Kaupunginvaltuusto Liite 97e/2014 Kaarinan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Liite 97e/2014 Kaarinan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015 2017"

Transkriptio

1 Kaarinan kaupungin talousarvio 215 ja taloussuunnitelma

2 Talousarvio 215 Sisällyss 1. Kaupunginjohtajan katsaus Kaarinan kaupungin strategia Taloussuunnittelun tavoitteet ja taloudelliset lähtökohdat Riskienarviointi ja hallinta Talousarvion sitovuuss Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Valtuustoon nähden sitovat määrärahaerätt Kaupunkikonserni Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, elinkeinopolitiikka ja palo ja pelastustoimi Elinkeinopolitiikka ja Kaarinan Kehitys Oy Muut keskeiset konserniyhteisöt Tarkastuslautakuntaa Hallintopalvelut Hallinnon tukipalvelut Henkilöstölautakunta Sivistyspalvelut Sivistyslautakunta Kirjasto Koulutus Varhaiskasvatus Hyvinvointipalvelut Perusturvalautakunta Hyvinvointipalvelujen yleishallinto Perhe ja vammaispalvelut Kotihoito ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut Erikoissairaanhoitoo Kansalaistoiminnan lautakunta Hyvinvoinnin edistäminen Ympäristöpalvelut Sisällys

3 Talousarvio Tekninen lautakunta Ympäristöpalvelujen yleishallinto Infrapalvelut Vesihuoltolaitos Tila ja ravintopalvelut Kaavoitus ja rakennuslautakunta Maankäyttö Ympäristönsuojelulautakunta Ympäristönsuojelu Investoinnit Littoisten päiväkoti Kaarinatalo Valmakodin uudisrakennus Piikkiön paloasema Talonrakennuksenn pienhankkeet Maanhankinta Tiet ja kadut Puistott ja yleiset alueet Urheilu ja ulkoilualueet Vesilaitos Viemärilaitos Satamat Joukkoliikenne Tietohallinnon ohjelmistot, laitteet ja tuotantotilat Tekninen lautakunta Sivistyspalvelujen irtaimisto Perusturvalautakunnan irtaimisto Kansalaistoiminnan lautakunta Osakkeet ja osuudet Yhteeveto toimialojen vakanssimuutoksista Sisällys

4 Talousarvio Kaupunginjohtajan katsaus YLEISTÄ Maailmantalous yleisesti näyttää elpyvän, mutta varsinkin Ukrainan kriisin vaikutukset Venäjän talouteen hidastavat taantumasta nousua koko Euroopassa. Vaikka euroalueen kriisi hellittää, alueella ei nähdää merkittävää kasvupotentiaalia. Suomen kokonaistuotannon ennustettu lisääntyminenkin on vaarantunut. Turun seudulla telakkaratkaisuista johtuvaa positiivinen virekin on laimentunut Venäjän kauppaaa tekevien yritysten epävarmoilla näkymillä. Niin Turun seutu kuin Kaarinakin kärsii vielä vuosia kasvaneesta työttömyydestä, ja erityinen huomio onn kiinnitettävä nuorten pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymiseen. Ikärakenteen muutos jatkuu Suomessa, myös Kaarinassa. Palvelujemme piiriinn siirtyy yhä useampi ikäihminen, ja erityisesti muistisairaiden määrä kasvaa. Vuonna 215 rakenteiden tarkastelu jatkuu. Vuodenn alussa tehtävät sote- rakenteiden lisäksi muutkin palvelurakenteet. Kaarina pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon niin, ettei hyvin alkanutta toimialojen integraatiota vaaranneta rakenneuudistuksessa. Kuntarakenteisiin näillä ratkaisuilla ei ratkaisut saattavat muuttaaa tulevina vuosina sosiaali- ja terveystoimen ainakaan lyhyellä tähtäimellä näytä olevan vaikutusta. TALOUS ON SAATAVA TASAPAINOON Kaarinassa talouden heikkeneminen ja edessä olevat välttämättömät investoinnit edellyttävät niin palvelujen tehokkuuden parantamista, tulopohjan laajentamistaa kuin tarkkaa kulukuria. Vuoden 215 aikana tutkitaan kaupungin toiminnot yksikkökohtaisesti asukaslähtöisyyden, laadun sekä talouden näkökulmasta. Jotta Kaarina muiden kuntienn ohella pystyy tarjoamaan laadukkaita palveluja jatkossakin, j on valtion tehtävä oikeasti päätöksiä nykyisten tehtävien karsimisesta. Suurena haasteena Kaarina näkee maakunnallisten palvelujen, erityisesti erikoissairaanhoidon, kustannusten kasvun. STRATEGIA NÄYTTÄÄ SUUNNAN Vuosi 215 on uuden Kaarina-strategian juurruttamisen aikaa. Tavoitteenaa on, että jokainen päätös Kaarinassaa noudattaa strategiaa. Jokaisen Kaarinan kaupunginn työntekijän on hyvä tietää ja mieltää, mitä strategialla tavoitellaan ja mitä se omassa työssä tarkoittaa. Jokaisen kaarinalaisen pitäisi vakuuttuaa siitä, että kaupunkia johdetaan strategian osoittamaan suuntaan. Strategisena päämääränä on edistää e hyvinvointia ennakoivasti, johtaa kaupunkia laatu- ja kustannustietoisesti, säilyttää ekologisesti viihtyisä ympäristö ja tehdä Kaarinastaa entistä luovempi. Kaarinalainen päätöksenteko lähtee siitä,, että kaarinalaiset arvostavat asukaslähtöisyyttä ja yritysystävällisyyttä, avoimuutta, rohkeutta ja oikeudenmukaisuutta. TALOUSARVION VAIKUTUS IHMISTEN ARKEENN Asukkaiden näkökulmasta erityisesti merkittävää onn niin sanotun ASKEL-hankkeen eteneminen. Hankkeessa on tarkoitus siirtyä sektoriajattelusta asukasryhmäkohtaiseen ajatteluun. Tiukasta talouden tilanteesta huolimatta tarjoamme matalan kynnyksen palveluja nykyistä asiakaslähtöisemmin riittävän varhaisessa vaiheessa. Jos tässä onnistumme, niin tulevina vuosina raskaiden korjaavien palveluiden tarve vähenee, kun ihmiset kaikissa ikäryhmissä tulevat ajoissa autetuiksi. Tavoitteena on löytää malli, jonka avulla esimerkiksi perheet saisivat palvelut 3 Kaupunginjohtajan katsaus

5 Talousarvio 215 niinn sanotun yhden luukun periaatteella. Terveyspalveluissa kiinnitetään erityistä huomiota henkilöihin, jotka tarvitsevat paljon ja monenlaisia palveluja. Säädösmuutoksiin (pitkäaikaistyöttömyys, sosiaalihuoltolain uudistus ja sote-uudistus) talousarviossa on varauduttu niin, että muutostenkin myötä pystyisimme tarjoamaan sen, mitä kaarinalaiset tarvitsevat. Peruskorjaus luo Valmakodin ympärille rakentamisajan ylimääräistä häiriötä, mutta valmistuttuaan mahdollistaa nykyaikaisten, laadukkaiden, turvallisten ja esteettömien palvelujen tarjoamisen. Rakentajia helpottaa rakennusvalvonnan uusi sähköinen lupapiste.fi-järjestelmä. Asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta parannetaan muun muassa katujen korjauspäällystyksillä ja valaistuksen kehittämisellä. Kaupungin keskustan kehittäminen jatkuu. Talousarvio antaa mahdollisuude en uuden kirjaston ja virastotalon, Kaarinatalon, rakentamiseen. Kirjaston suunnittelunn lähtökohtana on julkinen, kaikille avoin kaupunkitila, jossa mahdollistetaan kansalaisiaa aktivoiva toiminta, joka tukee demokratiaa, kulttuuria ja kehitystä. Uusina asuinalueina rakentuvat muun muassa Rauhalinnan ensimmäinen vaihe ja Voivalan lisäalue. Hallinto osallistuu aktiivisesti sähköisen asioinnin jaa arkistoinnin kehittämiseen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaupunkilaisille tarjotaan entistä enemmän mahdollisuuksiaa asioida ajasta ja paikasta riippumatta sekä mahdollisuuksia hyödyntää sähköisiä palveluja. TALOUSARVION VAIKUTUS YRITYKSIIN Talousarvio takaa hyvät palvelut kaarinalaisille yrityksille eri toimialojen, Kaarinan Kehitys Oy:n ja Turun seudun kehittämiskeskuksen tuottamana. Kaarina laatii uuden elinkeino-ohjelman yhdessä y kaarinalaisten yritysten kanssa. Talousarvio antaa Kaarinann Kehitys Oy:n uudelle toimitusjohtajalle hyvät eväät kehittää kaarinalaistaa elinkeinoelämää. Pääpainona tulee olemaan kasvuyritysten tunnistaminen jaa kehittäminen, omistajavaihdosten edistäminen, matkailuelinkeinon kehittäminen, yritysalueiden markkinointi jaa hyvän yrittäjyysilmapiirin säilyttäminen. TALOUSARVION VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Kaikki talousarvioon liittyvät kaavoitushankkeet ovat rakennemalli 35:n mukaisia ja tähtäävät ydinkaupunkialueenn tiivistämiseen. Kaupunki jatkaa vesiosuuskuntien toteutumisen edistämistä. Kestävän kehityksen näkökulmasta myös aurinkoenergian hyödyntämisen selvittämistä jatketaan. TALOUSARVION VAIKUTUS HENKILÖSTÖÖN Talousarviossaa päätetään Kaarinatalonn rakentamisesta. Kirjaston ja kokoustilojen lisäksi taloon on suunniteltu uusia työpisteitä, mikä mahdollistaa nykyisen varsinn hajallaan olevan palveluverkon keskittämistä. Talousarvio lähtee siitä, että kaikilla Kaarinan kaupungin työntekijöillä on töitä taloussuunnitelmakaudella. MAAILMA MUUTTUU KAARINA TOIMII Maailma todellakin muuttuuu seuraavien vuosien aikana. Sekä julkisen sektorin että elinkeinoelämän rakenteelliset muutokset tuovat tulevaisuuden ennustamiseen ja suunnitteluunn haasteita. Tämä T talousarvio tähtää siihen, että Kaarinan kaupungin strategian vision mukaisesti: "Maailma muuttuu, Kaarina toimii". Harri Virta Kaupunginjohtaja 4 Kaupunginjohtajan katsaus

6 Talousarvio Kaarinan kaupunginn strategia Kaarina-strategia koki kasvojenkohotuksen vuonna 214, kun kaupunginval tuusto hyväksyi päivitetyn strategian tuleville vuosille. Uudistetun strategian kärkinä ovat t ketteryys, luovuus, rohkeus ja yhteisöllisyys. Entisistä alastrategioista on nostettu päästrategiaan keskeisimpiä tavoitteitaa ja vähennetty siten strategiaähkyä. Myös esitystapaa on tiivistetty ja visuaalisuuteen kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Kaarina-strategia on talousarvion ohella yksi tärkeimmistä välineistä tavoitteiden asettamiselle ja kaupungin pitkäjänteisellee kehittämiselle. Strategiassa on määritelty Kaarinan kaupungin toiminta-ajatus, visio, strategiset päämäärät sekä kriittiset menestystekijät vuoteen 22 asti. Toiminta-ajatuss kuvaa, miksi Kaarinan kaupunki on olemassa. Visio vastaa kysymykseen, minkälaisen haluamme Kaarinan kaupungin olevan vuonna 22. Strategiset päämäärät taas toteutuessaan johtavat vision osoittamaan tavoitetilaan. Kriittiset menestystekijät puolestaan kertovat, missä asioissa meidän ainakinn tulee onnistua, jotta saavutamme strategiset päämäärämme. TOIMINTA-AJATUS Järjestämme kaarinalaistenn hyvinvointia edistävät, hyvät kunnalliset palvelut oikeudenmukaisesti ja oikea- aikaisesti. Tuemme kaarinalaisten yhteisöllisyyttä jaa omatoimisuutta sekä yrittäjyyttä ketterästi toimien. Huolehdimme vehreästä ja merellisestä ympäristöstämme. VISIO Maailma muuttuu Kaarinaa toimii! STRATEGISETT PÄÄMÄÄRÄT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Palveluketjun toimivuus Organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Riskiryhmissä olevien löytäminen Työhyvinvointitoimenpiteiden vaikuttavuus 2. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Elinkaarikustannusten selvittäminen Toimiva johtaminenn Seudullisissa yhteistyöhankkeissa onnistuminen Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Ajantasainen palvelustrategia Talouden tasapaino Esimiesten aktiivinen ja osaavaa tietohallintojohtaminen 3. Ekologisesti viihtyisä ympäristö Ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen Olemassa olevan taajaman kehittymistä tukeva alueiden rakentaminen 5 Kaarinan strategia

7 Talousarvio 215 Energiatehokkuuden parantaminen Kyky investoida uusiutuviin energiamuotoihin Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen ratkaisujen etusija yhdyskuntarakennetta kehitettäessää Virkistysalueiden sekä luontokohteiden hyödyntäminen ja niiden tuntemisen edistäminen Ympäristövastuun kasvattaminen 4. Luova Kaarina Innovatiivisuuden tukeminen Elinkeino-ohjelmann tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen Onnistumisten markkinointi ja aktiivinen esilletuonti Muutosherkkyyden edistäminenn 6 Kaarinan strategia

8 3. Taloussuunnittelun tavoitteet lähtökohdat Talousarvio 215 ja taloudelliset Kaupungin talousstrategia edellyttäää tervettä taloutta, jotta palvelujen tuotanto voidaan järjestää pitkällä aikavälillä vakaalla pohjalla. Strategia lähtee myös siitä, että kaupungin tuotot riittävät suunnittelukaudella kattamaan kulut ja investoinnit pääosin ilman velan kasvua. Valtionvarainministeriönn syksyn talouskatsauksen mukaan Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan vuonna 214. Työttömyysasteen ennustetaan nousevann 8,6 prosenttiin ja työllisyyden heikkenevän edellisestä vuodesta,,4 prosentilla. Inflaatio jäää 1,1 prosenttiin, josta n.,5 prosenttiyksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten seuraavanakin vuonna. Vuoden 215 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaationn ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Valtionvarainministeriönn katsauksessa vuodelle 216 ennustetaan 1,4 prosentin kasvua. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,2 prosenttiin. Arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorot tukset. Kunta-alan palkkakustannukset kasvavat tätä maltillisemmin. Vuoden 215 sopimuskorotustenn vaikutus on noin,6 prosenttia. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasumma aan näyttäisii säilyvän keskimäärin 3 prosentissa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 213 esimerkiksi peruspalveluj jen hintaindeksillä mitattuna 1,8 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänää vuonna peruspalvelujenn hintaindeksillä mitatun kustannustason nousunn arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 215 kustannusten nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. KOKONAISTALOUDELLISET MUUTOKSET JAA ENNUSTEET (%-muutos) Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi (%-yksikköä) Työttömyysaste % Vaihtotase/BKT Lyhyet korot (Euribor 3kk) % Pitkät korot (1 v) % Veroaste/BKT Valtionvelka/BKT Lähde: Valtionvarainministeriö Taloudellinen katsaus syksy 214, *)ennakkotieto, **)ennuste * 214** 215** 216** 1,2 2,6 8,4 1,7,8 3, 42,4 42, 3,4 2,88 1,6 2,7 3,22 2,1 7,8 7,77 8,2-1,5-1,99-2,2 1,4,66,2 3, 1,99 1,9 43,6 42,99 44, 42,2 43,66 44,6 1,5 1,7 1,9 1,4 1,2 1,5 8,6 8,5 8,2-1,5-1,2-1,1,3,4,7 1,5 1,6 2,2 44,4 44,3 44,5 47,6 48,5 49, 7 Talous ja riskienhallinta

9 Talousarvio 215 VEROPROSENTIT Kunnallisvero Kiinteistöverot yleinen prosentti yleishyödylliset yhteisöt vakituinen asuinrakennus rakentamaton rakennuspaikka 21 18,5 1, ,5 1, ,5 1, -,,,35,355,35 3, 3, 3, , 1,,,35 3, 214 KJ215 TS216 TS217 19, 19,25 19,25 19,25 1,,,35 3, 1,,,37 3, 1,,,37 3, 1,,,37 3, Kiinteistöverolakia on muutettu ja muutokset ovat tulleet voimaan marraskuussa 214. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin rajoja on korotettu vuoden 215 alusta lukien. Veroprosenttien rajat ovat: yleinen kiinteistöveroprosentti,8 1,55 (aikaisemmin,6 1,35), vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti,37,8 (aikaisemmin,32,72). Lain mukaan kaupunginvaltuusto voi vahvistaa muulle kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalle asuinrakennukselle erillisen kiinteistöveroprosentin. Ellei muuta ole vahvistettu, sovelletaan näihin kiinteistöihinn yleistä kiinteistöveroprosenttia. Vuoden 211 alusta lukien vahvistettiin v kaupungissaa yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentiksi %.. Talousarviossa 215 onn huomioitu kunnallisveron korottaminen,25 prosenttiyksiköllä ja vakituisenn asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin nostoo,37 prosenttiin. VÄESTÖ Ikäluokat Yht. Kasvu ,4 %, 5 %,5 % 1, % TA TS TS , % 1,1 % 1,44 % 1,1 % 1,1 % Väestön ikärakenne TA215 TS216 TS Talous ja riskienhallinta

10 4. Riskienarviointi ja -hallinta Talousarvio 215 Kuntalain voimaan tulleet uudet säännökset velvoittavat kunnatt järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja j riskienhallinnan sekä konsernivalv onnan ja raportoimaan niiden tuloksellisuudesta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on jatkuva osa päivittäistää johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Kaarinan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi valmistellaan loppuvuodesta 214 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä hallintosäännön muutokset, joissa j on huomioitu tarpeelliset määräykset asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta. Kaupungin johtoryhmä on analysoinut osaltaan kaupunkia ja kaupunkikonsernia uhkaavia keskeisimpiä riskejä. Tämän arvioinnin perusteella tärkeimmiksi kaupunginn perustehtävän (asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, kestävä kehitys) toteutumista uhkaaviksi riskeiksi listattiin seuraavat asiat: Suuri sähkökatkos (2 vrk) ) lamauttaa kaukolämmönjakelun sekä myös erillislämmitettyjen pientalojen lämmitysjärjestelmät aiheuttaa ongelmia jätevesien ja hulevesien käsittelyssä vaarantaa valaistuksen puuttumisenn vuoksi yleistä turvallisuutta tietojärjestelmät lakkaavat toimimasta. Rahoitukseen liittyvät korkoriskit esim. johdannaissopimusten negatiiviset markkina-arvot voimassaolevien johdannaissopimusten pääomat suuria, tämänhetkinenn korkokehitys ja -taso eivät mahdollista sopimuksista luopumista ilman merkittäväää tappiota. Väkivallanteott yksittäisen asiakkaan tai työntekijän fyysinen ja psyykkinen koskemattomk muus on uhattuna. Suuraggressiot usean asiakkaan tai työntekijän fyysisen ja psyykkinen koskemattomuuss on uhattuna samanaikaisesti (esim. laittomat aseelliset hyökkäykset kaupungin tiloihin) suuret inhimilliset ja taloudelliset vahingot. Vesihuoltoverkoston saastuminen vaarantaa vesihuollon asiakkaiden terveyden ja veden saannin. Puutteet osaamisessa uhkana korvausvaatimukset. Lisäksi virheiden korjaaminen aiheuttaa ylimääräistä työtä ja toiminnan tehottomuutta. Varhainen tukeminen ja ennaltaehkä isevä toiminta epäonnistuu kuntalaisett tarvitsevat peruspalvelu ujen sijaan entistä enemmän raskaampia palveluita. Raskaammat palvelut ovat kalliita, eikä ole kenenkään etu, että asiat etenevät liian pitkälle. Uhka syrjäytymiselle kasvaa. 9 Talous ja riskienhallinta

11 Talousarvio 215 Talousarvion laadinnan yhteydessä kaupunginhallituksen alaiset toimielimet ja konserniyhteisöt ovat arvioineet, mitkä yllä luetelluistaa seitsemästä riskistä ovat relevantteja oman toiminnan kannalta ja esittävät lautakuntatasonn tekstissään, mihin toimenpiteisiin lautakunnan vastuualueilla on tarkoitus ryhtyä vuoden 215 aikana näiden riskien hallitsemiseksi. Relevantit riskit ja toimenpiteet näiden hallitsemiseksi kuvataan jäljempänä talousarviokirjassa otsikon "Tavoitteiden toteutumisen varmistaminen ja riskienhallinta" alla, ovat analysoineet ja tunnistaneet riskejä, jotka uhkaavat lautakuntatasonn tavoitteiden saavuttamista sekä esittävät lautakuntatason tekstissään, mihin toimenpiteisiin lautakunnan vastuualueilla on tarkoitus ryhtyä vuoden 215 aikana näiden riskin hallitsemiseksi. Merkittävimmät riskit ja toimenpiteett näiden hallitsemiseksi kuvataan k jäljempänä talousarviokirjassa otsikon "Tavoitteiden toteutumisen varmistaminen ja riskienhallinta" alla. 1 Talous ja riskienhallinta

12 5. Talousarvion sitovuus Talousarvio 215 Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion noudattamisesta annettavat ohjeet. Ohjeet vahvistetaan talousarviovuodelle 215. Ohjeet ovat samansisältöiset myös kaupungin johtosäännöissä. TALOUSARVIO a) Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto hyväksyy nettobudjetin käyttötalousosassa kaupunginhallitukselle, lautakunnille sekä tässä kirjassa mainituille muille yksiköille. Yksikköä sitovat ne toiminnalliset tavoitteet, jotka on mainittu valtuustoon nähden sitoviksi. Määrärahan sitovaa luku on toimintakate (nettobudjetti). b) Investointiosa Investointiosassa valtuusto hyväksyy nettobudjetin niille kohteille, joiden kohdalla on mainittu tilivelvollinen toimielin ja viranhaltija. Sitovana tavoitteena on nettomääräraha sekä määrärahan käyttötarkoitus. Alle 1. euroa maksavat koneet, kalusto, muut tavarat ja aineettomat hyödykkeet kirjataan vuosikuluksi käyttötalousosassa, ellei kyseessä ole kiinteistönn ensikertainen kalustaminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yli yhden miljoonan euron investointikohteiden hankesuunnitelmat.. Teknisen lautakunnann tulee kuulla asianomaista lautakuntaa ennen hankesuunnitelman esittämistä kaupunginhallitukselle edelleen esitettäväksi kaupunginvaltuustolle. Enintään yhden miljoonan euron hankesuunnitelmat hyväksyy tekninen lautakuntaa kuultuaan ensin asianomaista lautakuntaa. c) Rahoitusosa Kaupunginvaltuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja rahoituskuluihin. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovat erät ovat pitkäaikaisten lainojen (yli vuoden päästä erääntyvät lainat) ja antolainasaamisten lisäys. Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisen tulee olla virkasuhteessa kaupunkiin. Vahvistaessaan talousarvion kaupunginvaltuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenten lisäksi kaupunginjohtaja, toimialajohtajat sekä ne johtavassa asemassa olevat virkamiehet, jotka on määrätty kaupungin toimielimen esittelijäksi. KÄYTTÖSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA OSTOLASKUJEN HYVÄKSYJÄT Talousarvion vahvistamisen jälkeen tilivelvollisten toimielinten tulee vahvistaa käyttösuunnitelma.. Suunnitelmassa tulee vahvistaa määrärahojen jako toimielimen alaisille vastuualueillev e sekä vastuualueiden alaiset kustannuspaikkojen vastuuhenkilöt. Kustannuspaikkojen väliset määrärahajaom ot vahvistaa toimialajohtaja. Vastuuhenkilö vastaa nettotavoitteen saavuttamisesta ja hyväksyy vastuualueensa ostolaskut. Kaupunginhallitus voi päättää kaikille kaupungin kustannuspaikoille lisäksi muita ostolaskujen hyväksyjiä. Kaupunginhallitus vahvistaa kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien hankintarajat konsernijohdon ja j toimialojen johtosäännön mukaisesti. Talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin tehtävistä muutoksista päättäää kaupunginvaltuusto. Muusta talouden hoidosta antaa ohjeita tarvittaessa kaupunginhallitus. 11 Talous ja riskienhallinta

13 Talousarvio 215 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Talousarvion toteutumista seurataan kuukausiraportoinnin sekä laajemman puolivuosiraportoinnin avulla. Kuukausiraportit käsitellään johtoryhmässä seuraavan kuukauden 15. päivän jälkeisessä kokouksessa, minkä jälkeen ne käsitellään kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa sekä tarkastuslautakunnassa. Toimialoilla laaditaan lisäksi lautakuntien käsittelyyn oma raportointi. Kuukausiraportoinnissa käsitellään merkittävimmät poikkeamat talousarvioon ja tarkennetaan loppuvuoden ennustetta. e Kuukausiraporttien lisäksi talousarvion toteutumista ja sitovien tavoitteiden saavuttamista on seurattu kolmannesvuosiraporteissa. Aikataulullisesti on perusteltua siirtyä kolmannesvuosiseurannasta puolivuosittain tapahtuvaan laajempaan raportointiin. Puolen vuoden toteutuma antaaa paremman kuvan alkuvuoden tapahtumista ja raportin perusteella on mahdollista vielä tehdä tarvittaviaa korjaavia toimenpiteitä ennen vuoden loppua. Puolivuosiraportti valmistuu seuraavan vuoden talousarvioprosessin alussa elokuussa. Vuoden 215 alusta siirrytään kolmannesvuosiraportoinnista puolivuosiraportointiin. MUUTOKSIA EDELLISEEN VUOTEEN Kaikkia toimialoja koskeva muutos on tehty henkilöstökulujen varhaiseläkeperusteisten maksujen (varhe- tasaisesti maksut) kohdistamisessa. Aikaisemmin kaupungin varhaiseläkemenoperusteiset maksut on jaettu palkkojen suhteessa kaikille kustannuspaikoille. Vuoden 215 talousarviosta lähtien varhe-maksut kohdistetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti niille kustannuspaikoille, joilta henkilöt ovat jääneet näille eläkkeille. Aikaisemmin erillisenä vastuualueena esitetty palo- ja pelastustoimi on yhdistetty konsernihallinnon vastuualueeseen. Hallinnon tukipalveluihin kuuluvaan taloushallinnon vastuualueeseen liitetään omanaa yksikkönään laskentapalvelut, joka on aikaisemmin ollut hallintopalvelujenn vastuualue. Hyvinvointipalveluissa on kaupunginn 1 % omistamien tytäryhtiöiden Kaarinan Palvelutalot Oy:n ja Piikkiön Hoivataito Oy:n palvelutoiminta siirretty osaksi kaupungin vanhuspalveluja. Talousarviossa tämä näkyy ostopalvelumenojen vähennyksenä ja lähinnä henkilöstömenojen lisäyksenä. Tuloslaskelman rahoituserien ryhmittelyä on muutettu siten, että korkojohdannaisistaa saadut korkotuotot esitetään korkotuotot -rivillä. Aikaisemmin ne on esitetty korkokulujen vähennyksenä.. 12 Talous ja riskienhallinta

14 6. Tuloslaskelma Talousarvio 215 (1 ) (ulkoinen) Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut kulut MTA 214 HKE 215 KH 215 TS 2162 TS 217 TP Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituserät VUOSIKATE Poistot TULOS Poistoeron lis./väh. TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Talous ja riskienhallinta

15 7. Rahoituslaskelma Talousarvio 215 (1 ) Toiminnann rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirtaa Investointimenot Omaisuuden myyntitulot Toiminnann ja inv. rahavirta Antolainauksen muutokset Ottolainauksen muutos (nto) Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirtaa Rahavarojen muutos Lainakantaa MTA HKE KH TS T 216 TSS 2177 TP ENNUSTE Velka euroa per asukass Asukasmäärä Taseen kertynyt ylijäämä Talous ja riskienhallinta

16 8. Valtuustoon nähde en sitovat määrär rahaerät Talousarvio 215 (1 ) Konsernijohto Tarkastuslautakunta Hallinnon tukipalvelut Henkilöstölautakunta Sivistyslautakunta Perusturvalautakunta Erikoissairaanhoito Kansalaistoiminnan lautakunta Tekninen lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ympäristönsuojelu- lautakunta Tuotot Tuotot Tuotot Tuotot Tuotot Tuotot ,5 % Tuotot Tuotot Tuotot , % Tuotot Tuotot MTA 214 HKEE 215 Kulut Kate Kulut Kate Kulut Kate Kulut Kate Kulut , % Kate ,9 % Kulut ,1 % Kate ,3 % Kulut ,2 % Kate ,2 % Kulut Kate Kulut ,6 % Kate Kulut Kate Kulut Kate KH 215 TS 2162 TS 217 TP ,2 % ,2 % ,9 % ,1 % ,3 % ,1 % ,9 % ,9 % ,3 % ,9 % ,6 % ,7 % ,7 % ,1 % ,7 % 33 KJ 215/ MTA ,6 % ,7 % -53, % -53, % 82 5,6 % 42, % Luvut sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset tapahtumat. Sitovuustaso noudattaa pääosin lautakuntarakennetta, mutta erikoissairaanhoito on omana sitovuustasonaan. Valtuustoon nähden sitova määrärahaerä on nettoluku eli kate. 15 Talous ja riskienhallinta

17 Talousarvio Kaupunkikonserni Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, elinkeinopolitiikka ja palo- jaa pelastustoimi KONSERNIJOHTO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Elinkeinopolitiikka Palo- ja pelastustoimi kaupunginjohtaja Harri Virta kaupunginjohtaja Harri Virta kaupunginjohtaja Harri Virta, kaupunginhallituksen pj. kaupunginjohtaja Harri Virta kaupunginjohtaja Harri Virta TOIMINTA-AJATUS Konsernijohtoon lukeutuvatt kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, elinkeinopolitiikka sekä palo- ja pelastustoimi. Kaupunginvaltuusto päättää voimavarojen käytöstä, strategiasta ja kaupungin toimintaan keskeisemmin vaikuttavistaa asioista. Kaupunginhallitus yhdessä kaupunginjohtajan kanssa johtaa kaupungin käytännön toimintaa ja valmistelee kaupunginvaltuustolle menevät asiat. TOIMINTASUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto osallistuu aktiivisesti ja ohjaa vuonna 214 käynnistyneen Askel-mallin valmistelua. Askel- tarkoituksenmukaisten ja oikea-aikaisten palveluiden tuottamistaa asukkaille. Vuoden 215 aikana erilaisten työryhmien avulla kootaan kehittämisajatuksia uuden toimintatavan edistämiseksi. Näitää tietoja hyödynnetään vuoden 216 alousarviota valmisteltaessa. Kaupunginvaltuusto luo edellytyksiä asukasluvun kasvulle. Kaarina-strategiassa kaupungin väestömäärän ennakoidaan nousevan 1,8 %:ia vuodessa. Kaupunginhallitus Laaditaan toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelma vuosille Tammikuun 215 mallin tavoitteena on luoda aidosti asiakaslähtöinenn palvelujärjestelmä, jossa toimialarajat eivät rajoita aikana kaupunginhallitus kokoaa tarkastelukohteet ja toiminnat sekä laatii aikataulun toimeenpanoa varten. Yhtenä tavoitteena tasapainotussuunnitelmaann kuuluu seuraavan kahden vuoden aikana a yhdenn prosentin menosupistus s henkilöstö- ja ostopalvelumenoissa ilman irtisanomisia tai lomautuksia. Toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelman ohjaamista varten perustetaan erillinen taloustyöryhmä. Tasapainotussuunnitelmaan sisällytetään myös kaikkia toimialoja koskeva organisaatioso selvitys, jonka perusteella selvitetään mahdolliset muutokset kokoo kaupunkikonsernissa. Keskitytään päätösten toimeenpanoon tehokkaasti, taloudellisesti ja vaikuttavasti. Vaikutetaan aktiivisesti siihen, että päätöksenteossaa huomioidaan vuonna 214 päivitetty Kaarina-strategia. Seurataan säännöllisesti, miten Kaarina-strategia juurtuu osaksi kaupungin toimialojen, vastuualueiden ja yksiöiden toimintaa. Osana strategian jalkautusta käynnistetään entisten alastrategioid den (markkinointi- ja viestintästrategia, talous- ja hankintastrategia, tietohallintostrategia, henkilöstöstrategia) päivittäminen ja muuttaminen ohjelmiksi. 16 Kaupunkikonserni

18 Talousarvio 215 Kaupunginjohtaja Tavoitteena on kaupunginhallituksen alaisena keskittyä palveluiden johtamiseen, kilpailukyvyn ja elinvoiman kehittämiseen, työhyvinvoinnin parantamiseen, työprosessin kehittämiseen, talouden ohjaamiseen ja johtamiseen sekä kaupungin organisaatiorakenteen kehittämiseen. Konsernijohdonn kehittämismäärärasta osoitetaan 2. euroa Askel-mallinn valmistelunn edellyttämiin mahdollisiin asiantuntija-, seminaari-, koulutus- ja viestintäkuluihin. Elinkeinopolitiikka - Kaarinan Kehitys Oy Vuoden 215 painopistealueet ovat kaupungin elinkeino-ohjelman päivittäminen, kasvuyritysten tunnistaminen ja verkostoituminen, omistajanvaihdosten edistäminen, matkailuelinkeinon kehittäminen, yritysalueiden markkinointi sekä yhteistyö ja tapahtumat yritysten kanssa. Yksityiskohtainen toimintasuunnitelma on jäljempänä. Elinkeinopolitiikka - Turun Seudun Kehittämiske eskus Turun Seudun Kehittämiskeskus (TSeK) on elinkeinoelämän asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa maksuttomia palveluita seudun 11 kunnan 2 yritykselle. Seudullista elinkeinotoimea kehitetään Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toimintasuunnitelman mukaisesti. Palo- ja pelastustoimi Palo- ja pelastustoimi on Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen toimintaa, joka on osaa Turun kaupungin organisaatiota. Pelastuslaitoksen tavoitteena ovat laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut, joita järjestetään Varsinais-Suomessa vuoden 215 talousarviossa kuntien maksuosuudet säilyvät s vuoden 214 tasolla. Kaarinan kaupungin maksuosuus on euroa vuonnaa 215. ammattitaitoi isesti, tasapuolisesti ja nopeasti kaikkina vuorokauden aikoina. Aluepelastuslaitoksen MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Kaupunginvaltuusto Valtuuston puheenjohtajistoo valitaan vuosille Kaupunginhallitus Uusi kaupunginhallitus aloittaa toimikautensa vuoden 215 alusta. Kanslia- Kaupunginjohtaja Ei olennaisia muutoksia. ja viestintäpalvelut vastaa tarvittavien luottamushenkilövalintojen valmistelusta uudelle kaupunginhallitukselle. Elinkeinopolitiikka - Kaarinan Kehitys Oy Kaarinan kaupungin ja Kaarinan Kehitys Oy:n välisen ostopalvelusopimuksen kokonaisarvo on 25. euroa. Tästä yhtiön perustoimintojen hoitamiseen varataann 135. euroa. Loppu 7.7 euroaa varataan seuraavasti: Elinkeino-ohjelmann päivitystyöhön varataann 2. euroa (sisältää asiantuntijapa palvelut ja tilaisuudet) Kaarinan elinkeinotoimen kehittämiseen esitetään Kaarinan kehitysinvestointinaa 5. euroa vuodelle 215. Elinkeinopolitiikka - Turun Seudun Kehittämiske eskus Turun Seudun Kehittämiskeskus yrityspalvelupiste Potkuri mukaan luettuna muuttaa ensi vuonna Kupittaalle. Samalla uudistetaan koko neuvonnan ja kehittämisen kokonaisuus yrityspalveluiden osalta. 17 Kaupunkikonserni

19 Talousarvio 215 Turun Seudun Kehittämiskeskuksen talousarvio on laadittu niin, että kuntienn maksuosuudet vähenevät 1 %. Kaarinan kaupungin maksuosuus on euroaa vuonna 215. Varsinais-Suomen Yrittäjät hakee Turun Seudun Kehittämiskeskukselta vuosittaista 42. euron rahoitusta hankinta-asiamiestoiminnan jatkamiseksi ajalla Toiminnan tavoitteena on turkulaisten toimijoiden yhteistyönä tuotetun julkisten hankintojen toimintamallin siihen liittyvien hyvien käytäntöjen ja pk- vuoden 216 loppuun mennessä. Konsernijohdon talousarviossa on varauduttu rahoittamaan hankinta-asiamiestoimintaa. Kaarina maksuosuus on euroa vuodessa, mikäli kaikki Turun Seudun Kehittämiskeskuksen osakaskunnat osallistuvat tähän erillisrahoitukseen. Palo- ja pelastustoimi Palo- ja pelastustoimi on vuoden 215 talousarvioissa siirretty osaksi konsernijohdon talousarviota. Aiemmin palo- ja pelastustoimi muodosti oman valtuustoon nähdenn sitovan tasonsa ja määrärahansa. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE yritysten asemaa parantavien toimenpiteiden sekä neuvontaverkoston laajentaminen koko maan alueelle ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/talouden tasapaino Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Tavoite Asiakaslähtö öinen toiminta t Talouden tasapaino Talouden tuloksellinen t ja vaikuttava raportointi Mittarin M tavoitearvo Askel-mallin valmistelussav a edetty vuonna 214 hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Laaditaan toiminnankehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelma vuosille ja viedään aikataulutettuna toimeenpantavaksi. Talouden kolmannesvuosiraportoinnista siirrytään puolivuotisraportointiin. Kuukausikoht taista talousraportointia ehostetaan jaa raporttien informatiivisuutta parannetaan. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit r Asiakaslähtöisen toimintamallin kehittäminen edellyttää, että niinn henkilöstö kuin päätöksentekijät sitoutuvat uuteen toimintatapaan. Tarkoituksena on vuoden 215 aikana perustaaa erilaisia yhteistyöryhmiä, joissa henkilöstöltä kootaan kehittämisajatuksiaa Askel-mallin edistämiseksi. Samoin erityisesti kansalaistoiminnan lautakunnalle sekä sivistys- ja perusturvalautakunnalle raportoidaan säännöllisesti kehittämistyön etenemisestä. Lisäksii kaupunginvaltuustolle järjestetään seminaari aiheesta. Talouden tasapainotavoitteen toteutumisen uhkanaa on, että kaupungin väestönkasvu pysähtyy ja samanaikaisesti työttömyys lisääntyy. Seurauksena on kaupungin verotulojen pieneneminen. Koska valtionosuudet vähenevät lähivuosina ja investointitarpeet ovat kasvussa, kaupungin rahoitusvaje saattaa kasvaa ennakoitua suuremmaks i. Tämän riskin pienentämiseksi laaditaan vuonna 215 talouden tasapainotus ssuunnitelma, jonka toteutumista seurataan tiiviisti sekä reagoidaan myös aktiivisesti ja riittävän ajoissa mahdollisesti muuttuviin talousnäkymiin. Samoin luodaan edellytyksiä väestön kasvulle mm. kaavoituksen keinoin. Talousraportointia parannetaan edelleen niin, että raportointi on ajantasaista ja raportoinnissaa keskitytään päätöksenteon kannalta olennaisiinn asioihin. 18 Kaupunkikonserni

20 Talousarvio 215 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Suoritteet Kaupunginva altuusto Kokoukset Käsitellyt asiat * Valtuustoaloitteet * Kaupunginha allitus Kokoukset Käsitellyt asiat * Elinkeinopol itiikka Perustettujen yritysten määrä ** Työpaikkojen määrää ** Toimipaikkojen määrä ** TP TP TP MTA 214 HKE 215 TA TA 15/14, %, %, % 9,5 % 9,5 %, % 1, % 1, % * Vuosien luvut ovat arvioita ** Vuosien luvut perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin, vuosien luvut ovat arvioita. Vertailuhinna at Kaupunginva altuusto Toimintakulut / asukas Kaupunginha allitus Toimintakulut / asukas Kaupunginjo ohtaja Toimintakulut / asukas Elinkeinopol itiikka Toimintakulut / asukas Aluepelastus slaitos Toimintakulut / asukas Konsernijoht to yhteensä Toimintakulut / asukas TP TP ,22 24,73 25, ,399 26,39 1,11 1,6 13,73 16,52 TP 213 MTAA 214 HKEE 2155 TA 215 6,62 7,81 7,85 7,566 7, ,366 11, ,699 14,69 66,1 68,3 7, 71,8 69,455 69,45 123,13 126,91 125,69 131,8 129, ,47 TA 15/14-3,83% 1,48 % -12,6 % 4,92 % -3,38 % -1,23 % Talous 1 EUROA TULOT MENOT TOIMINTAKA ATE TP TP TP MTA HKE TA TA 15/14, %,2 %,2 % 19 Kaupunkikonserni

21 Talousarvio Elinkeinopolitiikka ja j Kaarinan Kehitys Oy TOIMINTA-AJATUS Kaarinan Kehitys Oy on kaupungin ja yrittäjien yhteinen elinkeinoyhtiö, jonkaa tehtävänä on osallistuaa kaupungin elinkeinopolitiikan suunnitteluun sekä kaupungin elinkeino-ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Tavoitteena on: olla Turun seudun vetovoimaisin kaupunki yrittäjien ja yritysten sekää niiden henkilöstön näkökulmasta parantaa yrittämisen edellytyksiä Kaarinassa siten, että jo olemassaa olevat yritykset menestyvät ja uusia yrityksiä syntyy elinkeinoelämän tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen luomalla tiivis jaa säännöllinen yhteistyö yrittäjien sekä muiden seudullisten yhteistyötahojen kanssa. Kaarinan kaupungin strategia Maailmaa muuttuu Kaarina toimii korostaa rohkeutta toimia edelläkävijänä uuden tekniikan hyödyntämisessä jaa uusien elinkeinojen edistämisessä. TOIMINTASUUNNITELMA Kaarinan Kehitys Oy:n vuoden 215 toiminnassa keskeisiksi painopistealueiksi on valittuu kaupungin elinkeino- matkailuelinkeinon kehittäminen, yritysalueiden markkinointi sekä yhteistyö ja j tapahtumat yritysten kanssa. Elinkeino-ohjelmassa määritellään kaupungin elinkeinopoliittiset tavoitteet, painotukset ja j resurssit ohjelman päivittäminen, kasvuyritysten tunnistaminen ja verkostoituminen, omistajanvaiho hdosten edistäminen, lähivuosille. Työ tehdään asiantuntijavetoisesti yhteistyössä kaupungin, yrittäjäjärjestöjenn ja sidosryhmien kanssaa perustuen lukuisiin kuulemisiin ja ryhmähaastatteluihin. Kasvuyritysten tunnistamistyötä jatketaan. Tavoitteena on löytäää vuosittain 2-3 kasvuyritystä, tukea niiden kehittymistä ja verkostoitumista sekä kansainvälistymistä. Yhtiö tukee kaarinalaisten matkailuyrittäjien keskinäistä verkottumista, markkinointia sekä seudullista yhteistyötä yhdessä yrittäjien matkailutyöryhmän ja kaupungin saaristo- ja matkailutoim ikunnan kanssa. Yritysalueiden markkinoinnissa tiivistetään seudullista yhteistyötä erityisesti parantamallaa sähköisten jakelukanavienn yhteensopivuutta. Yhtiö ylläpitää ja päivittää yrittämiseen liittyviä www-sivuja, yritysrekisteriä sekä tontti- ja vapaiden toimitilojen sivustoa. Yhdessä yrittäjien kanssa järjestetään erilaisia tilaisuuksia mm. Kaarinan Yrittäjyysviikko, Kurkista Kaarinaan - tapahtuma, Yrittäjyyskasvatuspäivä ja Krossin markkinointitapahtumat. Tavoitteena on lisäksi järjestää yrittäjille 3 5 koulutus- ja ajankohtaistilaisuutta (teemoina mm. omistajanvaihdokset ja julkiset hankinnat). Kaupungin päätöksenteon yritysvaikutusten arviointia on pilotoitu YRVA-hankkeessa parilla hallinnonalalla. Yritysvaikutusten arviointimallin jatkostaa ja käyttöönoton laajuudesta odotetaan päätöksiä toimintakaudella. Hyvä yritysilmapiiri edellyttää tiivistä vuorovaikutusta yritysten ja yrittäjäyhteisöjen kanssa. Yritysasiamies / toimitusjohtajan tehtävänkuvassa aktiivinen yhteydenpito yrityksiin korostuu. Uuden vetäjän sisäänajossa ja toimintaympäristöön tutustumisessa painotetaan jalkautumista kentälle. Tavoitteena on 4 5 yrityskäyntiä toimintakaudella. Lisäksi yritysasiamiess / toimitusjohtaja on oikeutettu osallistumaan asiantuntijajäsenenä Kaarinan ja Piikkiön yrittäjäyhdistysten hallituksien kokouksiin. Asiakastyytyväisyyttä seurataan mm. Varsinais-Suo omen Yrittäjien sekä Elinkeinoelämänn Keskusliiton vuosittaisten yritysilmapiiritutkimusten kautta. Tavoitteena on Kaarinan sijoittuminen mittauksissa edelleen kärkisijoille Suomen 5 suurimman kaupungin joukossa. 2 Kaupunkikonserni

22 Talousarvio 215 TALOUSARVIO Kaarinan Kehitys Oy:n vuoden 215 budjetti on laadittu muutoin kaupungin yleisen raamin mukaisesti, mutta ostopalvelusopimukseen ehdotetaan lisättäväksi kaksi projekti- jonka kokonaisarvo on 25. euroa. Tästää yhtiön perustoimintojen hoitamiseen varataan 135. euroa. Loppu 7. euroa ehdotetaan varattavaksi seuraavasti: / hankeluonteista toiminta-aktiviteettia. Yhtiö ehdottaa kaupungin kanssa tehtäväksi ostopalvelusopimusta, Elinkeino-ohjelmann päivitystyöhön esitetäänn 2. euroa (sisältää asiantuntijapalvelut ja tilaisuudet) Kaarinan elinkeinotoimen kehittämiseen esitetään Kaarinan kehitysinvestointinaa 5. euroa vuodelle 215. Kaarinan Kehitys Oy toimii vuokratiloissa ja yhtiön palveluksessa on kaksi henkilöä (toimitusjohtaja / yritysasiamies sekä toimistosihteeri). VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Luova Kaarina/ Elinkeino-ohjelman ja niiden tavoitteisiin sitoutuminen edistäminen Luova Kaarina/Muutosherkkyyden edistäminen Asiakkaiden tyytyväisyys kehitysyhtiön toimintaan säilyyy hyvällä tasolla. Elinkeino-ohjelman päivittäminen 215 ja siinä määriteltyjen tavoitteiden toteuttaminen. Yrittäjien tulevien tarpeiden ennakointi. Päätöksenteon yritysvaikutusten arvioinnin ja hankintaosaamisen lisääminen. Kaarina K sijoittuu Varsinais-Suomen yrittäjien y ja Elinkeinoelämän keskusliiton k yritysilmapiiriy imittauksissaa kolmen parhaimman p kunnan joukkoon. Korkea K asiakastyytyväisyys, yritysten y määrän kehitys.. YRVA Y menettelyn laajentaminen kaikille k toimialoille. Hankinta-osaH aamisen parantaminen, mm. m palvelusetelien käytön lisääminen. 21 Kaupunkikonserni

23 Talousarvio 215 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaarinan Kehitys Oy:n tavoitteiden toteuttamisen kannalta merkittävimmiksi riskeiksi on tunnistettu seuraavat: 1. Myönteisen yritysimagon (ja asiakastyytyväisyyden) rapautuminen a. Elinkeino-ohjelman päivitysprossissa integroidaan yritykset ja sidosryhmät tiiviimmin mukaan elinkeinopolitiikan kehittämisyhteistyöhön. b. Vahvistetaan vuorovaikutusta yritysten kanssa yritysasiamies/toimitusjohtajan yrityskäyntien määrää lisäämällä. 2. Toiminnan riittävä resursointi ja rahoituspohjan kapeus a. Pienen (2 henkeä) organisaation palvelukyky on rajallinen jaa henkilöriski korostuu. Yhtiössä pyritään vahvistamaan verkostoitumiseen perustuvaa toimintamallia panostamalla henkilöstön osaamistason kehittämiseen, tietotekniikan parempaan hyödyntämiseenn ja viestintään. b. Yhtiön rahoituspohjan vahvistamise eksi käynnistetään selvitystyö uusien tulorahoituslähteiden löytämiseksi. 3. Onnistuminen verkostoitumisessa ja sidosryhmäyhteistyössä a. Investointi- ja sijoittumispäätöksiä tehtäessä yritysten asiointikokemuksella on merkittävä vaikutus kaupungin yritysimagoon. Yhtiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että päätöksenteon yritysvaikutusten arviointimenettelyn käyttöä laajennetaan. b. Elinkeinopolitiikan onnistumista kartoittavissa selvityksissä eniten e korjaamista nähdään kuntien hankintapolitiikassa. Asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi yhtiö pyrkiii vaikuttamaan hankintaosaamisen tason parantamiseen ja esimerkiksi palvelusetelien käytön lisäämiseen kaupungin palveluhankinnoissa. 4. Tulipalo, sähkökatkot ja tietoliikenneongelmat a. Lamauttaaa käytännön toiminnan t vaikeuttaen normaalia asiakaspalveluaa ja viestintää. Lyhytkestoisina vaikutus ei merkittävä. b. Varmistetaan asiakasrekisterien ja tiedostojen varmuuskopi iot ja sijainti. 22 Kaupunkikonserni

24 Talousarvio 215 TULOSLASKELMA KAARINAN KEHITYS OY Talousarvio 215 Budjetti 214 Toteutunut 213 LIIKEVAIHTO 212, 149, , Liiketoiminnann muut tuoto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökul ut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnann muut kulut, -68 5, , -3, -31 7,, -3 5, , -55, , 18 29, , , -378, , LIIKEVOITTOO (-TAPPIO) -2,, , Rahoitustuoto ot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISI A ERIÄ VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS S- SIIRTOJA JA VEROJA Tilikauden verot 2, 2, -2, 2,,,, 2, -2,,,, 255,,, 255, , , , TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO),, 9 485, 23 Kaupunkikonserni

25 Talousarvio Muut keskeiset konserniyhteisöt Kaarinan Vuokratalot Oy: kaupunginjohtaja Harri Virta TOIMINTA-AJATUS Tytäryhteisöjen tulee toiminnassaan edistää kaupungin strategian toteutumista. Tytäryhteisöjen toiminta-ajatusten tulee olla linjassa koko konsernin toiminta-ajatuksenn kanssa. Kaarinan Vuokratalot Oy:n toiminta-ajatuksena on tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. TOIMINTASUUNNITELMA Kaarinan Vuokratalot Oy Yhtiö omistaa ja vuokraa kohtuuhintaisia asuinhuoneistoja Kaarinan kaupungissa. Yhtiö jatkaa kiinteistöjensä energiatehokkuuden parantamista laaditun suunnitelman mukaisesti. Isännänkatu 3:n kiinteistön peruskorjaus suoritetaan kokonaisuudessaan yhteistyössä neljänn naapuriyhtiön kanssa ns. ryhmähankkeena vuoden 215 aikana. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Kaarinan Vuokratalot Oy Yhtiön asuntojen lukumäärä kasvanut 2:llä Tuuliviirinkatu 7:n valmistumise en jälkeen. Talousarvio 214/215 eivät ole vertailukelpoiset keskenään em. seikasta johtuen. Yhtiö luopunut öljylämmityksestä kokonaisuudessaan. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Ekologisesti viihtyisä ympäristö/ energiatehok kuuden parantaminen Energiatehokkuuden parantaminen vuokrataloissa EnergiatehokE kkuuden vaihe I saatetaan s täysin valmiiksi EnergiatehokE kkuuden vaihe II aloitettu a TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Yhtiö on laatinut pelastussuunnitelmat kaikkiin kiinteistöihin. Suunnitelmastaa on tiedotettu asukkaita. Pelastussuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota varautumiseen sähkön- tai vedenjakelunv n häiriötilanteissa. Yhtiö on varautunut mahdollisiin johdannaissopimusten negatiivisiin markkina-arvoihin. 24 Kaupunkikonserni

26 Talousarvio 215 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Suoritteet TP 211 TP 212 TPP 213 Kaarinan Vuokratalot Oy Keskivuokra Käyttöaste % Vertailuhinna at 9,71 92 TP 211 9,96 91 TP 212 9,74 92 TPP 213 Kaarinan Vuokratalot Oy Liikevaihto Kiinteistöjen hoitokulut Rahoituskulut t TA 214 1,66 94 TA HKE 215 HKE 215 TA 215 1,8 1,8 1,3 % ,1 % TA 215 TA 15/14 TA 15/ ,5 % ,1 % ,1 % 25 Kaupunkikonserni

27 Talousarvio Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan pj Nina-Mari Turpela TOIMINTA-AJATUS Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja taloudenn tarkastustaa koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain kaupunginvaltuustolle arviointikertomuksen, jossa arvioidaan edellinen päättynyt tilikausi. TOIMINTASUUNNITELMA Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu perehtyä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sisältöön, asettamisprosessiin, raportointijärjestelmiin ja toteuttamiseen sekä johtamiseen kaupungin organisaatiossa ja raportoida havainnoistaan ja toiminnan vaikuttavuudesta. Tarkastuslautakunta tekee esityksen valtuustolle tilintarkastajann valinnasta, tilinpäätöksen käsittelystä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Lautakunta kokoontuu noin 111 kertaa vuodessa. Ulkoinen tilintarkastaja tekee konsernissa noin 5 työpäivää tarkastustyötä. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Ei muutoksia toiminnassa. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen / Toimiva johtaminen Arviointitoiminnan edelleen parantaminen Lautakunnan käyttämää arviointilomake on parannettu mennessä. TALOUS 1 euroa TULOT MENOT TOIMINTAKA ATE TP TP TP MTA HKE TA TA 15/14 -, % -, % 26 Tarkastuslautakunta

28 Talousarvio Hallintopalvelut Hallintopalvelut Hallintojohtaja Päivi Antola TOIMIALAJOHTAJAN KATSAUS Hallintopalveluissa keskitytään vuonna 215 vakiinnuttamaan toimintaa. Talousarviovuoden aikana voidaan luopua tilapäisistä henkilöstöjärjestelyistä niin taloushallinnossa, henkilöstöhallinnossa kuin kanslia- ja viestintäpalveluissa. Hyvin alkanut työ talous- t ja henkilöstöraportoinnin kehittämiseksi saa uutta pontta tässä tilanteessa. Myös hallinnonn yhteisten käytäntöjen luomiseen on käytettävissä aikaisempaa enemmänn voimavaroja. Taloushallinto aloittaa vuoden alusta uudella organisaatiorakenteella, jossa taloushallinnon vastuualueeseen on liitetty hankinta- ja laskentapalvelut omina yksikköinään. Uudistetun organisaatiomallin käyttöönotto ja j yhteisten toimintatapojenn luominen vaativat huomiota. Tätä työtä tehdään tuoreen talousjohtajan johdolla tiiviissä yhteistyössä vastuualueen henkilöstön kanssa. Tietohallinnossa vakiinnuttaminen merkitsee vuonna 214 aloitettujen isojenn järjestelmämuutosten loppuunsaattamista, kun tablet-hankkeen edellyttämät parannukset tietoliikenneverkkoon valmistuvat ja kaupungin palvelimet siirtyvät Tiera Oy:n konesaliin. Hallintopalvelut edistää omalla toiminnallaan vuonna 215 erityisesti Kaarina-strategian laatu- ja kustannustietoista johtamista. Sähköisen arkistoinnin kehittäminen jatkuu vuonna 214 laaditun suunnitelman pohjalta. Taloushallinnon asiantuntemusta puolestaan tarvitaan arvioimaan, mikä on otollinen korkotilanne korkosuojausten ja lainamääränn tasapainotavoitteen saavuttamiseksi. Tietohallinto edistää esimiesten tietohallintoon liittyvää johtamisosaamista ja jatkossa suunnitellut tietohallintoinvestoinnit analysoidaan nykyistää tarkemmin ennen talousarvioesitystä. Henkilöstöhallinnossa tavoitteena on entistä laadukkaampi rekrytointi niin, että tämän vaikutukset näkyvät nousevina hakijamäärinä. Samoin henkilöstöhallinto tekee työtä esimiesten johtamisosaamisen parantamiseksi ja jatkaa esimiesten kouluttamista kulloinkin ajankohtaisilla aiheilla. Vuoden 215 talousarvio ei hallintopalveluiden osalta muuta merkittävästi paikallisten yritysten olosuhteita ja asemaa. Sen sijaan valmisteilla oleva uusi hankintalaki tulee vaikuttamaan ja parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin. Hankintapalveluiden antamat hankintaohjeet päivitetään lain tultua voimaan vuonna 216 vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä. TALOUS 1 euroa TULOT MENOT TOIMINTAKA ATE TP TP TP MTA 214 HKE 215 TA 2155 TA 15/ ,7 % ,1 % ,5 % 27 Hallintopalvelut

29 Talousarvio Hallinnon tukipalvelut Hallinnon tukipalvelut Hallintojohtaja Päivi Antola Kanslia- ja viestintäpalvelutt Hallintojohtaja Päivi Antola Taloushallinto Talousjohtaja Tietohallinto Tietohallintojohtaja Kari Hölsö Keskusvaalilautakunta Kansliapalvelupäällikkö Pirkko Aalto A TOIMINTA-AJATUS Hyvin hoidettu hallinto on kaiken toiminnan perusta. Hallintopalveluiden toimiala huolehtii kaupungin - kanslia- ja viestintäpalveluista - taloushallinnosta - henkilöstöhallinnosta - tietohallinnosta niin, että johto ja palvelutuotannosta vastaavatt yksiköt saavat asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua. Hallintopalveluiden toimialaa palvelee kaarinalaisia jaa muita ulkoisia asiakkaita sekä konsernin sisäisiä asiakkaita joustavasti, nopeasti ja laadukkaasti. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginenn tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteett Sähköisen arkistoinnin kehittämisen jatkaminen vuonna 214 laaditun suunnitelman pohjalta Toimialat ovat valinneet tehtävät, joissa siirrytään sähköiseen asiointiin ja arkistointiin. Valittujen tehtävien osalta tiedonohjaussuunnitelmien laatiminen on aloitettu vuoden 2155 loppuun mennessä. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/talouden tasapaino Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen / Esimiesten aktiivinen ja osaava tietohallintojohtaminen Rahoitusriskien hallinta Tietohallintoon liittyvien investointiehdotuksien laadukkaampi käsittely. Lainasalkku ja suojaukset ovat tasapainossa. Tulevaan talousarvioon suunniteltujen tietohallintoinvestointien käsittely toimialojen johtoryhmissä vuosittain 1.6 mennessä. Tavoitteena tietohallintoinvestointien käsittely perusteellisemman analysoinnin perusteella. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaupungin perustehtäväää uhkaavat riskit r Hallinnon tukipalveluiden toimintaa uhkaavat erityisesti mahdollinen suuri sähkökatkos sekä rahoitukseen liittyvät korkoriskit. Hallintopalveluissa on laadittu vuonna 21 suunnitelma, jossa on o tarkasteltuu mm. sähkökatkon vaikutuksia hallintopalveluissa sekä toimenpiteitä, joilla sähkökatkoihin varaudutaan. 28 Hallintopalvelut

30 Talousarvio 215 Tietojärjestelmien mahdollisimman häiriötön toiminta kaupunginn palvelutuotannolle on yhä tärkeämpää. Tietohallinnossa tietoteknisen tuotantotilojen siirrollaa seudulliseen Tieran hallinnoimaan konesaliin, pyritään osaltaan eliminoimaan riskejä, jotka aiheutuvat pitkästä sähkökatkoksesta, tulipalosta t tai vesivahingosta. Seudullisesti tietoteknisiä tuotantopalveluita keskittämällä voidaan myös paremmin hallita tuotantopalveluiden hoitamiseen liittyvää asiantuntijuuden kehittämistä. Tuotantoympäristön siirto Tieran konesaliin aloitetaan loppuvuonna 214 ja viedään loppuun keväällä 215. Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit r Sähköisen arkistoinnin ja asioinnin edistämisen haasteena on avainhenkilöid den sitouttaminen uuden toimintatavan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jotta sähköiseen arkistointiin voidaan siirtyä, edellytyksenä on, että toimintaprosessit sähköistetään. Avainasemassa muutoksessa ovat kunkin palveluprosessin vastuuhenkilöt, eivät pelkästään yksiköiden arkistovastaavat. Haasteeksii muodostunee myös riittävien resurssien varaaminen hanketta varten. Sitouttaminen ja resursointi ovat osa johtamista, joten tarkoituksena on, että kaupungin johtoryhmä toimiii hankkeen ohjausryhmänä, joka seuraa sekä ohjaa aktiivisesti hankkeen etenemistä ja varmistaa riittävät resurssit hankkeen toteuttamiselle. Taloudelliset riskit aiheutuvat lähinnä vieraan pääoman saatavuus- ja hintariskistä sekä vuonna 21 tehtyjen johdannaissopimusten markkina-arvojen kehityksestä. Korkomarkkinoiden kehityksen k vaikea ennustettavuus ja erityisesti pitkien korkojen mataluus aiheuttaa kaupungille riskitekijän. Riskiää aiheuttaa myös pankin yksipuolinenn oikeus jatkosopimuksiin, joista ensimmäinen tulee ajankohtaiseksi vuoden 2182 heinäkuussa. Tällöin kaupungille realisoituu koronmaksuvelvollisuus, mikäli lyhyet korot ovat matalalla. Näissä korkosuojauksen suunnitelmissa tehdään tällä hetkellä yhteistyötä riippumattoman asiantuntijaorganisaation kanssa ja sopivassa markkinatilanteessa kaupungin tavoitteena on luopua sellaisistaa johdannaissopimuksista, joilla ei ole selkeää yhteyttä pitkäaikaiseen lainoitukseen. Tietohallintoinvestointien laadukkaamman analysoinnin haasteena on vastuuyksikköjen osaaminen investointienn tuottavuuden arviointiin investoinnin suunnitteluvaiheessa. Tätä riskiä pienennetään tietohallinnon valmiilla analyysipohjilla, joita on olemassa muutamista toteutuneista projekteista. TOIMINTASUUNNITELMA Kanslia- ja viestintäpalvelut Jatketaan vuonna 214 käynnistynyttä hanketta sähköisen arkistoinnin kehittämiseksi tiiviissä yhteistyössä toimialojen kanssa. Ennen sähköiseen arkistointiin siirtymistä on nykyisen paperiseen toimintatapaan perustuvat arkistonmuodostussuunnitelmat t saatettava ajan tasalle. Tarkoituksena onkin, että vuoden 215 aikanaa vielä keskeneräiset arkistonmuodostussuunnitelmat päivitetään. Sähköisen arkistoinnin kehittäminen ei kuitenkaan poista kokonaann arkistotilojen tarvetta. TarkoituksenaT a on yhdessä tilakeskuksen kanssaa kartoittaa arkistotilavaihtoehdot niin, että arkistotilojen pysyvyys voidaann taata vähintään 1 vuodeksi. Kanslia- ja viestintäpalvelut osallistuu aktiivisesti vuonna 214 päivitetyn Kaarina-strategian jalkauttamisen tukemiseen. Viestintäsuunnitelman sisältö arvioidaan uudelleen Kaarina-strategian pohjalta ja tehdään tarvittavat tarkistukset suunnitelmaan. Tärkeänä painopisteenä on myös m eri henkilöstöryhmien viestintäosaamisen parantaminen. Uusi hallinnon asiantuntija aloittaa tehtävässään. Tässää yhteydessää tarkastellaan henkilöstön tehtävänkuvia niin, että ne muodostavat mielekkään ja toimivan kokonaisuuden.. Tiivistetään yhteistyötä eri toimialojen hallintohenkilöstön kanssa ("hallintoverkosto"). Tarkoituksena on käsitellä mm. ajankohtaisia lainsäädäntömuutoksia, sopia yhteisistä käytännöistä sekä tarvittavista ohjeistuksista. 29 Hallintopalvelut

31 Talousarvio 215 Asiakaspalvelu214 -hankkeenn jatkovalmistelussa on päädytty, ettää hallituksen esitys eduskunnalle lakiin perustuvista asiakaspalvelupisteistä annetaan syksyllä 215, jolloin ensimmäiset uuteen lakiin perustuvat pisteett voisivat käynnistyä vuonna 216. Ratkaisun siirtymistä vuodella perustellaan sillä, että ehditään saamaan riittävästii kokemuksia pilotoivista pisteistä, joita on Oulussa, Mikkelissä, Saarijärvellä, Paraisillaa ja Pelkosenniemellä. Asiakaspalvelu214 -hankkeen loppuraportin mukaan Kaarinaan ei olla perustamass a lakiin perustuvaa asiointipistettä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päättänyt, että TE-palvelut Kaarinassa jatkuva toistaiseksi. Vuoden 217 loppuun mennessä toimipaikkave erkko tullaann arvioimaan uudelleen. Edellä olevan johdosta Kaarinan yhteispalvelupisteiden palvelutarjontaa tullaan vuosien 215 ja 216 aikanaa arvioimaan uudelleen. Kaupungin matkailusivuston omistuss on siirtynyt Kaarinan kaupungille. Matkailumarkkinointia tullaan kehittämään yhteistyössä matkailu- ja saaristotoimikunnan, Kaarinan Kehityksen ja Kaarinassa toimivien matkailuyrittäjien kanssa. Taloushallintoo Vuoden 215 alusta taloushallinto aloittaa uudella organisaatiorakenteella, jossaa taloushallinnon vastuualueeseen on liitetty hankinta- ja laskentapalvelut omina yksikköinä. Tärkeänä tavoitteena on uuden organisaatiomallin tehokas käynnistyminen ja taloushallinnon yhtenäisen toimintamallin toteuttaminen. Sisäisen valvonnann ja riskienhallinnan raportoinnin toimivuuden varmistaminen koko kaupungin tasolla. Toimivan yhteistyö- ja raportointimallin luominen toimialojen talouspäälliköiden jaa konserniyhteisöjen kanssa. Rahoitukseen liittyvien riskien jatkuva arviointi ja tarvittavat toimenpiteet. Muuttuvan hankintalainsäädännön ja julkisten hankintojen sopimusehtojen uusien piirteiden sisällyttäminen käytännön ohjeistuksiin. Hankintapalvelujenn antamien hankintaohjeiden säännöllinen sisäinen kouluttaminen hankintojen tekijöille. Tietohallinto Keväällä 215 tietohallinto saattaa päätökseen vuonna 214 aloitetut isot järjestelmämuutokset (Tablet- hankkeen tietoliikenneverkon uusjärjestelyt t ja tuotantopalveluiden siirto Tieran konesaliin) Tietohallinto jatkaaa Sivistyspalveluiden kanssa 1:1-toimintamallin kehittämistä mm. laitelogistiikan, laitehallinnan ja laitteiden käyttötuen osalta. Tietohallinto osallistuu aktiivisesti eri toimialojen tietojärjestelmien päivitys-, korvaus- ja uusintaprojekteihin. Elokuun 215 loppuun mennessä selvitetään tietohallintopalveluiden eri tuottamisvaihtoehtojen hyödyt ja haitat. Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on vuonna 215 Eduskuntavaalien toimeenpanoon liittyvät tehtävät. Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä onn sunnuntaina Kaarinan kaikilla äänestyspaikoilla käytetään sähköistä vaaliluetteloa. Ennakkoäänestys kotimaassa järjestetään Kaarinassaa ennakkoäänestys järjestetään Kaarinan yhteispalvelupisteessä ja Piikkiön kirjastossa. 3 Hallintopalvelut

32 Talousarvio 215 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN: Kanslia- ja viestintäpalvelut Uusi hallinnon asiantuntija aloittaa tehtävässään. Taloushallintoo Tietohallinto Tietojärjestelmien käytön laajentuminen ja mobiililaitteiden käytön jatkuva kasvuu lisäävät tietohallinnon päivittäistä työmäärää. Vuonna 215 Tablet-hankkeen jatkokehitys edellyttää tietohallinnoltaa yhden määräaikaisen työntekijän käyttöä. Toisaalta Tablet-hankkeen yhtenä tavoitteena on uudentyyppisen palveluiden hankintamallin löytäminen. Uudella palveluiden hankintamallilla palveluita ostettaisiin enemmän ulkoa. Keskusvaalilautakunta INVESTOINNITT Tietohallinto Toimialojen yhteiset tietohallintoon liittyvät investoinnit ovat 367 (215) VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Suoritteet Organisaatiorakenne muuttuu siten, että laskentapalvelujen vastuualue siirretään hallintopalveluista taloushallinnon vastuualueen yksiköksi. Hankintapalvelut jatkaa taloushallinnon yksikkönä. Keskusvaalilautakunnan sihteerin ja esittelijän tehtävät siirtyvät kansliapalvelupäälliköltä hallinnon asiantuntijalle, kun hallinnon asiantuntija aloittaa tehtävässään. Kanslia- ja viestintäpalvelut Yhteispalvelupisteiden asiakaskäynnit Paperittoman kokoustyöskentelynn piirissä olevat luottamushenkilöt, % Laskentapalvelut Kirjanpidon tosite kpl Vakituisten tt:n palkkalaskelmat kpl Tietohallinto Hallintotyöasemat kpl TP Opetusympäristön päätelaitteet ,9% kpl *1) *1) Vuonna 215 oppilaspäätelaitteisiin lasketaan mukaan kaikki oppilaiden ja opettajienn käytössä olevat päätelaitteet, myös ipad:it (päälaitteiden lukumääräarvio ) Vuoden 214 tiedot alkuperäisen talousarvion mukaiset. TP TP 213 MTA 214 HKE 215 TA % 9 % 9 % 9 % TA 15/14 6,5 %, % -2,4 % -,2 % 2,4% 31 Hallintopalvelut

33 Talousarvio 215 Vertailuhinnatt Kanslia- ja viestintäpalvelut Toimintamenot, /asukas Laskentapalvelut Tosite /kpl TP ,9 7,35 TP ,24 8,38 TP ,34 8,12 MTA ,91 8,4 HKE 215 TA 215 TA 15/14 28,47 28,47-1,5 % 8,4 8,4, % Palkkalaskelma /kpl 22,23 24,89 24,75 25,7 26,1 26,1 1,6 % Toimintamenot /asukas 31,6 29,8 31,4 3,4 3,4-3,1 % Taloushallintoo Toimintamenot /asukas Tietohallinto Hallintotyöasema /kkk Opetusympäristön päätelaitteet /kk *1) 56,6 52, 2, 33,9 64,5 2, 35,7 63, 15,5 37,1 63, 15, 36,2 58,2 9,3 36,2 58,2 9,3-2,4 % -7,6% -38,% Toimintamenot /asukas 35,14 39,6 36,73 39,1 4,83 4,28 3, % *1) Vuonna 215 oppilaspäätelaitteisiin lasketaan mukaan kaikki oppilaiden ja opettajienn käytössä olevat päätelaitteet, myös ipad:it. Vakanssimuutokset Nimike Virka/toimi Lakkauttamispvm Yksikköö TA 215 palkat +soss TS 216 TS 217 Toimistosihte eeri * Toimi (vakanssinro 122 2) (lakkautettava) Kanslia- ja viestintäpalvelut Puhelunvälitt täjä * Toimi (vakanssinro ) (lakkautettava) Kanslia- ja viestintäpalvelut Toimistosihte eeri * Toimi (vakanssinro ) (lakkautettava) Kanslia- ja viestintäpalvelut Pääkirjanpitäjä * Virka (vakanssinro 13 8) (lakkautettava) Taloushallinto Taloussihteeri * Virka (vakanssinro 13 9) (lakkautettava) Taloushallinto Palkkasihteeri * Toimi (vakanssinro 18 12) (lakkautettava) Taloushallinto Toimistosihte eeri * (vakanssinro 13 12) Toimi (lakkautettava) Taloushallinto Varastonhoit taja * (vakanssinro 13 14) Toimi (lakkautettava) Taloushallinto *Vakanssi lakkautetaan tehtävän jäätyä täyttämättä vuosina Hallintopalvelut

34 Talousarvio 215 TALOUS 1 euroa TULOT MENOT TOIMINTAKA ATE MTA HKE TA TP 211 TP 212 TP TA 15/14 2,9 % -,1 % -3,3 % Kanslia ja viestintä palvelut; 4 4 Toimintatuotot vastuualueittain Talous hallinto (ml. laskenta palvelut); Toimintakulut vastuualueittain Henki 466 löstökulut % Tieto hallinto 31 % Kanslia ja viestintä palvelut 2 % Taloushallinto (ml. laskenta 49 palvelut) % Toimintakulutt kululajeittain Aineet tarvikkeet tavarat 3 % Palvelujen ostot 47 % Vuokrat 4 % Muut kulut % Tieto hallinto; euroa Toimintakulujenn kehitys TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 HKE 215 TA Hallintopalvelut

35 Talousarvio Henkilöstölautakunta Henkilöstölautakunta: hallintojohtaja Päivi Antola Henkilöstön kehittäminen: henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala Henkilöstöpalvelut ja koulutus: henkilöstöjohtaja Maija Hanhialaa Työyhteisön kehittämisryhmä : henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala TOIMINTA-AJATUS Henkilöstöhallinnon tehtävänä on ohjataa ja kehittää sekä henkilöstöresurssien suunnittelua että henkilöstöpolitiikkaa niin, että Kaarinan kaupungin palvelutarjonnasta vastaaa osaava, sitoutunut sekä työ- ja uudistumiskykyinen henkilöstö. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimiva johtaminen Tavoite Laadukas rekrytointiprosessi Mittarin tavoitearvo Kuntarekry..fi -palvelua hyödynnetää än kaikissa hauissa. Sisäisten hakujen määrä lisääntyy. Profiloituminen houkuttelevana työnantajana. Hakemusten määrä tehtäviin onn nouseva. Kaarinan kaupunkia halutaan suositella hyvänä työnantajana (tulokset työhyvinvointikyselystä ). Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimiva johtaminen Hyvän johtamisosaamisen takaaminen esimiehille Esimiehistää vähintään 9 % osallistuu järjestettäviin koulutuksiin ja palaute koulutuksista on positiivista. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Väkivallanteot, joissa työntekijän fyysinen koskemattomuus on uhattuna, ovat riski, johonn henkilöstöhallinto on varautunut. Työsuojelun toimintaohjelmassa on asia nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi. Osaamisen puutteisiin henkilöstöhallinto varautuu kouluttamallaa esimiehiä. Henkilöstöhallinnon riskinä on, että asetetut tavoitteet eivät toteudu. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan hyvällä suunnittelutyöllä ja turvaamalla sijaisjärjestelyt. TOIMINTASUUNNITELMA Henkilöstöhallinnon painopisteet 215 nousevat Kaarinan kaupungin strategiasta Rekrytointiprosessin kehittämistä jatketaan edelleen. Rekrytoinnin merkitys kunta-alalla korostuu tulevaisuudessa muuttuvien osaamistarpeiden ja mittavan eläkepoistuman kautta. Myös Kaarinan kaupungin omissa tuotannoissaa tapahtuu muutoksia ja keski-ikä nousee. Rekrytoinnin tulee olla ennakoivaa ja hallittua. Tavoitteena on rekrytointien kierto henkilöstöhallinnon kautta. Henkilöstöhallinto osallistuu tehokkaammin sekä kokonaisvaltaisemmin henkilöstöresurssien suunnitteluun ja hallintaan. Rekrytoinnin kierto henkilöstöhallinnon kautta parantaa 34 Hallintopalvelut

36 Talousarvio 215 uudelleensijoittelua ja tehtäväkiertoa organisaation sisällä. Rekrytoinnilla myös profiloidutaan työnantajana ja pyritään yhdenmukaisen ja vetovoimaisen työnantajakuvan edelleen kehittämiseen. Kuntarekryä käytetään kaikissa kaupungin rekrytoinnessa (uudelleensijoitus, vakinaiset ja määräaikaiset tehtävät, kesätyöt, opiskelijatyöt ja sijaisuudet) ja osallistutaan ohjelman valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Hyvä johtamisosaaminen on tärkeää esimiestoiminnan ja tuloksellisuuden varmistamiseksi. Hyvinvoiva, ammattitaitoinen esimies ja työntekijä jaksavat paremmin, tekevät tuottavampaa työtä jaa auttavat näin saavuttamaan organisaation tavoitteet. Vuonna 215 jatketaan Esimiehen työkalupakki -koulutuksia, joissa käsitellään johtamisen eri osa-alueita. Myös työhyvinvointikoulutuksia jatketaan. Vuoden 215 aikana laaditaan selvitys, jonka perusteella tehdään periaatepäätös työhyvinvointikyselyn jatkamisesta henkilöstöhallinnon omanaa työnä tai liittymisestä KuntaQ-tutkim mukseen, joka on Työterveyslaitoksen Kunta 1 -tutkimusta vastaava valtakunnallinen tutkimus. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Henkilöstöjohtaja palaa virkavapaaltaan, joten henkilöstöhallinnon resurssit palautuvat entiselle tasolleen. Toukokuussa tehdään neljäs kaupunginn oma työhyvinvointikysely. Rekrytoinnit kiertävät henkilöstöhallinnon kautta. Näin pystytään osallistumaan kokonaisvaltaisesti henkilöstöresurssien suunnitteluun. Yli 6 kk kestäviin työsuhteisiin henkilöstöhallinto voi jatkossa ottaa kantaa ja esittää tehtävään sopivia henkilöitä jokoo työkiertoonn tai uudelleensijoitukseen sekä esittää, että tehtävä täytetään sisäisesti. VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Työterveyshu oltokäynnit Sairauspoissa aolopäivät Talkoovapaap päivät Vertailuhinna at Työterveyshu olto / työntekijä Henkilöstölau takunnan toimintamenot /asukas Talkoovapaid en kustannussäästö TP TP TP TP TP TP MTA MTA HKE HKE TA TA TA 15/14-5, % -2,86 %, % TA 15/14,37 % -7,5%, % TALOUS 1 euroa TULOT MENOT TOIMINTAKA ATE TP TP TP MTA HKE TAA TA 15/14 1,7 %,1 % -,7 % 35 Hallintopalvelut

37 Talousarvio 215 Poissaolopäivätt Sairausloma Vuosiloma Muuu palkall vapaa Palkaton vapaa Henkilöstömäärää vakinainen 213 määräaikainenn Molemmissa taulukoissa vuoden 214 ja j 215 luvut ovat ennusteita. Henkilöstömäärän lisäys vuodesta 214 vuoteen 215 perustuuu Piikkiön Hoivataito Oy:nn ja Kaarinann Palvelutalot Oy:n toiminnann siirtymiseen kaupungin toiminnaksi.. Kaarinan Palvelutalot Oy:stä O kaupungin palvelukseen siirtyyy 45 vakinaista ja 25 määräaikaista henkilöä. Piikkiönn Hoivataito Oy:stä kaupungin palvelukseen siirtyyy 14 vakinaista ja kolme määräaikaista henkilöä. 36 Hallintopalvelut

38 Talousarvio Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut Sivistysjohtaja Elina Heikkilä TOIMIALAJOHTAJAN KATSAUS Edelleen tiukkenevasta kuntien taloustilanteesta huolimatta sivistyslautakunnan vuoden 215 talousarviossa on paljon positiivisia asioita - myös muutamia uusia hankkeita on käynnistymäs ssä. Toisaaltaa pidemmän aikavälin rakenteellisia uudistuksia vaativa haaste aiheutuu edelleen pienevistä kuntien valtionosuuksista ja väestön ikääntymisestä. Lisäksi mm. opetusryhmien koon pienentämisen saatavat valtion erillisavustukset ovat puolittumassa. Tämä tarkoittaa hienoista kasvua opetusryhmien kokoon viimeistään vuonna 216. Kuntalaisten palveluita kehitetään yhdessä hyvinvointipalveluiden kanssa entistä asiakaslähtöisemmiksi ja työssä panostetaan yhä enemmänn varhaiseen tukemiseen. Sektorirajoista huolimatta ammattilaistemme tulee toimia yhdessä kaarinalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin hyväksi. Moniammatillisuutta korostetaan myös useassa uudistuvassa tai jo uudistuneessa lainsäädännössä. Sivistyspalveluiden sisällä pohditaan nivelvaiheyhteistyön kehittämisen mahdollisuuksia. Kaarinan uuden pääkirjaston suunnittelu alkaa. Uusi kirjasto on monikäyttöinen tila, johon poiketaan tai jossa oleskellaan pidemmän aikaa. Tavoitteena on luoda viihtyisä kohtaamispaikka, johon kaikki kokevat olevansa tervetulleita. Kaarinan kirjasto täyttää vuonna 215 jo 15 vuotta. Perusopetuksessa valmistaudutaan vuoden 216 opetussuunnitelmauudistukseen. Uutta opetussuunnitelmaa tukee tablet-hanke. Yläkoulujen oppilaiden laitteet otettiin käyttöön syksyllä 214 ja vuoden 215 tärkeimpänä tehtävänä on laitteiden käytön vakiinnuttaminen opetuksessa ja muutoksen saaminen käytännön pedagogiikkaan. Erityisopetuksen osalta suunnitelmissa on vahvistaaa omaa palvelutuotantoa. Tavoitteenaa on, että Valkeavuoren koulun yhteyteen rakennetaan erityisopetuksen tarpeisiin lisärakennus, jonka toteuttamisella vähennetään muilta kunnilta ostettavien palvelujen osuutta. Muutos tukee kaarinalaisten lasten lähikouluperiaatetta. Vuonna 215 valmistuu kattava selvitys erityisopetuksen tulevaisuuden strategiasta. Lasten määrässä ei tapahdu merkittävää kasvua. Varhaiskasvatuksessa tulee edelleen tarkastella palveluverkko oa ja toiminnan jakaantumista yksityiseen ja j omaan palvelutuotantoon etenkin investointihankkeiden suunnittelun yhteydessä. Avoimen toiminnan lisäämisellä pyritään vähentämään kokopäivähoitopaikkoihin kohdistuvaa painetta silloin, kun perheen vanhemmista toinen on kotona.. Kotihoidon tuen kuntalisää leikataan vuoden 215 alusta. Leikkaus kohdistuu tuen euromäärään muiden periaatteiden pysyessä entisellään. Littoisten päiväkodin uudisrakennus valmistuu syksyllä. Tilat on suunniteltu siten, että lasten sijoittelu päiväkotiin on joustavaa iästää riippumatta. Päiväkoti toimii kiinteässä yhteistyössä Kotimäen koulun Ristikallion yksikön kanssa. 37 Sivistyspalvelut

39 Talousarvio Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistysjohtaja Elina Heikkilä TOIMINTA-AJATUS Laadukkailla sivistys- ja päivähoitopalveluilla luodaan hyvät edellytykset kasvulle ja elinikäiselle oppimiselle Kaarinassa. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Luova Kaarina: Innovatiivisuuden tukeminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti: palveluketjun toimivuus; Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen: toimiva johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti: palveluketjun toimivuus; Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen: toimiva johtaminen Uuden yhteisöllisen ja toiminnallisen kirjastorakennuksen suunnittelu Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukanaan tuomien uusien toimintaperiaatteiden vakiintuminen Avoimia varhaiskasvatuspalveluja lisäämällä (liikuntapainotteinen kerhotoiminta) ) vähennetään kunnallisten päivähoitopaikkojen tarvetta silloin, kunn toinen vanhemmista on kotona. Suunnittelu on tehty vuonna 2155 Lain edellyttämät ryhmät ovat toiminnassa ja tarvittavat toimintasuunnitelmat on tehty mennessä 5 lapsen lisäys leikkitoiminnassaa ja vähittäinen hoitopaikkojen väheneminen kunnallisessa päivähoidossa. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaarinan nykyisen pääkirjaston tilat sijaitsevat kiinteistössä, joka kärsii sisäilmaongelmista. Ongelmat näkyvät myös henkilökunnan sairauspoissaoloissa. Uuden pääkirjaston suunnittelun ja rakentamisen käynnistäminen on erittäin tärkeäää tilanteen korjaamiseksi. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukanaan tuomien toimintaperiaatteiden vakiinnuttaminen edellyttää mukana olevien toimijoiden aitoa sitoutumista yhteistyöhön. Tavoitteen toteutuminen ja henkilöstön sitouttaminen edellyttää muutosjohtamista ja henkilöstön kouluttautumista uusiin käytäntöihin. Yhteistyön tulee olla moniammatillista. Avoimen varhaiskasvatuksen laajentaminen liikuntapainotteiseen kerhotoimintaan edellyttää ennen kaikkea motivoituneita ja kehitysmyönteisiä työntekijöitä. Laadukkaalla toiminnalla vähennetään painetta kokopäivähoitopaikkoihin silloin, kun toinen vanhemmista on kotona. TALOUS 1 euroa TULOT MENOT TOIMINTAKA ATE TP TP TP MTA HKE TA TA 15/14-1,9 % -1, % -,9 % 38 Sivistyspalvelut

40 Talousarvio Sivistyslautakunnan toimintakatteen kehitys TP 2111 TP 212 TP 213 MTA 2142 TA 215 Sivistyslautakunnann kulurakenne 3 % 5 % 8 % 29 % 55 % Henkilöstökulut Palvelujen ostott Aineet, tarvikkeet Avustukset Vuokrat Vastuualueiden toimintakulut TA % 3 % 41 % 55 % Yleishallinto Kirjasto Koulutus Varhaiskasvatus 39 Sivistyspalvelut

41 Talousarvio Kirjasto Kirjasto Kirjastotoimenjohtaja Ritva Nurminoro TOIMINTASUUNNITELMA Kaarinan kirjasto liittyi Varsinais-Suomen Vaski-kirjastoihin 2122 ja on Turunn jälkeen Vaski-ryhmän kunnista asukasluvultaan suurin. Yhteistyö on vakiintunut kaikilta osin ja resurssien yhdistämineny n on lisännytt myös Kaarinan kirjaston resursseja. Kaarinann kirjasto vastaa Vaskin resursseista noin 1 prosentin osuudella. Vuonna 215 elektroninen aineisto lyö itsensä läpi kirjastoissa lopullisesti. Tämä T johtuu siitä, että kustantajien tarjonnassa on ensimmäistä kertaa isohko valikoimaa kotimaista suosikkikirjallisuutta. Vuonna 215 Kaarinan kirjasto täyttää 15 vuotta. Merkkipäivä tullaan huomioimaan kirjaston toiminnassa ja tiedotuksessa. Kaarinan kirjastossa toimii kolme tiimiä: lastenkirjastotiimi, aikuisten ja ikäihmisten kirjastopalveluiden kehittämiseen keskittynyt tiimi sekä lähikirjastotiimi. Kirjastotoiminnan painopiste myös kirjaston vuoden 215 toiminnassa on lastenkirjastopalveluissa. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Vuonna 215 jatketaan uuden pääkirjastorakennuksen suunnittelua ja uuden kirjaston toimintaan liittyvää valmistelutyötä. INVESTOINNITT 215 Uuden pääkirjaston suunnittelu Uuden pääkirjaston rakentaminen VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Suoritteet Aukiolotunnit, kpl Lainat, kpl Fyysiset käynnit, kpl Aineiston hankinta, kpl Vertailuhinnatt (netto) Kirjasto, euroa/ /asukas TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 HKE 215 TA 215 TA 15/ * 525 * * , % 2,9 % 1,9 %, % TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 HKE TA TA /14 39,5 43,99 42, 92 45, 31 44,28 44,28-2,3 % 4 Sivistyspalvelut

42 Talousarvio Kirjasto, kustannukset/asukas 45,311 44,28 43,99 42,92 39,5 TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 TA 215 Kirjasto, euroa/asukas 6 Kirjastok käynnit ja lainat TP 211 TP 2122 TP 213 MTA 214 TAA 215 Lainat, kpl Fyysiset käynnit, kpl 41 Sivistyspalvelut

43 Talousarvio Koulutus Koulutus Johtava rehtorii Mika Rantanen TOIMINTASUUNNITELMA Perusopetuksessa jatketaan 212 aloitettua laatukriteerien soveltamistyötä. Vuonna 215 aiheina ovat arviointi, fyysinen oppimisympäristö ja oppilaitoksen turvallisuus. Uusi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan Lain tavoitteena on edistää monipuolisesti koko yhteisön hyvinvointia varhaista tukea painottaen. Lain toteuttaminen ja toimintaperiaatteiden vaatii yhteistyötä muiden vastuualueiden kanssa. Opetussuunnitelmat ja tuntijaot uudistuvat perusopetuksessa ja lukiossa Vuoden 215 aikana henkilöstöä koulutetaan suunnitelmien laadintaan jaa uudistukseen. Valtakunnallisten perusteiden perusteella laaditaan paikalliset opetussuunnitelmat. Omaa erityisopetusta kehitetään edelleen ottaen huomioon Hovirinnan koulun uudet pienryhmät ja Turun Luolavuoren koulusta tulevat lievästi kehitysvammaiset lapset. Omaa erityisopetusta voidaan laajentaa vain rajoitetusti tilapulan vuoksi. Kolmivuotisen alkuopetuksen toimintaedellytyksiä pohditaan, jotta lievästi kehitysvammaisia lapsia voitaisiin ottaaa perusopetuksen pienryhmään jo esiopetusvuonna. Johtamisessa kiinnitetään huomiota työhyvinvointiinn ja henkilöstön työssä jaksamiseen. Laaditaan selvitys koulujen tiloista ja tarpeista ottaen huomioon kaavoituksen, väestöennusteiden ja toiminnan kehittämisen tuomat tarpeet. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Vuoden 214 talousarviossa oli säästötoimenpiteitä, jotka vaikuttivat vain viidenn kuukauden ajan, mutta jatkuva vuonna 215 vaikuttaen koko vuoteen. Kustannusvaikutus n. -37 euroa: - opetuksen lopettaminen Niemenkulman koulun Harvaluodon yksikössä - opetustuntien vähentäminen opetussuunn nitelmamuutoksen mukaisesti (2 vvh) - kouluavustajien (koulunkäynninohjaajien) käytön vähentäminen (5 ohjaajaa). Hovirinnan kouluun on perustettu kaksi uutta erityisopetuksen pienryhmää lievästi kehitysvammaisille oppilaille. Kustannusvaikutus vuodelle 2155 on n. 22 euroa. Oman O palvelutuotannon kehittämistä jatketaan edelleen. Käynnistetään Valkeavuoren koulun peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelutyö. Jatketaan sähköisen oppimisympäristön kehittämishanketta. Varaudutaan OKM:n ryhmäkokojen pienentämiseen saadun rahoituksen vähenemiseen. Vaikutus sekä tuotoissa että kuluissa n. 123 euroa. INVESTOINNITT Piispanlähteen alakoulun suunnittelu ja peruskorjaus 215 Valkeavuoren koulun peruskorjauksenn ja laajennuksen suunnittelu Valkeavuoren koulun peruskorjauksen ja laajennuksen toteutus 217 Auranlaaksonn koulun esiopetustilat ja koulun saneeraus 42 Sivistyspalvelut

44 Talousarvio 215 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Suoritteet Perusopetus, oppilaita keskimäärin Perusopetus, oppilaita muissa kunnissa (km) sop. perusteella Perusopetus, oppilaita muissa kunnissa (km) ilman sopimusta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, lapsia (km) Lukio, oppilaitaa (km) Vertailuhinnat (netto) Perusopetus, euroa/oppilas Perusopetus, euroa/asukas Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, euroa/lapsi Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, euroa/asukas Lukiokoulutus, euroa/oppilas Lukiokoulutus, euroa/asukas TP TP TPP 212 TP ,5 % TPP 212 TP ,7 % ,6 % ,5 % 1 14 MTAA , % ,1 % , % MTAA ,2 % HKE , % HKE 2155 TA 215 TA 215 TA 15/14 TA 15/ , % ,1 % 1 % 95 % 9 % Kaarinan perusope etusikäisten sijoittuminen % % TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 TA 215 Oma perusopetus Perusopetus muualla sopimuksen perusteella Perusopetus muualla ilman sopimusta 43 Sivistyspalvelut

45 Talousarvio Perusopetuksen ja lukiokoulutuksenn kustannukset TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 TA 215 Perusopetus, euroa/oppilas Lukiokoulutus, euroa/oppilase s VAKANSSIMUUTOKSET Nimike Virka/ toimi Perusta- mispvm Yksikkö TA 2155 palkat +sos TS 216 TS 217 Koulunkäynni nohjaaja * Toimi S:t Karins Päätoiminen tuntiopettaja Toimi S:t Karins Koulunkäynni nohjaaja, 8 Toimi Hovirinnan kouluu Päätoiminen tuntiopettaja, 2 Toimi Hovirinnan kouluu * Hovirinnan koulun koulunkäynninohjaajia lukuun ottamatta palkat ovat jo vuoden 214 talousarviossa 44 Sivistyspalvelut

46 Talousarvio Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen johtajaa Päivi Kemppainen TOIMINTASUUNNITELMA Varhaiskasvatuksessa noudatetaan edelleen palveluiden tuottamisessa tiukkaa budjettikuria ja huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista. Uudeksi tavoitteeksi on asetettu aggressiivisu uuden vähentäminen ja positiivisuude en lisääminen niinn lasten kuin henkilökunnan kesken. Palvelujärjestelmän toimivuutta ja palvelun laatua arvioidaan itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja asiakaspalautteiden avulla. Arviointimenetelmiä täydennetään ensimmäistä kertaa vuoden 215 aikana nyt myös ulkopuolisen auditoinnin avulla. Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmään halutaan lisää avointaa toimintaa. Kyseinen K toiminta on osa hyvinvoinnin edistämistä ennakoivasti (kriittinen menestystekijä) ja se voi onnistuessaan johtaa j laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen tapaan järjestää lapsiperheiden palveluja. Suunnitelmissa on liikuntakerhojen käynnistäminenn kokeiluluontoisesti vuoden 215 aikana. Mahdollisesti perinteinen leikkipuistotoimintakin uuden toiminnan myötä saa tulevaisuudessa toisenlaisen ilmeen. Henkilökunnann työhyvinvoinnista pidetään huolta tukemalla liikuntaa, järjestämällä ammattitaitoa lisäävää koulutusta ja panostamalla erityisesti ikääntyvän henkilökunnann työhyvinvointiin ikäohjelman keinoin. Henkilöstönn sairauspoissaolot halutaan pitää edelleen alhaisina. Varhaiskasvatuksen kustannuksia voidaan edelleenn alentaa luopumalla hajasijoitetuista yksiköistä ja keskittämällä toimintoja laajempiin, toiminnallisiin kokonaisuuksiin. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN: Kaarina-lisä kohdennetaan kotihoidon tukea t saavillee kotona hoidettaville allee 3-vuotiaillee lapsille ja heidän alle kouluikäisille sisaruksilleen siten, että tuen määrä on kaupunginhallituksen päätöksen p mukainen. Tuen määrä alle kolmivuotiaalle, tuen piirissä olevalle lapselle on lukien 13 / /kk ja alle kouluikäisille sisaruksille 65 /kk. Muutokset Kaarina-lisässä ovatt kustannusvaikutukseltaan noin 85. Varhaiskasvatuksessa järjestetään kokeiluluontoisesti vuoden 215 aikana ohjattua avointa liikuntapainotteista kerhotoimintaa. Kokeiluun varataan 6 :n määräraha. Tavoitteena on järjestää palvelua sellaisille perheille, joissa toinen vanhempi on kotona eikä lapsi tämän vuoksi välttämättä tarvitsisi päivähoitopaikkaa. Palvelu olisi vanhemmille maksutonta, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua toimintaan varallisuudesta riippumatta. Samaa perhe ei voisi käyttää kunnallista päivähoitoa ja liikuntapainotteista kerhoa samanaikaises esti, vaan palvelut olisivat vaihtoehtoisia. Sähköinen lasten tulo- ja lähtöaikojen kirjaaminen ulotetaan kaikkiin päiväkoteihin vuoden 215 aikana vaiheittain. Yhdessä tietohallinnon kanssa valmistaudutaan tuntiperusteisenn päivähoitolaskutuksen toteuttamiseen. Kustannukset ovat n. 4 euroa varhaiskasvatuksen osalta. Lakkautetaan Voivalan ryhmäperhepäivähoitoyksikkö alkaen. INVESTOINNIT: 215 Littoisten päiväkodin uudisrakennus jaa kalustus 216 Kuovinkadun päiväkodin laajentaminen (koko kiinteistön käyttöönotto päiväkodin toimintaan) Koriston ja Tienniityn päiväkotien laajennuksen suunnittelu Valkeavuoren päiväkodin suunnittelu 45 Sivistyspalvelut

47 Talousarvio 215 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Suoritteet Oma päivähoito TP TP TP 213 MTA 214 HKE 215 TA 215 TA 15/ , % Ostopalvelu ,2 % Kotihoidon tuki , % Yksityisen hoidon tuki ,8 % Leikkitoiminta ,2 % Vertailuhinnat (netto) TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 HKE 215 TA 215 TA 15/14 Varhaiskasvatus - euroa/alle kouluikäinen lapsi ,7 % Varhaiskasvatus - euroa/asukas , % Varhaiskasvatus, kustannukset/alle kouluikäinen lapsi TP 211 TP 2122 TP 213 MTA 214 TA 215 Varhaiskasvatus euroa/allee kouluikäinen lapsi 46 Sivistyspalvelut

48 Talousarvio Hyvinvointipalvelutt Hyvinvointipalvelut hyvinvointipalvelujen johtaja Anna Arola-Järvi TOIMIALAJOHTAJAN KATSAUS Talouden taantuma lisännee hyvinvointipalveluiden käyttöä vuonna 215. Hyvinvointipalveluiden ja sivistyspalveluiden yhteisenä tavoitteena on kehittää palveluita ja j prosessejaa aidosti asiakaslähtöisiksi ja siirtää painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. Suuntaamalla huomio palvelu- ja asiakasprosesseihin ja ottamalla henkilökunnan ammattitaito täysimääräisesti käyttöön kykenemme varmasti löytämään sellaisia uusiakin toimintatapoja, jotka lisäävät toiminnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Hyvinvointipalveluiden toimintaan vaikuttava lainsäädäntö on suurten muutosten edessä. Esitetyt uudistukset vaikuttavat niinn hyvinvointipalveluiden organisaatioo on, palvelurakenteeseen,, rahoitustarpeisiin kuin toiminnan sisältöihinkin. Ammattitaitoinen henkilökunta on hyvinvointipalveluiden tärkein resurssi muutoksessa. Työttömyysturvalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kuntien maksettavaksi tulisi aiempaa suurempi osuuss työmarkkinatuesta. Kunnat maksaisivatt alkaen puolet niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella päivää ja 7 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteellaa vähintään 1 päivää. Maltillisestikin arvioiden Kaarinan kaupungille koituvien kustannusten lisäys on mittava. Luovat toimintatavat työttömien aktivoimiseksi ovat nyt jos koskaan tervetulleita. Uusi sosiaalihuoltolaki tullee voimaan asteittain vuoden 215 aikana. Lain tavoitteita ovat mm. peruspalveluiden vahvistaminen, korjaavien toimenpiteiden tarpeen vähentäminen ja viranomaisyhteistyönn tiivistäminen. Lakiin suunniteltu palvelutarpeen arviointi ja palveluohjauksellinen työtapa, kotipalvelun ja perhetyön vahvistaminen sekä oikeus ehkäiseviin palveluihin ilman lastensuojelun asiakkuutta ovat ilman muuta m tärkeitää ja merkityksellisiä asioita kaarinalaisten hyvinvoinninn kannalta. Terveyspalveluissa painopiste on edelleen terveyshyötymallissa. Kehitämme asiakaslähtöisiä palvelumalleja: solumallia, kotisairaalaa ja palveluohjauksellisia työtapoja. Iäkkäiden, pitkäaikais- tai monisairaiden kaarinalaiste n määrä kasvaa tulevina vuosina. Terveyskeskuksessa tehtävällää johdonmukaisella sairauksien ennaltaehkäisyllä, hoidolla sekä kuntoutuksella on mahdollista vaikuttaa kaarinalaisten toimintakykyyn ja erikoissairaanhoidon tarpeeseen. Riittävien ja oikea-aikaisten terveys- ja vanhuspalveluiden sekää kokonaisvaltaisen palveluohjauksen avulla turvataan ikäihmisille mahdollisuus asua turvallisissa ja inhimillisissä olosuhteissaa kaikissa elämänsä vaiheissa. KAARINA-STRATEGIAN TOTEUTUMINEN Hyvinvointipalveluiden keskeisin tavoite on hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti: kaupunkilaisten tietoisuuden t ja vastuun lisääminen omastaa terveydestään ja hyvinvoinnistaan, riskiryhmissää olevien löytäminen sekä palveluketjun toimivuuden ja organisaation kehittäminen niin, ettää se vastaa kaupunkilaist en palvelutarpeita. Ilman toimivaa johtajuutta ja henkilökunnan työhyvinvointia tämä eii ole mahdollista. Siksi vuonna 215 painopiste on nimenomaan sellaisessa palvelu- ja asiakasprosessien kehittämistyössä, johon henkilöstöö osallistuu laajasti. 47 Hyvinvointipalvelut

49 Talousarvio 215 TUOTTAVUUS Sosiaali- ja terveyspalveluissa tuottavuutta tärkeämpää on palveluiden vaikuttavuus. Tuottavuushan voi olla hyvä, vaikka palvelu olisi tehoton. Hyvinvointipalvelu-toimialan tavoitteenahan eivät ole palvelut sinänsä vaan kaarinalaisten elämänlaadun, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja lisääminen. Lisäämme tuottavuutta palvelurakennetta, organisaatiota ja prosesseja kehittämällä. YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Saumaton, vaikuttava palveluketju on mahdollinen vain, kun kunta, yrityksett ja kolmas sektori työskentelevät ja kehittävät palveluitaan yhdessä. Vaikkaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla, monituottajamalliin panostaminen on kuntalaisten etu. TALOUS 1 EUROA TULOT MENOT TOIMINTAKA ATE TP TP TP MTA HKE TA TA 15/14 12, % 4,7 % 3,7 % 48 Hyvinvointipalvelut

50 Talousarvio Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta hyvinvointipalveluiden johtaja Anna Arola-Järvi TOIMINTA-AJATUS Järjestää kaarinalaisille arkielämän sujumisen turvaavia, hyvinvointia edistäviä sosiaali- ja terveyspalveluja. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Toimivat työskentelyketjutt ja selkeät vastuusuhteet; toimiva johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palveluketjun toimivuus; organisaationn kehittäminen niin, että se vastaaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palveluketjun toimivuus Luova Kaarinaa Innovatiivisuuden tukeminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Työhyvinvoint titoimenpiteiden vaikuttavuus; organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Toimivat työskentelyketjutt ja selkeät vastuusuhteet Vaikuttavat, oikea-aikaiset ja tarpeisiin perustuvat asiakaslähtöiset palvelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kotihoito- ja vanhuspalvelut, terveyspalvelutt ja hyvinvoinnin edistämisen vastuualue kantavat poikkihallinnollisesti vastuun ikäihmisten palveluketjun toimivuudesta, jota arvioidaan suhteessa ikäihmisten palveluiden laatusuositusten palvelurakenneindikaattoreihin. Henkilökunnann osaaminen saadaan kokonaisvaltaisesti käyttöön; henkilökunta osallistuu laajasti työnsä kehittämiseen Palveluprosessien systemaattinen tarkastelun kautta painopiste siirtyy asteittain korjaavasta ehkäisevään ja hyvinvointia edistävään työhön. Asiakasosallisuus palveluiden kehittämisessä lisääntyy. Palveluohjauksellinen työote vahvistuu. Alkuvaiheen satsausten tuomat vaikutukset tuottavat kustannussäästöä raskaampien korjaavien palveluiden osalta. Laatusuosituksenn mukaiset indikaattorienn tavoitearvot. Toiminnan ja organisaation kehittämishanke ASKEL etenee suunnitellusti ja henkilöstö sitoutuu siihen organisaation kaikilla tasoilla. 49 Hyvinvointipalvelut

51 Talousarvio 215 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Hyvinvointipalveluiden näkökulmasta merkittävimmä ät riskit liittyvät toisaalta työn tekemisen edellytyksiin, toisaalta perustehtävässä onnistumiseen. Laajatt sähkökatkokset ja vesihuoltoverkoston saastuminen voivat pahimmillaan johtaa ihmishenkien menettämiseen. Hyvinvointipalveluiden toiminta on tietojärjestelmistä ja -liikenteestä hyvin riippuvaista. Monet asiakkaat tarvitsevat poikkeustilanteissa apua. Kaikissa kaupungin alueella toimivissa asuineläviä liikunta- ja muistirajoitteisia, kroonisesti sairaita ja huonokuntoisia ihmisiä, jotka eivätt ole kaupungin palveluiden piirissä. tai hoitoyksiköissä ei ole varavoimaa. Erityisenä riskiryhmänä voidaan pitää sellaisia kodeissaan yksin Sähkön ja veden saantiin liittyvissä poikkeustilanteissa on varauduttava mm. evakuointeihin. Hyvinvointipalveluiden keskeisenä tavoitteena on tuottaa vaikuttavia, oikea-aikaisiei onnistuta, kalliiden korjaavien palveluiden tarve kasvaa ja samalla osa asiakkaista jää vaille tarvitsemaansa tukea ja apua. PahimmillaanP n huono-osaisuus, sairastavuus ja syrjäytymisen ylisukupolvisuus lisääntyvät, mikä on kestämätöntä niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Jotta tavoitteessa onnistutaan, tarvitaan ammattitaitoista, motivoitunutta henkilökuntaa, uskallusta muuttaa toimintatapoja ja aitavaa johtamis- ja esimiestyötä. TALOUS ja tarpeisiin perustuvia palveluita mahdollisimman varhaisessaa vaiheessa. Mikäli tässä 1 EUROA TULOT MENOT TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 HKE 215 TAA TA 15/14 13,5 % 5,1 % TOIMINTAKA ATE ,3 % Toimintakate vastuualueittain Terveys vammais 3,3 % palvelut 37,9 Perhe ja palvelut % Kulut kululajeittain Asiakas palvelutt 24,4 % Muutt palvelut 11,6 % Avustukset 11,9 % Tarvikkeet 4, % Kotihoito ja vanhus palvelut 3,5 % Yleishallinto 1,3 % Henkilös 43,77 tökulut % Muut kulut 4,4 % 5 Hyvinvointipalvelut

52 Talousarvio Hyvinvointipalvelujen yleishallinto Hyvinvointipalveluiden yleishallinto hyvinvointipalveluiden johtaja Anna Arola-Järvi TOIMINTASUUNNITELMA Yleishallinnon talousarvioon sisältyvät toimialan t johto ja keskitetyt talous- ja toimistopalvelut, perusturvalautakunnan toiminta, sosiaaliasiamies, seudullinen sosiaalipäivy stys, seudullisten ja muiden kehittämishankkeiden maksuosuudet sekä ympäristöterveydenhuolto. Kaarinan kaupunki on tehnyt vuonna 29 toistaiseksi voimassaa olevan yhteistyösopimuksen sosiaalipäivystyksestä Turun kaupunginn kanssa. Sosiaalipäivystys huolehtii virka-ajan ulkopuolella kiireellisistä sosiaalityön palveluja vaativista kriisi- ja hätätilanteista. Päivystystoiminnassa on Turun lisäksi mukana 25 kuntaa. Talousarviovaraus on Ympäristöterveydenhuolto on järjestetty 13 kunnan osalta seudullisesti vuoden 29 alusta Liedon kunnan toimiessa isäntäkuntana. Talousarviovaraus on , jossa on vuoteenn 214 laskua /-3,8 %. Varaus perustuu Liedon talousarvioehdotukseen ja vuoden 213 suoritteisiin. Laskutuksesta 8 % tapahtuu suoriteperusteisesti ja 2 % väestön suhteessa. Sosiaaliasiamiestoiminta on ostettu vuodesta 211 alkaen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Ei muutoksia VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 HKE 215 TA 215 TA 15/ /14 Sosiaalipäivys stys /as 1,89 1,89 1,85 1,988 1,95 1,95-1,4 % Ympäristöterv veyden-huolto /as 6,81 6,82 6,87 7,3 6,95 6,95-4,9 % Yleishallinto /as netto 23,89 21, 78 22,24 2,55 19,64 2,27-1,4 % 51 Hyvinvointipalvelut

53 Talousarvio Perhe- ja vammaispalvelut Perhe- ja vammaispalvelut Vt. palvelujohtaja Katja Reiman TOIMINTASUUNNITELMA Perhe- ja vammaispalveluiden toimialaan kohdistuuu monitasoisia muutospaineita vuonnaa 215, mikäli suunnitellut lakiuudistuksett tukevat voimaan vuoden aikana. Esimerkiksi työvoiman palvelukeskuksiaa koskeva uudistus työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen kanssa yhdistettynä pitkään jatkuneeseen pitkäaikaistyöttömien kasvuun, luovat painetta uudenlaisenn toiminnan järjestämiseksi mutta myös kustannusten hallinnassa pitämiseksi. Keskeisimpänää painopisteenä toimivat sosiaalihuoltolain uudistamisen linjausten mukaisesti koko toimialan tasolla palveluiden kokonaisvaltainen tarkastelu, sektorirajat ylittävä yhteistyö sekä ennaltaehkäisevän työn tukeminen. Työn tavoitteena on perheen ja asiakkaan tarvitsemien palveluiden aiempaaa parempi kohdentuminen sekä palvelujen oikea-aikaisen ja asiakaslähtöisen työskentelyotteen vahvistuminen. Sosiaalihuoltolain uudistaminen vaikuttaa osaltaan niin aikuissosiaalityön, vammaispalveluiden kuin lastensuojelun prosesseihin, joissa palvelutarpeen arviointi toimii työn perustana. Vammaispalveluiden uudistamista jatketaan niin organisaation kuin palveluiden tuottamisen tasolla. Keskeisenä painopisteenä työssä näyttäytyy omaishoidon piiriinn kuuluvien vammaisten / pitkäaikaissairaiden lasten perheiden palveluohjauksellisen työotteen vahvistaminen. Sähköisten omapalveluidenn käyttöönottamista jatketaan neuvolapalveluissa (kansalaisen ajanvaraus). Lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuenn palveluita vahvistetaan muun muassa vertaisryhmätoimintojen kautta, joihin asiakkaalla on oikeus ilman lastensuojelun asiakkuutta. Työn painopistettäp ä siirretään hyvinvoinnin edistämiseen sekä perhetyön roolin ja toimintamallit en kehittämiseen. Erityisenä painopisteenä toimii ennaltaehkäisevän ja mahdollisimman varhaisen vaiheen puuttuminen muttaa myös tuen tarjoaminenn sekä sektorirajoja ylittävän yhteistyön korostaminen peruspalveluita vahvistamalla a. Kaste II Hyvinvoiva lapsi ja nuori - hankkeeseen kuuluvalla Olkkaritoiminnalla on alustavasti havaittu olleen myönteisiä vaikutuksia, mikä vahvistaa käsitystä oikeaan suuntaann menemisestä palvelujenn suunnittelua koskevassa työssä. Esimiestyössä asiakastyön tukemista vahvistetaan. Näin on mahdollista parantaa osaavan henkilökunnan työhyvinvointia mutta myös ammatillisen dialogin kautta syntyvää osaamista. Henkilöstöä kannustetaan kehittämiseen innostavaan työkulttuuriin palvelujen parantamiseksi ja työssää viihtyvyyden lisäämiseksi. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN: Peruspalvelut vahvistuvat ja perhetyön rooli osana muita palveluja kasvaa jaa selkiytyy. Asiakasohjautuvuus palveluiden piiriin pääsemiseksi täsmentyy ja paranee. Asiakkaat saavat tukea oikea-aikaisesti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin korjaaviin palveluihinn siirtyminen vähenee. Tehokkaiden aktivointitoimien kautta pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia kyetään pitämään hallinnassa mutta myös m toiminnan tavoitteellisuus lisääntyy. INVESTOINNITT Ei ole. 52 Hyvinvointipalvelut

54 Talousarvio 215 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT TP 211 TP 212 TP 213 MTA M 214 HKE 215 TA 215 TA 15/14 Toimeentulotu uen nettokulut /asukas (kaikki vastuualueet yht.) 51,28 52,27 38,54 35,73 39,57 39,57 1,8 % Lastensuojelun sijaishuollon nettokulut / /asukas (perhehoito+laitoshoito) 84,44 97,2 85,68 93,589 89,81 83,54-1,7 % Vammaisten asumispalvelut nettokulut / /asukas 74,28 84,77 99,68 12,8 18,5 12,34,3 % Muut vammaisten subjekt. palvelut nettokulut / asukas 1,76 113,85 124,39 15,57 116,85 13,53-1,9 % Neuvola-, koulu- ja opiskeluth nettokulut /asukas 41,9 47,14 48,35 49,944 5,23 49,45-1, % Vastuualue / /as netto 489,33 542,65 562,29 558,79 642,93 68,42 8,9 % VAKANSSIMUUTOKSET Vakanssimuu utokset Nimike Virka/toimi Perustamispvm Yksikkö TA 215 palkat +sos TS 216 TS 217 Olkkarin kahden psykiatrisen sairaanhoitajan ja,5 toimintaterapeutin vakinaistaminen toimi Kaarinann olkkari Perheohjaaja virka/toimi Seudullinen sijaishuoltoyksikkö,5 terveydenhoitaja astenneuvolaan toimi Lastenneuvola Omaishoidon palveluohjaajaa (ma 215) virka Vammaispalvelut Ilman euromäärää olevat uudet virat ja toimet voidaan ottaa käyttöön, mikäli vastuualue osoittaa kustannuksia vastaavan pysyvän säästön, lukuun ottamatta perheohjaajan tointa, joka on rahoitettu sisäisesti talousarviossa. 53 Hyvinvointipalvelut

55 Talousarvio Kotihoito- ja vanhuspalvelut Kotihoito- ja vanhuspalvelut Vanhuspalvelujohtaja Seija Sjöblom TOIMINTASUUNNITELMA Riittävien ja oikea-aikaisten palveluiden sekä kokonaisvaltaisen palveluohjuksen avulla turvataan ikäihmisille mahdollisuus asua omassaa kodissaan mahdollisimm man kauan. Vanhuspalve eluiden palvelurakenteenn kehittäminen vastaamaan laatusuosituksen valtakunnallisia tavoitteita (palvelurakenneindikaattoriseuranta) ja toimivan hoidon porrastuksen varmistaminen (mittarina jonotuspäivät terveyskeskuksen sairaalassa) ovat ydintavoitteita, joiden avulla pyritään loiventamaan väestön ikääntymisestä johtuvaa kustannusten n kasvua. Palveluiden vaikuttavuutta ja taloudellisuutta kehitetään myös panostamalla runsaasti palveluita tarvitsevien riskiryhmien, etenkin muistisairautta sairastavien palveluiden kehittämiseen.. Asiakkaidenn toimintakykyä edistämällä ja ylläpitämällä ä varmistetaan koti- ja omaishoidon jatkuvuutta (ikäihmisten palveluiden varhaisen tuen mallin vahvistaminen) ). Palveluinnovaatioiden, uusien välimuotoisten palveluiden edelleen e kehittäminen (ikäihmisten yhteisöllinen perhehoito) ja palvelusetelijärjestelmänn kehittäminen lisäävät asiakkaiden a valinnanmahdollisuuksia, korostavat asiakaslähtöistää palvelua. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Kaarinalaisen ikäihmisten palvelutorin toimintamallin kehittäminen (asiakaslähtöiset palvelut, palveluohjauksen ja haltuunottavan työotteen kehittäminen; asiakkaiden osallistaminen, ikäihmisten kansalaisraati, vapaaehtoistyön kehittäminen). Kaarinalaisen muistipolku-toimintamallin jalkauttaminenn arjen toiminnaksi laaja-alaisessa yhteistyössä ja muistisairaiden kuntoutuspalveluiden kehittäminen (uusi fysioterapeutin toimi). Kaarinan Palvelutalot Oy:n ja Piikkiön Hoivataito Oy:n palvelutoimin nan siirtäminen osaksi kaupungin vanhuspalveluja. Varmistetaan osakeyhtiöiden osaavan henkilökunnan siirtyminen tarkoituksenmukaisesti osaksi vanhuspalveluiden kokonaisuutta. Kotihoidon toiminnanohjaushankkeen laajentaminen yhteistyössä tietohallinnon kanssa (esim. sähkölukot) Seniorien perhehoitokylän toiminnan vakiinnuttaminen Sähköisen palveluseteli - ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP- hanke) ) laajentaminen omaishoidon palveluihin Terveyspalveluiden kotisairaalatoiminnan avulla vähennetään vanhuspalveluiden ympärivuorokautisten yksiköiden asiakkaiden ns. kahden paikan käyttöä (seurantajärjestelmän edelleen kehittäminen yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa) Ikäihmisten kaatumistapaturmien vähentäminen (IKINÄ - hanke yhteistyössä terveyspalveluiden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuualueen kanssa) INVESTOINNIT: 215: Valmakodin tilojen hankesuunnitelma ja saneerauksen aloitus 54 Hyvinvointipalvelut

56 Talousarvio 215 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA YKSIKKÖHIN NNAT Vastuualueen yksikköhinnat Kotihoito /tunti Omaishoito / /hpv Valmakoti /hpv Visiitti /hpv Kaarinakoti / /hpv Muu palv.as /hpv Perhehoitokyl lä /hpv Vastuualue / /as netto TP ,35 16,58 123,99 16,35 86,84 82,73 421,6 TP ,23 16,76 118,58 116,64 88,88 89,63 444,21 TP , 17,44 134,7 111,62 91,13 91,82 485,91 MTA ,,48 2,, 12,,88 12,,42 88,,12 92,,9 53,,17 HKE ,68 18,86 12,52 99,21 88,28 83,46 6,4 49,47 TA ,11 18,86 12,52 99,21 88,28 84,59 6,4 49,16 TA 15/ /14 1, % -5,7 % -,3 % -3,1 %,2 % -8,9 % -2,6 % Vastuualuee en suoritteett Kotihoito h Omaishoito hpv Valmakoti hpv Visiitti hpv Kaarinakoti hpv Yksityinen palv.as.hpv Perhehoitokyl lä hpv TP TP TP *) *) MTA HKE *) Valmakoti -1 paikka 5/13 alkaen **) Kaarina akoti -1 paikka 6/13 alkaen *** *) alle 65 v. oma TA 215 TA 15/14 51, % 65 ***) -32 % 1 6, % 6 4 3,2 % ,2 % 78 2,6 % 7 3 aishoito perhe- ja vammaispalveluihin VAKANSSIMUUTOKSET Vakanssimuu utokset Nimike Fysioterapeutti Hoitaja/sairau uslomasijaistaja (kustannusneutraali, siirto sairauslomasijaismäärärahasta) Virka/toimi toimi toimi Perusta- mispvmm Yksikkö Vanhus- fysioterapia Valma-koti - palveluiden Vanamo TA 215 palkat +sos TS 216 TS 217 Sairaanhoitaja a (hoitajan toimen muutos sairaanhoitajan toimeksi) toimi Kotihoito Kotihoidon palveluohjaajan virka (toimen muutos viraksi, kustannusneutraali) virka Kotihoito Kustannusvaikutteiset uudet virat ja toimet voidaan käyttöön ottaa, mikäli vastuualue osoittaa kustannuksia vastaavan pysyvän säästön. 55 Hyvinvointipalvelut

57 Talousarvio 215 Piikkiön Hoivataito Oy:ltä siirtyvät vakanssit, yhteensä 12 toimea. Nimike Vastaava sairaanhoitaja Hoitaja Hoitoapulaine en Laitoshuoltajaa Hoitoapulaine en/sijaistaja Perusta- Virka/toimi mispvmm toimi toimeaa toimi toimi toimi Yksikkö Tupasvillan ryhmäkoti Tupasvillan ryhmäkoti Tupasvillan ryhmäkoti Tupasvillan ryhmäkoti Tupasvillan ryhmäkoti TA 215 palkat +sos TS 216 TS 217 Kaarinan Palvelutalot Oy:ltä siirtyvät vakanssit, yksikköinä Hovirinnan palvelutalo, Palvelutalo Värttinä ja ryhmäkoti Vaarintupa, yhteensä 46 virkaa ja toimea. Nimike Virka/toimi Perusta- mispvmm Yksikkö TA 215 palkat +sos TS 216 TS 217 Yksikön johtaja virka ks. otsikko Asumispalvelu uohjaaja virka ks. otsikko Asukashoitaja a 3 toimeaa ks. otsikko Asukashoitaja a/sijaistaja 1,5 toimeaa ks. otsikko Sairaanhoitaja a 2 toimeaa ks. otsikko Palvelutaloav ustaja 3 toimeaa ks. otsikko Emäntä 2 toimeaa ks. otsikko Palvelusihtee ri,5 toimeaa ks. otsikko Askarteluohja aaja 1 toimi ks. otsikko Päivähoidono ohjaaja 3 toimeaa ks. otsikko Toiminnanohj aaja 1 toimi ks. otsikko 56 Hyvinvointipalvelut

58 Talousarvio , 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, 11, 13,5 9,3 7,8 8,4 Palvelurakenneindikaattorien kehitys ,3 11,2 9,6 6,5 54,6 3,13, 1 3,54,24,44,5 Omaishoidon tukea saavien osuus 213 8,7 8,99,69,9 7,7 1,7 1,4 6,5 214 kaa 1 8 Tavoite 4,9 3,9 2,5 1,71,7 1,71,6 1,2 Vanhusväestön määrä Hyvinvointipalvelut

59 Talousarvio 215 Muistisairaiden tilastollinen määrä Hyvinvointipalvelut

60 Talousarvio Terveyspalvelut Terveyspalvelut Johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala TOIMINTASUUNNITELMA Julkisten terveyspalveluiden kysynnän kasvu jatkuuu vuonna 215 taloudellisen taantuman takia. Kaarinassa erityispiirteenä on edelleen kansalaisten valinnanvapauden aiheuttama lisäpaine avosairaanhoidossa, mielenterveys- kasvua hillitään parantamalla paljon palveluita käyttävien tutkimusten ja hoidon jatkuvuutta ja ja päihdepalveluissa ja hammashuo llossa. Kustannusten suunnitelmallisuutta erityisesti avosairaanhoidossa.. Mielenterveys- asumisena laitosasumisen sijaan. Jottaa tämä olisi mahdollista, vuoden v 2155 talousarvioon ehdotetaan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vinttiinn uutta asumisohjaajan tointa. Jotta terveyspalveluiden kysynnän ja kustannusten jatkuva kasvu saataisiin taittumaan, pitää hyvin järjestettyjen korjaavien palveluiden ohella panostaa kuntalaistenn mahdollisuuksiin ja haluun tehdä omaa hyvinvointiaan kohentavia valintoja. Terveyspalvelut asettaa tavoitteekseen yhdessä hyvinvoinnin edistämisen vastuualueen kanssa nuortenn humalahakuisen juomisen vähentämisen ja kuntalaisten hyvinvoinnin kohentamisen liikunnan ja päihdekuntoutujien tuettu asuminen järjestetään yhä enemmän avohoitopainotteisesti tuettuna itsenäisenä avulla. Yhdessä kotihoito- ja vanhuspalveluiden kanssa otetaan tavoitteeksi vanhusten kaatumistapaturmien vähentäminen (ns. IKINÄ-hanke). Kotisairaalan toiminnasta laaditaan tuloksellisuus- jaa taloudellisuusarviointi toukokuun t loppuun mennessä. Selvitetään yhteispäivystyksen vaikutuksen terveyspalveluiden kustannuksiin toukokuunn 215 loppuun mennessä. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Avosairaanhoidossa tehostetaan erityisesti paljon palveluita käyttävien tutkimuksen ja hoidon suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta. j Mielenterveys- ja päihdekuntoutujienn asumispalvelut pyritään nykyistä useammin järjestämään tuettuna itsenäisenä asumisena laitosasumisen sijaan. Terveyspalvelut pyrkii yhdessä muiden vastuualueiden kanssa lisäämään l myönteisellä m tavalla kuntalaisten vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. INVESTOINNITT Vuosittainen varaus 6. kahden hammashoito oyksikön uusimiseen. VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Vertailuhinn nat TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 HKE H 215 TA 215 TA 15/14 Mielent. ja päihdep. /as 64,66 68,67 66,29 66,9 73,6 71,38 8, % Avosairaanho oito /käynti 82,77 89,42 87,52 77,37 78,22 78,12 1, % Tk-sairaala / /hpv 2,42 25,91 234,9 197,2 215,2 214,87 9,1 % Hammashuolt to /käynti 67,63 7,42 77,84 74,9 75,2 75,2,4 % Vastuualue / /as netto 493,33 55,6 487,16 489,7 495,49 486,69 -,5 % 59 Hyvinvointipalvelut

61 Talousarvio 215 Suoritteet TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 HKE H 215 TA 215 TA 15/14 Avosairaanho oito käynnit , % Tk-sairaala hoitopäivät , % Hammashuolt to käynnit , % VAKANSSIMUUTOKSET Vakanssimuu utokset Nimike Virka/toimi Perustamispvm Yksikkö TA 215 palkat +soss TS 216 TS 217 Korvaushoitaj ja toimi Vintti Asumisohjaaj a toimi Vintti Toimintaterap peutti ½ (olkkarin toimen vakinaistaminen) toimi Fysioterapia Ilman euromäärää olevat uudet virat ja toimet voidaan ottaa käyttöön, mikäli vastuualue osoittaa kustannuksia vastaavan pysyvän säästön 9% 64 ja yli 65 vuoti iaiden osuus Kaarinan 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % ,54% 83,66% 82,81% 81,98% 81,3% 8,6% 8,% 79,6% 65 15,46% 16,34% 17,19% 18,2% 18,7% 19,4% 2,% 2,4% väestöstä ,2% 76,45% 21,8% 23,55% 6 Hyvinvointipalvelut

62 Talousarvio ja yli 65 vuotiaiden määrän muutos Hyvinvointipalvelut

Kaarinan kaupungin talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018

Kaarinan kaupungin talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018 Kaarinan kaupungin talousarvio 216 ja taloussuunnitelma 216 218 Kaupunginvaltuusto 16.11.215 Talousarvio 216 Sisällyss 1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 2. Kaarinan kaupungin strategia 214 22... 6 3. Taloussuunnittelun

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Maailma muuttuu Kaarina toimii! Kaarinan kaupungin strategia 2014 2020. Tiivistelmä

Maailma muuttuu Kaarina toimii! Kaarinan kaupungin strategia 2014 2020. Tiivistelmä Maailma muuttuu Kaarina toimii! Kaarinan kaupungin strategia 2014 2020 Tiivistelmä Kaarina-visio 2020 MITÄ HALUAMME OLLA? Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus MIKSI OLEMME OLEMASSA? Järjestämme

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Talouden seuranta. Toukokuu 2014

Talouden seuranta. Toukokuu 2014 Talouden seuranta Toukokuu 2014 Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma - lisäksi %-vertailu edelliseen vuoteen Rullaava 12 kk - sisältää 12 kuukauden toteutuneet eurot Koko kunta:

Lisätiedot

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Sisällysluettelo Toiminta-ajatus - Elinvoimainen Imatra 3 Imatra 2030 visio - Hyvinvoinnin ja yrittämisen rajakaupunki 3 Imatra 2030

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 194 Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot