Kaupunginvaltuusto Liite 97e/2014 Kaarinan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Liite 97e/2014 Kaarinan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015 2017"

Transkriptio

1 Kaarinan kaupungin talousarvio 215 ja taloussuunnitelma

2 Talousarvio 215 Sisällyss 1. Kaupunginjohtajan katsaus Kaarinan kaupungin strategia Taloussuunnittelun tavoitteet ja taloudelliset lähtökohdat Riskienarviointi ja hallinta Talousarvion sitovuuss Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Valtuustoon nähden sitovat määrärahaerätt Kaupunkikonserni Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, elinkeinopolitiikka ja palo ja pelastustoimi Elinkeinopolitiikka ja Kaarinan Kehitys Oy Muut keskeiset konserniyhteisöt Tarkastuslautakuntaa Hallintopalvelut Hallinnon tukipalvelut Henkilöstölautakunta Sivistyspalvelut Sivistyslautakunta Kirjasto Koulutus Varhaiskasvatus Hyvinvointipalvelut Perusturvalautakunta Hyvinvointipalvelujen yleishallinto Perhe ja vammaispalvelut Kotihoito ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut Erikoissairaanhoitoo Kansalaistoiminnan lautakunta Hyvinvoinnin edistäminen Ympäristöpalvelut Sisällys

3 Talousarvio Tekninen lautakunta Ympäristöpalvelujen yleishallinto Infrapalvelut Vesihuoltolaitos Tila ja ravintopalvelut Kaavoitus ja rakennuslautakunta Maankäyttö Ympäristönsuojelulautakunta Ympäristönsuojelu Investoinnit Littoisten päiväkoti Kaarinatalo Valmakodin uudisrakennus Piikkiön paloasema Talonrakennuksenn pienhankkeet Maanhankinta Tiet ja kadut Puistott ja yleiset alueet Urheilu ja ulkoilualueet Vesilaitos Viemärilaitos Satamat Joukkoliikenne Tietohallinnon ohjelmistot, laitteet ja tuotantotilat Tekninen lautakunta Sivistyspalvelujen irtaimisto Perusturvalautakunnan irtaimisto Kansalaistoiminnan lautakunta Osakkeet ja osuudet Yhteeveto toimialojen vakanssimuutoksista Sisällys

4 Talousarvio Kaupunginjohtajan katsaus YLEISTÄ Maailmantalous yleisesti näyttää elpyvän, mutta varsinkin Ukrainan kriisin vaikutukset Venäjän talouteen hidastavat taantumasta nousua koko Euroopassa. Vaikka euroalueen kriisi hellittää, alueella ei nähdää merkittävää kasvupotentiaalia. Suomen kokonaistuotannon ennustettu lisääntyminenkin on vaarantunut. Turun seudulla telakkaratkaisuista johtuvaa positiivinen virekin on laimentunut Venäjän kauppaaa tekevien yritysten epävarmoilla näkymillä. Niin Turun seutu kuin Kaarinakin kärsii vielä vuosia kasvaneesta työttömyydestä, ja erityinen huomio onn kiinnitettävä nuorten pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymiseen. Ikärakenteen muutos jatkuu Suomessa, myös Kaarinassa. Palvelujemme piiriinn siirtyy yhä useampi ikäihminen, ja erityisesti muistisairaiden määrä kasvaa. Vuonna 215 rakenteiden tarkastelu jatkuu. Vuodenn alussa tehtävät sote- rakenteiden lisäksi muutkin palvelurakenteet. Kaarina pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon niin, ettei hyvin alkanutta toimialojen integraatiota vaaranneta rakenneuudistuksessa. Kuntarakenteisiin näillä ratkaisuilla ei ratkaisut saattavat muuttaaa tulevina vuosina sosiaali- ja terveystoimen ainakaan lyhyellä tähtäimellä näytä olevan vaikutusta. TALOUS ON SAATAVA TASAPAINOON Kaarinassa talouden heikkeneminen ja edessä olevat välttämättömät investoinnit edellyttävät niin palvelujen tehokkuuden parantamista, tulopohjan laajentamistaa kuin tarkkaa kulukuria. Vuoden 215 aikana tutkitaan kaupungin toiminnot yksikkökohtaisesti asukaslähtöisyyden, laadun sekä talouden näkökulmasta. Jotta Kaarina muiden kuntienn ohella pystyy tarjoamaan laadukkaita palveluja jatkossakin, j on valtion tehtävä oikeasti päätöksiä nykyisten tehtävien karsimisesta. Suurena haasteena Kaarina näkee maakunnallisten palvelujen, erityisesti erikoissairaanhoidon, kustannusten kasvun. STRATEGIA NÄYTTÄÄ SUUNNAN Vuosi 215 on uuden Kaarina-strategian juurruttamisen aikaa. Tavoitteenaa on, että jokainen päätös Kaarinassaa noudattaa strategiaa. Jokaisen Kaarinan kaupunginn työntekijän on hyvä tietää ja mieltää, mitä strategialla tavoitellaan ja mitä se omassa työssä tarkoittaa. Jokaisen kaarinalaisen pitäisi vakuuttuaa siitä, että kaupunkia johdetaan strategian osoittamaan suuntaan. Strategisena päämääränä on edistää e hyvinvointia ennakoivasti, johtaa kaupunkia laatu- ja kustannustietoisesti, säilyttää ekologisesti viihtyisä ympäristö ja tehdä Kaarinastaa entistä luovempi. Kaarinalainen päätöksenteko lähtee siitä,, että kaarinalaiset arvostavat asukaslähtöisyyttä ja yritysystävällisyyttä, avoimuutta, rohkeutta ja oikeudenmukaisuutta. TALOUSARVION VAIKUTUS IHMISTEN ARKEENN Asukkaiden näkökulmasta erityisesti merkittävää onn niin sanotun ASKEL-hankkeen eteneminen. Hankkeessa on tarkoitus siirtyä sektoriajattelusta asukasryhmäkohtaiseen ajatteluun. Tiukasta talouden tilanteesta huolimatta tarjoamme matalan kynnyksen palveluja nykyistä asiakaslähtöisemmin riittävän varhaisessa vaiheessa. Jos tässä onnistumme, niin tulevina vuosina raskaiden korjaavien palveluiden tarve vähenee, kun ihmiset kaikissa ikäryhmissä tulevat ajoissa autetuiksi. Tavoitteena on löytää malli, jonka avulla esimerkiksi perheet saisivat palvelut 3 Kaupunginjohtajan katsaus

5 Talousarvio 215 niinn sanotun yhden luukun periaatteella. Terveyspalveluissa kiinnitetään erityistä huomiota henkilöihin, jotka tarvitsevat paljon ja monenlaisia palveluja. Säädösmuutoksiin (pitkäaikaistyöttömyys, sosiaalihuoltolain uudistus ja sote-uudistus) talousarviossa on varauduttu niin, että muutostenkin myötä pystyisimme tarjoamaan sen, mitä kaarinalaiset tarvitsevat. Peruskorjaus luo Valmakodin ympärille rakentamisajan ylimääräistä häiriötä, mutta valmistuttuaan mahdollistaa nykyaikaisten, laadukkaiden, turvallisten ja esteettömien palvelujen tarjoamisen. Rakentajia helpottaa rakennusvalvonnan uusi sähköinen lupapiste.fi-järjestelmä. Asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta parannetaan muun muassa katujen korjauspäällystyksillä ja valaistuksen kehittämisellä. Kaupungin keskustan kehittäminen jatkuu. Talousarvio antaa mahdollisuude en uuden kirjaston ja virastotalon, Kaarinatalon, rakentamiseen. Kirjaston suunnittelunn lähtökohtana on julkinen, kaikille avoin kaupunkitila, jossa mahdollistetaan kansalaisiaa aktivoiva toiminta, joka tukee demokratiaa, kulttuuria ja kehitystä. Uusina asuinalueina rakentuvat muun muassa Rauhalinnan ensimmäinen vaihe ja Voivalan lisäalue. Hallinto osallistuu aktiivisesti sähköisen asioinnin jaa arkistoinnin kehittämiseen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaupunkilaisille tarjotaan entistä enemmän mahdollisuuksiaa asioida ajasta ja paikasta riippumatta sekä mahdollisuuksia hyödyntää sähköisiä palveluja. TALOUSARVION VAIKUTUS YRITYKSIIN Talousarvio takaa hyvät palvelut kaarinalaisille yrityksille eri toimialojen, Kaarinan Kehitys Oy:n ja Turun seudun kehittämiskeskuksen tuottamana. Kaarina laatii uuden elinkeino-ohjelman yhdessä y kaarinalaisten yritysten kanssa. Talousarvio antaa Kaarinann Kehitys Oy:n uudelle toimitusjohtajalle hyvät eväät kehittää kaarinalaistaa elinkeinoelämää. Pääpainona tulee olemaan kasvuyritysten tunnistaminen jaa kehittäminen, omistajavaihdosten edistäminen, matkailuelinkeinon kehittäminen, yritysalueiden markkinointi jaa hyvän yrittäjyysilmapiirin säilyttäminen. TALOUSARVION VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Kaikki talousarvioon liittyvät kaavoitushankkeet ovat rakennemalli 35:n mukaisia ja tähtäävät ydinkaupunkialueenn tiivistämiseen. Kaupunki jatkaa vesiosuuskuntien toteutumisen edistämistä. Kestävän kehityksen näkökulmasta myös aurinkoenergian hyödyntämisen selvittämistä jatketaan. TALOUSARVION VAIKUTUS HENKILÖSTÖÖN Talousarviossaa päätetään Kaarinatalonn rakentamisesta. Kirjaston ja kokoustilojen lisäksi taloon on suunniteltu uusia työpisteitä, mikä mahdollistaa nykyisen varsinn hajallaan olevan palveluverkon keskittämistä. Talousarvio lähtee siitä, että kaikilla Kaarinan kaupungin työntekijöillä on töitä taloussuunnitelmakaudella. MAAILMA MUUTTUU KAARINA TOIMII Maailma todellakin muuttuuu seuraavien vuosien aikana. Sekä julkisen sektorin että elinkeinoelämän rakenteelliset muutokset tuovat tulevaisuuden ennustamiseen ja suunnitteluunn haasteita. Tämä T talousarvio tähtää siihen, että Kaarinan kaupungin strategian vision mukaisesti: "Maailma muuttuu, Kaarina toimii". Harri Virta Kaupunginjohtaja 4 Kaupunginjohtajan katsaus

6 Talousarvio Kaarinan kaupunginn strategia Kaarina-strategia koki kasvojenkohotuksen vuonna 214, kun kaupunginval tuusto hyväksyi päivitetyn strategian tuleville vuosille. Uudistetun strategian kärkinä ovat t ketteryys, luovuus, rohkeus ja yhteisöllisyys. Entisistä alastrategioista on nostettu päästrategiaan keskeisimpiä tavoitteitaa ja vähennetty siten strategiaähkyä. Myös esitystapaa on tiivistetty ja visuaalisuuteen kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Kaarina-strategia on talousarvion ohella yksi tärkeimmistä välineistä tavoitteiden asettamiselle ja kaupungin pitkäjänteisellee kehittämiselle. Strategiassa on määritelty Kaarinan kaupungin toiminta-ajatus, visio, strategiset päämäärät sekä kriittiset menestystekijät vuoteen 22 asti. Toiminta-ajatuss kuvaa, miksi Kaarinan kaupunki on olemassa. Visio vastaa kysymykseen, minkälaisen haluamme Kaarinan kaupungin olevan vuonna 22. Strategiset päämäärät taas toteutuessaan johtavat vision osoittamaan tavoitetilaan. Kriittiset menestystekijät puolestaan kertovat, missä asioissa meidän ainakinn tulee onnistua, jotta saavutamme strategiset päämäärämme. TOIMINTA-AJATUS Järjestämme kaarinalaistenn hyvinvointia edistävät, hyvät kunnalliset palvelut oikeudenmukaisesti ja oikea- aikaisesti. Tuemme kaarinalaisten yhteisöllisyyttä jaa omatoimisuutta sekä yrittäjyyttä ketterästi toimien. Huolehdimme vehreästä ja merellisestä ympäristöstämme. VISIO Maailma muuttuu Kaarinaa toimii! STRATEGISETT PÄÄMÄÄRÄT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Palveluketjun toimivuus Organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Riskiryhmissä olevien löytäminen Työhyvinvointitoimenpiteiden vaikuttavuus 2. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Elinkaarikustannusten selvittäminen Toimiva johtaminenn Seudullisissa yhteistyöhankkeissa onnistuminen Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Ajantasainen palvelustrategia Talouden tasapaino Esimiesten aktiivinen ja osaavaa tietohallintojohtaminen 3. Ekologisesti viihtyisä ympäristö Ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen Olemassa olevan taajaman kehittymistä tukeva alueiden rakentaminen 5 Kaarinan strategia

7 Talousarvio 215 Energiatehokkuuden parantaminen Kyky investoida uusiutuviin energiamuotoihin Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen ratkaisujen etusija yhdyskuntarakennetta kehitettäessää Virkistysalueiden sekä luontokohteiden hyödyntäminen ja niiden tuntemisen edistäminen Ympäristövastuun kasvattaminen 4. Luova Kaarina Innovatiivisuuden tukeminen Elinkeino-ohjelmann tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen Onnistumisten markkinointi ja aktiivinen esilletuonti Muutosherkkyyden edistäminenn 6 Kaarinan strategia

8 3. Taloussuunnittelun tavoitteet lähtökohdat Talousarvio 215 ja taloudelliset Kaupungin talousstrategia edellyttäää tervettä taloutta, jotta palvelujen tuotanto voidaan järjestää pitkällä aikavälillä vakaalla pohjalla. Strategia lähtee myös siitä, että kaupungin tuotot riittävät suunnittelukaudella kattamaan kulut ja investoinnit pääosin ilman velan kasvua. Valtionvarainministeriönn syksyn talouskatsauksen mukaan Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan vuonna 214. Työttömyysasteen ennustetaan nousevann 8,6 prosenttiin ja työllisyyden heikkenevän edellisestä vuodesta,,4 prosentilla. Inflaatio jäää 1,1 prosenttiin, josta n.,5 prosenttiyksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten seuraavanakin vuonna. Vuoden 215 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaationn ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Valtionvarainministeriönn katsauksessa vuodelle 216 ennustetaan 1,4 prosentin kasvua. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,2 prosenttiin. Arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorot tukset. Kunta-alan palkkakustannukset kasvavat tätä maltillisemmin. Vuoden 215 sopimuskorotustenn vaikutus on noin,6 prosenttia. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasumma aan näyttäisii säilyvän keskimäärin 3 prosentissa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 213 esimerkiksi peruspalveluj jen hintaindeksillä mitattuna 1,8 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänää vuonna peruspalvelujenn hintaindeksillä mitatun kustannustason nousunn arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 215 kustannusten nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. KOKONAISTALOUDELLISET MUUTOKSET JAA ENNUSTEET (%-muutos) Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi (%-yksikköä) Työttömyysaste % Vaihtotase/BKT Lyhyet korot (Euribor 3kk) % Pitkät korot (1 v) % Veroaste/BKT Valtionvelka/BKT Lähde: Valtionvarainministeriö Taloudellinen katsaus syksy 214, *)ennakkotieto, **)ennuste * 214** 215** 216** 1,2 2,6 8,4 1,7,8 3, 42,4 42, 3,4 2,88 1,6 2,7 3,22 2,1 7,8 7,77 8,2-1,5-1,99-2,2 1,4,66,2 3, 1,99 1,9 43,6 42,99 44, 42,2 43,66 44,6 1,5 1,7 1,9 1,4 1,2 1,5 8,6 8,5 8,2-1,5-1,2-1,1,3,4,7 1,5 1,6 2,2 44,4 44,3 44,5 47,6 48,5 49, 7 Talous ja riskienhallinta

9 Talousarvio 215 VEROPROSENTIT Kunnallisvero Kiinteistöverot yleinen prosentti yleishyödylliset yhteisöt vakituinen asuinrakennus rakentamaton rakennuspaikka 21 18,5 1, ,5 1, ,5 1, -,,,35,355,35 3, 3, 3, , 1,,,35 3, 214 KJ215 TS216 TS217 19, 19,25 19,25 19,25 1,,,35 3, 1,,,37 3, 1,,,37 3, 1,,,37 3, Kiinteistöverolakia on muutettu ja muutokset ovat tulleet voimaan marraskuussa 214. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin rajoja on korotettu vuoden 215 alusta lukien. Veroprosenttien rajat ovat: yleinen kiinteistöveroprosentti,8 1,55 (aikaisemmin,6 1,35), vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti,37,8 (aikaisemmin,32,72). Lain mukaan kaupunginvaltuusto voi vahvistaa muulle kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalle asuinrakennukselle erillisen kiinteistöveroprosentin. Ellei muuta ole vahvistettu, sovelletaan näihin kiinteistöihinn yleistä kiinteistöveroprosenttia. Vuoden 211 alusta lukien vahvistettiin v kaupungissaa yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentiksi %.. Talousarviossa 215 onn huomioitu kunnallisveron korottaminen,25 prosenttiyksiköllä ja vakituisenn asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin nostoo,37 prosenttiin. VÄESTÖ Ikäluokat Yht. Kasvu ,4 %, 5 %,5 % 1, % TA TS TS , % 1,1 % 1,44 % 1,1 % 1,1 % Väestön ikärakenne TA215 TS216 TS Talous ja riskienhallinta

10 4. Riskienarviointi ja -hallinta Talousarvio 215 Kuntalain voimaan tulleet uudet säännökset velvoittavat kunnatt järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja j riskienhallinnan sekä konsernivalv onnan ja raportoimaan niiden tuloksellisuudesta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on jatkuva osa päivittäistää johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Kaarinan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi valmistellaan loppuvuodesta 214 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä hallintosäännön muutokset, joissa j on huomioitu tarpeelliset määräykset asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta. Kaupungin johtoryhmä on analysoinut osaltaan kaupunkia ja kaupunkikonsernia uhkaavia keskeisimpiä riskejä. Tämän arvioinnin perusteella tärkeimmiksi kaupunginn perustehtävän (asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, kestävä kehitys) toteutumista uhkaaviksi riskeiksi listattiin seuraavat asiat: Suuri sähkökatkos (2 vrk) ) lamauttaa kaukolämmönjakelun sekä myös erillislämmitettyjen pientalojen lämmitysjärjestelmät aiheuttaa ongelmia jätevesien ja hulevesien käsittelyssä vaarantaa valaistuksen puuttumisenn vuoksi yleistä turvallisuutta tietojärjestelmät lakkaavat toimimasta. Rahoitukseen liittyvät korkoriskit esim. johdannaissopimusten negatiiviset markkina-arvot voimassaolevien johdannaissopimusten pääomat suuria, tämänhetkinenn korkokehitys ja -taso eivät mahdollista sopimuksista luopumista ilman merkittäväää tappiota. Väkivallanteott yksittäisen asiakkaan tai työntekijän fyysinen ja psyykkinen koskemattomk muus on uhattuna. Suuraggressiot usean asiakkaan tai työntekijän fyysisen ja psyykkinen koskemattomuuss on uhattuna samanaikaisesti (esim. laittomat aseelliset hyökkäykset kaupungin tiloihin) suuret inhimilliset ja taloudelliset vahingot. Vesihuoltoverkoston saastuminen vaarantaa vesihuollon asiakkaiden terveyden ja veden saannin. Puutteet osaamisessa uhkana korvausvaatimukset. Lisäksi virheiden korjaaminen aiheuttaa ylimääräistä työtä ja toiminnan tehottomuutta. Varhainen tukeminen ja ennaltaehkä isevä toiminta epäonnistuu kuntalaisett tarvitsevat peruspalvelu ujen sijaan entistä enemmän raskaampia palveluita. Raskaammat palvelut ovat kalliita, eikä ole kenenkään etu, että asiat etenevät liian pitkälle. Uhka syrjäytymiselle kasvaa. 9 Talous ja riskienhallinta

11 Talousarvio 215 Talousarvion laadinnan yhteydessä kaupunginhallituksen alaiset toimielimet ja konserniyhteisöt ovat arvioineet, mitkä yllä luetelluistaa seitsemästä riskistä ovat relevantteja oman toiminnan kannalta ja esittävät lautakuntatasonn tekstissään, mihin toimenpiteisiin lautakunnan vastuualueilla on tarkoitus ryhtyä vuoden 215 aikana näiden riskien hallitsemiseksi. Relevantit riskit ja toimenpiteet näiden hallitsemiseksi kuvataan jäljempänä talousarviokirjassa otsikon "Tavoitteiden toteutumisen varmistaminen ja riskienhallinta" alla, ovat analysoineet ja tunnistaneet riskejä, jotka uhkaavat lautakuntatasonn tavoitteiden saavuttamista sekä esittävät lautakuntatason tekstissään, mihin toimenpiteisiin lautakunnan vastuualueilla on tarkoitus ryhtyä vuoden 215 aikana näiden riskin hallitsemiseksi. Merkittävimmät riskit ja toimenpiteett näiden hallitsemiseksi kuvataan k jäljempänä talousarviokirjassa otsikon "Tavoitteiden toteutumisen varmistaminen ja riskienhallinta" alla. 1 Talous ja riskienhallinta

12 5. Talousarvion sitovuus Talousarvio 215 Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion noudattamisesta annettavat ohjeet. Ohjeet vahvistetaan talousarviovuodelle 215. Ohjeet ovat samansisältöiset myös kaupungin johtosäännöissä. TALOUSARVIO a) Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto hyväksyy nettobudjetin käyttötalousosassa kaupunginhallitukselle, lautakunnille sekä tässä kirjassa mainituille muille yksiköille. Yksikköä sitovat ne toiminnalliset tavoitteet, jotka on mainittu valtuustoon nähden sitoviksi. Määrärahan sitovaa luku on toimintakate (nettobudjetti). b) Investointiosa Investointiosassa valtuusto hyväksyy nettobudjetin niille kohteille, joiden kohdalla on mainittu tilivelvollinen toimielin ja viranhaltija. Sitovana tavoitteena on nettomääräraha sekä määrärahan käyttötarkoitus. Alle 1. euroa maksavat koneet, kalusto, muut tavarat ja aineettomat hyödykkeet kirjataan vuosikuluksi käyttötalousosassa, ellei kyseessä ole kiinteistönn ensikertainen kalustaminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yli yhden miljoonan euron investointikohteiden hankesuunnitelmat.. Teknisen lautakunnann tulee kuulla asianomaista lautakuntaa ennen hankesuunnitelman esittämistä kaupunginhallitukselle edelleen esitettäväksi kaupunginvaltuustolle. Enintään yhden miljoonan euron hankesuunnitelmat hyväksyy tekninen lautakuntaa kuultuaan ensin asianomaista lautakuntaa. c) Rahoitusosa Kaupunginvaltuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja rahoituskuluihin. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovat erät ovat pitkäaikaisten lainojen (yli vuoden päästä erääntyvät lainat) ja antolainasaamisten lisäys. Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisen tulee olla virkasuhteessa kaupunkiin. Vahvistaessaan talousarvion kaupunginvaltuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenten lisäksi kaupunginjohtaja, toimialajohtajat sekä ne johtavassa asemassa olevat virkamiehet, jotka on määrätty kaupungin toimielimen esittelijäksi. KÄYTTÖSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA OSTOLASKUJEN HYVÄKSYJÄT Talousarvion vahvistamisen jälkeen tilivelvollisten toimielinten tulee vahvistaa käyttösuunnitelma.. Suunnitelmassa tulee vahvistaa määrärahojen jako toimielimen alaisille vastuualueillev e sekä vastuualueiden alaiset kustannuspaikkojen vastuuhenkilöt. Kustannuspaikkojen väliset määrärahajaom ot vahvistaa toimialajohtaja. Vastuuhenkilö vastaa nettotavoitteen saavuttamisesta ja hyväksyy vastuualueensa ostolaskut. Kaupunginhallitus voi päättää kaikille kaupungin kustannuspaikoille lisäksi muita ostolaskujen hyväksyjiä. Kaupunginhallitus vahvistaa kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien hankintarajat konsernijohdon ja j toimialojen johtosäännön mukaisesti. Talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin tehtävistä muutoksista päättäää kaupunginvaltuusto. Muusta talouden hoidosta antaa ohjeita tarvittaessa kaupunginhallitus. 11 Talous ja riskienhallinta

13 Talousarvio 215 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Talousarvion toteutumista seurataan kuukausiraportoinnin sekä laajemman puolivuosiraportoinnin avulla. Kuukausiraportit käsitellään johtoryhmässä seuraavan kuukauden 15. päivän jälkeisessä kokouksessa, minkä jälkeen ne käsitellään kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa sekä tarkastuslautakunnassa. Toimialoilla laaditaan lisäksi lautakuntien käsittelyyn oma raportointi. Kuukausiraportoinnissa käsitellään merkittävimmät poikkeamat talousarvioon ja tarkennetaan loppuvuoden ennustetta. e Kuukausiraporttien lisäksi talousarvion toteutumista ja sitovien tavoitteiden saavuttamista on seurattu kolmannesvuosiraporteissa. Aikataulullisesti on perusteltua siirtyä kolmannesvuosiseurannasta puolivuosittain tapahtuvaan laajempaan raportointiin. Puolen vuoden toteutuma antaaa paremman kuvan alkuvuoden tapahtumista ja raportin perusteella on mahdollista vielä tehdä tarvittaviaa korjaavia toimenpiteitä ennen vuoden loppua. Puolivuosiraportti valmistuu seuraavan vuoden talousarvioprosessin alussa elokuussa. Vuoden 215 alusta siirrytään kolmannesvuosiraportoinnista puolivuosiraportointiin. MUUTOKSIA EDELLISEEN VUOTEEN Kaikkia toimialoja koskeva muutos on tehty henkilöstökulujen varhaiseläkeperusteisten maksujen (varhe- tasaisesti maksut) kohdistamisessa. Aikaisemmin kaupungin varhaiseläkemenoperusteiset maksut on jaettu palkkojen suhteessa kaikille kustannuspaikoille. Vuoden 215 talousarviosta lähtien varhe-maksut kohdistetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti niille kustannuspaikoille, joilta henkilöt ovat jääneet näille eläkkeille. Aikaisemmin erillisenä vastuualueena esitetty palo- ja pelastustoimi on yhdistetty konsernihallinnon vastuualueeseen. Hallinnon tukipalveluihin kuuluvaan taloushallinnon vastuualueeseen liitetään omanaa yksikkönään laskentapalvelut, joka on aikaisemmin ollut hallintopalvelujenn vastuualue. Hyvinvointipalveluissa on kaupunginn 1 % omistamien tytäryhtiöiden Kaarinan Palvelutalot Oy:n ja Piikkiön Hoivataito Oy:n palvelutoiminta siirretty osaksi kaupungin vanhuspalveluja. Talousarviossa tämä näkyy ostopalvelumenojen vähennyksenä ja lähinnä henkilöstömenojen lisäyksenä. Tuloslaskelman rahoituserien ryhmittelyä on muutettu siten, että korkojohdannaisistaa saadut korkotuotot esitetään korkotuotot -rivillä. Aikaisemmin ne on esitetty korkokulujen vähennyksenä.. 12 Talous ja riskienhallinta

14 6. Tuloslaskelma Talousarvio 215 (1 ) (ulkoinen) Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut kulut MTA 214 HKE 215 KH 215 TS 2162 TS 217 TP Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituserät VUOSIKATE Poistot TULOS Poistoeron lis./väh. TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Talous ja riskienhallinta

15 7. Rahoituslaskelma Talousarvio 215 (1 ) Toiminnann rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirtaa Investointimenot Omaisuuden myyntitulot Toiminnann ja inv. rahavirta Antolainauksen muutokset Ottolainauksen muutos (nto) Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirtaa Rahavarojen muutos Lainakantaa MTA HKE KH TS T 216 TSS 2177 TP ENNUSTE Velka euroa per asukass Asukasmäärä Taseen kertynyt ylijäämä Talous ja riskienhallinta

16 8. Valtuustoon nähde en sitovat määrär rahaerät Talousarvio 215 (1 ) Konsernijohto Tarkastuslautakunta Hallinnon tukipalvelut Henkilöstölautakunta Sivistyslautakunta Perusturvalautakunta Erikoissairaanhoito Kansalaistoiminnan lautakunta Tekninen lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ympäristönsuojelu- lautakunta Tuotot Tuotot Tuotot Tuotot Tuotot Tuotot ,5 % Tuotot Tuotot Tuotot , % Tuotot Tuotot MTA 214 HKEE 215 Kulut Kate Kulut Kate Kulut Kate Kulut Kate Kulut , % Kate ,9 % Kulut ,1 % Kate ,3 % Kulut ,2 % Kate ,2 % Kulut Kate Kulut ,6 % Kate Kulut Kate Kulut Kate KH 215 TS 2162 TS 217 TP ,2 % ,2 % ,9 % ,1 % ,3 % ,1 % ,9 % ,9 % ,3 % ,9 % ,6 % ,7 % ,7 % ,1 % ,7 % 33 KJ 215/ MTA ,6 % ,7 % -53, % -53, % 82 5,6 % 42, % Luvut sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset tapahtumat. Sitovuustaso noudattaa pääosin lautakuntarakennetta, mutta erikoissairaanhoito on omana sitovuustasonaan. Valtuustoon nähden sitova määrärahaerä on nettoluku eli kate. 15 Talous ja riskienhallinta

17 Talousarvio Kaupunkikonserni Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, elinkeinopolitiikka ja palo- jaa pelastustoimi KONSERNIJOHTO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Elinkeinopolitiikka Palo- ja pelastustoimi kaupunginjohtaja Harri Virta kaupunginjohtaja Harri Virta kaupunginjohtaja Harri Virta, kaupunginhallituksen pj. kaupunginjohtaja Harri Virta kaupunginjohtaja Harri Virta TOIMINTA-AJATUS Konsernijohtoon lukeutuvatt kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, elinkeinopolitiikka sekä palo- ja pelastustoimi. Kaupunginvaltuusto päättää voimavarojen käytöstä, strategiasta ja kaupungin toimintaan keskeisemmin vaikuttavistaa asioista. Kaupunginhallitus yhdessä kaupunginjohtajan kanssa johtaa kaupungin käytännön toimintaa ja valmistelee kaupunginvaltuustolle menevät asiat. TOIMINTASUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto osallistuu aktiivisesti ja ohjaa vuonna 214 käynnistyneen Askel-mallin valmistelua. Askel- tarkoituksenmukaisten ja oikea-aikaisten palveluiden tuottamistaa asukkaille. Vuoden 215 aikana erilaisten työryhmien avulla kootaan kehittämisajatuksia uuden toimintatavan edistämiseksi. Näitää tietoja hyödynnetään vuoden 216 alousarviota valmisteltaessa. Kaupunginvaltuusto luo edellytyksiä asukasluvun kasvulle. Kaarina-strategiassa kaupungin väestömäärän ennakoidaan nousevan 1,8 %:ia vuodessa. Kaupunginhallitus Laaditaan toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelma vuosille Tammikuun 215 mallin tavoitteena on luoda aidosti asiakaslähtöinenn palvelujärjestelmä, jossa toimialarajat eivät rajoita aikana kaupunginhallitus kokoaa tarkastelukohteet ja toiminnat sekä laatii aikataulun toimeenpanoa varten. Yhtenä tavoitteena tasapainotussuunnitelmaann kuuluu seuraavan kahden vuoden aikana a yhdenn prosentin menosupistus s henkilöstö- ja ostopalvelumenoissa ilman irtisanomisia tai lomautuksia. Toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelman ohjaamista varten perustetaan erillinen taloustyöryhmä. Tasapainotussuunnitelmaan sisällytetään myös kaikkia toimialoja koskeva organisaatioso selvitys, jonka perusteella selvitetään mahdolliset muutokset kokoo kaupunkikonsernissa. Keskitytään päätösten toimeenpanoon tehokkaasti, taloudellisesti ja vaikuttavasti. Vaikutetaan aktiivisesti siihen, että päätöksenteossaa huomioidaan vuonna 214 päivitetty Kaarina-strategia. Seurataan säännöllisesti, miten Kaarina-strategia juurtuu osaksi kaupungin toimialojen, vastuualueiden ja yksiöiden toimintaa. Osana strategian jalkautusta käynnistetään entisten alastrategioid den (markkinointi- ja viestintästrategia, talous- ja hankintastrategia, tietohallintostrategia, henkilöstöstrategia) päivittäminen ja muuttaminen ohjelmiksi. 16 Kaupunkikonserni

18 Talousarvio 215 Kaupunginjohtaja Tavoitteena on kaupunginhallituksen alaisena keskittyä palveluiden johtamiseen, kilpailukyvyn ja elinvoiman kehittämiseen, työhyvinvoinnin parantamiseen, työprosessin kehittämiseen, talouden ohjaamiseen ja johtamiseen sekä kaupungin organisaatiorakenteen kehittämiseen. Konsernijohdonn kehittämismäärärasta osoitetaan 2. euroa Askel-mallinn valmistelunn edellyttämiin mahdollisiin asiantuntija-, seminaari-, koulutus- ja viestintäkuluihin. Elinkeinopolitiikka - Kaarinan Kehitys Oy Vuoden 215 painopistealueet ovat kaupungin elinkeino-ohjelman päivittäminen, kasvuyritysten tunnistaminen ja verkostoituminen, omistajanvaihdosten edistäminen, matkailuelinkeinon kehittäminen, yritysalueiden markkinointi sekä yhteistyö ja tapahtumat yritysten kanssa. Yksityiskohtainen toimintasuunnitelma on jäljempänä. Elinkeinopolitiikka - Turun Seudun Kehittämiske eskus Turun Seudun Kehittämiskeskus (TSeK) on elinkeinoelämän asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa maksuttomia palveluita seudun 11 kunnan 2 yritykselle. Seudullista elinkeinotoimea kehitetään Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toimintasuunnitelman mukaisesti. Palo- ja pelastustoimi Palo- ja pelastustoimi on Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen toimintaa, joka on osaa Turun kaupungin organisaatiota. Pelastuslaitoksen tavoitteena ovat laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut, joita järjestetään Varsinais-Suomessa vuoden 215 talousarviossa kuntien maksuosuudet säilyvät s vuoden 214 tasolla. Kaarinan kaupungin maksuosuus on euroa vuonnaa 215. ammattitaitoi isesti, tasapuolisesti ja nopeasti kaikkina vuorokauden aikoina. Aluepelastuslaitoksen MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Kaupunginvaltuusto Valtuuston puheenjohtajistoo valitaan vuosille Kaupunginhallitus Uusi kaupunginhallitus aloittaa toimikautensa vuoden 215 alusta. Kanslia- Kaupunginjohtaja Ei olennaisia muutoksia. ja viestintäpalvelut vastaa tarvittavien luottamushenkilövalintojen valmistelusta uudelle kaupunginhallitukselle. Elinkeinopolitiikka - Kaarinan Kehitys Oy Kaarinan kaupungin ja Kaarinan Kehitys Oy:n välisen ostopalvelusopimuksen kokonaisarvo on 25. euroa. Tästä yhtiön perustoimintojen hoitamiseen varataann 135. euroa. Loppu 7.7 euroaa varataan seuraavasti: Elinkeino-ohjelmann päivitystyöhön varataann 2. euroa (sisältää asiantuntijapa palvelut ja tilaisuudet) Kaarinan elinkeinotoimen kehittämiseen esitetään Kaarinan kehitysinvestointinaa 5. euroa vuodelle 215. Elinkeinopolitiikka - Turun Seudun Kehittämiske eskus Turun Seudun Kehittämiskeskus yrityspalvelupiste Potkuri mukaan luettuna muuttaa ensi vuonna Kupittaalle. Samalla uudistetaan koko neuvonnan ja kehittämisen kokonaisuus yrityspalveluiden osalta. 17 Kaupunkikonserni

19 Talousarvio 215 Turun Seudun Kehittämiskeskuksen talousarvio on laadittu niin, että kuntienn maksuosuudet vähenevät 1 %. Kaarinan kaupungin maksuosuus on euroaa vuonna 215. Varsinais-Suomen Yrittäjät hakee Turun Seudun Kehittämiskeskukselta vuosittaista 42. euron rahoitusta hankinta-asiamiestoiminnan jatkamiseksi ajalla Toiminnan tavoitteena on turkulaisten toimijoiden yhteistyönä tuotetun julkisten hankintojen toimintamallin siihen liittyvien hyvien käytäntöjen ja pk- vuoden 216 loppuun mennessä. Konsernijohdon talousarviossa on varauduttu rahoittamaan hankinta-asiamiestoimintaa. Kaarina maksuosuus on euroa vuodessa, mikäli kaikki Turun Seudun Kehittämiskeskuksen osakaskunnat osallistuvat tähän erillisrahoitukseen. Palo- ja pelastustoimi Palo- ja pelastustoimi on vuoden 215 talousarvioissa siirretty osaksi konsernijohdon talousarviota. Aiemmin palo- ja pelastustoimi muodosti oman valtuustoon nähdenn sitovan tasonsa ja määrärahansa. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE yritysten asemaa parantavien toimenpiteiden sekä neuvontaverkoston laajentaminen koko maan alueelle ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/talouden tasapaino Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Tavoite Asiakaslähtö öinen toiminta t Talouden tasapaino Talouden tuloksellinen t ja vaikuttava raportointi Mittarin M tavoitearvo Askel-mallin valmistelussav a edetty vuonna 214 hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Laaditaan toiminnankehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelma vuosille ja viedään aikataulutettuna toimeenpantavaksi. Talouden kolmannesvuosiraportoinnista siirrytään puolivuotisraportointiin. Kuukausikoht taista talousraportointia ehostetaan jaa raporttien informatiivisuutta parannetaan. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit r Asiakaslähtöisen toimintamallin kehittäminen edellyttää, että niinn henkilöstö kuin päätöksentekijät sitoutuvat uuteen toimintatapaan. Tarkoituksena on vuoden 215 aikana perustaaa erilaisia yhteistyöryhmiä, joissa henkilöstöltä kootaan kehittämisajatuksiaa Askel-mallin edistämiseksi. Samoin erityisesti kansalaistoiminnan lautakunnalle sekä sivistys- ja perusturvalautakunnalle raportoidaan säännöllisesti kehittämistyön etenemisestä. Lisäksii kaupunginvaltuustolle järjestetään seminaari aiheesta. Talouden tasapainotavoitteen toteutumisen uhkanaa on, että kaupungin väestönkasvu pysähtyy ja samanaikaisesti työttömyys lisääntyy. Seurauksena on kaupungin verotulojen pieneneminen. Koska valtionosuudet vähenevät lähivuosina ja investointitarpeet ovat kasvussa, kaupungin rahoitusvaje saattaa kasvaa ennakoitua suuremmaks i. Tämän riskin pienentämiseksi laaditaan vuonna 215 talouden tasapainotus ssuunnitelma, jonka toteutumista seurataan tiiviisti sekä reagoidaan myös aktiivisesti ja riittävän ajoissa mahdollisesti muuttuviin talousnäkymiin. Samoin luodaan edellytyksiä väestön kasvulle mm. kaavoituksen keinoin. Talousraportointia parannetaan edelleen niin, että raportointi on ajantasaista ja raportoinnissaa keskitytään päätöksenteon kannalta olennaisiinn asioihin. 18 Kaupunkikonserni

20 Talousarvio 215 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Suoritteet Kaupunginva altuusto Kokoukset Käsitellyt asiat * Valtuustoaloitteet * Kaupunginha allitus Kokoukset Käsitellyt asiat * Elinkeinopol itiikka Perustettujen yritysten määrä ** Työpaikkojen määrää ** Toimipaikkojen määrä ** TP TP TP MTA 214 HKE 215 TA TA 15/14, %, %, % 9,5 % 9,5 %, % 1, % 1, % * Vuosien luvut ovat arvioita ** Vuosien luvut perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin, vuosien luvut ovat arvioita. Vertailuhinna at Kaupunginva altuusto Toimintakulut / asukas Kaupunginha allitus Toimintakulut / asukas Kaupunginjo ohtaja Toimintakulut / asukas Elinkeinopol itiikka Toimintakulut / asukas Aluepelastus slaitos Toimintakulut / asukas Konsernijoht to yhteensä Toimintakulut / asukas TP TP ,22 24,73 25, ,399 26,39 1,11 1,6 13,73 16,52 TP 213 MTAA 214 HKEE 2155 TA 215 6,62 7,81 7,85 7,566 7, ,366 11, ,699 14,69 66,1 68,3 7, 71,8 69,455 69,45 123,13 126,91 125,69 131,8 129, ,47 TA 15/14-3,83% 1,48 % -12,6 % 4,92 % -3,38 % -1,23 % Talous 1 EUROA TULOT MENOT TOIMINTAKA ATE TP TP TP MTA HKE TA TA 15/14, %,2 %,2 % 19 Kaupunkikonserni

21 Talousarvio Elinkeinopolitiikka ja j Kaarinan Kehitys Oy TOIMINTA-AJATUS Kaarinan Kehitys Oy on kaupungin ja yrittäjien yhteinen elinkeinoyhtiö, jonkaa tehtävänä on osallistuaa kaupungin elinkeinopolitiikan suunnitteluun sekä kaupungin elinkeino-ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Tavoitteena on: olla Turun seudun vetovoimaisin kaupunki yrittäjien ja yritysten sekää niiden henkilöstön näkökulmasta parantaa yrittämisen edellytyksiä Kaarinassa siten, että jo olemassaa olevat yritykset menestyvät ja uusia yrityksiä syntyy elinkeinoelämän tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen luomalla tiivis jaa säännöllinen yhteistyö yrittäjien sekä muiden seudullisten yhteistyötahojen kanssa. Kaarinan kaupungin strategia Maailmaa muuttuu Kaarina toimii korostaa rohkeutta toimia edelläkävijänä uuden tekniikan hyödyntämisessä jaa uusien elinkeinojen edistämisessä. TOIMINTASUUNNITELMA Kaarinan Kehitys Oy:n vuoden 215 toiminnassa keskeisiksi painopistealueiksi on valittuu kaupungin elinkeino- matkailuelinkeinon kehittäminen, yritysalueiden markkinointi sekä yhteistyö ja j tapahtumat yritysten kanssa. Elinkeino-ohjelmassa määritellään kaupungin elinkeinopoliittiset tavoitteet, painotukset ja j resurssit ohjelman päivittäminen, kasvuyritysten tunnistaminen ja verkostoituminen, omistajanvaiho hdosten edistäminen, lähivuosille. Työ tehdään asiantuntijavetoisesti yhteistyössä kaupungin, yrittäjäjärjestöjenn ja sidosryhmien kanssaa perustuen lukuisiin kuulemisiin ja ryhmähaastatteluihin. Kasvuyritysten tunnistamistyötä jatketaan. Tavoitteena on löytäää vuosittain 2-3 kasvuyritystä, tukea niiden kehittymistä ja verkostoitumista sekä kansainvälistymistä. Yhtiö tukee kaarinalaisten matkailuyrittäjien keskinäistä verkottumista, markkinointia sekä seudullista yhteistyötä yhdessä yrittäjien matkailutyöryhmän ja kaupungin saaristo- ja matkailutoim ikunnan kanssa. Yritysalueiden markkinoinnissa tiivistetään seudullista yhteistyötä erityisesti parantamallaa sähköisten jakelukanavienn yhteensopivuutta. Yhtiö ylläpitää ja päivittää yrittämiseen liittyviä www-sivuja, yritysrekisteriä sekä tontti- ja vapaiden toimitilojen sivustoa. Yhdessä yrittäjien kanssa järjestetään erilaisia tilaisuuksia mm. Kaarinan Yrittäjyysviikko, Kurkista Kaarinaan - tapahtuma, Yrittäjyyskasvatuspäivä ja Krossin markkinointitapahtumat. Tavoitteena on lisäksi järjestää yrittäjille 3 5 koulutus- ja ajankohtaistilaisuutta (teemoina mm. omistajanvaihdokset ja julkiset hankinnat). Kaupungin päätöksenteon yritysvaikutusten arviointia on pilotoitu YRVA-hankkeessa parilla hallinnonalalla. Yritysvaikutusten arviointimallin jatkostaa ja käyttöönoton laajuudesta odotetaan päätöksiä toimintakaudella. Hyvä yritysilmapiiri edellyttää tiivistä vuorovaikutusta yritysten ja yrittäjäyhteisöjen kanssa. Yritysasiamies / toimitusjohtajan tehtävänkuvassa aktiivinen yhteydenpito yrityksiin korostuu. Uuden vetäjän sisäänajossa ja toimintaympäristöön tutustumisessa painotetaan jalkautumista kentälle. Tavoitteena on 4 5 yrityskäyntiä toimintakaudella. Lisäksi yritysasiamiess / toimitusjohtaja on oikeutettu osallistumaan asiantuntijajäsenenä Kaarinan ja Piikkiön yrittäjäyhdistysten hallituksien kokouksiin. Asiakastyytyväisyyttä seurataan mm. Varsinais-Suo omen Yrittäjien sekä Elinkeinoelämänn Keskusliiton vuosittaisten yritysilmapiiritutkimusten kautta. Tavoitteena on Kaarinan sijoittuminen mittauksissa edelleen kärkisijoille Suomen 5 suurimman kaupungin joukossa. 2 Kaupunkikonserni

22 Talousarvio 215 TALOUSARVIO Kaarinan Kehitys Oy:n vuoden 215 budjetti on laadittu muutoin kaupungin yleisen raamin mukaisesti, mutta ostopalvelusopimukseen ehdotetaan lisättäväksi kaksi projekti- jonka kokonaisarvo on 25. euroa. Tästää yhtiön perustoimintojen hoitamiseen varataan 135. euroa. Loppu 7. euroa ehdotetaan varattavaksi seuraavasti: / hankeluonteista toiminta-aktiviteettia. Yhtiö ehdottaa kaupungin kanssa tehtäväksi ostopalvelusopimusta, Elinkeino-ohjelmann päivitystyöhön esitetäänn 2. euroa (sisältää asiantuntijapalvelut ja tilaisuudet) Kaarinan elinkeinotoimen kehittämiseen esitetään Kaarinan kehitysinvestointinaa 5. euroa vuodelle 215. Kaarinan Kehitys Oy toimii vuokratiloissa ja yhtiön palveluksessa on kaksi henkilöä (toimitusjohtaja / yritysasiamies sekä toimistosihteeri). VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Luova Kaarina/ Elinkeino-ohjelman ja niiden tavoitteisiin sitoutuminen edistäminen Luova Kaarina/Muutosherkkyyden edistäminen Asiakkaiden tyytyväisyys kehitysyhtiön toimintaan säilyyy hyvällä tasolla. Elinkeino-ohjelman päivittäminen 215 ja siinä määriteltyjen tavoitteiden toteuttaminen. Yrittäjien tulevien tarpeiden ennakointi. Päätöksenteon yritysvaikutusten arvioinnin ja hankintaosaamisen lisääminen. Kaarina K sijoittuu Varsinais-Suomen yrittäjien y ja Elinkeinoelämän keskusliiton k yritysilmapiiriy imittauksissaa kolmen parhaimman p kunnan joukkoon. Korkea K asiakastyytyväisyys, yritysten y määrän kehitys.. YRVA Y menettelyn laajentaminen kaikille k toimialoille. Hankinta-osaH aamisen parantaminen, mm. m palvelusetelien käytön lisääminen. 21 Kaupunkikonserni

23 Talousarvio 215 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaarinan Kehitys Oy:n tavoitteiden toteuttamisen kannalta merkittävimmiksi riskeiksi on tunnistettu seuraavat: 1. Myönteisen yritysimagon (ja asiakastyytyväisyyden) rapautuminen a. Elinkeino-ohjelman päivitysprossissa integroidaan yritykset ja sidosryhmät tiiviimmin mukaan elinkeinopolitiikan kehittämisyhteistyöhön. b. Vahvistetaan vuorovaikutusta yritysten kanssa yritysasiamies/toimitusjohtajan yrityskäyntien määrää lisäämällä. 2. Toiminnan riittävä resursointi ja rahoituspohjan kapeus a. Pienen (2 henkeä) organisaation palvelukyky on rajallinen jaa henkilöriski korostuu. Yhtiössä pyritään vahvistamaan verkostoitumiseen perustuvaa toimintamallia panostamalla henkilöstön osaamistason kehittämiseen, tietotekniikan parempaan hyödyntämiseenn ja viestintään. b. Yhtiön rahoituspohjan vahvistamise eksi käynnistetään selvitystyö uusien tulorahoituslähteiden löytämiseksi. 3. Onnistuminen verkostoitumisessa ja sidosryhmäyhteistyössä a. Investointi- ja sijoittumispäätöksiä tehtäessä yritysten asiointikokemuksella on merkittävä vaikutus kaupungin yritysimagoon. Yhtiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että päätöksenteon yritysvaikutusten arviointimenettelyn käyttöä laajennetaan. b. Elinkeinopolitiikan onnistumista kartoittavissa selvityksissä eniten e korjaamista nähdään kuntien hankintapolitiikassa. Asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi yhtiö pyrkiii vaikuttamaan hankintaosaamisen tason parantamiseen ja esimerkiksi palvelusetelien käytön lisäämiseen kaupungin palveluhankinnoissa. 4. Tulipalo, sähkökatkot ja tietoliikenneongelmat a. Lamauttaaa käytännön toiminnan t vaikeuttaen normaalia asiakaspalveluaa ja viestintää. Lyhytkestoisina vaikutus ei merkittävä. b. Varmistetaan asiakasrekisterien ja tiedostojen varmuuskopi iot ja sijainti. 22 Kaupunkikonserni

24 Talousarvio 215 TULOSLASKELMA KAARINAN KEHITYS OY Talousarvio 215 Budjetti 214 Toteutunut 213 LIIKEVAIHTO 212, 149, , Liiketoiminnann muut tuoto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökul ut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnann muut kulut, -68 5, , -3, -31 7,, -3 5, , -55, , 18 29, , , -378, , LIIKEVOITTOO (-TAPPIO) -2,, , Rahoitustuoto ot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISI A ERIÄ VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS S- SIIRTOJA JA VEROJA Tilikauden verot 2, 2, -2, 2,,,, 2, -2,,,, 255,,, 255, , , , TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO),, 9 485, 23 Kaupunkikonserni

25 Talousarvio Muut keskeiset konserniyhteisöt Kaarinan Vuokratalot Oy: kaupunginjohtaja Harri Virta TOIMINTA-AJATUS Tytäryhteisöjen tulee toiminnassaan edistää kaupungin strategian toteutumista. Tytäryhteisöjen toiminta-ajatusten tulee olla linjassa koko konsernin toiminta-ajatuksenn kanssa. Kaarinan Vuokratalot Oy:n toiminta-ajatuksena on tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. TOIMINTASUUNNITELMA Kaarinan Vuokratalot Oy Yhtiö omistaa ja vuokraa kohtuuhintaisia asuinhuoneistoja Kaarinan kaupungissa. Yhtiö jatkaa kiinteistöjensä energiatehokkuuden parantamista laaditun suunnitelman mukaisesti. Isännänkatu 3:n kiinteistön peruskorjaus suoritetaan kokonaisuudessaan yhteistyössä neljänn naapuriyhtiön kanssa ns. ryhmähankkeena vuoden 215 aikana. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Kaarinan Vuokratalot Oy Yhtiön asuntojen lukumäärä kasvanut 2:llä Tuuliviirinkatu 7:n valmistumise en jälkeen. Talousarvio 214/215 eivät ole vertailukelpoiset keskenään em. seikasta johtuen. Yhtiö luopunut öljylämmityksestä kokonaisuudessaan. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Ekologisesti viihtyisä ympäristö/ energiatehok kuuden parantaminen Energiatehokkuuden parantaminen vuokrataloissa EnergiatehokE kkuuden vaihe I saatetaan s täysin valmiiksi EnergiatehokE kkuuden vaihe II aloitettu a TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Yhtiö on laatinut pelastussuunnitelmat kaikkiin kiinteistöihin. Suunnitelmastaa on tiedotettu asukkaita. Pelastussuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota varautumiseen sähkön- tai vedenjakelunv n häiriötilanteissa. Yhtiö on varautunut mahdollisiin johdannaissopimusten negatiivisiin markkina-arvoihin. 24 Kaupunkikonserni

26 Talousarvio 215 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Suoritteet TP 211 TP 212 TPP 213 Kaarinan Vuokratalot Oy Keskivuokra Käyttöaste % Vertailuhinna at 9,71 92 TP 211 9,96 91 TP 212 9,74 92 TPP 213 Kaarinan Vuokratalot Oy Liikevaihto Kiinteistöjen hoitokulut Rahoituskulut t TA 214 1,66 94 TA HKE 215 HKE 215 TA 215 1,8 1,8 1,3 % ,1 % TA 215 TA 15/14 TA 15/ ,5 % ,1 % ,1 % 25 Kaupunkikonserni

27 Talousarvio Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan pj Nina-Mari Turpela TOIMINTA-AJATUS Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja taloudenn tarkastustaa koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain kaupunginvaltuustolle arviointikertomuksen, jossa arvioidaan edellinen päättynyt tilikausi. TOIMINTASUUNNITELMA Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu perehtyä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sisältöön, asettamisprosessiin, raportointijärjestelmiin ja toteuttamiseen sekä johtamiseen kaupungin organisaatiossa ja raportoida havainnoistaan ja toiminnan vaikuttavuudesta. Tarkastuslautakunta tekee esityksen valtuustolle tilintarkastajann valinnasta, tilinpäätöksen käsittelystä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Lautakunta kokoontuu noin 111 kertaa vuodessa. Ulkoinen tilintarkastaja tekee konsernissa noin 5 työpäivää tarkastustyötä. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Ei muutoksia toiminnassa. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen / Toimiva johtaminen Arviointitoiminnan edelleen parantaminen Lautakunnan käyttämää arviointilomake on parannettu mennessä. TALOUS 1 euroa TULOT MENOT TOIMINTAKA ATE TP TP TP MTA HKE TA TA 15/14 -, % -, % 26 Tarkastuslautakunta

28 Talousarvio Hallintopalvelut Hallintopalvelut Hallintojohtaja Päivi Antola TOIMIALAJOHTAJAN KATSAUS Hallintopalveluissa keskitytään vuonna 215 vakiinnuttamaan toimintaa. Talousarviovuoden aikana voidaan luopua tilapäisistä henkilöstöjärjestelyistä niin taloushallinnossa, henkilöstöhallinnossa kuin kanslia- ja viestintäpalveluissa. Hyvin alkanut työ talous- t ja henkilöstöraportoinnin kehittämiseksi saa uutta pontta tässä tilanteessa. Myös hallinnonn yhteisten käytäntöjen luomiseen on käytettävissä aikaisempaa enemmänn voimavaroja. Taloushallinto aloittaa vuoden alusta uudella organisaatiorakenteella, jossa taloushallinnon vastuualueeseen on liitetty hankinta- ja laskentapalvelut omina yksikköinään. Uudistetun organisaatiomallin käyttöönotto ja j yhteisten toimintatapojenn luominen vaativat huomiota. Tätä työtä tehdään tuoreen talousjohtajan johdolla tiiviissä yhteistyössä vastuualueen henkilöstön kanssa. Tietohallinnossa vakiinnuttaminen merkitsee vuonna 214 aloitettujen isojenn järjestelmämuutosten loppuunsaattamista, kun tablet-hankkeen edellyttämät parannukset tietoliikenneverkkoon valmistuvat ja kaupungin palvelimet siirtyvät Tiera Oy:n konesaliin. Hallintopalvelut edistää omalla toiminnallaan vuonna 215 erityisesti Kaarina-strategian laatu- ja kustannustietoista johtamista. Sähköisen arkistoinnin kehittäminen jatkuu vuonna 214 laaditun suunnitelman pohjalta. Taloushallinnon asiantuntemusta puolestaan tarvitaan arvioimaan, mikä on otollinen korkotilanne korkosuojausten ja lainamääränn tasapainotavoitteen saavuttamiseksi. Tietohallinto edistää esimiesten tietohallintoon liittyvää johtamisosaamista ja jatkossa suunnitellut tietohallintoinvestoinnit analysoidaan nykyistää tarkemmin ennen talousarvioesitystä. Henkilöstöhallinnossa tavoitteena on entistä laadukkaampi rekrytointi niin, että tämän vaikutukset näkyvät nousevina hakijamäärinä. Samoin henkilöstöhallinto tekee työtä esimiesten johtamisosaamisen parantamiseksi ja jatkaa esimiesten kouluttamista kulloinkin ajankohtaisilla aiheilla. Vuoden 215 talousarvio ei hallintopalveluiden osalta muuta merkittävästi paikallisten yritysten olosuhteita ja asemaa. Sen sijaan valmisteilla oleva uusi hankintalaki tulee vaikuttamaan ja parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin. Hankintapalveluiden antamat hankintaohjeet päivitetään lain tultua voimaan vuonna 216 vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä. TALOUS 1 euroa TULOT MENOT TOIMINTAKA ATE TP TP TP MTA 214 HKE 215 TA 2155 TA 15/ ,7 % ,1 % ,5 % 27 Hallintopalvelut

29 Talousarvio Hallinnon tukipalvelut Hallinnon tukipalvelut Hallintojohtaja Päivi Antola Kanslia- ja viestintäpalvelutt Hallintojohtaja Päivi Antola Taloushallinto Talousjohtaja Tietohallinto Tietohallintojohtaja Kari Hölsö Keskusvaalilautakunta Kansliapalvelupäällikkö Pirkko Aalto A TOIMINTA-AJATUS Hyvin hoidettu hallinto on kaiken toiminnan perusta. Hallintopalveluiden toimiala huolehtii kaupungin - kanslia- ja viestintäpalveluista - taloushallinnosta - henkilöstöhallinnosta - tietohallinnosta niin, että johto ja palvelutuotannosta vastaavatt yksiköt saavat asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua. Hallintopalveluiden toimialaa palvelee kaarinalaisia jaa muita ulkoisia asiakkaita sekä konsernin sisäisiä asiakkaita joustavasti, nopeasti ja laadukkaasti. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginenn tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteett Sähköisen arkistoinnin kehittämisen jatkaminen vuonna 214 laaditun suunnitelman pohjalta Toimialat ovat valinneet tehtävät, joissa siirrytään sähköiseen asiointiin ja arkistointiin. Valittujen tehtävien osalta tiedonohjaussuunnitelmien laatiminen on aloitettu vuoden 2155 loppuun mennessä. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/talouden tasapaino Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen / Esimiesten aktiivinen ja osaava tietohallintojohtaminen Rahoitusriskien hallinta Tietohallintoon liittyvien investointiehdotuksien laadukkaampi käsittely. Lainasalkku ja suojaukset ovat tasapainossa. Tulevaan talousarvioon suunniteltujen tietohallintoinvestointien käsittely toimialojen johtoryhmissä vuosittain 1.6 mennessä. Tavoitteena tietohallintoinvestointien käsittely perusteellisemman analysoinnin perusteella. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaupungin perustehtäväää uhkaavat riskit r Hallinnon tukipalveluiden toimintaa uhkaavat erityisesti mahdollinen suuri sähkökatkos sekä rahoitukseen liittyvät korkoriskit. Hallintopalveluissa on laadittu vuonna 21 suunnitelma, jossa on o tarkasteltuu mm. sähkökatkon vaikutuksia hallintopalveluissa sekä toimenpiteitä, joilla sähkökatkoihin varaudutaan. 28 Hallintopalvelut

30 Talousarvio 215 Tietojärjestelmien mahdollisimman häiriötön toiminta kaupunginn palvelutuotannolle on yhä tärkeämpää. Tietohallinnossa tietoteknisen tuotantotilojen siirrollaa seudulliseen Tieran hallinnoimaan konesaliin, pyritään osaltaan eliminoimaan riskejä, jotka aiheutuvat pitkästä sähkökatkoksesta, tulipalosta t tai vesivahingosta. Seudullisesti tietoteknisiä tuotantopalveluita keskittämällä voidaan myös paremmin hallita tuotantopalveluiden hoitamiseen liittyvää asiantuntijuuden kehittämistä. Tuotantoympäristön siirto Tieran konesaliin aloitetaan loppuvuonna 214 ja viedään loppuun keväällä 215. Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit r Sähköisen arkistoinnin ja asioinnin edistämisen haasteena on avainhenkilöid den sitouttaminen uuden toimintatavan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jotta sähköiseen arkistointiin voidaan siirtyä, edellytyksenä on, että toimintaprosessit sähköistetään. Avainasemassa muutoksessa ovat kunkin palveluprosessin vastuuhenkilöt, eivät pelkästään yksiköiden arkistovastaavat. Haasteeksii muodostunee myös riittävien resurssien varaaminen hanketta varten. Sitouttaminen ja resursointi ovat osa johtamista, joten tarkoituksena on, että kaupungin johtoryhmä toimiii hankkeen ohjausryhmänä, joka seuraa sekä ohjaa aktiivisesti hankkeen etenemistä ja varmistaa riittävät resurssit hankkeen toteuttamiselle. Taloudelliset riskit aiheutuvat lähinnä vieraan pääoman saatavuus- ja hintariskistä sekä vuonna 21 tehtyjen johdannaissopimusten markkina-arvojen kehityksestä. Korkomarkkinoiden kehityksen k vaikea ennustettavuus ja erityisesti pitkien korkojen mataluus aiheuttaa kaupungille riskitekijän. Riskiää aiheuttaa myös pankin yksipuolinenn oikeus jatkosopimuksiin, joista ensimmäinen tulee ajankohtaiseksi vuoden 2182 heinäkuussa. Tällöin kaupungille realisoituu koronmaksuvelvollisuus, mikäli lyhyet korot ovat matalalla. Näissä korkosuojauksen suunnitelmissa tehdään tällä hetkellä yhteistyötä riippumattoman asiantuntijaorganisaation kanssa ja sopivassa markkinatilanteessa kaupungin tavoitteena on luopua sellaisistaa johdannaissopimuksista, joilla ei ole selkeää yhteyttä pitkäaikaiseen lainoitukseen. Tietohallintoinvestointien laadukkaamman analysoinnin haasteena on vastuuyksikköjen osaaminen investointienn tuottavuuden arviointiin investoinnin suunnitteluvaiheessa. Tätä riskiä pienennetään tietohallinnon valmiilla analyysipohjilla, joita on olemassa muutamista toteutuneista projekteista. TOIMINTASUUNNITELMA Kanslia- ja viestintäpalvelut Jatketaan vuonna 214 käynnistynyttä hanketta sähköisen arkistoinnin kehittämiseksi tiiviissä yhteistyössä toimialojen kanssa. Ennen sähköiseen arkistointiin siirtymistä on nykyisen paperiseen toimintatapaan perustuvat arkistonmuodostussuunnitelmat t saatettava ajan tasalle. Tarkoituksena onkin, että vuoden 215 aikanaa vielä keskeneräiset arkistonmuodostussuunnitelmat päivitetään. Sähköisen arkistoinnin kehittäminen ei kuitenkaan poista kokonaann arkistotilojen tarvetta. TarkoituksenaT a on yhdessä tilakeskuksen kanssaa kartoittaa arkistotilavaihtoehdot niin, että arkistotilojen pysyvyys voidaann taata vähintään 1 vuodeksi. Kanslia- ja viestintäpalvelut osallistuu aktiivisesti vuonna 214 päivitetyn Kaarina-strategian jalkauttamisen tukemiseen. Viestintäsuunnitelman sisältö arvioidaan uudelleen Kaarina-strategian pohjalta ja tehdään tarvittavat tarkistukset suunnitelmaan. Tärkeänä painopisteenä on myös m eri henkilöstöryhmien viestintäosaamisen parantaminen. Uusi hallinnon asiantuntija aloittaa tehtävässään. Tässää yhteydessää tarkastellaan henkilöstön tehtävänkuvia niin, että ne muodostavat mielekkään ja toimivan kokonaisuuden.. Tiivistetään yhteistyötä eri toimialojen hallintohenkilöstön kanssa ("hallintoverkosto"). Tarkoituksena on käsitellä mm. ajankohtaisia lainsäädäntömuutoksia, sopia yhteisistä käytännöistä sekä tarvittavista ohjeistuksista. 29 Hallintopalvelut

31 Talousarvio 215 Asiakaspalvelu214 -hankkeenn jatkovalmistelussa on päädytty, ettää hallituksen esitys eduskunnalle lakiin perustuvista asiakaspalvelupisteistä annetaan syksyllä 215, jolloin ensimmäiset uuteen lakiin perustuvat pisteett voisivat käynnistyä vuonna 216. Ratkaisun siirtymistä vuodella perustellaan sillä, että ehditään saamaan riittävästii kokemuksia pilotoivista pisteistä, joita on Oulussa, Mikkelissä, Saarijärvellä, Paraisillaa ja Pelkosenniemellä. Asiakaspalvelu214 -hankkeen loppuraportin mukaan Kaarinaan ei olla perustamass a lakiin perustuvaa asiointipistettä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päättänyt, että TE-palvelut Kaarinassa jatkuva toistaiseksi. Vuoden 217 loppuun mennessä toimipaikkave erkko tullaann arvioimaan uudelleen. Edellä olevan johdosta Kaarinan yhteispalvelupisteiden palvelutarjontaa tullaan vuosien 215 ja 216 aikanaa arvioimaan uudelleen. Kaupungin matkailusivuston omistuss on siirtynyt Kaarinan kaupungille. Matkailumarkkinointia tullaan kehittämään yhteistyössä matkailu- ja saaristotoimikunnan, Kaarinan Kehityksen ja Kaarinassa toimivien matkailuyrittäjien kanssa. Taloushallintoo Vuoden 215 alusta taloushallinto aloittaa uudella organisaatiorakenteella, jossaa taloushallinnon vastuualueeseen on liitetty hankinta- ja laskentapalvelut omina yksikköinä. Tärkeänä tavoitteena on uuden organisaatiomallin tehokas käynnistyminen ja taloushallinnon yhtenäisen toimintamallin toteuttaminen. Sisäisen valvonnann ja riskienhallinnan raportoinnin toimivuuden varmistaminen koko kaupungin tasolla. Toimivan yhteistyö- ja raportointimallin luominen toimialojen talouspäälliköiden jaa konserniyhteisöjen kanssa. Rahoitukseen liittyvien riskien jatkuva arviointi ja tarvittavat toimenpiteet. Muuttuvan hankintalainsäädännön ja julkisten hankintojen sopimusehtojen uusien piirteiden sisällyttäminen käytännön ohjeistuksiin. Hankintapalvelujenn antamien hankintaohjeiden säännöllinen sisäinen kouluttaminen hankintojen tekijöille. Tietohallinto Keväällä 215 tietohallinto saattaa päätökseen vuonna 214 aloitetut isot järjestelmämuutokset (Tablet- hankkeen tietoliikenneverkon uusjärjestelyt t ja tuotantopalveluiden siirto Tieran konesaliin) Tietohallinto jatkaaa Sivistyspalveluiden kanssa 1:1-toimintamallin kehittämistä mm. laitelogistiikan, laitehallinnan ja laitteiden käyttötuen osalta. Tietohallinto osallistuu aktiivisesti eri toimialojen tietojärjestelmien päivitys-, korvaus- ja uusintaprojekteihin. Elokuun 215 loppuun mennessä selvitetään tietohallintopalveluiden eri tuottamisvaihtoehtojen hyödyt ja haitat. Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on vuonna 215 Eduskuntavaalien toimeenpanoon liittyvät tehtävät. Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä onn sunnuntaina Kaarinan kaikilla äänestyspaikoilla käytetään sähköistä vaaliluetteloa. Ennakkoäänestys kotimaassa järjestetään Kaarinassaa ennakkoäänestys järjestetään Kaarinan yhteispalvelupisteessä ja Piikkiön kirjastossa. 3 Hallintopalvelut

32 Talousarvio 215 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN: Kanslia- ja viestintäpalvelut Uusi hallinnon asiantuntija aloittaa tehtävässään. Taloushallintoo Tietohallinto Tietojärjestelmien käytön laajentuminen ja mobiililaitteiden käytön jatkuva kasvuu lisäävät tietohallinnon päivittäistä työmäärää. Vuonna 215 Tablet-hankkeen jatkokehitys edellyttää tietohallinnoltaa yhden määräaikaisen työntekijän käyttöä. Toisaalta Tablet-hankkeen yhtenä tavoitteena on uudentyyppisen palveluiden hankintamallin löytäminen. Uudella palveluiden hankintamallilla palveluita ostettaisiin enemmän ulkoa. Keskusvaalilautakunta INVESTOINNITT Tietohallinto Toimialojen yhteiset tietohallintoon liittyvät investoinnit ovat 367 (215) VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Suoritteet Organisaatiorakenne muuttuu siten, että laskentapalvelujen vastuualue siirretään hallintopalveluista taloushallinnon vastuualueen yksiköksi. Hankintapalvelut jatkaa taloushallinnon yksikkönä. Keskusvaalilautakunnan sihteerin ja esittelijän tehtävät siirtyvät kansliapalvelupäälliköltä hallinnon asiantuntijalle, kun hallinnon asiantuntija aloittaa tehtävässään. Kanslia- ja viestintäpalvelut Yhteispalvelupisteiden asiakaskäynnit Paperittoman kokoustyöskentelynn piirissä olevat luottamushenkilöt, % Laskentapalvelut Kirjanpidon tosite kpl Vakituisten tt:n palkkalaskelmat kpl Tietohallinto Hallintotyöasemat kpl TP Opetusympäristön päätelaitteet ,9% kpl *1) *1) Vuonna 215 oppilaspäätelaitteisiin lasketaan mukaan kaikki oppilaiden ja opettajienn käytössä olevat päätelaitteet, myös ipad:it (päälaitteiden lukumääräarvio ) Vuoden 214 tiedot alkuperäisen talousarvion mukaiset. TP TP 213 MTA 214 HKE 215 TA % 9 % 9 % 9 % TA 15/14 6,5 %, % -2,4 % -,2 % 2,4% 31 Hallintopalvelut

33 Talousarvio 215 Vertailuhinnatt Kanslia- ja viestintäpalvelut Toimintamenot, /asukas Laskentapalvelut Tosite /kpl TP ,9 7,35 TP ,24 8,38 TP ,34 8,12 MTA ,91 8,4 HKE 215 TA 215 TA 15/14 28,47 28,47-1,5 % 8,4 8,4, % Palkkalaskelma /kpl 22,23 24,89 24,75 25,7 26,1 26,1 1,6 % Toimintamenot /asukas 31,6 29,8 31,4 3,4 3,4-3,1 % Taloushallintoo Toimintamenot /asukas Tietohallinto Hallintotyöasema /kkk Opetusympäristön päätelaitteet /kk *1) 56,6 52, 2, 33,9 64,5 2, 35,7 63, 15,5 37,1 63, 15, 36,2 58,2 9,3 36,2 58,2 9,3-2,4 % -7,6% -38,% Toimintamenot /asukas 35,14 39,6 36,73 39,1 4,83 4,28 3, % *1) Vuonna 215 oppilaspäätelaitteisiin lasketaan mukaan kaikki oppilaiden ja opettajienn käytössä olevat päätelaitteet, myös ipad:it. Vakanssimuutokset Nimike Virka/toimi Lakkauttamispvm Yksikköö TA 215 palkat +soss TS 216 TS 217 Toimistosihte eeri * Toimi (vakanssinro 122 2) (lakkautettava) Kanslia- ja viestintäpalvelut Puhelunvälitt täjä * Toimi (vakanssinro ) (lakkautettava) Kanslia- ja viestintäpalvelut Toimistosihte eeri * Toimi (vakanssinro ) (lakkautettava) Kanslia- ja viestintäpalvelut Pääkirjanpitäjä * Virka (vakanssinro 13 8) (lakkautettava) Taloushallinto Taloussihteeri * Virka (vakanssinro 13 9) (lakkautettava) Taloushallinto Palkkasihteeri * Toimi (vakanssinro 18 12) (lakkautettava) Taloushallinto Toimistosihte eeri * (vakanssinro 13 12) Toimi (lakkautettava) Taloushallinto Varastonhoit taja * (vakanssinro 13 14) Toimi (lakkautettava) Taloushallinto *Vakanssi lakkautetaan tehtävän jäätyä täyttämättä vuosina Hallintopalvelut

34 Talousarvio 215 TALOUS 1 euroa TULOT MENOT TOIMINTAKA ATE MTA HKE TA TP 211 TP 212 TP TA 15/14 2,9 % -,1 % -3,3 % Kanslia ja viestintä palvelut; 4 4 Toimintatuotot vastuualueittain Talous hallinto (ml. laskenta palvelut); Toimintakulut vastuualueittain Henki 466 löstökulut % Tieto hallinto 31 % Kanslia ja viestintä palvelut 2 % Taloushallinto (ml. laskenta 49 palvelut) % Toimintakulutt kululajeittain Aineet tarvikkeet tavarat 3 % Palvelujen ostot 47 % Vuokrat 4 % Muut kulut % Tieto hallinto; euroa Toimintakulujenn kehitys TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 HKE 215 TA Hallintopalvelut

35 Talousarvio Henkilöstölautakunta Henkilöstölautakunta: hallintojohtaja Päivi Antola Henkilöstön kehittäminen: henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala Henkilöstöpalvelut ja koulutus: henkilöstöjohtaja Maija Hanhialaa Työyhteisön kehittämisryhmä : henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala TOIMINTA-AJATUS Henkilöstöhallinnon tehtävänä on ohjataa ja kehittää sekä henkilöstöresurssien suunnittelua että henkilöstöpolitiikkaa niin, että Kaarinan kaupungin palvelutarjonnasta vastaaa osaava, sitoutunut sekä työ- ja uudistumiskykyinen henkilöstö. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimiva johtaminen Tavoite Laadukas rekrytointiprosessi Mittarin tavoitearvo Kuntarekry..fi -palvelua hyödynnetää än kaikissa hauissa. Sisäisten hakujen määrä lisääntyy. Profiloituminen houkuttelevana työnantajana. Hakemusten määrä tehtäviin onn nouseva. Kaarinan kaupunkia halutaan suositella hyvänä työnantajana (tulokset työhyvinvointikyselystä ). Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimiva johtaminen Hyvän johtamisosaamisen takaaminen esimiehille Esimiehistää vähintään 9 % osallistuu järjestettäviin koulutuksiin ja palaute koulutuksista on positiivista. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Väkivallanteot, joissa työntekijän fyysinen koskemattomuus on uhattuna, ovat riski, johonn henkilöstöhallinto on varautunut. Työsuojelun toimintaohjelmassa on asia nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi. Osaamisen puutteisiin henkilöstöhallinto varautuu kouluttamallaa esimiehiä. Henkilöstöhallinnon riskinä on, että asetetut tavoitteet eivät toteudu. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan hyvällä suunnittelutyöllä ja turvaamalla sijaisjärjestelyt. TOIMINTASUUNNITELMA Henkilöstöhallinnon painopisteet 215 nousevat Kaarinan kaupungin strategiasta Rekrytointiprosessin kehittämistä jatketaan edelleen. Rekrytoinnin merkitys kunta-alalla korostuu tulevaisuudessa muuttuvien osaamistarpeiden ja mittavan eläkepoistuman kautta. Myös Kaarinan kaupungin omissa tuotannoissaa tapahtuu muutoksia ja keski-ikä nousee. Rekrytoinnin tulee olla ennakoivaa ja hallittua. Tavoitteena on rekrytointien kierto henkilöstöhallinnon kautta. Henkilöstöhallinto osallistuu tehokkaammin sekä kokonaisvaltaisemmin henkilöstöresurssien suunnitteluun ja hallintaan. Rekrytoinnin kierto henkilöstöhallinnon kautta parantaa 34 Hallintopalvelut

36 Talousarvio 215 uudelleensijoittelua ja tehtäväkiertoa organisaation sisällä. Rekrytoinnilla myös profiloidutaan työnantajana ja pyritään yhdenmukaisen ja vetovoimaisen työnantajakuvan edelleen kehittämiseen. Kuntarekryä käytetään kaikissa kaupungin rekrytoinnessa (uudelleensijoitus, vakinaiset ja määräaikaiset tehtävät, kesätyöt, opiskelijatyöt ja sijaisuudet) ja osallistutaan ohjelman valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Hyvä johtamisosaaminen on tärkeää esimiestoiminnan ja tuloksellisuuden varmistamiseksi. Hyvinvoiva, ammattitaitoinen esimies ja työntekijä jaksavat paremmin, tekevät tuottavampaa työtä jaa auttavat näin saavuttamaan organisaation tavoitteet. Vuonna 215 jatketaan Esimiehen työkalupakki -koulutuksia, joissa käsitellään johtamisen eri osa-alueita. Myös työhyvinvointikoulutuksia jatketaan. Vuoden 215 aikana laaditaan selvitys, jonka perusteella tehdään periaatepäätös työhyvinvointikyselyn jatkamisesta henkilöstöhallinnon omanaa työnä tai liittymisestä KuntaQ-tutkim mukseen, joka on Työterveyslaitoksen Kunta 1 -tutkimusta vastaava valtakunnallinen tutkimus. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Henkilöstöjohtaja palaa virkavapaaltaan, joten henkilöstöhallinnon resurssit palautuvat entiselle tasolleen. Toukokuussa tehdään neljäs kaupunginn oma työhyvinvointikysely. Rekrytoinnit kiertävät henkilöstöhallinnon kautta. Näin pystytään osallistumaan kokonaisvaltaisesti henkilöstöresurssien suunnitteluun. Yli 6 kk kestäviin työsuhteisiin henkilöstöhallinto voi jatkossa ottaa kantaa ja esittää tehtävään sopivia henkilöitä jokoo työkiertoonn tai uudelleensijoitukseen sekä esittää, että tehtävä täytetään sisäisesti. VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Työterveyshu oltokäynnit Sairauspoissa aolopäivät Talkoovapaap päivät Vertailuhinna at Työterveyshu olto / työntekijä Henkilöstölau takunnan toimintamenot /asukas Talkoovapaid en kustannussäästö TP TP TP TP TP TP MTA MTA HKE HKE TA TA TA 15/14-5, % -2,86 %, % TA 15/14,37 % -7,5%, % TALOUS 1 euroa TULOT MENOT TOIMINTAKA ATE TP TP TP MTA HKE TAA TA 15/14 1,7 %,1 % -,7 % 35 Hallintopalvelut

37 Talousarvio 215 Poissaolopäivätt Sairausloma Vuosiloma Muuu palkall vapaa Palkaton vapaa Henkilöstömäärää vakinainen 213 määräaikainenn Molemmissa taulukoissa vuoden 214 ja j 215 luvut ovat ennusteita. Henkilöstömäärän lisäys vuodesta 214 vuoteen 215 perustuuu Piikkiön Hoivataito Oy:nn ja Kaarinann Palvelutalot Oy:n toiminnann siirtymiseen kaupungin toiminnaksi.. Kaarinan Palvelutalot Oy:stä O kaupungin palvelukseen siirtyyy 45 vakinaista ja 25 määräaikaista henkilöä. Piikkiönn Hoivataito Oy:stä kaupungin palvelukseen siirtyyy 14 vakinaista ja kolme määräaikaista henkilöä. 36 Hallintopalvelut

38 Talousarvio Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut Sivistysjohtaja Elina Heikkilä TOIMIALAJOHTAJAN KATSAUS Edelleen tiukkenevasta kuntien taloustilanteesta huolimatta sivistyslautakunnan vuoden 215 talousarviossa on paljon positiivisia asioita - myös muutamia uusia hankkeita on käynnistymäs ssä. Toisaaltaa pidemmän aikavälin rakenteellisia uudistuksia vaativa haaste aiheutuu edelleen pienevistä kuntien valtionosuuksista ja väestön ikääntymisestä. Lisäksi mm. opetusryhmien koon pienentämisen saatavat valtion erillisavustukset ovat puolittumassa. Tämä tarkoittaa hienoista kasvua opetusryhmien kokoon viimeistään vuonna 216. Kuntalaisten palveluita kehitetään yhdessä hyvinvointipalveluiden kanssa entistä asiakaslähtöisemmiksi ja työssä panostetaan yhä enemmänn varhaiseen tukemiseen. Sektorirajoista huolimatta ammattilaistemme tulee toimia yhdessä kaarinalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin hyväksi. Moniammatillisuutta korostetaan myös useassa uudistuvassa tai jo uudistuneessa lainsäädännössä. Sivistyspalveluiden sisällä pohditaan nivelvaiheyhteistyön kehittämisen mahdollisuuksia. Kaarinan uuden pääkirjaston suunnittelu alkaa. Uusi kirjasto on monikäyttöinen tila, johon poiketaan tai jossa oleskellaan pidemmän aikaa. Tavoitteena on luoda viihtyisä kohtaamispaikka, johon kaikki kokevat olevansa tervetulleita. Kaarinan kirjasto täyttää vuonna 215 jo 15 vuotta. Perusopetuksessa valmistaudutaan vuoden 216 opetussuunnitelmauudistukseen. Uutta opetussuunnitelmaa tukee tablet-hanke. Yläkoulujen oppilaiden laitteet otettiin käyttöön syksyllä 214 ja vuoden 215 tärkeimpänä tehtävänä on laitteiden käytön vakiinnuttaminen opetuksessa ja muutoksen saaminen käytännön pedagogiikkaan. Erityisopetuksen osalta suunnitelmissa on vahvistaaa omaa palvelutuotantoa. Tavoitteenaa on, että Valkeavuoren koulun yhteyteen rakennetaan erityisopetuksen tarpeisiin lisärakennus, jonka toteuttamisella vähennetään muilta kunnilta ostettavien palvelujen osuutta. Muutos tukee kaarinalaisten lasten lähikouluperiaatetta. Vuonna 215 valmistuu kattava selvitys erityisopetuksen tulevaisuuden strategiasta. Lasten määrässä ei tapahdu merkittävää kasvua. Varhaiskasvatuksessa tulee edelleen tarkastella palveluverkko oa ja toiminnan jakaantumista yksityiseen ja j omaan palvelutuotantoon etenkin investointihankkeiden suunnittelun yhteydessä. Avoimen toiminnan lisäämisellä pyritään vähentämään kokopäivähoitopaikkoihin kohdistuvaa painetta silloin, kun perheen vanhemmista toinen on kotona.. Kotihoidon tuen kuntalisää leikataan vuoden 215 alusta. Leikkaus kohdistuu tuen euromäärään muiden periaatteiden pysyessä entisellään. Littoisten päiväkodin uudisrakennus valmistuu syksyllä. Tilat on suunniteltu siten, että lasten sijoittelu päiväkotiin on joustavaa iästää riippumatta. Päiväkoti toimii kiinteässä yhteistyössä Kotimäen koulun Ristikallion yksikön kanssa. 37 Sivistyspalvelut

39 Talousarvio Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistysjohtaja Elina Heikkilä TOIMINTA-AJATUS Laadukkailla sivistys- ja päivähoitopalveluilla luodaan hyvät edellytykset kasvulle ja elinikäiselle oppimiselle Kaarinassa. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Luova Kaarina: Innovatiivisuuden tukeminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti: palveluketjun toimivuus; Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen: toimiva johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti: palveluketjun toimivuus; Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen: toimiva johtaminen Uuden yhteisöllisen ja toiminnallisen kirjastorakennuksen suunnittelu Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukanaan tuomien uusien toimintaperiaatteiden vakiintuminen Avoimia varhaiskasvatuspalveluja lisäämällä (liikuntapainotteinen kerhotoiminta) ) vähennetään kunnallisten päivähoitopaikkojen tarvetta silloin, kunn toinen vanhemmista on kotona. Suunnittelu on tehty vuonna 2155 Lain edellyttämät ryhmät ovat toiminnassa ja tarvittavat toimintasuunnitelmat on tehty mennessä 5 lapsen lisäys leikkitoiminnassaa ja vähittäinen hoitopaikkojen väheneminen kunnallisessa päivähoidossa. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaarinan nykyisen pääkirjaston tilat sijaitsevat kiinteistössä, joka kärsii sisäilmaongelmista. Ongelmat näkyvät myös henkilökunnan sairauspoissaoloissa. Uuden pääkirjaston suunnittelun ja rakentamisen käynnistäminen on erittäin tärkeäää tilanteen korjaamiseksi. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukanaan tuomien toimintaperiaatteiden vakiinnuttaminen edellyttää mukana olevien toimijoiden aitoa sitoutumista yhteistyöhön. Tavoitteen toteutuminen ja henkilöstön sitouttaminen edellyttää muutosjohtamista ja henkilöstön kouluttautumista uusiin käytäntöihin. Yhteistyön tulee olla moniammatillista. Avoimen varhaiskasvatuksen laajentaminen liikuntapainotteiseen kerhotoimintaan edellyttää ennen kaikkea motivoituneita ja kehitysmyönteisiä työntekijöitä. Laadukkaalla toiminnalla vähennetään painetta kokopäivähoitopaikkoihin silloin, kun toinen vanhemmista on kotona. TALOUS 1 euroa TULOT MENOT TOIMINTAKA ATE TP TP TP MTA HKE TA TA 15/14-1,9 % -1, % -,9 % 38 Sivistyspalvelut

40 Talousarvio Sivistyslautakunnan toimintakatteen kehitys TP 2111 TP 212 TP 213 MTA 2142 TA 215 Sivistyslautakunnann kulurakenne 3 % 5 % 8 % 29 % 55 % Henkilöstökulut Palvelujen ostott Aineet, tarvikkeet Avustukset Vuokrat Vastuualueiden toimintakulut TA % 3 % 41 % 55 % Yleishallinto Kirjasto Koulutus Varhaiskasvatus 39 Sivistyspalvelut

41 Talousarvio Kirjasto Kirjasto Kirjastotoimenjohtaja Ritva Nurminoro TOIMINTASUUNNITELMA Kaarinan kirjasto liittyi Varsinais-Suomen Vaski-kirjastoihin 2122 ja on Turunn jälkeen Vaski-ryhmän kunnista asukasluvultaan suurin. Yhteistyö on vakiintunut kaikilta osin ja resurssien yhdistämineny n on lisännytt myös Kaarinan kirjaston resursseja. Kaarinann kirjasto vastaa Vaskin resursseista noin 1 prosentin osuudella. Vuonna 215 elektroninen aineisto lyö itsensä läpi kirjastoissa lopullisesti. Tämä T johtuu siitä, että kustantajien tarjonnassa on ensimmäistä kertaa isohko valikoimaa kotimaista suosikkikirjallisuutta. Vuonna 215 Kaarinan kirjasto täyttää 15 vuotta. Merkkipäivä tullaan huomioimaan kirjaston toiminnassa ja tiedotuksessa. Kaarinan kirjastossa toimii kolme tiimiä: lastenkirjastotiimi, aikuisten ja ikäihmisten kirjastopalveluiden kehittämiseen keskittynyt tiimi sekä lähikirjastotiimi. Kirjastotoiminnan painopiste myös kirjaston vuoden 215 toiminnassa on lastenkirjastopalveluissa. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Vuonna 215 jatketaan uuden pääkirjastorakennuksen suunnittelua ja uuden kirjaston toimintaan liittyvää valmistelutyötä. INVESTOINNITT 215 Uuden pääkirjaston suunnittelu Uuden pääkirjaston rakentaminen VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Suoritteet Aukiolotunnit, kpl Lainat, kpl Fyysiset käynnit, kpl Aineiston hankinta, kpl Vertailuhinnatt (netto) Kirjasto, euroa/ /asukas TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 HKE 215 TA 215 TA 15/ * 525 * * , % 2,9 % 1,9 %, % TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 HKE TA TA /14 39,5 43,99 42, 92 45, 31 44,28 44,28-2,3 % 4 Sivistyspalvelut

42 Talousarvio Kirjasto, kustannukset/asukas 45,311 44,28 43,99 42,92 39,5 TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 TA 215 Kirjasto, euroa/asukas 6 Kirjastok käynnit ja lainat TP 211 TP 2122 TP 213 MTA 214 TAA 215 Lainat, kpl Fyysiset käynnit, kpl 41 Sivistyspalvelut

43 Talousarvio Koulutus Koulutus Johtava rehtorii Mika Rantanen TOIMINTASUUNNITELMA Perusopetuksessa jatketaan 212 aloitettua laatukriteerien soveltamistyötä. Vuonna 215 aiheina ovat arviointi, fyysinen oppimisympäristö ja oppilaitoksen turvallisuus. Uusi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan Lain tavoitteena on edistää monipuolisesti koko yhteisön hyvinvointia varhaista tukea painottaen. Lain toteuttaminen ja toimintaperiaatteiden vaatii yhteistyötä muiden vastuualueiden kanssa. Opetussuunnitelmat ja tuntijaot uudistuvat perusopetuksessa ja lukiossa Vuoden 215 aikana henkilöstöä koulutetaan suunnitelmien laadintaan jaa uudistukseen. Valtakunnallisten perusteiden perusteella laaditaan paikalliset opetussuunnitelmat. Omaa erityisopetusta kehitetään edelleen ottaen huomioon Hovirinnan koulun uudet pienryhmät ja Turun Luolavuoren koulusta tulevat lievästi kehitysvammaiset lapset. Omaa erityisopetusta voidaan laajentaa vain rajoitetusti tilapulan vuoksi. Kolmivuotisen alkuopetuksen toimintaedellytyksiä pohditaan, jotta lievästi kehitysvammaisia lapsia voitaisiin ottaaa perusopetuksen pienryhmään jo esiopetusvuonna. Johtamisessa kiinnitetään huomiota työhyvinvointiinn ja henkilöstön työssä jaksamiseen. Laaditaan selvitys koulujen tiloista ja tarpeista ottaen huomioon kaavoituksen, väestöennusteiden ja toiminnan kehittämisen tuomat tarpeet. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Vuoden 214 talousarviossa oli säästötoimenpiteitä, jotka vaikuttivat vain viidenn kuukauden ajan, mutta jatkuva vuonna 215 vaikuttaen koko vuoteen. Kustannusvaikutus n. -37 euroa: - opetuksen lopettaminen Niemenkulman koulun Harvaluodon yksikössä - opetustuntien vähentäminen opetussuunn nitelmamuutoksen mukaisesti (2 vvh) - kouluavustajien (koulunkäynninohjaajien) käytön vähentäminen (5 ohjaajaa). Hovirinnan kouluun on perustettu kaksi uutta erityisopetuksen pienryhmää lievästi kehitysvammaisille oppilaille. Kustannusvaikutus vuodelle 2155 on n. 22 euroa. Oman O palvelutuotannon kehittämistä jatketaan edelleen. Käynnistetään Valkeavuoren koulun peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelutyö. Jatketaan sähköisen oppimisympäristön kehittämishanketta. Varaudutaan OKM:n ryhmäkokojen pienentämiseen saadun rahoituksen vähenemiseen. Vaikutus sekä tuotoissa että kuluissa n. 123 euroa. INVESTOINNITT Piispanlähteen alakoulun suunnittelu ja peruskorjaus 215 Valkeavuoren koulun peruskorjauksenn ja laajennuksen suunnittelu Valkeavuoren koulun peruskorjauksen ja laajennuksen toteutus 217 Auranlaaksonn koulun esiopetustilat ja koulun saneeraus 42 Sivistyspalvelut

44 Talousarvio 215 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Suoritteet Perusopetus, oppilaita keskimäärin Perusopetus, oppilaita muissa kunnissa (km) sop. perusteella Perusopetus, oppilaita muissa kunnissa (km) ilman sopimusta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, lapsia (km) Lukio, oppilaitaa (km) Vertailuhinnat (netto) Perusopetus, euroa/oppilas Perusopetus, euroa/asukas Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, euroa/lapsi Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, euroa/asukas Lukiokoulutus, euroa/oppilas Lukiokoulutus, euroa/asukas TP TP TPP 212 TP ,5 % TPP 212 TP ,7 % ,6 % ,5 % 1 14 MTAA , % ,1 % , % MTAA ,2 % HKE , % HKE 2155 TA 215 TA 215 TA 15/14 TA 15/ , % ,1 % 1 % 95 % 9 % Kaarinan perusope etusikäisten sijoittuminen % % TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 TA 215 Oma perusopetus Perusopetus muualla sopimuksen perusteella Perusopetus muualla ilman sopimusta 43 Sivistyspalvelut

45 Talousarvio Perusopetuksen ja lukiokoulutuksenn kustannukset TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 TA 215 Perusopetus, euroa/oppilas Lukiokoulutus, euroa/oppilase s VAKANSSIMUUTOKSET Nimike Virka/ toimi Perusta- mispvm Yksikkö TA 2155 palkat +sos TS 216 TS 217 Koulunkäynni nohjaaja * Toimi S:t Karins Päätoiminen tuntiopettaja Toimi S:t Karins Koulunkäynni nohjaaja, 8 Toimi Hovirinnan kouluu Päätoiminen tuntiopettaja, 2 Toimi Hovirinnan kouluu * Hovirinnan koulun koulunkäynninohjaajia lukuun ottamatta palkat ovat jo vuoden 214 talousarviossa 44 Sivistyspalvelut

46 Talousarvio Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen johtajaa Päivi Kemppainen TOIMINTASUUNNITELMA Varhaiskasvatuksessa noudatetaan edelleen palveluiden tuottamisessa tiukkaa budjettikuria ja huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista. Uudeksi tavoitteeksi on asetettu aggressiivisu uuden vähentäminen ja positiivisuude en lisääminen niinn lasten kuin henkilökunnan kesken. Palvelujärjestelmän toimivuutta ja palvelun laatua arvioidaan itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja asiakaspalautteiden avulla. Arviointimenetelmiä täydennetään ensimmäistä kertaa vuoden 215 aikana nyt myös ulkopuolisen auditoinnin avulla. Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmään halutaan lisää avointaa toimintaa. Kyseinen K toiminta on osa hyvinvoinnin edistämistä ennakoivasti (kriittinen menestystekijä) ja se voi onnistuessaan johtaa j laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen tapaan järjestää lapsiperheiden palveluja. Suunnitelmissa on liikuntakerhojen käynnistäminenn kokeiluluontoisesti vuoden 215 aikana. Mahdollisesti perinteinen leikkipuistotoimintakin uuden toiminnan myötä saa tulevaisuudessa toisenlaisen ilmeen. Henkilökunnann työhyvinvoinnista pidetään huolta tukemalla liikuntaa, järjestämällä ammattitaitoa lisäävää koulutusta ja panostamalla erityisesti ikääntyvän henkilökunnann työhyvinvointiin ikäohjelman keinoin. Henkilöstönn sairauspoissaolot halutaan pitää edelleen alhaisina. Varhaiskasvatuksen kustannuksia voidaan edelleenn alentaa luopumalla hajasijoitetuista yksiköistä ja keskittämällä toimintoja laajempiin, toiminnallisiin kokonaisuuksiin. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN: Kaarina-lisä kohdennetaan kotihoidon tukea t saavillee kotona hoidettaville allee 3-vuotiaillee lapsille ja heidän alle kouluikäisille sisaruksilleen siten, että tuen määrä on kaupunginhallituksen päätöksen p mukainen. Tuen määrä alle kolmivuotiaalle, tuen piirissä olevalle lapselle on lukien 13 / /kk ja alle kouluikäisille sisaruksille 65 /kk. Muutokset Kaarina-lisässä ovatt kustannusvaikutukseltaan noin 85. Varhaiskasvatuksessa järjestetään kokeiluluontoisesti vuoden 215 aikana ohjattua avointa liikuntapainotteista kerhotoimintaa. Kokeiluun varataan 6 :n määräraha. Tavoitteena on järjestää palvelua sellaisille perheille, joissa toinen vanhempi on kotona eikä lapsi tämän vuoksi välttämättä tarvitsisi päivähoitopaikkaa. Palvelu olisi vanhemmille maksutonta, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua toimintaan varallisuudesta riippumatta. Samaa perhe ei voisi käyttää kunnallista päivähoitoa ja liikuntapainotteista kerhoa samanaikaises esti, vaan palvelut olisivat vaihtoehtoisia. Sähköinen lasten tulo- ja lähtöaikojen kirjaaminen ulotetaan kaikkiin päiväkoteihin vuoden 215 aikana vaiheittain. Yhdessä tietohallinnon kanssa valmistaudutaan tuntiperusteisenn päivähoitolaskutuksen toteuttamiseen. Kustannukset ovat n. 4 euroa varhaiskasvatuksen osalta. Lakkautetaan Voivalan ryhmäperhepäivähoitoyksikkö alkaen. INVESTOINNIT: 215 Littoisten päiväkodin uudisrakennus jaa kalustus 216 Kuovinkadun päiväkodin laajentaminen (koko kiinteistön käyttöönotto päiväkodin toimintaan) Koriston ja Tienniityn päiväkotien laajennuksen suunnittelu Valkeavuoren päiväkodin suunnittelu 45 Sivistyspalvelut

47 Talousarvio 215 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Suoritteet Oma päivähoito TP TP TP 213 MTA 214 HKE 215 TA 215 TA 15/ , % Ostopalvelu ,2 % Kotihoidon tuki , % Yksityisen hoidon tuki ,8 % Leikkitoiminta ,2 % Vertailuhinnat (netto) TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 HKE 215 TA 215 TA 15/14 Varhaiskasvatus - euroa/alle kouluikäinen lapsi ,7 % Varhaiskasvatus - euroa/asukas , % Varhaiskasvatus, kustannukset/alle kouluikäinen lapsi TP 211 TP 2122 TP 213 MTA 214 TA 215 Varhaiskasvatus euroa/allee kouluikäinen lapsi 46 Sivistyspalvelut

48 Talousarvio Hyvinvointipalvelutt Hyvinvointipalvelut hyvinvointipalvelujen johtaja Anna Arola-Järvi TOIMIALAJOHTAJAN KATSAUS Talouden taantuma lisännee hyvinvointipalveluiden käyttöä vuonna 215. Hyvinvointipalveluiden ja sivistyspalveluiden yhteisenä tavoitteena on kehittää palveluita ja j prosessejaa aidosti asiakaslähtöisiksi ja siirtää painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. Suuntaamalla huomio palvelu- ja asiakasprosesseihin ja ottamalla henkilökunnan ammattitaito täysimääräisesti käyttöön kykenemme varmasti löytämään sellaisia uusiakin toimintatapoja, jotka lisäävät toiminnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Hyvinvointipalveluiden toimintaan vaikuttava lainsäädäntö on suurten muutosten edessä. Esitetyt uudistukset vaikuttavat niinn hyvinvointipalveluiden organisaatioo on, palvelurakenteeseen,, rahoitustarpeisiin kuin toiminnan sisältöihinkin. Ammattitaitoinen henkilökunta on hyvinvointipalveluiden tärkein resurssi muutoksessa. Työttömyysturvalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kuntien maksettavaksi tulisi aiempaa suurempi osuuss työmarkkinatuesta. Kunnat maksaisivatt alkaen puolet niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella päivää ja 7 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteellaa vähintään 1 päivää. Maltillisestikin arvioiden Kaarinan kaupungille koituvien kustannusten lisäys on mittava. Luovat toimintatavat työttömien aktivoimiseksi ovat nyt jos koskaan tervetulleita. Uusi sosiaalihuoltolaki tullee voimaan asteittain vuoden 215 aikana. Lain tavoitteita ovat mm. peruspalveluiden vahvistaminen, korjaavien toimenpiteiden tarpeen vähentäminen ja viranomaisyhteistyönn tiivistäminen. Lakiin suunniteltu palvelutarpeen arviointi ja palveluohjauksellinen työtapa, kotipalvelun ja perhetyön vahvistaminen sekä oikeus ehkäiseviin palveluihin ilman lastensuojelun asiakkuutta ovat ilman muuta m tärkeitää ja merkityksellisiä asioita kaarinalaisten hyvinvoinninn kannalta. Terveyspalveluissa painopiste on edelleen terveyshyötymallissa. Kehitämme asiakaslähtöisiä palvelumalleja: solumallia, kotisairaalaa ja palveluohjauksellisia työtapoja. Iäkkäiden, pitkäaikais- tai monisairaiden kaarinalaiste n määrä kasvaa tulevina vuosina. Terveyskeskuksessa tehtävällää johdonmukaisella sairauksien ennaltaehkäisyllä, hoidolla sekä kuntoutuksella on mahdollista vaikuttaa kaarinalaisten toimintakykyyn ja erikoissairaanhoidon tarpeeseen. Riittävien ja oikea-aikaisten terveys- ja vanhuspalveluiden sekää kokonaisvaltaisen palveluohjauksen avulla turvataan ikäihmisille mahdollisuus asua turvallisissa ja inhimillisissä olosuhteissaa kaikissa elämänsä vaiheissa. KAARINA-STRATEGIAN TOTEUTUMINEN Hyvinvointipalveluiden keskeisin tavoite on hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti: kaupunkilaisten tietoisuuden t ja vastuun lisääminen omastaa terveydestään ja hyvinvoinnistaan, riskiryhmissää olevien löytäminen sekä palveluketjun toimivuuden ja organisaation kehittäminen niin, ettää se vastaa kaupunkilaist en palvelutarpeita. Ilman toimivaa johtajuutta ja henkilökunnan työhyvinvointia tämä eii ole mahdollista. Siksi vuonna 215 painopiste on nimenomaan sellaisessa palvelu- ja asiakasprosessien kehittämistyössä, johon henkilöstöö osallistuu laajasti. 47 Hyvinvointipalvelut

49 Talousarvio 215 TUOTTAVUUS Sosiaali- ja terveyspalveluissa tuottavuutta tärkeämpää on palveluiden vaikuttavuus. Tuottavuushan voi olla hyvä, vaikka palvelu olisi tehoton. Hyvinvointipalvelu-toimialan tavoitteenahan eivät ole palvelut sinänsä vaan kaarinalaisten elämänlaadun, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja lisääminen. Lisäämme tuottavuutta palvelurakennetta, organisaatiota ja prosesseja kehittämällä. YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Saumaton, vaikuttava palveluketju on mahdollinen vain, kun kunta, yrityksett ja kolmas sektori työskentelevät ja kehittävät palveluitaan yhdessä. Vaikkaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla, monituottajamalliin panostaminen on kuntalaisten etu. TALOUS 1 EUROA TULOT MENOT TOIMINTAKA ATE TP TP TP MTA HKE TA TA 15/14 12, % 4,7 % 3,7 % 48 Hyvinvointipalvelut

50 Talousarvio Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta hyvinvointipalveluiden johtaja Anna Arola-Järvi TOIMINTA-AJATUS Järjestää kaarinalaisille arkielämän sujumisen turvaavia, hyvinvointia edistäviä sosiaali- ja terveyspalveluja. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Toimivat työskentelyketjutt ja selkeät vastuusuhteet; toimiva johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palveluketjun toimivuus; organisaationn kehittäminen niin, että se vastaaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palveluketjun toimivuus Luova Kaarinaa Innovatiivisuuden tukeminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Työhyvinvoint titoimenpiteiden vaikuttavuus; organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Toimivat työskentelyketjutt ja selkeät vastuusuhteet Vaikuttavat, oikea-aikaiset ja tarpeisiin perustuvat asiakaslähtöiset palvelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kotihoito- ja vanhuspalvelut, terveyspalvelutt ja hyvinvoinnin edistämisen vastuualue kantavat poikkihallinnollisesti vastuun ikäihmisten palveluketjun toimivuudesta, jota arvioidaan suhteessa ikäihmisten palveluiden laatusuositusten palvelurakenneindikaattoreihin. Henkilökunnann osaaminen saadaan kokonaisvaltaisesti käyttöön; henkilökunta osallistuu laajasti työnsä kehittämiseen Palveluprosessien systemaattinen tarkastelun kautta painopiste siirtyy asteittain korjaavasta ehkäisevään ja hyvinvointia edistävään työhön. Asiakasosallisuus palveluiden kehittämisessä lisääntyy. Palveluohjauksellinen työote vahvistuu. Alkuvaiheen satsausten tuomat vaikutukset tuottavat kustannussäästöä raskaampien korjaavien palveluiden osalta. Laatusuosituksenn mukaiset indikaattorienn tavoitearvot. Toiminnan ja organisaation kehittämishanke ASKEL etenee suunnitellusti ja henkilöstö sitoutuu siihen organisaation kaikilla tasoilla. 49 Hyvinvointipalvelut

51 Talousarvio 215 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Hyvinvointipalveluiden näkökulmasta merkittävimmä ät riskit liittyvät toisaalta työn tekemisen edellytyksiin, toisaalta perustehtävässä onnistumiseen. Laajatt sähkökatkokset ja vesihuoltoverkoston saastuminen voivat pahimmillaan johtaa ihmishenkien menettämiseen. Hyvinvointipalveluiden toiminta on tietojärjestelmistä ja -liikenteestä hyvin riippuvaista. Monet asiakkaat tarvitsevat poikkeustilanteissa apua. Kaikissa kaupungin alueella toimivissa asuineläviä liikunta- ja muistirajoitteisia, kroonisesti sairaita ja huonokuntoisia ihmisiä, jotka eivätt ole kaupungin palveluiden piirissä. tai hoitoyksiköissä ei ole varavoimaa. Erityisenä riskiryhmänä voidaan pitää sellaisia kodeissaan yksin Sähkön ja veden saantiin liittyvissä poikkeustilanteissa on varauduttava mm. evakuointeihin. Hyvinvointipalveluiden keskeisenä tavoitteena on tuottaa vaikuttavia, oikea-aikaisiei onnistuta, kalliiden korjaavien palveluiden tarve kasvaa ja samalla osa asiakkaista jää vaille tarvitsemaansa tukea ja apua. PahimmillaanP n huono-osaisuus, sairastavuus ja syrjäytymisen ylisukupolvisuus lisääntyvät, mikä on kestämätöntä niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Jotta tavoitteessa onnistutaan, tarvitaan ammattitaitoista, motivoitunutta henkilökuntaa, uskallusta muuttaa toimintatapoja ja aitavaa johtamis- ja esimiestyötä. TALOUS ja tarpeisiin perustuvia palveluita mahdollisimman varhaisessaa vaiheessa. Mikäli tässä 1 EUROA TULOT MENOT TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 HKE 215 TAA TA 15/14 13,5 % 5,1 % TOIMINTAKA ATE ,3 % Toimintakate vastuualueittain Terveys vammais 3,3 % palvelut 37,9 Perhe ja palvelut % Kulut kululajeittain Asiakas palvelutt 24,4 % Muutt palvelut 11,6 % Avustukset 11,9 % Tarvikkeet 4, % Kotihoito ja vanhus palvelut 3,5 % Yleishallinto 1,3 % Henkilös 43,77 tökulut % Muut kulut 4,4 % 5 Hyvinvointipalvelut

52 Talousarvio Hyvinvointipalvelujen yleishallinto Hyvinvointipalveluiden yleishallinto hyvinvointipalveluiden johtaja Anna Arola-Järvi TOIMINTASUUNNITELMA Yleishallinnon talousarvioon sisältyvät toimialan t johto ja keskitetyt talous- ja toimistopalvelut, perusturvalautakunnan toiminta, sosiaaliasiamies, seudullinen sosiaalipäivy stys, seudullisten ja muiden kehittämishankkeiden maksuosuudet sekä ympäristöterveydenhuolto. Kaarinan kaupunki on tehnyt vuonna 29 toistaiseksi voimassaa olevan yhteistyösopimuksen sosiaalipäivystyksestä Turun kaupunginn kanssa. Sosiaalipäivystys huolehtii virka-ajan ulkopuolella kiireellisistä sosiaalityön palveluja vaativista kriisi- ja hätätilanteista. Päivystystoiminnassa on Turun lisäksi mukana 25 kuntaa. Talousarviovaraus on Ympäristöterveydenhuolto on järjestetty 13 kunnan osalta seudullisesti vuoden 29 alusta Liedon kunnan toimiessa isäntäkuntana. Talousarviovaraus on , jossa on vuoteenn 214 laskua /-3,8 %. Varaus perustuu Liedon talousarvioehdotukseen ja vuoden 213 suoritteisiin. Laskutuksesta 8 % tapahtuu suoriteperusteisesti ja 2 % väestön suhteessa. Sosiaaliasiamiestoiminta on ostettu vuodesta 211 alkaen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Ei muutoksia VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 HKE 215 TA 215 TA 15/ /14 Sosiaalipäivys stys /as 1,89 1,89 1,85 1,988 1,95 1,95-1,4 % Ympäristöterv veyden-huolto /as 6,81 6,82 6,87 7,3 6,95 6,95-4,9 % Yleishallinto /as netto 23,89 21, 78 22,24 2,55 19,64 2,27-1,4 % 51 Hyvinvointipalvelut

53 Talousarvio Perhe- ja vammaispalvelut Perhe- ja vammaispalvelut Vt. palvelujohtaja Katja Reiman TOIMINTASUUNNITELMA Perhe- ja vammaispalveluiden toimialaan kohdistuuu monitasoisia muutospaineita vuonnaa 215, mikäli suunnitellut lakiuudistuksett tukevat voimaan vuoden aikana. Esimerkiksi työvoiman palvelukeskuksiaa koskeva uudistus työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen kanssa yhdistettynä pitkään jatkuneeseen pitkäaikaistyöttömien kasvuun, luovat painetta uudenlaisenn toiminnan järjestämiseksi mutta myös kustannusten hallinnassa pitämiseksi. Keskeisimpänää painopisteenä toimivat sosiaalihuoltolain uudistamisen linjausten mukaisesti koko toimialan tasolla palveluiden kokonaisvaltainen tarkastelu, sektorirajat ylittävä yhteistyö sekä ennaltaehkäisevän työn tukeminen. Työn tavoitteena on perheen ja asiakkaan tarvitsemien palveluiden aiempaaa parempi kohdentuminen sekä palvelujen oikea-aikaisen ja asiakaslähtöisen työskentelyotteen vahvistuminen. Sosiaalihuoltolain uudistaminen vaikuttaa osaltaan niin aikuissosiaalityön, vammaispalveluiden kuin lastensuojelun prosesseihin, joissa palvelutarpeen arviointi toimii työn perustana. Vammaispalveluiden uudistamista jatketaan niin organisaation kuin palveluiden tuottamisen tasolla. Keskeisenä painopisteenä työssä näyttäytyy omaishoidon piiriinn kuuluvien vammaisten / pitkäaikaissairaiden lasten perheiden palveluohjauksellisen työotteen vahvistaminen. Sähköisten omapalveluidenn käyttöönottamista jatketaan neuvolapalveluissa (kansalaisen ajanvaraus). Lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuenn palveluita vahvistetaan muun muassa vertaisryhmätoimintojen kautta, joihin asiakkaalla on oikeus ilman lastensuojelun asiakkuutta. Työn painopistettäp ä siirretään hyvinvoinnin edistämiseen sekä perhetyön roolin ja toimintamallit en kehittämiseen. Erityisenä painopisteenä toimii ennaltaehkäisevän ja mahdollisimman varhaisen vaiheen puuttuminen muttaa myös tuen tarjoaminenn sekä sektorirajoja ylittävän yhteistyön korostaminen peruspalveluita vahvistamalla a. Kaste II Hyvinvoiva lapsi ja nuori - hankkeeseen kuuluvalla Olkkaritoiminnalla on alustavasti havaittu olleen myönteisiä vaikutuksia, mikä vahvistaa käsitystä oikeaan suuntaann menemisestä palvelujenn suunnittelua koskevassa työssä. Esimiestyössä asiakastyön tukemista vahvistetaan. Näin on mahdollista parantaa osaavan henkilökunnan työhyvinvointia mutta myös ammatillisen dialogin kautta syntyvää osaamista. Henkilöstöä kannustetaan kehittämiseen innostavaan työkulttuuriin palvelujen parantamiseksi ja työssää viihtyvyyden lisäämiseksi. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN: Peruspalvelut vahvistuvat ja perhetyön rooli osana muita palveluja kasvaa jaa selkiytyy. Asiakasohjautuvuus palveluiden piiriin pääsemiseksi täsmentyy ja paranee. Asiakkaat saavat tukea oikea-aikaisesti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin korjaaviin palveluihinn siirtyminen vähenee. Tehokkaiden aktivointitoimien kautta pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia kyetään pitämään hallinnassa mutta myös m toiminnan tavoitteellisuus lisääntyy. INVESTOINNITT Ei ole. 52 Hyvinvointipalvelut

54 Talousarvio 215 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT TP 211 TP 212 TP 213 MTA M 214 HKE 215 TA 215 TA 15/14 Toimeentulotu uen nettokulut /asukas (kaikki vastuualueet yht.) 51,28 52,27 38,54 35,73 39,57 39,57 1,8 % Lastensuojelun sijaishuollon nettokulut / /asukas (perhehoito+laitoshoito) 84,44 97,2 85,68 93,589 89,81 83,54-1,7 % Vammaisten asumispalvelut nettokulut / /asukas 74,28 84,77 99,68 12,8 18,5 12,34,3 % Muut vammaisten subjekt. palvelut nettokulut / asukas 1,76 113,85 124,39 15,57 116,85 13,53-1,9 % Neuvola-, koulu- ja opiskeluth nettokulut /asukas 41,9 47,14 48,35 49,944 5,23 49,45-1, % Vastuualue / /as netto 489,33 542,65 562,29 558,79 642,93 68,42 8,9 % VAKANSSIMUUTOKSET Vakanssimuu utokset Nimike Virka/toimi Perustamispvm Yksikkö TA 215 palkat +sos TS 216 TS 217 Olkkarin kahden psykiatrisen sairaanhoitajan ja,5 toimintaterapeutin vakinaistaminen toimi Kaarinann olkkari Perheohjaaja virka/toimi Seudullinen sijaishuoltoyksikkö,5 terveydenhoitaja astenneuvolaan toimi Lastenneuvola Omaishoidon palveluohjaajaa (ma 215) virka Vammaispalvelut Ilman euromäärää olevat uudet virat ja toimet voidaan ottaa käyttöön, mikäli vastuualue osoittaa kustannuksia vastaavan pysyvän säästön, lukuun ottamatta perheohjaajan tointa, joka on rahoitettu sisäisesti talousarviossa. 53 Hyvinvointipalvelut

55 Talousarvio Kotihoito- ja vanhuspalvelut Kotihoito- ja vanhuspalvelut Vanhuspalvelujohtaja Seija Sjöblom TOIMINTASUUNNITELMA Riittävien ja oikea-aikaisten palveluiden sekä kokonaisvaltaisen palveluohjuksen avulla turvataan ikäihmisille mahdollisuus asua omassaa kodissaan mahdollisimm man kauan. Vanhuspalve eluiden palvelurakenteenn kehittäminen vastaamaan laatusuosituksen valtakunnallisia tavoitteita (palvelurakenneindikaattoriseuranta) ja toimivan hoidon porrastuksen varmistaminen (mittarina jonotuspäivät terveyskeskuksen sairaalassa) ovat ydintavoitteita, joiden avulla pyritään loiventamaan väestön ikääntymisestä johtuvaa kustannusten n kasvua. Palveluiden vaikuttavuutta ja taloudellisuutta kehitetään myös panostamalla runsaasti palveluita tarvitsevien riskiryhmien, etenkin muistisairautta sairastavien palveluiden kehittämiseen.. Asiakkaidenn toimintakykyä edistämällä ja ylläpitämällä ä varmistetaan koti- ja omaishoidon jatkuvuutta (ikäihmisten palveluiden varhaisen tuen mallin vahvistaminen) ). Palveluinnovaatioiden, uusien välimuotoisten palveluiden edelleen e kehittäminen (ikäihmisten yhteisöllinen perhehoito) ja palvelusetelijärjestelmänn kehittäminen lisäävät asiakkaiden a valinnanmahdollisuuksia, korostavat asiakaslähtöistää palvelua. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Kaarinalaisen ikäihmisten palvelutorin toimintamallin kehittäminen (asiakaslähtöiset palvelut, palveluohjauksen ja haltuunottavan työotteen kehittäminen; asiakkaiden osallistaminen, ikäihmisten kansalaisraati, vapaaehtoistyön kehittäminen). Kaarinalaisen muistipolku-toimintamallin jalkauttaminenn arjen toiminnaksi laaja-alaisessa yhteistyössä ja muistisairaiden kuntoutuspalveluiden kehittäminen (uusi fysioterapeutin toimi). Kaarinan Palvelutalot Oy:n ja Piikkiön Hoivataito Oy:n palvelutoimin nan siirtäminen osaksi kaupungin vanhuspalveluja. Varmistetaan osakeyhtiöiden osaavan henkilökunnan siirtyminen tarkoituksenmukaisesti osaksi vanhuspalveluiden kokonaisuutta. Kotihoidon toiminnanohjaushankkeen laajentaminen yhteistyössä tietohallinnon kanssa (esim. sähkölukot) Seniorien perhehoitokylän toiminnan vakiinnuttaminen Sähköisen palveluseteli - ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP- hanke) ) laajentaminen omaishoidon palveluihin Terveyspalveluiden kotisairaalatoiminnan avulla vähennetään vanhuspalveluiden ympärivuorokautisten yksiköiden asiakkaiden ns. kahden paikan käyttöä (seurantajärjestelmän edelleen kehittäminen yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa) Ikäihmisten kaatumistapaturmien vähentäminen (IKINÄ - hanke yhteistyössä terveyspalveluiden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuualueen kanssa) INVESTOINNIT: 215: Valmakodin tilojen hankesuunnitelma ja saneerauksen aloitus 54 Hyvinvointipalvelut

56 Talousarvio 215 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA YKSIKKÖHIN NNAT Vastuualueen yksikköhinnat Kotihoito /tunti Omaishoito / /hpv Valmakoti /hpv Visiitti /hpv Kaarinakoti / /hpv Muu palv.as /hpv Perhehoitokyl lä /hpv Vastuualue / /as netto TP ,35 16,58 123,99 16,35 86,84 82,73 421,6 TP ,23 16,76 118,58 116,64 88,88 89,63 444,21 TP , 17,44 134,7 111,62 91,13 91,82 485,91 MTA ,,48 2,, 12,,88 12,,42 88,,12 92,,9 53,,17 HKE ,68 18,86 12,52 99,21 88,28 83,46 6,4 49,47 TA ,11 18,86 12,52 99,21 88,28 84,59 6,4 49,16 TA 15/ /14 1, % -5,7 % -,3 % -3,1 %,2 % -8,9 % -2,6 % Vastuualuee en suoritteett Kotihoito h Omaishoito hpv Valmakoti hpv Visiitti hpv Kaarinakoti hpv Yksityinen palv.as.hpv Perhehoitokyl lä hpv TP TP TP *) *) MTA HKE *) Valmakoti -1 paikka 5/13 alkaen **) Kaarina akoti -1 paikka 6/13 alkaen *** *) alle 65 v. oma TA 215 TA 15/14 51, % 65 ***) -32 % 1 6, % 6 4 3,2 % ,2 % 78 2,6 % 7 3 aishoito perhe- ja vammaispalveluihin VAKANSSIMUUTOKSET Vakanssimuu utokset Nimike Fysioterapeutti Hoitaja/sairau uslomasijaistaja (kustannusneutraali, siirto sairauslomasijaismäärärahasta) Virka/toimi toimi toimi Perusta- mispvmm Yksikkö Vanhus- fysioterapia Valma-koti - palveluiden Vanamo TA 215 palkat +sos TS 216 TS 217 Sairaanhoitaja a (hoitajan toimen muutos sairaanhoitajan toimeksi) toimi Kotihoito Kotihoidon palveluohjaajan virka (toimen muutos viraksi, kustannusneutraali) virka Kotihoito Kustannusvaikutteiset uudet virat ja toimet voidaan käyttöön ottaa, mikäli vastuualue osoittaa kustannuksia vastaavan pysyvän säästön. 55 Hyvinvointipalvelut

57 Talousarvio 215 Piikkiön Hoivataito Oy:ltä siirtyvät vakanssit, yhteensä 12 toimea. Nimike Vastaava sairaanhoitaja Hoitaja Hoitoapulaine en Laitoshuoltajaa Hoitoapulaine en/sijaistaja Perusta- Virka/toimi mispvmm toimi toimeaa toimi toimi toimi Yksikkö Tupasvillan ryhmäkoti Tupasvillan ryhmäkoti Tupasvillan ryhmäkoti Tupasvillan ryhmäkoti Tupasvillan ryhmäkoti TA 215 palkat +sos TS 216 TS 217 Kaarinan Palvelutalot Oy:ltä siirtyvät vakanssit, yksikköinä Hovirinnan palvelutalo, Palvelutalo Värttinä ja ryhmäkoti Vaarintupa, yhteensä 46 virkaa ja toimea. Nimike Virka/toimi Perusta- mispvmm Yksikkö TA 215 palkat +sos TS 216 TS 217 Yksikön johtaja virka ks. otsikko Asumispalvelu uohjaaja virka ks. otsikko Asukashoitaja a 3 toimeaa ks. otsikko Asukashoitaja a/sijaistaja 1,5 toimeaa ks. otsikko Sairaanhoitaja a 2 toimeaa ks. otsikko Palvelutaloav ustaja 3 toimeaa ks. otsikko Emäntä 2 toimeaa ks. otsikko Palvelusihtee ri,5 toimeaa ks. otsikko Askarteluohja aaja 1 toimi ks. otsikko Päivähoidono ohjaaja 3 toimeaa ks. otsikko Toiminnanohj aaja 1 toimi ks. otsikko 56 Hyvinvointipalvelut

58 Talousarvio , 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, 11, 13,5 9,3 7,8 8,4 Palvelurakenneindikaattorien kehitys ,3 11,2 9,6 6,5 54,6 3,13, 1 3,54,24,44,5 Omaishoidon tukea saavien osuus 213 8,7 8,99,69,9 7,7 1,7 1,4 6,5 214 kaa 1 8 Tavoite 4,9 3,9 2,5 1,71,7 1,71,6 1,2 Vanhusväestön määrä Hyvinvointipalvelut

59 Talousarvio 215 Muistisairaiden tilastollinen määrä Hyvinvointipalvelut

60 Talousarvio Terveyspalvelut Terveyspalvelut Johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala TOIMINTASUUNNITELMA Julkisten terveyspalveluiden kysynnän kasvu jatkuuu vuonna 215 taloudellisen taantuman takia. Kaarinassa erityispiirteenä on edelleen kansalaisten valinnanvapauden aiheuttama lisäpaine avosairaanhoidossa, mielenterveys- kasvua hillitään parantamalla paljon palveluita käyttävien tutkimusten ja hoidon jatkuvuutta ja ja päihdepalveluissa ja hammashuo llossa. Kustannusten suunnitelmallisuutta erityisesti avosairaanhoidossa.. Mielenterveys- asumisena laitosasumisen sijaan. Jottaa tämä olisi mahdollista, vuoden v 2155 talousarvioon ehdotetaan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vinttiinn uutta asumisohjaajan tointa. Jotta terveyspalveluiden kysynnän ja kustannusten jatkuva kasvu saataisiin taittumaan, pitää hyvin järjestettyjen korjaavien palveluiden ohella panostaa kuntalaistenn mahdollisuuksiin ja haluun tehdä omaa hyvinvointiaan kohentavia valintoja. Terveyspalvelut asettaa tavoitteekseen yhdessä hyvinvoinnin edistämisen vastuualueen kanssa nuortenn humalahakuisen juomisen vähentämisen ja kuntalaisten hyvinvoinnin kohentamisen liikunnan ja päihdekuntoutujien tuettu asuminen järjestetään yhä enemmän avohoitopainotteisesti tuettuna itsenäisenä avulla. Yhdessä kotihoito- ja vanhuspalveluiden kanssa otetaan tavoitteeksi vanhusten kaatumistapaturmien vähentäminen (ns. IKINÄ-hanke). Kotisairaalan toiminnasta laaditaan tuloksellisuus- jaa taloudellisuusarviointi toukokuun t loppuun mennessä. Selvitetään yhteispäivystyksen vaikutuksen terveyspalveluiden kustannuksiin toukokuunn 215 loppuun mennessä. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Avosairaanhoidossa tehostetaan erityisesti paljon palveluita käyttävien tutkimuksen ja hoidon suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta. j Mielenterveys- ja päihdekuntoutujienn asumispalvelut pyritään nykyistä useammin järjestämään tuettuna itsenäisenä asumisena laitosasumisen sijaan. Terveyspalvelut pyrkii yhdessä muiden vastuualueiden kanssa lisäämään l myönteisellä m tavalla kuntalaisten vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. INVESTOINNITT Vuosittainen varaus 6. kahden hammashoito oyksikön uusimiseen. VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Vertailuhinn nat TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 HKE H 215 TA 215 TA 15/14 Mielent. ja päihdep. /as 64,66 68,67 66,29 66,9 73,6 71,38 8, % Avosairaanho oito /käynti 82,77 89,42 87,52 77,37 78,22 78,12 1, % Tk-sairaala / /hpv 2,42 25,91 234,9 197,2 215,2 214,87 9,1 % Hammashuolt to /käynti 67,63 7,42 77,84 74,9 75,2 75,2,4 % Vastuualue / /as netto 493,33 55,6 487,16 489,7 495,49 486,69 -,5 % 59 Hyvinvointipalvelut

61 Talousarvio 215 Suoritteet TP 211 TP 212 TP 213 MTA 214 HKE H 215 TA 215 TA 15/14 Avosairaanho oito käynnit , % Tk-sairaala hoitopäivät , % Hammashuolt to käynnit , % VAKANSSIMUUTOKSET Vakanssimuu utokset Nimike Virka/toimi Perustamispvm Yksikkö TA 215 palkat +soss TS 216 TS 217 Korvaushoitaj ja toimi Vintti Asumisohjaaj a toimi Vintti Toimintaterap peutti ½ (olkkarin toimen vakinaistaminen) toimi Fysioterapia Ilman euromäärää olevat uudet virat ja toimet voidaan ottaa käyttöön, mikäli vastuualue osoittaa kustannuksia vastaavan pysyvän säästön 9% 64 ja yli 65 vuoti iaiden osuus Kaarinan 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % ,54% 83,66% 82,81% 81,98% 81,3% 8,6% 8,% 79,6% 65 15,46% 16,34% 17,19% 18,2% 18,7% 19,4% 2,% 2,4% väestöstä ,2% 76,45% 21,8% 23,55% 6 Hyvinvointipalvelut

62 Talousarvio ja yli 65 vuotiaiden määrän muutos Hyvinvointipalvelut

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari Hallintopalveluiden talousarvio 2017 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari 3.10.2016 Hallinnon tukipalveluiden sitovat tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001010 TARKASTUSTOIMI (03) 4001 Henkilöstökulut -3.000-3.000-1.487,56-1.512,44 4300 Palvelujen ostot -9.410-9.410-7.825,56-1.584,44 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 1.6.2015 1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot