Vetoomus Karjaan ja Inkoon Y-junaliikenteen säilyttämisen puolesta

Transkriptio

1 Vetoomus Karjaan ja Inkoon Y-junaliikenteen säilyttämisen puolesta Me allekirjoittaneet vaadimme, että Y-junaliikenne Helsingistä Inkooseen ja Karjaalle jatkuu. VR ehdottaa Y-junan uudeksi pääteasemaksi Siuntiota Karjaan sijaan. Tämä tarkoittaa, että junaliikenne Inkooseen loppuisi kokonaan, ja lisäksi se aiheuttaisi hankaluuksia ja lisäkustannuksia Karjaalaisille junamatkustajille. Junayhteydet Siuntiosta Karjaan suuntaan lakkaisivat lähes kokonaan. VR perustelee ehdotusta rantaradan liikenteen sujuvuuden parantamisella, reitin tappiollisuudella ja muutoksesta seuraavien haittojen vähäisyydellä. VR on jo joutunut myöntämään että Y-juna ei ole syyllinen rantaradan kaukojunien myöhästymisiin. Y-junien myöhästymiset taas johtuvat suurelta osin Siuntiossa tapahtuvista kaukojunien kohtaamisista, joten pääteaseman siirtäminen Siuntioon ei ratkaisisi kyseistä ongelmaa. Reitti ei ole VR:lle tappiollinen vähäisistä matkustajamääristä huolimatta, sillä se on LVM:n rahoittamaa ostoliikennettä. Inkoo kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen ja Tilastokeskus ennustaa alueelle tasaista väestönkasvua vuoteen 2040 ulottuvassa ennusteessaan. Mikäli junaliikenne kunnasta lakkautetaan, on selvää, että yhä useampi työmatka tehdään vaihtoehtojen puuttuessa henkilöautolla. Myös Karjaalla edullisen lähijunaliikenteen lakkauttaminen saisi yhä useamman työssäkävijän tarttumaan auton rattiin. Tällainen kehityssuunta on jyrkässä ristiriidassa hallituksen ilmastotavoitteiden ja kestävän kehityksen periaatteen kanssa. Koko Länsi-Uudellamaalla tulisi joukkoliikennettä pikemminkin kehittää ja lisätä nykyisestä. Parempi ratkaisu rantaradan kapasiteettiongelmiin olisi palauttaa jo poistettuja junien ohituspaikkoja välille Kirkkonummi-Karjaa. Tällaisia ovat esimerkiksi Kela, Päivölä ja Tähtelä. Pidemmällä tähtäimellä tulisi koko rantarata muuttaa kaksiraiteiseksi. Vädjan om att Y-tåget fortsättningsvis ska trafikera till Ingå och Karis Vi undertecknade kräver att Y-tåget fortsätter att trafikera från Helsingfors till Ingå och Karis. VR föreslår att Y-tågets nya ändstation framöver ska finnas i Sjundeå i stället för i Karis. Det innebär att tågförbindelsen till Ingå helt skulle upphöra, medan tågresenärerna från Karis skulle få sämre förbindelser och dyrare resor. Förslaget innebär att tågförbindelsen från Sjundeå mot Karis närapå helt skulle upphöra. VR motiverar sitt beslut med att trafiken längs kustbanan blir smidigare, den nuvarande rutten är olönsam och en nedläggning har inte nämndvärda negativa effekter. VR har emellertid tvingats erkänna att Y-tåget inte är orsaken till förseningarna i fjärrtågstrafiken längs kustbanan. Y-tågens förseningar beror till stor del på att de väntar i Sjundeå på mötande fjärrtåg, med andra ord skulle en flytt av ändstationen till Sjundeå inte lösa problemet i fråga. Oberoende av antalet passagerare är tågrutten inte förslustbringande för VR eftersom trafiken upprätthålls utifrån avtal om järnvägarnas köptrafik och finansieras av Trafik- och kommunikationsministeriet.

2 Ingå är en del av Helsingfors pendlingsregion. Statistikcentralen uppskattar i sin prognos fram till år 2040 att det sker en jämn ökning av folkmängden i området. Om tågtrafiken upphör i Ingå är det klart att arbetsresorna i allt större utsträckning kommer att ske med personbilar. Det samma sker givetvis även i Karis om den förmånligare närtrafiken upphör. Den här utvecklingen strider i hög grad mot de klimatmål och principer om hållbar utveckling som finns inskrivet i regeringsprogrammet. Kollektivtrafiken i hela Västra Nyland borde tvärtom utvecklas och utökas. En bättre lösning för att förbättra kapaciteten längs kustbanan vore att ta i bruk nedlagda sidospår mellan Kyrkslätt och Karis, så som i Käla, Solberg och Täkter. Sett ur ett långt perspektiv borde hela kustbanan bli dubbelspårig henkilöä on allekirjoittanut tämän adressin

3 Liite adressiin Vetoomus Karjaan ja Inkoon Y-junaliikenteen säilyttämisen puolesta VR pyrkii lopettamaan lähijunaliikenteen Inkoosta ja Karjaalta. Tämä tarkoittaisi kustannusten nousua Karjaalla ja junaliikenteen loppumista Inkoosta kokonaan. Inkoon julkisen liikenteen palvelut huononisivat katastrofaalisesti. Länsi-Uudenmaan julkisen liikenteen palvelut eivät nykyiselläänkään ole hyvät, ja niitä tulisi pikemminkin voimakkaasti kehittää. VR:n perustelut lähijunaliikenteen alasajolle ontuvat VR perustelee ehdotusta seuraavasti Liikenne- ja viestintäministeriölle toimittamassaan materiaalissa 1 : Päätösehdotus ja perustelut Ehdotetaan Y-junan päättämistä Siuntioon ja samalla lähiliikennetarjonnan lopettamista Inkoon seisakkeella ja Karjaan asemalla - Kaukojunat palvelevat jatkossakin Karjaan matkustajia nykyiseen tapaan - Karjaan nykykysyntä ja mahdollinen kasvu hoidettavissa kaukojunilla - Inkoossa ei kasvunäkymiä, radan läheisyyteen ei tulossa kaavoitusta. - Inkoolaisten käytettävissä tällä hetkellä kohtuullinen bussitarjonta Helsingin ja Raaseporin suuntaan Ruuhka-aikaan rantaradalla noin matkustajaa (linjat S, U, E ja Y sekä kaukojunat) ja näistä Inkoon matkustajia noin 40 Y-junan päättäminen Siuntioon vapauttaisi raidekapasiteettia yksiraiteisella Siuntio-Karjaa välillä ja parantaisi näin ollen rantaradan täsmällisyyttä sekä kauko- että lähiliikenteessä - Koskee myös liikennettä Kirkkonummen ja Helsingin välillä (kerrannaisvaikutukset) Y-junan päättäminen Siuntioon vähentäisi myöhästymisten kerrannaisvaikutuksia häiriötilanteessa merkittävästi - Nykytilanteessa junan ollessa myöhässä esimerkiksi Inkoon kohtaamisesta, kertautuu myöhästyminen myös muihin juniin - Ehdotuksen mukaan Inkoon ja Karjaan kohtaamiset poistuisivat, jolloin Y-junalle ja kaukoliikenteelle jäisi yksiraiteisella osuudella kohtaaminen vain Siuntioon Y-linja on LVM-ostolähiliikenteen selvästi tappiollisin linja, sillä Kirkkonummen länsipuolella etäisyydet pitkiä ja kysyntä hyvin vähäistä VR:n perustelut voidaan tiivistää kolmeen väitteeseen: Rantarata on liian tukkoinen, ja etenkin Y-junan myöhästelyt rantaradalla kertautuvat muun liikenteen myöhästelynä, joten Y-junaliikenteen lopettaminen välillä Siuntio-Karjaa parantaa tilannetta Y-juna ei ole kannattava välillä Siuntio-Karjaa vähäisten matkustajamäärien vuoksi, eikä kasvunäkymiä alueella ole Junaliikenteen lopettaminen aiheuttaa vain vähäistä haittaa alueen asukkaille, sillä Inkoosta on hyvät linja-autoyhteydet ja kaukojunat palvelisivat edelleen Karjaata Yksikään VR:n perusteluista ei kestä lähempää tarkastelua. Rantaradan tukkoisuus ja Y-junan liikennöinnin typistäminen ratkaisuna VR keskittyy materiaalissaan Y-junan aiheuttamiin myöhästymisiin rantaradalla. Erityisesti seuraavat kaksi sivua materiaalista paneutuvat Y-junan myöhästymisiin: 1

4 Y-junan täsmällisyys Vuonna 2013 Y-juna ei päässyt yhtenäkään kuukautena tavoitetasoon 97% Elokuussa rantaradalla oli ratatöistä johtuen nopeusrajoituksia, mikä huononsi merkittävästi täsmällisyyttä Yksiraiteinen osuus on erittäin herkkä nopeusrajoituksille, myöhässä olevat junat eivät saa kurottua aikataulua kiinni ja häiriö siirtyy vastaantulevalle junalle Yksiraiteisen osuuden ongelmista kärsivät myös kaukojunat, lisäksi häiriöt siirtyvät myös kaksiraiteiselle osuudelle Kirkkonummen itäpuolella, kun sinne lännestä myöhässä tulevat kaukojunat ja Y- junat aiheuttavat häiriöitä lähiliikenteelle (erityisesti S ja U linjat) Häiriöt kohdistuvat eniten ruuhka-aikaan, jolloin liikenne yksiraiteisella osuudella on Y-junien takia tiheimmillään julkaistujen tilastojen perusteella 2 rantaradan myöhästymisiä ei voida kuitenkaan laittaa Y- junien vastuulle, vaan pääosan myöhästymisistä aiheuttavat kaukojunat. 2

5 VR yrittää paikata sanomisiaan julkaistussa artikkelissa, ja kiistää väittäneensä Y-junien aiheuttavan myöhästymisiä rantaradalla. 3 Näin VR tulee itsekin myöntäneeksi että Y-juna ei ole ongelma rantaradan muulle liikenteelle. LVM:n ei kannata luottaa VR:n materiaaliin päätöksenteon pohjana, sillä yhtiö kiistää julkisuudessakin toimittamassaan materiaalissa esitetyt väitteet. Lisäksi ehdotus Y-junan reitin päättymisestä Siuntioon ei ratkaisisi mahdollisia myöhästymisten kertautumisista johtuvia ongelmia muussa pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteessä. Rantaradan yksiraiteisella osuudella välillä Kirkkonummi-Karjaa kaukojunan ja Y-junan kohtaamiset tapahtuvat pääosin Siuntiossa. Päivittäin Inkoossa on vain yksi Y-junan ja kaukojunan kohtaaminen (klo 7:54). Kuten VR:n myöhästymistilastoista selviää, myöhästymisiä sattuu kaukojunille useammin, joten tilanne jossa Y-juna odottaa myöhässä olevaa kaukojunaa Siuntiossa on tyypillinen, ja tuttu kaikille Y-junalla säännöllisesti matkustaville. Vaikka Y-junien pääteasema siirrettäisiin Siuntioon, tilanne ei muuttuisi. Y-juna joutuisi silti odottamaan Turun suuntaan kulkevaa kaukojunaa ennen kuin pääsisi lähtemään kohti Helsinkiä, ja myöhästymisvaikutukset pääkaupunkiseudun suuntaan kertaantuisivat. Ehdotuksen myötä VR:n myöhästymistilastot voisivat tosin siistiytyä keinotekoisesti ja liiallisista myöhästymisistä seuraavat sanktiot pienentyä, tai kääntyä jopa täsmällisyysbonuksiksi sillä Y-junat joutuvat usein odottamaan Siuntiossa myös Helsingin suuntaan menevää kaukojunaa, jonka seurauksena Y-juna saapuu myöhässä Inkooseen ja Karjaalle. Jos pääteasema on Siuntio, ei Inkoon ja Karjaan myöhästymisiä luonnollisestikaan tapahdu, joten laskennallisesti täsmällisyys paranee mutta palvelu sen sijaan huononee. Y-juna ei ole kannattava välillä Kirkkonummi-Karjaa VR nostaa Y-junan tappiollisuuden Kirkkonummen länsipuolella perusteeksi Inkoon ja Karjaan lähijunaliikenteen lopettamiseksi. Tämä peruste on vähintäänkin outo, sillä linja kuuluu Liikenne- ja viestintäministeriön rahoittamaan ostoliikenteeseen ja on siis osa yhteiskunnan tuottamaa julkista palvelua. 4 VR:n kustannukset kattaa valtio, ja reitin lipputulot ovat vain lisätuloa VR:lle näiden maksujen päälle. VR:n näkökulmasta lyhyemmät asemavälit ja suuremmat matkustajamäärät tuottaisivat varmasti enemmän voittoa, mutta juuri siksi junaliikenne onkin suurelta osin yhteiskunnan rahoittamaa ostoliikennettä. Vastineena VR:n nykyisestä monopoliasemasta raideliikenteessä yhtiöltä tulee odottaa myös tiettyä yhteiskuntavastuuta. Vaikka VR:n monopolia ei olisi, liikevoiton maksimoinnin perusteella tapahtuva liikennöinti sopii erityisen huonosti rautateille, sillä jo raidekapasiteetin rajallisuus estää terveiden kilpailuasetelmien syntymisen. VR:n esittämät luvut saavat tarkoituksellisesti Inkoon matkustajamäärät näyttämään pieniltä. Inkoon matkustajamäärien vertaileminen rantaradan kokonaismatkustajamääriin ei ole tarkoituksenmukaista, mukana kun on esimeriksi liikennettä välillä Pasila-Helsinki jossa junia kulkee muutaman minuutin välein. Mikäli vertailtaisiin esimerkiksi keskimääräisiä matkustajamääriä asemalla pysähtyvää junaa kohden, tulos olisi täysin toinen, eikä Inkoo vaikuttaisi sen pienemmältä kuin moni muukaan rantaradan seisake. Ikävä kyllä tällaisia tilastoja ei ole julkisesti saatavilla

6 VR myös väittää että Inkoossa ei ole kasvunäkymiä. Tilastokeskus on tästä toista mieltä 5, Inkoon kasvuennuste kuvassa kolmas käyrä ylhäältä: Väkiluvun kehitys ja ennuste vuoteen 2040 kunnittain Utveckling av folkmängden och prognos fram till år 2040 kommunvis 220 Indeksi, vuosi 1990 = 100 / Index, år 1990 = Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karkkila - Högfors Kirkkonummi - Kyrkslätt Lohja - Lojo Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012 Vuosi/År Områdesindelningen år 2013 Källa: Statistikcentralen/Befolkningsprognos 2012 Lisäksi Inkoon työpaikkaomavaraisuus on hyvin matala, noin 50% 6. Inkoo kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen 7, ja valtaosa pendelöivistä Inkoolaisista käy töissä pääkaupunkiseudulla. Näin ollen kasvupotentiaalia junaliikenteelle on. Valitettavasti tilastoja Y-junan matkustajamäärien kehityksestä ei ole julkisesti saatavilla, mutta Y-junan käyttäjien kokemus on se, että matkustajamäärät Inkoosta ovat hiljalleen kasvaneet vuosien aikana. Inkoon kunnan maankäyttöstrategiassa vuoteen 2035 Inkoon asema nähdään myös suuntana johon Inkoon kyläkeskuksen asutus laajenee 8 :

7 Länsi-Uudenmaan kunnat ovat jo aiemmin jättäneet oman kannanottonsa LVM:lle, ja tuoneet siinä esiin että rantaradan liikennettä on kaikissa julkisen tahon selvityksissä esitetty tehostettavaksi, ei ajettavaksi alas. Muutoksesta on vain vähäistä haittaa alueen asukkaille VR väittää Inkoon joukkoliikenteen toimivan kohtuullisesti myös pelkkien linja-autojen varassa. Totuus on toinen. Inkoosta Helsinkiin kulkee arkipäivisin 11 linja-autovuoroa (osa Lohjan kautta) 9, ja näistä vain 6 ympärivuotisesti. Junalla pääsee Helsinkiin 12 kertaa arkisin (osa Karjaan kautta) 10. Lisäksi viimeinen linja-autoyhteys Helsingin suuntaan menee klo 16:40, kun taas viimeinen suora junayhteys lähtee klo 19:27 ja vielä 20:29 pääsee junalla Helsinkiin Karjaan kautta. Junalla pääsee myös aikaisemmin Helsinkiin, varhaisin Y-juna on Helsingissä klo 6:44, sillä siis ehtii töihin seitsemäksi. Vastaavaa varhaista linja-autoa ei ole. Lisäksi juna palvelee erityisesti Inkoon aseman seutua, jonne on n. 6 km kirkonkylän keskustasta jota kautta linja-autot kulkevat. Y-junaliikenteen loppuminen jättäisi Inkoon aseman kokonaan vaille julkista liikennettä. Siirtyminen linja-auton käyttäjäksi ei ole kaikille junankäyttäjille realistinen vaihtoehto, sillä matkaa lähimmälle linja-autopysäkille voi olla useita kilometrejä vaikka asema olisi kävelyetäisyydellä. Käytännössä suuri osa junankäyttäjistä joutuisi ryhtymään autoilijoiksi ainakin Kirkkonummen asemalle asti, noin 60 km päivässä tai muuttamaan muualle. Kaikki Inkoon Y-junan matkustajat eivät ole myöskään inkoolaisia. Myös pääkaupunkiseudulta matkustetaan Inkooseen. Inkoossa on runsaasti kesämökkejä, joten moni autoton kaupunkilainen käyttää junaa vieraillessaan omalla tai ystäviensä mökillä. Inkoon asemalta etelään sijaitsee myös Kavalahden leirikeskus, jonne saapuvat partiolaisryhmät käyttävät usein Y-junaa. Karjaalaisille Y-junaliikenteen loppuminen olisi ennen kaikkea taloudellinen isku. Y-junalla matka Karjaalta Helsinkiin maksaa 12,20, kun taas InterCity2-junan lippu saattaa maksaa 22,53 (hinnoittelu vaihtelee junakohtaisesti) siis jopa 85% korotus kustannuksissa. Työmatkalipuissa

8 kuukausittaiset kulut kasvaisivat noin 100. Edullisemman vaihtoehdon poistuminen vaikuttaisi negatiivisesti etenkin nuorten, eläkeläisten ja vähävaraisten matkustusmahdollisuuksiin. Etenkin nuorisolle ja vanhuksille julkinen liikenne on tärkeää. Kaikille työmatkalaisillekaan yksityisautoilijaksi ryhtyminen ei ole mahdollista. Autottomien liikkumismahdollisuudet ovat rajoitetut mikäli julkista liikennettä ei ole tai se on ylihinnoiteltua. Kehityssuunta joka johtaa yksityisautoilun lisääntymiseen on jyrkässä ristiriidassa hallituksen ilmastotavoitteiden ja kestävän kehityksen periaatteen kanssa. Yhteenveto Yhteenvetona todetaan, että VR perusteluissaan liioittelee muutoksesta matkustajille koituvia hyötyjä ja vähättelee haittoja. Valtaosalle matkustajista muutoksesta ei olisi juurikaan hyötyä, ja pienelle osalle suurta haittaa. VR:n taloudelle muutos toki saattaisi olla suosiollinen: Jos LVM ei pienennä ostopalvelujen maksuja samassa suhteessa kuin VR vähentää liikennettä, VR jää voitolle muutoksen myötä koska liikenteestä koituvat kulut vähenevät. Karjaan Y-junamatkustajien siirtyminen kalliimpiin kaukojuniin kasvattaisi VR:n lipputuloja (n. 100 e / matkustaja / kk). Inkoon lipputulojen menetys pienentäisi VR:n tuloja, mutta todennäköisesti vähemmän kuin Karjaan lipputulojen kasvu. Y-juna saapuu usein myöhässä Inkooseen ja Karjaalle Helsingin suunnasta. Näistä myöhästymisistä päästäisiin eroon, jolloin täsmällisyystilastot paranisivat keinotekoisesti ja täsmällisyyssanktioita ei tulisi, tai VR saisi jopa mahdollisesti täsmällisyysbonusta. Nämä syyt eivät tietenkään ole sellaisia, että niiden perusteella LVM:n pitäisi hyväksyä VR:n suunnitelma. Ratkaisuehdotus Rantaradan junien myöhästymiset ovat todellinen ongelma. VR:n ehdottama ratkaisu ei ongelmaa kuitenkaan korjaa. Ainoa vaikutus myöhästymistilastoihin syntyisi Y-junan täsmällisyyden keinotekoisesta paranemisesta kun myöhästymiset Inkoossa ja Karjaalla Helsingin suunnasta saavuttaessa saataisiin siivottua pois tilastoista. Ongelman varsinainen syy on rantaradan yksiraiteisuus. Rantarata on ollut yksiraiteinen jo yli 110 vuotta, valmistumisestaan lähtien. Välillä Kirkkonummi-Karjaa on nykyisin vain kaksi kohtauspaikkaa junille, Siuntio ja Inkoo. Matkaa näitten välillä on liki 20 km. Jos vastaantuleva juna on myöhässä, joutuu toinen juna odottamaan kohtauspaikassa ohitusta, ja molemmat junat jäävät myöhään aikatauluistaan. Näin myöhästymiset kertaantuvat junalta toiselle. Mitä pidempi väli kohtauspaikoilla on, sitä suurempia minuuttimääräisiä myöhästymisiä voi esiintyä. Mikäli kohtauspaikkoja olisi useampia, sekä myöhästymisten kestoja että niiden kertautumisvaikutuksia voitaisiin vähentää. Aiemmin rantaradalla on ollut useampia kohtauspaikkoja, mm. Kela, Päivölä, Tähtelä ja Kaunislahti. Näitä on poistettu rantaradan perusparannusten ja oikaisemisten yhteydessä. Kohtauspaikkojen palauttamista tai uusien kohtauspaikkojen rakentamista tulisi vakavasti harkita ratkaisuna rantaradan ongelmiin. Pidemmällä tähtäimellä rantaradan muuttaminen kaksiraiteiseksi olisi tietenkin paras ratkaisu.