Tähän oppaaseen on koottu asioita joista jokaisen osakaskunnan osakkaan tulisi olla tietoinen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tähän oppaaseen on koottu asioita joista jokaisen osakaskunnan osakkaan tulisi olla tietoinen."

Transkriptio

1 1 Uuden osakaskuntatoimijan opas Päivitetty Tähän oppaaseen on koottu asioita joista jokaisen osakaskunnan osakkaan tulisi olla tietoinen. Osakaskunta määritellään yhteisaluelaissa ja verolaissa Yhteisaluelain 3 :n nojalla yhteisen alueen osakkaat muodostavat osakaskunnan. Osakaskuntaan ei siis liitytä, vaan osakaskunnan osakkaaksi tullaan, kun saadaan omistukseen kiinteistö, jolla on osuus yhteiseen alueeseen. Osakaskunta on aina olemassa suoraan lain nojalla. Osakaskunta on itsenäinen oikeussubjekti, joka omissa nimissään kantaa ja vastaa yhteistä aluetta koskevissa asioissa. Osakaskunta voi myös saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia yhteistä aluetta koskevissa asioissa. Yhteisen alueen osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista. Osakaskunta on itsenäinen oikeustoimikelpoinen yksityisoikeudellinen yhteisö. Osakaskunta, jolle on vahvistettu säännöt, on järjestäytynyt osakaskunta. Myös järjestäytymätön osakaskunta on kuitenkin aina olemassa. Se on yhteisaluelain mukaan oikeustoimikelpoinen. Tuloverolaissa (1535/92) osakaskunta määritellään yhteisetuudeksi, joka ei ole yhteisö eikä yhtymä. Osakaskunnan tehtävät Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia yhteisen alueen hallinnosta ja aluetta koskevien muiden asioiden hoidosta. Yhteinen alue on maanmittausviranomaisen käsitteistössä kiinteistörekisteriyksikkö. Osakaskunnalle kuuluu pääsääntöisesti kaikki ne tehtävät, jotka kiinteistönomistajalle normaalisti kuuluvat. Osakaskunta päättää kaikista yhteistä aluetta koskevista, omistajan päätäntävaltaan kuuluvista asioista, eikä muilla lähtökohtaisesti ilman osakaskunnan suostumusta ole oikeutta ryhtyä minkäänlaisiin toimenpiteisiin osakaskunnan alueella. Osakaskuntien tehtäväksi on kalastuslaissa säädetty kalastuksen järjestäminen ja kalakantojen hoito. Myös metsästyksen järjestäminen vesialueella kuuluu vesialueen osakaskunnan tehtäviin Kuka on osakas? Yhteisen vesialueen osakkaita ovat ne henkilöt tai yhteisöt jotka omistavat kiinteistön, jolla on osuus yhteiseen alueeseen. Maanmittauslaitoksesta saatavasta yhteisen alueen kiinteistörekisteriotteesta näkyvät ne tilat, joilla on osuus yhteiseen alueeseen sekä niiden osuuksien suuruudet. Myös yksitäisten tilojen kiinteistörekisteriotteesta näkyy onko tilalla osuutta yhteiseen alueeseen. Kiinteistörekisteriotteen perusteella voi jokainen itse tarkistaa, onko tilalla osuutta yhteiseen alueeseen. Tilalla voi myös olla osuutta useampaan yhteiseen vesialueeseen. Kiinteistörekisteriote on maksullinen. Osakkaan oikeudet Osakkaan tärkein oikeus on oikeus osallistua osakaskunnan päätöksentekoon. Osakkaalla on muitakin oikeuksia, kuten oikeus luovuttaa kalastusoikeuttaan joko vastikkeellisesti tai ilman vastiketta. Jos osakaskunnan johto, eli hoitokunta ei kutsu kokouksia koolle osakaskunnan omien sääntöjen mukaan, osakkaalla on yhteisaluelaissa annetuin edellytyksin oikeus kutsua osakaskunnan kokous koolle.

2 2 Jokaisella osakkaalla on lähtökohtaisesti oikeus rajoituksetta käyttää yhteistä aluetta sen käyttötarkoitusta vastaavalla tavalla, jos käyttö ei estä muita osakkaita vastaavanlaisella tavalla käyttämästä aluetta hyväkseen. Osakkaiden käyttöoikeutta säädellään joko osakaskunnan säännöissä tai kokouspäätöksellä. Osakkaalla on oikeus osakaskunnassa tutustua osakaskunnan kirjanpitoon ja muihin osakaskunnan toimintaan liittyviin asiakirjoihin. Osakkaalla on oikeus käyttää avustajaa sekä oikeus saada jäljennöksiä kirjanpidosta ja muista asiakirjoista. Tällöin osakaskunnalla on oikeus saada osakkaalta korvaus osakaskunnalle aiheutuneista asiakirjojen jäljentämis ja lähettämiskuluista. Päätöksenteko tapahtuu kokouksessa Osakaskunnan toiminta voi olla joko järjestetty yhteisaluelain määräämään muotoon tai se toimii järjestäytymättömänä. Kummassakin tapauksessa päätäntävaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Osakaskunnan kokous koostuu eräistä selvästi toisistaan erottuvista vaiheista; valmistelu, koollekutsuminen, kokouksen pitäminen, nähtävillä olo eli tiedottaminen ja muutoksenhaku. Kokouskutsu Osakaskunnan kokouksella on suurin päätöksentekovalta ja siksi on tärkeää että osakaskunnan osakkaat saavat tiedon tulevasta kokouksesta, sen pitoajasta ja paikasta, käsiteltävistä asioista ja pöytäkirjan nähtävillä olosta. Kokouskutsu annetaan osakkaiden tietoon yhteisaluelain mukaisesti siitä ilmoittamalla. Kun kokouskutsussa on ilmoitettava päätettävät asiat, on osakkailla valta itse harkita, osallistuvatko he kokoukseen vai perehtyvätkö he kokouspöytäkirjaan jälkikäteen. Kokouskutsussa pitää mainita, missä ja milloin kokouksesta laadittu pöytäkirja on nähtävillä. Osakaskunnan kokouksesta voidaan tiedottaa kaikille osakkaille lähetettävällä kirjeellä tai siitä voidaan antaa tieto muulla todisteellisella tavalla. Tämä kokouskutsumenettely, joka käytännössä tarkoittaa kirjattujen kirjeiden lähettämistä kaikille osakkaille ja edellyttää kaikkien osakkaiden osoitteiden selvittämistä. Tavallisin kokouksen koollekutsutapa on ollut, että kokouksesta kuulutetaan yhdessä tai useammassa paikkakunnalle yleisesti leviävässä sanomalehdessä, jonka lisäksi kokouskutsu postitetaan niille toisesta kunnasta oleville osakkaille, joiden osoite on tiedossa. Tätä säännöstä on tulkittu siten, ettei hoitokunnan erikseen tarvitse selvittää toisesta kunnasta olevien osoitteita. Osakkaan osoite on osakaskunnan tiedossa varmasti, kun osakas on ilmoittanut hoitokunnalle kirjallisesti osoitteensa johon hän haluaa kokouskutsun saada. Jos kaikki osakkaat ovat jostakin asiasta yksimielisiä ei kokousta tarvita. Tämä soveltuu osakaskunnille joissa on vähän osakkaita. Osakaskunnan kokous Osakaskunnan kokouksessa osakkaalla tai hänen valtakirjaa käyttävällä edustajallaan on kokouksessa käytössään kolme erilaista oikeutta, läsnäolo oikeus, puhevallankäyttöoikeus ja äänivallankäyttöoikeus. Kokouksessa päätetään niistä asioista jotka kokoukselle on säännöissä määrätty sekä muistakin asioista joista on kokouskutsussa mainittu.

3 3 Mikäli vuokramiehellä on vuokrasopimuksen nojalla hallinta osakaskiinteistöön kalastusoikeuksineen, niin tällöin hänellä on oikeus käyttää osakaskunnan kokouksissa puhevaltaa vuokrasopimuksen voimassaoloajan kalastusta koskevissa asioissa, jollei vuokranantaja tätä puhevaltaansa käytä tai jollei muuta ole sovittu. Vuokrasopimuksen kohteena tulee siis olla koko kiinteistö kiinteistörekisteriin merkityllä tavalla kalastusoikeuksineen. Kokouksen käyttöön on laadittava äänestysluettelo, ellei äänestysten osalta päätetä toimia niin että kaikilla äänivaltaisilla on käytössään yksi ääni. Äänestysluetteloon on tarpeellista merkitä osakkaan tai valtakirjalla edustavan nimi, osakastilan nimi, tilan rekisterinumero ja osuusluku sekä kokouksessa käytettävissä oleva äänimäärä. Yhteisomistuksessa olevan kiinteistön osalta äänioikeutta käyttävät saapuvilla olevat yhteisomistajat yhteisesti. Jolleivät saapuvilla olevat yhteisomistajat ole käsiteltävästä asiasta yksimielisiä, kullakin yhteisomistajalla on vain omistamaansa osuutta vastaava äänioikeus. Tällöin poissaolevan yhteisomistajan osuuden osalta jää äänioikeus käyttämättä, jollei jollakin saapuvilla olevalla henkilöllä ole tämän antamaa valtuutusta edustaa häntä kokouksessa. Jos perikunnalle ei ole nimetty pesänhoitajaa, niin perintökaaren mukaisesti yksittäinen pesän osakas ei voi yksin edustaa kuolinpesää kokouksessa ellei hänellä ole valtakirjaa kaikilta pesän osakkailta. Jos kaikki pesänosakkaat ovat saapuvilla kokouksessa eivätkä he ole yksimielisiä, jää pesän äänioikeus käyttämättä. Jos pesälle on nimetty pesän hoitaja voi tämä käyttää pesän äänioikeutta tai antaa äänivallan osalta jollekulle valtakirjan. Hoitokunnan tehtävä on laatia osakaskunnan kokoukselle esitettäväksi ja hyväksyttäväksi kertomus edellisen toimintakauden toiminnasta. Kertomuksesta kukin saa tiedot kuluneen toimintavuoden keskeisistä tapahtumista ja siinä selitetään yhteisön talouden tapahtumia. Tulevan vuoden toiminnasta hoitokunta vastaavasti laati kokouksen käsittelyä varten erillisen suunnitelman Tietyissä asioissa kokouspäätös on tehtävä määräenemmistöllä. Nämä ovat päätökset, jotka koskevat: 1) yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden taikka sen osan myymistä tai vuokraamista viittä vuotta pitemmäksi ajaksi, 2) yhteisen alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista, 3) osakaskunnan sääntöjen muuttamista, 4) velan ottamista, 5) osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä, 6) yhteisten alueiden yhdistämistä tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämistä yhteiseen alueeseen osakkuutta vastaan koskevan sopimuksen hyväksymistä, 7) osakkaiden pyydysyksikköjen jakamista vesialueosuuksista poikkeavalla tavalla, 8) osakaskunnan kalastuslain (286/82) 64 :ssä tarkoitettujen tehtävien siirtämistä kalastusalueen suoritettavaksi, 9) yhteisen vesialueen käyttämistä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä. Kaikista asioista, kuten osakaskunnan sääntöjen muuttamisesta, voidaan päättää yhdessä ainoassa kokouksessa.

4 4 Kalastuksen järjestäminen Kalavedessä uivat kalat eivät ole kenenkään omistamia. Siksi kalastusoikeutta ei voida jakaa saaliina, vaan pyydysten käyttöoikeutena. Järjestäessään kalastusta osakaskunta on vastuussa, ettei harjoiteta ylikalastusta eikä alikalastusta. Kalavesien käyttöä järjestettäessä otetaan huomioon mm. seuraavaa: 1) Vesialueen omistajalle (yhteisessä kalavedessä osakaskunnalle) kuuluu laissa säädetyissä rajoissa oikeus määrätä vesialueella harjoitettavasta kalastuksesta. 2) Osakkaan kalastusoikeus määräytyy vesialueosuuden mukaisesti, ellei osakaskunnan kokous kalaveden käytöstä muuta päätä. 3) Silloin kun osakkaat käyttävät kalastusoikeutta itse, voi osakaskunta antaa tarkempia määräyksiä osakkaiden kalastusoikeuden käyttämisestä. 4) Oikeus kalaveden käyttöön määräytyy kalaveden pyydysyksiköiden kokonaismäärän perusteella, jota jaettaessa on otettava huomioon osakkaat (ja osakkaan kalastusoikeutta käyttävät) sekä ne, joilla on muuten laillinen oikeus kalastaa osakaskunnan kalavedessä. 5) Kalaveden käyttö voidaan järjestää osakaskunnan päätöksellä niin, että kukin osakas tai hänen kalastusoikeuttaan käyttävä kalastaa itse tai kalastusoikeus vuokrataan. Kalastus voidaan myös järjestää yhteiseen lukuun, muun perusteen mukaisesti tai siirrettäväksi kalastusalueen tehtäväksi. 6) Osakkaalla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus sellaiseen osakaskunnan päätökseen, joka loukkaa hänen oikeuttaan. Jollei oikaisuvaatimus johda tyydyttävään tulokseen, hän voi moittia päätöstä kanteella paikallisessa alioikeudessa. 7) Kalastusoikeutta vuokrattaessa on erityisesti otettava huomioon ammattimaisen kalastuksen tarpeet. Jos vesialueen käyttämättä jättäminen vaikeuttaa vesialueen kalataloudellista hyväksikäyttöä, kalastusalue voi kehottaa vesialueen omistajaa antamaan se vuokralle ammattimaista kalastusta varten. Jollei kehotus johda tulokseen, voi kalastusalue jatkaa asiaa alioikeudessa (KalL 16 ). Kalastuslaissa ja asetuksessa on useita määräyksiä, jotka asettavat kalastuksen järjestämiselle toimintakehykset. Osakaskunnan talous Osakaskunnan tulot Tärkeimmän tulonlähteen muodostaa yleensä kalastusoikeuden luovuttamisesta saatavat tulot. Kokouksessa päätetään : osakkailta perittävät ns. pyydysyksikkömaksut, ns. lisäyksiköistä perittävät maksut, ns. muille kuin kylässä tilapäisesti asuville myönnettävät kalastusluvat, ulkopuolisille myytävät virkistyskalastusluvat, ammattikalastusluvat, matkailukalastusyrittäjille myönnettävät luvat sekä kilpailuluvat

5 5 Osakaskunta voi saada tuloja vuokraamalla alue muutakin kuin kalastusta varten sekä myymällä joko yhteiseltä alueelta saatavia luonnontuotteita (esim. metsää, soraa) tai myymällä itse yhteistä aluetta (esim. vesijättöä). Osakaskunnan menot Osakaskunnalle aiheutuu menoja mm. hallinnosta, kalastuksen järjestämisestä, kalastuksen valvonnasta, kalakantojen ja yhteisen alueen muusta hoidosta sekä edunvalvontakuluista. Osakaskuntien menot on luonnollisesti suhteutettava tuloihin. Osakaskunnan korvausvelvollisuus Osakaskunta voi joutua vahingonkorvausvastuuseen tekemästään päätöksestä. Osakaskunta voi aiheuttaa vahinkoa sekä ulkopuolisille että yksittäisille osakkaille. Vahingonkorvausvastuu perustuu vahingonkorvauslain yleisiin säännöksiin. Yhteisaluelaissa kuitenkin säädetään, että osakaskunnan osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista. Ainoastaan osakkailla ja heidän valtuuttamilla asiamiehillään on oikeus hakea muutosta osakaskunnan päätöksiin. Muutoksenhakuoikeutta ei ole osakkaalla, joka on äänestänyt päätöksen puolesta tai joka ei ole merkinnyt eriävää mielipidettään pöytäkirjaan. Eli sellainen asiankäsittely, joka on tapahtunut yksimielisesti jättää valitusoikeuden vain niille osakkaille jotka eivät osallistuneet kokoukseen. Muutosta voidaan hakea sekä osakaskunnan kokouksen että hoitokunnan tekemiin päätöksiin. Osakas saa hakea muutosta päätöksiin, jos hän katsoo, ettei osakaskunnan tai hoitokunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen. Yhteisaluelaki tuntee kaksi vaihtoehtoista muutoksenhakukeinoa: Joko oikaisuvaatimusmenettelyn ja mahdollisesti tämän jälkeen alioikeudessa nostettavan kanteen, tai alioikeudessa nostattavan kanteen ilman sitä edeltävää oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimusta on syytä käyttää varsinkin tilanteissa, joissa virhe on ilmeinen ja joissa virhe voidaan oikaista ylimääräisen kokouksen päätöksellä. Myös riitaisissa asioissa oikaisuvaatimuksen käsitteleminen olisi suotavaa sillä se säästäisi osapuolten varoja eikä puurouttaisi toimintaa. Mikäli osakas haluaa käyttää oikaisuvaatimusmenettelyä, tulee hänen vaatia osakaskunnan kokoukselta päätöksen oikaisemista. Oikaisuvaatimus on esitettävä 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Oikaisuvaatimus osoitetaan osakaskunnan kokoukselle ja toimitetaan hoitokunnan puheenjohtajalle tai jollekin muulle hoitokunnan jäsenelle. Osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava osakaskunnan kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi. Mikäli asia halutaan viedä suoraan alioikeuteen, tulee kanne osakaskuntaa vastaan nostaa 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Oikeuspaikkana on osakaskunnan kotipaikan alioikeus. Kyseessä on normaali siviilioikeudellinen riita asia, eli asianosaisten tulee näyttää väitteensä toteen todistelulla, sillä käräjäoikeus ei viran puolesta hanki selvitystä asiassa. Edunvalvonta

6 6 Koska kyse on osakkaiden yhteisestä omaisuudesta huolehtimisesta, pitäisi jokaisen osakkaan toimia jossakin muodossa osakaskunnan asioiden huolehtijana, vaikkapa hoitokunnan jäsenenä tai kalastuksen valvojana. Osakaskunnan vesialueisiin kohdistuu monenlaisia käyttöpaineita. Hoitokunta käyttää osakaskunnan puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä edustaa muutoin osakaskuntaa. Hoitokunta voi tavallisesti ilman kokouksen asiasta tekemää nimenomista päätöstä valvoa osakaskunnan etua esim. aluehallintovirastossa käsiteltävissä, osakaskunnan vesialuetta koskevissa hakemusasioissa (mm. jätevesien johtamista koskevat asiat) ja esittää asiasta muistutuksia ja vaatimuksia aluehallintovirastolle. Samoin hoitokunta edustaa osakaskuntaa, jos osakaskunta haastetaan vastaajaksi yleisessä alioikeudessa käsiteltävään riita asiaan. Voidaan sanoa, että hoitokunnalla on oikeus edustaa osakaskunta ja esittää osakaskunnan nimissä muistutuksia ja vaatimuksia prosesseissa, jotka ovat vireillä muiden aloitteesta ja joissa osakaskunta on asianosainen. Hoitokunnalla ei sen sijaan ole oikeutta itse käynnistää oikeudenkäyntejä, esim. nostamalla kanne yleisessä alioikeudessa, vaan tähän tarvitaan osakaskunnan kokouksen päätös. Osakaskunta siis lähtökohtaisesti kantaa ja vastaa yhteistä aluetta koskevissa asioissa ja valvoo osakaskunnan etua tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Joskus saattaa kuitenkin käydä niin, ettei osakaskunta valvo yhteisen alueen etua esim. ympäristönsuojelulain mukaisessa jätevesilupa asiassa. Tällaisessa tilanteessa, jossa siis osakaskunta on passiivinen, yksittäinen osakas saa ajaa kannetta tai muutoin valvoa osakaskunnan etua asiassa. Sama on tilanne, jos osakaskunta päättää, ettei yhteistä aluetta koskevaa oikeudenkäyntiä tai viranomaisessa käsiteltävää asiaa ei panna vireille tai ei jatketa. Jos osakkaan käynnistämässä oikeudenkäynnissä tai muussa viranomaisessa käsiteltävässä asiassa jotain voitetaan, tulee tämä koko osakaskunnan hyväksi. Tällaisessa tilanteessa muut osakkaat ovat velvollisia osallistumaan oikeudenkäynnistä tai osakaskunnan edun valvonnasta aiheutuneisiin kustannuksiin enintään siihen määrään, joka vastaa heille oikeudenkäynnistä tai edun valvonnasta tullutta hyötyä. Vastaavasti, jos oikeudenkäynnistä ei ole koitunut hyötyä osakaskunnalle, vastaa osakas itse oikeudenkäynnin kustannuksista. Sen lisäksi, että yksittäisellä osakkaalla edellä kuvatuissa tilanteissa on oikeus ajaa koko osakaskunnan etua, on osakkaalla aina oikeus valvoa myös omaa etuaan ja käyttää omalla kustannuksellaan omasta osuudestaan puhevaltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, jossa osakaskunta on asianosainen. Aktiivinen toimija Osakas voi olla aktiivinen toimija siten, että osakaskunnan kokouksen päätöksellä edustaa osakaskuntaa seudun kalastusalueessa. Kalastusalue on merkittävä yhteistoimintaelin josta säädetään kalastuslaissa. Kalastusalueen jäseniä ovat kalastuskunnat, vesialueen omistajat, kalastusalueella toimivat ammattikalastajien järjestöt ja kalastusalueella toimivat virkistyskalastajien eduista huolehtivat järjestöt.

Osakaskuntatoimijan opas Päivitetty

Osakaskuntatoimijan opas Päivitetty Osakaskuntatoimijan opas Päivitetty 26.2.2016 Mitä osakaskunta on Suurin osa Suomen vesistä on yhteisesti omistettuja vesialueita. Yhteisen vesialueen omistus liittyy kiinteistön omistamiseen. Ne henkilöt,

Lisätiedot

Osakaskunnan päätöksenteko

Osakaskunnan päätöksenteko Osakaskunnan päätöksenteko Sisältö Osakaskunnan rooli ja osakkaan oikeudet Kokouksen/hoitokunnan toimivalta Kokouksen laillisuus Äänestysmenettely Muutoksenhaku Mistä osakaskunta voi päättää? Pyyntirajoitukset

Lisätiedot

Osakaskunnan kalavesi sijaitsee seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa:

Osakaskunnan kalavesi sijaitsee seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa: Malli, päivitetty 6.9.2010 Ohjeelliseksi tarkoitettu malli, Kalatalouden Keskusliitto ei vastaa mallin yhteensopivuudesta eri alueiden viranomaisvaatimusten kanssa. YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

Lisätiedot

Osakaskunnan vesialueet sijaitsevat seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa: Itäinen Suomenlahti, Haapasaaren saaristo Kotkan kaupungin alueella.

Osakaskunnan vesialueet sijaitsevat seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa: Itäinen Suomenlahti, Haapasaaren saaristo Kotkan kaupungin alueella. HAAPASAAREN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Osakaskunnan nimi: Haapasaaren Osakaskunta Kotipaikka: Kotka Sijaintikunta / kaupunki: Kotka Kylä: Haapasaari Kiinteistötunnus 285-413-876-1 Osakaskunnan vesialueet sijaitsevat

Lisätiedot

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on 1 YHTEISTEN VESIALUEIDEN OSAKASKUNTA OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi yhteisen vesialueiden osakaskunta 2 Kotipaikka kunta 3 Yhteinen alue kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta

Lisätiedot

758/1989 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1989 Yhteisaluelaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti

758/1989 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1989 Yhteisaluelaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti 758/1989 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1989 Yhteisaluelaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Yleisiä säännöksiä 1 Kiinteistöjen yhteisen alueen

Lisätiedot

PAIMENSELÄN LANSSIN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

PAIMENSELÄN LANSSIN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1 PAIMENSELÄN LANSSIN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Osakaskunnan nimi: PAIMENSELÄN LANSSIN OSAKASKUNTA Kotipaikka: Sysmän kunta Sijaintikunta: Sysmä (781) Kiinteistötunnus: 781 417-878-2 Paimenselän Lanssin osakaskunnan

Lisätiedot

YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1 YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Espoon kaupungissa, Vanttilan-, Kurttilan-, Kauklahden- ja Muulon kylissä sijaitsevan yhteisen vesialueen RN:o 876:1:0 osakaskunnan nimi on Vanttilan-, Kurttilan-,

Lisätiedot

PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1 PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi Pyötsaaren maaosakaskunta 2 Kotipaikka Haminan Kaupunki 3 Yhteinen alue Haminan kaupungissa sijaitsevan Vepsun saaren ja

Lisätiedot

Osakaskunta toimii kalastuslaissa (286/82) tarkoitettuna kalastuskuntana.

Osakaskunta toimii kalastuslaissa (286/82) tarkoitettuna kalastuskuntana. YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Osakaskunnan nimi: Kaukjärven osakaskunta Kotipaikka: Tammela Sijaintikunta: Tammela Kylä: Kaukjärvi Kiinteistötunnus: 834-411-876-4 Osakaskunnan yhteinen vesialue

Lisätiedot

Miksi säännöt tulisi uudistaa?

Miksi säännöt tulisi uudistaa? Miksi säännöt tulisi uudistaa? Sisältö 1. Mitä laki sanoo osakaskunnista... 1 2. Lain kanssa ristiriidassa olevat kohdat säännöissä... 2 1) osakaskunnan nimi ja kotipaikka sekä osakaskunnalle kuuluva yhteinen

Lisätiedot

YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Päivitetty 14.1.2016 YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Osakaskunnan nimi: Kotipaikka: Sijaintikunta: Kylä: Kiinteistötunnus: - - - Osakaskunnan vesialue on pinta-alaltaan. hehtaaria ja sen sijainti

Lisätiedot

YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1 YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Osakaskunnan nimi: OITTILAN OSAKASKUNTA Kotipaikka: Korpilahden kunta Sijaintikunta: Korpilahti (277) Kylä: Yhteiset vesialueet (876) Kiinteistötunnus: 179-876-20-0

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

Pyötsaaren kalastuskunnan säännöt

Pyötsaaren kalastuskunnan säännöt PYÖTSAAREN KALASTUSKUNTA Pyötsaaren kalastuskunnan säännöt Hyväksytty kalastuskunnan kokouksessa 25.8.2012 Vahvistanut Etelä-Suomen Aluehallintovirasto 5.2.2013 YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

Lisätiedot

YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Osakaskunnan nimi: Pohjois-Kirkkonummen yhteisen vesialueen osakaskunta Kotipaikka: Kirkkonummi Sijaintikunta : Kirkkonummi Kylät: Koskis-Navala, Veikkola ja Kalljärvi

Lisätiedot

YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Osakaskunnan nimi: KUIVANIEMEN OSAKASKUNTA Kotipaikka: Kivijärven kunta / kaupunki Sijaintikunta: Kivijärvi Kylä: Kuivaniemi Kiinteistötunnus: _265_:_404_:_876

Lisätiedot

UTSJOEN KK:N YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SAANNOT

UTSJOEN KK:N YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SAANNOT 1 UTSJOEN KK:N YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SAANNOT Kotipaikka: Sijaintikunta: Kyla: UTSJOEN KUNTA UTSJOKI Kirkonkyla Kiinteistotunnus: 890:401:876:3 Osakaskunnan yhteinen vesialue sijaitsee seuraavissa

Lisätiedot

YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Osakaskunnan nimi: Itä-Puulan Korpijärven osakaskunta Kotipaikka: Mikkeli Kiinteistötunnus: 491-876-65-1, 97-876-13-1 Osakaskunnan kalavedet sijaitsevat Itä-Puulan

Lisätiedot

Yhteismetsän hallinto

Yhteismetsän hallinto LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 1/2013 Yhteismetsän hallinto Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 14.2.2014 Kemijärven, Kuusamon, Posion

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

SAARIJÄRVEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT SAARIJÄRVEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Osakaskunnan nimi: SAARIJÄRVEN OSAKASKUNTA Kotipaikka: Saarijärven kaupunki Sijaintikunta: Saarijärvi (729) Kylät: Hännilä (401), Kalmari (402), Mahlu (406), Pyhäjärvi

Lisätiedot

HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Osakaskunnan nimi: Hirvensalmen osakaskunta Kotipaikka: Hirvensalmi Kiinteistötunnus: Osakaskunnan kalavedet sijaitsevat Hirvensalmen eteläosissa pääosin Liekune Ryökäsvesi,

Lisätiedot

YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Osakaskunnan nimi: Keski-Puulan osakaskunta Kunnat: Kangasniemi, Hirvensalmi Kiinteistötunnus: - Osakaskunnan kalavedet sijaitsevat Keski-Puulan alueella pinta-ala

Lisätiedot

KUIVANIEMEN KYLÄN YHTEISALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

KUIVANIEMEN KYLÄN YHTEISALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT KUIVANIEMEN KYLÄN YHTEISALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Iin kunnan Kuivaniemen kylässä sijaitsevan yhteisen maa- ja vesialueen nimi on Kuivaniemen osakaskunta. Kotipaikka on Iin kunta. Tämän yhteisalueen eli

Lisätiedot

KYYVEDEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

KYYVEDEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT KYYVEDEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Osakaskunnan nimi: Kyyveden osakaskunta Kotipaikka: Mikkeli Sijaintikunnat: Mikkeli, Kangasniemi, Pieksämäki Kiinteistötunnus: - - - LUONNOS 5.12.2017 Osakaskunnan vesialue

Lisätiedot

Laki. yhteisaluelain muuttamisesta

Laki. yhteisaluelain muuttamisesta EV 70/2000 vp - HE 198/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen Iaeiksi yhteisaluelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on vuoden 1999 valtiopäivillä annettu hallituksen

Lisätiedot

Yhteisten alueiden yhdistäminen

Yhteisten alueiden yhdistäminen Yhteisten alueiden yhdistäminen Mahdollisuus rajattomiin kalavesiin Lea Sukanen Yhteinen alue ja osakaskunta Yhteinen alue = alue, joka kuuluu kahdelle tai useammalle KIINTEISTÖLLE yhteisesti Osakaskiinteistöjen

Lisätiedot

YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT ESITYSLISTA Houhajärven Rautaveden järjestäytymättömän osakaskunnan (790-876-1-1) kokous Aika: 31.3.2015 klo 17 alkaen Paikka: Sastamalan pääkirjaston yläkerran Lizelius-Salissa, Sillankorvankatu 1 1 Kokouksen

Lisätiedot

Osakaskuntien vaihtoehdot toiminnan ja hallinnon järjestämisessä. Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto,

Osakaskuntien vaihtoehdot toiminnan ja hallinnon järjestämisessä. Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, Osakaskuntien vaihtoehdot toiminnan ja hallinnon järjestämisessä Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, Tässä esityksessä Toimiminen järjestäytymättömänä järjestäytynyt osakaskunta edustajisto toimitsija

Lisätiedot

Päätös. Laki. yhteismetsälain muuttamisesta

Päätös. Laki. yhteismetsälain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 135/2007 vp Hallituksen esitys laiksi yhteismetsälain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi yhteismetsälain muuttamisesta (HE 111/2007 vp). Valiokuntakäsittely

Lisätiedot

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen

Lisätiedot

9 Työryhmän valmistelemien sääntöjen käsittely, hyväksyminen ja vahvistamiseksi jättäminen.

9 Työryhmän valmistelemien sääntöjen käsittely, hyväksyminen ja vahvistamiseksi jättäminen. ESITYSLISTA Kiikoisjärven järjestäytymättömän osakaskunnan (790-876-28-1) kokoukseen. Aika: to 26.1.17 klo 17 alkaen, ilmoittautuminen klo 16.30 alkaen Paikka: Kiikostalo, Kiikostentie 316 1 Kokouksen

Lisätiedot

järjestäytymiskokoukseen to klo 18 alkaen. Kokous pidetään Hotelli Ellivuoressa, Ellivuorentie 131. Ilmoittautuminen klo alkaen.

järjestäytymiskokoukseen to klo 18 alkaen. Kokous pidetään Hotelli Ellivuoressa, Ellivuorentie 131. Ilmoittautuminen klo alkaen. Kutsu Kulo- Rautaveden osakaskunnan (790-876-8-1 ja 536-876-4-1) järjestäytymiskokoukseen to 23.2.17 klo 18 alkaen. Kokous pidetään Hotelli Ellivuoressa, Ellivuorentie 131. Ilmoittautuminen klo 17.30 alkaen.

Lisätiedot

yhteisö ja sen kotipaikka on Tammelan kunta.

yhteisö ja sen kotipaikka on Tammelan kunta. VESIOIKEUDELLISEN YHTEISÖN SÄÄNNÖT Pvm 3.1.2013 1 Yhteisön nimi ja kotipaikka Yhteisön nimi on Mustialanlammin keskivedenkorkeuden pysyvän muuttamisen vesioikeudellinen yhteisö ja sen kotipaikka on Tammelan

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa

Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa Pekka Puujalka Kalliolan koulu 25.3.2015 Paimelan koulu 26.3.2015 VAANIAN OSAKASKUNNAT Vaanian yhteinen vesialue / kalastuskunta, rnro 453-876-1, pinta-ala 655

Lisätiedot

1. Johdanto. Keskiveden nostoa koskevissa hankkeissa on perustettava vesioikeudellinen yhteisö, mikäli hakijoita on enemmän kuin yksi (VL 6:9)

1. Johdanto. Keskiveden nostoa koskevissa hankkeissa on perustettava vesioikeudellinen yhteisö, mikäli hakijoita on enemmän kuin yksi (VL 6:9) 1. Johdanto Uudessa vesilaissa (VL, 587/2011) yhteisön ja yhtiön käsitteet on korvattu vesioikeudellisen yhteisön käsitteellä hanketyypistä riippumatta (VL 12 luku) Vesioikeudellinen yhteisö voidaan muodostaa

Lisätiedot

OJITUSYHTEISÖ. Peruskuivatus kuntoon - Raisio Sallmén Ari

OJITUSYHTEISÖ. Peruskuivatus kuntoon - Raisio Sallmén Ari OJITUSYHTEISÖ Peruskuivatus kuntoon - Raisio 4.4.2019 23.10.2018 OJITUSYHTEISÖT Lähes jokaiseen ojaan tai puroon joka on perattu, on viranomaisten toimesta perustettu ojitusyhteisö perkauksen yhteydessä,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie PETTILÄ. 2. Varsinaisen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Ari Airas.

Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie PETTILÄ. 2. Varsinaisen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Ari Airas. 1 Kuivasen osakaskunta Pöytäkirja Osakaskunnan varsinainen kokous Aika: 18.03.2017 klo 13.00 Paikka: Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196 54950 PETTILÄ 1. Hoitokunnan puheenjohtaja Seppo Ukkonen

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU JA ESITYSLISTA

KOKOUSKUTSU JA ESITYSLISTA Pohjois-Kirkkonummen yhteisten Kokouskutsu ja esityslista 1 (2) KOKOUSKUTSU JA ESITYSLISTA Pohjois-Kirkkonummen yhteisten vesialueiden osakaskunnan osakkaat kutsutaan vuoden 2015 sääntömääräiseen vuosikokoukseen

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Vesilahden Pappilan ( ) järjestäytymättömän osakaskunnan kokoukseen ke klo 18 alkaen.

Vesilahden Pappilan ( ) järjestäytymättömän osakaskunnan kokoukseen ke klo 18 alkaen. Kutsu Vesilahden Pappilan (922-876-5-1) järjestäytymättömän osakaskunnan kokoukseen ke 6.6.2018 klo 18 alkaen. Kokous pidetään Kurki-Tuvalla, Kesontie 2, Vesilahti. Ilmoittautuminen klo 17.30 alkaen. Kokouksessa

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

Pohjois-Kirkkonummen yhteisten vesialueiden osakaskunnan sääntömääräinen vuosikokous 2012

Pohjois-Kirkkonummen yhteisten vesialueiden osakaskunnan sääntömääräinen vuosikokous 2012 Pohjois-Kirkkonummen yhteisten Pöytäkirja 1 (6) Pohjois-Kirkkonummen yhteisten vesialueiden osakaskunnan sääntömääräinen vuosikokous 2012 Aika: 9.4.2012 Paikka: Veikkola VPK:n kokoustila, Vanhatie 22,

Lisätiedot

MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa.

MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa. 1(5) MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa. Tyrnävän kirkonkylän Sähköosuuskunta SÄÄNNÖT 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Tyrnävän kirkonkylän

Lisätiedot

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Suomen metsäkeskuksessa laadittu malliohjesääntö hoitokuntamalliselle yhteismetsälle YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Yhteismetsän osakaskunnan nimi on kotipaikka

Lisätiedot

PYHTÄÄN KALASTUSALUEEN PYTTIS FISKEOMRÅDE OHJESÄÄNTÖ

PYHTÄÄN KALASTUSALUEEN PYTTIS FISKEOMRÅDE OHJESÄÄNTÖ PYHTÄÄN KALASTUSALUEEN PYTTIS FISKEOMRÅDE OHJESÄÄNTÖ 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Kalastusalueen nimi on Pyhtään kalastusalue Pyttis fiskeområde ja sen hallinnon kotipaikkana on Pyhtään kunta. Kalastusalueen

Lisätiedot

Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt

Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt (s. 1/6) Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt I 1 Yhdistyksen nimi on Osakuntien Yhteisvaltuuskunta Nationernas Samdelegation ry, ja sen tarkoituksena on toimia

Lisätiedot

Yhteisten vesialueiden yhdistäminen. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät Lomakeskus Huhmari Päivi Kiiskinen P-K:n Kalatalouskeskus ry

Yhteisten vesialueiden yhdistäminen. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät Lomakeskus Huhmari Päivi Kiiskinen P-K:n Kalatalouskeskus ry Yhteisten vesialueiden yhdistäminen Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 17.3.2017 Lomakeskus Huhmari Päivi Kiiskinen P-K:n Kalatalouskeskus ry Yhdistämisen etuja Osakkaiden kalastusoikeus laajenee koko

Lisätiedot

Sahalahden osakaskunnan ( ) järjestäytymiskokoukseen to klo 17 alkaen.

Sahalahden osakaskunnan ( ) järjestäytymiskokoukseen to klo 17 alkaen. Kutsu Sahalahden osakaskunnan (211-876-4-4) järjestäytymiskokoukseen to 14.9.2017 klo 17 alkaen. Kokous pidetään Sariolan koulun auditoriossa, Kärkkääntie 12, Sahalahti. Ilmoittautuminen klo 16.30 alkaen.

Lisätiedot

INKOON KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ

INKOON KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ 1/5 INKOON KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Kalastusalueen nimi on Inkoon kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Inkoon kunta. Kalastusalueen rajat on vahvistettu 6. päivänä

Lisätiedot

Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa

Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa Vesistöt kuntoon yhteistyöllä seminaari 26.11.2014, Oulu Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus Vesialueet ovat jonkun omistamia kiinteistöjä Valtion yleiset vesialueet

Lisätiedot

Yksityistielain muutokset kunnan tehtäviin v. 2019

Yksityistielain muutokset kunnan tehtäviin v. 2019 Yksityistielain muutokset kunnan tehtäviin v. 2019 Laki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180560 LVM Yksityistielain voimaantulon infotilaisuus 9.10.2018 https://www.youtube.com/watch?v=xuqcpwwuors

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Oulun Keilailuliitto r.y.

Oulun Keilailuliitto r.y. Oulun Keilailuliitto r.y. Säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Oulun Keilailuliitto r.y., kotipaikka on Oulun kaupunki sekä virallisena kielenä suomi. 2 Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Suomen metsäkeskuksessa laadittu malliohjesääntö hoitokuntamalliselle yhteismetsälle YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Yhteismetsän osakaskunnan nimi on kotipaikka

Lisätiedot

Vuokranantaja: Saarijärven kaupunki (0176975-1) Sivulantie 11 43100 SAARIJÄRVI

Vuokranantaja: Saarijärven kaupunki (0176975-1) Sivulantie 11 43100 SAARIJÄRVI VUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Saarijärven kaupunki (0176975-1) Sivulantie 11 43100 SAARIJÄRVI Vuokralainen: Tmi Kalatalouspalvelu Piilola/Juha Piilola Y-tunnus: 2286975-1 Puromäentie

Lisätiedot

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Yhdistyksistä yleisesti

Yhdistyksistä yleisesti Yhdistyksistä yleisesti YHDISTYS Yhdistyslaki 503/89 Rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdyn toimen aiheuttamasta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti.

Lisätiedot

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojitusisännöinti ja vesilaki Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki 22 23.2.2017 Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojittaminen on Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen

Lisätiedot

UTSJOEN KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ 1 (6 )

UTSJOEN KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ 1 (6 ) UTSJOEN KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ 1 (6 ) 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Kalastusalueen nimi on Utsjoen kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikka on Utsjoki. Utsjoen kalastusalue on muodostettu Lapin työvoima-

Lisätiedot

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Suomen metsäkeskuksessa laadittu malliohjesääntö toimitsijamalliselle yhteismetsälle YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Yhteismetsän osakaskunnan nimi on kotipaikka

Lisätiedot

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Suomen metsäkeskuksessa laadittu malliohjesääntö toimitsijamalliselle yhteismetsälle YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Yhteismetsän osakaskunnan nimi on kotipaikka

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Kalatalousalueiden 1. kokous

Kalatalousalueiden 1. kokous Kalatalousalueiden 1. kokous Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut Rannikon kalatalousaluepäivät 31.10.2018 Turku Kalastuslain toimeenpanon aikataulu 2018-2020 2018 ELY-keskus

Lisätiedot

Ajankohtaista kalataloudesta. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO

Ajankohtaista kalataloudesta. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Ajankohtaista kalataloudesta Etelä-Karjalan kalatalouskeskus 24.4.2018 Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Esityksen sisältö Kalatalouden yleistilanne Kalatalousalueet ja osakaskunnat Käyttö-

Lisätiedot

VÄRRIÖN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

VÄRRIÖN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ VÄRRIÖN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET Yhteismetsän osakaskunnan nimi on Värriön yhteismetsän osakaskunta ja kotipaikka Sallan kunta. Yhteismetsän osakas on se, jonka omistamaan

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY UTSUVAARANTÄHTI Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S

KIINTEISTÖ OY UTSUVAARANTÄHTI Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S KIINTEISTÖ OY UTSUVAARANTÄHTI Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala 3 Osakepääoma Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Utsuvaarantähti ja kotipaikka Kittilä Yhtiön

Lisätiedot

Terälahden osakaskunnan ( ) järjestäytymiskokoukseen torstaina klo alkaen.

Terälahden osakaskunnan ( ) järjestäytymiskokoukseen torstaina klo alkaen. Kutsu Terälahden osakaskunnan (837-876-5-1) järjestäytymiskokoukseen torstaina 18.10.2018 klo 17.00 alkaen. Kokous pidetään Murikassa, Kuterintie 226, Terälahti. Ilmoittautuminen klo 16.30 alkaen. Kokouksessa

Lisätiedot

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Teemu Ulvi, SYKE Kitka-MuHa loppuseminaari 17.2.2015 Miksi Kitkajärvien hoidon ja kunnostuksen toimintamallia alettiin hankkeessa kehittää? Järvien eri osa-alueilla

Lisätiedot

Päätös Nro 49/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/135/04.09/2010

Päätös Nro 49/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/135/04.09/2010 Päätös Nro 49/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/135/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2011 ASIA HAKIJA Tieksin pengerrysyhtiö nimisen järjestely-yhtiön sääntöjen vahvistaminen Ilmajoen kunnassa

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

KUUSAMON YHTEISMETSÄ OHJESÄÄNTÖ

KUUSAMON YHTEISMETSÄ OHJESÄÄNTÖ KUUSAMON YHTEISMETSÄ OHJESÄÄNTÖ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISET MÄÄRÄYKSET Yhteismetsän nimi ja kotipaikka... 3 Yhteismetsän osakas... 3 Yhteismetsän tarkoitus... 3 OSAKASKUNNAN KOKOUKSET Päätettävät asiat...

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

Paliskunnan kokoustaito

Paliskunnan kokoustaito Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke Merja Mattila: Paliskunnan kokoustaito huhtikuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys Kokouksen aloitus Kokousprosessi

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Oy Apotti Ab 24.03.2017 10:00:52 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.03.2017 Toiminimi: Oy Apotti Ab Yritys- ja yhteisötunnus: 2699989-5 Voimassaoloaika,

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Suomen metsäkeskuksessa laadittu malliohjesääntö hoitokuntamalliselle yhteismetsälle YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Yhteismetsän osakaskunnan nimi on kotipaikka

Lisätiedot

JOROISTEN KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ

JOROISTEN KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ JOROISTEN KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Kalastusalueen nimi on Joroisten kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikka on Joroisten kunta. Kalastusalue käsittää yleispiirteittäin

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B 15

Lisätiedot

Myllyhoitoyhdistys ry:n säännöt. Yhdistysrekisterinumero

Myllyhoitoyhdistys ry:n säännöt. Yhdistysrekisterinumero Myllyhoitoyhdistys ry:n säännöt Yhdistysrekisterinumero 138.725 Sääntömuutos rek. 17.5.2017 Myllyhoitoyhdistys ry:n säännöt 2(6) Nimi: Myllyhoitoyhdistys ry Kotipaikka: Helsinki Osoite: Oksasenkatu 10

Lisätiedot

KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen

KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen KALASTUSILTA UTSJOELLA 21.6.2016 Pekka A. Keränen 1. Ylä-Lapin kalastuslupa (KaL 10 1 mom) 10 Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan Henkilöllä, jonka kotikuntalain (201/1994) 2 :ssä tarkoitettu kotikunta on

Lisätiedot

HELSINKI-ESPOON KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ

HELSINKI-ESPOON KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ HELSINKI-ESPOON KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ 1. Nimi, kotipaikka ja toimialue Kalastusalueen nimi on Helsinki-Espoo kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Helsingin kaupunki. Kalastusalueen rajat on

Lisätiedot

Kalastusalueiden toiminnan lopetus. Kalastusaluepäivät Mikkeli Rauno Jaatinen, Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry

Kalastusalueiden toiminnan lopetus. Kalastusaluepäivät Mikkeli Rauno Jaatinen, Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry Kalastusalueiden toiminnan lopetus Kalastusaluepäivät Mikkeli 7.2.2018 Rauno Jaatinen, Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry Loppuuko toiminta? Kalastuslain mukaan kalastusalueet korvataan kalatalousalueilla

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot