VESIALUEOSUUKSIEN VUOKRAAMINEN TMI KALATALOUSPALVELUT PIILOLALLE

Transkriptio

1 VESIALUEOSUUKSIEN VUOKRAAMINEN TMI KALATALOUSPALVELUT PIILOLALLE YMPLTK 52 Tmi Kalatalouspalvelut Piilola / Juha Piilola pyytää saada vuokrata Saarijärven kaupungilta osuuksia Summasjärven jakokunnan vesialueeseen tiloilta SAARENPÄÄ RN:o 1:353 ja LESKENAHO RN:o 2:67. Lisäksi hän pyytää lupaa veneen pitoon ja pieneen laituriin Saarenpää -tilan rannassa. Yritystoimintansa alussa vuoden 2009 lopulla Piilola kalasti Saarijärven Pyhäjärvessä muikkua ja siikaa. Nyt toimintasuunnitelmaa on muutettu ja Piilolan on tarkoitus siirtyä kalastamaan kuhaa ympärivuotisesti. Yritys on myös suunnittelemassa yhteistyössä Saarijärven seudun yrityspalvelun kanssa yritykselle uutta kalan vastaanottopistettä ja kalankäsittely tilaa. Pyrkimyksenä on kehittää yrityksen toimintaympäristöä ja edistää ammattikalastuksen harjoittamista Saarijärvellä. Summasjärvi on Lanneveden ohella alueen parhaita kuhavesiä. Piilolalla on Summasjärvellä kalastusluvat Saarijärven ja Kyyrän osakaskunnan vesialueille, jotka myyvät kalastuslupia myös muille kuin osakaskuntaan kuuluville osakkaille (osakkaat omistavat maa ja vesialueet sekä muodostavat yhdessä rekisterikylittäin osakaskunnan). Summasjärven osakaskunta puolestaan on päättänyt kokouksessaan, ettei verkkokalastuslupia myydä ulkopuolisille vaan oikeus kalastaa verkoilla, on ainoastaan osakkailla. Jotta ammattikalastus olisi mahdollista ja taloudellisestikin järkevää, tulisi Piilolan saada kalastusoikeus myös Summasjärven osakaskunnan alueelle. Summasjärven osakaskunnan vesialue käsittää Summasjärven vesipinta-alasta noin 68 % ja se sijaitsee Summasjärven keskiosassa, kun taas osuuskunnat joihin Piilolalla on jo kalastuslupa, sijaitsevat järven länsi- ja itäpäässä. Kalastusoikeus Kalastusoikeudesta säädetään Kalastuslain 5 :ssä. Pykälän mukaan kalastusoikeus kuuluu ensisijaisesti vesialueen omistajalle. Kalastusoikeus sisältää sekä oikeuden harjoittaa kalastusta että määrätä myös siitä. Vesialueen omistuksen kannalta keskeinen asia on kylä. Vesioikeudellisen kylän perustana on ennen isojakoa ollut asutuskylän vertainen tilaryhmä tai yksinäistalo. Tällaisen vesistön rannalla olevalle kylälle kuuluu omistusoikeus rannan edustalla olevaan vesialueeseen. Vesialue on kylään kuuluvien tilojen yhteinen, jollei vesialuetta ole jaettu. Ne tilat, joilla on osuus ko. vesialueeseen, muodostavat jakokunnan eli vesioikeudellisen kylän. Kylän yhteisellä vesialueella osakastilojen omistajilla on vesialueosuutensa mukainen kalastusoikeus. Tämän vesialueosuuden perusteella eri pyydyksille määrätään pyydysyksiköt. Pyydysyksikköjen määrä osoittaa osakkaan kalastusoikeuden suuruuden.

2 Vesialueen omistajat eivät ole ainoa kalastava ryhmä vesialueilla. Vesiä omistamattomat kansalaiset ovat jo vanhastaan päässeet myös kalastamaan. Kalastuslain 9 mukaan jokaisella kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvalla on oikeus saada lupa harjoittaa kotitarve- ja virkistyskalastusta kylänrajojen sisäpuolella olevalla vesialueen omistajan osoittamalla alueella ja hänen määräämällään tavalla. Tällaisen luvan saaja on velvollinen suorittamaan siitä vesialueen omistajalle kohtuullisen maksun. Kalastuksen järjestäminen tarkoittaa kalastuksen ohjaamista ja säätelyä. Siihen kuuluu kalastusoikeuden käytön järjestelyt, pyydysten ja kalastustapojen säätelyt, kalalajikohtaiset rauhoitukset jne. Kalastusoikeuden osalta osakaskunnan käytettävissä oleva koko pyydysyksikkömäärä jaetaan kalastuskäyttöön. Tällöin on otettava huomioon osakkaiden kalastus, erikoislupaan oikeutetut, yleiskalastusoikeudet ja ammattikalastus. Kalastusoikeuden vuokraus Kalastuslain 15 mukaan se, jolla on kalastusoikeus tietyllä vesialueella, voi antaa sen vuokralle. Kalastusoikeuden vuokraamisella tarkoitetaan tässä laissa vesialueen vuokraamista kalastuksen harjoittamista varten taikka muutoin maksua vastaan tapahtuvaa oikeuden luovuttamista tiettyyn kalastuspaikkaan tahi määrätyn kalalajin pyydystämiseen tai määrätynlaisen pyydyksen käyttämiseen. Kalastuslain 18 :n mukaan yhteisen vesialueen osakas saa ilman muiden osakkaiden suostumusta antaa toiselle luvan vastikkeetta tai vastiketta vastaan käyttää hänelle yhteisellä vesialueella kuuluvaa kalastusoikeuttaan. Kalastuslain 61 :n mukaan lähtökohtana on, että oikeus yhteisen kalaveden käyttöön määräytyy pyydysyksikköjen perusteella, jolloin kalaveden pyydysyksikköjen kokonaismäärää jaettaessa on otettava huomioon sen osakkaat sekä muut, joilla on oikeus harjoittaa kalastusta sanotulla vesialueella. Erilaisten pyydysten yksikköarvot määrätään osakaskunnan kokouksessa, jollei sitä ole säännöissä vahvistettu. 62 :n mukaan pyydysyksiköt jakautuvat yhteisen kalaveden osakkaiden kesken lähtökohtaisesti heidän vesialueosuuksiensa mukaisesti. Kalastusoikeutta vuokrattaessa on, milloin edellytykset siihen ovat olemassa, otettava erityisesti huomioon ammattimaisesti harjoitettavan kalastuksen edut. Vuokraehtoja määrättäessä on pyrittävä siihen, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja kalataloudelliset näkökohdat huomioon ottaen. Kun kalastusoikeus annetaan vuokralle ammattimaisesti harjoitettavaa kalastusta varten, on vuokrasopimus Kalastuslain 19 :n mukaisesti tehtävä kirjallisesti ja määräajaksi, vähintään viideksi ja enintään kahdeksikymmeneksi vuodeksi.

3 Vuokranantaja voi purkaa kalastusoikeutta koskevan vuokrasopimuksen tai jättää sen uudistamatta, jos vuokramies muistutuksesta huolimatta käyttää väärin kalastusoikeuttaan, laiminlyö vuokramaksun suorittamisen tai muutoin rikkoo sopimukseen tai Kalastuslain 1 ja 2 :ään perustuvat velvollisuutensa. Saarijärven kaupungin osuudet Summasjärven osakaskuntaan Saarijärven kaupungin osuudet Summasjärven osakaskuntaan muodostuvat seuraavasti: TIIRA osuusluku 0, MERTANIEMI osuusluku 0, SAARENPÄÄ osuusluku 0, LESKENAHO osuusluku 0, PALOMÄKI osuusluku 0, Koko Summasjärven jakokunnan vesialueen osuusluku on 1, Summasjärven osakaskunnan (kalastuskunnan) säännöissä osakkaiden kesken jaetaan 2000 pyydysyksikköä. SAARENPÄÄ ja LESKENAHO -tilojen osuus vastaa 80 pyydysyksikköä, joka oikeuttaisi pitämään 40 verkkoa kooltaan 30 m x 3 m. Piilola on ilmoittanut keskusteluissa tarpeekseen 5 verkkoa. Tilojen TIIRA, MERTANIEMI ja SAARENPÄÄ yhteenlaskettu osuus on 0,007361, joka on pyydysyksikköinä 14,7. Tämä oikeuttaa 7 verkkoon. Valmistelija: maanmittausinsinööri, ja ympäristösihteeri, Teknisen johtajan esitys: Ympäristölautakunta päättää: 1. Vuokrata Tmi Kalatalouspalvelut Piilola / Juha Piilolalle tilojen TIIRA , MERTANIEMI ja SAARENPÄÄ osuudet Summasjärven jakokunnan vesialueeseen ammattikalastusta varten viideksi vuodeksi 20 euron vuosivuokralla. 2. Vuokrata Tmi Kalatalouspalvelut Piilola / Juha Piilolalle 30 euron vuosivuokralla noin 10 x 10 m²:n veneenpitopaikan SAARENPÄÄ -tilalta RN:o 1:353 liitekartassa osoitetussa paikassa. Piilolalla on oikeus rakentaa osoitettuun paikkaan alle 10 m²:n laituri. 3. Valtuuttaa maanmittausinsinöörin allekirjoittamaan edellä mainittuja vesialueosuuksia ja veneenpitopaikkaa koskevan vuokrasopimuksen. Liitteenä vuokrasopimus Päätös:

4 1. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 2. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 3. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. YMPLTK 77 Piilola on ilmoittanut sähköposteissaan 2. ja 4.heinäkuuta, että ympäristölautakunnan aikaisemmassa päätöksessä vuokraamat osuudet Summasjärven jakokunnan vesialueeseen, jotka oikeuttavat häntä kalastamaan jakokunnan vesialueella 7 verkolla, eivät riitä tekemään kalastustoiminnasta taloudellisesti kannattavaa. Ympäristölautakunnan päätös perustui Piilolan keskusteluissa ilmoittamaan viiden verkon tarpeeseen. Päätöspykälän esittelytekstissä oli tässä kohdassa virhe.vuokratut osuudet oikeuttavat 12,6 pyydysyksikköön eli 6 verkkoon, ei 14,7 pyydysyksikköön ja 7 verkkoon. Vuokratut osuudet ylittivät kuitenkin verkkojen määrässä mitattuna Piilolan esittämän 5 verkon tarpeen. Piilolan laskelmissa (sähköposti liitteenä) kalastusyrittäminen Summasjärvellä olisi kannattavaa 60 verkon pyynnillä. Tällä hetkellä hänellä on oikeudet pyyntiin Kyyränmäen lohkokunnan vesialueella 14 verkolla ja Saarijärven osakaskunnan alueella 20 verkolla edellä mainittujen Summasjärven jakokunnan alueen 6 verkon lisäksi. Kannattavasta pyydysyksikkömäärästä puuttuu siis vielä 19 verkkoa. Piilola esittää sähköpostissaan sopivaksi verkkojen lisäykseksi 26 verkkoa. Näin Tmi Kalatalouspalvelut Piilola / Juha Piilola pyytää Saarijärven kaupunkia vuokraamaan lisäosuuksia tilasta LESKENAHO RN:o 2:67 ( ). LESKENAHO -tilan osuusluku on 0, ja tämä oikeuttaa 77,1 pyydysyksikköön eli 38 lisäverkkoon Summasjärven jakokunnan vesialueella. Summasjärven kalastuskunta on rajoittanut talvikalastusta vesialueellaan kahdeksaan verkkoon osakasta kohden. Kalastuskunnan edustajien kanssa käydyssä keskustelussa on tullut ilmi, että mikäli kalastuspaine yksittäisten henkilöiden (tai yritysten) taholta kasvaa, kalastuskunta tulee mahdollisesti rajoittamaan myös kesäisin tapahtuvaa verkkokalastusta. Piilola vetoaa sähköpostissaan myös Perustuslain 18 :ään ja elinkeinonvapauteen. Hänen mielestään lautakunnalla on tätä kautta velvollisuus myöntää lisäyksiköt Piilolan yrityksen käyttöön, jotta elinkeinon harjoittaminen olisi mahdollista taloudellisesti kannattavalla tavalla. Toisaalla Perustuslain 15 :ssä määrätään omaisuuden suojasta. "Jokaisen omaisuus on turvattu". Lautakunnan on päätöstä tehdessään otettava huomioon myös osakaskunnan jäsenten omaisuuden suoja. Tässä tapauksessa se tarkoittaa kalakantojen turvaamista ja jäsenten oikeutta tuottavaan kotitalous- ja virkistyskalastukseen. Perustuslain 20, jonka otsikko on Vastuu ympäristöstä, sivuaa myös käsiteltävää asiaa: "Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille." Lautakunnan päätöksen tulee olla edellä mainitun pykälän hengen mukainen.

5 Lisäksi Piilola on sähköpostissaan esittänyt muutoksia ja täsmennystarpeita aikaisemman päätöksen perusteella tehtyyn vuokrasopimukseen. Hän epäilee, että vuokrakirjassa olevan vuokra-alueen kunnossapitovelvollisuutta koskevan kohdan perusteella, kunta voi mielivaltaisesti määrätä vuokralaisen korjaamaan ja parantamaan vuokra-aluetta yrityksen kustannuksella. Hän pelkää myös, että vuokra-alueen puhtaanapitovelvoitteen nojalla yritys velvoitettaisiin hoitamaan tai kustantamaan alueen puhdistamisen ilkivaltaisen "jätedumppauksen" seurauksena. Kyseiset ehdot ovat pääosin vakioina kaikissa kaupungin uusissa maanvuokrasopimuksissa. Valmistelija: maanmittausinsinööri, Ammattikalastusta harjoittava henkilö on kommentoinut Piilolan asiaan liittyen, että ilmeisesti on tapahtunut sekaannus termeissä verkkojen määrän yhteydessä. Piilola on verkosta puhuessaan tarkoittanut "tuplaverkkoa", jolloin hänen esittämänsä viiden verkon (tuplaverkon) tarve vastaakin kalastuskunnan säännöissä kymmentä verkkoa eli 20 pyydysyksikköä. Jotta pystyisi kalastamaan 10 verkolla, Piilola tarvitsisi nykyisen 12,6 yksikön lisäksi 7,4 lisäyksikköä. Kymmenellä verkolla kalastaminen ei kalastuskunnan sääntöjen mukaan ole mahdollista kuin kesäisin. Talvella verkkomäärä on rajoitettu kahdeksaan. Piilolan tarvitsemat lisäyksiköt vastaavat 0, osuutta jakokunnan vesialueen osuusluvusta. Martti Luotola jääväsi itsensä asian käsittelyn ajaksi ja poistui kokoushuoneesta. Tämän pykälän ajan kokouksen puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Viljo Heinonen. Tekninen johtaja antoi keskustelun jälkeen seuraavan esityksen: Pyydetään kalastuskunnalta lausunto verkkojen määristä ja sijainnista sekä kiintiöiden todellisesta käytöstä. Siirretään asian käsittely seuraavaan kokoukseen. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. YMPLTK 87 Summasjärven osakaskunnan hoitokunta (kalastuskunta) antoi ympäristölautakunnan esittämään lausuntopyynnön (liitteenä) kysymyksiin seuraavan sisältöisen vastauksen: "Osakaskunnan tehtävänä on ollut osakkaiden ja vapaa-ajankalastajien saaliin turvaamisen. Toimintaa on pyöritetty lähes talkoovoimin. Kaikki liikenevät rahat on käytetty istutuksiin. Vapaa-ajan kalastus Summasjärvessä on Saarijärven vilkkaimpia. Katsomme, että tämän kokoinen järvi ei sovellu ammattikalastukseen. Vuosia jatkunut voimallisten istutusten tulos halutaan kuoria kermana pois. Vuosikokouksissa on ilmennyt osakkaiden kielteinen kanta ammattikalas-

6 tukseen. Saarijärven kaupungilta olemme odottaneet pikemminkin toimia vesien likaantumisen lopettamiseksi kuin likaantumisesta kärsivän kalakannan pois pyytämiseksi. Meille on tärkeämpää kalakannan säilyminen kuin yksittäisen yrittäjän kannattavuuden sanelema huimaava verkkomäärä. Summasjärven osakaskunnalla on jo rajoitus, joka rajoittaa yhden kalastaja verkkomäärän talvella 8 verkkoon. Osakaskunnan hoitokunta esittää 4/2011 kokoontuvalle vuosikokoukselle, että tämä rajoitus koskee myös sulaa vettä. Mielestämme 42 verkkoa Summajärvessä on liikaa. Eikö yrittäjänkin olisi järkevää jakaa pyyntinsä mahdollisimman moneen järveen. Vastustus olisi pienempää ja ennen kaikkea KALAKANNAT kestäisivät." Hoitokunnan esimies täydensi vastausta vielä sähköpostitse: Kysymys: Kuinka suurella verkkomäärällä Summasjärven jakokunnan alueella nykyisin kalastetaan? Vuosittain myytyjen verkkomerkkien määrä. Vastaus: Vuonna merkkiä. Kysymys: Kuinka verkkokalastus jakautuu vuodenajoittain? Vastaus: Uskomme että enemmän talvella, koska kokemisvälit voivat olla useita päiviä kylmässä vedessä. Kysymys: Kuinka kalastuspaine jakautuu sijainnin perusteella? Onko jo nyt apajilla ylikuormitusta? Vastaus: Ei ole tullut valituksia, että jossain olisi tungosta. Kysymys: Onko esiintynyt eturistiriitoja uistelijoilla ja verkkokalastajilla? Vastaus: On esiintynyt, uistelijat vaativat näkyviä, lainmukaisia lippupolia. Verkkokalastajat uskovat, että uistelijat tappavat paljon alamittaisia kuhia. Kysymys: Kuinka kalastuskunta seuraa saadun kalasaaliin määrää? Vastaus: Tarkan määrän seuraamiseen ei ole keinoja. Mutta arvioita ja täsmällistä tietoa saaliin jakaumasta ja määrästä tiedetään. Esim. kuhien kappalemäärä talviverkkosaaliista ohitti haukien määrän vuonna Olen nyttemmin jo 30 kuhaa yhtä haukia kohti selkävesillä. Jyväskylän YO:lle maksettu tutkimuksesta, jonka mukaan kuhasaalis on 90 % istukkaita. Kysymys: Kuinka paljon kalaa istutetaan vuosittain? Millainen on kalastuskunnan yleinen kanta ammattikalastukseen? Kannanotolle toivotaan perusteluita. Vastaus: Viimeisten kahden kymmenen vuoden aikana on istutettu joka vuosi noin kuhaa. Siikoja muutama tuhat, ei joka vuosi. Osakaskunnan hoitokunnan pöytäkirjasta jäi pois tärkeä asia. Summasjärven istutustoiminta on melkein pelkästään Summasjärven kalastuskunnan

7 tekemää. Muiden istutukset ovat marginaalisia, asian voi tarkistaa ELY keskuksen rekisteristä. Valmistelija: maanmittausinsinööri, Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Martti Luotola jääväsi itsensä tämän pykälän käsittelyn ajaksi ja poistui kokoustilasta. Puheenjohtajana tämän pykälän aikana toimi varapuheenjohtaja Viljo Heinonen. Teknisen johtajan esitys: Ympäristölautakunta päättää: 1. vuokrata Tmi Kalatalouspalvelut Piilola / Juha Piilolalle :ssä 52 vuokrattujen osuuksien sijaan 0, suuruisen osuuden PALOMÄKI -tilan kaikista osuuksista ( 0,016500) Summasjärven jakokunnan vesialueeseen. Osuus vastaa 16 pyydysyksikköä ja oikeuttaa kalastamaan 8 verkolla. Vuokrasopimus tehdään viideksi vuodeksi. Vuosivuokra on 30 euroa. 2. valtuuttaa maanmittausinsinöörin laatimaan ja allekirjoittamaan edellä mainitun vuokrasopimuksen, joka mitätöi allekirjoitetun ympäristölautakunnan päätöksen mukaisen vuokrasopimuksen. Päätös: 1. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 2. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta sekä säädetyllä tavalla edeltäpäin ilmoitettuna aikana / 20 yleisesti nähtävänä olleesta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi sekä sen, ettei pöytäkirjasta ole säädetyn ajan kuluessa otettu otetta valitusta varten, todistaa: Saarijärvellä Pöytäkirjanpitäjä