Demokratiatyöryhmän väliraportti johtoryhmä
|
|
- Kaarlo Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 johtoryhmä
2 Salpausselän kuntajakoselvitys 1. Jos äänestämällä voisi vaikuttaa, se kiellettäisiin lailla. Demokratia kansanvalta; oikeus olla mukana päättämässä yhteisistä asioista. Näin kerrotaan nykysuomen sivistyssanakirjassa. Demokratia on kansan valtaa, joka Suomessa on suurelta osin järjestetty edustukselliseksi demokratiaksi. Demokratiassa kansalla on oikeus poliittisen vallan käyttöön, oikeus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Laajimmillaan demokratia ymmärretään arvoksi, jolloin demokratia merkitsee esimerkiksi yksilönvapautta, kansalaisten poliittisia oikeuksia, sananvapautta, suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa jne. 1.1.Osallisuuden ja vaikuttamisen perusta Perussäännökset yksilön oikeudesta osallistua yhteiskunnan toimintoihin löytyvät Suomen perustuslaista. Perustuslain 2 :n mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Sen ohella kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Olennainen osa kansanvaltaista valtiojärjestystä on myös kansalaisyhteiskunnan vapaan toiminnan turvaaminen, samoin kuin ihmisten mahdollisimman laajat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet yhteiskuntaelämän eri aloilla. Olennainen merkitys kansanvallan toteuttamisessa on erityisesti kunnallisella itsehallinnolla. Perustuslain 121 :n 1 momentin mukaan kuntien hallinnon tulee perustua niiden asukkaiden itsehallintoon. Perustuslain 14 :n 3 momentissa säädetään julkiselle vallalle tehtäväksi edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Säännös ilmaisee siten sen periaatteen, etteivät yksilön mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen voi kansanvaltaisessa yhteiskunnassa rajoittua pelkästään mahdollisuuteen äänestää vaaleissa. Lähde: Lähidemokratia Kuntalaiset ovat kiinnostuneista palvelujen lisäksi omaan lähiympäristöönsä liittyvistä kysymyksistä. Asukkaiden omaehtoisen aktiivisuuden tukemisella vahvistetaan kunnan eri alueita. Alueellinen toiminta vahvistaa identiteettiä ja antaa pohjaa yhteiselle näkemykselle oman asuinalueen kehittämisestä. Myös kunnan tai kaupungin alueella toimivien alueellisten ryhmien asemaa voidaan virallistaa. Kyläyhdistykset, kaupunginosayhdistykset ja esimerkiksi alueelliset kehittämistoimikunnat vaikuttavat oman asiantuntemuksensa kautta muun muassa asuinalueiden kehittämiseen ja kaavoituskysymyksiin yhteistyössä kunnan kanssa. Useilla ryhmillä on laajaa vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa. Eri paikallistoimijoiden merkitys on suuri asioiden valmisteluvaiheessa, arvioinnissa ja toimintojen kehittämisessä. Lähde: Lähidemokratia edellyttää uusia toimintamalleja sekä muutoksia asenteissa 2 On tavallista, että kunnan viranhaltija- ja luottamushenkilöorganisaatio ei osaa ottaa asukkaita mukaan asioiden suunnitteluun ja valmisteluun. Jos kuntalaisten halutaan pääsevän aidosti
3 Salpausselän kuntajakoselvitys vaikuttamaan omaa lähiympäristöään ja palvelujaan koskeviin asioihin, muutenkin kuin vaaleilla valittujen edustajien kautta, on asukkaiden osallistuminen ulotettava myös kuntien suunnittelu-, palvelu- ja päätöksentekojärjestelmiin. Tämä käy ilmi valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön Siv Sandbergilta ja Ritva Pihlajalta tilaamasta selvityksestä Alueellista demokratiaa, joka julkaistiin Alueellista demokratiaa Sandbergin ja Pihlajan selvityksen mukaan asukkaiden mahdollisuus päästä lähidemokratian alueellisten toimielinten kautta vaikuttamaan kunnan suunnitteluun ja päätöksentekoon jää usein heikoksi. Alueellista demokratiaa -selvityksessä ehdotetaan konkreettisia keinoja järjestää asukkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen. 1. Paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Yksi keino on lisätä ja kehittää kunnan, asukkaiden ja kunnan osa-alueiden yhteistyötä muun muassa nykyistä suunnitelmallisemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi. 2. Kuntalakiin otetaan säädöksiä kunnan osa-alueille perustettavista aluelautakunnista. Ne osallistuisivat palvelujen järjestämiseen ja alueen kehittämiseen. Kuntalaisilla olisi aluelautakunnan kautta aitoa suunnittelu-, päätös-, toimi- ja budjettivaltaa. 3. On asioita ja tehtäviä, jotka voidaan hoitaa paikallisesti ja pienimuotoisesti suurta kuntaa paremmin ja tehokkaammin. Selvityksessä ehdotettavassa lähikunta-mallissa annettaisiin nykyisille kunnille mahdollisuus kuntaliitostilanteessa jatkaa toimintaansa lähikuntana. Ne vastaisivat tärkeimmistä lähipalveluista, paikallista asiantuntemusta edellyttävistä tehtävistä sekä alueen elinkeinotoiminnan kehittämisestä Kansalaisfoorumit Oikeusministeriö selvitti, millaisia kansalaisfoorumimalleja käytetään edustuksellisen päätöksenteon tukena ja miten niitä voitaisiin soveltaa Suomessa kuntarakenneuudistuksen edetessä. Selvityksessä todetaan, että kansalaisfoorumit sopivat hyvin paikallistason kansalaisosallistumisen keinoiksi, ja niitä voidaan järjestää esimerkiksi kansalaismielipiteen selvittämiseksi ennen kuntaliitosta tai palvelujen kehittämiseen, kaavoitukseen ja lähidemokratiaan liittyvissä kysymyksissä. Selvityksessä katsotaan, että kansalaisfoorumit voivat lisätä osallistumisen yhdenvertaisuutta, motivoida kuntalaisia osallistumaan sekä lisätä demokraattisen päätöksenteon legitimiteettiä uusissa hallintoyksiköissä. Tuottamalla valistuneen ja harkitun kansalaismielipiteen ne voivat myös parantaa osallistumisen ja päätöksenteon laatua. Lähde: Valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö tiedottavat Tiedote 169/ Työryhmän tehtävät 3 Demokratiatyöryhmän tehtävänä on tuottaa - suunnitelma asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa - yksityiskohtainen arvio yhdistymisen eduista ja haitoista demokratian näkökulmasta.
4 Salpausselän kuntajakoselvitys Lisäksi työryhmä selvittää oman teema-alueensa osalta, kuinka kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella ja arvioi yhdistymisen etuja ja haittoja. Valmistelun alkuvaiheessa johtoryhmä tarkisti demokratiatyöryhmän ja johtoryhmän tehtävien rajausta siten, että päätöksentekojärjestelmän rakenteesta ja toimintatavasta esityksen laatii johtoryhmä. 3. Nykytila Työryhmän asiantuntijajäsenet kartoittivat selvityksessä mukana olevien kuuden kunnan osalta toteutetut lähidemokratiamallit sekä asukkaiden nykyiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Lähidemokratia selvityskunnissa Alueellisen demokratian malleja on toteutettu Hollolassa, Iitissä, Lahdessa ja Nastolassa, näistä Iittiä lukuun ottamatta toiminta on päättynyt. Hollolassa vuosina toiminut Vesikansalautakunta oli virallinen toimielin jolla oli niin päätös- kuin budjettivaltaa mm. kaavoituksessa. Toiminnan alussa tuloksena oli konkreettisia toimenpiteitä alueen kehittämiseksi mm. investoinnit sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Myöhemmin alueen asukkaiden aktiivisuus laimeni, kun päätösvalta ja taloudelliset resurssit vähenivät, ja päätösvaltaa siirrettiin takaisin toimialojen lautakunnille. Hollolassa koulujen johtokuntien lakkauttamisen jälkeen v perustettiin viisi lähipalvelualuetta ja kullekin oma lähineuvosto. Näiden tehtävinä oli tuottaa arvokasta asiakasnäkökulmaa osaksi kunnan palvelujen kehittämistä ja arviointia sekä kannustaa, luoda ja kehittää alueella omatoimisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviä malleja. Valtuusto nimesi neuvostoihin neljäksi vuodeksi kerrallaan seitsemän jäsentä, joista kolme oli poliittisia luottamushenkilöitä ja neljä alueen yhdistysten esittämää jäsentä. Neuvostoilla ei ollut taloudellista valtaa eikä päätösvaltaa. Lähineuvostot lakkauttamisen ( ) syynä oli mm. omatoimisuuden ja sisäisen innostuksen puute, päätösvallan puuttuminen sekä aidon, luontaisen kytkennän puute kunnan organisaatioon. Iitissä kyläasiain neuvottelukunta on toiminut vuodesta 2003 lähtien. Se on 4-5 kertaa vuodessa kokoontuva neuvoa-antava toimielin, jolla ei ole omaa budjettia eikä myöskään päätäntävaltaa. Jäsenet ovat kyläyhdistysten valitsemia ja neuvottelukunnalla on toimiva yhteys kunnan hallintoon, kun sihteerinä toimii kunnan maaseutusihteeri. Neuvottelukunnan toiminta nähdään hyvänä kuulemiskanavana. Sen onnistuminen johtunee sihteerin sidoksista kuntaan vi- 4
5 Salpausselän kuntajakoselvitys ranhaltijana ja nykyisenä luottamushenkilönä. Myös muut luottamushenkilöt ovat aktiivisella osallistumisellaan antaneet toiminnalle vaikuttavuutta. Vuonna 2005 Lahdessa toimi kolme aluetyöryhmää, mutta koska alue- ja yhteisötyön jatkoa ei resursoitu, aluetyöryhmätoiminta ei ole jatkunut vuoden 2006 jälkeen. Ns. Vanamo hankkeessa on aluetoimintaa aktivoitu, mutta sillä ei ole virallista asemaa eikä erillisiä toimielimiä. Kaupungissa on ollut käytössä alue- ja virkamieskummitoimintamalli, johon on osallistunut 77 aluekummia ja 13 virkamieskummia. Osa aluekummeista on opiskellut kansalaisvaikuttamista Lahden kansanopistossa. Nastolassa vapaakuntakokeilun aikana vuosina koulujen johtokunnat saivat määrärahan alueen hyväksi käytettäväksi. Pääosin se meni kuitenkin koulun toimintaan ja hankintoihin, joihin koululle osoitetut määrärahat eivät riittäneet Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet selvityskunnissa Selvityksessä mukana olevien kuntien osalta kartoitettiin millaisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia asukkailla, asiakkailla ja eri toimijoilla on kunnissa tällä hetkellä. Yhteenveto liitteenä nro Lähidemokratiamuodot toteutuneissa kuntaliitoksissa Demokratiatyöryhmä perehtyi alueellisen vaikuttamisen malleihin seitsemän toteutuneen kuntaliitoksen osalta: Hämeenlinna, Jyväskylä, Kouvola, Mikkeli, Oulu, Salo ja Rovaniemi. Tiedot saatiin kuuden kunnan osalta ja ne on koottu liitteeseen nro Nykyisen lainsäädännön mahdollisuudet Nykyinen kuntalaki sallii enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta kokeilut lähidemokratian ja kansalaisvaikuttamisen osalta ovat ohuita. Ovatko kokeillut keinot olleet lähinnä näennäisdemokratiaa? 5 - Ratkaisevaa ovat tehtävät ei nimi; mitä vastuuta ja valtaa ollaan valmiita antamaan - Akilleenkantapäät o alueelliset toimielimet irrallaan kuntaorganisaatiosta o kuntaorganisaatio ei hyödynnä o alueellinen toimintatapa usein ristiriidassa kunnan johtamiskäytäntöjen kanssa o tunnetaan huonosti o tehtävät ja roolit epäselvät o elinkaari usein lyhyt, myös kehittäminen lyhytjänteistä - Vahvuudet ja mahdollisuudet o pitkään toimineilla vahva asema kehittäjänä ja käytännön toimijana o paikallista aktiivisuutta ja vastuunottoa myös vaikeissa päätöksissä o huomioivat kuntalaisille tärkeitä asioita, jotka ovat liian pieniä tavalliselle päätöksentekokoneistolle o sektoreiden välistä konkreettista yhteistyötä o ovat kanavia rekrytoida uusia päättäjiä ja monipuolistavat tapoja osallistua
6 Salpausselän kuntajakoselvitys 4. Tarve/Kehityskuva Miten paikallinen asiantuntemus säilytetään asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa? Miten alueellista identiteettiä voidaan tukea niin, että aktiivinen ja oma-aloitteinen toiminta säilyy jatkossakin? Miten kuntalaisten luottamusta päätöksentekoon voidaan lisätä, miten kuntalaisten osallisuuden tunnetta voidaan lisätä, että vaikuttaminen ei jäisi pelkän näennäisdemokratian tasolle? Laajan ja monimuotoisen kunnan koko alueen kehityksen vahvistamiseksi ja paikallisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi hallintoa ja päätöksentekoa on perusteltua järjestää hajautetusti. Lisäksi tulee ottaa käyttöön myös muita osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja. Kestävä ja toimiva lähidemokratia syntyy yhteistyössä julkisen vallan ja kansalaistoimijoiden kanssa, se ei toimi, että pelkkä kuntaorganisaatio pyrkii saamaan aikaiseksi kuntalaisille vaikuttamisen keinoja. Asukkaat, järjestöt, yritykset on saatava mukaan osallistumaan, lähidemokratia on yhteistyön rakentamista ja vahvuuksien hyödyntämistä. Alueellisen toimielimen kohdalla on ratkaistava ainakin seuraavat asiat: toimivalta ja hallinnollinen organisointi määräraha edustajien valinta aluejako Alueellisen toimielimen elinehto lienee sellainen toimivalta, jonka kautta alueen asukkaat saavat todellisen mahdollisuuden vaikuttaa paikallisiin tarpeisiin. Lähidemokratian käytännön toteuttamistavat on aina mietittävä paikallisesti, oman alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Se pitää kuitenkin pitää mielessä, että pelkkä kuulluksi tuleminen ei ole osallisuutta. Vaikuttamisenkeinoja pohdittaessa on otettava huomioon, mitkä kysymykset ovat kullakin alueella erityisiä. Kuntajakoselvitykseen osallistuvien kuntien valtuustojen yhteistapaamisessa tilaisuuteen osallistuneilta valtuutetuilta kysyttiin mitä tehtäviä he haluaisivat aluelautakunnan tmv. ottavan vastuulleen. Vastauksia annettiin yhteensä 34 kpl. Mielipiteitä oli laidasta laitaan, niin paikallisen tason päätöksenteon ulottamisesta nykyisen kunnan tehtäviin kuin alueellisen päätöksenteon tarpeettomuuteen. Pääosassa vastauksista on tulkittavissa että ainakin osasta alueen lähipalveluista halutaan päättää paikallisella tasolla. Mainintoja saivat mm. sivistyspalvelut, perusterveydenhuolto, avustukset järjestöille ja maankäyttö. Mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä kyselystä ei voida johtaa mutta enemmistö vastaajista kannatti alueellisen toimielimen vastuulla olevaa palvelua. 6
7 Salpausselän kuntajakoselvitys Alueellista vaikuttamista tukemaan tulisi järjestää myös paikallista hallintoa esim. palvelupiste. Alueellisen toiminnan koordinointia varten kunkin aluetoimielimen toiminta-alueella tulisi olla alueellinen koordinaattori tai vastaava, joka toimii linkkinä kuntalaisten ja kunnan hallinnon välillä. Koordinaattori voi toimia myös alueellisen toimielimen esittelijänä. Annetaanko toimivallan tueksi myös rahaa vai onko lähidemokratia vain keskustelufoorumi. Jotta alueella voi olla todellista toimivaltaa, on sillä oltava myös määrärahoja valtansa toteuttamiseksi. Määrärahojen tulee luonnollisesti olla suhteutettuna päätösvaltaan. Variaatiot voivat olla esim. asukaslukupohjaisesta lähinnä paikallistoimijoiden avustustyyppisistä määrärahoista palvelujen tuottamiseen suunnattuihin määrärahoihin saakka. Lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista alueellisen toimielimen valintaa kuntavaalien yhteydessä. Jos kuntalain muutos tekee sen mahdolliseksi, voidaan alueellisten toimielinten valinnassa siirtyä kuntavaalien yhteydessä järjestettäviin vaaleihin. Alueellisten toimielinten aluejaon lähtökohtana voi olla yhdistymistä edeltänyt aluejako, tai jokin muu tapa muodostaa toimivia, identiteetiltään vahvoja alueita. Aluejaon ei tarvitse kattaa kaikkia yhdistyviä alueita, esimerkiksi tiiviisti asutetulla kaupunkialueella ei välttämättä tarvita alueellista toimielintä. Kaupunkialueilla saattaa olla haastavaa saada asukkaat aktivoitumaan, on siis pohdittava, mitkä alueet ovat sellaisia, joilla sekä maantieteellisesti että toiminnallisesti tällaisille toimijoille voi olla tarvetta. Paikallinen identiteetti rakentuu yleensä kuntajaon mukaan, kylillä saattaa olla vielä tätäkin vahvempi paikallinen identiteetti. Kylät saattavat jopa piristyä ja aktivoitua, kun yhteistyö naapurikylien kanssa tiivistyy. Kylien toimintaa voidaan toki tukea aluetoimielimen toimintaalueen sisälläkin eri tavoin ja aktivoida toimimaan ja vaikuttamaan. Kuntalaiset ovat paikallisen toiminnan voimavara. Tietoisuus oman taajaman paikallisesta identiteetistä voi vahvistua kuntaliitoksen myötä. Kylän toimintakenttä laajenee. Aluejakoa kannattaa toki tarkastella ja tarvittaessa muuttaa saatujen kokemusten pohjalta. Ylittävätkö kylien/toimivien alueiden rajat nykyiset kuntarajat raja-alueilla? Tutkimusten ja kokemusten mukaan kuntalaiset kaipaavat vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia lähellä omaa arkeaan olevissa asioissa. Asiat koetaan helposti etäisiksi ja byrokraattisiksi. Kansalaiskeskustelun käynnistäminen ei ole helppoa. Keskustelu pitää lähteä kansalaista lähellä olevista asioista. Toimiva lähidemokratia edellyttää ihmisten, sekä viranhaltijoiden että asukkaiden, aitoa kiinnostusta alueiden asioita ja kehittämistä kohtaan. Muutoksia kuntalakiin? 7 Osana kuntauudistusta valtiovarainministeriö käynnisti kuntalain kokonaisuudistuksen. Ehdotusten valmistelu on vielä keskeneräistä ja pykälät muotoutuvat vielä kevään aikana ennen kuin ne lähetetään koko hallituksen esitysluonnoksen valmistuttua lausuntokierrokselle. Kuntalakiluonnos sisältää esityksen kuntalaisen osallistumisesta ja demokratian kehittämisestä.
8 Salpausselän kuntajakoselvitys Osallisuuden edistämisen tulisi olla yksi keskeisistä kunnan strategisista tavoitteista. Kunta velvoitettaisiin osana kuntastrategiaa määrittelemään osallistumisen ja vaikuttamisen tavoitteet yhteisinä kuntakonsernia koskevina periaatteina. Säännökseen pyritään saamaan enemmän käyttäjälähtöisyyden näkökulmaa. Esimerkkiluetteloa täydennetään mm. kansalais- ja asukasraadeilla sekä osallistuvalla budjetoinnilla. Kuntalakiluonnoksessa pyritään turvaamaan alueellinen vaikuttaminen, mutta tällä hetkellä se ainoastaan kirjataan aiempaa selkeämmin, ei velvoittavammin. Kunnan asukkaiden, palvelujen käyttäjien sekä kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallistumista tukevia periaatteita ja menettelytapoja tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Strategiaa toteuttaessaan kunnan tulisi määritellä mm. osallisuusrakenteet (mahdolliset alueelliset toimielimet sekä vaikuttamistoimielimet) sekä muut osallistumisen keinot ja tavat ja vuorovaikutuksen periaatteet kunnan ja kuntalaisten välillä. Kuntastrategia olisi hyvä valmistella avoimesti yhteistyössä kunnan asukkaiden ja asukkaiden muodostamien yhteisöjen kanssa. Uuteen kuntalakiin sisältyy demokratian vahvistaminen Edustuksellisen järjestelmän toimivuuden ja houkuttelevuuden vahvistaminen Alueellisen vaikuttamisen turvaaminen Kuntalaisten ja päätöksentekijöiden vuorovaikutuksen lisääminen Monipuolisten osallistumiskeinojen ja rakenteiden turvaaminen Suoran demokratian ajantasaistaminen ja vahvistaminen Kunnanosahallinto Kunnanosahallinnon järjestäminen olisi jatkossakin valtuuston harkinnassa. Kuntalakiin otettaisiin sääntelyä alueellisen toimielimen tehtävistä. Valtuuston harkintaan jäisi, siirtääkö se alueellisille toimielimille palvelutehtäviin liittyvää päätösvaltaa. Alueelliset toimielimet Valtuusto voisi alueellisen vaikuttamisen edistämiseksi asettaa alueellisia toimielimiä hoitamaan kunnan osa-alueen asioita. Valtuusto määrittelisi, ovatko alueelliset toimielimet lautakuntia vai johtokuntia. Valtuusto voisi myös päättää, että alueellisia toimielimiä asetetaan vain tietyille kunnan osa-alueille. Valtuusto voisi päättää, että alueellisen toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valitaan osa-alueen asukkaiden esityksestä. Alueellisen toimielimen jäsenten asuinpaikan tulisi valintahetkellä olla asianomaisella osa-alueella. 8 Alueellisen toimielimen laissa määriteltyinä tehtävinä olisi osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon kuntalaisia yleisesti koskevissa asioissa sekä kunnanosa-alueen kehittäminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Alueelliselle toimielimelle tulisi varata mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntastrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa,
9 Salpausselän kuntajakoselvitys joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Lausuntopyynnön laiminlyöminen säännöksessä määritellyissä asioissa merkitsisi päätöksenteon laillisuusvirhettä. Valtuusto määrittelisi mahdollisesti hallintosäännössä alueelliselle toimielimelle annettavat tehtävät ja toimivallan sekä menettelytavat ja -periaatteet, joiden mukaan alueellisen toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten välinen vuorovaikutus järjestetään. Lain perusteluihin otettaisiin esimerkkejä tehtävistä, joita valtuusto voisi hallintosäännöllä antaa alueelliselle toimielimelle. Vaaleilla valittava kunnanosahallinto Valmistelu, joka mahdollistaa kunnalle vaaleilla valittavat alueelliset toimielimet, käynnistetään keväällä Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kuntalain 27 :ssä säädetään valtuustolle tehtäväksi pitää huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Säännöksessä on myös esimerkkiluettelo tavoista, joilla asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää. Vaikuttamistoimielimet Kunnan hallinnosta tulisi säätää vain kuntalaissa, joten myös lakisääteisistä vuorovaikutus- ja vaikuttamistoimielimistä tulisi säätää kuntalaissa. Kuntalakiin tulisi velvoite nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän asettamiseen. Kunnalliset vanhusneuvostot ovat tulleet pakollisiksi alkaen. Vanhusneuvostoa koskeva sääntely siirrettäisiin nk. vanhuspalvelulaista kuntalakiin. Vammaisneuvostoa koskeva sääntely tulisi myös kuntalakiin siinäkin tapauksessa, että vammaisneuvoston asettaminen jäisi valtuuston harkintaan. Asiakokonaisuudesta odotetaan poliittista linjausta. Kunnat voivat myös ilman laissa olevaa sääntelyä luoda monipuolisia osallistumisrakenteita tukemaan tiettyjen väestöryhmien osallistumista ja vaikuttamista. Osallisuusstrategiaan liittyen kunnan tulisi määritellä osallistumisen ja vaikuttamisen rakenteet, tavat ja keinot ja tässä yhteydessä arvioida tarve eri ryhmiä edustavien toimielinten asettamiseen. Jos kunnassa esimerkiksi on suuri maahanmuuttajataustainen väestönosa, heidän tarpeisiinsa voidaan asettaa nuorisovaltuustoa ja vanhusneuvostoa vastaava vaikuttamistoimielin. Vastaavasti kunnan tulisi arvioida vammaisneuvoston asettamista, jos kuntalaki ei suoraan velvoita vammaisneuvoston asettamiseen. (VMn työryhmän taustamuistio ) 9
10 Salpausselän kuntajakoselvitys 5. Suunniteltuja linjauksia a) Linjaukset jotka nostetaan yhdistymissopimukseen tai selvitykseen Määritellään, että yhdistymisen jälkeen muodostuvalla alueella on alueellisesti hajautettu hallinto Määritellään alueellisesti hajautetun hallinnon päätöksenteon malli b) Linjaukset yhdistymishallituksen tehtäviksi Työryhmän selvitys loppuraporttiin c) Linjaukset uuden kunnan tehtäviin Työryhmän selvitys loppuraporttiin 6. Jatkotyöskentely Kolmessa tapaamisessaan työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi tavoiksi asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi ja esityksen aluejaon malliksi. Demokratiatyöryhmä määrittelee selvityksen aikana alueellisuuden käsitteen. Miten alue määritellään uudessa kunnassa sekä sovelletaanko aluedemokratiaa ja osallistumista samankaltaisena koko uuden kunnan alueella. Paikalliset erityispiirteet tulee ottaa mahdollisimman hyvin huomioon kuntaliitosta suunniteltaessa ja vaikutuksia arvioitaessa. Työryhmän ottaa valmistelussa huomioon myös muut vaikuttamisen ja osallistumisen keinot ja tehdä niiden hyödyntämisestä esitys. Työryhmä laatii arvion yhdistymisen eduista ja haitoista demokratian näkökulmasta koko yhdistymisalueen osalta. Työohjelma 4.4. Valitaan lähidemokratiamallin toteuttamiseksi 1-2 mallia, joita esitetään vaihtoehtoina sellaisinaan tai paikallisiin olosuhteisiin muokattuina, asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista demokratian näkökulmasta SWOT-analyysi - Loppuraportti, alustava luonnos
11 15.5. Työryhmän ehdotus - Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet - Lähidemokratian toteuttamisen keinot - Loppuraportti 5.6. Jatkotoimenpiteet Salpausselän kuntajakoselvitys 7. Jäsenet ja kokoukset Demokratiatyöryhmä koostuu kuntien nimeämistä edustajista, lisäksi kokouksiin on kutsuttu kuntajakoselvittäjä, johtoryhmän puheenjohtajisto, kuntajohtajat sekä kuntien nimeämät asiantuntijat. puheenjohtaja: sihteeri: Hollola: Hämeenkoski: Iitti: Kärkölä: Lahti: Nastola: Minna Suominen, Hämeenkoski Maija Väkeväinen, Päijät-Hämeen liitto Veli-Matti Tanhuva (Ps) varalla Tatu Söyrilä (Kok) Erkki Arvila (Sdp) varalla Salamat Masih (Kd) Minna Suominen (Kesk) varalla Henri Nummela (Kesk) Jyrki Joensuu (Kok) varalla Ria Tulonen (Kok) Leif Drockila (Sdp) varalla Hjalmar Kahanpää (Sit) Anniina Peltola (Kesk) varalla Satu Tiira (Kesk) Liisa Korpela (Kesk) varalla Leena Reiman (Kesk) Sirpa Kinnari (Sdp) varalla Soile Laakso (Sdp) Vuokko Kautto (Vas) varalla Antti Holopainen (Vas) Marjo Loponen (Kd) varalla Leena Mantere (Kd) Reino Honkanen (Kd) varalla Sirpa Hassinen (Ps) Virpi Suhonen (Sdp) varalla Jetta Laakso (Sdp) Seppo Huldén, kuntajakoselvittäjä Reijo Oksanen, Nastola, johtoryhmän pj. Matti Siirola, Hollola, johtoryhmän vpj Esa Lehtinen, Iitti, johtoryhmän vpj 11 Kuntajohtajat: Jyrki Myllyvirta, Lahti Päivi Rahkonen, Hollola Pauli Syyrakki, Nastola Riku Rönnholm, Iitti
12 Salpausselän kuntajakoselvitys Erja Viitala, Kärkölä Anja Brofeldt, Hämeenkoski Muut asiantuntijat: Hollola: Hämeenkoski Iitti: Kärkölä: Lahti: Nastola: hallintopäällikkö Kaija Manninen toimistonhoitaja Leila Tupasela Va. sivistystoimenjohtaja Päivi Hyyrynen kunnansihteeri Anja Vitie alkaen maaseutusihteeri Heimo Mattila kaupunginsihteeri Janne Mäki hallintojohtaja Lotta Mikkola Demokratiatyöryhmä on kokoontunut seuraavasti: Järjestäytymiskokous Toimintasuunnitelma, asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ja lähidemokratian nykytilanne kuudessa selvityskunnassa selvitys, asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ja lähidemokratiamallit toteutuneissa kuntaliitoksissa, lähidemokratia uudessa kunnassa; ideointia, ehdotuksia, arviointia, huomioitavaa Toimintasuunnitelman päivitys. Kuntalain kokonaisuudistus lähidemokratian näkökulmasta, lähidemokratiamallien analysointi Tutkija Ritva Pihlaja luennoin aiheesta Lähidemokratiaa: miksi ja minkälaista? Tämän lisäksi asiantuntijat ovat kokoontuneet valmistelemaan aihealueita sekä väliraporttia. Liitteet: Liite 1; Yhteenveto mukana olevien kuntien osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista Liite 2; Yhteenveto lähidemokratiamuodoista toteutuneissa kuntaliitoksissa 12 Monimuotoista Merkityksellistä Mahdollistavaa Kokeilevaa Vaikuttavaa Osallistavaa
13 KUNTALAISTEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET SELVITYSKUNNISSA V KUNTALAISEN VAIKUTTAMISKANAVA KUNNAT LISÄTIETOJA Aloitekanava Hollola Iitti Nastola Hämeenkoski Kärkölä kuntalaisaloite.fi sähköisenä tai kirjeitse kirjaamoon Idearumpu, sähköinen ideointijärjestelmä sähköpostilla tai kirjeitse sähköpostilla tai kirjeitse Aluekummitoiminta Lahti Aluekummitoiminta on Lahden seudun ympäristöpalveluiden eli heitä on Lahdessa, Nastolassa ja Hollolassa. Asukkaat toimivat aluekummin kanssa yhteisen ympäristön viihtyisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tai vaikuttavat muilla keinoin yhdessä alueensa asioihin. Asukasillat = asukasfoorumit sekä asiakasfoorumit E-palaute Facebook sivusto Lahti Hollola Iitti Nastola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Hollola Lahti Hollola Iitti Nastola Hämeenkoski mm. kuntajakoselvitys, kaavoitusasiat, tieasiat, kouluasiat Kunnanhallitus käy kyläkierroksilla Kuntalaisten kyselytunti, kh Kaavoitusasiat, koulu- ja päiväkotiasiat mm. kuntajakoselvitys Mahdollisuus myös karttanäkymiin ja kommentointiin. Kuntalaisella mahdollisuus mm. yleiskaavan ja linjaautoliikenteen reittien kommentointiin. Pate Palaute, Kaupungin some-palvelut löytyvät mm. nuorisopalvelut Nuorisopalvelut, sivistystoimi Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut, sivistystoimi
14 Kärkölä Kunnan oma, Huovilan puisto, uimahalli, nuorisopalvelut Facebook kyselytunti Kunnanjohtajan blogi Lahti iitti Keskustelupalsta Hollola luottamushenkilöiden extranetissä Lasten ja nuorten kuuleminen Sähköiset ja paperiset asukas- ja asiakaskyselyt, palautteet Työpajat Vanhusten ja/tai veteraanien kuuleminen Hollola, Lahti Iitti Nastola Hämeenkoski Kärkölä Hollola, Lahti Nastola Hämeenkoski Lahti Lahti, Iitti Hollola Nastola Hämeenkoski Kärkölä Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto erillinen lasten ja nuorten kuulemismalli Nuorten vaikuttajaryhmä Nuorisovaltuusto valmistelussa Nuoret vaikuttajat ryhmä Nuori-X Lahden seudun nuorisoportaali Nuorisovaltuusto, Nuori-X, Aloitekanava Pate Palaute (Hollola), Lahen D-paneeli, asiakastyytyväisyyskyselyt Kuntalais- ja palvelukyselyt asiakastyytyväisyyskyselyt Vanhusneuvosto, seniorineuvosto sotiemme veteraanien neuvottelukunta vanhus- ja vammaisneuvosto Veteraanineuvottelukunta Ikäihmisten- ja vammaisten neuvottelukunta Vanhus- ja vammaisneuvosto, Kärkölällä on oma vanhus- ja vammaisneuvosto sekä edustaja sotiemme veteraanien neuvottelukunnassa
15 Vammaisten kuuleminen Iitti, Lahti Hollola Nastola Hämeenkoski Kärkölä vanhus- ja vammaisneuvosto Ikäihmisten- ja vammaisten neuvottelukunta Vanhus- ja vammaisneuvosto Kärkölällä oma vanhus- ja vammaisneuvosto Lukiolaisten osallistuminen Hollola yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitter Kyläyhdistykset Vanhempainyhdistykset Hollola Nastola mahdollisuus lausunnonantoon jne., kuuleminen, kyläyhteyshenkilö Vanhempaintmk Kyläyhdistysten ja kunnan edustajien yhteiskokoukset (pari krt vuodessa, käsitellään kylien asioita) Kumppanuusverkosto Työryhmissä käyttäjien edustajia Hämeenkoski Kärkölä Hollola Kärkölä Hollola Vanhempainyhdistys Opintien koulun vanhempainyhdistys yhdistysten vaikutuskanava yhdistysten vaikutuskanava
16 Kumppanuuden luonne Toimielimen perusluonne Kunnan nimi (aakkosjärjestyksessä) Asukasluku Perustamisvuosi Alueelliset toimielimet 7 kunnassa. Toimielimen perusluonne A = keskustelufoorumi, B = toimivaltainen elin. Kumppanuuden luonne 1 = keskustelukumppanuus, 2 = suunnittelu- ja kehittämiskumppanuus, 3 = palvelukumppanuus. Lähde: Alueellista demokratiaa? Lähidemokratiamallit Suomen kunnissa. Pihlaja ja Sandberg. VM:n julkaisuja 27/2013 Toimielimen nimi (lukumäärä) Toimielimen tehtävät Vahvuudet Heikkoudet / kehitettävää Hämeenlinna (L) asukasluku Jyväskylä (J) asukasluku Kouvola (K) asukasluku A 2 Aluetoimikunta (2) A 2 Aluelautakunta (1) A 2 Kylien neuvottelukunta (1) Toimia linkkinä paikallisten toimijoiden ja kaupunginhallituksen välillä. Antaa lausuntoja ja palautetta valmisteilla olevista asioista alueen näkökulmasta. Koordinoi paikallista kehittämistyötä ja tukee alueen elinvoimaisuutta Tuoda esiin alueensa erityistarpeita tekemällä esityksiä, antamalla lausuntoja ja vaikuttamalla hallintoon, toiminnan suunnitteluun ja talousarvioon. Ottaa kantaa lähipalveluja ja ympäristöä koskeviin asioihin. Tukea kylätoimintaa ja muuta asukkaiden vapaa-aika- ja harrastustoimintaa Kaupungin ja maaseudun välisen yhteistyön vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä alueen kylien keskinäisen yhteistyön ja tuntemisen edistäminen - kaupungilta toimikuntiin sihteerit, valmistelijat ja edustajat - asiantuntemus oman alueen asioissa - infotilaisuudet, kyläkäräjät, seminaarit - määräraha aluetoimikuntien toimintaan, jota kuitenkin leikattiin tuntuvasti jo sopimuskauden aikana - toimintasuunnitelma ja talouden käyttösuunnitelma - aluetoimikunta jakoi avustukset paikallisen elinvoimaisuuden ja toiminnan kehittämiseen Tietoa ei tällä hetkellä saatavissa. Edistää tiedonkulkua ja yhteistyötä kaupungin toimialojen ja kylien välillä Antaa lausuntoja mm. kaupungin palveluverkkoihin ja palvelujen sisältöön, maankäyttöön sekä ympäristöön liittyvissä asioissa - aluetoimikunnat eivät ottaneet sitä roolia, jota niille yhdistymissopimuksessa kaavailtiin - kolmannen sektorin kansalaisjärjestöt olisi pitänyt kytkeä paremmin mukaan toimintaan - toimielinten jäsenten heikko sitoutuminen luottamustehtäväänsä -kaupunki on liiaksi rajannut tai puutteellisesti säännellyt aluetoimikunnan toimintaedellytyksiä - aluetoimikunnat eivät juurikaan tehneet aloitteita - aluetoimikuntien jäsenten valintaperusteet eivät kaikilta osin olleet onnistuneet Tietoa ei tällä hetkellä saatavissa. Ei päätösvaltaa Ei budjettivaltaa Kokoontuu harvoin, lausunnot eivät ehdi mukaan vaikuttamaan päätöksentekoon
17 Edistää asukkaiden osallistumista kaupungin päätöksentekoon Mikkeli, kylien neuvottelukunta (K) asukasluku A 1 Kylien neuvottelukunta (1) Tehdä esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kunnan viranomaisille kyläläisiä koskevissa kysymyksissä sekä hoitaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat ja kaupunginhallituksen sille antamat tehtävät Alueiden omaleimaisuus ja toimintakulttuurien erot on otettu huomioon alueellisia toimielimiä perustettaessa Aluejohtokunnat tuovat lausunnoillaan ja kannanotoillaan esille paikallista näkökulmaa, joka ei kaupungin tai muiden viranomaisten päätöksenteossa muuten tulisi esille Aluejohtokunnilla on todellista ratkaisuvaltaa koulujen johtokuntina ja toimintamäärärahoista päätettäessä Aluejohtokunnat ovat puuttuneet lausunnoissaan ja kannanotoissaan asioihin riittävän aikaisin, jolloin niillä on ollut merkitystä esimerkiksi Anttolan terveysaseman ja Haukivuoren lukion osalta Aluejohtokuntien toiminta on vireää ja aktiivista, jäsenet ovat kiinnostuneita osallistumaan toimintaan Anttolan aluejohtokunta huomioi nuoret erityisen hyvin Kylien neuvottelukunta vaalii ja tekee kaupungissa näkyväksi perinteistä kylätoimintaa ja kyläkulttuuria Aluejohtokunnat vahvistavat paikallista yhteisöllisyyttä jakaessaan toiminta-avustuksia Toiminta-avustusten jako tapahtuu aluejohtokunnissa tiiviin kokousrytmin ansiosta joustavasti ja vahvaan paikallistuntemukseen perustuen Aluejohtokunnat ja kylien neuvottelukunta kaupungin reuna-alueiden asemaa osana Mikkelin kaupunkia Kaupungin teknisessä toimessa orastavia ideoita yhteissuunnittelun kehittämiseksi (Anttolan taajamakävelyt) Kaupunki tarjoaa sihteeripalvelut sekä kylien Aluejohtokunnat ja kylien neuvottelukunta eivät pääse osallistumaan asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa Kaupungin hallintokunnat eivät huomioi aluejohtokuntia ja kylien neuvottelukuntaa, kun tekevät suunnitelmia Kaupunki ei tiedota riittävästi asukkaille Kylien neuvottelukunnan ja aluejohtokuntien erilaiset toimintatavat ja asema suhteessa kaupunkiorganisaatioon tekee kokonaisuudesta vaikeasti hahmotettavan Lausuntojen ja aloitteiden tekeminen turhauttaa, kun niiden ei huomata vaikuttavan Aluejohtokuntien ja kaupunginhallituksen välinen vuorovaikutus on varsin heikko Kaupungin keskusta-alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisessä ollaan vielä lapsenkengissä Kylien neuvottelukunnalla harva kokousrytmi ja heikko oma-aloitteisuus: toiminnalla ei juurikaan vaikuttavuutta kaupungin suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmässä Mikkelin uutta aluetoimikuntamallia on mietitty pienessä piirissä, jossa vain muutama aluejohtokuntien edustaja eikä yhtään kylien neuvottelukunnan edustajaa Uutta toimintamallia pohdittaessa on paneuduttava tarkoin myös siihen, miten kaupungin suunnittelu- ja päätöksenteko-organisaatiota sekä niiden toi-
18 neuvottelukunnalle että aluejohtokunnille Kokemukset Anttolan ja Haukivuoren aluejohtokunnista on hyödynnettävissä, kun Ristiinan ja Suomenniemen aluejohtokunnat aloittavat vuonna 2013 mintatapoja uudistetaan Mikkelin eri maaseutualueiden keskinäistä yhteistyötä tulee tiivistää ja kehittää siihen systemaattisia toimintatapoja Mikkeli, aluejohtokunnat (K) 2001 Oulu (J) asukasluku /2001 B 3 Aluejohtokunta (2) A 2 Alueellinen yhteistyöryhmä (16) Antaa lausunnon yhteispalvelupisteen toimintaperiaatteista ja muista merkittävistä kuntalaistoiminnoista. Toimia yhtenäiskoulun johtokuntana. Tukea ja edistää alueen kehittämishankkeita. Antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita. Toimia yhteistyössä lähidemokratiatoimikunnan sekä keskushallinnon kanssa alueellisen yhteistyön organisointiin, koordinointiin sekä aluerahan käyttöön liittyvissä asioissa. Päättää ja vastaa alueellisen toimintarahan käytöstä laaditun ohjeistuksen mukaisesti. Järjestää monipuolista yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta edistävää toimintaa, tapahtumia sekä koulutusta - Kaupunki on resursoinut asukas- ja yhteisötoiminnan hyvin (yhteisötoiminnan päällikkö, koordinaattori, viisi aluetyöntekijää) - Alueellisilla yhteistyöryhmillä on käytettävissään kaupungin osoittama henkilöresurssi, yhteensä viisi aluetyöntekijää - Kaupungin toiminta asukas- ja yhteisötoiminnan kehittämiseksi on pitkäjänteistä ja ammattimaista - Asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamista pyritään viemään kantavana ajatuksena läpi koko kaupungin hallintoon ja päätöksentekoon, mm suunnittelemalla koulutusta myös ylimmälle johdolle - Asukastuvat toimivat alueilla yhteisinä demokratian tiloina, asukkaiden kohtaamisen mahdollistajana - Asukasyhdistysten vapaaehtoistoiminta ja alueellisten yhteistyöryhmien puolivirallinen toiminta täydentävät toisiaan, joskin joillain alueilla roolien epäselvyys aiheuttaa hämmennystä - Toiminta on monenkirjavaa: erilaisuus on rikkautta - Periaatteet toiminnan taustalla ovat hienot: osallistuminen ja vaikuttaminen - Oulun kaupungin ikärakenne on poikkeuksellisen nuori: useilla suuralueilla on paljon nuoria - Lasten ja nuorten osallisuustoiminnassa on hyviä uuden toiminnan siemeniä, mm. lasten ja nuorten yhteinen kaupunkikokous - Kaupunkisuunnittelun ja alueellisten yhteistyöryhmien yhteisistä tilaisuuksista on myönteisiä kokemuksia - Uusien kuntaliitosalueiden asukas- ja järjestötoiminnan ja sektorien yhteistyön vahvat perinteet luovat hyvän perustan yhteistyöryhmien toiminnalle - Toiminta on kaikille avointa: kuka tahansa voi osallistua - Luottamushenkilöt eivät osallistu yhteistyöryhmien toimintaan. - Virkamiesten osallistuminen yhteistyöryhmien toimintaan on enemmänsatunnaista ja henkilösidonnaista kuin systemaattista. - Hallintokuntien sektorirajojen ja alueellisen näkökulman yhteensovittaminen matriisi, on ollut vaikea tehtävä - Hallinnollinen kieli ei avaudu, jolloin hyvätkin suunnitelmat ja tavoitteet jäävät irti käytännön arjesta. - Yhteistyöryhmän toiminnan vaikuttavuus jää heikoksi: lausuntojen antamisen asemesta haluttaisiin vaikuttaa suunnitteluun ja päätöksentekoon jo varhaisemmassa vaiheessa. - Vapaamuotoisesti muodostettavat ja vapaaehtoisuuteen perustuvat yhteistyöryhmät jäävät löyhiksi - Yhteistyöryhmien ja asukasyhdistysten roolien ja tehtävien täsmentymättömyys aiheuttaa epäselvyyksiä ja vaikeuttaa kaupungin edustajien asemoitumista toimintaan - Uusia asukkaita on vaikea saada mukaan yhteistyöryhmien ja asukastupien toimintaan - Asukasyhdistysten ja yhteistyöryhmien roolit ja tehtävät ovat epäselvät tilanne vaihtelee suuralueittain - Yhteistyöryhmien toimintaan on vaikea saada uusia aktiivisia asukkaita - Asukastupien vapaaehtoiset uupuvat - Yhteistyöryhmien ikärakenne vinoutuu monilla alueilla - Yhteistyöryhmien ja asukasyhdistysten toimintaan ei enää sitouduta - Tiedonkulku kaupungin hallintokuntien ja yhteistyöryhmien välillä ontuu - Yhteistyöryhmiä tunnetaan heikosti - Tiedottamista ei ole koskaan liikaa
19 Rovaniemi, kylien neuvottelukunta (Janne) asukasluku Rovaniemi (J) 1993 A 1 Kylien neuvottelukunta (1) B 3 Aluelautakunta (1) Seurata, arvioida ja tehdä kehittämisehdotuksia kylien elinkelpoisuuden ja yritystoiminnan kehittymisestä Vastata kaikkien alueen palveluiden järjestämisestä: päivähoito, perusopetus, kulttuuri, nuoriso, kirjasto, vanhusten avopalvelut, terveysneuvonta, kotipalvelu. Toimia sektorit ylittävänä tilaajalautakuntana - Ainoa esimerkki Suomessa, jossa todellista päätös- ja toimivaltaa on siirretty paikalliselle tasolle - Pitkä perinne ja vakiintunut toiminta: aluelautakunnan toimintaa on kehitetty Yläkemijoella yhtäjaksoisesti jo 20 vuoden ajan - Päätökset tehdään aluelautakunnassa lähellä asukkaita eli heitä, joita päätökset koskevat - Palvelutarpeiden muutoksiin voidaan paikallisen asiantuntemuksen ja joustavan päätöksenteon ansiosta reagoida nopeasti - Aluelautakunta voi liikkua budjettikehyksensä sisällä, toteuttaen palveluja myös ennakkoluulottomin tavoin - Yläkemijoen aluelautakunta on Rovaniemen kaupungin lautakunnista ainoa, joka ei ole koskaan ylittänyt vuotuista budjettiaan - Asukkaat tuntevat paikalliset toimijat: palvelut voidaan järjestää yli sektorirajojen ja eri toimijoiden yhteistyönä (julkinen, yksityinen, järjestöt ja vapaaehtoistyö) - Monialaisuus vastaa hyvin asukkaiden arjen tarpeisiin, mutta on myös taloudellisesti tehokasta - Aluelautakunta voi tilaajalautakuntana ostaa palvelut alueen yrityksiltä tai järjestöiltä ja tukea näin alueen elinkeinotoiminnan kehittymistä ja työllisyyttä - Alueen palveluja ja elinkeinoja tarkastellaan ja kehitetään yhdessä, irti hallinnonalojen rajoista - Yläkemijoen aluelautakunnassa on pystytty tekemään myös ikäviä päätöksiä esimerkiksi koulujen lakkauttamisesta - Yläkemijoen aluelautakunnan kokemuksia ja tietotaitoa voidaan hyödyntää vertaisoppimisen kautta, kun aluelautakuntamalli laajenee muille palvelukyläalueille - Asukkaiden, yhdistysten ja yritysten osaamisen ja innostuksen hyödyntäminen tuottaa merkittävän lisäarvon paitsi alueen, myös koko Rovaniemen kaupungin toimintaan ja kehittämiseen - Yläkemijoen aluelautakunnalla on koko historiansa ajan ollut osaavat ja sitoutuneet aluesihteerit - Asukkaiden osallistuminen todelliseen päätöksentekoon vahvistaa myös edustuksellisen demokratian legitimiteettiä - Asukkaille muodostuu kokonaiskäsitys ja -vastuu oman alueensa kehittämisestä ja koko kaupungin toiminnasta - Aluelautakuntatoiminnan kautta kouliintuu kymmeniä kaupungin asukkaita kunnalliseen toimintaan - Toiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä - Uusien kuntaliitosalueiden asukasyhdistykset ovat olleet varovaisia ottamaan vastuuta asukastuvista - Kaupungin sopimusohjausmalli ja aluelautakuntien toiminta monialaisena tilaajalautakuntana on ollut haasteellista sovittaa yhteen - Alueellisen tilaajalautakunnan monialaisuus poikkeaa sektoritilaajalautakunnista, mikä on aiheuttanut ylimääräistä työtä kaupungin hallinnossa - Alueellisen tilaajalautakunnan monialaisuus on aiheuttanut ajoittain ongelmia myös suhteessa kaupungin tuotanto-organisaatioon - Kaupungin viranhaltijat suhtautuvat aluelautakuntamallin laajentamiseen luottamushenkilöitä kriittisemmin - Aluelautakuntamallin laajentamisen kaupungille aiheuttamia lisäkustannuksia ei ole pystytty vielä arvioimaan; kaupungin tiukka talous asettaa tiukat reunaehdot - Uusien aluelautakuntien palvelu- ja kehittämisbudjettien määrittely on haasteellinen tehtävä, etenkin kun palvelutaso on palvelukyläalueilla erilainen - Aluelautakuntien tulevaa toimintasääntöä on suunniteltu kaupungin toimesta, ottamatta kylien asukkaita mukaan - Samanlaisen aluelautakuntatoimintakonseptin käyttöönotto keskenään hyvin erilaisilla palvelukyläalueilla edellyttää joustavia ratkaisuja, tukea, neuvontaa sekä koulutusta - Asukkaiden valmiuksien ja osaamisen kehittäminen edellyttää uusilla palvelukyläalueilla suurta huomiota koulutukseen ja tiedottamiseen - Varsinkin pienemmissä kylissä on vähän aktiivisia toimijoita - Kylien asukkaiden ikääntyminen - Toiminnan onnistuminen on ratkaisevasti kiinni siitä, löytyykö kyliltä riittävästi toimintaan sitoutuvia ihmisiä - Toiminnan onnistuminen on ratkaisevasti kiinni myös siitä, millainen aluesihteeri/aluetyöntekijä kullekin palvelukyläalueelle löytyy - Paikallisten järjestöjen (esimerkiksi kyläyhdistysten) aktiivisuus saattaa hiipua, ellei aluelautakunnan ja yhdistysten tehtävistä ja rooleista sovita tarkasti - Rovaniemen maaseutuohjelman laatiminen on
20 Salo (J) asukasluku A 2 Aluetoimikunta (5) Valmistella omaa aluetta koskevia esityksiä ja aloitteita. Toimivat asukkaiden, yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden yhdyslinkkinä kaupungin hallintoon. - Toiminta vahvistaa kylien välistä yhteistyötä - Kaupungin kaikille maaseutualueille laajenevan aluelautakuntatoiminnan kautta muodostuu kylien alueellinen verkosto - Rovaniemen aluelautakuntamalli luo Suomeen aivan uudenlaista edustuksellisen demokratian ja asukkaiden suorien osallistumismahdollisuuksien kokonaisuutta ja toimintakulttuuria - Aluetoimikuntien jäsenet ovat innostuneita ja sitoutuneita alueeseensa ja aluetoimikunnan työhön. - Aluetoimikunnissa on paljon koulutettuja ihmisiä, osaamista ja näkemystä. - Tämän hyödyntäminen on merkittävä lisäresurssi myös kaupungille. - Aluetoimikunnissa on paljon nuoria, työikäisiä jäseniä. - Aluetoimikunnat vahvistavat kaupungin eri alueiden ja niiden asukkaiden keskinäistä tasa-arvoa. - Uuden Salon kaupungin organisaatio alkaa vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen olla toimintakunnossa: voidaan keskittää huomiota aluetoimikuntien aseman, roolin ja tehtävien täsmentämiseen. - Aluetoimikunnissa uskotaan vahvasti, että niiden tärkein rooli on välittää asukkaiden näkemyksiä kaupungin suunnitteluun, valmisteluun ja päätöksentekoon. - Kaupungin ja aluetoimikuntien edustajien näkemykset toiminnan tärkeimmistä tavoitteista ovat yhteneväiset. - Tiesuunnittain määritellyt aluetoimikuntien toimintaalueet ovat paikoin luoneet uutta ja häivyttäneet vanhoja kuntarajoja. Tosin on myös päinvastaisia kokemuksia. - Aluetoimikunnat ovat nostaneet esille monia asukkaiden mielestä tärkeitä asioita. - Kaupungin näkökulmasta pienet asiat voivat olla asukkaille erittäin tärkeitä. - Aluetoimikunnat ovat järjestäneet hyviä keskustelutilaisuuksia ja -seminaareja. - Aluetoimikunnat ovat mahdollistaneet vapaamuotoisen keskustelun alueiden palveluista ja kehittämisestä. Tämäkin on tulos; määrällisesti mitattavien tulosten tai sisällöllisesti vaativa tehtävä ja haasteellinen prosessi - Kylien asukkaiden, järjestöjen ja yritysten osallistaminen maaseutuohjelman laatimiseen edellyttää resursseja ja osaamista - Uusien aluelautakuntien kehittämissuunnitelmien laatiminen kylien yhteistyönä on uusi haaste ja vaativa prosessi - Aluelautakuntien kehittämissuunnitelmat tulisi laatia ennen maaseutuohjelmaa, jolloin valmistelu lähtisi oikeassa järjestyksessä alueilta, alhaalta ylös - Kylien välinen kateus ja historiaan liittyvät sukujen ja kylien kiistat vaikeuttavat ja hidastavat yhteistyön alkua - Yksi jänkäpää voi sortaa koko systeemin - Joillain kylien asukkailla on vahva epäluottamus kaupungin viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä kohtaan - Viestintään ja tiedottamiseen on panostettava tietoisesti, sekä kylien ja asukkaiden suuntaan että kaupungin hallintokuntien ja luottamushenkilöiden suuntaan - Aluelautakunnan jäsenten valinta kyläkokouksissa tulee tehdä avoimesti ja huolellisen valmistelun kautta - Aluetoimikunnille hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa määritellyt tehtävät (esitysten ja aloitteiden tekeminen, yhdyslinkkinä toimiminen) koetaan käytännössä epäselviksi. - Esitysten ja aloitteiden koetaan häviävän kaupungin hallinto- ja valmistelukoneistoon. Ei tiedetä, miten esitykset ja aloitteet ovat vaikuttaneet. - Myös aluetoimikuntien rooli on jäänyt epäselväksi, etenkin kaupungin taholla, mutta myös asukkaiden keskuudessa. - Asukkaat ottavat huonosti yhteyttä aluetoimikuntiin ja niiden jäseniin. - Aluetoimikuntien käytännön kytkös alueen ruohonjuuritason toimijoihin on ohut ja muodollinen tai aluetoimikuntien alueen toimijat yhdistävää ja aktivoivaa merkitystä ei ole tuotu riittävästi esille. - Aluetoimikunnilla ei ole ollut omaa tiedotusstrategiaa. Näkyvyys lisäisi tunnettuutta. - Aluetoimikunnilta toivotaan lisää avoimuutta, esimerkiksi alueen asukkaille mahdollisuutta halutessaan vapaasti ilmoittautua mukaan aluetoimikunnan työhön. - Aluetoimikuntien kokouskäytännöt ovat raskaat ja aiheuttavat kaupungille kustannuksia. - Aluetoimikuntien proaktiivista itsenäistä bottomup-kehittäjäroolia tulisi kehittää. - Aluetoimikuntia on hyödynnetty kaupungin hallinnossa ja päätöksenteossa varsin vähän.
Aika: Torstai 30.1.2014 klo 14.00 16.00 Paikka: Päijät-Hämeen liitto, Vellamo-kokoustila, Hämeenkatu 9 A, 2. krs.
Demokratiatyöryhmä 2/2014 Aika: Torstai 30.1.2014 klo 14.00 16.00 Paikka: Päijät-Hämeen liitto, Vellamo-kokoustila, Hämeenkatu 9 A, 2. krs. Kutsuttavat: Hollola: Hämeenkoski: Iitti: Kärkölä: Lahti: Nastola:
LisätiedotAlueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa
Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013
LisätiedotLähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)
Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,
LisätiedotAlueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.
Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut
LisätiedotAlueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi
Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Lähidemokratian kehittämisen vaihtoehtoiset polut Yksilö (kuntalainen, asiakas) Palvelujen
LisätiedotNuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05.
Nuorisolautakunta 3 5.03.07 Kunnanhallitus 5 7.03.07 Kunnanhallitus 55 0.05.07 Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 4/.05.00/07 Nuorisolautakunta 5.03.07 3 Kuntalaki (40/05) velvoittaa kuntia huolehtimaan
LisätiedotLähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija
Lähidemokratian uudet mahdollisuudet KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa
LisätiedotUusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen
Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta
LisätiedotKatsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin
Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Paikallisdemokratian ja osallistumisen toimikunta 24.2.2010 José Valanta toimikunnan sihteeri Paikallisdemokratia
LisätiedotVarkauden seudun kuntarakenneselvitys
Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen
LisätiedotUuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista
Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista 12.11.2013 Page 1 Demokratian ja osallisuuden taustatekijät
LisätiedotAlueellista demokratiaa?
Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Kuntalaisena Salossa Salo 24.10.2012 Ritva Pihlaja Selvitystyön tarkoitus oli tuottaa tietoa demokratian sekä kansalaisten osallistumis-
LisätiedotRistiinan aluejohtokunta Liite Alustava esitys aluejohtokunnista Hallintorakenneuudistuksen ohjausryhmän kokous 22.8.
Ristiinan aluejohtokunta 14.9.2016 Liite 1 71 Alustava esitys aluejohtokunnista Hallintorakenneuudistuksen ohjausryhmän kokous 22.8.2016 Aluejohtokuntien määrä ja rakenne Mikkelissä on 4 aluejohtokuntaa
LisätiedotUuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista
Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Jarkko Majava FCG Konsultointi 18.12.2013 Page 1 Demokratian
LisätiedotLähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt
Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt Allergia- ja astmaliiton järjestöpäivät 6.9.2014 Ritva Pihlaja, tutkija, erityisasiantuntija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminta
LisätiedotUusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta
Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi
LisätiedotUuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013
Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) 22 Asianro 3546/03.00/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 22 Asianro 3546/03.00/2014 Lausunnon antaminen kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että
LisätiedotOsallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017)
Osallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017) 2018-2021 sääntöjen tarkoituspykälässä 1 valtuuston vastuu ov-keinoista 22 -aloiteoikeus 23 -kansanäänestysaloite 24-25 - vaikuttamiselimet (vanhusneuvosto)
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotDemokratiapäivä
Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?
LisätiedotDemokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto
Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotElämää elinvoimaisella alueella
Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT
LisätiedotNuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Nuorisolautakunta 3 5.03.07 Kunnanhallitus 5 7.03.07 Kunnanhallitus 55 0.05.07 Kunnanvaltuusto 56 9.05.07 Nuorisovaltuuston perustaminen 4/.05.00/07 Nuorisolautakunta 5.03.07 3 Kuntalaki (40/05) velvoittaa
LisätiedotAlueelliset lautakunnat johtosääntötekstin luonnostelua
Alueelliset lautakunnat johtosääntötekstin luonnostelua Paikallisdemokratian ja osallistumisen lautakunta 23.3.2010 José Valanta lautakunnan sihteeri Muistettava, mihin tähdätään 1. Päijät-Hämeestä kilpailukykyinen
LisätiedotKunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?
Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten
LisätiedotJärjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela
Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa Sakari Kela 14.9.2017 Kunnan olemassaolon tarkoitus? Edellytysten luominen kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen toteutumiselle.
LisätiedotDemokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö
Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen
LisätiedotYhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.
Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä
LisätiedotLähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa
Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Seutufoorumi, Tampere-talo 29.5.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Valtiovarainministeriön
LisätiedotKuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa
Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Suuri lähidemokratiailta 3.9.2014 Lohja, Laurentius sali erityisasiantuntija Päivi Kurikka Suomen Kuntaliitto Kuntalaki ja kuntalaisten osallistuminen
LisätiedotALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?
ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotKuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta!
Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Nyholm Inga, VM 29.8.2013 Ajankohtaista kuntalakiuudistuksesta Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi lakiuudistuksen jatkovalmistelua
LisätiedotLUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotLähidemokratia Suomessa
Lähidemokratia Suomessa Lähidemokratiaseminaari 31.10.2013 Kivennavan Matkailukartano, Muuruvesi Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminnan teemaryhmä
LisätiedotKOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet
KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa - Lähidemokratian tiedonvälityshanke 1.8.2013-30.9.2014 -Rahoitus:
LisätiedotKuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015
Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen
LisätiedotKunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä
Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena
LisätiedotYTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen
YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020
LisätiedotTOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke
TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke Lähidemokratia -hanke Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Hankkeen kestoaika 1.10.2012 31.12.2013 Rahoitus / Peräpohjolan kehitys ry
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa
6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen
LisätiedotKuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus
Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Kuntatalo 26.11.2013 Riitta Myllymäki Johtava lakimies, demokratiajaoston sihteeri 1 Demokratiajaoston asiakokonaisuudet
LisätiedotKuntarakenteen muuttuminen ja lähidemokratia
Kuntarakenteen muuttuminen ja lähidemokratia Kuntarakenteen uudistuksen tavoitteena on muodostaa Suomeen selvästi aiempaa suurempia kuntia. Niiden uskotaan pystyvän pieniä kuntia paremmin turvaamaan yhdenvertaiset
LisätiedotHollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013
Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2
LisätiedotHyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa
Hyviä käytäntöjä Suomessa Kuntatalo 14.3.2017 Ritva Pihlaja Mitä lainsäädännössä sanotaan osallisuudesta? Maakuntalaki HE 2.3.2017 Maakuntien ylin päätösvalta on maakuntavaltuustolla ja maakuntahallituksella.
LisätiedotAsukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa
Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotAsukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain
LisätiedotErilaisia tapoja toteuttaa lähidemokratiaa
Kari Leinamo Erilaisia tapoja toteuttaa lähidemokratiaa 23.5.2012 Lähidemokratian määrittelyä Suoran tai edustuksellisen demokratian periaatteita noudattavaa asukkaiden osallistumista lähiympäristönsä
LisätiedotAluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015
Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden
LisätiedotAsiantuntijalausunto hallituksen esityksestä maakuntalaiksi (HE 15/2017) eduskunnan hallintovaliokunta puheenjohtaja Kimi Uosukainen
Asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä maakuntalaiksi (HE 15/2017) eduskunnan hallintovaliokunta 5.5.2017 puheenjohtaja Kimi Uosukainen YLEISTÄ Lausunnossa hallituksen esitystä maakuntalaiksi tarkastellaan
LisätiedotLähidemokratia miksi ja minkälaista?
Lähidemokratia miksi ja minkälaista? Lohja 3.9.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi? Lähidemokratiasta on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, myös tässä alustuksessa?
LisätiedotNykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä
Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:
LisätiedotKunnalliset ja maakunnalliset vammaisneuvostot uudessa lainsäädännössä
Kunnalliset ja maakunnalliset vammaisneuvostot uudessa lainsäädännössä Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät 14.12.2017 Suvi Savolainen 1 15.12.2017 Etunimi Sukunimi Kunnalliset vammaisneuvostot 2 15.12.2017
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotOsallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä
Osallistaminen kunnissa Osallisuustyöryhmä 23.5.2019 Laura Kelhä Osallisuus lainsäädännössä Osallistuminen on oikeus, josta on säädetty muun muassa perustuslaissa (731/1999). Kuntalaissa (410/2015) säädetään
LisätiedotNuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki
Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Aleksi Koivisto, liittohallituksen jäsen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 14.8.2014, Ilmajoki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Vuonna 1998
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotKuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen
Ajankohtaista kuntademokratiasta Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Kommenttipuheenvuoro kuntakentältä 9.9.2015 klo 10:00 10:45 L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö
LisätiedotAluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen
Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta
LisätiedotSivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto
Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen
LisätiedotKuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus
LisätiedotKysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola
Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun
LisätiedotHelsingin osallisuusmalli. Osallisuustyöryhmä
Helsingin osallisuusmalli Osallisuustyöryhmä 5 havaintoa valmistelusta 1. Kaikki haluavat, että Helsinki on entistä parempi kaupunki. 2. Ihmiset ovat valmiita antamaan asiantuntemustaan ja osaamistaan
LisätiedotHattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys
Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän esitykset kuntayhteistyön tiivistämisestä 29.9.2014 28.11.2014 Page 1 Työryhmän esitykset 1. Kuntalaisten osallisuus
LisätiedotVanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä
Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.
LisätiedotKuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta
Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Haukipudas, asukkaita n. 19000 Kiiminki, asukkaita n. 13000 Oulu, asukkaita n. 143000 Oulunsalo, asukkaita n. 9700 Yli-Ii, asukkaita n. 2200 Oulu 2012 Uusi Oulu
LisätiedotVälineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen
Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen Työryhmätyön esittelyä kuntademokratiaverkostolle Katja Syvärinen @KSyvarinen 13.3.2019 Toimeksianto kuntademokratiaverkostolta Kuntademokratiaverkoston
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotOSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013
OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin
LisätiedotOsallistuva lapsi ja nuori parempi kunta
Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1
LisätiedotLuonnos uudeksi kuntalaiksi Asukkaiden osallistumisoikeudet
Luonnos uudeksi kuntalaiksi Asukkaiden osallistumisoikeudet Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Tampere 15.5.2014 Riitta Myllymäki johtava lakimies 1 Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos
LisätiedotUusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45
Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä
LisätiedotKuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän
Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy
LisätiedotKohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI
Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi Maarit Alikoski 21.10.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kunnan rooli ja tehtävät uudistuvat Yksi keskeinen vaikuttava tekijä: sosiaali-
LisätiedotNuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö
Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait
Lisätiedotkokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014
Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen
LisätiedotTyövaliokunta Toimeksianto 2
Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden
LisätiedotOsallistavaa kuntaa rakentamassa
Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Suonenjoki 12.5.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:
LisätiedotTulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma
Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2016-2017 Orimattilan visio 2020: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO
LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä
LisätiedotVaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh
Ohje 1 / 5 Vaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh 23.10.2017 Alaotsikko Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Lapsiperheraati Elinkeinoasioiden raati Kylä- ja kaupunginosaraati Kaupunginhallitus
LisätiedotAlueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia!
Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia! Maaseudun pienin kehittämisyksikkö on kylä. Suomen maaseudulla on melko kattavasti kyläyhdistyksiä ja kylätoimikuntia, yhteensä lähes
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotUusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys
UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys Selvittäjät Valtiovarainministeriö asetti 20.11.2009 Päijät- Hämeeseen kuntajakoselvityksen kymmenen kunnan alueelle. Huhtikuussa 2010 Kuhmoinen irtautui selvityksestä
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu
LisätiedotPorin seudun kuntajako-selvitys
Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja
LisätiedotKH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/
KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotOsallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013
Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää
LisätiedotNUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä
NUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä 1.11.2017 Mikä on nuorisovaltuusto? Nuorisovaltuustot ovat poliittisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat omissa kunnissaan ajamassa paikallisten
Lisätiedot3.2 Vammaisneuvoston tehtävät
1 (5) Imatran kaupungin vanhusneuvoston ja Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven vammaisneuvoston toimintasääntö 1. Toimintasääntö ja sen soveltaminen 2. Neuvostojen toiminnan tarkoitus Toimintasääntöä noudatetaan
LisätiedotMiten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?
Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta
LisätiedotVihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón
Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Metropolikaupunki uusi kunta Metropolikaupungin hahmottelussa on ideoita, joita voi hyödyntää myös muissa kuntaliitoksissa ja nykyisissä kunnissa Uuden kunnan jakamisesta
LisätiedotVaikutusten ennakkoarviointi tulevaisuuden kunnassa - kohti osallistuvaa vaikutusten ennakkoarviointia
Vaikutusten ennakkoarviointi tulevaisuuden kunnassa - kohti osallistuvaa vaikutusten ennakkoarviointia 17.1.2018 Päivi Kurikka, erityisasiantuntija paivi.kurikka@kuntaliitto.fi Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa
LisätiedotPaikallisdemokratia / Lähidemokratia / Kumppanuus
Paikallisdemokratia / Lähidemokratia / Kumppanuus Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo hanke, keskusteluilta 19.10.2017 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Alueellinen lähidemokratia
LisätiedotKuntien tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamistavat kuntalaisille
Kuntien tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamistavat kuntalaisille Ennakkotuloksia kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista kunnissa nykyisellä valtuustokaudella kartoittavasta faktakyselystä 2015 Kuntamarkkinat
Lisätiedot1. MIKÄ ON OSALLISTUVA VANTAA?
1 1. MIKÄ ON OSALLISTUVA VANTAA? Osallistuva Vantaa on vantaalaisen asukasvaikuttamisen toimintamalli. Se tarjoaa asukkaille laajan valikoiman erilaisia vaikuttamisen muotoja ja tukee edustuksellista päätöksentekoa.
Lisätiedot