Tutkimustyöselostus Sodankylän kunnassa valtausalueilla Sattasköngäs 1 ja 2 (kaivosrekisterinumerot 7447/1 ja 7447/2) tehdyistä malmitutkimuksista

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen yksikkö M06/3714/2006/1/10 Rovaniemi Tutkimustyöselostus Sodankylän kunnassa valtausalueilla Sattasköngäs 1 ja 2 (kaivosrekisterinumerot 7447/1 ja 7447/2) tehdyistä malmitutkimuksista Jorma Räsänen ja Pertti Turunen

2 M06/3741/2006/1/10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Jorma Räsänen ja Pertti Turunen Raportin laji M06 Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Tutkimustyöselostus Sodankylän kunnassa valtausalueilla Sattasköngäs 1 ja 2 (kaivosrekisterinumerot 7447/1 ja 7447/2) tehdyistä malmitutkimuksista. Tiivistelmä Valtausten tarkoituksena oli suojata tutkimusrauha GTK:n ja australialaisen CSIRO:n yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi Sattaskönkään alueella. Tutkimuksissa selvitettiin Sattasvaaran komatiittimuodostuman purkausympäristöä sekä ultramafisiin vulkaniitteihin ja niiden sivukiviin mahdollisesti liittyvää malmimuodostusta. Valtausalueille syväkairattiin 20 reikää, yhteensä 2056,35 m, ja tutkimusalueen sekä sen ympäristön kallioperä revidoitiin. Tutkimusalueelta ja sen ympäristöstä laadittiin geologinen kartta mittakaavassa 1: sekä siihen liittyviä yksityiskohtaisempia geologisia detaljikarttoja. Kaikista auki olleista kairarei'istä luodattiin tiheys, suskeptiivisuus, näennäinen ominaisvastus Wennerkonfuguraatiolla, varautuvuus ja luonnon gammasäteilyn intensiteetti. Seitsemästä valitusta reiästä tehtiin gammaspektrometrisia luotauksia sekä kuudesta reikävideokuvaus. Petrofysikaalisia laboratoriomittauksia tehtiin 18 reiän sydämistä. Tutkimuksilla pyrittiin selvittämään eri kivilajien tyypillisiä geofysikaalisia parametreja, joita mahdollisesti voitaisiin myöhemmin soveltaa myös muilla alueilla. Kairausnäytteistä teetettiin 470 kpl perusmetalli- ja 609 kpl jalometallianalyysiä ja petrologisia tutkimuksia varten 191 kpl XRF- ja REE-analyysiä sekä 126 kpl C-analyysejä. Teetettyjen analyysien mukaan perus- ja jalometallipitoisuudet olivat niin alhaisia, ettei jatkotutkimuksiin katsottu olevan aihetta vaan GTK luopuu valtauksista. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Sattasvaara muodostuma, komatiitti, Sattasköngäs, syväkairaus, XRF-, REE- ja PGE-analyysit, kairanreikäluotaus, gammaspektrometraus, reikävideokuvaus, fysikaaliset ominaisuudet Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lapin lääni, Sodankylä, Sattanen, Sattasköngäs Karttalehdet ja Muut tiedot Arkistosarjan nimi Valtausraportti Arkistotunnus M06/3714/2006/1/10 Kokonaissivumäärä 9 s. + 1 liite Kieli Suomi Hinta Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue Pohjois-Suomen yksikkö, 501 Allekirjoitus/nimen selvennys Jorma Räsänen Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Pertti Turunen

3 M06/3741/2006/1/10 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no Authors Jorma Räsänen and Pertti Turunen Type of report M06 Language Finnish Title of report Report on the exploration programme conducted on the claims Sattasköngas 1 and 2 (Mining register numbers 7447/1 and 7447/2) Abstract Claims covered the Sattasköngäs area, which was selected for the joint research programme between GTK and CSIRO (Australia). The aim of the research programme was to provide geological information on the Sattasvaara komatiite formation and its environments and use these data to estimate the mineral potential of the area. The research programme involved detailed geological mapping, drilling of 20 diamond drill holes with total length of m, and compilation of a geological map at 1: scale. A hole geophysical logging was done in most of the drill holes, and this included measuring of the density, susceptibility, apparent resistivity (Wennerconfiguration), chargeability, and natural gamma radiation. In addition, gammaspectrometric measurements were done in seven holes, six holes were recorded with inhole video camera, and petrophysical parameters of drill core from 18 holes were measured in laboratory. The aim of determining the physical properties of the different lithologies was to establish a petrophysical database, which could be applied to exploration in other areas. Petrological studies involved 470 base metal assays, 609 precious metal assays, 191 XRF and REE analysis, and 126 C analysis. The assay results are all below ore grades and the claims are relinquished. Keywords Sattasvaara formation, komatiite, Sattasköngäs, diamond drilling, XRF-, REE- and PGE-analyses, geophysical drill hole logging, gammaspectometric measurements, down hole video, physical properties Geographical area Finnland, Lapland province, Sodankylä, Sattanen, Sattasköngäs Map sheet and Other information Report serial Mineral Exploration Report Total pages 9 p. + 1 app. Unit and section Northern Finland Office, 501 Signature/name Jorma Räsänen Language Finnish Archive code M06/3714/2006/1/10 Price Project code Signature/name Pertti Turunen Confidentiality Public

4 M06/3741/2006/1/10 Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 VALTAUSALUEEN SIJAINTI JA VALTAUKSET 1 2 VALTAUKSEN TARKOITUS, MENETELMÄT JA VASTUUHENKILÖT 2 3 KOORDINAATISTO JA PAIKANNUS 3 4 VALTAUSALUEILLA SUORITETUT TUTKIMUKSET Tutkimusten taustaa Geologiset tutkimukset Geokemialliset ja petrografiset tutkimukset Geofysikaaliset tutkimukset Maanpintamittaukset Geofysikaaliset kairanreikäluotaukset ja petrofysikaaliset laboratoriomittaukset 7 5 VALTAUKSESTA LUOPUMISEN SYY 8 6 TUTKIMUSAINEISTON SÄILYTYS JA TALLENNUS 8 KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET: Liite 1 Kairanreikävideon katselu

5 M06/3741/2006/1/10 1 VALTAUSALUEEN SIJAINTI JA VALTAUKSET Valtausalue sijaitsee Sodankylän kunnassa, noin 25 km kuntakeskuksesta luoteeseen, Sattasesta Rajalan kylään johtavan maantien varrella, karttalehdillä ja 05 (kuva 1). Valtausalue Sattasköngäs 1, rekisterinumero 7447/1, sijaitsee maantien eteläpuolella ja sen pinta-ala on 30.3 ha. Valtausalue Sattasköngäs 2, rekisterinumero 7447/2, on edellisen jatkeena maantien pohjoispuolella ja sen pinta-ala on 5.3 ha (kuva 2). Kuva 1. Sattaskönkään valtausalueiden maantieteellinen sijainti. Fig. 1. Geographic location of the Sattasköngäs claim area. 1

6 M06/3741/2006/1/10 2 Kuva. 2. Valtaukset Sattasköngäs 1 ja 2. Fig. 2. Claims Sattasköngäs 1 and 2. 2 VALTAUKSEN TARKOITUS, MENETELMÄT JA VASTUUHENKILÖT Valtauksen tarkoituksena oli suojata tutkimusrauha GTK:n ja australialaisen CSIRO:n (Commonwealth Scientific & Industrial Research Organisation) yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi Sattasvaara muodostuman komatiittien ja niiden sivukivien sekä niihin mahdollisesti liittyvän malmipotentiaalisuuden tutkimuksesta. Sattaskönkään valtausalueen tutkimukset käsittivät syväkairausta, geologista kartoitusta ja geokemiallisia ja petrologisia selvityksiä sekä geofysikaalisia maastomittauksia, näytteiden petrofysikaalisten parametrien mittauksia, kairanreikäluotauksia ja reikävideokuvauksia sekä myös gammaspektrometrauksia.

7 M06/3741/2006/1/10 3 Näiden avulla pyrittiin luokittelemaan eri kivilajien geofysikaalisia ominaisuuksia käytettäväksi mahdollisesti myöhemmin myös peitteisillä alueilla tapahtuvissa tutkimuksissa. Tutkimusten suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet geologi Jorma Räsänen ja geofyysikko Pertti Turunen. Tutkimustulokset on julkaistu Tekesin rahoittaman SANI-hankkeen raporteissa (Räsänen 2005 ja Turunen 2004), jotka on mainittu tämän raportin viitteissä. Niissä Sattaskönkään alue on yksi tutkituista kohteista. 3 KOORDINAATISTO JA PAIKANNUS Raportissa ja liitteinä olevassa digitaalisessa aineistossa koordinaatistona on käytetty Suomen kaistakoordinaattijärjestelmää KKJ-3. Geologiset havaintopisteet ja kairareiät on paikannettu Garmin 12 GPS-laitteella. Geofysikaalisten mittausten paalutuksen ja suunnistuksen paikanmääritykseen käytettiin Yleisradion Fokus-palvelua ja DGPS:ää, jonka tarkkuudeksi ilmoitetaan 2 m. 4 VALTAUSALUEILLA SUORITETUT TUTKIMUKSET 4.1 Tutkimusten taustaa Keski-Lapin varhaisproterotsooinen vihreäkivivyöhyke on malminetsinnällisesti potentiaalinen kohde, josta Suurkuusikon ja Pahtavaaran Au-malmien sekä Kevitsan Ni-Cu-PGE malmin ohella tunnetaan useita pieniä malmiesiintymiä ja lisäksi sieltä on lukuisia malmiviitteitä. Malmigeneettisesti erikoisen kiinnostavia ovat Sodankylän alueella mittavina esiintyvät Sattasvaara muodostuman ultramafiset vulkaniitit, komatiitit, jotka ovat purkautuneet Matarakoski muodostuman grafiitti-sulfidiliuskeiden päälle jolloin soveliaassa purkausympäristössä on voinut kehittyä prosesseja magmaattisten Ni-Cu-PGE malmien synnylle. Arkeeisten komatiittien yhteydessä näin syntyneistä malmeista yksi tunnetuimmista on Kambalda Länsi-Australiassa. Varhaisproterotsooisista malmeista vastaavan tyyppinen on Raglan vulkanogeeninen vyöhyke Kanadassa, johon Sattasvaaran komatiittimuodostumalla on sekä ajallisia että geologisia yhtäläisyyksiä, mutta toistaiseksi meiltä Ni-malmeja ei ole löydetty, joskin niistä on viitteitä. 4.2 Geologiset tutkimukset Sattaskönkään tutkimusalue sijoittuu Sattasvaaran komatiittimuodostuman ja sen alla olevan Matarakosken grafiitti-sulfidipitoisen liuskemuodostuman kontaktivyöhykkeeseen. Se on osa likimain itä-länsisuuntaisen synkliinin eteläkylkeä, jossa Sattasvaaran komatiittimuodostumaan liittyviä kumulaatteja tavataan sekä Sattaskönkäällä että Töyrylänmaassa, joissa kallioperä on paljastunut, muutoin alue on valtaosin peitteinen. Valtausalueiden sijoittuminen geologiselle kartalle on esitetty kuvassa 3.

8 M06/3741/2006/1/10 4 Kuva 3. Sattaskönkään valtausalueiden geologinen sijoittuminen. Geologinen kartta modifioitu kartasta Räsänen Fig. 3. Geological location of the Sattasköngäs claims. Geological map modified after Räsänen Sattaskönkään kumulaatti on noin 200 m paksu ja 1.3 km pitkä mafis-ultramafinen linssi, jonka kaade vaihtelee pohjois-koilliseen. Se rakentuu serpentiytyneistä ja amfiboliutuneista oliviini- ja oliviini-pyrokseenikumulaatteista ja niihin liittyvistä plagioklaasi-pyrokseenikumulaateista, jotka rajautuvat grafiitti-sulfiliuskeisiin. Kumulaatin ydin on metaperidotiittia, joka molemmin puolin vaihettuu metapyrokseniitiksi ja edelleen metagabroksi. Ultramafiiteissa on yleisesti pyrokseenioikokrystejä ja niissä runsaasti magnetiittia, mutta sufidien osuus on vähäinen, joskin pyrrotiittia ja myös pentlandiittia esiintyy. Gabroissa on yleisesti rautasulfidipirotetta ja niissä on karbonaattisuonistoa, jossa on rikkikiisua ja usein myös kuparikiisua. Ultramafisia kumulaatteja tavataan vain Sattasjoen länsipuolella, sitä vastoin mafiset kumulaatit jatkuvat joen itäpuolella.

9 M06/3741/2006/1/10 5 Töyrylänmaan kumulaatti on likimain 1.8 km:n pituinen ultramafinen linssi, jonka maksimi paksuus on noin 250 m. Se rakentuu valtaosin oliviini- ja oliviini-pyrokseenikumulaatteista, joiden alkuperäinen mineralogia on Sattaskönkään tavoin muuttunut, mutta magmaattinen rakenne on jokseenkin deformoitumaton. Kumulaatin eteläkontakti on tektoninen, sitä vastoin pohjoisosassa on vuorottelevia metaperidotiitti- ja metapyrokseniittikerroksia, joissa on hienorakeisia ja porfyyrisiä osia sekä spinifex-rakenteinen vyöhyke, joka syväkairausten perusteella kaatuu noin 80 pohjoiseen. Pohjoisreunalla on noin 20 m paksu kerros gabroa, joka rajautuu terävästi hienorakeiseen Sattasvaara muodostuman komatiittilaavaan. Sulfidien suhteen kumulaatit ovat varsin köyhiä, vain ultramafiitin pohjoisreunan serpentiniiteissä on heikkoa pyriitti- ja pyrrotiittipirotetta sekä paikoin myös pentlandiittia sulkeumina. Tutkimusalueen ja sen lähiympäristön kalliopaljastumat revidoitiin ja sieltä laadittiin geologinen kartta mittakaavassa 1: sekä siihen liittyviä yksityiskohtaisia geologisia detaljikarttoja, joissa paljastumat sekä havainto- ja kairauspisteet ovat näkyvissä. Valtausalueen ja sen lähiympäristön tarkempi geologinen kuvaus ja geologiset kartat ovat tämän raportin viitteenä mainitussa SANI-raportissa (Räsänen 2005). Valtausalueille Sattasköngäs 1 ja 2 ja niiden välimaastoon syväkairattiin 20:n reiän tutkimusprofiili, yhteensä m. Kairareikäluettelo tietoineen on taulukossa 1 ja reikien sijainti näkyy viitteenä mainitun SANI-raportin geologisilla kartoilla (Räsänen 2005). Kairaraporteissa on käytetty Saltikoff in (1976) esittämää mineraalinimisanastoa. Reikätunnus Koordinaatit (KKJ) Korkeus Suunta/kaade Pituus Maata Valokuvaus Hole ID Co-ordinates Elevation Azimuth / dip EOH Soil Photographed X Y Z m m Northing Easting M52/3714/2001/R º / 45º X M52/3714/2001/R º / 45º X M52/3714/2001/R º / 45º X M52/3714/2001/R º / 45º X M52/3714/2001/R º / 45º X M52/3714/2002/R º / 45º X M52/3714/2002/R º / 45º X M52/3714/2002/R º / 45º X M52/3714/2002/R º / 45º X M52/3714/2002/R º / 45º X M52/3714/2002/R º / 45º X M52/3714/2002/R º / 45º X M52/3714/2002/R º / 45º X M52/3714/2002/R º / 45º X M52/3714/2002/R º / 45º X M52/3714/2002/R º / 45º X M52/3714/2002/R º / 45º X M52/3714/2002/R º / 45º X M52/3714/2002/R º / 45º X M52/3714/2002/R º / 45º X Yhteensä Total Taulukko 1. Valtausalueiden Sattasköngäs 1 ja 2 kairaukset. Table 1. Diamond drillings in the claim areas Sattasköngäs 1 and 2.

10 M06/3741/2006/1/ Geokemialliset ja petrografiset tutkimukset Valtausalueen kairasydämistä tehtiin petrologisia tutkimuksia varten silikaatti- ja REEanalyysit 191 näytteestä (menetelmät 175X, 308M) ja C-analyysit 126 näytteestä (menetelmä 811L). Malmitutkimuksia varten tehtiin perusmetalli-analyysit 470 näytteestä (menetelmä 511P) ja 609 näytteestä Au- / Au-, Pd- ja Pt-analyysit (menetelmät 704A ja 704P). Analyysit on tehty GTK:n kemian laboratorioissa, joissa käytetyt menetelmät on akkreditoitu vastaamaan standardia SFS-EN ISO/IEC Petrologisia tutkimuksia varten kairasydämistä on otettu cm:n pituisia, timanttisahalla halkaistuja näytteitä, joista on tehty myös valitut C-analyysit ja satunnaiset jalometallianalyysit. Perusmetallianalyysit on tehty pääosin 1-2 m pituisista timanttisahalla halkaistuista näytteistä. Petrografisia ja malmineralogisia tutkimuksia varten kairausnäytteistä teetettiin GTK:n hielaboratorioissa yhteensä 133 kpl kiillotettuja ohuthieitä. Kairausnäytteistä tehdyt analyysit ja kiillotetut ohuthieet on esitetty taulukossa 2. Reikätunnus Analyysit/ Analyses Kiillotetut Hole ID Tilaus nro ohuthieet (kpl) Order number 175X 308M 704A 704P 511P 811L Polished thin kpl / n kpl / n kpl / n kpl / n kpl / n kpl / n sections (n) M52/3714/2001/R , M52/3714/2001/R , M52/3714/2001/R , M52/3714/2001/R , M52/3714/2001/R , M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R , M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R , M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R , M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R , M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R , M52/3714/2002/R , M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R Yhteensä Total Taulukko 2. Kairasydämistä tehdyt analyysit ja kiillotetut ohuthieet Table 2. Analysis and polished thin sections of the drill cores

11 M06/3741/2006/1/ Geofysikaaliset tutkimukset Maanpintamittaukset Geofysikaalisista maanpintamittauksista magnetometraus ja VLF-R-mittaus tehtiin vuonna 2001 Pohjois-Suomen kerrosintruusiot-hankkeen tarpeita varten. Mittaukset soveltuivat myös SANIhankkeen tarkoituksiin eikä aluetta tarvinnut laajentaa. Myös kolme omapotentiaalimittausta tehtiin vuonna Tätä tutkimusta varten maanpinnalta tehtiin vain kaksi gammaspektrometrausprofiilia. Menetelmä Method Pistemäärä (kpl) Number of points (n) Pinta-ala (km 2 ) Area (km 2 ) Linjapituus (m) Profile length (m) Magnetometraus VLF-R-mittaus Omapotentiaalimittaus Gammaspektrometraus Taulukko 3. Geofysikaaliset maanpintamittaukset. Table 3. Geophysical ground measurements Geofysikaaliset kairanreikäluotaukset ja petrofysikaaliset laboratoriomittaukset Kaikista auki olleista rei'istä luodattiin tiheys, suskeptiivisuus, näennäinen ominaisvastus Wenner-konfuguraatiolla, varautuvuus ja luonnon gammasäteilyn intensiteetti. Seitsemästä valitusta reiästä tehtiin gammaspektrometrisia luotauksia sekä kuudesta reikävideokuvaus. Kaikki reikäluotaukset urakoi Astrock Oy. Reikävideokuvaukset tehtiin Astrock Oy:n kehittämällä reikäkameralla. Kuvauksia katsellaan Astrock Oy:n hyperdataraporttiohjelmalla, jonka käyttöohje on tämän selostuksen liitteenä. Petrofysikaaliset laboratoriomittaukset tehtiin GTK:n Pohjois-Suomen aluetoimistolla Rovaniemellä. Reikätunnus Hole ID DSR (kpl/n) ρ (m) κ (m) ρ a (m) m' (m) γ (m) KUTh (m) M52/3714/2001/R M52/3714/2001/R M52/3714/2001/R M52/3714/2001/R M52/3714/2001/R M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R Yhteensä/Total Video (m)

12 M06/3741/2006/1/10 8 Selitys/Key: R Reikätunnus/Hole identification number DSR Kairansydänmittaukset (tiheys, suskeptiivisuus, remanenssin intensiteetti)/core measurement (density, susceptibility, intensity of remanence) ρ Tiheysluotaus/Density logging κ Suskeptiivisuusluotaus/Susceptibility logging ρ a Näennäisen ominaisvastuksen luotaus/apparent resistivity logging m' Varautuvuusluotaus/Chargeability logging γ Luonnollisen gammasäteilyn luotaus/natural gamma ray logging KUTh Gammaspektrometrausluotaus (kalium, uraani, torium)/gammaspectrometry (potassium, uranium, thorium) Video Reikävideo/Hole video DSR tarkoittaa mitattujen kivinäytteiden määrää/dsr indicates the number of measured core samples. Muut numerot tarkoittavat alimman havainnon syvyyttä/other numbers indicate the depth of the deepest recording. Taulukko 4. Geofysikaaliset kairanreikäluotaukset ja petrofysikaaliset laboratoriomittaukset. Table 4. Geophysical drill hole loggings and petrophysical laboratory measurements. 5 VALTAUKSESTA LUOPUMISEN SYY Sattaskönkään tutkimusalueen kivien perus- ja jalometallipitoisuudet osoittautuivat kovin alhaisiksi, mikä ei antanut aihetta jatkotutkimuksiin ja valtauksista päätettiin luopua. 6 TUTKIMUSAINEISTON SÄILYTYS JA TALLENNUS Kairasydämet on varastoitu GTK:n PSY:n kairasydänvarastoon Rovaniemelle ja arkistoidaan myöhemmin GTK:n valtakunnalliseen kairasydänarkistoon Lopelle. Kairasydämistä otetut digitaaliset kuvatiedostot säilytetään GTK:n Rovaniemen yksikössä, missä säilytetään myös kairasydämistä teetetyt kiillotetut ohuthieet. Numeerinen aineisto on tallennettu sekä paperitulosteina että digitaalisessa muodossa. Kairasydänraportit, reikäluotaukset ja kemialliset analyysit on tallennettu GTK:n WinKaira - kallioperätietokantaan. Raporttiin liittyvä maastogeofysiikan data on tallennettu ASCIImuotoisina GEOSOFT xyz-tiedostoina. Kaikki geologinen, geofysikaalinen ja analyyttinen data sekä kairanreikävideo on kerätty Data- CD:lle, joka on saatavissa GTK:sta. Viitteet - References Lehtonen, M., Airo, M-L, Eilu, P., Hanski, E., Kortelainen, V., Lanne, E., Manninen, T., Rastas, P., Räsänen, J. ja Virransalo, P Kittilän vihreäkivialueen geologia. Lapin vulkaniittiprojektin raportti. Summary: The stratigraphy, petrology and geochemistry of the

13 M06/3741/2006/1/10 9 Kittilä greenstone area, northern Finland. A report of the Lapland Volcanite Project. Geologian Tutkimuskeskus, Espoo s, 1 liites. Mikkola, E., Kivilajikartta Pre-Quaternary rocks, Lehti-Sheet C 7, Sodankylä. Suomen geologinen yleiskartta 1: Suomen geologinen toimikunta. Mikkola, E., Suomen geologinen yleiskartta. Lehdet B7-C7-D7, Muonio, Sodankylä ja Tuntsajoki. Kivailajikartan selitys. English summary: The general geological map of Finland. Sheets B7-C7-D7, Muonio, Sodankylä and Tuntsajoki. Explanation to the maps of rocks. Suomen geologinen toimikunta. 286 s. Papunen, H., Idman, H., Ilvonen, E., Neuvonen, K., Pihlaja, P. & Talvitie, J Lapin ultramafiiteista. Geologian tutkimuslaitos, Tutkimusraportti 23, 87 s. Räsänen, J., Palaeovolcanology of the Sattasvaara komatiites, northern Finland: evidence for emplacement in a shallow water environment. Julkaisussa: IGCP project 336 symposium in Rovaniemi, Finland, August 21-23, 1996: program and abstracts. University of Turku. Division of geology and mineralogy. Publication 33, Räsänen, Jorma SANI-hankkeessa vuosina tehdyt geologiset tutkimukset. 28 s., 8 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, K 21.42/2004/4. [Kokoteksti] 9.3 MB Räsänen, J., Hanski, E., Juopperi, H., Kortelainen, V., Lanne, E., Lehtonen, M. I., Manninen, T., Rastas, P. & Väänänen, J New srtatigraphical map of central Finnish Lapland. Julkaisussa: Kohonen, T. & Lindberg, B. (toim.) The 22nd Nordic Geological Winter Meeting 8-11 January 1996 in Turku Åbo, Finland: abstracts of oral and poster presentations. Turku, Turun yliopisto. s Saverikko, M., The pyroclastic Komatiite complex at Sattasvaara in northern Finland. Bulletin of the Geological Society of Finland 57 (1-2), Turunen, Pertti SANI-hankkeessa vuosina tehdyt geofysikaaliset tutkimukset. 54 s., 88 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Q 19/3714,3723,3241/2004/1. [Kokoteksti] 15.5 MB Tyrväinen, A., Sattasvaara. Suomen geologinen kartta 1: , kallioperäkartta, lehti Espoo, Geologian tutkimuskeskus. Tyrväinen, A., Sodankylän ja Sattasen kartta-alueiden kallioperä. Summary: Pre- Quaternary rocks of the Sodankylä and Sattasvaara map sheet areas. Suomen geologinen kartta 1: , kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 3713 Sodankylä ja 3714 Sattanen. Espoo, Geologian tutkimuskeskus. 59 s.

14 Kairanreikävideon katselu Liite 1 Astrock Oy:n osittain Sattaskönkään työmaalla kehittämällä reikävideokameralla pystytään kuvaamaan reiän sisäseinämää. Kuvauksesta nähdään samoja piirteitä ja rakenteita kuin kairansydämistäkin, mutta myös ruhjeet ja raot, joiden kohdalta sydännäyte puuttuu, näkyvät kuvauksessa todellisessa laajuudessaan. Digitaalinen kuva otetaan seinämästä mukana seuraavan valonlähteen valossa parikymmentä kertaa sekunnissa. Yksittäisten kuvien välimatka riippuu anturin liikenopeudesta ja on Sattaskönkään reikien kohdalla 1-2 millimetriä. Yksittäisiä kuvia esim. reiän R55 tapauksessa, kun alimman havainnon syvyyslukema on 79 m, on yli Tästä syystä videon katselun vaatima muistitarve tietokoneelta on aika suuri kuten taulukosta 5 ilmenee. Reikätunnus Hole ID Muistitarve (MB) Memory needed (MB) M52/3714/2001/R M52/3714/2001/R M52/3714/2001/R M52/3714/2001/R M52/3714/2001/R M52/3714/2002/R M52/3714/2002/R Taulukko 5. Reikävideoiden katselun vaatima muistitarve. Table 5. Memory need for viewing hole videos. Reikävideoiden katselua varten kaikki kyseisen hakemiston sisältämä materiaali asennetaan tietokoneen kovalevylle kopioimalla kunkin reiän kansio sellaisenaan. Suoraan CD-levyltä ohjelman suorittaminen ei yleensä onnistu. Ajetaan päähakemistossa oleva.exe-tiedosto, esim. SattasköngäsR55.exe. Näyttöön latautuu kuvassa 4 esitetty käyttöliittymä. Vasemmassa yläkulmassa mustana näkyvä alue on kameran kuvaama näkymä reiän suunnassa. Sen oikealla puolella on metrin pituinen osuus reiän sisäseinämää halkaistuna reiän harjaa pitkin. Kuvan pystysuuntaista ulottuvuutta on liioiteltu 1.6-kertaisesti vaakasuuntaiseen nähden. Keskellä kuvaa näkyvä tumma viiva ilmoittaa kameran sijainnin reiässä. Tästä kuvasta näkyy samoja piirteitä kuin vastaavalta syvyydeltä olevasta kairansydämestä, mutta kuvassa näkyvät myös raot, ruhjeet ja tyhjät jaksot, jotka saattavat olla vaikeammin hahmotettavissa sydämestä ja ilmenevät lähinnä sydänhukkana. Jos reiästä on tehty geofysikaalisia reikäluotauksia, ne esitetään käyrinä edellisen kuvan alapuolella. Mitatuille anomalioille voidaan yrittää etsiä syytä videokuvauksesta. Luotauskäyrien päällä olevat tummat palkit sijaitsevat kameran sijaintipaikassa. Vasemmassa alakulmassa on muistiinpanolomake. Siihen voidaan kirjoittaa havaintoja ja siihen tallentuvat automaattisesti ne tulkintatulokset, joiden tekemiseen ohjelmassa on työkaluja. Reikää leikkaavat raot tai kivilajikontaktit näkyvät sinimuotoisina käyrinä, joihin sovitettujen mallien parametrit ilmoittavat leikkaavien rakenteiden atsimuutit ja kaltevuudet reiän suhteen. Muistiinpanolomake voidaan tallentaa tiedostoon. Kairanreikävideo käynnistetään napsauttamalla vihreää nuolta. Vasemman yläkulman kuva näyttää kameran näkemää maisemaa sen edetessä alas reiässä. Sivusuuntainen kuva etenee vastaavasti niin että kamera sijaitsee koko alan kuva-alan keskellä. Syvyyttä osoittavat palkit liikkuvat myös luotauskäyrien päällä. Eteneminen voidaan milloin tahansa pysäyttää ja se

15 voidaan tehdä myös kuva kerrallaan; myös ylöspäin. Ohjelmalle voidaan vielä ilmoittaa syvyys tai kuvan numero, johon halutaan siirtyä. Kameran etenemisnopeus reikään on suuruusluokaltaan kaksi metriä minuutissa. Siten sadan metrin syvyisen reiän videokuvan katseluun ilman pysäytyksiä menee lähes tunti. Kuva 4. Reikävideon käyttöliittymä. Fig. 4. Inhole video user interface.