Kumppanuushanke VAIHEEN RAPORTTI

Transkriptio

1 Kumppanuushanke VAIHEEN RAPORTTI Tauno Kivinen

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KUMPPANUUSKOULUTUKSEN TAUSTAT JA NYKYTILA HANKKEEN TAVOITTEET Toteutettavat toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi TOIMENPITEET JA MENETELMÄT Selvityksen osallistujat ja eteneminen Hankkeen tulokset ja tiedottaminen YHTEISTYÖN TULOKSIA Metsäkonekoulutuksen vetovoimaisuus Opiskelijavalinta ja opintojen ohjaus Opetussuunnitelman toteuttaminen Resurssit opetuksessa INVESTOINNIT KONEKALUSTOON Koulutuksen tuloksellisuus Pääkoulun opiskelijamäärät Kumppanuusmallin toimivuuden arviointi Positiiviset tekijät Negatiiviset tekijät Positiivisista ja negatiivisista vapaamuotoinen palaute KUMPPANUUSYHTEISTYÖN TOIMIVUUS Toimii hyvin Toimii epätyydytyttävästi Yhteistyön toimivuuden vapaamuotoinen palaute KYSELYN TULOKSIEN YHTEENVETO Työssäoppiminen Positiivisena tekijät Negatiivisina tekijät LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET LÄHETE OPPILAITOKSILLE KUMPPANUUSHANKKEEN KYSYMYKSET OPPILAITOSTEN YHTEYSHENKILÖT TIEDOTE... 33

3 3 1 JOHDANTO Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Länsirannikon Koulutus Oy WinNovalle valtionavustuksen käytettäväksi metsäkonekoulutuksen kehittämiseen Suomessa. Hankkeeseen osallistuvat kaikki metsäkonealan koulutusohjelmaa toteuttavat koulutuksen järjestäjät kumppaneineen. Hanke toteutetaan välisenä aikana. Hankkeen tavoitteena on kuvata lyhyesti kumppanuusyhteistyökoulutuksen nykytilanne valtakunnallisesti. Hankkeessa kerättiin perustietoa kumppanuusmuotoisesti järjestetyn koulutuksen opiskelijamääristä sekä arvioidaan mallin tuloksellisuutta yleisellä tasolla. Hankkeessa kuvataan Suomen kahdeksan metsäkonekoulutusta järjestettävän oppilaitoksen toiminta metsäalan perustutkinnon metsäkonealan koulutusohjelman toteuttamisen osalta. Erityinen painopiste on kumppanuuskoulujen kanssa tehtävä yhteistyö. 2 KUMPPANUUSKOULUTUKSEN TAUSTAT JA NYKYTILA Kumppanuusyhteistyön aloittamisen keskeisimmät tavoitteet olivat: 1. metsäkonekoulutuksen valtakunnallisen saavutettavuuden parantaminen 2. koulutukseen hakeutuvien opiskelijoiden määrän lisääminen 3. ammattiin valmistuvien määrällinen kasvu Metsäkonekouluja 8, joilla vaihteleva määrä sopimuskumppaneita Kumppanuussopimusten sisältö ja ehdot tällä hetkellä toisistaan poikkeavia Kumppanuuskoulutustoiminnan tulosten valtakunnallinen kokonaisarviointi puuttuu Metsäkonekouluilla toimiva verkosto mm. yhteismarkkinoinnissa (metsäopetus.fi ja metsäkone.fi) Metsäkonekoulut sidosryhmineen kokoontuvat säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. 3 HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on kuvata lyhyesti kumppanuusyhteistyökoulutuksen nykytilanne valtakunnallisesti. Hankkeessa kerätään perustietoa kumppanuusmuotoisesti järjestetyn koulutuksen opiskelijamääristä sekä arvioidaan kyseisen mallin tuloksellisuutta yleisellä tasolla. Varmentaa metsäkoneenkuljettajakoulutuksen tarjonnan kattavuus ja valtakunnallinen saavutettavuus Mahdollistaa yksiköiden erikoistuminen ja laajentaa opintojen valinnaisuutta

4 4 Metsäkonekoulutuksen järjestäjien verkostoitumisen laajentaminen ja syventäminen 3.1 Toteutettavat toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi 1. Kumppanuuskoulutuksen tulosten valtakunnallinen yhteenveto ja toiminnan tuloksellisuuden arviointi yleisellä tasolla 2. Pilottikoulutuksen toteuttaminen yhteistyössä TTS:n kanssa 3. Yhtenäisen valtakunnallisen toteutusmallin kehittäminen ja kuvaaminen 4. Kumppanuusmallilla toteutettavan metsäkoneenkuljettajakoulutuksen 3-vuotisen opetussuunnitelman rakentaminen 5. Kumppanuusyhteistyönä toteutettavan koulutuksen kantasopimuksen luominen verkostoyhteistyönä kumppaneiden ja metsäkonekoulujen kanssa. 4 TOIMENPITEET JA MENETELMÄT Koulutuksen järjestäjäkohtainen perustietojen keruu toteutetaan sähköisellä kyselyllä, jota täydennetään tarvittaessa henkilökohtaisin käynnein. Toisella lomakkeella saadaan selville opiskelijan opinnoissaan eteneminen. Hankkeen toteuttaa Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova. Projektipäällikkönä toimii rehtori Juha-Pekka Koivusalo, projektityöntekijöinä lehtori Tauno Kivinen ja koulutuspalvelusihteeri Hellä Kivinen. Järjestäjäkohtaiset perustiedot kootaan liitteenä olevalla kyselyllä, johon tulee vastata välisenä aikana. WinNova lähettää sähköpostilla oppilaitoksen yhteyshenkilöille kyselyn aineiston. Kyselyn arviointitiedon kokoamisella pyritään koulutuksen kehittämiseen. Lisätietoja kyselyyn Tauno Kiviseltä p tai tauno.kivinen@winnova.fi. Määrälliset opiskelijatiedot kootaan Ecel-pohjaisella taulukolla, johon kerätään opiskelijamäärät laskentapäivän tilanteen mukaisesti ajalta Täytetty taulukko tulee lähettää sähköpostilla mennessä osoitteella hella.kivinen@winnova.fi. Lisätietoja Hellä Kiviseltä p

5 5 4.1 Selvityksen osallistujat ja eteneminen Koulutusohjelmat Pohjois-Karjalan ammattiopisto/ Valtimo, Lieksa, Joensuu *Ylä-Savon ammattiopisto/iisalmi *Kainuun Ammattiopisto/Kajaani Jämsän Ammattiopisto /Jämsänkoski *Savon ammatti- ja aikuisopisto/ Toivala *Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus /Saarijärvi Metsäkoneenkuljettaja metsäkoneasentaja Metsäkoneenkuljettaja Metsäkoneasentaja tilanteeseen saakka Vaihe tilanteeseen saakka Vaihe 1 Kysely Vaihe 1 Toimintamalli Vaihe 2 - valmistuneet - työllistyneet - työelämäyhteistyö - keskeyttäneet - kumppanuusmuotoisen koulutuksen kiinnostavuus Koulutusohjelma/ huomioiden työelämän yhteistyö Vaihe 2 Oppilaitos/toimipisteet *mkksatelliittipiste Opiskelijamäärä Toimenpiteet/ tuloksellisuuskysely Kumppanuusmallin kuvaus Vaihe 2 Kumppanuusmallin kuvaus työelämäyhteistyön toimijat huomioiden koulutuksen perustehtävä valtakunnan alueella Lapin ammattiopisto/ Rovaniemi Sodankylä Etelä-Savon Ammattiopisto /Mikkeli, Pieksämäki Metsäkoneenkuljettaja Puutavaraautonkuljettaja Metsäkoneasentaja Metsurimetsäpalvelutuottaja Metsäkoneenkuljettaja *Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto/ Varpala tilanteeseen saakka tilanteeseen saakka - erityistä tukea saavat - keskeyttäneet - muu tekijä Vaihe 1 Koulutusohjelma/ Malli Vaihe 2

6 6 Winnova/ Kullaa *Livia/ Paimio *TTS/Rajamäki Yrketsakademin i Österbotten (Vaasa) Oulunseudun ammattiopisto/ Taivalkoski Muhos Tampereen ammattiopisto/ Kuru * Keski- Pohjanmaan maaseutuopisto /Kannus * Sedu, Ähtäri * Etelä-Karjalan amm, opisto/ Ruokolahti Ammattiopisto Livia/ Paimio Haapajärven ammattiopisto/ Maa- ja metsätalousosasto tilanteeseen saakka Vaihe tilanteeseen saakka tilanteeseen saakka tilanteeseen saakka Vaihe 1 Vaihe 1 Vaihe 1 Koulutusohjelma/ Metsurimetsäpalvelutuottaja Metsurimetsäpalvelutuottaja Kumppanuusyhteistyö Kumppanuusyhteistyö Vaihe 2 Metsäkoneenkuljettaja Puutavaraautonkuljettaja Metsurimetsäpalvelutuottaja Metsäkoneenkuljettaja (skogsmaskinförare) Metsäkoneenkuljettaja Metsurimetsäpalvelutuottaja Metsäenergiatuottajakokeilu Metsäkoneenkuljettaja Puutavaraautonkuljettaja Koulutusohjelma/ Vaihe 2 Vaihe 2 Vaihe 2 Vaihe 2 Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus/ Saarijärvi Metsurimetsäpalvelutuottaja Metsäenergiatuottajakokeilu Metsäenergiantuottaja 2012 Kumppanuusyhteistyö

7 7 Etelä-Karjalan ammattiopisto/ Ruokolahti Metsurimetsäpalvelutuottaja Kumppanuusyhteistyö *Keski- Pohjanmaan maaseutuopisto (Kannus) Hämeen ammatti-instituutti (Evo) Savon ammattija aikuisopisto (Toivala) Ael, Brusaby (ent. Ekenäs) Sedu, Ähtäri Hyria, Hyvinkää Metsurimetsäpalvelutuottaja: vain AIKO; metsäkoneenkuljettajia nuorisoasteelta satelliittina (TAO) Metsurimetsäpalvelutuottaja Kumppanuusyhteistyö Kumppanuusyhteistyö Metsurimetsäpalvelutuottaja Metsäenergiantuottaja 2012 Metsurimetsäpalvelutuottaja (skogsarbetare) Metsurimetsäpalvelutuottaja Metsäenergiantuottaja 2012 Metsurimetsäpalvelutuottaja Kumppanuusyhteistyö Kumppanuusyhteistyö Kumppanuusyhteistyö Ammattiopisto Lappia/ Tervola-Louen toimipaikka Itä-Lapin ammattiopisto /Kemijärvi Kumppanuusyhteistyö Metsurimetsäpalvelutuottaja Kumppanuusyhteistyö Metsurimetsäpalvelutuottaja Kumppanuusyhteistyö

8 8 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto / Varpala Metsurimetsäpalvelutuottaja Metsäenergiatuottajakokeilu Metsäenergiantuottaja 2012 Kumppanuusyhteistyö 4.2 Hankkeen tulokset ja tiedottaminen Hankkeella selvitetään kokonaiskuva Suomessa järjestettävästä metsäalan perustutkintokoulutuksesta metsäkonealan koulutusohjelman osalta. Osana hanketta kuvataan kumppanuuskoulujen osuuden metsäkonealan perusosaamisen tuottajana. Hankkeen tiedottaminen aloittamisesta, etenemisestä ja tuloksista toteutetaan sähköisin menetelmin ja säännöllisesti metsäkonekoulujen yhteisillä neuvottelupäivillä. Laadimme metsäkonealan julkaisuihin mahdollisesti artikkeleita hankkeeseen liittyen. 5 YHTEISTYÖN TULOKSIA 5.1 Metsäkonekoulutuksen vetovoimaisuus Metsäalan perustutkinnon, metsäkoneenkuljetuksen osaamisalan järjestäjäkohtaiset aloituspaikkamäärät vuosina (taulukko 1). (Lapin ammattiopiston tiedot puuttuvat.) TAULUKKO 1 Aloituspaikkamäärä Ensisijaisten hakijoiden määrä metsäkoneenkuljetuksen osaamisalalle (taulukko 2). (Lapin ammattiopiston tiedot puuttuvat.)

9 9 TAULUKKO 2 Ensisijaiset hakijat Aloittaneiden opiskelijoiden määrät ovat metsäkoneenkuljetuksen osaamisalalle (20.9. tilanne) vuosina (taulukko 3). (Lapin ammattiopiston tiedot puuttuvat.) TAULUKKO 3 Aloittaneiden opiskelijoiden määrä on tilanteen mukaisesti Vastaajien tarkennuksia kohdan 5.1 vastauksiin: Metsäkoneenkuljettajan koulutusohjelmassa Savon ammatti- ja aikuisopistolla ei ole koulutuksen järjestäjänä aloituspaikkoja. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Savon ammatti- ja aikuisopistossa Toivalassa opiskelee vuositasolla enintään 65 opiskelijaa metsäkoneenkuljettajan koulutusohjelmassa. Viimeisten kolmen vuoden aikana sopimuskiintiö on ollut täydessä käytössä. 5.2 Opiskelijavalinta ja opintojen ohjaus Tiedotetaanko oppilaitoksestanne / kumppanuuskoulustanne ja niissä opiskelusta mielestäsi riittävästi? Vastaajista puolet niin pääkouluista kuin myös kumppanuuskouluista ovat sitä mieltä, että opiskelusta tiedotetaan riittävästi. Onko markkinointia mielestäsi riittävästi? Pääkoulujen vastaajista 66,7 % on sitä mieltä, että markkinointia on riittävästi. Kumppanuuskouluista 50 % pitää markkinointia riittävänä. Saavatko kumppanuuskoulun opiskelijat riittävästi tietoa oppilaitoksesta, jonne siirtyvät suorittamaan koulutukseen kuuluvan loppuosan? Opiskelijat, jotka siirtyvät pääkoululle 1,5 2 vuoden kuluttua koulutuksen alkamisesta, saavat riittävästi tietoa oppilaitoksesta, johon he menevät suorittamaan opiskelunsa loppuun. Kaikista kumppanuuskouluista opiskelijat eivät siirry lainkaan pääkoululle, vaan suorittavat siellä koko tutkinnon.

10 10 Tehdäänkö opiskelijoiden kanssa tutustumiskäynti pääkoululle? Kumppanuuskoulussa opiskelunsa aloittaneet pääsevät tutustumaan oppilaitokseen, johon he siirtyvät suorittamaan erikoistumisosaamisensa. Yksi pääkoulusta ja yksi kumppanuuskoulusta vastasivat, että eivät tee tutustumiskäyntiä pääkoululle. Siirtyvätkö opiskelijat pääkoululle, jos heiltä puuttuu suorituksia? Opiskelijoilta jää kumppanuuskoulussa ollessaan joitakin opintoja suorittamatta. Siitä huolimatta opiskelijat ovat päässeet pääkoululle jatkamaan opiskelujaan. Pääkouluista yksi ja kumppanuuskouluista kaksi ovat vastanneet, että opiskelijat eivät siirry, jos heiltä puuttuu suorituksia. Kerätäänkö opiskelijoilta palautetta ennen siirtymistä pääkoululle? Pääkouluista kaksi ja kumppanuuskouluista yksi ovat keränneet palautteen ennen pääkoululle siirtymistään. Vastaajien tarkennuksia kohdan 5.2 vastauksiin: Metsäkoneenkuljettajakoulutus järjestetään Savon ammatti- ja aikuisopistossa kokonaisuudessaan hyvässä yhteisymmärryksessä sopimuskumppanin kanssa. Savon ammatti- ja aikuisopisto järjestää itsenäisesti koko koulutuksen toteutuksen, opiskelun tukipalvelut sekä opiskelijahallinnon ja opinnoista tiedottamisen. Opiskelijoiden siirtyminen Jämsänkoskelle koskee lähinnä yksittäisiä metsäkoneasentajaksi suuntautuvia. 5.3 Opetussuunnitelman toteuttaminen Onko käytössänne olevan opetussuunnitelman tekijänä ollut Pääsääntöisesti pääkoulut tekevät opetussuunnitelman, joka on myös kumppanikoulun käytössä. Kumppanikouluista kolme tekee opetussuunnitelman yhdessä pääkoulun kanssa. Onko opetuksen toteutussuunnitelman tekijänä ollut Opetuksen toteutussuunnitelman tekijänä on joko konekoulu tai kumppani. Ovatko kumppanuuskoulun näytöt tehneet Kumppanuuskoulut tekevät pääsääntöisesti itse näytöt. Arviointi (oppimisen ja osaamisen arviointikäytännöt) Ammatillisten perustutkintojen ammattitaitovaatimusten saavuttaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöissä useimmiten työssäoppimisjaksolla sen loppupuolella opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä hankkimansa osaamisen ammattiosaamisen näytöillä. Niissä myös arvioidaan, miten hyvin opiskelija on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. Osaamista arvioidaan use-

11 11 amman kerran opintojen aikana. Seuraavaksi ovat pääkoulujen ja kumppanuusoppilaitosten suorat vastaukset kyselyssä esitettyihin kysymyksiin: Värikoodien selite: Oppilaitos (pääkoulu) Kumppani Oppimista arvioidaan sanallisesti, osaamista numeraalisesti Opetussuunnitelman mukaisesti ja ammattiosaamisen näytöillä Opetussuunnitelman mukaisesti. TTT-yhteistyö: Arvioinneista ja näytöistä keskusteltu ja kumppania on ohjeistettu asiassa. Kumppanilla hyvä prosessi. Jakson arviointi ja palaute opiskelija/opettaja kirjataan. Oppimisen arviointi: Opintojaksojen jälkeen opiskelijoille opintosuoritusotteet, jossa sanallinen arviointi. Osaamisen arviointi: ammattiosaamisen näytöt: sanallinen numeerinen arviointi 1-3. Oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu arviointisuunnitelmassa ja toteuttamissuunnitelmassa kuvattuihin tapoihin. Näyttö + muu arviointi. Oppiminen ja osaaminen on arvioitu kumppanuuskoulun puolesta, kuten omillakin opiskelijoilla tehdään. Tiedot on kirjattu konekoulun järjestelmään ja näyttöjen arvioinnit lähetetty konekoululle. Oppimisen arviointi opiskelun edetessä oppimistehtävillä ja jatkuvan näytön perusteella käytännön työtehtävissä, joista palautetta ja kehittämiskohteita. Osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytöissä. Osaamisen arviointi ao-näytöllä. Oppimisen arviointia opiskelun edetessä tehtävien ja käytännön harjoitusten merkeissä. Palautetta annetaan. Opiskelun henkilökohtaistamisen suoritti Kumppanuuskoulut ilmoittavat itse suorittavansa henkilökohtaistamisen. Miten: Opo käy opiskelijan kanssa henkilökohtaisen keskustelun. Ryhmänohjaaja tekee hopsin (sähköinen) ja tarvittaessa hoijksin (sähköinen). Henkilökohtaistaminen on tehty omissa oppilaitoksissa ryhmäohjaajien oppilaanohjaajien, opettajien ja opiskelijoiden arviointikeskustelujen perusteella. Ryhmänohjaajan, opettajien ja opiskelijoiden arviointikeskustelujen perusteella

12 12 Kumppani käytti konekoulun asiakirjoja. Heitä opastettu hops tekemisessä konekoulun mukaisesti. Henkilökohtaistamiskeskustelu. HOPSit oppilaitoksen Primus järjestelmään. OPO tekee HOJKSit konekoulun lomakkeelle, jotka on toimitettu konekoululle. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma ensimmäisen vuoden syksyllä. Hops:in laadintaan osallistuu opiskelijan lisäksi ryhmäohjaaja ja opinto-ohjaaja. Tarvittaessa erityisopettaja. Kaikki suorittivat omansa. Kumppanuuskoulun kyseisen aineen opettaja yhteistyössä konekoulun kanssa. Opiskelun alkuvaiheessa hopsien teko ryhmänohjaajan/opon kanssa. Lukiseulatestin jälkeen hojks- keskustelut tarpeen mukaan (opiskelija/huoltaja/ryhmänohjaaja/erityisopettaja). Opon ja ryhmänohjaajan toimesta. Matikka- ja lukitesti tehdään. Tiedonsiirtopalaveri perusopetuksen kanssa. Hojks-luvat hoidetaan. Miten olette järjestäneet opiskelijoiden työssäoppimisen? Kumpikin koulu (pää- sekä yhteistyökoulu) järjestää topin itsenäisesti. Työssäoppimista voidaan kytkeä useampaan tutkinnon osaan. Hopisin kautta toppia voi olla opiskelijakohtaisesti eri määriä. Pääasiassa toppi kohdentuu koulutusohjelmaopintoihin ja valinnaisiin tutkinnon osiin. Osa opiskelijoista suorittaa toppia koululla (ei saa toppipaikkaa ulkopuolelta tai taidot eivät ole riittävät). Työssäoppiminen on järjestetty oppilaiden kotipaikkakunnilla olevissa metsäkoneyrityksissä. Työssäoppiminen on järjestetty lähinnä pohjoissavolaisissa metsäkoneyrityksissä. Työssäoppimissopimusten laatimisesta sekä työssäoppimisen ohjauksesta on vastannut Savon ammatti- ja aikuisopisto. Kumppani järjestää 1 lk metsien hoito- ja puunkorjuu. Opiskeluaika kumppanilla 1,5 vuotta. Konekoulu järjestää muut. Opiskelijat hakevat työssoppimispaikan omatoimisesti. Oppilaitos ohjaa ja tukee. Jos opiskelija ei saa paikkaa em. keinoin oppilaitoksesta kysytään paikkoja valmiiksi. Kaikki työssoppimiset kuuluneet Metsien hoito ja puunkorjuu opintojaksoon. Työssäoppimista on toteuttamissuunnitelmassa ensimmäisestä vuodesta lähtien. Osassa toimipaikosta työssäoppimisen järjestäminen on tavoitteen mukaisesti hankalaa, kun opinnot on integroitu muuhun toimintaan mm. ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opinnot. Normaalisti, 20 ov kolmantena vuonna. Kumppanuuskoulun kautta paikallisesti konekoulun ohjeistuksen mukaan. Työssäopppimista jokaisena lukuvuotena. Ensimmäisen lukuvuoden keväällä vapaasti valittava työssäoppiminen 3ov (lähinnä pyritään suuntaamaan metsänhoidon työtehtäviin), Toisena lukuvuonna 4-5 ov:a puutavaran lähikuljetuksen toppia ja kolmantena vuonna toppijakso opiskelijan valmiudesta riippuen (lähtö toppiin vaiheittain), valinta ajokone/hakkuukone tai molemmat, kesto ov:a. 1. vuonna 2 viikkoa metsänhoidon töitä keväällä (vap.val.) Tänä vuon-

13 13 na myös 2. vuonna 4-5 viikkoa. To-jaksolle pääsivät edistyneimmät oppilaat, jolloin jäi enemmän aikaa enemmän harjoitusta tarvitseville. 3. vuotena to-jakso alkaa opiskelijan taidoista riippuen vaiheittain. Ensimmäiset syys-lokakuussa ja viimeiset joulukuussa. To-jakso joko metsäkuljetusta tai koneellista hakkuuta, joskus molempia. Paluu tojaksolta huhtikuun lopussa. Koulun ulkopuolella = Työelämässä Selvityksessä käytetty oppilaitoskohtainen värikoodi on kaavassa Resurssit opetuksessa Opetusresurssit ovat joko täysin riittävät tai jokseenkin riittävät sekä pääkoulujen että kumppanuuskoulujen vastaajien mielestä. Opettajien koulutustasot on esitetty oppilaitoksittain kaavassa yksi. KAAVA 1 Opettajien koulutustaso Muu tutkinto Etelä-Savon ammattiopisto Opistoasteen tutkinto Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Jämsän ammattiopisto Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Pohjois-Karjalan ammattiopisto Tampereen Seudun ao Yrkesakademun i Österbotten Vastaajien tarkennus kohdan opettajaresurssit kysymykseen: Opettajien määrään on laskettu Savon ammatti- ja aikuisopiston Toivalan yksikössä päätoimisessa työsuhteessa olevat, jotka omalta osaltaan vastaavat metsäalan perustutkinnon opetuksesta. Pelkästään metsäkonealaan erikoistuneita kouluttajia on Onko kumppanuuskoululla käytössä metsäkoneita? TAULUKKO 4 Opetuskaluston määrä, Jämsän ammattiopisto / Savon ammatti- ja aikuisopisto Kaikkiaan 4 hakkuukonetta ja 4 9 ajokonetta + lavettiauto 10 Konekalustossa edustettuna kaikki valtamerkit. Koneet ovat maastokauden aikana opetuksessa kahdessa vuorossa.

14 14 TAULUKKO 5 Opetuskaluston merkki, vuosimalli ja määrä, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova / TTS, Rajamäki Ponsse Ergo Ponsse Beaver Ponsse Bison Posse Wisent Ponsse S TAULUKKO 6 Opetuskaluston merkki, vuosimalli ja määrä, Tampereen seudun ammattiopisto / Etelä-Karjalan ammattiopisto, Ruokolahti John Deere 1170 E, moto John Deere 1070 D, moto John Deere 1010 E Valmet 840 TX Ponsse Elk TAULUKKO 7 Opetuskaluston merkki, vuosimalli ja määrä, Tampereen seudun ammattiopisto / Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Kannus John Deere 1070 eco John Deere Valmet 801 combi Valmet Ponsse Caribou Timberjack John Deere TAULUKKO 8 Opetuskaluston merkki ja määrä, Tampereen seudun ammattiopisto / Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri Valmet Timberjack Timberjack Valmet Valmet Onko kumppanuuskoululla käytössä simulaattoreita? Kumppanuuskoulut käyttävät simulaattoreita opetuksessa yhteistyössä pääkoulujen ja konevalmistajien kanssa.

15 15 6 INVESTOINNIT KONEKALUSTOON Paljonko olette investoineet konekalustoon viimeisen viiden vuoden aikana? Yhteensä ,00 euroa (kuva 1). KUVA 1 Oppilaitosten investoinnit viimeisen viiden vuoden aikana TAULUKKO 9 Opetuskaluston merkki, vuosimalli ja määrä, Etelä-Savon ammattiopisto Ponsse Wisent Valmet Timberjack Komatsu 840 9X TAULUKKO 10 Opetuskaluston merkki, vuosimalli ja määrä, Jämsän ammattiopistossa John Deere työmallisimulaattori John Deere 1170D harvesteri Valmet kuormatraktori Valmet harvesteri Kuormainvaakoja Simulaattoripäivitykset 2011 Energiapuunkorjuukalustoa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän investointisuunnitelmien mukaan Jämsänkoskella sijaitseva metsäalan koulutuksen toimitilat (kiinteistöt) tullaan saneeraamaan ja nykyaikaistamaan. Kiinteistösaneeraukseen on varattu määrärahaa noin 7 milj. euroa Metsäkonekantaa uudistetaan suunnitellusti siten, että uushankintana hankitaan harvesteri joka toinen vuosi. Muuten kalusto pidetään hyvässä kunnossa ja päivitetään vuosittain.

16 16 TAULUKKO 11 Opetuskaluston merkki, vuosimalli ja määrä, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Komatsu Logset 5 F 1 Valmet Sampo Sampo TAULUKKO 12 Opetuskaluston merkki ja määrä, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Ponsse 3 John Deere 2 Komatsu / Valmet 2 Man 1 Kome 2 Foresteri 2 Simulaattorit 8 TAULUKKO 13 Opetuskaluston merkki, vuosimalli ja määrä, Tampereen Seudun ammattiopisto Konekalustoinvestoinnit 8 TAULUKKO 14 Opetuskaluston merkki, vuosimalli ja määrä, Tampereen Seudun ammattiopisto / Etelä-Karjalan ammattiopisto, Ruokolahti Koneketjujen leasing -vuokrat ,5 Huoltoauto ja työmaavaunu Simulaattori TAULUKKO 15 Opetuskaluston merkki, vuosimalli ja määrä, Tampereen Seudun ammattiopisto / Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Kannus John Deere John Deere 1070 e Valmet 801 Combi uudella energiapuukouralla Valmet TAULUKKO 16 Opetuskaluston merkki, vuosimalli ja määrä, Tampereen Seudun ammattiopisto / Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri Valmet John Deere simulaattori 1 Valtra 92 1 energiapuukoura 1

17 17 TAULUKKO 17 Yrkesakademun i Österbotten Ponsse Beaver Logset 4 F Koulutuksen tuloksellisuus TAULUKKO 18 Aloittaneiden opiskelijoiden opiskelijamäärät kumppanuuskoulussa TAULUKKO 19 Kumppanuuskoulusta siirtyneet opiskelijat pääkoululle TAULUKKO 20 Kumppanuuskoulussa aloittaneet opiskelunsa ja valmistuneet pääkoululla

18 Pääkoulun opiskelijamäärät TAULUKKO 21 Pääkoulun aloituspaikat, 1-toiveiset ja tilanne 6.2 Kumppanuusmallin toimivuuden arviointi Toimivuuden arviointia kysyttiin asteikolla 1 Erinomaisesti, 2 Hyvin, 3 En osaa sanoa, 4 Epätyydyttävästi ja 5 Yhteistyö ei toimi. KAAVA 2 Toimivuuden arviointi Noin 43 % koki koulutuksen kumppanuusmallin toimivan hyvin.

19 Positiiviset tekijät 1. Laajempi oppilashankinta-alue. Työelämäyhteistyö omalla talousalueella. Metsäkonekoulutuksen järjestäminen keskellä metsäisintä Suomea työelämän tarpeisiin on ollut sopimuksen myötä mahdollista Opetuksen vertailu ja kehittäminen. Osaava henkilökunta, hyvät kasvatus- ja koulutustulokset ensimmäisenä vuonna, sitoutuvat metsäalaan. Hommat hoidettu sovitusti. Paikalliset tarpeet otetaan huomioon opsia suunniteltaessa Koulutuksen alkuvaiheessa pääkoulun monipuolinen tuki Mutkaton yhteistyö Kurun kanssa 2. Opiskelijalähtöinen: nuori opiskelija saa olla kotipaikkakuntansa lähellä opintojen alussa. Isenäinen toiminta yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan Yhteydenpito koulujen välillä ollut luontevaa ja kehittämishakuista Alan toimijoiden välinen yhteistyö Yhteinen hajautettu markkinointi, vastuuta alan markkinoinnista Opiskelijat opiskelevat koko opiskeluajan kumppanuuskoululla Yhteinen ops -kehittäminen + muu tiedonvälitys Koneiden vuokrausmahdollisuus 3. Laajempi ja nykyaikaisempi konekalusto. Yhteistyö on mahdollistanut joustavan ja itsenäisen toiminnan paikalliset olosuhteet huomioiden Konekoulun resurssien käyttö mm. metsäkoneet ja koneopetus Hyvä yhteistyö OPS ja TO -ohjeet Negatiiviset tekijät Miten valtion suunnittelemat leikkausmäärät aloituspaikkoihin vaikuttavat kuntayhtymien näkökulmasta. Kahden eri kuntayhtymän hallinto ylimääräisiä kustannuksia. Opiskelijoita hämmentävä byrokratia (vakuutukset, todistukset yms.) Molempien oppilaitosten eroavaisuudet / yhteinen linja / aika yhteiselle kehittämiselle. Markkinointi haastavaa. Ei ole ollut varmuutta koulutuksen alkamisesta ennen syyskuuta ja konekouluun vaihdos. Yhteisen ajan niukkuus Rahan riittävyys Taloudelliset resurssit liian niukat opetukseen, koska kumppanuuskoulu hoitaa käytännössä kaiken opetuksen ja hankkii tarvittavat koneet ja laitteet sekä henkilöstön koulutuksia myöten omalla kustannuksella. Tällöin myös opetusministeriöltä tuleva raha tulisi kohdentaa kumppanuuskoululle oike-

20 20 assa suhteessa. Rahoituksessa jää liian paljon välille, investoinnit vaikeita Rahoitusmalli 1. Keskeyttäneiden määrä: kumppanuus koulun omiin koulutusohjelmiin siirtyminen Metsäkonekoulututuksen markkinointi ja tiedottaminen sekavaa pääkoulun kautta paikallisesti ja valtakunnallisesti Kumppanin liian negatiivinen / määräävä asenne. Oppilaitosten erilaiset järjestelmät ja toimintatavat aiheuttavat monenkertaista työtä Hallinto-ohjelmat aiheuttaa kuntayhtymien välillä hieman ylimääräistä työtä, mutta vain vähän. Opiskelijat monissa hallintojärjestelmissä Hakumenettely on monimutkainen varsinkin, kun metsäalanpt:n pitää hakea kahta eri väylää pitkin 2. Opetussuunnitelman käytäntöön pano vaihtelee paljon. Keskeyttäminen kumppanuuskoulussa. Pitäisi toteuttaa opetusta konekoulun opetussuunnitelman ja toteutussuunnitelman mukaan, mutta ei ole saatavilla jaksosuunnitelmaa tarkempaa suunnitelmaa. Samoin näyttösuunnitelmat tulisi olla kumppanuuskoulunkäytössä kokonaisuudessaan heti opetuksen alusta. Epävarmuus toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen kumppanuusoppilaitoksena olemme ulkona metsäkonekoulujen valtakunnallisesta kehittämisestä, vaikka toteutamme koulutuksen alusta loppuun. Kumppanuuskoulut mahdollistavat opiskelijoiden rekrytoinnin metsä- ja metsäkonealalle laajalta alueelta, kumppanuuskoululla mahdollistetaan hyvin resursoitujen konekoulujen kaluston ja opettajien saatavuus mahdollisimman monelle metsäalalle tulevalle uudelle työntekijälle. Opiskelijat eivät ole samalla tasolla eri kouluissa. eivät myöskään aina saman koulun sisällä kun opettajat vaihtuvat. Haittaa ei eri tasosta ole kun käytetään samaa totsua. Saman luokan opiskelijatkaan eivät ole samalla tasolla siirryttäessä luokalta toiselle. Hakumenettely on liian monimutkainen Kaksinkertaiset tilastoinnit, hallintojärjestelmät ja ohjelmat Positiivisista ja negatiivisista vapaamuotoinen palaute Vapaamuotoinen palaute Aloittaneidenmäärä suhteessa aloituspaikkoihin ja verrattuna keskeyttämiseen on epätasapainossa. Savon ammatti- ja aikuisopisto pystyy omalta osaltaan vastaamaan metsäkonealan koulutustarpeeseen järjestämällä koulutusta omalla järjestämisluvalla. Oppilaitoksella on koulutukseen hyvät valmiudet ja monialainen ammatillinen yksikkö Siilinjärven Toivalassa tarjoaa runsaasti vaihtoehtoja koulutuksen kehittämiseen yli perinteisten koulutusalarajojen.

21 21 Hyvien työelämäyhteyksien ja alueen vankan väestöpohjan ansiosta Savon ammatti- ja aikuisopiston Toivalan yksikkö on vetovoimaisimpia metsäkonealan kouluttajia. Oppilaitos on valmis sitoutumaan tiiviiseen yhteistyöhön muiden metsäkonealan oppilaitosten kanssa tasavertaisena toimijana. Kumppanuuskoulut mahdollistavat opiskelijoiden rekrytoinnin metsä- ja metsäkonealalle laajalta alueelta, kumppanuuskoululla mahdollistetaan hyvin resursoitujen konekoulujen kaluston ja opettajien saatavuus mahdollisimman monelle metsäalalle tulevalle uudelle työntekijälle. Opiskelijat eivät ole samalla tasolla eri kouluissa. eivät myöskään aina saman koulun sisällä kun opettajat vaihtuvat. Haittaa ei eri tasosta ole kun käytetään samaa totsua. Saman luokan opiskelijatkaan eivät ole samalla tasolla siirryttäessä luokalta toiselle. Tämä projekti on tarpeellinen ja tärkeä, jotta saadaan tehtyä metsäkonekoulutuksen järjestämisen ja yhteistyömuotojen nykytilan arviointi sekä kehittämismallit jatkolle. Verkostokoulumalli oli aikanaan hyvä, mutta nyt sama osaaminen on verkostokoulullakin. Työelämään pääseviä metsäkoneenkuljettajia koulutetaan, mutta pienemmällä opiskelijahinnalla kuin konekoulu. 7 KUMPPANUUSYHTEISTYÖN TOIMIVUUS 7.1 Toimii hyvin Saatu laajempi koulutusalue. Luottamuksellinen yhteistyö kaikilla tasoilla. Virheistä on opittu Koulutuksen järjestäminen monialaisessa ja riittävän suuressa yli 500 opiskelijan yksikössä Toivalassa, mikä mahdollistaa riittävät resurssit ja kehittämisyhteistyön tekniikan ja liikenteen alojen henkilöstön kanssa. Tutkinnon perusteiden tunteminen kumppanilla helpottanut toimintaa heillä kokemuksia vastaavasta. Oma opetus on toteutunut suunnitelmien mukaan. Yhteistyö on toiminut hyvin kun on ollut yhteinen tahto kehittää metsäkonealan opintojen tarjontaa. Opiskelijat ovat siirtyneet ja viihtyneet, kun ovat päässeet 1. vuonna tutustumaan konekouluun ja sen hyväksi havainneet. Käytännön opetukseen liittyvät asiat toimineet hyvin. Kurun kanssa yhteistyö ollut erittäin hyvää ja toimivaa, yhteiset suunnittelupäivät ops- uudistuksissa ja palvelua on saanut aina tarvittaessa. Yhteistyö Kurun kanssa. Muut metsäkonekoulut voisivat enemmän benchmarkata Kurun tapoja. Yhteisiä suunnittelupäiviä Kurun ja sen verkostokoulujen kanssa. 7.2 Toimii epätyydytyttävästi Opiskelijoiden siirtyminen pääkoululle. Siirtymiseen ei valmisteta opis-

22 22 kelijoita riittävästi. StarSoftin MultiPrimus oppilashallinto-ohjelman toimivuus yli kuntayhtymien rajojen ei toimi, joudumme rakentamaan alusta asti Toivalan todistukset uudelleen heidän mallien mukaan (kopionti ei onnistu). Epävarmuus tulevaisuudesta, vaikka olemme investoineet metsäkonealan opetuksen kehittämiseen valtavasti vuodesta 2002 saakka ja investoimme metsäalan sekä tekniikan ja liikenteen kanssa yhteiseen oppimisympäristöön Toivalaan vuosina yhteensä n. 14,6 miljoonaa euroa ja metsäalan kalustoon vuositasolla euroa. Yhteisen koneresurssin / simulaattorien käyttöajatus kuormittaa emokoulua liikaa. Kumppanin toteutuksen erilaisuus / järjestelmät erilaiset. Resurssien jakaminen ei ole toiminut suunnitellusti. Todelliset kustannukset ovat nousseet korkeammaksi kuin yhdessä oppilaistoksessa toimessa. Yhteinen aika on heikentänyt yhtenäisen opetusnäkemyksen vahvistumista papereita pidemmälle. Rahoitus. Kumppanuuskoululle jää liian pieni osa yksikköhinnasta, jotta se voisi kokonaisvaltaisesti toteuttaa opetuksen taloudellisesti kohtuullisesti vaikka kumppanuuskoululla on myös alueellinen koulutuksen toteuttamisvastuu koko Kaakkois-Suomessa. Tämä tulisi huomioida järjestämislupa/yhteistyösopimuksen taloudenpidon määrittelyssä. Tampereen kaupungin hallintokulu on ollut kohtuuttoman suuri. Rahoitusmalli, jossa osa opiskelijahinnasta jää Tampereen kaupungille. Sitä rahaa vastaa ei saada mitään. Rajoittaa investointien tekoa. 7.3 Yhteistyön toimivuuden vapaamuotoinen palaute Opintokorttien täyttäminen kumppanuuskoululla puutteellista, osin epäjohdonmukaista. Haluamme kiittää Jyväskylän koulutuskuntayhtymää ja Jämsän ammattiopistoa rakentavasta ja luottamuksellisesta yhteistyöstä. Kokemuksiemme ja laskelmien mukaan yksikköhintaa voisi laskea koko koulutuksen ajalta 20 % opetuksen laadun laskematta ja koulutus voitaisiin edelleen toteuttaa kannattavasti. Tämä edellyttäisi koko nuorten perustutkintoon tiivistämistä (esim. osalla opiskelijoita 3. vuosi opso) sekä koulutuksen järjestämisessä järkeistämistä. Ollaan metsäopetuksen asialla ja tarjotaan mahdollisuus tulla metsäalalle lähellä kotia. Amo Valtimo on koulutuksen järjestäjän sisäisillä mittareilla (valtakunnalliset tulosmittarit) työllistymisessä ja läpäisyssä ykkönen. Myös omalle alalle työllistyminen on korkealla tasolla vaikka sitä sisäisesti ei mitata. Metsäkonealan järjestämislupien rajoittaminen pitää purkaa. Sama rahoitus kaikille, jotka konekoulutusta antavat. Vastaajien mielestäkysymys: Jos yhteistyö konekoulun ja kumppanuuskoulun välillä ei ole toimiva, mikä olisi mielestäsi ratkaisu yhteistyön parantamiseksi?

23 23 Miettiä, onko yhteistyö järkevää? Oman koulutuksen järjestämisluvan myöntäminen (vaikka 5 v. määräajaksi) niille oppilaitoksille, joilla on riittävä oma osaaminen, resurssit, toimivat työelämäyhteydet ja näytöt koulutuksen järjestämisestä. Kaiken tämän edellytyksenä on koulutuksen ylläpitäjän tahto ja sitoutuminen metsäkonekoulutuksen kehittämiseen oppilaitoksessaan. Ei ole väliä kenen järjestämisluvalla toimitaan, mutta koko koulutus tulee pitää kokonaisuudessaan samalla paikkakunnalla. Rahoitus tulee voida ohjata koulutuksen järjestämiseen, ei emokoulun hallintokuluihin ja ylläpitoon sekä muuhun byroktratiaan. Nykyisellä toiminta- /rahoitusmallilla ei voida jatkaa pitkään. Pakko on monesti paras motivaatio. Pakossa yhdessä mietityt ratkaisut muuttuvat toimiviksi käytänteiksi kun ne sovitaan yhdessä. Yhteistyö on erittäin toimivaa, mutta yksikköhintainen rahoitusmalli pitää muuttaa siten, että kaikki metsäkonekoulutusta antavat oppilaitokset saavat samansuuruisen rahoituksen Kysely on asenteellinen ja lähtee siitä oletuksesta, että ainoa malli toteuttaa konekoulutusta on se, että opiskelijat siirtyvät kesken kaiken jonnekin muualle. Muitakin malleja on ja ne toimivat paremmin. Metsäkonealalle tuli suora haku v. 2012, jolloin oppilaitoksessani tultiin tilanteeseen, että meille oli kaksi hakuväylää: metsätalouden ja metsäenergian tuotannon ko:n Sedun kautta ja metsäkonealalle Tredun kautta. Hankala selittää opoille. Kyselyn toinen osa, jossa kysellään opiskelijan polkua valmistumisen jälkeen, on työläs selvittää. 8 KYSELYN TULOKSIEN YHTEENVETO Selvityksen kyselyosassa selvitettiin Metsäalan perustutkinnon, metsäkoneenkuljetuksen osaamisalan järjestäjäkohtaiset aloituspaikkamäärät vuosina ja ensisijaisten hakijoiden määrät. Oppimista arvioidaan sanallisesti ja osaamista numeraalisesti sekä ammattiosaamisen näytöllä opetussuunnitelman mukaisesti. Pääkoulu on ohjeistanut kumppaniosapuolta prosessimaiseen ajattelutapaan arvioinnissa ja palautteen antamisessa. Pääkoulujen asiakirjat opetuksen järjestämiseksi on pääsääntöisesti käytössä myös kumppanuusyhteistyökoululla. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma ensimmäisen vuoden syksyllä. Suunnitelman tekemiseen osallistuu opiskelija, ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa muu tukihenkilöstö. Myös keskusteluja käydään pää- ja kumppanuuskoulun kanssa opetuksen järjestämisestä.

24 Työssäoppiminen Osa opetussuunnitelman mukaisesti järjestetään alan yrityksissä työssäoppimisena. Työssäoppimisesta tehdään koulutustavoitteellinen sopimus alan yrityksen kanssa. Työssäoppimispaikat opiskelija hakee omatoimisesti. Työssäoppimista on toteuttamissuunnitelmassa ensimmäisestä vuodesta lähtien. Osassa toimipaikoista työssäoppimisen järjestäminen on tavoitteen mukaisesti hankalaa, kun opinnot on integroitu muuhun toimintaan mm. ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opinnot. 8.2 Positiivisena tekijät Positiivisena tekijänä kumppanuusyhteistyössä pidettiin laajempi oppilashankinta-alue, työelämäyhteistyö, opetuksen vertailu ja kehittäminen, osaava henkilökunta, yhteinen markkinointi ja opetussuunnitelman kehittäminen. Lisäksi kumppanuusyhteistyö mahdollisti koneresurssien tehokkaamman käytön. 8.3 Negatiivisina tekijät Negatiivisina tekijöinä vastaajat kokivat Miten valtion suunnittelemat leikkausmäärät aloituspaikkoihin vaikuttavat kuntayhtymien näkökulmasta. Kahden eri kuntayhtymän hallinto - ylimääräisiä aiheuttaa kustannuksia. Opiskelijoita hämmentävä byrokratia (vakuutukset, todistukset yms.) Molempien oppilaitosten eroavaisuudet / yhteinen linja / aika yhteiselle kehittämiselle. Markkinointi haastavaa. Ei ole ollut varmuutta koulutuksen alkamisesta ennen syyskuuta ja konekouluun vaihdos. Toiminnoissa on yhteisen ajan niukkuus ja rahan riittävyys. Taloudelliset resurssit ovat liian niukat opetukseen, koska kumppanuuskoulu hoitaa käytännössä kaiken opetuksen ja hankkii tarvittavat koneet ja laitteet sekä henkilöstön koulutuksia myöten omalla kustannuksella. Tällöin myös opetusministeriöltä tuleva raha tulisi kohdentaa kumppanuuskoululle oikeassa suhteessa. Rahoituksessa jää liian paljon välille, investoinnit vaikeita. Yhteistyön toimivuuden vapaamuotoisessa palautteessa pohdittiin yhteistyön järkevyyttä. 9 LOPUKSI Metsäkoneenkuljettajakoulutus järjestetään pääsääntöisesti kokonaisuudessaan hyvässä yhteisymmärryksessä sopimuskumppanin kanssa. Kumppanioppilaitos järjestää opiskelun tukipalvelut ja opiskelijahallinnon sekä opinnoista tiedottamisen. Pääkoulujen vastaajista 66,7 % on sitä mieltä, että markkinointia on riittävästi. Kumppanuuskouluista 50 % pitää markkinointia riittävänä.

25 25 Opiskelijat, jotka siirtyvät pääkoululle 1,5 2 vuoden kuluttua koulutuksen alkamisesta, saavat riittävästi tietoa oppilaitoksesta, johon he menevät suorittamaan opiskelunsa loppuun. Kaikista kumppanuuskouluista opiskelijat eivät siirry lainkaan pääkoululle, vaan suorittavat siellä koko tutkinnon. Opiskelijoiden siirtyminen pääkoululle koskee lähinnä yksittäisiä metsäkoneasentajaksi suuntautuvia. Kumppanuuskoulussa opiskelunsa aloittaneet pääsevät tutustumaan oppilaitokseen, johon he siirtyvät suorittamaan erikoistumisosaamisensa. Yksi pääkoulusta ja yksi kumppanuuskoulusta vastasivat, että eivät tee tutustumiskäyntiä pääkoululle. Opiskelijoilta jää kumppanuuskoulussa ollessaan joitakin opintoja suorittamatta. Siitä huolimatta opiskelijat ovat päässeet pääkoululle jatkamaan opiskelujaan. Pääkouluista yksi ja kumppanuuskouluista kaksi ovat vastanneet, että opiskelijat eivät siirry, jos heiltä puuttuu suorituksia. Osa kumppanuuskouluista kerää palautetta ennen pääkoululle siirtymistään. Pääsääntöisesti pääkoulut tekevät opetussuunnitelman, joka on myös kumppanikoulun käytössä. Kumppanikouluista kolme tekee opetussuunnitelman yhdessä pääkoulun kanssa. Kyselyyn vastanneiden mielestä opetusresurssit ovat joko täysin riittävät tai jokseenkin riittävät sekä pääkoulujen että kumppanuuskoulujen vastaajien mielestä. Opettajien koulutustaso oppilaitoksissa on hyvä. Opiskelijamäärät huomioiden oppilaitoksilla opetuskalustoa määrällisesti keskimäärin on riittävästi.

26 LÄHTEET Oppilaitosten kyselyn vastaukset

27 LIITTEET 1-4 LÄHETE OPPILAITOKSILLE LIITE Metsäkonekoulutusta järjestävä oppilaitos MESÄKONEKOULUTUKSEN KUMPPANUUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMISEN KYSELY Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut toimeksiannon Länsirannikon Koulutus Oy WinNovalle selvittää metsäkonekoulutuksen toimivuutta Suomessa. Hankkeeseen osallistuvat kaikki metsäkonealan koulutusohjelmaa toteuttavat koulutuksen järjestäjät kumppaneineen. Hankkeessa kuvataan Suomen kahdeksan metsäkonekoulutusta järjestettävän oppilaitoksen toiminta metsäalan perustutkinnon metsäkonealan koulutusohjelman toteuttamisen osalta. Erityinen painopiste on kumppanuuskoulujen kanssa tehtävä yhteistyö. Koulutuksen järjestäjäkohtainen perustietojen keruu toteutetaan sähköisellä kyselyllä, jota täydennetään tarvittaessa henkilökohtaisin käynnein. Toisella lomakkeella saadaan selville opiskelijan opinnoissaan eteneminen. Järjestäjäkohtaiset perustiedot kootaan liitteenä olevalla kyselyllä, johon tulee vastata välisenä aikana. WinNova lähettää sähköpostilla oppilaitoksen yhteyshenkilöille kyselyn aineiston. Kyselyn arviointitiedon kokoamisella pyritään koulutuksen kehittämiseen. Lisätietoja kyselyyn Tauno Kiviseltä p tai tauno.kivinen@winnova.fi. Määrälliset opiskelijatiedot kootaan Ecel-pohjaisella taulukolla, johon kerätään opiskelijamäärät laskentapäivän tilanteen mukaisesti ajalta Täytetty taulukko tulee lähettää sähköpostilla mennessä osoitteella hella.kivinen@winnova.fi. Lisätietoja Hellä Kiviseltä p Yhteistyöterveisin Tauno Kivinen lehtori

28 LIITTEET kyselylomake opiskelijalomake LIITE 2 KUMPPANUUSHANKKEEN KYSYMYKSET Oppilaitoksen nimi: Osoite: Yhteyshenkilö: Vastaajana Metsäkoneoppilaitos Kumppanuusoppilaitos 1. Alan vetovoimaisuus a. Mitkä ovat olleet metsäalan perustutkinnon, metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelman järjestäjäkohtaiset aloituspaikkamäärät vuosina ? b. Mikä on ollut aloittaneiden opiskelijoiden määrä (20.9. tilanne) vuosina ? Opiskelijavalinta ja opintojen ohjaus a. Tiedotetaanko oppilaitoksestanne / kumppanuuskoulustanne ja niissä opiskelusta mielestäsi riittävästi? Kyllä Ei b. Onko markkinointia mielestäsi riittävästi?

29 Kyllä Ei c. Saavatko kumppanuuskoulun opiskelijat riittävästi tietoa oppilaitoksesta, jonne siirtyvät suorittamaan koulutukseen kuuluvan loppuosan? Kyllä Ei d. Tehdäänkö opiskelijoiden kanssa tutustumiskäynti pääkoululle? Kyllä Ei e. Siirtyvätkö opiskelijat pääkoululle, jos heiltä puuttuu suorituksia? Kyllä Ei f. Kerätäänkö opiskelijoilta palautetta ennen siirtymistä pääkoululle? Kyllä Ei 3. Opetussuunnitelma a. Onko käytössänne olevan opetussuunnitelman tekijänä ollut konekoulu kumppani vai yhdessä? b. Onko opetuksen toteutussuunnitelman tekijänä ollut konekoulu kumppani vai yhdessä? c. Ovatko kumppanuuskoulun näytöt tehneet konekoulu kumppani vai yhdessä? d. Arviointi (oppimisen ja osaamisen arviointikäytännöt) Kirjoita vastauksesi: e. Opiskelun henkilökohtaisti Miten: konekoulu kumppani vai yhdessä? 4. Opetusresurssit a. Onko opetusta antavan kelpoisten opettajien määrä riittävä? Kyllä Ei

30 b. Onko kumppanuuskoululla käytössään opetusmetsää? Kyllä Ei c. Onko kumppanuuskoululla käytössä metsäkoneita? Kyllä Ei d. Onko kumppanuuskoululla käytössä simulaattoreita? Kyllä Ei 5. Koulutuksen tuloksellisuus a. Kuinka moni opiskelija on aloittanut opiskelunsa kumppanioppilaitoksessa ja kuinka moni heistä on siirtynyt metsäkonekoululle suorittamaan opiskelunsa loppuun? Aloittanut Siirtynyt Aloittanut Siirtynyt b. Kuinka moni kumppanikoulusta metsäkonekouluun siirtyneistä on suorittanut koko tutkinnon? Siirtynyt Valmistunut Siirtynyt Valmistunut c. Onko kumppanuusoppilaitoksesta siirtyneiden opiskelijoiden tietotaito siirtymävaiheessa samalla tasolla kuin konekoululla opintonsa aloittaneilla? Kyllä Ei d. Onko keskeyttäneiden määrä suurempi kumppanuuskoululla opintonsa aloittaneilla kuin konekoululla aloittaneilla? Kyllä Ei e. Vaikuttaako kumppanuuskoulussa aloittaneiden opiskelijoiden opiskelumotivaatioon se, että he joutuvat siirtymään konekoululle suorittamaan opiskelunsa loppuun? Kyllä Ei

31 6. Kumppanuusmallin toimivuuden arviointi a. 3 positiivista tekijää b. 3 negatiivista tekijää c. vapaamuotoinen palaute d. mikä on toiminut hyvin ja miksi? e. mikä on toiminut epätyydyttävästi ja miksi? f. vapaamuotoinen palaute

32 LIITE 3 OPPILAITOSTEN YHTEYSHENKILÖT Metsäkonekoulujen kumppanuushanke * = kumppanuuskoulu Nimi/yhteyshenkilö Puhelin Sähköposti Oppilaitos Petteri Järvinen rehtori petteri.jarvinen@jao.fi Jämsän ammattiopisto/jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jarmo Nikkanen koulutuspäällikkö jarmo.nikkanen@jao.fi Jämsän ammattiopisto/jyväskylän koulutuskuntayhtymä * kumppani (014) etunimi.sukunimi@poke.fi Pojoisen Keski-Suomen oppimiskeskus/saarijärvi * kumppani Karl-Erik Hasa karl-erik.hasa@sakky.fi Savon ammatti- ja aikuisopisto/toivala Jouko Karjalainen koulutuspäällikkö Jouko.k.karjalainen@osao.fi Oulun Seudun ammattiopisto/taivalkosken yksikkö Oulun Seudun ammattiopisto/muhos Jari Rauhala koulutuspäällikkö Jari.Rauhala@tampere.fi Tampereen seudun ammattiopisto/kuru * Jarmo Matintalo rehtori 0620 jarmo.matintalo@kpedu.fi Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto/kannus * Jorma Tukeva jorma.tukeva@sedu.fi Sedu/Ähtäri Etelä-Karjalan ammattiopisto/ruokolahti * Hannu Laitinen hannu.laitinen@ekamo.fi Tommi Anttonen rehtori tommi.anttonen@pkky.fi Pohjois-Karjalan ammattiopisto/valtimo *Jori Kortetjärvi koulutuspäällikkö jori.kortetjarvi@ysao.fi Ylä-Savon ammattiopisto/iisalmi * kumppani Erkki Väyrynen erkki.vayrynen@kao.fi Kainuun ammattiopisto/kajaani Reijo Kääriäinen reijo.kaariainen@esedu.fi * Outi Vitikainen opintosihteeri outi.vitikainen@esedu.fi Etelä-Savon ammattiopisto/mikkeli/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Juhani Torvinen koulutuspäällikkö juhani.torvinen@lao.fi Lapin ammattiopisto/rovaniemi Ville Rajala koulutuspäällikkö ville.rajala@winnova.fi * Ilkka Harkkila rehtori ilkka.harkkila@livia.fi * Osmo Haataja lehtori osmo.haataja@livia.fi * Vesa Tanttu toimialajohtaja vesa.tanttu@tts.fi Länsirannikon Koulutus Oy WinNova/Ulvila Ammattiopisto Livia/Paimio TTS- Työtehoseura/Rajamäki Meira-Pia Lohiluoma meira-pia@yrkesakademin.fi Yrkesakademin i Österbotten

33 LIITE 4 TIEDOTE