KANSALLISESTI YHTENÄISET HOITOTYÖN TIEDOT - HANKE

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALLISESTI YHTENÄISET HOITOTYÖN TIEDOT - HANKE 2007-2009"

Transkriptio

1 /AA EPSHP PSSHP PKSHP KSSHP ISSHP ESSHP VSSHP KYMSHP Genimap /AA KANSALLISESTI YHTENÄISET HOITOTYÖN TIEDOT - HANKE HANKESUUNNITELMA Versio 1.0

2 2 VERSIOHISTORIA VERSIO PVM TEKIJÄ KUVAUS Kaarina Tanttu Alkuperäinen, alustava Kaarina Tanttu Korjattu Klusterihankkeiden mukaiseksi Kaarina Tanttu Täsmennetty Kristiina Junttila STAKES Valtakunnalliset hoitotyön benchmarking lisäykset Kaarina Tanttu Korjattu ja täsmennetty partneriorganisaatioilta saatujen kommenttien perusteella Kaarina Tanttu Lopullinen hankesuunnitelma

3 3 Sisältö 1 Tausta Kluster-hankkeet ja niiden koordinointi Lait, asetukset sekä palvelujen toteutusta koskevat suunnitelmat earkiston palveluprosessit Ydintiedot Hankkeen kuvaus ja sisältö Yleiskuvaus Tavoitteet Lopputulokset Hankkeen vaiheet, menetelmät ja resurssit - suunnitelma Kustannukset Hankkeen organisointi Hankeorganisaatio Yhteistyön osapuolet ja vastuut Hankkeen arviointi Riskien ja muutosten hallinta Tiedottaminen Dokumentointi... 18

4 4 1 Tausta 1.1 Kluster-hankkeet ja niiden koordinointi STM on myöntänyt valtionapua ns.kluster-hankkeille sähköisen potilaskertomuksen ydintietojen toteuttamiseksi eri potilastietojärjestelmiin kahdessa vaiheessa vuoden 2007 loppuun saakka. Rahoitettuja klustereita ovat olleet Pegasos-, Effica- ja Oberon/Miranda, Esko- järjestelmien ympärille kootut klusterit sekä Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin hanke. Kussakin klusterissa on ollut edustettuna järjestelmätoimittaja ja hankkeeseen osallistuvat järjestelmää käyttävät asiakkaat. Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin hanke ( ) on tuottanut muille klustereille hoitotyön ydintietojen sisältöjen määrityksiä. STM on koordinoinnut klustereiden työtä ns. Pokanen työryhmän kautta. Sähköisestä lääkemääräyksestä ja lääkelain muuttamisesta sekä asiakastietojen sähköisestä käsittelystä vuoden 2006 lopussa annetun lain mukaan on julkisen puolen terveydenhuollon organisaatioiden liityttävä kansalliseen eresepti ja earkistopalveluiden käyttäjiksi mennessä. Liittyminen edellä mainittujen palvelujen käyttäjiksi edellyttää myös muutoksia potilastietojärjestelmiin. Pokanen työryhmässä on yhteisesti suunniteltu, että em. muutosten toteuttaminen koordinoidaan kluster-hankkeiden kautta, jolloin valtioavustukset myönnettäisiin kluster-hankkeiden hakemuksista. Kluster-hankkeiden tulee tällöin työssään huomioida myös kaikki kyseisiä järjestelmiä käyttävien asiakasorganisaatioiden liittyminen em. valtakunnallisten palvelujen käyttäjiksi. Jatkotyön organisoimiseksi nähdään, että STM:n on syytä jatkaa ereseptin ja earkiston käyttöönottamiseksi liittyvää valvontaa ja koordinointia laajentamalla Pokanen työryhmää nykyisestään mm KELAN, TEO:n, Stakesin sekä Kelan em. palveluiden toteuttajaksi valitseman toimittaja edustajilla. Työryhmän työskentelyn sujuvoittamiseksi on syytä nimetä valmisteleva työvaliokunta. Työvaliokunta voisi koostua järjestelmätoimittajien, Kelan, TEO:n, Stakesin ja Kelan em. palveluiden toteuttajaksi valitseman toimittaja edustajista. 1.2 Lait, asetukset sekä palvelujen toteutusta koskevat suunnitelmat Edustakunta on hyväksynyt lain sähköisestä lääkemääräyksestä ja lääkelain muuttamisesta sekä lain asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Lait tulevat voimaan ja niissä on 4 vuoden siirtymäaika. Laeissa määritellyt asetukset ovat työn alla ja niiden odotetaan valmistuvan alkuvuoden 2008 aikana. Keskeiset em. laeissa olevat asiat: Koskee kaikkia julkisia palveluntuottajia, yksityisiä mikäli niillä on sähköinen potilastietojärjestelmä Liittymisen jälkeen alkuperäiset asiakirjat tallennetaan earkistoon. Aiemmat vain potilaan suostumuksella

5 5 Potilastietojärjestelmien earkistoon siirtämät potilasasiakirjat ovat muiden järjestelmien ja perusyksiköiden käytettävissä lakien, asetusten ja viranomaismääräysten asettamissa rajoissa earkistoon siirretyt ovat alkuperäisiä ja potilastietojärjestelmissä kopioita Käyttö on maksullista Potilaalle katseluyhteys (maksuton). Käytettävät tiedot tulee voida rajata. Palvelujen antajan tulee luokitella erityistä suojausta edellyttävät potilasasiakirjat ja potilastiedot Sähköinen allekirjoitus (henkilö, organisaatio, laite) tietojen luovutukset earkiston avulla tai terveydenhuollon palvelujen antajien välisenä luovutuksena Arkistopalvelun ensisijainen tehtävä on mahdollistaa potilasasiakirjojen käyttö ja luovutus eri potilastietojärjestelmien ja terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä. Lakivalmistelun rinnalla on STM tilannut WM-data Oy:n johtamalta konsortiolta terveydenhuollon kansallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyn mennessä. Määrittelydokumentaation perusteella Kelan on tarkoitus kilpailuttaa kansallisen arkistopalvelun toteutus (earkisto). ereseptissä on tehty perusmäärittely keväällä Hanke on siirtynyt Kelan hallintaan jo , jonka johdolla työstetään jatkomäärittelyjä ereseptille. Kelan loppuvuoden 2007 suunnitelmien mukaan ereseptissä sekä earkistossa tähdätään siihen, että Kelassa on käytössä määritysten mukainen valtakunnallinen reseptikeskusohjelmisto siten, että ensimmäiset käyttöönotot voidaan toteuttaa vuoden 2008 kesään mennessä. Tässä yhteydessä myös kansalaisen ereseptiin liittyvä Tunnistus.fi-palveluun perustuva käyttöliittymä on tuotantokäyttövalmis Kelassa on käytössä määritysten mukainen valtakunnallinen earkisto siten, että ensimmäiset käyttöönotot voidaan toteuttaa vuoden 2008 loppupuolella mennessä. Tässä yhteydessä myös kansalaisen asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukainen Tunnistus.fi-palveluun perustuva käyttöliittymä on tuotantokäyttövalmis Kelan aikataulusuunnitelma on esitetty alla.

6 /2011 TEO & Stakes Koodistopalvelun siirto Kelaan TEO:n ja Stakesin palvelut eresepti Käyttöönoton toimintamallien rakentaminen Käyttöönottojen ohjaus ja seuranta Määrittely: eresepti Jatkomäärittely Toteutus ja testaus: Reseptikeskus Integrointi, tekninen pilotti ereseptin käyttöönotot ereseptin ylläpito, toimittaja itse Lääketietokannan määrittely ja toteutus Kokonaisarkkitehtuuri Teknisen arkkitehtuurin suunnittelu: suunnittelumenetelmät ja -välineet, jatkuvakäyttöisyys (24 / 7) Teknisen kokonaisuuden ja integraatioiden hallinta, teknisen ympäristön toteutus Määrittely: kokonaisarkkitehtuuri, välityspalvelu, arkisto jne. Kilpailutuksen valmistelu Kilpailutus Toteutus: Välityspalvelu Bisneslogiikka Loki- ja valvontapalvelu earkisto Toteutus: Rekisteröinti- ja hakemistopalvelu Suostumusten hallinta Arkisto Kuva-arkisto Integrointi, tekninen pilotti earkiston käyttöönotot earkiston ylläpito, toimittaja itse Käyttöönoton toimintamallien rakentaminen Käyttöönottojen ohjaus ja seuranta Kansalaisen käyttöliittymä 12/21/ 2006 Esitutkimus Määrittely Toteutus ja testaus, eresepti Toteutus ja testaus, Muut potilasasiakirjat Käyttöliittymän ylläpito 3 Kela tullee laatimaan tarkan luettelon ominaisuusvaatimuksista ja järjestää liittyvien järjestelmien auditoinnin ja sertifioinnin. Yksityiskohtaiset auditoinnissa käytettävät vaatimusluettelot laaditaan KANTA-palvelun suunnitteluvaiheessa ja näiden pohjalta Kela toteuttaa testiympäristön toimintayksiköiden ja asiakastietojärjestelmien toimittajien käyttöön. lähde Vaatimusmäärittely/Kokonaisarkkitehtuuri 0.9, kappale 8 VAATIMUKSET ASIAKASTIETOJÄRJESTELMILLE 1.3 earkiston palveluprosessit Lähtökohtana earkiston käytölle on se, että earkistoa käytetään peruspotilastietojärjestelmien kautta. Ainoastaan arkistonhoitajilla ja järjestelmän ylläpitäjällä on suora käyttöliittymä earkistoon. Kansalaiselle rakennetaan myös Web-käyttöliittymä earkistoon ja ereseptitietokantaan. Perusjärjestelmien tulee tunnistaa käyttäjät ja hallita käyttöoikeudet sekä huolehtia omalta osaltaan lokitietojen ylläpitämisestä. Perusjärjestelmät tuottavat valtakunnallisten standardin (SOAP 1.2, HL7v3, CDAr2, v3 Messaging, Medical Records, HL7 CDAr2, DICOM 2004, ISO ) mukaiset asiakirjat

7 7 sähköisesti allekirjoitettuna ja hakevat earkistossa ylläpidettävien hakutietojen ja potilaan antamien suostumusten mahdollistamia potilaan potilaskertomusasiakirjoja. Kansallisissa määrityksissä (v. 0.8) on kuvattu earkiston pää- ja tukiprosessit seuraavasti: Asiakirjan luonti asiakirjan perustaminen asiakirjan rekisteröiminen asiakirjan arkistointi asiakirjan korjaus sisällöllisten tietojen korjaus suostumusasiakirjan luonti suostumuksen antaminen käyttörajoituksen tekeminen Asiakirjan käyttö asiakirjojen haku asiakirjojen nouto suostumusasiakirjan käyttö Asiakirjojen hallinta asiakirjojen hävittäminen asiakirjan korjaus hallinnollisten tietojen korjaus jne Tukiprosessit käyttäjän tunnistaminen käyttöoikeuksien hallinta sähköinen allekirjoitus loki- ja valvonta lokitietojen kirjaaminen, lokitietojen käyttö koodistojen käyttö viestinvälitys 1.4. Ydintiedot Perusjärjestelmien tuottamien asiakirjojen standardoinnista on noudatettava STM:n opasta Ydintietojen, otsikoiden ja näkymien toteuttaminen sähköisessä potilaskertomuksessa (versio ). Valtakunnallisessa hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishankkeessa ( ) on toteutettu em. oppaan versiota. Näiden määritysten mukaiset muutokset hoitotyön kirjaamisessa toteutetaan yhteistyössä eri järjestelmätoimittajien kanssa uusien versioihin ja ne toimitetaan hankeosapuolten käyttöön vaiheittain vuosien aikana. Toteutusten yhteydessä käydään läpi oppaaseen xx tulleet muutokset ja arvioidaan mahdolliset muutostarpeet. CDA R2 - määritykset täydentyvät mm. hoitotyön, päivystyksen ja synnytyskertomuksen osalta vuoden 2007 aikana. Kansallisten määritysten mukaan (STM 2006) hoitotyön ydintietoja ovat hoidon tarve, hoitotyön toiminnot, hoidon tulokset, hoitoisuus ja hoitotyön yhteenveto. Hoitotyön sisällön kirjaaminen hoitoprosessin eri vaiheissa tapahtuu luokituksesta valittavalla luokalla, jota täydennetään vapaalla tekstillä.

8 Hoidon tarve on hoitotyön henkilöstön laatima kuvaus potilaan terveydentilaan liittyvistä, jo olemassa olevista tai tulevaisuudessa mahdollisista ongelmista, joita voidaan poistaa tai lievittää hoitotoimintojen avulla. (Ensio & Saranto 2004) Potilaskertomukseen kirjataan hoidon kannalta merkittävät hoidon tarpeet. Hoidon tarpeen lisämääreitä ovat diagnoosin tila (diagnoosin varmuusaste ja pysyvyys), joista kutakin käytetään silloin kun se on potilaan hoidon kannalta mielekästä. Hoitotyön toiminnot kuvaavat potilaan hoidon suunnittelun ja toteutuksen. (Ensio & Saranto 2004) Potilaskertomukseen kirjataan hoidon kannalta merkittävät hoitotyön toiminnot. Hoidon tulokset kuvaavat potilaan tilassa tapahtuneita muutoksia (Ensio & Saranto 2004). Hoitotyön tarpeen perusteella odotettuja ja/tai toteutuneita tuloksia eli potilaan tilaa voidaan arvioida eritasoisilla asteikoilla. Karkea arviointi voi tapahtua esimerkiksi kolmiportaisella asteikolla: parantunut (improve), ennallaan (stabilize) tai huonontunut (deteriote) (Saba 2002). Hoidon tarvetta ja toteutusta kirjattaessa tulee voida käyttää erilaisia mittareita kuten VAS eli kipumittari, painehaavaumamittari ja GAF. Käytettävistä mittareista tulee jatkossa päästä sopimukseen. Hoitoisuudella tarkoitetaan eri potilasryhmien tarvitseman hoidon määrän ja vaativuuden määrittelyä laadun arvioimiseksi, henkilöstön mitoittamiseksi ja/tai hoitotyön kustannusten selvittämiseksi (Partanen 2002). Potilaan hoitoisuus kuvaa hoitajan arviota potilaan hoidon tarvetta vastaavasta hoitotyön työpanoksesta. Potilaiden hoitoisuuden arviointi tapahtuu sitä varten kehitetyn hoitoisuusluokitusmittarin avulla. Luokittelu tapahtuu potilaan yksilöllisestä välittömästä ja välillisestä toteutuneesta hoidosta laadukkaan hoidon kriteereiden perusteella joko kerran vuorokaudessa tai työvuorokohtaisesti. Hoitoisuusluokituksen tarkoituksena on määritellä, kuinka paljon hoitohenkilökuntaa tarvitaan, jotta voidaan vastata potilaiden hoidon tarpeeseen. Hoitoisuuden arviointi on osa hoitoprosessia. Hoitoisuusluokituksella saatua tietoa voidaan hyödyntää kustannuslaskennassa ja hoidon laadun arvioinnissa. Hoitotyön yhteenveto koostetaan hoitojakson kannalta keskeisistä hoitotyön ydintiedoista ja sitä voidaan hyödyntää potilaan jatkohoitopaikkaan lähetettävässä hoitopalautteessa sekä seuraavilla hoitojaksoilla. Kun kirjaamisessa käytetään tarve ja toimintoluokituksia sekä erilaisia arviointiasteikkoja ja mittareita, voidaan yhteenvetoon siirtää automaattisesti jo kirjattua tietoa ja muokata sitä tarpeen mukaan. (STM 2006) 8

9 9 2 Hankkeen kuvaus ja sisältö 2.1 Lähtökohdat ja yleiskuvaus Hankkeen tarkoituksena on määritellä kansallisesti yhtenäiset hoitotyön ydintietojen rakenteiset, luokitellut sisällöt ja hoitotyön johtamisen perustiedosto sekä testata määrittelyjen mukaista hoitotyön kirjaamista ja tietosisältöjä, arvioida niiden käytettävyyttä ja toimivuutta eri järjestelmissä yhteistyössä Klusterihankkeiden kanssa. Tarkoituksena on myös tukea partneriorganisaatioita määritysten mukaisen hoitotyön kirjaamisen käyttöönoton koulutuksessa. Lisäksi tarkoituksena on määritellä valtakunnallisen benchmarking toiminnan keskeiset tunnusluvut sekä tuottaa edellytykset tietojen tuottamiselle, hyödyntämiselle ja tietojen perusteella käynnistettävien kehittämisprosessien tukemiselle. (Stakesin hoitotyön bechmarking hanke) Hankkeessa tullaan hyödyntämään Valtakunnallisen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin ( ) hankkeen arviointeja ja loppuraporttia. Käynnissä olevassa hankkeessa testataan laajasti eri erikoisaloilla (110 pilottiyksikköä) ja 8:ssa eri järjestelmässä suomalaisen hoidon tarveluokituksen (SHTaL versio 1.0) ja suomalaisen hoitotyön toimintoluokituksen (SHToL versio 1.2) käyttöä hoitotyön ydintietojen sisältöjen rakenteistamisessa. Luokitusten sisältöjä ja käytettävyyttä arvioidaan huhti - toukokuussa 2007 laajalla kyselyllä, joka osoitetaan kaikille yli 6 kk luokituksia käyttäneille hoitotyöntekijöille (N= n.1000). Arvioinnin tulokset julkaistaan syksyllä 2007 ja luokitusten versiopäivityksestä päätetään tässä hankkeessa. Hoidon tuloksia tai potilaan tilaa voidaan arvioida kansallisten määritysten mukaan eritasoisilla mittareilla. Hoitotyön yhteenveto koostetaan hoitojakson kannalta keskeisistä ydintietoista. Valtakunnallisessa hoitotyön sähköisen dokumentoinnin hankkeessa näitä ydintietoja ei ole saatu tämän muotoisena käyttöön järjestelmissä, jolloin niiden käyttöä ole voitu myöskään testata tuotannossa. Näiden ydintietojen, hoidon tulokset ja hoitotyön yhteenveto, rakenteinen ja luokiteltu määrittely tehdään yhteistyössä partneriorganisaatioiden kanssa. Järjestelmiin vienti ja niiden käytön testaus sekä arviointi tehdään tässä hankkeessa yhteistyössä partneriorganisaatioiden ja järjestelmätoimittajien kanssa. Hoitoisuus ydintieto on muodostettu valtakunnallisessa hoitotyön sähköisen dokumentoinnin hankkeessa OPC- mittarin avulla. Se on integroitu syksyllä 2006 yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa ESKO-järjestelmään siten, että luokitellusti kirjattua tietoa voidaan hyödyntää hoitoisuuden mittaamisessa. Käytännön kokemukset ovat olleet myönteisiä. Tässä hankkeessa hoitoisuusmittari viedään myös muihin järjestelmiin yhteistyössä partneriorganisaatioiden ja järjestelmätoimittajien kanssa. Monissa organisaatioissa on käytössä oleva Rafaela-järjestelmä. Se sisältää OPC-mittarin lisäksi PAONCIL-mittarin (professionaalinen arviointi opitmaalisesta hoitoisuustasosta) ja hoitajaresurssitiedoston. (Fagerström & Rauhala 2003.) Hoitotyön ydintietoa hoitoisuus tulisi voida hyödyntää Rafaelan yhtenä mittarina, johon lisätään tarvittavat organisaatiokohtaiset tiedostot. Perusterveydenhuollossa on käytössä toimintakykymittareita (esim. RaVa, Rai), joiden käyttöä hoitotyön kirjaamisen yhteydessä tullaan myös arvioimaan ja mahdollisesti testaamaan. Hoitotyön johtamisessa tarvittavien tietojen määrittelytyötä on aloitettu valtakunnallisessa hoitotyön hankkeessa syksyllä Tässä hankkeessa jatketaan tätä määrittelytyötä ja pyritään

10 10 muodostamaan valtakunnallinen hoitotyön johtamisen perustiedosto. Lisäksi testataan tilastojen ja raporttien saatavuutta eri järjestelmistä. Osana tämän hankesuunnitelman kuvaamaa hanketta toimii Stakesin vuonna 2006 käynnistämä hoitotyön benchmarking hanke. Siinä kehitetään valtakunnallinen hoitotyön benchmarking järjestelmä eli tuotetaan ja pilotoidaan edellä mainituille hoitotyön johtamisen perustiedostolle rakentuvat, valtakunnallisesti keskeiset indikaattorit. Hankkeeseen osallistuvat: Yo-sairaalat (Oberon/Miranda) Helsinki, Kuopio, Tampere, Turku (Pegasos) Etelä-Karjalan shp, Etelä Pohjanmaan shp, Etelä-Savon shp, Itä-Savon shp, Kanta Hämeen shp, Keski-Suomen shp ja Kymenlaakson shp ja Mikkelin sosiaali- ja terveyspalvelut ja Riihimäen terveyskeskusten ky (Effica) Kainuun maakunta ky (Effica ja Pegasos) Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin shp (Esko) Pohjois-Karjalan sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen ky (Healthnet, Mediatri, Effica ja Pegasos) Invalidisäätiö/ Sairaala Orton (TT2000+). Satakunnan shp Hanketta hallinnoi ja koordinoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Hanke toteutetaan välisenä aikana. 2.2 Tavoitteet 1. Määritellä kansallisiin ydintietomäärityksiin perustuva yhtenäinen rakenteinen ja luokiteltu hoitotyön kirjaamisen perustiedosto, testata sitä yhteistyössä Klusterihankkeiden kanssa ja kouluttaa henkilöstöä ennen uusien versioiden käyttöönottoa. Painopisteinä ovat hoidon tulosten ja hoitotyön yhteenvedon sisältöjen määrittely. Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen on osa moniammatillista hoitokertomusta. Periaatteena on, että yhteisesti tarvittava tieto kirjataan kerran ja se on kaikkien ammattiryhmien nähtävissä ja käytettävissä. 2. Määritellä kansallisesti yhtenäiset hoitotyön johtamisen perustiedot organisaatio ja kliinisen hoitotyön tasolla ja testata tilastojen ja raporttien saatavuutta. 3. Valtakunnallisen tason indikaattoreiden määritteleminen tapahtuu Stakesin hoitotyön benchmarking hankkeen toimesta. Kyseissä hankkeessa on kaksi tavoitetta: a) hoitotyön keskeisten valtakunnallisten indikaattoreiden tuottaminen, pilotointi ja arviointi b) hoitotyön benchmarking toiminnan palautejärjestelmän ja keskinäisten vertailumahdollisuuksien luominen sekä kehittämisprosessien tukijärjestelmien suunnittelu (ks. liite 2)

11 11 Klusterihankkeiden liittymät tähän hankkeeseen: Yo-sairaaloiden hanke (Miranda/Oberon): Suunnittelu- ja määritystyötä tehdään vuonna 2007 yo-sairaaloiden jo muodostamassa moniammatillisessa työryhmässä alkaa määritystyön toteutus ja testaukset ovat koulutukset ja käyttöönotot. Kaisa-hanke: Esko-järjestelmässä on kansallisten määritysten mukaisesti kehitetty hoitotyön kirjaamisalusta käytössä. Järjestelmään tullaan tekemään muutoksia sen mukaisesti, miten tämä hanke tulee tarvittavia muutoksia määrittelemään. Pegasos-klusteri: Tavoitteena on toteuttaa kansallisessa hoitotyön-hankkeessa valmistuvat määritykset Pegasokseen ja siihen liittyvään standardiselaimeen ja sen edustakantaan. Pegasos-klusterihankkeen vaiheessa 3 toteutetaan kansallisen hoitotyön -hankkeen määritysten mukaiset toteutukset. Määritysten, jotka tehdään yhdessä asiakasryhmien ja hoitotyön hankkeen edustajien kanssa, on tarkoitus valmistua kevään 2007 aikana ja ne tulee toteuttaa ennen earkistoon liittymistä. Tehtävä toteutusaikataulu vastuuhenkilö Lopputulos Vaatimusmäärittely Toukokuu syyskuun puoliväli 2007 Hoitotyön hanke: Kaarina Tanttu WM-data: Seppo Dokumentti, jossa kuvattu Pegasokseen/ stadardiselaimeen tarvittavat muutokset ja tarjous toteutuksesta Tarvittavien muutosten suunnittelu ja toteutus Syyskuun puoliväli joulukuu 2007 Karhunen WM-data WM-datan oma testaus Tammi maaliskuun puoliväli 2008 WM-data Asiakkaiden testaus Toukokuu 2008 Tuija Manninen Anita Kaleva Toteutuksen lopputulos: vaatimusmäärittelyssä hyväksyttyjen muutokset sisältävä Pegasos/Stadardiselain/Edustakanta Testipöytäkirja Testaussuunnitelma Testauksen loppuraportti, jossa myös Hoitotyön hankkeen näkemykset kirjattu. Proxit-konsortiohanke (Effica): Sairauskertomuksen kehittämisestä vastannut työryhmä on priorisoinut etenemisen vuoden 2007 loppuun saakka. Määrittelyt koskevat myös perusterveydenhuollon Effica Kertomusta. Hoitotyön lehdillä noudatetaan tässä hankkeessa kehitettävää otsikkomäärittelyä. Effican hoitokertomusta täydennetään jatkossa HoiDok -hankkeen tuottamilla tietosisällöillä hoitoyhteenvedon ja hoitoisuusluokituksen avulla sekä tilastointi- ja raportointityökaluilla. Proxit- hankkeeseen perustetaan tätä tarkoitusta varten oma pienryhmä, johon kutsutaan HoiDok- hankkeen edustaja yhdysjäseneksi. Klusterihankkeiden kanssa yhteistyössä tehtyjen toteutusten myötä on myös mahdollista testata Kelan ylläpitämää earkistoa.

12 Lopputulokset STM edellyttää, että seuraavat asiat on tehty : Tietosisällön yhdenmukaisuus tarvittavin osin otsikot, rakenteiset ydintiedot, luokitukset Käyttäjän tunnistus ja käyttöoikeuksien hallinta CDA R2 ja DICOM-muotoisten asiakirjojen luonti- ja käsittely Potilasasiakirjojen lisäksi mm. suostumus-, kielto-, varmenne- ja luovutusasiakirjat Asiakirjojen OID-yksilöinti Palvelukokonaisuuksien luonti ja hallinnointi Asiakirjojen tallennus arkistoon Keskeneräisten asiakirjojen rekisteröinti Keskeneräisten asiakirjojen luovutus Asiakirjojen sähköinen allekirjoitus (henkilökohtainen ja ohjelmallinen) Asiakirjojen arkistohaku (nykyisten hakutoiminnallisuuden laajentaminen) Arkistosta haettujen tietojen käsittely Arkistohakujen kirjaaminen asiakasjärjestelmän käyttölokiin Luovutuspyynnöllä saatujen kopioiden poisto potilastietojärjestelmästä KANTA-määrittelyn sisältämien standardien tuki: CDA R2, DICOM, HL7 v.3, web services, jne. Näistä valtakunnallisesti määritellyistä lopputuloksista tietosisältöjen yhdenmukaisuus tarvittavin osin (otsikot, rakenteet, ydintiedot ja luokitukset) toteutetaan tässä hankkeessa hoitotyön osalta. Tämän hankkeen lopputulokset: Tehtävä Lopputulos Huomioitavaa Sopimukset Partneriorganisaatioiden ja VSSHP:n välinen sopimus hankkeen toteuttamisesta, hallinnoinnista ja kustannusten jaosta. Hoitotyön muutokset Hankkeen päättäminen 1. Hyväksytty hoitotyön perustiedosto ja vaatimusmäärittely (Tietosisällön yhdenmukaisuus tarvittavin osin; otsikot, rakenteiset ydintiedot, luokitukset). 2. Asiakastestit (testiympäristössä) ja käytettävyyden arviointi ja sen perusteella versioiden hyväksyntä. 3. Suunnitelmat partneriorganisaatioiden kanssa versioiden käyttöönotoista ja koulutuksesta. 4. Hyväksytty hoitotyön johtamisen perustiedosto. Tilastojen ja raporttien saatavuus testattu. 5. Hoitotyön benchmarking toiminta suunniteltu, rakennettu ja testattu sekä tuotantoon siirtymisen edellytykset tuotettu. 6. Hankearvioinnin tulokset käytettävissä. Loppuraportti Stakesin benchmarking hankkeen vastuulla.

13 Hankkeen vaiheet, menetelmät ja resurssit suunnitelma TAVOITTEET MENETELMÄT AIKA- TAULU Hoitotyön perustiedoston määrittely, testaus, käyttöönotto ja koulutus: 1 Kansallisesti yhtenäiset hoitotyön tiedot a) Hoitotyön luokitusten käytöstä sopiminen Valtakunnallisen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämsihankkeen arviointitulosten perusteella b) Hoitotyön yhteenvedon määrittely c) Hoidon tulokset-mittareiden tarkempi määrittely c) Hoidon tulokset-mittariston ja hoitotyön yhteenvedon järjestelmiin vienti ja testaus d) OPC-hoitoisuusmittarin järjestelmiin vienti ja testaus e) Muiden hoitoisuus-mittareiden ja toimintakyky-mittareiden käytöstä sopiminen ja testaus e) Kansallisesti yhtenäisen hoitotyön rakenteisen kirjaamisen koordinointi RESURSSIT / Partneriorganisaatio Työryhmätyöskentely: 1 yhdyshlö /partneriorganisaatio, n. 2 viikkoa Työryhmätyöskentely: 1 yhdyshlö /partneriorganisaatio, n. 2 viikkoa Testauksissa 1 yhdyshlö per partneriroganisaatio, n.1 viikko Testauksissa 1 yhdyshenkilö per partneriroganisaatio, n.1 viikko 0,5 Koordinaattori / vuosi / Klusteri (sovitaan erikseen) 2 Kansallisesti yhtenäiset hoitotyön johtamisen tiedot e) Hoitotyön kirjaamisen koulutus versiopäivitysten yhteydessä Kouluttaja(t) / Partneriorganisaatio/ vuosi Hoitotyön johtamisen perustiedoston määrittely 2008 Asiantuntijapalveluna Tilastojen (ja raporttien) saatavuuden testaus eri järjestelmistä Asiantuntijapalveluna 3 Valtakunnalliset Indikaattoreiden tuottaminen ja testaus hoitotyön vertailutiedot 4 Tavoitteiden toteutumisen arviointi Hoitotyön benchmarking - toiminnan palautejärjestelmän ja keskinäisten vertailumahdollisuuksien luominen sekä kehittämisprosessien tukijärjestelmän suunnittelu a) Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen toimivuutta ja käytettävyyttä arvioidaan yhteistyössä järjestelmätoimittajien kanssa. b) Hoitotyön tietojen hyödynnettävyys hoitotyön päätöksenteossa ja johtamisessa c) Hoitotyön tietojen hyödynnettävyys hoitotyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa d) Hoitotyön yhteenvetotietojen hyödynnettävyys potilaan jatkohoidon ja koko palvelutapahtuman näkökulmasta e) Valtakunnallisten hoitotyön vertailutietojen hyödennettävyys vertailukehittämisen näkökulmasta (pilotti) Stakesin hoitotyön benchmarking - hanke Stakesin hoitotyön benchmarking - hanke Järjestelmäkohtaisesti sovitut käyttäjät ja Klusterihankkeiden edustajat Asiantuntijapalveluna Stakesin hoitotyön benchmarking - hanke

14 Kustannukset Hankekustannukset muodostuvat eri työryhmiin ja hoitotyön kirjaamiskoulutukseen irrotettavista henkilöresursseista ja matkakustannuksista. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä Haettava valtionavustus on Kustannukset jakaantuvat vuosille seuraavan taulukon mukaisesti. KOKO HANKE yhteensä Kokonaiskustannukset Oma osuus Valtion osuus Kustannusten laskennassa on käytetty alla olevaa keskimääräistä laskentamenetelmää. KESKIMÄÄRÄISET KOKONAISKUSTANNUKSET / PARTNERIORGANISAATIO (josta 50 % omarahoitusosuus ja haettava valtionavustus 50 %) Henkilöstökustannukset Matkakustannukset * Yhteisiä kustannuksia ( = asiantuntijapalvelut + hankehallinnointi) Yhteensä * Matkakustannukset vaihtelevat organisaatioittain (kokouksia 3-4 / vuosi), kokouspaikkana Helsinki Organisaatioiden koosta riippuen hankkeeseen irrotettavien henkilöresurssien ja omarahoitusosuuksien määrät vaihtelevat. Hankkeen kustannukset muodostuvat organisaatioiden henkilöstöresursoinnista hanketta varten eli hankkeen suurimmat kustannukset muodostuvat noin 49 henkilötyövuoden kustannuksista. Stakesin hoitotyön benchmarking hankkeen kustannukset vuosina ovat yhteensä ja muodostuvat lähinnä indikaattoreiden kehittämiseen, pilotointiin ja tuottamiseen liittyvistä palkkakustannuksista ja asiantuntijapalveluista. Stakes laskuttaa VSSHP:ltä toteutuneet kokonaiskustannukset sovitusti eriteltyinä. Vuositasolla kokonaiskustannukset jakaantuvat seuraavasti: : Organisaatiokohtaiset kustannukset tarkemmin liitteessä. (liite 1) Maksuliikenteestä, kirjanpidosta ja valtionavustustilityksistä vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky. Osallistuvat organisaatiot laskuttavat ensin VSSHP:ltä hankesuunnitelman mukaiset kokonaiskulut, jonka jälkeen VSSHP laskuttaa vastavuoroisesti omarahoitusosuuden organisaatioilta vuodelta hankerahoitussopimuksen mukaisesti; Organisaatiot toimittavat VSSHP:lle toteutuneet kokonaiskustannukset eriteltynä, joista VSSHP maksaa hankesuunnitelman mukaisen valtionrahoitusosuuden.

15 15 3 Hankkeen organisointi 3.1. Hankeorganisaatio Koordinointi Pokanen-ryhmä Johto-/ohjausryhmä Hankehallinnointi, VSSHP Hankeryhmä hankejohto + järjestelmäkohtaiset koordinaattorit -käyttää tarvittaessa asiantuntijoita Järjestelmäkohtaiset työryhmät Nimettyjen organisaatioiden testaus ja käyttöönotto projektiryhmät Hoitotyön johtamisen työryhmä Stakesin benchmarking - hanke Hanketta koordinoi ja valvoo STM:n asettama ja koordinoima Pokanen-työryhmä. Hankkeen johto/ohjausryhmä muodostuu hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden, STM:n, STAKES:in, lääninhallitusten, ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen edustajista. Hankkeen hallinnoijana toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, joka vastaa hankkeen erillisestä kirjanpidosta ja valtionavustusselvitysten tekemisestä sekä huolehtii hallinnoinnin ja valtionavustuksen käytön valvonnan järjestämisestä sekä yhteydenpidosta hankkeen rahoittajalle. Hankeryhmä vastaa hankesuunnitelman mukaisesta toteutuksesta kukin omalta tehtäväalueeltaan ja huolehtii järjestelmäkohtaisen toteutuksen ja koulutuksen yhteneväisyydestä. Hanketyöryhmään kuuluvat hankejohtaja ja -sihteeri sekä johto/ohjausryhmän nimeämät järjestelmäkohtaiset koordinaattorit. Hankeryhmä voi käyttää työssään asiantuntijoita. Hankeryhmän puheenjohtajana toimii hankejohtaja. Hanke jakautuu neljään klusterikohtaiseen (Miranda-käyttäjät, Effica-käyttäjät, Pegasoskäyttäjät, Esko-käyttäjät) työryhmään. Nämä neljä ryhmää muodostuvat järjestelmäkohtaisista koordinaattoreista ja osallistuvien organisaatioiden nimeämistä yhdyshenkilöistä. Järjestelmäkohtaisten työryhmien tehtävänä on osallistua hoitotyön ydintietojen sisältöjen määrittelytyöhön ja käyttäjien kouluttamiseen. Järjestelmätoimittajien viedessä kansalliset määritykset tuotantoon versiopäivitysten yhteydessä, osallistuu tämän hankkeen partneri-

16 16 organisaatioiden järjestelmäkohtaiset koordinaattorit ja nimetyt yhdyshenkilöt testauksiin, käytettävyyden ja toimivuuden arviointiin. Klusterikohtaisten työryhmien toiminnasta vastaa hankeryhmä. Partneriorganisaatioiden nimeämät yhdyshenkilöt toimivat myös uusien versioiden käyttöönoton kouluttajina omissa organisaatioissaan. Kaikki yhdyshenkilöt osallistuvat hanketyöryhmän kokouksiin 2-3 kertaa vuodessa. Lisäksi hankkeessa on hoitotyön johtamisen työryhmä, jonka jäsenet nimeää johtoryhmä. Stakesin hoitotyön benchmarking hankkeessa toimii projektiryhmä, jossa on nimetyt jäsenet pääkaupunkiseudun kunnista, Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta, Kanta Hämeen sairaanhoitopiiristä, Kuntaliitosta, Sosiaali ja terveysministeriöstä ja Stakesista. Lisäksi tämän hankesuunnitelman kuvaaman hankkeen johtaja on projektiryhmän jäsen. Ryhmien kokouksista laaditaan muistiot. Hankkeen sisäinen raportointi eri ryhmien kesken tapahtuu toimitettavien muistioiden, raporttien, sähköpostin ja hankkeen ekstranet-sivuston avulla. Käyttäjätunnuksin suojatussa sivustossa on nähtävissä koko hankkeen dokumentit Yhteistyön osapuolet ja vastuut Hankkeen hallinnoija on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Hallinnoijan vastuulla ovat mm seuraavat asiat: Valtionapuhakemukseen liittyvien hallinnollisten asioiden hoitaminen. (mm. aloitusilmoitus, valtioapuselvitys, talouden ohjaus ja seuranta, dokumentointi) nimeää hankkeelle hankejohtajan valmistelee hankesuunnitelman valmistelee hankkeesta tehtävät sopimukset yhteistyössä partneriorganisaatioiden kanssa valmistelee ohjausryhmän ja hankeryhmän asiat ja laatii näiden muistiot vastaa tiedottamisesta ja tiedonkulusta sovitun yhteydenottokartan mukaisesti vastaa hankkeen dokumentoinnista koordinoi hanketta Partneriorganisaatioiden vastuulla ovat mm seuraavat asiat: nimeää tarvittavat resurssit hankkeeseen omalta osaltaan ja huolehtii resurssien vastuuttamisesta osallistuu hankkeen yhteisten osuuksien toteutukseen erikseen laadittavan suunnitelmien mukaan huolehtii hankkeen kirjanpidosta oman organisaationsa osalta hankkeessa sovittujen ohjeiden mukaisesti luovuttaa tarvittavan materiaalin ja tiedon projektiorganisaation käyttöön vastaa tiedottamisesta ja tiedonkulusta omassa organisaatiossaan nimeää järjestelmien testauksessa tarvittavat resurssit

17 17 Stakesin hoitotyön benchmarking hankkeen vastuulla ovat mm. seuraavat asiat: nimeää omalle hankkeelleen projektipäällikön ja projektiryhmän ja osoittaa muut tarvittavat resurssit vastaa oman hankkeensa hallinnoimisesta ja lopputuloksesta huolehtii oman hankkeensa kirjanpidosta tässä hankkeessa sovittujen ohjeiden mukaisesti luovuttaa tarvittavan materiaalin ja tiedon tämän hankkeen projektiorganisaation käyttöön vastaa oman hankkeensa tiedottamisesta ja tiedonkulusta tämän hankkeen hallinnoijan ja oman organisaation suuntaan 4 Hankkeen arviointi Hoitotyön sähköistä kirjaamista arvioidaan yhteistyössä järjestelmätoimittajien kanssa toimivuuden ja käytettävyyden näkökulmasta. Hoitotyön kirjaamisen rakenteisten tietojen sisältöä arvioidaan seuraavista näkökulmista: tietojen hyödynnettävyys hoitotyön päätöksenteossa ja johtamisessa tietojen hyödynnettävyys hoitotyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa hoitotyön yhteenvetotietojen hyödynnettävyys potilaan jatkohoidon ja koko palvelutapahtuman näkökulmasta Valtakunnallisessa hoitotyön benchmarking- hankkeessa (Stakes) arvioidaan tuotettujen vertailutietojen pilotointia seuraavista näkökulmista: vertailutietojen tuottamisen tekninen toimivuus (tiedon saatavuus, saatavan tiedon luotettavuus, tiedon jatkojalostus ja indikaattoreiden tuottaminen) indikaattoreiden käytettävyys vertailukehittämisen näkökulmasta Hoitotyön benchmarking toiminnan jatkokehittäminen perustuu pilotoinnista saataville tuloksille. 5 Riskien ja muutosten hallinta Hankkeen ajan ja kaikilla hankeorganisaation tasoilla toimitaan aktiivisesti syntyvien riskien minimoimiseksi ja hallitaan mahdollisesti syntyvät riskitilanteet. Hankeryhmä tekee toimenpideehdotukset riskien minimoimisesta ohjausryhmälle. Stakesin hoitotyön benchmarking hankkeen keskeisimmät riskit liittyvät indikaattoreiden tuottamisessa tarvittavien tietojen saamiseen ja laatuun sekä indikaattoreiden tuottaman tiedon relevanttiuteen ja hyödyntämiseen. Muutoksilla tarkoitetaan hankkeen osittaista tai kokonaista uudelleen asettamista tai hankkeen lopputulosten ominaisuuksien vaihtamista. Kaikki hyväksytyt asiakirjat kuuluvat muutosten hallinnan piiriin.

18 18 Hankeryhmä käsittelee hankkeen aikaiset työpaperien muutokset ja tarkennukset. Dokumentit hallitaan versionumeroinnin avulla. Hankeryhmä: hyväksyy/hylkää muutoksen/lisätyön arvioi muutoksen /lisätyön vaikutukset hankkeen aikatauluun ja kustannuksiin jos em. vaikutuksia ei ole, toimeenpanee muutoksen/lisätyön jos on, valmistelee asian johtoryhmän käsittelyä varten Johto/ohjausryhmä: päättää toimenpiteistä, niiden muutos-/lisätöiden osalta, jotka tulevat aiheuttamaan aikataulun tai kustannusten ylityksen suunnitellusta. 6 Tiedottaminen Hankkeen tiedotuksesta ulkopuolisille tahoille, esim. lehdistöön vastaa hankeryhmä. Kaikki STM:n rahoittamat klusterhankkeet rahoittavat yhteisen viestintäjohtajan, jonka tehtävänä on valtakunnallinen tiedottaminen. STM:öön ja sen alaisuudessa toimivaan Pokanen-ryhmään raportoinnista vastaa hankejohtaja. Keskitetty tiedottaminen partneriorganisaatioihin päin hoidetaan hankeryhmän toimesta hankejohtajan valmistelusta. Tiedotuksesta partneriorganisaatioissa vastaavat nimetyt yhteyshenkilöt. Stakesin benchmarking hanke nimeää tiedottamisen vastuutahot. Stakes tiedottaa hankkeesta sekä oman viestintästrategiansa ja tiedotuskäytänteidensä mukaisesti että integroituna tämän hankkeen tiedottamiseen. 7 Dokumentointi Hankejohtaja ja hankekoordinaattorit vastaavat hankkeen dokumentoinnista. Stakesin hoitotyön benchmarking hankkeen dokumentoinnista vastaa projektipäällikkö. Dokumentit tallennetaan projektikansioon, jota ylläpidetään VSSHP:n ekstranetissä: osoite ja tunnukset: Asiakirjat tuotetaan pääsääntöisesti Microsoft Office -ohjelmistolla ( Word, Excel, Powerpoint). Stakesin hoitotyön bbenchmarking ryhmä tuottaa oman raporttinsa, joka liitetään osaksi tämän hankkeen projektikansiota.

19 19 Lähteet Fagerström, Lisbeth ja Auvo Rauhala Finnhoitoisuus hoitotyön bechmarking. Projektin loppuraportti Helsinki:Suomen Kuntaliitto. Ensio, Anneli ja Kaija Saranto Hoitotyön elektroninen kirjaaminen. Espoo: Silverprint. Partanen, Pirjo Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 99. Kuopio. STM Opas. Ydintietojen, otsikoiden ja näkymien toteuttaminen sähköisessä potilaskertomuksessa. Versio Saba, VK Nursing Classifications: Home Health Care Classification System (HHCC): An Overview. Online Journal of Issues in Nursing, 7 (3),9. Liite 1

20 20 KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN Kokonaiskustannukset organisaatioittain YHTEENSÄ Omarahoitusosuus 1 VSSHP PSSHP KYMSHP EKSHP PKSSK TURKU TK KUOPIO TK PPSHP (ei rahoitusosuutta, erillinen sopimus asiantuntijapalveluiden käytöstä) 9 ESSHP MIKKELI TK ISSHP EPSHP K-SSHP RIIHIMÄKI TK KANTA-HÄMEEN SHP LSHP KAINUU TAMPERE TK HUS PSHP HELSINKI TK Satshp JULKINEN RAHOITUS YHTEENSÄ INVALIDISÄÄTIÖ STAKES valtionosuus 100% YHTEENSÄ

21 21 Kustannusten jakautuminen organisaatioittain vuonna 2007 KUSTANNUSTEN 2007 Kokonaiskustannuks Valtionavustus JAKAUTUMINEN Oma osuus VSSHP Henkilöstökulut proj.joht. 12 vk, proj.siht. 4 vk Matkustus- ja majoitus Yhteensä EPSHP/SEINÄJOEN KS Henkilöstökulut koordinaattori 6 kk Matkustus- ja majoitus Yhteensä K-SSHP/ KS Jyväskylä Henkilöstökulut sh/yhdyshlö 2 viikkoa Matkustus- ja majoitus Yhteensä SATSHP Henkilöstökulut sh/yhdyshlö 3 viikkoa Matkustus- ja majoitus Yhteensä STAKES projektipäällikkö 6kk

22 22 Kustannusten jakautuminen organisaatioittain vuonna 2008 KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN Kokonaiskustannukset 2008 Valtionavustus ORGANISAATIOITTAIN Oma osuus VSSHP Henkilöstökulut Yhteensä PSSHP Henkilöstökulut Yhteensä Kymenlaakson shp Henkilöstökulut yhteensä Etelä-Karjalan shp PKSSK Henkilöstökulut Yhteensä TURKU TK Henkilöstökulut Yhteensä KUOPIO TK Henkilöstökulut Yhteensä PPSHP/OYS ESSHP/MIKKELI KS 2008 Henkilöstökulut yhteensä

23 KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN Kokonais- Valtion- ORGANISAATIOITTAIN kustannukset Oma osuus avustus MIKKELI perusterveydenhuolto 2008 Henkilöstökulut Yhteensä ISSHP/SAVONLINNAN KS Henkilöstökulut Yhteensä EPSHP/SEINÄJOEN KS 2008 Henkilöstökulut Yhteensä K-SSHP/ KS Jyväskylä Henkilöstökulut Yhteensä RIIHIMÄEN KUNTAYHTYMÄN TERVEYSKESKUKSET Henkilöstökulut Matkustus- ja majoitus Hallinnointikulut Yhteensä KHSHP Henkilöstökulut yhteensä LSHP (Rovaniemen ks) Henkilöstökulut Yhteensä KAINUUN MAAKUNTAYHTYMÄ Henkilöstökulut Matkustus- ja majoitus Yhteensä TAMPERE TK Henkilöstökulut Yhteensä INVALIDISÄÄTIÖ sairaala Orton Henkilöstökulut Yhteensä

24 KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN Kokonais- Valtion- ORGANISAATIOITTAIN kustannukset Oma osuus avustus HUS 2008 Henkilöstökulut Matkustus- ja majoitus Yhteensä PSHP Henkilöstökulut Yhteensä HELSINKI TK Henkilöstökulut Yhteensä SATSHP Henkilöstökulut Matkustus- ja majoitus Hallinnointikulut Yhteensä STAKES

25 25 Kustannusten jakautuminen organisaatioittain vuonna 2009 KUSTANNUSTEN 2009 Kokonaiskustannukse Oma osuus JAKAUTUMINEN VSSHP Henkilöstökulut Yhteensä PSSHP Henkilöstökulut Yhteensä Kymenlaakson shp Henkilöstökulut yhteensä Etelä-Karjalan shp Henkilöstökulut Yhteensä PKSSK Henkilöstökulut Yhteensä TURKU TK Henkilöstökulut Yhteensä KUOPIO TK Henkilöstökulut Yhteensä PPSHP (erillinen sopimus asiantuntijapalveluista) Valtionavustus ESSHP/MIKKELI KS 2009 Henkilöstökulut yhteensä

26 KUSTANNUSTEN Kokonais- Valtion- JAKAUTUMINEN kustannukset Oma osuus avustus MIKKELI perusterveyde 2009 Henkilöstökulut Yhteensä ISSHP/SAVONLINNAN KS Henkilöstökulut Yhteensä EPSHP/SEINÄJOEN KS Henkilöstökulut Yhteensä K-SSHP/ KS Jyväskylä Henkilöstökulut Yhteensä RIIHIMÄEN KUNTAYHTYMÄN TERVEYSKESKUKSET Henkilöstökulut Matkustus- ja majoitus Hallinnointikulut Yhteensä KHSHP Henkilöstökulut Yhteensä LSHP (Rovaniemen ks) Henkilöstökulut Yhteensä KAINUUN MAAKUNTAYHTYMÄ Henkilöstökulut Matkustus- ja majoitus Yhteensä TAMPERE TK Henkilöstökulut Yhteensä INVALIDISÄÄTIÖ sairaala Orton Henkilöstökulut Yhteensä

27 27 KUSTANNUSTEN Kokonaiskustannukset 2009 Valtionavustus JAKAUTUMINEN Oma osuus HUS Henkilöstökulut Matkustus- ja majoitus Yhteensä PSHP Henkilöstökulut Yhteensä HELSINKI TK Henkilöstökulut Yhteensä SATSHP Henkilöstökulut Yhteensä STAKES Yhteisesti jakaantuvat hankehallinnon kustannukset: HANKEHALLINTO yhteensä Henkilökustannukset Projektijohtaja Projektipäällikkö/sihteeri Palkat (sotut + lomakorv Materiaalit Palvelujen kustannukset Matkat ja majoitus Vuokrat YHTEENSÄ Asiantuntijapalvelut YHTEENSÄ

28 28 Liite 2 Stakes, hoitotyön benchmarking hanke Kehittämisen vaiheet Hoitotyön benchmarking -toiminnan edellytykset Pilotointi Tiedonkeruu 2-3 yksiköstä - tunnusluvut (muutama) - olemassa oleva aineisto Arviointi Hoitotyön benchmarking -toiminnan käynnistäminen Palautejärjestelmä - kehittämisprosessin käynnistyminen yksiköissä Palautejärjestelmä - kehittämisprosessin käynnistyminen yksiköissä Vertailun laajentaminen - keitä mukana - mitkä tunnusluvut Vertailun laajentaminen - keitä mukana - mitkä tunnusluvut

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hoitotyön ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hankkeen hallinnoijana Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri Kaarina Tanttu, projektipäällikkö

Lisätiedot

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Pegasos - klusteri Terveydenhuollon atk-päivät Turku 29.-30.5.2007 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

KANSALLISESTI YHTENÄINEN HOITOTYÖN SYSTEMAATTINEN KIRJAAMISMALLI JA SEN KÄYTTÖÖNOTTO

KANSALLISESTI YHTENÄINEN HOITOTYÖN SYSTEMAATTINEN KIRJAAMISMALLI JA SEN KÄYTTÖÖNOTTO Terveydenhuollon Atk-päivät 19 20.5.2008 Lahti, Sibeliustalo KANSALLISESTI YHTENÄINEN HOITOTYÖN SYSTEMAATTINEN JAAMISMALLI JA SEN KÄYTTÖÖNOTTO Kaarina Tanttu, Projektijohtaja, HTT, TtM VSSHP / Hallintokeskus

Lisätiedot

Fax Nimi Kansallisesti yhtenäiset hoitotyön tiedot hanke

Fax Nimi Kansallisesti yhtenäiset hoitotyön tiedot hanke Hakemus saapunut Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI [ ] ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [ ] ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [ ] LAPIN LÄÄNINHALLITUS [x] LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS

Lisätiedot

KanTa-kokonaisuus ja kunnat

KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa earkisto: kansallinen sähköinen arkisto- ja välityspalvelu potilasasiakirjoille eresepti ekatselu kansalaisen katseluyhteys omiin tietoihinsa perustuu lainsäädäntöön liittymisvelvoite

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an ATK-päivät 27.5.09 Sessio: Sähköinen asiointi Ilkka Winblad*, Päivi Hämäläinen**, Jarmo Reponen* *FinnTelemedicum Oulun yliopisto **Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Reseptit ja potilastiedot kansalaisten saataville

Reseptit ja potilastiedot kansalaisten saataville Reseptit ja potilastiedot kansalaisten saataville Terveydenhuollon atk-päivät 2007 Turku 29.5.2007 Markku Kiiski Kela KanTo -hanke Lait voimaan 1.4.2007 ja 1.7.2007 Laki sähköisestä lääkemääräyksestä Kela

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa

Lisätiedot

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014 Kanta-palveluiden käyttöönotto Psykologiliitto 15.4.2014 Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus ja hyödyntäminen VRK:n varmennepalvelut Valviran attribuuttipalvelu Valveri-rekisteri Lääketietokanta

Lisätiedot

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN?

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? Kauko Hartikainen Sähköiset tietojärjestelmät - apu vai uhka terveydenhuollossa? STAS ry:n seminaari 6.11.2008 PAPERINEN ARKISTO SORTUU DIGITAALISEN VALLANKUMOUKSEN

Lisätiedot

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri Kehittämispäällikkö Sinikka Ripatti HUS Tieto- ja lääkintätekniikan tulosalue Kehittämis- ja sovelluspalvelut Osapuolet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMINEN

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMINEN ATK - päivät 26.5.09 Jyväskylä VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMINEN Kaarina Tanttu HoiData - hanke Hankejohtaja, VSSHP kaarina.tanttu@tyks.fi VALTAKUNNALLISEN HOITOTYÖN HANKKEEN

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11. Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.2012 Kansallinen käyttöönoton tuki liittyjille Käyttöönoton käsikirja

Lisätiedot

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö FinCC; luokituskokonaisuus Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö anneli.ensio@uku.fi FinCC: Suomalainen hoidon tarveluokitus (SHTaL) v. 2.0 -- 2.01 Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus

Lisätiedot

Klusterihankkeet Kommenttipuheenvuoro. Sinikka Ripatti 19.5.2008 Terveydenhuollon atk-päivät Lahti

Klusterihankkeet Kommenttipuheenvuoro. Sinikka Ripatti 19.5.2008 Terveydenhuollon atk-päivät Lahti Klusterihankkeet Kommenttipuheenvuoro Sinikka Ripatti 19.5.2008 Terveydenhuollon atk-päivät Lahti Sisältö Tavoitteet ja tehtävä Klusterit Kansalliset toimijat Kansallisen hankkeen tilanne klusterien näkökulmasta

Lisätiedot

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5. Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.2006 Mikkeli Normatiiviset vaatimukset ja lähteet lait standardit julkaisut

Lisätiedot

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke Terveydenhuollon atk-päivät Mikkeli 29.-30.5.2006 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Kela kansallisena toimijana (KanTo) Erkki Aaltonen

Kela kansallisena toimijana (KanTo) Erkki Aaltonen Kela kansallisena toimijana (KanTo) 14.11.2006 Erkki Aaltonen 1 Missä ollaan nyt? Lait voimaan mahdollisimman pian ( 1.3.2007) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisestä asioinnista (HE 253/2006) Laki

Lisätiedot

HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI

HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI Hakemus saapunut Diaarinro Liite nro: 7 Hakemuksen vastaanottaja: [ ] ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [ ] ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [ ] LAPIN LÄÄNINHALLITUS [ ] LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [X] OULUN LÄÄNINHALLITUS

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

UNA-hanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely 1.9.2015-15.5.2016

UNA-hanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely 1.9.2015-15.5.2016 UNA-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely 1.9.2015-15.5.2016 Tavoite Tuottaa organisaatio- ja toimittajariippumaton vaatimusmäärittely asiakaslähtöisten ja

Lisätiedot

UNA-hanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely 24.5.2016

UNA-hanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely 24.5.2016 UNA-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely 24.5.2016 UNA-hankkeen tavoite ja aikataulu Tuottaa organisaatio- ja toimittajariippumaton vaatimusmäärittely asiakaslähtöisten

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen Terveysarkisto KanTa Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa 30.5.2007 Maritta Korhonen 24.03.2013 1 Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnettävälle tietoteknologialle asettaa erityisvaatimuksia

Lisätiedot

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio Kansallinen organisoituminen - KanTa-työnjako ja ohjausmalli Anne Kallio kehittämispäällikkö i äällikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset tiedonhallintahankkeet KanTa-palvelut eresepti earkisto ekatselu

Lisätiedot

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP 5.5.2015 Kiila yhteistyö Ari Pätsi 5.5.2015 Tavoitteita tulevaisuuden sote-palveluille ja tietojärjestelmille

Lisätiedot

KArkisto. - Kansallisen potilastietoarkistoliittymän testaaminen ja liittymismallin laatiminen. Terveydenhuollon Atk päivät 26.-27.5.

KArkisto. - Kansallisen potilastietoarkistoliittymän testaaminen ja liittymismallin laatiminen. Terveydenhuollon Atk päivät 26.-27.5. KArkisto - Kansallisen potilastietoarkistoliittymän testaaminen ja liittymismallin laatiminen Terveydenhuollon Atk päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Riitta Häkkinen KArkisto Projektipäällikkö Kuopion sosiaali-

Lisätiedot

Vuosi työtä yhdeksän sairaanhoitopiirin kesken

Vuosi työtä yhdeksän sairaanhoitopiirin kesken Vuosi työtä yhdeksän sairaanhoitopiirin kesken Hankejohtaja Markku Stenman Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29-30.5.2006 Effican jatkokehitys yhteisenä, kaikkia piiriä palvelevana kokonaisuutena Kehitetään

Lisätiedot

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET Pauli Kuosmanen Asiantuntijalääkäri Kuopion kaupunki Tietohallinto pauli.kuosmanen@kuopio.fi 15.5.2012 Terveydenhuollon Atk-päivät 1 TAUSTA KArkisto projekti 2008-2009

Lisätiedot

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro: Hoitotyön osuus moniammatillisessa hoitokertomuksessa Päivi Hoffrén, KYS 29.5 30.5.2007 ATK-päivät TURKU Päivi

Lisätiedot

KArkisto2-hanke - kokemuksia earkiston pilotoinnista Kuopiossa ja InterSystemsin Ensemblestä KanTa-liityntäpisteenä

KArkisto2-hanke - kokemuksia earkiston pilotoinnista Kuopiossa ja InterSystemsin Ensemblestä KanTa-liityntäpisteenä KArkisto2-hanke - kokemuksia earkiston pilotoinnista Kuopiossa ja InterSystemsin Ensemblestä KanTa-liityntäpisteenä 7.5.2013 Mauri Kaatrasalo Heikki Koivulehto Julkaisuhistoria Versio Päivä Laatija(t)

Lisätiedot

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö 1 Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 29.5.2007 Riitta Alkula 2 Esityksen sisältö Arkkitehtuurin nyky- ja tavoitetila Arkkitehtuurimäärittelyt Määrittelyjen

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen ja kansallisen arkiston tekniset tietomäärittelyt

Sähköisen potilaskertomuksen ja kansallisen arkiston tekniset tietomäärittelyt Sähköisen potilaskertomuksen ja kansallisen arkiston tekniset tietomäärittelyt Terveydenhuollon Atk-päivät 2008 Lahden Sibeliustalossa 19.5.2008 Antero Ensio, toimitusjohtaja HL7 teknisen komitean co-chair

Lisätiedot

Tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Keski-Suomessa

Tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Keski-Suomessa Tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Keski-Suomessa Uusi sairaala ja uuistuvat sote-palvelut lääkärityön näkökulmasta Info- ja keskustelutilaisuus Keski-Suomen keskussairaala 4.11.2015 Elina

Lisätiedot

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA:

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Sessio 2. HOITOTYÖ 29.5.2007 HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen kirjaamisen hanke 2005-2007 Projektipäällikkö Reetta Rusi, TtL VSSHP, Tietohallinto reetta.rusi@tyks.fi gsm 040

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden käyttöönotto I-vaihe Tueksi pilottihankkeen suunnitteluun 4.9.2015 THL/OPER-yksikkö 1 Käyttöönoton vaiheistus I vaihe: PDF- tallennus ja tiedon saatavuus

Lisätiedot

earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014

earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014 earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014 Esityksen sisältö Potilastiedon arkiston tuotannon tilanne Kelan tarjoamat palvelut Yksityisen terveydenhuollon liittymisen tunnistetut

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki Anneli Ensio FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari 28.2.2012 THL, Helsinki Kansallinen hoitotyön kirjaamismalli 1. Päätöksenteon prosessimalli (WHOn hoitotyön malli, Suomeen 1970 luvulla)

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Kanta. Potilastiedon arkiston arkistonhoitajan opas

Kanta. Potilastiedon arkiston arkistonhoitajan opas Käyttöohje 1 (10) Kanta Potilastiedon arkiston arkistonhoitajan opas Tämä dokumentti on terveydenhuollon palvelujenantajien (rekisterinpitäjien) arkistonhoitajille tarkoitettu ohje. Ohjeessa kuvataan arkistonhoitajan

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

YSHP-klusterihanke Kansallisten määräysten mukaiset ydinjärjestelmät yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä

YSHP-klusterihanke Kansallisten määräysten mukaiset ydinjärjestelmät yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä YSHP-klusterihanke Kansallisten määräysten mukaiset ydinjärjestelmät yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä Kehittämispäällikkö Sinikka Ripatti HUS Tieto- ja lääkintätekniikan tulosalue Kehittämis- ja

Lisätiedot

KanTa-palvelut sähköinen resepti ja potilastiedon arkisto Vakuutusyhtiöpäivä Henna Koli, Kela

KanTa-palvelut sähköinen resepti ja potilastiedon arkisto Vakuutusyhtiöpäivä Henna Koli, Kela KanTa-palvelut sähköinen resepti ja potilastiedon arkisto Vakuutusyhtiöpäivä 28.5.2013 Henna Koli, Kela KanTa-palvelut Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon, apteekkien

Lisätiedot

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Esityksen sisältö KanTa ja sen tausta Käyttöönotto ja tilanne nyt Mikä muuttuu eresepti earkisto Omien

Lisätiedot

Kanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin

Kanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin Kanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin Sote-uudistukset ja yksityinen sektori Sosiaali- ja terveysalan ajankohtaiskatsaus 25.11.2015 Joensuu Riitta Häkkinen THL Sisältö Kansallisten

Lisätiedot

Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sisältö Mitä tarkoitusta varten hoitoisuusluokitusmittareita alettiin kehittään

Lisätiedot

SÄHKÖINEN RESEPTI. Sähköisen allekirjoituksen läpimurto? Terveydenhuollon ATK-päivät 11.5.2004 Tampere-talo. Matti Kataja STM

SÄHKÖINEN RESEPTI. Sähköisen allekirjoituksen läpimurto? Terveydenhuollon ATK-päivät 11.5.2004 Tampere-talo. Matti Kataja STM SÄHKÖINEN RESEPTI Sähköisen allekirjoituksen läpimurto? Terveydenhuollon ATK-päivät 11.5.2004 Tampere-talo Matti Kataja STM Sähköreseptikokeilu Tavoite: Kokeillaan, toimivatko sähköreseptityöryhmän kirjaamat

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS Järvenpää 25.4.2006 Projektipäällikkö Jarmo Kärki Tikesos-hanke Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian

Lisätiedot

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten

Lisätiedot

Sähköisen reseptin vaatimusmäärittelyt. Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008 Sibelius-talo, Lahti Markku Kiiski, Kela

Sähköisen reseptin vaatimusmäärittelyt. Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008 Sibelius-talo, Lahti Markku Kiiski, Kela Sähköisen reseptin vaatimusmäärittelyt Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008 Sibelius-talo, Lahti Markku Kiiski, Kela Keväällä 2006 Kela nimettiin kansalliseksi toimijaksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 1 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Hallitussihteeri Päivi Salo 2 Taustaa hallituksen esitys (HE 253/2006 vp) hyväksytty eduskunnassa 12.12.06 laki (159/2007)

Lisätiedot

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille LÄNSI-POHJASSA SAIRAANHOITOPIIRI TARJOAA TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille Alueellisten hankevastaavien seminaari 14.09.2009

Lisätiedot

earkiston KATSAUS Terveydenhuollon ATK-päivät

earkiston KATSAUS Terveydenhuollon ATK-päivät earkiston KATSAUS Terveydenhuollon ATK-päivät 24.-25.5.2011 Pauli Kuosmanen Asiantuntijalääkäri Kuopion kaupunki Tietohallinto pauli.kuosmanen@kuopio.fi earkiston KATSAUS Lainsäädäntömuutokset Määrittelyt

Lisätiedot

Kanta-palveluiden kokonaistilanne. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen

Kanta-palveluiden kokonaistilanne. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kanta-palveluiden kokonaistilanne Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Esityksen sisältö Kanta-palveluiden hyödyntäminen terveydenhuollossa Potilastiedon arkiston

Lisätiedot

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YMMÄRTÄÄKSEEN NYKYISYYTTÄ ON TUNNETTAVA HISTORIA Lähtökohdat Ensimmäinen työskentelykausi Toinen

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa Anne Kallio pp, yl Medi-IT Oy Medi-IT Oy Kymshp:n ja E-KSHP:n omistama kunnallinen osakeyhtiö Medi-IT Oy tukee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajien

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa

Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa Sähköisten potilasasiakirjajärjestelmien valtakunnallinen määrittely ja toimeenpano Suomen lääninhallitus 1 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Auditointi Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Lähtökohta Kaikki KANTAan liittyneet organisaatiot jakavat saman tietomassan Keskinäinen luottamus Yhteiset toimintaperiaatteet Yhteinen turvataso Minä uskallan

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Tietojärjestelmäpalveluiden palvelukäsikirja. 1 - Palveluluettelo. Versiotieto: 1.0 /

Tietojärjestelmäpalveluiden palvelukäsikirja. 1 - Palveluluettelo. Versiotieto: 1.0 / Tietojärjestelmäpalveluiden palvelukäsikirja 1 - Palveluluettelo Versiotieto: 1.0 / 20171006 SISÄLLYSLUETTELO 1 EFFICA... 3 1.1 Sovelluksen käyttötuki... 3 1.2 Sovellusalusta... 3 1.3 Integraatiot... 3

Lisätiedot

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi 1 YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1. Sopimusosapuolet Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki:, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Faktoja Kanta-palveluista nyt ja tulevaisuudessa Yksikön johtaja Marina Lindgren, Kela

Faktoja Kanta-palveluista nyt ja tulevaisuudessa Yksikön johtaja Marina Lindgren, Kela Faktoja Kanta-palveluista nyt ja tulevaisuudessa 12.10.2016 Yksikön johtaja Marina Lindgren, Kela Tässä esityksessä Mitä Kanta-palvelut ovat nyt? Mitä uutta on tulossa? Mitä vaatimuksia Kanta-palvelujen

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

Kela kansallisena toimijana sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen käsittelyssä

Kela kansallisena toimijana sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen käsittelyssä Kela kansallisena toimijana sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen käsittelyssä Terveydenhuollon atk-päivät Mikkeli 29-30.5.2006 Matti Puhakka 1 Kelan toiminta-ajatus Elämässä mukana muutoksissa

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista KanTa-hankkeesta. Erkki Aaltonen 18.5.2010

Ajankohtaista KanTa-hankkeesta. Erkki Aaltonen 18.5.2010 Ajankohtaista KanTa-hankkeesta Erkki Aaltonen 18.5.2010 Esityksen sisältö Yleistä Kelan sähköisten palvelujen kehittämisestä KanTa-palvelut Katsaus KanTa-kehitystyöhön Sähköinen arkistopalvelu Kela KanTa-palvelujen

Lisätiedot

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki 1 Ei yhteiskunta vaan pyöri sillä tavalla, että mä sulle tässä uudeksi Kiilaksi tai hyvinvointipalveluvisioksi muuttuisin

Lisätiedot

annakaisa.iivari@stm.fi 22.10.2009 Kattava

annakaisa.iivari@stm.fi 22.10.2009 Kattava annakaisa.iivari@stm.fi 22.10.2009 Kattava Miksi arkkitehtuuria pitää pohtia? Arkkitehtuurin ylläpito, muutostarpeiden havaitseminen ja reagointi Päästävä kestävään kehitykseen ja järkeviin migraatiopolkuihin,

Lisätiedot

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Juhani Heikka & Markku Huotari, Oulun kaupunki 11.6.2014 TAVOITTEITA TIETOHALLINTOYHTEISTYÖLLE

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Potilastiedon arkistoon liittyminen 6 kk tukikokous

Potilastiedon arkistoon liittyminen 6 kk tukikokous Potilastiedon arkistoon liittyminen 6 kk tukikokous Kela, Kanta-palvelut, 2.9.2014 Viimeisin versio: Kanta.fi > Potilastiedon arkiston käyttöönoton käsikirja Käsiteltävät asiat Kelan rooli ja Potilastiedon

Lisätiedot

AKUSTI-foorumin tavoitteet ja toiminta. Tilanne 11/2014

AKUSTI-foorumin tavoitteet ja toiminta. Tilanne 11/2014 AKUSTI-foorumin tavoitteet ja toiminta Tilanne 11/2014 Mitä tarvitaan? Valtio (STM) YHTEINEN KEHITTÄMISSTRATEGIA - yhteiset tavoitteet - toimenpidesuunnitelma pitkälle aikavälille - asiakas / potilas toimenpiteiden

Lisätiedot

UNA -yhteistyöhanke. UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sotetietojärjestelmien

UNA -yhteistyöhanke. UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sotetietojärjestelmien UNA -yhteistyöhanke UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sotetietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain Uudistamisen tavoitteena on

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston käyttöönotto: yksityisen sektorin haasteet ja niiden ratkaisun tilanne. earkki-projektin Vaikuttajafoorumi 1.9.

Potilastiedon arkiston käyttöönotto: yksityisen sektorin haasteet ja niiden ratkaisun tilanne. earkki-projektin Vaikuttajafoorumi 1.9. Potilastiedon arkiston käyttöönotto: yksityisen sektorin haasteet ja niiden ratkaisun tilanne earkki-projektin Vaikuttajafoorumi 1.9.2014 Esityksen sisältö Potilastiedon arkiston käyttöönotto julkisessa

Lisätiedot

Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa

Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa 1 Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa Atk-päivät Jyväskylä 26. 27.5.2009 Helena Eronen arkistotoimen johtaja/tietosuojavastaava PPSHP Tietosuojavastaava 2 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston 2. vaihe

Potilastiedon arkiston 2. vaihe Potilastiedon arkiston 2. vaihe THL, Operatiivisen toiminnan yksikkö 24.8.2015 Potilas arkiston 2.vaihe / Paasitorni 26.8.15 1 Potilastiedon arkisto:julkinen terveydenhuolto 15.08.2015 7 Potilastietojärjestelmää

Lisätiedot

Kansallisen arkiston käyttöönotto (KanTo) Erkki Aaltonen Turku

Kansallisen arkiston käyttöönotto (KanTo) Erkki Aaltonen Turku Kansallisen arkiston käyttöönotto (KanTo) Erkki Aaltonen Turku 29.5.2007 1 Tässä esityksessä Kanto johdatusta Kilpailutus Miten liitytään KanToon Aikataulu ja käyttöönotto 2 KanTo Terveydenhuollon kansallisilla

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Hallitus 283 11.12.2013. Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013

Hallitus 283 11.12.2013. Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013 Hallitus 283 11.12.2013 Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013 EKSTPHAL 283 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan

Lisätiedot

KanTa-palvelujen tilannekatsaus. Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010

KanTa-palvelujen tilannekatsaus. Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010 KanTa-palvelujen tilannekatsaus Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010 KanTa-palvelut 25.5.2010 2 Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille:

Lisätiedot

Hoitotyön luokituksen ja hoitokertomuksen käytettävyystutkimus

Hoitotyön luokituksen ja hoitokertomuksen käytettävyystutkimus Hoitotyön luokituksen ja hoitokertomuksen käytettävyystutkimus Pirkko Nykänen, Tampereen yliopisto Anne Kuusisto, Satakunnan sairaanhoitopiiri Johanna Viitanen, Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet ja sisällöt Potilastiedon arkiston hyödyntäminen

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

TAHE-projekti Kymenlaaksossa

TAHE-projekti Kymenlaaksossa TAHE-projekti Kymenlaaksossa I. valinnanvapauspilotti 1.7.2018 II. vapaaehtoinen sote ky 1.1.2019 III.sote- ja maakunta 1.1.2020 1.1.2017-31.1.2019 Tähän mennessä TAHE-tietojärjestelmä Tehty esiselvitykset

Lisätiedot