Kaarinan kaupungin talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Kaarinan kaupungin talousarvio 216 ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuusto

2 Talousarvio 216 Sisällyss 1. Kaupunginjohtajan katsaus Kaarinan kaupungin strategia Taloussuunnittelun tavoitteet ja taloudelliset lähtökohdatt Riskienarviointi ja -hallinta Talousarvion sitovuus Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Valtuustoon nähden sitovat määrärahaerät Kaupunkikonserni Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja elinkeinopolitiikka Kaarinan Kehitys Oy Muut keskeiset konserniyhteisöt Tarkastuslautakunta Hallintopalvelut Hallinnon tukipalvelut Henkilöstölautakunta Sivistyspalvelut Sivistyslautakunta Yleishallinto Kirjasto Koulutus Varhaiskasvatus Hyvinvointipalvelut Perusturvalautakunta Hyvinvointipalvelujen yleishallinto Perhe- ja sosiaalipalvelut Kotihoito- ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut Erikoissairaanhoitoo Kansalaistoiminnann lautakunta Hyvinvoinnin edistäminen Ympäristöpalvelut Tekninen lautakunta Ympäristöpalvelujen yleishallinto Infrapalvelut Vesihuoltolaitos Tila- ja ravintopalvelut Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Maankäyttö Sisällys

3 Talousarvio Ympäristönsuojelulautakunta Ympäristönsuojelu Investoinnit Kaarina-talo Valmakodin peruskorjaus ja laajennus Valkeavuoren koulu Talonrakennuksenn pienhankkeet Maanhankinta Kadut ja tiet Puistot ja yleiset alueet Urheilu- ja ulkoilualueet Vesilaitos Viemärilaitos Satamat Joukkoliikenne Tietohallinnon ohjelmistot, laitteet ja tuotantotilat Tekninen lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Sivistyspalvelujen irtaimisto Perusturvalautakunnan irtaimisto Kansalaistoiminnan lautakuntaa Osakkeet ja osuudet Yhteeveto toimialojen vakanssimuutoksista Hallinnon tukipalvelut Koulutus Perhe- ja sosiaalipalvelut Kotihoito- ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut Infrapalvelut Vesihuoltolaitos Sisällys

4 Talousarvio Kaupunginjohtajan katsaus YLEISTÄ Maailmantalouden elpyminen on hidastunut. Kiinan talouden kasvuvauhti onn hidastunut ja Venäjän talous supistuu. Suomen kannalta on hyvä, että Yhdysvaltain talous kohenee ja Euroalueellakin talous on kääntynyt maltillisesti kasvuun. Suomen talouden supistuminen jo kolmena vuonna peräkkäin on hienoisesti taittumassa ja ensi vuodelle voidaan jo odottaa pientä kasvua. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Turun seudullakin telakkaratkaisuista johtuva positiivinen vire on heijastunutt investointien lisääntyminen. Seudun rakentaminen elpyy, ja yrityksillä on positiivisia odotuksia. Niin Turun seutu kuin Kaarinakin kärsii vielä vuosia kasvaneesta työttömyydestä ja huomio on pidettävää nuorten pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisessä. Ikärakenteen muutos jatkuu niin Suomessa kuin Kaarinassakin. Palvelujemme piiriinn siirtyy yhä useampi ikäihminen ja erityisesti muistisairaiden määrä kasvaa. Vuonna 216 rakenteiden tarkastelu jatkuu. Tehtävät aluehallintouudistukset muuttavat kuntien toimintaa oleellisesti. Kuntien rakenteiden suunnittelussa oleellista on mitkä toiminnot suunnitelluille itsehallintoalueille siirtyvät. Kaarina pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon niin, ettei hyvin alkanutta toimialojen integraatiota vaaranneta rakenneuudistuksessa. Kuntarakenteisiin näillä ratkaisuilla ei ainakaan lyhyellä tähtäimellä näytä olevan vaikutusta TALOUS ON SAATAVA TASAPAINOON Kaarinassa talouden heikkeneminen ja edessä olevat välttämättömät investoinnit edellyttävät niin palvelujen tehokkuuden parantamista, tulopohjan laajentamistaa kuin tarkkaa kulukuria. Vuoden 216 aikana toteutetaan Askel-hankkeen ja toiminnan tehostamisen ja talouden tasapainottamisohjelman pohjalta päätettävät muutokset palvelutoiminnoissa. Seuraavan kolmen vuoden aikana tehtävät investoinnit ylittävät selvästi aiemman investointitason. Noin 2 miljoonan euron vuosittaiset investoinnit edellyttävät käyttötalouden selkeää parantamista. Jotta velka ei jatkossa lisäänny, tuleee pitkällä tähtäimellä löytää keinot kulujen pienentämiseen ja tulojen kasvattamiseen. Kulujen pienentäminen edellyttää selkeitä päätöksiä valtiolta kuntien tehtävien karsimiseksi. Tulojen lisääntyminen merkittävästi edellyttää asukasmäärän kasvun lisäksi todennäköisesti veroprosentin kasvattamista tulevina vuosina. STRATEGIA NÄYTTÄÄ SUUNNAN Vuoden 216 aikana päivitetään palvelustrategia. Palvelustrategia ottaa kantaa siihen, mitä palveluja toteutetaan omana tuotantona, mitä ostetaan yksityiseltä sektorilta ja mitä tehdään yhdessä muiden kuntien kanssa. Kaarina-strategian juurruttaminen jatkuu. Tavoitteena on, että jokainen päätös Kaarinassa noudattaa strategiaa. Jokaisen Kaarinan kaupungin työntekijän on hyvä tietää ja mieltää, mitä strategialla tavoitellaan ja mitä se omassa työssä tarkoittaa. Jokaisen kaarinalaisen pitäisi vakuuttua siitä, että kaupunkia johdetaann strategian osoittamaan suuntaan. Strategisena päämääränä on edistää hyvinvointia ennakoivasti, johtaa kaupunkia laatu- ja kustannustietoisesti, säilyttää ekologisesti viihtyisä ympäristö ja tehdä Kaarinasta entistää luovempi. Kaarinalainen n päätöksenteko lähtee siitä, että kaarinalaiset arvostavat asukaslähtöisyyttä ja j yritysystävällisyyttä, avoimuutta, rohkeutta ja oikeudenmukaisuutta. 3 Kaupunginjohtajan katsaus

5 Talousarvio 216 TALOUSARVION VAIKUTUS IHMISTEN ARKEENN Sähköiset palvelut kehittyvät ja sähköinen arkistointi helpottaa tiedon saantia kaupunginn päätöksenteosta. Asukkaiden näkökulmasta erityisesti merkittävää onn niin sanotun ASKEL-hankkeen eteneminen konkreettisiin toimintatapamuutoksiin ja asenteen muutoksiin. Hankkeessa on tarkoitus siirtyä pois sektoriajattelusta ja siirtyä asukasryhmäkohtaiseen ajatteluun. Tiukasta talouden tilanteesta huolimattaa tarjoamme matalan kynnyksen palveluja nykyistä asiakaslähtöisemmin riittävän varhaisessa vaiheessa. Joss tässä onnistumme, niinn tulevina vuosina tämän myötä raskaiden korjaavien palveluiden tarve vähenee, kun ihmiset kaikissa ikäryhmissä tulevat ajoissa autetuiksi. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöihin, jotka tarvitsevat paljon ja monenlaisia palveluja. Kuntalaisia aktivoidaan kuntalaisia pitämään huolta omasta ja muiden hyvinvoinnista. Hyvinvointipalvelujen investoinneista isoimmat ovat Valmakoti ja Onnikkaa III:n yhteyteen rakennettava palvelutori ikäihmisille. Kaarina- talon rakentamisen myötä hyvinvointipalvelujen toimisto- ja asiakastilat siirtyvät takaisin Kaarinan keskustaan. Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmään on odotettavissa muutoksia. Muutospäätöksett odottavat Valtioneuvost ton päätöksiä subjektiivisen päivähoidon ja ryhmäkokoihin tulevista muutoksista. Kotihoidonn tuen kuntalisä poistuu. Liikunnallisen avoimen päivätoiminnan kehittäminenn jatkuu. Uuden kirjaston rakentaminen alkaa ja Valkeavuoren lasten- ja nuortentalon peruskorjaus/laajennushankkeen suunnittelu aloitetaan. Ympäristöpalveluissa otetaan käyttöön uusi paikkatietoon perustuva sähköinen palautepalvelu. Myös rakennusluvan hakeminen ja venepaikan varaaminen on mahdollista tehdä jatkossa verkossa. Asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta parannetaan muun muassa katujen korjauspäällystyksillä ja valaistuksen kehittämisellä. Kaavoituksen painopisteet ovat Rauhalinna, Lemunniemi ja Piispanristi. Keskustan kehittäminen jatkuu ja ensi vuoden aikana useat niin julkiset kuin yksityiset rakennusprojektit aiheuttavat muutoksia keskustan liikkumisessa ja pysäköinnissä. Joukkoliikenteen toimivuuden seurantaa jatketaan ja reittejä tullaan tarkastelemaan uudelleen. TALOUSARVION VAIKUTUS YRITYKSIIN Talousarvio takaa hyvät palvelut kaarinalaisille yrityksille eri toimialojen, Kaarinan Kehitys Oy:n ja Turun seudun kehittämiskeskuksen tuottamana. Yhdessä yrittäjienn kanssa laadittava elinkeino-ohjelmaa otetaan käyttöön. Ohjelmassa määritellään kaupungin elinkeinopoliittiset tavoitteet, painotukset ja resurssit lähivuosille. Seudullisen elinkeinotoiminnan hallinnolliset muutokset tähtäävät yritysasiakkaiden palvelujen selkeyttämiseen. Tavoitteena on löytää ja tukea kasvuyrityksiä, niiden kehittymistä jaa verkostoitumista sekä kansainvälistyk ymistä. Tavoitteena on myös yrittäjien tulevien tarpeiden ennakointi sekä päätöksenteon yritysvaikutusten arvioinnin ja hankintaosaamisen lisääminen. Palvelusetelit tuovat uutta liiketoimintaa. Yrityksille ja yhdistyksille myönnettäväää työttömien aktivointitukea varten varataan 2. euroa, joka katetaan työmarkkinatuen kuntaosuuteen varatusta määrärahasta. TALOUSARVION VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Kaikki talousarvioon liittyvät kaavoitushankkeet ovat rakennemalli 35 mukaisia ja tähtäävät ydinkaupunkialueen tiivistämiseen. Kaupunki jatkaa vesiosuuskuntien toteutumisen edistämistä. Kestävän kehityksen näkökulmasta myös aurinkoenergian hyödyntämisen selvittämistä jatketaan. Rakennusinve estoinneissaa tavoitellaan kestävän kehityksen periaatteella mahdollisimman ympäristöystävällisiä lämmitysmuotoja. Uusiutuvia energiamuotoja edistetään mm. Piikkiön koulukeskuksen lämmitysjärjestelmässä. TALOUSARVION VAIKUTUS HENKILÖSTÖÖN Talousarvio antaa mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen yhä asiakaslähtöisempään suuntaan. Talousarvio sisältää määräaikaisten virkojen ja toimien sekä sijaisten vakinaistamisia. 4 Kaupunginjohtajan katsaus

6 Talousarvio 216 MAAILMA MUUTTUU KAARINA TOIMII Kuntien tehtävät ovat muutoksessa. Vuoden 216 aikana tullaan tekemään päätöksiä jotka muuttavat kuntien toiminnan luonnetta. Edunvalvonnan osalta Kaarinaa pyrkii vaikuttamaan tehtäviin päätöksiin niin, ettei hyvin alkanutta toimialojen välistää yhteistyötä ja asiakaslähtöistä palveluketjua heikennetä ja että kustannukset palvelutoiminnasta eivät kasva vaan julkisen sektorin ja varsinkin kuntien talous saadaann tasapainoon. Tämä talousarvio tähtää siihen, että Kaarinan kaupungin strategian vision mukaisesti, m vaikka maailm muuttuu, niin Kaarina toimii. Harri Virta Kaupunginjohtaja 5 Kaupunginjohtajan katsaus

7 Talousarvio Kaarinan kaupunginn strategia Kaarina-strategia koki kasvojenkohotuksen vuonna 214, kun kaupunginval tuusto hyväksyi päivitetyn strategian tuleville vuosille. Uudistetun strategian kärkinä ovat t ketteryys, luovuus, rohkeus ja yhteisöllisyys. Entisistä alastrategioista on nostettu päästrategiaan keskeisimpiä tavoitteitaa ja vähennetty siten strategiaähkyä. Myös esitystapaa on tiivistetty ja visuaalisuuteen kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Kaarina-strategia on talousarvion ohella yksi tärkeimmistä välineistä tavoitteiden asettamiselle ja kaupungin pitkäjänteisellee kehittämiselle. Strategiassa on määritelty Kaarinan kaupungin toiminta-ajatus, visio, strategiset päämäärät sekä kriittiset menestystekijät vuoteen 22 asti. Toiminta-ajatuss kuvaa, miksi Kaarinan kaupunki on olemassa. Visio vastaa kysymykseen, minkälaisen haluamme Kaarinan kaupungin olevan vuonna 22. Strategiset päämäärät taas toteutuessaan johtavat vision osoittamaan tavoitetilaan. Kriittiset menestystekijät puolestaan kertovat, missä asioissa meidän ainakinn tulee onnistua, jotta saavutamme strategiset päämäärämme. TOIMINTA-AJATUS Järjestämme kaarinalaistenn hyvinvointia edistävät, hyvät kunnalliset palvelut oikeudenmukaisesti ja oikea- aikaisesti. Tuemme kaarinalaisten yhteisöllisyyttä jaa omatoimisuutta sekä yrittäjyyttä ketterästi toimien. Huolehdimme vehreästä ja merellisestä ympäristöstämme. VISIO Maailma muuttuu Kaarinaa toimii! STRATEGISETT PÄÄMÄÄRÄT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Palveluketjun toimivuus Organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Riskiryhmissä olevien löytäminen Työhyvinvointitoimenpiteiden vaikuttavuus 2. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Elinkaarikustannusten selvittäminen Toimiva johtaminenn Seudullisissa yhteistyöhankkeissa onnistuminen Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Ajantasainen palvelustrategia Talouden tasapaino Esimiesten aktiivinen ja osaavaa tietohallintojohtaminen 3. Ekologisesti viihtyisä ympäristö Ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen Olemassa olevan taajaman kehittymistä tukeva alueiden rakentaminen 6 Kaarinan strategia

8 Talousarvio 216 Energiatehokkuuden parantaminen Kyky investoida uusiutuviin energiamuotoihin Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen ratkaisujen etusija yhdyskuntarakennetta kehitettäessää Virkistysalueiden sekä luontokohteiden hyödyntäminen ja niiden tuntemisen edistäminen Ympäristövastuun kasvattaminen 4. Luova Kaarina Innovatiivisuuden tukeminen Elinkeino-ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen n ja niiden edistäminen Onnistumisten markkinointi ja aktiivinen esilletuonti Muutosherkkyyden edistäminen 7 Kaarinan strategia

9 Talousarvio Taloussuunnittelun tavoitteet lähtökohdat ja taloudelliset Kaupungin talousstrategia edellyttäää tervettä taloutta, jotta palvelujen tuotanto voidaan järjestää pitkällä aikavälillä vakaalla pohjalla. Strategia lähtee myös siitä, että kaupungin tuotot riittävät suunnittelukaudella kattamaan kulut ja investoinnit pääosin ilman velan kasvua. Valtionvarainministeriönn syksyn talouskatsauksen mukaan Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna,2 prosenttia. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 215 viimeisellä vuosipuoliskolla. Työttömyysasteen vuosikeskiarvon ennustetaan nousevan kuluvana vuonna 9,6 prosenttiin. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Valtionvarainministeriönn katsauksessa vuodelle 216 ennustetaan 1,3 prosentin kasvua. Kasvun taustalla on investointienn suotuisa kehitys. Tehdasteollisuuden rakennusinvestoinnit lisääntyvät l ensi vuonna merkittävästi johtuen jo päätetyistä hankkeista. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy k negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta v johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kasvusta. Työttömyysasteeksi vuodelle 216 ennustetaan 9,4 prosenttia. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nouseee 1,1 prosenttia ja seuraavina kahtena vuonna ennustetaan nousevan 1,2 prosenttia. Kunta-alan palkkakustannukset kasvavat tätä maltillisemmin. Vuoden 216 sopimuskorotusten vaikutus on noin,4 prosenttia. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän keskimäärin 3 prosentissa. KOKONAISTALOUDELLISET MUUTOKSET JAA ENNUSTEET (%-muutos) Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi (%-yksikköä) Työttömyysaste % Vaihtotase/BKT Lyhyet korot (Euribor 3kk) % Pitkät korot (1 v) % Veroaste/BKT Valtionvelka/BKT 212 2,8 3,2 7,7-1,9,6 1,9 42,7 42, 213 1,5 2,1 8,2-1,8,2 1,9 43,8 44, ,1 1,41 8,78-1,9,2 1,41 43,9 46,4 215** -,1 1,1 9,6-1,2,,7 44,5 48,7 Lähde: Valtionvarainministeriö Taloudellinen katsaus syksy 215, **)ennuste 216** 217** 1,1 1,5 1,2 1,2 9,7 9,1-1,3-1,3,1,2 1, 1,5 44,2 43,9 49,9 51,2 8 Talous ja riskienhallinta

10 Talousarvio 216 VEROPROSENTIT Kunnallisvero Kiinteistöverot yleinen prosentti yleishyödylliset yhteisöt vakituinenn asuinrakennus rakentamaton rakennuspaikka TA2166 TS217 18,5 19, 19, 19,25 19,255 19,25 1,,,35 3, 1, 1, 1, 1, 1,,,,,,,35,35,37,377,39 3, 3, 3, 3, 3, TS218 19,25 1,,,39 3, Lain mukaan kaupunginvaltuusto voi vahvistaa muulle kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalle asuinrakennukselle erillisen kiinteistöveroprosentin. Ellei muuta ole vahvistettu, sovelletaan näihin kiinteistöihinn yleistä kiinteistöveroprosenttia. Vuoden 211 alusta lukien vahvistettiin v kaupungissaa yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentiksi %.. VÄESTÖ Ikäluokat /215 TA215 TA216 TS217 TS Yhteensä Vuotuinen kasvu-%,9 % 1,399 % 1,1 % 1,13 % 1, 1 % 1,1 % 1,1 % 4 Väestön ikärakenne Yhteensä /215 TA TA216 TS217T TS218 9 Talous ja riskienhallinta

11 Talousarvio Riskienarviointi ja -hallinta Kuntalain voimaan tulleet uudet säännökset velvoittavat kunnatt järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja j riskienhallinnan sekä konsernivalv onnan ja raportoimaan niiden tuloksellisuudesta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on jatkuva osa päivittäistää johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyi loppuvuodesta 214 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä hallintosäännön muutokset, joissa huomioitiin tarpeelliset määräykset asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta. Kaupungin johtoryhmä on analysoinut osaltaan kaupunkia ja kaupunkikonsernia uhkaavia keskeisimpiä riskejä. Tämän arvioinnin perusteella tärkeimmiksi kaupunginn perustehtävän (asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, kestävä kehitys) toteutumista uhkaaviksi riskeiksi listattiin seuraavat asiat: Suuri sähkökatkos (2 vrk) ) lamauttaa kaukolämmönjakelun sekä myös erillislämmitettyjen pientalojen lämmitysjärjestelmät aiheuttaa ongelmia jätevesien ja hulevesien käsittelyssä vaarantaa valaistuksen puuttumisenn vuoksi yleistä turvallisuutta tietojärjestelmät lakkaavat toimimasta. Rahoitukseen liittyvät korkoriskit esim. johdannaissopimusten negatiiviset markkina-arvot voimassaolevien johdannaissopimusten pääomat suuria, tämänhetkinenn korkokehitys ja -taso eivät mahdollista sopimuksista luopumista ilman merkittäväää tappiota. Väkivallanteott yksittäisen asiakkaan tai työntekijän fyysinen ja psyykkinen koskemattomk muus on uhattuna. Suuraggressiot usean asiakkaan tai työntekijän fyysisen ja psyykkinen koskemattomuuss on uhattuna samanaikaisesti (esim. laittomat aseelliset hyökkäykset kaupungin tiloihin) suuret inhimilliset ja taloudelliset vahingot. Vesihuoltoverkoston saastuminen vaarantaa vesihuollon asiakkaiden terveyden ja veden saannin. Puutteet osaamisessa uhkana korvausvaatimukset. Lisäksi virheiden korjaaminen aiheuttaa ylimääräistä työtä ja toiminnan tehottomuutta. Varhainen tukeminen ja ennaltaehkä isevä toiminta epäonnistuu kuntalaisett tarvitsevat peruspalvelu ujen sijaan entistä enemmän raskaampia palveluita. Raskaammat palvelut ovat kalliita, eikä ole kenenkään etu, että asiat etenevät liian pitkälle. Uhka syrjäytymiselle kasvaa. 1 Talous ja riskienhallinta

12 Talousarvio 216 Talousarvion laadinnan yhteydessä kaupunginhallituksen alaiset toimielimet ja konserniyhteisöt ovat arvioineet, mitkä yllä luetelluistaa seitsemästä riskistä ovat relevantteja oman toiminnan kannalta ja esittävät lautakuntatasonn tekstissään, mihin toimenpiteisiin lautakunnan vastuualueilla on tarkoitus ryhtyä vuoden 216 aikana näiden riskien hallitsemiseksi. Relevantit riskit ja toimenpiteet näiden hallitsemiseksi kuvataan jäljempänä talousarviokirjassa otsikon "Tavoitteiden toteutumisen varmistaminen ja riskienhallinta" alla, ovat analysoineet ja tunnistaneet riskejä, jotka uhkaavat lautakuntatasonn tavoitteiden saavuttamista sekä esittävät lautakuntatason tekstissään, mihin toimenpiteisiin lautakunnan vastuualueilla on tarkoitus ryhtyä vuoden 216 aikana näiden riskin hallitsemiseksi. Merkittävimmät riskit ja toimenpiteett näiden hallitsemiseksi kuvataan k jäljempänä talousarviokirjassa otsikon "Tavoitteiden toteutumisen varmistaminen ja riskienhallinta" alla. 11 Talous ja riskienhallinta

13 5. Talousarvion sitovuus Talousarvio 216 Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion noudattamisesta annettavat ohjeet. Ohjeet vahvistetaan talousarviovuodelle 216. Ohjeet ovat samansisältöiset myös kaupungin johtosäännöissä. TALOUSARVIO a) Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto hyväksyy nettobudjetin käyttötalousosassa kaupunginhallitukselle, lautakunnille sekä tässä kirjassa mainituille muille yksiköille. Yksikköä sitovat ne toiminnalliset tavoitteet, jotka on mainittu valtuustoon nähden sitoviksi. Määrärahan sitovaa luku on toimintakate (nettobudjetti). b) Investointiosa Investointiosassa valtuusto hyväksyy nettobudjetin niille kohteille, joiden kohdalla on mainittu tilivelvollinen toimielin ja viranhaltija. Sitovana tavoitteena on nettomääräraha sekä määrärahan käyttötarkoitus. Alle 1. euroa maksavat koneet, kalusto, muut tavarat ja aineettomat hyödykkeet kirjataan vuosikuluksi käyttötalousosassa, ellei kyseessä ole kiinteistönn ensikertainen kalustaminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yli yhden miljoonan euron investointikohteiden hankesuunnitelmat.. Teknisen lautakunnann tulee kuulla asianomaista lautakuntaa ennen hankesuunnitelman esittämistä kaupunginhallitukselle edelleen esitettäväksi kaupunginvaltuustolle. Enintään yhden miljoonan euron hankesuunnitelmat hyväksyy tekninen lautakuntaa kuultuaan ensin asianomaista lautakuntaa. c) Rahoitusosa Kaupunginvaltuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja rahoituskuluihin. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovat erät ovat pitkäaikaisten lainojen (yli vuoden päästä erääntyvät lainat) ja antolainasaamisten lisäys. Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisen tulee olla virkasuhteessa kaupunkiin. Vahvistaessaan talousarvion kaupunginvaltuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenten lisäksi kaupunginjohtaja, toimialajohtajat sekä ne johtavassa asemassa olevat virkamiehet, jotka on määrätty kaupungin toimielimen esittelijäksi. KÄYTTÖSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA OSTOLASKUJEN HYVÄKSYJÄT Talousarvion vahvistamisen jälkeen tilivelvollisten toimielinten tulee vahvistaa käyttösuunnitelma.. Suunnitelmassa tulee vahvistaa määrärahojen jako toimielimen alaisille vastuualueillev e sekä vastuualueiden alaiset kustannuspaikkojen vastuuhenkilöt. Kustannuspaikkojen väliset määrärahajaom ot vahvistaa toimialajohtaja. Vastuuhenkilö vastaa nettotavoitteen saavuttamisesta ja hyväksyy vastuualueensa ostolaskut. Kaupunginhallitus voi päättää kaikille kaupungin kustannuspaikoille lisäksi muita ostolaskujen hyväksyjiä. Kaupunginhallitus vahvistaa kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien hankintarajat konsernijohdon ja j toimialojen johtosäännön mukaisesti. Talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin tehtävistä muutoksista päättäää kaupunginvaltuusto. Muusta talouden hoidosta antaa ohjeita tarvittaessa kaupunginhallitus. 12 Talous ja riskienhallinta

14 Talousarvio 216 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Talousarvion toteutumista seurataan kuukausiraportoinnin sekä laajemman puolivuosiraportoinnin avulla. Kuukausiraportit käsitellään johtoryhmässä seuraavan kuukauden 15. päivän jälkeisessä kokouksessa, minkä jälkeen ne käsitellään kaupunginhallituksessa ja tarkastuslautakunnassa. Toimialoilla laaditaan lisäksi lautakuntienn käsittelyyn oma raportointi. Kuukausiraportoinnissa käsitellään merkittävimmät poikkeamat talousarvioon ja tarkennetaan loppuvuoden ennustetta. Kuukausiraporttien lisäksi talousarvion toteutumista ja sitovien tavoitteiden saavuttamista on seurattu puolivuosiraportissa. Puolen vuoden toteutuma antaa ajantasaisemman kuvan alkuvuoden tapahtumista talousarvioprosessin pohjaksi ja raportin perusteella on mahdollista vielä tehdä tarvittavia korjaavia toimenpiteitä ennen vuoden loppua. Puolivuosiraportti valmistuu seuraavan vuoden talousarvioprosessin alussa elokuussa. MUUTOKSIA EDELLISEEN VUOTEEN Hyvinvointipalveluissa kaupungin omistamien tytäryhtiöiden Kaarinan Palvelutalot Oy:n ja Piikkiön Hoivataito Oy:n palvelutoiminta siirtyi osaksi kaupungin vanhuspalvelujaa vuoden 215 alusta. Talousarviossa 216 ja vuoden 216 alusta em. palvelutoimintaan kuuluneet siivous- ja ravintopalvelujen henkilöt siirtyvät hyvinvointipalvelujen yksiköistä ympäristöpalveluihin. 13 Talous ja riskienhallinta

15 Talousarvio 216 (1 ) (ulkoinen) TP 214 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulutt Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituserät VUOSIKATE Poistot TULOS MTA Poistoeron lis./väh. TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ 6. Tuloslaskelma ENNUS- TE RAAMI 216 HKE 2162 TA TA216/ RAAMI ero 17 TS TS Talous ja riskienhallinta

16 7. Rahoituslaskelma Talousarvio 216 (1 ) Toiminnan rahavirta TP 214 MTA 215 ENNUSTE 215 RAAMI 216 HKE 216 TA 216 TA216/ RAAMI ero Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta TS 217 TS 218 Investointimenot Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja inv. rahavirta Antolainauksen muutokset 94 Ottolainauksen muutos (nto) Muut maksuvalm. muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Lainakanta Velka euroa per asukas Asukasmäärä Taseen kertynyt ylijäämä Talous ja riskienhallinta

17 8. Valtuustoon nähde en sitovat määrär rahaerät Talousarvio 216 (1 ) TP 214 MTA 215 ENNUS- TE 215 RAAMI 216 HKE 216 TA T 216 TAA 216/ RAAMI eroo TS 217 TS 218 Konsernijohto Tuotot Kulut Kate Tarkastus- lautakunta Tuotot Kulut Kate Hallinnon tukipalvelut Tuotot Kulut Kate Henkilöstö- lautakunta Tuotot Kulut Kate Sivistys- lautakunta Tuotot Kulut Kate Perusturva- lautakunta Tuotot Kulut Kate Erikois- sairaanhoito Tuotot Kulut Kate Kansalais- toiminnan lautakunta Tuotot Kulut Kate Tekninen lautakunta Tuotot Kulut Kate Kaavoitus- ja rakennus- lautakunta Tuotot Kulut Kate Ympäristön- suojelu- lautakunta Yhteensä Toimintakate Tuotot Kulut Kate Tuotot Kulut Ikäihmisten neuvontapalvelut (Vinkki) on vuoden 216 talousarviossa siirretty kansalaistoiminnastaa perusturvalautakunnan alaiseksi toiminnaksi. Aikaisempien vuosien vertailuluvut on oikaistu vastaamaan muutosta. Luvut sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset tapahtumat. Sitovuustaso noudattaa pääosin lautakuntarakennetta, mutta erikoissairaanhoito on omana sitovuustasonaan. Valtuustoon nähden sitova määrärahaerä on nettolukuu eli kate. 16 Talous ja riskienhallinta

18 Talousarvio Kaupunkikonserni Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtajaa ja elinkeinopolitiikka KONSERNIJOHTO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Elinkeinopolitiikka kaupunginjohtaja Harri Virta kaupunginjohtaja Harri Virta kaupunginjohtaja Harri Virta, kaupunginhallituksen pj. kaupunginjohtaja Harri Virta TOIMINTA-AJATUS Konsernijohtoon lukeutuvatt kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja sekä elinkeinopolitiikka. Kaupunginvaltuusto päättää voimavarojen käytöstä, strategiastaa ja kaupungin toimintaann keskeisemmin vaikuttavista asioista. Kaupunginhallitus yhdessä kaupunginjohtajan kanssaa johtaa kaupungin käytännön toimintaa ja valmistelee kaupunginvaltuustolle menevät asiat.. TOIMINTASUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto osallistuu aktiivisesti ja ohjaa Askel-mallin toteutusta. Askel-mallin tavoitteena on luoda aidosti asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä, jossa toimialarajat eivät rajoita tarkoituksenmukaisten ja oikea-aikaisten palveluiden tuottamista asukkaille. Suunnitelmassa huomioidaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon ja aluehallinnon uudet toimintamallit. Vuoden 216 aikana valtuusto ohjaa organisaatiouudistuksen valmistelua niin, että uusi organisaatio on mahdollista ottaa käyttöönn vuoden 217 kunnallisvaalien jälkeen. Valtuusto seuraa toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelman pohjalta päätettyjen toimenpiteiden toteutumista. t Kaupunginvaltuusto luo edellytyksiä asukasluvun kasvulle. Kaarina-strategiassa kaupungin väestömäärän ennakoidaan nousevan 1,8 %:ia vuodessa. Uuden kuntalain mukaan ellei valtuusto tee päätöstä valtuutettujen lukumäärästä, valtuutettuja valitaan laissa säädetty vähimmäismäärä. Kaarinassa tämä merkitsee valtuutettujen määrän vähenemistä nykyisestä 51:stä 43:een. Mikäli Kaarina haluaa poiketa kuntalain osoittamasta vähimmäismäärästä, tuleee valtuuston tätä t koskeva päätös ilmoittaaa oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun eli vuoden 216 loppuun mennessä. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus laatii ehdotuksen organisaatiouudistukseksi koko kaupunkikonsernissa, niin että uusi organisaatio on otettavissa käyttöön vuoden 217 kunnallisvaalien jälkeen. Toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelman toteutumisen seurannan ohjaamista varten erillinen taloustyöryhmä jatkaa työtään. Vuoden 215 tavoitteena ollut ja 216 tavoitteena t oleva yhden prosentin menosupistus henkilöstö- ja ostopalvelumenoissa edellyttää Askel- hankkeen ja toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamistyössä ehdotettujen toiminnallistenn muutosten ja organisaatiouudistusten tekemistä. Väestön ikääntyessä ja lasten määrän kasvaessa menosupistukset edellyttävät selkeitä muutoksia toimintatavoissa, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ryhmäkoossa ja ennakoinnissa. Tärkeää rooli kustannuskehityksessä on myös valtiolla. Normien ja kuntien tehtävien vähentämiseen ähtäävät toimet ovat toistaiseksi epäonnistuneet ja uusien säädösten myötä tehtävät ovat päinvastoin lisääntyneet. 17 Kaupunkikonserni

19 Talousarvio 216 Kaupunginhallitus käsittelee alkuvuodesta Kaarinann varhaiskasvatuksen periaatteet ja linjaukset koskien ryhmäkokoja, järjestämistä, lakimuutoksiin varautumista ja tukipalveluita. Tämän pohjaltaa laaditaan esitykset. Keskitytään päätösten toimeenpanoon tehokkaasti, taloudellisesti ja vaikuttavasti. Vaikutetaan aktiivisesti siihen, että päätöksenteossaa huomioidaan vuonna 214 päivitetty Kaarina-strategia. Seurataan säännöllisesti, miten Kaarina-strategia juurtuu osaksi kaupungin toimialojen, vastuualueiden ja yksiöiden toimintaa. Osana toiminnann kehittämis- sisältyy Kaarinan kaupungin maksuosuus Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen menoihin. Maksuosuus on euroa vuonna 216. ja talouden tasapainottamistyötä päivitetään kaupungin palvelustrategia. Kaupunginhallituksen määrärahoihin Kaupunginjohtaja Tavoitteena on kaupunginhallituksen alaisena keskittyä palveluiden johtamiseen, kilpailukyvyn ja elinvoiman kehittämiseen, työhyvinvoinnin parantamiseen, työprosessin kehittämiseen, talouden ohjaamiseen ja johtamiseen sekä kaupungin organisaatiorakenteen kehittämiseen. Kaupunginjohtajalla on aktiivinen rooli elinkeinotoim men kehittämisessä niin Kaarinassa K kuin koko seudulla. Elinkeinopolitiikka Kaarinan Kehitys Oy Kaarinan kaupungin ja Kaarinan Kehitys Oy:n välisen ostopalvelusopimuksen kokonaisarvo on 195. euroa. Tästä yhtiön perustoimintojen hoitamiseen varataan 145. euroa. Loppu 5. euroa varataan seuraavasti: Elinkeino-ohjelmassa esiin tulleet kehittämiskohteet 2. euroa (sisältää asiantuntijapalvelut, tilaisuudet ja kohdennetut toimenpiteet) Kaarinan elinkeinotoimenn kehittämiseen esitetään Kaarinan kehitysinvestok ointina 3. euroa vuodelle 216 (kasvuyritykset, kärkitoimialat) Turun Seudun Kehittämiskeskus Seudulliset yrityspalvelutt löytyvät vuoden 216 alusta kaikki samasta s osoitteesta Joukahaisenkatu 3:sta. Potkuri, Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Turku Science Park Oy y muodostavat uuden yrityspalvelukokonaisuuden. Turun yliopiston Brahea-keskus ja Turun ammattikorkeakoulun Palveluliiketoimintayksikkö sekä tutkimus, -kehittämis- ja innovaatiotoimintoja sijoittuvat myös samaan osoitteeseen. Lähtökohta onn se, että Turun seudun kaikki k julkisesti toteutetut yrityspalvelut löytyisivät samasta luukusta. Vuoden 216 painopisteet: 216 käynnistyy uusi yrityspalvelukokonaisuus ICT Cityssä Turku Sciencee Parkissa. Julkisten yrityspalveluiden lisäksi kehitetään kumppanuuksia yksityistenn palvelutarjoajien kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä kehitetäänn itämeren alueella, Euroopassa ja Kiinassa. Älykkääseen kaupunkiin liittyvät hankkeet jatkuvat. Elokuvakaupungin toiminnot juurrutetaan. Isoin yritystapahtuma on kesäkuussa järjestettävä Creative Business Camp/EDE. Merkittävimmät muutokset vuoteen 215: Toiminnan uudelleen järjestely palveluiden osaltaa ICT Cityssä. 18 Kaupunkikonserni

20 Talousarvio 216 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Elinkeinopolitiikka Kaarinan Kehitys Oy Kaarinan kaupungin ja Kaarinan Kehitys Oy:n välisen ostopalvelusopimuksen kokonaisarvo on 1 euroa pienempi kuin vuonna 215. Turun Seudun Kehittämiskeskus Turun seudulle laaditaan uusi elinkeinosopimus. Seudulliseen elinkeinotoiminnan talousarvio on suunniteltu laadittavaksi niin, että kuntien maksuosuudet kasvavat 1 %. Kaarinan kaupungin maksuosuus on euroa vuonna 216. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/talouden tasapaino *) tavoitteena myös edellisenä vuonna Tavoite Asiakaslähtö öinen toiminta* t Talouden tasapaino* Mittarin M tavoitearvo Askel-malli työn aikana todetut toiminnalliset muutosehdotu ukset on analysoitu ja otettu käyttöön Toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelmassa todetut muutosehdotu ukset on analysoitu ja vuoden 216 aikana käyttöönotettk tavaksi päätetyt on otettu käyttöön. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit r Asiakaslähtöisen toimintamallin kehittäminen edellyttää, että niinn henkilöstö kuin päätöksentekijät sitoutuvat uuteen toimintatapaan. Samoin erityisesti kansalaistoiminnan lautakunnalle sekä sivistys- ja perusturvalautakunnille raportoidaan säännöllisesti kehittämistyön etenemisestä. Kaupunginvaltuustolle raportoidaan sekä kirjallisesti että seminaareissa mallin kehittymistä. Vuoden 216 syksyllä toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely. Talouden tasapainotavoitteen toteutumisen uhkanaa on kaupungin väestönkasvun pysähtyminen, työttömyyden lisääntyminen, yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen ja kaupungin hyvinvoinnin huonontuminen. Seurauksena on kaupungin verotulojen pieneneminen, kulujen kasvaminen ja palvelutarpeenn lisääntyminen. Koska valtionosuudet vähenevät lähivuosina ja nvestointitarpeet ovat kasvussa, kaupungin rahoitusvaje saattaa kasvaa ennakoitua suuremmaksi. Tämän riskin pienentämiseksi laadittua talouden tasapainotussuunnitelmaa tulee seurata tiiviisti ja reagoida aktiivisesti ja riittävän ajoissa mahdollisesti muuttuviin talousnäkymiin. Väestönn kasvulle luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämisellä ja j maankäytön hyvällä suunnittelulla.. Talousraportointia parannetaan edelleen niin, että raportointi on ajantasaistaa ja raportoinnissa keskitytään päätöksenteonn kannalta olennaisiin asioihin. 19 Kaupunkikonserni

21 Talousarvio 216 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Suoritteet Kaupunginva altuusto Kokoukset Käsitellyt asiat * Valtuustoaloitteet * Kaupunginha allitus Kokoukset Käsitellyt asiat * Elinkeinopol itiikka Perustettujen yritysten määrä ** Työpaikkojen määrää ** Toimipaikkojen määrä ** TP TP TP MTA 215 HKE 216 TA TA 16/15, %, %, % 4,2 %, %, %, %, % * Vuosien luvut ovat arvioita ** Vuosien luvut perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin, vuosien luvut ovat arvioita. Vertailuhinna at TP TP TP MTAA HKEE TA Kaupunginva altuusto Toimintakulut / asukas Kaupunginha allitus Toimintakulut / asukas *) Kaupunginjo ohtaja Toimintakulut / asukas Elinkeinopol itiikka Toimintakulut / asukas Konsernijoht to yhteensä Toimintakulut / asukas 6,62 93,44 1,6 16,52 126,91 7,81 95, 9,29 15, 125,69 6,66 93,67 8,1 14,9 12,58 7,56 95,84 11,36 14,69 128,6 7,166 96,933 1,444 16, ,455 7,16 96,93 1,44 16,46 131,45 *) kuluihin sisältyy kaupungin yhteistoimintaosuudet TA 16/15-5,3% 1,1 % -8,1 % 12,1 % 2,7 % TALOUS 1 euroa TULOT MENOT TOIMINTAKA ATE TP TP TP MTA 215 HKE 216 TA 2166 TA 16/ ,7 % ,7 % 2 Kaupunkikonserni

22 Talousarvio Kaarinan Kehitys Oy TOIMINTA-AJATUS Kaarinan Kehitys Oy on kaupungin ja yrittäjien yhteinen elinkeinoyhtiö, jonkaa tehtävänä on osallistuaa kaupungin elinkeinopolitiikan suunnitteluun sekä kaupungin elinkeino-ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Tavoitteena on: olla Turun seudun vetovoimaisin kaupunki yrittäjien ja yritysten sekää niiden henkilöstön näkökulmasta parantaa yrittämisen edellytyksiä Kaarinassa siten, että jo olemassaa olevat yritykset menestyvät ja uusia yrityksiä syntyy elinkeinoelämän tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen luomalla tiivis jaa säännöllinen yhteistyö yrittäjien sekä muiden seudullisten yhteistyötahojen kanssa. Kaarinan kaupungin strategia Maailmaa muuttuu Kaarina toimii korostaa rohkeutta toimia edelläkävijänä uuden tekniikan hyödyntämisessä jaa uusien elinkeinojen edistämisessä. TOIMINTASUUNNITELMA Kaarinan Kehitys Oy:n toiminnan perustana ovat yhteistyö ja tapahtumat yritysten kanssa, kasvuyritysten tunnistaminen ja verkostoituminen, yritysalueiden markkinointi ja sijoittumispalvelut, omistajanvaihdosten edistäminen sekä uusien kärkitoimialojen tunnistaminen ja kehittäminen. Elinkeino-ohjelmassa määritellään kaupungin elinkeinopoliittiset tavoitteet, painotukset ja j resurssit lähivuosille. Työ tehdään asiantuntijavetoisesti syksyllä 215 yhteistyössä kaupungin, yrittäjäjärjestöjen ja sidosryhmien kanssa. Kasvuyritysten tunnistaminenn kytketään elinkeino-ohj elman päivitykseen. Tavoitteena on löytää ja tukea kasvuyrityksiä, niiden kehittymistä jaa verkostoitumista sekä kansainvälistyk ymistä. Kansalliset painotukset, kuten biotalous, resurssiviisaus, cleantech ja energiatehokkuuss huomioidaan. Yhtiö pyrkii myös tukemaan tulevaisuuden tekijöiden eli nuorten työmarkkinoille pääsyä ja yrittäjyyden edistämistä. Yritysalueiden markkinoinnissa toimitaan yhteistyössä seudullisesti. Kaupungin tonttimarkkinointisivut uudistetaan ja tonttimarkkin noinnin tehostamiseksi valmistuu myös muuta materiaalia. Yritysalueiden profilointi kytketään elinkeino-ohjelman päivitykseen. Investointien ja uusien yritysten houkuttelua tehostetaan. Yhtiö päivittää yrittämiseen liittyvät www-sivut ja ylläpitää yritysrekisteriä sekä tontti- ja vapaiden toimitilojen sivustoa. Yhdessä yrittäjien kanssa järjestetään erilaisia tilaisuuksia mm. Kaarinan Yrittäjyysviikko, Yrittäjyyskasvatuspäivää ja Krossin markkinointitapahtumat. Tavoitteena on lisäksi järjestäää yrittäjille 5-66 koulutus- jaa ajankohtaistilaisuutta. Hyvä yritysilmapiiri edellyttää kokonaisvaltaista yrittäjämyönteisyyttä sekä ruohonjuuritasolla että kaikessa päätöksenteossa. Yritysmyönteisyyteenn tarvitaan tiivistä vuorovaikutusta yritysten ja yrittäjäyhteisöjen kanssa. Yritysasiamies/ /toimitusjohtajan tehtävänkuvassa aktiivinen yhteydenpito yrityksiin korostuu. Yritysasiamies/ /toimitusjohtaja on oikeutettu osallistumaan asiantuntijajäsenenä Kaarinann ja Piikkiön yrittäjäyhdistysten hallituksien kokouksiin. Asiakastyytyväisyyttä seurataan mm. Varsinais-Suo omen Yrittäjien sekä Elinkeinoelämänn Keskusliiton yritysilmapiiritutkimusten kautta. Tavoitteena on Kaarinan sijoittuminen mittauksissa edelleen kärkisijoille Suomen 5 suurimman kaupungin joukossa. 21 Kaupunkikonserni

23 Talousarvio 216 TALOUSARVIO Kaarinan Kehitys Oy:n vuoden 216 budjetti on laadittu kaupungin yleisen raamin mukaisesti, mutta ostopalvelusopimukseen ehdotetaan lisättäväksi kaksi hankeluonteista toiminta-aktiviteettia. Yhtiö ehdottaa kaupungin kanssa tehtäväksi ostopalvelusopimusta, jonka kokonaisarvo on 195. euroa. Tästää yhtiön perustoimintojen hoitamiseen varataan 145. euroa. Loppu 5. euroa ehdotetaan varattavaksi seuraavasti: Elinkeino-ohjelmann jalkauttamiseen ja siinää esille tulleisiin kehittämiskohteisiin esitetään 2. euroa (sisältää asiantuntijapalvelut, kohdennetut toimenpiteet ja tilaisuudet) Kaarinan elinkeinotoimen kehittämiseen esitetään Kaarinan kehitysinvestointinaa 3. euroa vuodelle 216 ( kasvuyritykset, kärkitoimialat). Kaarinan Kehitys Oy toimii vuokratiloissa ja yhtiön palveluksessa on kaksi henkilöä (toimitusjohtaja / yritysasiamies sekä toimistosihteeri). VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Luova Kaarina/ Elinkeino-ohjelman ja niiden tavoitteisiin sitoutuminen edistäminen Luova Kaarina/Muutosherkkyyden edistäminen Asiakkaiden tyytyväisyys kehitysyhtiön toimintaan säilyyy hyvällä tasolla.* Elinkeino-ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttaminen.* Yrittäjien tulevien tarpeiden ennakointi. Päätöksenteon yritysvaikutusten arvioinnin ja hankintaosaamisen lisääminen.* Kaarina K sijoittuu Varsinais-Suomen yrittäjien y ja Elinkeinoelämän keskusliiton k yritysilmapiiriy imittauksissaa kolmen parhaimman p kunnan joukkoon. Korkea K asiakastyytyväisyys, yritysten y määrän kehitys.. YRVA Y menettelyn laajentaminen kaikille k toimialoille. Hankinta-osaH aamisen parantaminen, mm. m palvelusetelien käytön lisääminen. *) tavoitteena myös edellisenä vuonna TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaarinan Kehitys Oy:n tavoitteiden toteuttamisen kannalta merkittävimmiksi riskeiksi on tunnistettu seuraavat: 1. Myönteisen yritysimagon (ja asiakastyytyväisyyden) rapautuminen a. Elinkeino-ohjelman päivitysprossissa integroidaan yritykset ja sidosryhmät tiiviimmin mukaan elinkeinopolitiikan kehittämisyhteistyöhön. b. Vahvistetaan vuorovaikutusta yritysten kanssa 2. Toiminnan riittävä resursointi ja rahoituspohjan kapeus 22 Kaupunkikonserni

24 Talousarvio 216 a. Pienen (2 henkeä) organisaation palvelukyky on rajallinen jaa henkilöriski korostuu. Yhtiössä pyritään vahvistamaan verkostoitumiseen perustuvaa toimintamallia panostamalla henkilöstön osaamistason kehittämiseen, tietotekniikan parempaan hyödyntämiseenn ja viestintään. b. Yhtiön toiminnan vahvistamiseksi selvitetään mahdollisia uusia tulorahoituslähteitä 3. Onnistuminen verkostoitumisessa ja sidosryhmäyhteistyössä a. Investointi- ja sijoittumispäätöksiä tehtäessä yritysten asiointikokemuksella on merkittävä vaikutus kaupungin yritysimagoon. Yhtiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että päätöksenteon yritysvaikutusten arviointimenettelyn käyttöä laajennetaan ja kokoo kaupunkiorganisaatiossa noudatetaan asiakaslähtöisyyttä ja yritysystäväll isyyttä b. Elinkeino-ohjelman päivityksessä esiin nousseet kehittämiskohteet huomioidaan yhtiön toiminnassa. 4. Tulipalo, sähkökatkot ja tietoliikenneongelmat a. Lamauttaaa käytännön toiminnan t vaikeuttaen normaalia asiakaspalveluaa ja viestintää. Lyhytkestoisina vaikutus ei merkittävä. b. Varmistetaan asiakasrekisterien ja tiedostojen varmuuskopi iot ja sijainti. 23 Kaupunkikonserni

25 Talousarvio 216 TULOSLASKELMA KAARINAN KEHITYS OY LIIKEVAIHTO Liiketoiminnann muut tuoto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökul ut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnann muut kulut LIIKEVOITTOO (-TAPPIO) Rahoitustuoto ot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISI A ERIÄ VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS S- SIIRTOJA JA VEROJA Tilikauden verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) Talousarvio 216 Talousarvio Toteutunut Kaupunkikonserni

26 Talousarvio Muut keskeiset konserniyhteisöt Kaarinan Vuokratalot Oy kaupunginjohtaja Harri Virta TOIMINTA-AJATUS Tytäryhteisöjen tulee toiminnassaan edistää kaupungin strategian toteutumista. Tytäryhteisöjen toiminta-ajatusten tulee olla linjassa koko konsernin toiminta-ajatuksenn kanssa. Kaarinan Vuokratalot Oy:n toiminta-ajatuksena on tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. TOIMINTASUUNNITELMA Kaarinan Vuokratalot Oy Yhtiö omistaa ja vuokraa kohtuuhintaisia asuinhuoneistoja Kaarinan kaupungissa. Yhtiö jatkaa kiinteistöjensä energiatehokkuuden parantamista laaditun suunnitelman mukaisesti. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Kaarinan Vuokratalot Oy Yhtiön toiminta keskittyy asumisviihtyisyyden lisäämiseen vuonna 216. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Ekologisesti viihtyisä ympäristö/ energiatehok kuuden parantaminen Energiatehokkuuden parantaminen vuokrataloissa* EnergiatehokE kkuuden vaihe II aloitetaan a ja valmistellaan III vaiheen kilpailutusta. k *) tavoitteena myös edellisenä vuonna TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Yhtiö on laatinut pelastussuunnitelmat kaikkiin kiinteistöihin. Suunnitelmastaa on tiedotettu asukkaita. Pelastussuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota varautumiseen sähkön- tai vedenjakelunv n häiriötilanteissa. Yhtiö on varautunut mahdollisiin johdannaissopimusten negatiivisiin markkina-arvoihin. 25 Kaupunkikonserni

27 Talousarvio 216 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Suoritteet Kaarinan Vuokratalot Oy Keskivuokra TP 212 TP 213 9,96 9,74 TP 214 1,66 TA 215 TA 2166 TA 16/15 1,8 1, 8 % Käyttöaste % % Vertailuhinna at Kaarinan Vuokratalot Oy Liikevaihto Kiinteistöjen hoitokulut Rahoituskulut t TP TP TP TA TA TA 16/15 % % % 26 Kaupunkikonserni