitut kuusi (6) ehtoa täyttyvät. Rautavaaran kunnan kuntatalouden raja-arvoista täyttyy vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan kaksi (2/6): - tuloveroprosentti 21,00% - lainamäärä/asukas /asukas. Kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksessä pystyimme kattamaan poistot 167,9 %:sti. Rautavaaran kunnassa tuloveroprosentin korotus 21 % tehtiin Katso tarkmein liite 2. Kunnan efektiivinen veroaste on vuonna ,09% ja v ,53% ja v ,23% Vuoden 2016 talousarviota on valmisteltu 21,00 tuloveroprosentin pohjalta. Kyseisellä veroprosentilla kunnallisveron tuoton arvioidaan

6 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ olevan vuonna euroa. Yhden tuloveroprosentin tuotto toisi tuloja lisää noin euroa. Kuntiin kertyneet isot veronkorotuspaineet johtuvat suurelta osin valtionosuuksien leikkauksista. Paineet kunnallisveroon, jos vain tuloveroprosentti joustaisi on Suomen Kuntaliiton laskelmien mukaan keskimäärin 1,6 prosenttiyksikköä/kunta. Rautavaaran kunnan valtionosuuksien leikkaus aikaisemmilla maan hallituksen kehysriihissä on vv euroa eli -2,7%. Lisäksi vuoden 2015 alusta voimaan tulevassa valtionosuusuudistuksessa Rautavaaran kunta on suurin häviäjä Pohjois-Savossa ja koko valtakunnan listalla olemme sijaluvulla 9. Valtionosuusleikkaus vie meiltä euroa eli 370 euroa/asukas. Laskennallinen vaikutus tällä tuloveroprosenttiin on 3,7%. Huom! Muutos on rajattu +/-50 euroon asukasta kohden vuonna Tärkeimmät tekijät, Rautavaaran kunnan tuloveroprosenttia määmäärättäessä ovat: - verotettavan tulon kertymä ja sen mukaisesti arvioitu verotulo - valtionosuudet - toimintakate - rahoitustuotot ja kulut - investointien määrä ja niitä kattava lainanotto. - uutena elementtinä leasingrahoitus: paloaseman rahoitus. Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Esityslistan liitteet: - 1: Rautavaaran kunnan tuloslaskelma : Rautavaaran kunnan tuloveroprosentti ja efektiivinen veroaste - 3: Suomen Kuntaliitto: Pohjois-Savon kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kj:n ehdotus: ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto vahvistaa Rautavaaran kunnan tuloveroksi vuodelle ,00 %. Esittelijän perustelut: - tulovero on merkittävä tekijä kunnan vuosikatteessa, joka on vahvasti kunnan tulokseen vaikuttava erä, mutta myös investointien omarahoitukseen ja aiempien vuosien lainojen lyhennyksiin käytettävä tulo. Lisäksi kunnan tulorakenteessa valtionosuudet ovat 53%.

7 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Päätös: Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.

8 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2016 Khall Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n (1266/2001) mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistö veroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Veroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Verotusmenettelystä annetun lain mukaan kunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä seuraavana kalenterivuonna sovellettavat veroprosentit. Kunnanvaltuuston on vahvistettava vähintään yleinen ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti. Kiinteistöveroprosentti on vähintään laissa määrätyn alarajan suuruinen. Rautavaaran kunnassa kiinteistöveroa kertyy vuosittain noin euroa ja valtionosuusleikkausten myötä sen merkitys kunnan tulojen kannalta on tulee kasvamaan. Kunnan kiinteistöveroprosentit ovat lähellä alarajoja ja erittäin alhaiset valtakunnallisestikin vertailtuna. Hallituksen esitys laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta on annettu eduskunnalle Vuodelle 2016 kiinteistöverotukseen esitetään muutoksia muiden kuin vakituisten asuinrakennusten, voimalaitosten sekä rakentamattoman rakennusmaan veroprosenttien enimmäismäärään. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotettaisiin siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Voimalaitosrakennuksen ja rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä korotettaisiin 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä korotettaisiin 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin, ja rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistettaisiin muun muassa rakennuspaikkaa koskevien rakennuskieltojen osalta. Muilta osin kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälien esitetään pysyvän vuonna 2016 samoina kuin vuonna Vuodelle 2017 esitetään muutoksia yleisen sekä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoihin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80 1,55 prosentista 0,86 1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37 0,80 prosentista 0,39 0,90 prosenttiin.

9 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Lain vahvistamisen aikataulusta ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Koko maan keskimääräiset kiinteistöveroprosentit vuonna 2014: - yleinen 0,99% - vakituinen asuinrakennus 0,46% - muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,07% Pohjois-Savossa kiinteistöprosentit ovat olleet vuonna 2015: - yleinen, keskimäärin 1,21% vaihteluväli 0,65%-1,35% - vakituinen asuinrakennus, keskimäärin 0,53%, vaihteluväli 0,35%- 0,70% - muu kuin vakituinen asuinrakennus, keskimäärin 1,08%, vaihteluväli 0,80%-1,30%. Rautavaaran kunnan kiinteistöveroprosentit ovat vuonna 2015: vakituinen asuinrakennus 0,50 % muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,05 % yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 % rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 2,00 % -- yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,00 %. Kiinteistöveron tuotot vv ja esitys TA-2016: - vuonna 2009/TP euroa - vuonna 2010/TP euroa - vuoden 2011/TP euroa - vuoden 2012/TP euroa - vuoden 2013/TP euroa - vuoden 2014/TP euroa. - vuoden 2015/TA euroa - vuoden 2016/kj:n TA-ehdotus euroa Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Kj:n ehdotus: ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto vahvistaa vuodelle 2016 kiinteistöveroprosentit (samat kuin vuonna 2015) seuraavasti: vakituinen asuinrakennus 0,50 % muu kuin vakituinen asuinrakennus (kesämökit) 1,05 % yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 % rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 2,00 % -- yleishyödyllisten yhteisöjen omistama rakennus ja sen maapohja (KiinteistöveroL 13 a ) kiinteistöveroprosentti 0,00 %

10 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Päätös: Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.

11 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Lausunto lakiluonnoksesta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta Khall Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu luonnos laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden olemassaolon jatkamiseksi annetun lain muuttamisesta. Lakiluonnoksen perusteella Paras-puitelain mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintavelvoitteet jatkuvat edelleen vielä vuoden 2016 jälkeen siihen saakka kunnes sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä muodostettavalle kuntaa suuremmille itsehallintoalueille Sosiaali- ja terveysministeriö toivoo, että lausunnon antaisivat erityisesti ne kunnat, jotka katsovat että laissa 490/2014 tarkoitetut Paras-puitelain mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintavelvoitteet koskevat niitä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettuun lakiin perustuvat kuntien yhteistoimintavelvoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain perusteella voimassa vuoden 2016 loppuun. Lain tarkoituksena on ollut varmistaa kunta- ja palvelurakennelain mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden toiminnan jatkuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteutumiseen saakka. Sen vuoksi ehdotetaan, että kunta- ja palvelurakenneuudistukseen perustuvia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintavelvoitteita jatkettaisiin vuoden 2018 loppuun. Yhteistoiminta-alueiden toiminnan jatkamisella turvattaisiin alueiden palvelujen häiriötön jatkuminen siihen saakka, kunnes sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen mukaiset uudet järjestämisvastuulliset organisaatiot aloittavat toimintansa. Lakiluonnoksen johdosta kunnille esitetään seuraavat kysymykset: 1. Katsotteko, että laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta koskee kuntaanne? 2. Pidättekö kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamista tärkeänä? 3. Pitäisikö velvoitteita muuttaa jollakin tavalla? Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp:

12 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Esityslistan liite numerotta: - Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain muuttamisesta Kj:n ehdotus: antaa lakiluonnosta koskeviin kysymyksiin seuraavat vastaukset: 1. Katsotteko, että laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta koskee kuntaanne? Vastaus: Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta koskee Rautavaaran kuntaa. KYSTERI aloitti KYSTERIin eli perusterveydenhuollon liikelaitokseen/kuopion yliopistollinen sairaala kuuluvat Palvelusopimuksen mukaisesti seuraavat Palvelualueet/palveluyksiköt: * Koillis-Savo (Juankoski, Kaavi ja Rautavaara) * Nilakka (Pielavesi, Keitele, Vesanto ja Tervo) * Leppävirta. Palvelusopimuksen perusteella edellä mainitut 8 kuntaa perustivat KYSTERIn liikelaitoskuntayhtymän, jonka tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja järjestää jäsenkuntien puolesta perusterveydenhoito ja vanhusten laitoshoito. 2. Pidättekö kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamista tärkeänä? Vastaus: Kyllä. Velvoitteiden voimassaolon jatkaminen antaa osaltaan työrauhan suunnitteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelulle ja toimeenpanolle. 3. Pitäisikö velvoitteita muuttaa jollakin tavalla? Vastaus: Emme näe tarvetta velvoitteiden muuttamiselle. Lähipalvelut on turvattava kaikissa oloissa kuntalaisille (PuiteL 5) Päätös: Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.

13 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Lausunnon antaminen Pohjois-Savon liiton TA 2016 ja TASU Khall Pohjois-Savon liitto pyytää jäsenkunnilta lausunnon liiton talousarvioesityksestä 2016 ja taloussuunnitelmaesityksestä Varsinaisen toiminnan jäsenkuntien maksuosuuden määrä 2016: Vuoden 2015 talousarviossa jäsenkunnilta peritään varsinaiseen toimintaan ja vuoden 2016 talousarviossa , lisäystä Pohjois-Savon kehittämisrahaston jäsenkuntien maksuosuuden määrä 2016 Pohjois-Savon kehittämisrahastoon on vuonna 2015 peritty jäsenkunnilta , joka on arvioitu perittäväksi myös talousarviovuonna Tiedossa olevat vuoden 2016 talousarvioon vaikuttavat muutokset Teknisen tuen tulot EU:lta ovat viime rahastokaudella kattaneet toiminnasta aiheutuvat menot. Uudella rakennerahastokaudella EU:lta saatu rahoitus ei enää kata täysimääräisesti rakennerahastotoiminnasta aiheutuvia menoja. Rakennerahastotehtävät kuuluvat kuitenkin lain mukaan liitolle. Vuonna 2016 rakennerahastomenoja (aiemmin teknisen tuen menoja) jää katettavaksi muilla keinoin. Keväällä käynnistettyjen YT-neuvottelujen tuloksena menojen tasapainottamiseksi on laadittu toimenpideohjelma vuosille , jossa kaikki kulut ja toimintatavat on otettu kriittiseen tarkasteluun. Säästöjä tehdään henkilötyötä uudistamalla, ostopalvleuja ja kopiointia vähentämällä sekä mm. asiointia (tilastoaineistot, julkaisut, kokouskäytännöt) sähköistämällä. Koulutuksiin ja kokouksiin osallistutaan enenevästi Skype for Business/ Lync:ssa ja muilla etäneuvotteluyhteyksillä. Rautavaaran nämä ovat olleet käytössä vuodesta 2013 alkaen (USO2-hanke ja nyt menossa oleva USO3-hanke ). Lisäksi toimitiloihin etsitään aktiivisesti kumppaneita vuokravastuiden keventämiseksi. Kuntien talous on monista syystä kiristymässä. Pohjois-Savon liiton jäsenkuntien maksuosuuden kehityksessä tulee ottaa huomioon jäsenkuntien maksukyky. Pohjois-Savon liiton toimet taloutensa tasapainottamiseksi muuttuvassa tilanteessa ovat ajankohtataisia. Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi

14 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Esityslistan liite numerotta: - Pohjois-Savon liitto/talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Kj:n ehdotus: Rautavaaran kunta ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa: 1. Varsinaisen toiminnan jäsenkuntien maksuosuuden määrä 2016: Rautavaaran kunnan alustava maksuosuus vuonna 2016 on ,96 ja muutostähän vuoteen on 226,51 eli kasvua 1,9 %. Maksuosuus tyydyttää kuntaa. 2. Pohjois-Savon kehittämisrahaston jäsenkuntien maksuosuuden määrä 2016: Rautavaaran kunnan alustava maksuosuus kehittämisrahastoon on 1.620,08, joka on sama kuin kuluvana vuonna. Kehittämisrahaston maksuosuus tyydyttää kuntaa. 3. Kunnat keskiöön vuoden 2016 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa : Laajakaista kaikille hanke päättyy Liiton toimialueella on edelleen sellaisia alueita, jotka jäävät nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoisen tarjonnan ulkopuolelle. Liiton tulisi vauhdittaa Laajakaistarakentamisen lain 1186/2009 mukaisia hankkeita maaliin. Viestintävirastolla on vielä jaossa hankkeisiin 8 milj. euroa. Liiton tekemien päätösten mukaisesti seuraavat hankkeet tulee saada toteutukseen ja rahoitus kuntoon: Lapinlahden kunnan alueelle Varpaisjärvi eteläinen Nilsiän kaupungin hankealueet Nilsiä Lastulahti-Hipanniemi, Reittiö ja Sänkimäki-Saarvomäki hankealueet Kuopio Talvisalo hankealue. Nopeita laajakaistayhteyksiä tarvitaan. Maamme hallitusohjelman mukaisesti valtakunnassa tehdään kahta digimallia: julkiselle ja pk-sektoreille omansa. Digitaalinen ajattelu ulottuu kaikille toimialoille, kaikkiin organisaatioihin, ajattelutapoihin, yhteiskunnan rakenteisiin ja instituutioihin. Maakunnan oppilaitokset kouluttavat osaajia luomaan uusia innovaatioita ja palveluita. Yritykset hyödyntävät verkko-, mobiili- ja pilvipalveluiden mahdollisuuksia. Ts. meillä on Laajakaistainfra valmiina. Tarvitaan sisältöä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.

15 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Khall Asian tausta: Rautavaaran kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti eriytetty yksikkö, jonka kirjanpito on hoidettu erillistileillä kunnan kirjanpidossa. Tilinpäätöksessä siitä on johdettu tulos-, tase- ja rahoituslaskelma. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen talousarvio on sisällytetty kunnan talousarvioon. Tähän saakka kunnallisen vesihuoltolaitoksen toimintojen eriyttäminen on voitu tehdä laskennallisesti, muuna taseyksikkönä tai kunnallisena liikelaitoksena. Laskennallisesti eriytetyn liiketoiminnan tilinpäätöskaavat eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia osakeyhtiöiden laskelmien kanssa erityisesti tasejatkuvuuden osalta. Peruspääoman sijasta kunnan sijoitusta kuvaa jäännöspääoma, jolla ei ole tasejatkuvuutta. Laki vesihuoltolain muuttamisesta (681/2014): Vesihuoltolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan Lain mukaan kunnan tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista ja sille on tilikausittain laadittava kirjanpitolain mukainen tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut asiaa koskevan lausunnon numero 112. Lisäksi Suomen Kuntaliitto on antanut ohjeen kirjanpidollisen taseyksikön perustamisesta ( ). Uudistunut vesihuoltolaki edellyttää kirjanpidon eriyttämistä ja siten myös tilinpäätöksen johdettavuutta kirjanpidosta. Kirjanpidon eriyttämisellä pyritään jatkossa siihen, että tilinpäätöksen ja siinä esitettyjen tunnuslukujen perusteella voidaan läpinäkyvästi arvioida, missä määrin vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä ja ovatko maksut kohtuullisia. Edellä mainituista syistä johtuen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto katsoo,että vesihuoltolaitos kokonaisuutena (vesihuolto ja huleveden viemäröinti) tulee eriyttää kirjanpidossa joko kunnallisena liikelaitoksena tai taseyksikkönä. Tällöin sen tilikauden tulos siirtyy taseessa seuraavalle tilikaudelle. Sen sijaan huleveden viemäröinti voidaan eriyttää muusta vesihuoltolaitoksen toiminnasta laskennallisesti. Kunnan liikelaitos ja muu taseyksikkö eroavat toisistaan talousarviokäsittelyn suhteen. Liikelaitos on erillään kunnan talousarviosta, kun

16 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ taas taseyksikön määrärahat ja tuloarviot otetaan kunnan talousarvioon Taseyksiköllä voi olla omat pankkitilit tai yhdystili kunnan keskuskassaa vastaan. Taseyksikön talousarvio muodostuu tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosasta. Taseyksikön tulosbudjetissa sovelletaan nettobudjetointia: sitovia eriä valtuustoon nähden ovat tilikauden tulos sekä mahdolliset tilinpäätössiirrot. Taseyksikön investointibudjetissa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat investointimenot ja -tulot, mutta valtuusto voi osoittaa investointeihin määrärahat myös hanke- tai hankeryhmäkohtaisesti. Taseyksikön rahoitusbudjetissa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat antolainauksen, ottolainauksen ja oman pääoman muutosten erät. Taseyksikössä investointimenot lisäävät yhdystilivelkaa kunnalle ja investointitulot lisäävät sitä. Jos taseyksikkö tekee suuria investointeja, velka voi kasvaa merkittävän suureksi. Se voi muuttua pitkäaikaisen velan tai oman pääoman luonteiseksi eräksi, jos taseyksikkö ei kykene lyhentämään velkaa pitkälläkään tähtäimellä. Tällöin voi olla perusteltua lyhentää yhdystilivelkaa budjetoimalla taseyksikölle pitkäaikaisen lainan lisäystä kunnalta tai peruspääoman lisäystä. Taseyksikön tulojen tulee enintään neljän vuoden pituisella suunnittelukaudella kattaa toiminnan kustannukset ja pitkällä aikavälillä myös investoinnit siltä osin kuin niitä ei kateta oman pääoman ehtoisella rahoituksella. Hulevesien viemäröinti: Vesihuoltolain 17 a :n mukaan kunta päättää, huolehtiiko vesihuoltolaitos myös hulevesien viemäröinnistä päätöksessä määriteltävällä alueella vai vastaako kunta siitä muulla tavoin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Mikäli se määritellään vesihuoltolaitoksen tehtäväksi, tulee myös hulevesien viemäröinnin kirjanpito eriyttää. Eriyttämisellä pyritään siihen, että tilinpäätöksen ja siinä esitettyjen tunnuslukujen perusteella voidaan äpinäkyvästi arvioida, missä määrin vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä, ja ovatko maksut kohtuullisia. Esitys vesihuoltolaitoksen taseyksikön perustamisesta: Rautavaaran kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti eriytetty yksikkö. Vesihuoltolain muutosten johdosta esitetään, että alkaen siitä muodostetaan takautuvasti taseyksikkö, jolle laaditaan tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä niiden liitetiedot. Valtuusto päättää vesihuoltolaitoksen peruspääoman ja avaavan taseen sekä talousarviokäsittelyn yhteydessä vesihuoltolaitosta sitovat

17 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ tavoitteet ja mittarit. Kunnan sijoituksen määrä muodostuu omaisuus- ja velkaerien erotuksesta ja se voidaan jakaa peruspääomaksi ja lainaksi. Vesihuoltolaitos maksaa kunnan siihen sijoittamalle peruspääomalle korkoa, jonka vuosittaisen suuruuden määrää valtuusto. Vuoden 2015 talousarviossa on laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen jäännöspääoman koroksi vahvistettu 1,5 % (kunnanvaltuusto nro 7/ , sivu 44). Vesihuoltolaitoksella ei ole omia pitkäaikaisia lainoja, koska kunnan lainat on yleensä otettu vain kaikkiin investointeihin yhteisesti. Vesihuoltolaitoksen taseyksikön avaava tase muodostetaan laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen taselaskelman pohjalta. Taseyksikön sisällä hulevesien viemäröinti eriytetään laskennallisesti. Taseyksikön rahaliikenne hoidetaan kunnan pankkitilien kautta. Kirjanpidollisesti eriytetyssä taseyksikössä noudatetaan tasejatkuvuuden periaatetta siten, että kertyvät yli- ja alijäämät kumuloituvat liiketoiminnan omaan pääomaan. Kun laskennallisesta taseyksiköstä muodostetaan vastaavaa toimintaa jatkava kirjanpidollinen taseyksikkö, aloittavaan taseeseen merkitään ko. liiketoimintaan kohdistuva aikaisemmilta tilikausilta kertynyt alijäämä. Kj:n ehdotus: esittää valtuustolle, että se perustaa yllä olevan esityksen mukaisesti vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön takautuvasti alkaen. Vesihuoltolaitoksen peruspääoma ja avaava tase määrätään seuraavasti: Vesihuoltolaitoksen taseyksikön peruspääoma: Muut pitkävaikutteiset menot xxxxxxxx Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Osakkeet ja osuudet Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Poistoero

18 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Ostovelat Muut velat Siirtovelat Oma pääoma Alijäämä viideltä edelliseltä vuodelta Peruspääoma Alijäämien kertymä laskennallisesti eriytetyistä tilinpäätöksistä (viideltä edeltävältä tilikaudelta): , Yhteensä Vesihuoltolaitoksen taseyksikön avaava tase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Muut pitkävaikutteiset menot xxxxxxxx II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 2. Rakennukset 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 4. Muut saamiset C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset ,33 3. Muut saamiset 93,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ ,03 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma ,68 IV Edellisten tilikausien alijäämä ,31 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero

19 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ E VIERAS PÄÄOMA II Lyhytaikainen 6. Ostovelat ,82 7. Muut velat 1 450,60 8. Siirtovelat ,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ Vesihuollon avaavaan taseeseen sisältyy lasekennallisesti eriytettävän hulevesiviemäröinnin tase-eriä seuraavasti: II Aineelliset hyödykkeet 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Päätös: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle lisäselvityksiä varten: - taselaskelma: peruspääoma ja sisäisen lainan jakaminen - tulokset 5 vuodelta vai laskennallisen eriyttämisen alusta v rahaliikenteen järjestäminen - hulevesien viemäröinti - Metsäkartanon vesihuolto jne.

20 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Aluekehityssäätiön valtuuskunnan jäsenten ja varajäsenten valinta vv Khall Aluekehityssäätiön nykyisen valtuuskunnan toimikausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Uuden valtuuskunnan jäsenet valitaan pidettävässä valtuuskunnan kokouksessa vuoden 2016 alusta alkavalle nelivuotiskaudelle. Rautavaaran kunnan edustajina Aluekehityssäätiön valtuuskunnassa vuosina on varsinaisena jäsenenä Jorma Korhonen ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään Veijo Oinonen. Aluekehityssäätiö esittää, että Ylä-Savon kaupungin-/kunnanhallitukset tekevät mennessä Aluekehityssäätiön valtuuskunnalle esityksensä kuntansa edustajista (varsinainen jäsen ja henkilökohtainen varajäsen) Aluekehityssäätiön valtuuskuntaan. Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: Kj:n ehdotus: esittää Aluekehityssäätiön valtuuskunnalle, että Rautavaaran kunnasta valitaan Aluekehityssäätiön valtuuskuntaan vuosille : - 1. varsinaiseksi jäseneksi Jorma Korhonen ja - 2. hänelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi Veijo Oinonen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.

21 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Edustajien nimeäminen Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän osakaskokoukseen sekä jäsenkuntien viranhaltijoista koostuvaan tukiryhmään Khall Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymältä on saapunut seuraava kutsu: Kuntanne on Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän jäsen. Kuntayhtymä tuottaa päihdehuollon palveluja Mäntyharjulla sijaitsevassa Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa. Pääasiassa palvelupäivät myydään jäsenkunnille. Kuntayhtymän yhtymävaltuusto on kokouksessaan päättänyt järjestää jäsenkunnille osakaskokouksen. Kokous järjestetään, jotta kuntayhtymä voi päättää esimerkiksi eroavien jäsenkuntien peruspääoman käsittelystä ja ylipäätään linjata tulevaisuutta. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotanto on suurten muutosten edessä. Ensitietojen perusteella kuntayhtymän palvelutuotanto tullaan vuonna 2019 sulauttamaan osana sote-uudistusta osaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen perustettavia itsehallintoalueita. Käytännössä tämä tarkoittaisi jollakin aikavälillä kuntayhtymän purkua. Tuustaipaleen päihdepalveluille on tarvetta ja kysyntää. Tuotannon pitkäjänteinen kehittäminen tulee järjestää osana laajempaa kokonaisuutta. Kuntayhtymän mahdolliseen alasajoon valmistautuminen sekä siihen liittyvät toimet omaisuuden käsittelystä ja velvoitteiden hoitamisesta edellyttävät jäsenkunnista tukea ja osaamista. Tätä tarkoitusta varten esitetään jäsenkuntien viranhaltijoista koostuvan tukiryhmän perustamista vuosille Kuntayhtymällä on jäsenkuntia tällä hetkellä 56. Näistä 11 kuntaa on eroamassa kuntayhtymästä vuoden 2017 alusta. Kyseiset kunnat vaativat osa edes osittaista peruspääoman palautusta. Eroamiset edellyttävät muutoksia myös kuntayhtymän yhtymähallitukseen. Tavoitteena on, että yhtymävaltuusto marraskuussa 2016 vahvistaa uudet hallituksen jäsenet loppukaudelle vuoden 2017 alusta lukien. Kuntayhtymä kutsuu jäsenkunnat klo pidettävään osakaskokoukseen. Kokous pidetään Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa:tuustaipaleentie 720, Tuustaipale (Mäntyharju). Kokousta ennen on mahdollista tutustua laitoksen toimintaan ja ruokailla. Osakaskokouksessa käsitellään kuntayhtymän asioita sekä omistajaohjauksen, että palvelutuotannon näkökulmasta. Kuntanne edustaja kokouksessa voisi olla esimerkiksi kunnan-/kaupunginhallituksen puheen-

22 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ johtaja, kunnan-/kaupunginjohtaja, päihdepalveluista tai omistajaohjauksesta vastaava viranhaltija. Jokaiselle kunnalle varataan paikat kahdelle edustajalle tilaisuuteen. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan mennessä. Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: Esityslistan liitteet numerotta: - 1: Kutsu Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän osakaskokoukseen - 2: Muistio / Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän toiminta ja tulevaisuus. Kj:n ehdotus: päättää: 1. nimetä kaksi kunnan edustajaa osakaskokoukseen nimetä kunnan viranhaltijoista edustajan ja varaedustajan viranhaltijoista koostuvaan tukiryhmään. Päätös: päätti 1. nimetä kunnan edustajiksi kunnanvaltuuston pj Matti Matikaisen ja perusturvajohtaja Helvi Mustosen Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän osakaskokoukseen nimetä kunnan viranhaltijoista edustajaksi perusturvajohtaja Helvi Mustosen ja varaedustajaksi sosiaalityöntekijä Anna-Liisa Väyrysen viranhaltijoista koostuvaan tukiryhmään.

23 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Sopimuksen hyväksyminen Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n kanssa Khall Gramex uudistaa kuntien kanssa voimassa olevan esityskorvaussopimuksen äänitemusiikin julkisesta esittämisestä. Uusi kuntasopimus astuu voimaan vuoden 2016 alusta alkaen. Uudistuksesta ja kuntasopimuksen sisällöstä on neuvoteltu Kuntaliiton kanssa joka suosittelee sopimuksen päivittämistä. Lähes kaikilla kunnilla on nykyisellään Gramexin kanssa voimassaoleva ja pääsääntöisesti 90-luvun loppupuolelta peräisin oleva esityskorvaussopimus äänitemusiikin julkisesta esittämisestä, ns. senttisopimus. Sopimuksen mukainen korvaus äänitemusiikin käytöstä määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. Sopimus on osoittautunut kunnille yksinkertaiseksi, hallinnollisesti helpoksi sekä korvaustasoltaan houkuttelevaksi vaihtoehdoksi verrattuna yksin kappalein eri käyttötilanteisiin hankituille ja listahintaisille musiikin käyttöluville. Musiikin käyttötilanteet ja tarpeet ovat lähes kahdessakymmenessä vuodessa muuttuneet usealta osin niin paljon, että sopimusten ajanmukaistamista on jo useamman vuoden ajan toivottu molempien osapuolten taholta: mm kuntien musiikin käyttö on monipuolistunut, kuntaliitoksia on syntynyt sekä kunnat ovat ulkoistaneet ja yhtiöittäneet toimintojaan. Kuntaliitto ja Gramex ovat vuoden 2015 kuluessa neuvotelleet uuden Kuntasopimuksen sisällöstä ja sen käyttöönotosta. Uudistettu sopimus kattaa ja vastaa entistä paremmin kuntien äänitemusiikin nykyisiä käyttötilanteita sekä parantaa sopimuksen ja sen kattavuuden ymmärrettävyyttä käyttäjien keskuudessa. Toteutuksessa on myös pyritty siihen, että yhdessä Teoston vastaavan kuntasopimuksen kanssa kuntien musiikinkäyttö on mahdollisimman vaivatonta ilman erillisten lupien hankintaa. Gramexin uusittu kuntasopimus kattaa kuntien kaikki yleisimmät äänitemusiikin julkisen esittämisen käyttötilanteet taustamusiikkina ja tapahtumissa osana kuntien julkisia toimintoja ja tehtäviä, sekä vapaavalintaisena elementtinä erillistä korvausta vastaan myös musiikin kopioinnin kuva- ja äänitallenteille. Musiikkivideoiden julkinen esittäminen on uutena elementtinä sisällytetty sopimukseen. Sopimuksessa on esimerkein kerrottu mitä se kattaa ja myös selvyyden vuoksi eritelty yleisemmät sekaannusta aiheuttavat soveltamisen ulkopuoliset ja erillistä lupaa edellyttävät käyttötilanteet. Kuntien musiikin käyttökorvausten hinnoittelumalli ei muutu. Vuoden 2016 korvausta on tarkistettu huomioiden muutokset ylei-

24 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ sessä ansio- ja kustannustasossa. Korvauksen tarkistamisesta on sovittu Kuntaliiton kanssa. Kunnat, jotka kopioivat äänitemusiikkia ja esittävät sitä esimerkiksi tanssiliikunnassa, kuntosaleilla, media- ja AV-pajoissa, kansalaisopis-toissa, kouluissa tai nuorisotoiminnan yhteydessä jne. tarvitsevat kopiointiluvan. Uudistettu Kuntasopimus kattaa uutena vapaavalintaisena elementtinä myös äänitemusiikin kopioinnin. Kunnalla on mahdollisuus jättää kopiointilupa sopimuksessa erikseen ilmoittamalla hankkimatta ja ostaa tarvittaessa luvat myöhemmin yleisten hinnaston mukaisesti. Kirjeessä muistutetaan merkitä rasti sopimukseen mikäli kunnassa ei ole kopiointitarpeita tai ne hankitaan erikseen tapauskohtaisesti. Kun kuntasopimus kattaa kopioinnin, lakkauttaa Gramex automaattisesti mahdolliset aikaisemmat erikseen hankitut ja listahintaiset kopiointiluvat. Sopimus pyydetään palauttamaan allekirjoitettuna mennessä. Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: Esistyslistan liiteet numerotta: - 1: Tekijänoikeusjärjestö Gramexin kirje : Sopimus/Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n kanssa Kj:n ehdotus: Päätös: päättää hyväksyä sopimuksen tekijänoikeusjärjestö Gramexin kanssa liitteen mukaisena. Ehdotus hyväksyttiin keskustelutta yksimielisesti.

25 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Osallistujat Pienkuntaseminaarin Kangasniemen kunta torstaina Khall Suomen Kuntaliiton Pienten kuntien neuvottelukunta järjestää syksyn pienkuntaseminaarin Kangasniemellä Seminaarin teemana on SOTE uudistus sekä muita kuntapolitiikan ajankohtaisia aiheita: digitalisaatio, lähipalvelut, vokki ja vosut jne. Seminaarissa puhuvat mm. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen erityisavustaja Sami Miettinen, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Kuntaliitosta sekä muutosjohtaja Jouko Luukkonen Etelä-Savon maakunnallisesta SOTE hankkeesta. Pienten kuntien neuvottelukunta on yksi Kuntaliiton neuvottelukunnista, joka toimii alle asukkaan kuntien edustajana. Neuvottelukunnan tehtävänä on vaikuttaa pienten kuntien erityisnäkökohtien huomioonottamiseen Suomen Kuntaliiton edunvalvonnassa sekä kehittämis- ja palvelutoiminnassa. Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää aamu- ja iltapäiväkahvit ja maukkaan lounaan. Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: Esityslistan liite numerotta: - Pienkuntaseminaarin torstai ohjelma. Kj:n ehdotus: päättää, että pienkuntaseminaariin torstaina klo osallistuvat hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat ja kunnanjohtaja. Päätös: Valittiin yksimielisesti Pienkuntaseminaariin torstaina klo : - kunnanvaltuuston pj Matti Matikainen - kunnanhallituksen pj Matti Ahonen - kunnanjohtaja Unto Murto.

26 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Rautavaara-Säätiön tukihakemus Rautavaaran Lentokeskukselle Khall Rautavaara-Säätiö on lähettänyt Rautavaaran kunnalle seuraavan tukihakemuksen "Hakemus Rautavaaran Ientokeskuksen tukemiseksi Rautavaara- Säätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka ylläpitää ja kehittää Rautavaaran Lentokeskusta harrasteilmailun käyttöön. Säätiön hallitukseen kuuluvat seuraavat henkilöt: Kari YIihärsilä (Puheenjohtaja, Kuopion llmailuyhdistys ry, purjelento, ultrakevyt) Keijo Ruotsalainen (Sihteeri, Kuopion llmailuyhdistys ry, purjelento) Matti Ryhänen (Rahastonhoitaja, Kuopion Ilmailuyhdistys ry, purjeento, ultrakevyt) Kimmo Niemelä (Lentokentän päällikkö, Kuopion llmailuyhdistys ry, purjelento, lennonopettaja) Pekka Marjamaa (Kuopion Ilmailuyhdistys ry, purjelento, lennonnopettaja) Reijo Tuononen (Kuopion Ilmailuyhdistys, purjelento, koulutuspäällikkö, lennonopettaja) Petri Vartiainen (Kuopion Ilmailuyhdistys ry, purjelento) Timo Rissanen (Parafun ry, varjoliito, lennonopettaja) Unto Murto (Rautavaaran kunta, kunnanjohtaja, Laskuvarjourheilu) Esko Voutilainen (Maanviljelijä, yrittäjä) Lentokeskuksessa on varsinaisen lentokentän Iisäksi lentokonehalli, majoitustiloja, sosiaalitilat, saunat, kahviia/toimistorakennus, opetustiloja sekä polttoainepiste. Harrasteilmailu on osa Iiikunta- ja urheilutoimintaa. Ilmailukerhojen keskusjärjestö Suomen llmailuliitto on Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) jäsen. Käytännön toiminta Rautavaaran Lentokeskuksessa on ilmailukerhojen, eniten Kuopion Ilmailuyhdistyksen jäsenten varassa. Harrastajia on koko maakunnasta ja kaikilta ilmailun aloilta (purjelento, riippuliito, lennokit, varjoliito, moottorilento, laskuvarjohypyt ja ultrakevytilmailu). Rautavaara-Säätiön tulolähteet ovat ilmailijoilta perittävät käyttömaksut sekä kenttäalueen muilta mahdollisilta käyttäjiltä saatavat käyttökorvaukset. Rautavaara säätiö hakee Rautavaaran kunnalta avustusta Lentokeskuksen ylläpitoon vuodelle ,00."

27 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Pj:n ehdotus: pättää: 1. todeta esteelliset/jäävit (hallintolaki 28): kj Unto Murto. 2. myöntää xx euron avustuksen Rautavaaran Lentokeskuksen ylläpitoon ja toimintaan vuonna Merkittiin, että kunnanjohtaja Unto Murto esteellisenä poistui kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Pöytäkirjanpitäjänä tämän asian kohdalla toimi Matti Matikainen. Puheenjohtaja teki seuraavan muutetun päätösehdotuksen: ei myönnä Rautavaara-Säätiölle avustusta lentokeskuksen ylläpitoon ja toimintaan vuonna Perustelu: ei pidä perusteltuna Rautavaara-Säätiön avustamista. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

28 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Kutsu Kaavin kunnan 140-vuotisjuhlaan Khall Kaavin kunta täyttää 140 vuotta sunnuntaina Tilaisuus alkaa klo Juhlajumalanpalveluksella Kaavin kirkko. Tämän jälkeen juhlat jatkuvat Koulukeskuksessa. Juhlapuheen pitää kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk). Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: Kj:n ehdotus: päättää: 1. valita edustajat Kaavin kunnan 140-vuotisjuhlaan klo alkaen. 2. kunnan huomionosoitus ohjataan Kaavi-140 vuotta/kaavin kunnan vanhustyön hyväksi. Päätös: päätti yksimielisesti: 1. valita edustajiksi kunnanhallituksen pj Matti Ahosen, kunnanvaltuuston pj Matti Matikaisen ja kunnanvaltuuston 1. vpj. Veijo Oinosen Kaavin kunnan 140-vuotisjuhlaan klo alkaen. 2. kunnan huomionosoitus ohjataan Kaavi-140 vuotta/kaavin kunnan vanhustyön hyväksi.

29 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Lautakuntien pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Khall Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on kuntalain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen mennessä ovat kunnanhallitukselle saapuneet seuraavien lautakuntien pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset: I Lautakuntien pöytäkirjat: - elinkeinolautakunnan pöytäkirja nro 5/ II Viranhaltijapäätökset: - kunnanjohtaja Unto Murto: 2 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättämispäätös määräala Savola RN:o 6:20 nimisestä tilasta 3 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättämispäätös tehdyssä kiinteistön kaupassa Teemula RN:o 6:19 - vs. talous- ja kehittämisjohtaja Helena Meyes: - rehtori Matti Korkalainen: - perusturvajohtaja Helvi Mustonen: - kunnaninsinööri Jorma Berg: Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi. Kj:n ehdotus: päättää: 1. merkitä lautakuntien pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset tiedoksi. 2. todeta, ettei kunnanhallitus käytä kuntalain 51 :n mukaista ottooikeuttaan muutoin tehtyjen päätösten osalta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.

30 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Ilmoitusasiat ja saapuneet kirjelmät Khall Kunnanhallitukselle annetaan tiedoksi seuraavat ilmoitukset ja saapuneet kirjelmät: 1. Savo-Karjala Nordea Pankki Oyj: Omaisuusraportti Sijoitusjakauma yhteensä ,63. Vuoden alusta + 0,88 %. 2. Kutsu Pienkuntaseminaariin , Kangasniemi 3. Vaalijalan kuntayhtymän hallituksen pöytäkirja Mainos - Uusi kuntalaki osakeyhtiön näkökulmasta -koulutus 5. Maaseutulautakunnan esityslista Päätös Pohjois-Savon TE-toimiston osa-aikaisten toimipisteiden lakkauttamisesta 7. Ympäristöterveyslautakunnan esityslista Mainos - Kaavoitusjuridikka-koulutus 9. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston esityslista Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen pöytäkirja Kiinteistönluovutusilmoituksia 5 kpl 12. Rautavaaran kunnan lausunto Siilinjärven ympäristöterveyslautakunnalle 13. Kauppakirja /Pasi Korhonen ja Kristiina Korkalainen 14. Korkotukilainahakemus ARA:lle : /Kotitie 3, rak. 2. Asuntojen määrä 5 kpl. Kj:n ehdotus: Päätös: Merkitään tietoon saatetuksi. Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.

31 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Rautavaara-Savotta: Kuntayhtymä- ja konsernikatsaus sekä Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta eli RTVO Khall Kuntayhtymissä, kunnan tytäryhtiöissä ja sopimuspohjaisissa yhteistyössä on kunnanvaltuuston valitsemia luottamushenkilöitä. Rautavaaran kuntakonserniin kuuluvat seuraavat tytäryhtiöt: - Kiinteistö Oy Rautavaaran Virastotalo (kunnan omistusosuus 65,36 %) - Rautavaaran Vuokratalot Oy (kunnan omistusosuus 100 %). Valtuustotason tavoitteet kaikille kunnan edustajille (KuntaL 23) (kunnanvaltuusto nro 4/ ): - konserniyhteisöjen on tuettava RAUTAVAARA-SAVOTTA: Kuntastrategia 2030-asiakirjan ja kunnan talousarvion toteuttamista - kunta jatkaa edelleenkin toimintaansa tytäryhtiöissä ja tulostavoitteena kummallakin tytäryhtiöllä on omakustannusperiaate: yhtiöiden tulee tuotoillaan kattaa menonsa; mahdollisista poikkeamista tulee erikseen sopia kunnan kanssa, taksa vastaamaan yleistä kustan- nuskehitystä - yhtiöiden tulee toteuttaa välttämättömät peruskorjaukset ja vuosikorjaukset ja turvata siten omistamiensa kiinteistöjen kunto sekä haetaan ulkopuolista rahoitusta - yhtiöiden tulee raportoida kunnalle hyväksyttyjen konserniohjeiden mukaisesti - yhtiöiden tulee laatia tilinpäätöksensä siten, että kuntakonsernin tilinpäätökseen voidaan ottaa tytäryhtiöiden tuloslaskelma rahoituslaskelma ja tase - yhtiöillä tulee olla riittävät ohjeistukset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. - Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) tilannekatsaus. Hallituksen kokous maanantai klo Kj:n ehdotus: Päätös: Kuntayhtymien ja muissa yhteistyöorganisaation hallinnoissa toimivat kunnanhallituksen jäsenet antavat ajankohtaiskatsauksen. Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti. Merkittiin tietoon saatetuksi, että Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan ylimääräinen kokous pidetään keskiviikkona klo alkaen, Monitoimihallilla.

32 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Rautavaara-Savotta: Kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaus ja muut esille tulevat asiat Khall Kunnanjohtaja Unto Murto antaa kunnanhallitukselle selvityksen olennaisista Rautavaaran kuntaa koskevista asioista, jotka ovat tulleet vireille tai joista on tehty ratkaisuja edellisen hallituksen kokouksen jälkeen. Asiat liittyvät RAUTAVAARA-SAVOTTAAN eli kunnan uuteen KUNTASTRATEGIA-2030 ASIAKIRJAAN sekä USO3-verkosto-hankkeeseen sekä tekeillä olevaan uuteen kunnal- lishallinnon perustuslakiin (neljän lain kokonaisuus) sekä kunnille annettuihin erityislakeihin ja asetuksiin. Kunnanhallituksen jäsenet voivat myös pyytää tilannekatsausta tai selvitystä haluamastaan asiasta. Asiat, joista kokouksessa esitetään annetaan selvitys tai tilannekatsaus: 1. Kunnanhallituksen kokous nro 17/ klo alkaen Kunnanhallituksen seuraava kokous pidetään: - maanantaina kokous nro 17/ klo alkaen. 2. Kunnanvaltuuston kokous nro 4/ klo alkaen Kunnanvaltuuston pj Matti Matikainen ilmoitti, että seuraava kunnanvaltuuston kokous nro 4 pidetään maanantaina klo alkaen. Huom! Eikä lautakuntien kokouksia ko. päiväksi. 2. Kuntakokeiluhankkeiden päätösseminaari torstaina klo Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi D.C./ www. varkaus.fi/pskukoseminaari. Seminaaripäivän juontaa Etappi työllisyyspalvelujen projektipäällikkö Harri Luoma. Päivän aikana ajankohtaisia puheenvuoroja työllistämisen muutoksista. Lisäksi työllisyyden kuntakokeiluhankkeen perintö kunnille: Mitä jäi käteen? Mihin mennään työllisyyden kuntakokeilut Pohjois-Savossa Tilaisuuteen osallistuvat: Unto Murto, Ritva Mahlavuori ja Marita Vartiainen. Rautavaaran kunnan osuus työttömyysajan työmarkkinatuesta mennessä eli Kelan ns. sakkomaksut ,50 euroa.

33 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Talousarvioon 2015 varatut rahat euroa on käytetty. Lisämäärärahahakemus valtuustolle tulosalue II/Perusturvatoimi. Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: ja katso lisäinfoa: ja Kj:n ehdotus: Päätös: päättää merkitä tiedoksi asioista käytävän keskustelun ja niistä esille tulevat kannanotot sekä päätetään jatkotoimista ja toteuttamisvastuusta. Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.

34 Rautavaaran kunta Pöytäkirja 16/ Rautavaara-Savotta: Savotan keskusteluasiat Khall Varsinaisen esityslistan käsittelyn jälkeen esille tulevat erittäin tärkeät asiat/kuntastrategia 2030-asiakirjan mukaisesti: 1. Soisalon Työterveysliikelaitoksen yhtiöittäminen/informaatiotilaisuus klo Kuopio/Sokos hotelli Puijonsarvi Tilaisuuden tarkoituksena on kertoa tällä hetkellä avoinna olevat mahdollisuudet Soisalon Työterveysliikelaitoksen yhtiöittämiseen liittyen sekä keskustella eri vaihtoehdoista Soisalon Työterveysliikelaitoksen tulevaisuuden suhteen. Terveydenhuoltolain 18 :n mukaan kunnalla on työterveyshuollon järjestämisvastuu. Kunnan on järjestettävä alueellaan sijaitsevissa työpaikoissa työskenteleville työntekijöille työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 :ssä ja muualla laissa säädetyt työterveyshuoltopalvelut. (työterveyshuollon lakisääteiset palvelut). Kunnan on järjestettävä alueellaan toimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville soveltuvin osin työterveyshuoltolain 12 :ssä ja sen nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitettua työterveyshuoltoa. (mm. työterveyshuollon sairasvastaanotto). Kuntalain muutoksessa todetaan: mikäli työterveyshuolto toimii kilpailluilla markkinoilla, työterveyshuollon sairaanhoito tulee yhtiöittää viimeistään mennessä. Uudessa Kuntalaissa (410/2015) siirtymäsäännöksessä 150 todetaan: kuntien on yhtiöitettävä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Sosiaali ja terveydenhuollon valmisteilla oleva uudistus ja siihen liittyvä lainsäädäntö on eduskunnassa päätettävissä nopeimmillaan alkuvuodesta Pohjois-Savossa asia posotetaan kohti POSOTEa. Rautavaaran kunnan kunnanjohtaja Unto Murto osallistui Soisalon Työterveysliikelaitoksen informaatiotilaisuuteen Raportti annetaan ma Siilinjärven ympäristöterveyslautakunta/ta-2016 Ympäristöpalvelut, eläinlääkintähuolto/tuotteistus Terveysvalvonnan osalta tuotteistus ei ole käytössä ja kustannukset on jaettu kuntien kesken edelleen asukasluvun ja valvontakohteiden edelyttämän työpanoksen perusteella.