Demokratiatyöryhmän väliraportti johtoryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Demokratiatyöryhmän väliraportti. 7.4.2014 johtoryhmä"

Transkriptio

1 johtoryhmä

2 Salpausselän kuntajakoselvitys 1. Jos äänestämällä voisi vaikuttaa, se kiellettäisiin lailla. Demokratia kansanvalta; oikeus olla mukana päättämässä yhteisistä asioista. Näin kerrotaan nykysuomen sivistyssanakirjassa. Demokratia on kansan valtaa, joka Suomessa on suurelta osin järjestetty edustukselliseksi demokratiaksi. Demokratiassa kansalla on oikeus poliittisen vallan käyttöön, oikeus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Laajimmillaan demokratia ymmärretään arvoksi, jolloin demokratia merkitsee esimerkiksi yksilönvapautta, kansalaisten poliittisia oikeuksia, sananvapautta, suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa jne. 1.1.Osallisuuden ja vaikuttamisen perusta Perussäännökset yksilön oikeudesta osallistua yhteiskunnan toimintoihin löytyvät Suomen perustuslaista. Perustuslain 2 :n mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Sen ohella kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Olennainen osa kansanvaltaista valtiojärjestystä on myös kansalaisyhteiskunnan vapaan toiminnan turvaaminen, samoin kuin ihmisten mahdollisimman laajat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet yhteiskuntaelämän eri aloilla. Olennainen merkitys kansanvallan toteuttamisessa on erityisesti kunnallisella itsehallinnolla. Perustuslain 121 :n 1 momentin mukaan kuntien hallinnon tulee perustua niiden asukkaiden itsehallintoon. Perustuslain 14 :n 3 momentissa säädetään julkiselle vallalle tehtäväksi edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Säännös ilmaisee siten sen periaatteen, etteivät yksilön mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen voi kansanvaltaisessa yhteiskunnassa rajoittua pelkästään mahdollisuuteen äänestää vaaleissa. Lähde: Lähidemokratia Kuntalaiset ovat kiinnostuneista palvelujen lisäksi omaan lähiympäristöönsä liittyvistä kysymyksistä. Asukkaiden omaehtoisen aktiivisuuden tukemisella vahvistetaan kunnan eri alueita. Alueellinen toiminta vahvistaa identiteettiä ja antaa pohjaa yhteiselle näkemykselle oman asuinalueen kehittämisestä. Myös kunnan tai kaupungin alueella toimivien alueellisten ryhmien asemaa voidaan virallistaa. Kyläyhdistykset, kaupunginosayhdistykset ja esimerkiksi alueelliset kehittämistoimikunnat vaikuttavat oman asiantuntemuksensa kautta muun muassa asuinalueiden kehittämiseen ja kaavoituskysymyksiin yhteistyössä kunnan kanssa. Useilla ryhmillä on laajaa vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa. Eri paikallistoimijoiden merkitys on suuri asioiden valmisteluvaiheessa, arvioinnissa ja toimintojen kehittämisessä. Lähde: Lähidemokratia edellyttää uusia toimintamalleja sekä muutoksia asenteissa 2 On tavallista, että kunnan viranhaltija- ja luottamushenkilöorganisaatio ei osaa ottaa asukkaita mukaan asioiden suunnitteluun ja valmisteluun. Jos kuntalaisten halutaan pääsevän aidosti

3 Salpausselän kuntajakoselvitys vaikuttamaan omaa lähiympäristöään ja palvelujaan koskeviin asioihin, muutenkin kuin vaaleilla valittujen edustajien kautta, on asukkaiden osallistuminen ulotettava myös kuntien suunnittelu-, palvelu- ja päätöksentekojärjestelmiin. Tämä käy ilmi valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön Siv Sandbergilta ja Ritva Pihlajalta tilaamasta selvityksestä Alueellista demokratiaa, joka julkaistiin Alueellista demokratiaa Sandbergin ja Pihlajan selvityksen mukaan asukkaiden mahdollisuus päästä lähidemokratian alueellisten toimielinten kautta vaikuttamaan kunnan suunnitteluun ja päätöksentekoon jää usein heikoksi. Alueellista demokratiaa -selvityksessä ehdotetaan konkreettisia keinoja järjestää asukkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen. 1. Paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Yksi keino on lisätä ja kehittää kunnan, asukkaiden ja kunnan osa-alueiden yhteistyötä muun muassa nykyistä suunnitelmallisemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi. 2. Kuntalakiin otetaan säädöksiä kunnan osa-alueille perustettavista aluelautakunnista. Ne osallistuisivat palvelujen järjestämiseen ja alueen kehittämiseen. Kuntalaisilla olisi aluelautakunnan kautta aitoa suunnittelu-, päätös-, toimi- ja budjettivaltaa. 3. On asioita ja tehtäviä, jotka voidaan hoitaa paikallisesti ja pienimuotoisesti suurta kuntaa paremmin ja tehokkaammin. Selvityksessä ehdotettavassa lähikunta-mallissa annettaisiin nykyisille kunnille mahdollisuus kuntaliitostilanteessa jatkaa toimintaansa lähikuntana. Ne vastaisivat tärkeimmistä lähipalveluista, paikallista asiantuntemusta edellyttävistä tehtävistä sekä alueen elinkeinotoiminnan kehittämisestä Kansalaisfoorumit Oikeusministeriö selvitti, millaisia kansalaisfoorumimalleja käytetään edustuksellisen päätöksenteon tukena ja miten niitä voitaisiin soveltaa Suomessa kuntarakenneuudistuksen edetessä. Selvityksessä todetaan, että kansalaisfoorumit sopivat hyvin paikallistason kansalaisosallistumisen keinoiksi, ja niitä voidaan järjestää esimerkiksi kansalaismielipiteen selvittämiseksi ennen kuntaliitosta tai palvelujen kehittämiseen, kaavoitukseen ja lähidemokratiaan liittyvissä kysymyksissä. Selvityksessä katsotaan, että kansalaisfoorumit voivat lisätä osallistumisen yhdenvertaisuutta, motivoida kuntalaisia osallistumaan sekä lisätä demokraattisen päätöksenteon legitimiteettiä uusissa hallintoyksiköissä. Tuottamalla valistuneen ja harkitun kansalaismielipiteen ne voivat myös parantaa osallistumisen ja päätöksenteon laatua. Lähde: Valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö tiedottavat Tiedote 169/ Työryhmän tehtävät 3 Demokratiatyöryhmän tehtävänä on tuottaa - suunnitelma asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa - yksityiskohtainen arvio yhdistymisen eduista ja haitoista demokratian näkökulmasta.

4 Salpausselän kuntajakoselvitys Lisäksi työryhmä selvittää oman teema-alueensa osalta, kuinka kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella ja arvioi yhdistymisen etuja ja haittoja. Valmistelun alkuvaiheessa johtoryhmä tarkisti demokratiatyöryhmän ja johtoryhmän tehtävien rajausta siten, että päätöksentekojärjestelmän rakenteesta ja toimintatavasta esityksen laatii johtoryhmä. 3. Nykytila Työryhmän asiantuntijajäsenet kartoittivat selvityksessä mukana olevien kuuden kunnan osalta toteutetut lähidemokratiamallit sekä asukkaiden nykyiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Lähidemokratia selvityskunnissa Alueellisen demokratian malleja on toteutettu Hollolassa, Iitissä, Lahdessa ja Nastolassa, näistä Iittiä lukuun ottamatta toiminta on päättynyt. Hollolassa vuosina toiminut Vesikansalautakunta oli virallinen toimielin jolla oli niin päätös- kuin budjettivaltaa mm. kaavoituksessa. Toiminnan alussa tuloksena oli konkreettisia toimenpiteitä alueen kehittämiseksi mm. investoinnit sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Myöhemmin alueen asukkaiden aktiivisuus laimeni, kun päätösvalta ja taloudelliset resurssit vähenivät, ja päätösvaltaa siirrettiin takaisin toimialojen lautakunnille. Hollolassa koulujen johtokuntien lakkauttamisen jälkeen v perustettiin viisi lähipalvelualuetta ja kullekin oma lähineuvosto. Näiden tehtävinä oli tuottaa arvokasta asiakasnäkökulmaa osaksi kunnan palvelujen kehittämistä ja arviointia sekä kannustaa, luoda ja kehittää alueella omatoimisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviä malleja. Valtuusto nimesi neuvostoihin neljäksi vuodeksi kerrallaan seitsemän jäsentä, joista kolme oli poliittisia luottamushenkilöitä ja neljä alueen yhdistysten esittämää jäsentä. Neuvostoilla ei ollut taloudellista valtaa eikä päätösvaltaa. Lähineuvostot lakkauttamisen ( ) syynä oli mm. omatoimisuuden ja sisäisen innostuksen puute, päätösvallan puuttuminen sekä aidon, luontaisen kytkennän puute kunnan organisaatioon. Iitissä kyläasiain neuvottelukunta on toiminut vuodesta 2003 lähtien. Se on 4-5 kertaa vuodessa kokoontuva neuvoa-antava toimielin, jolla ei ole omaa budjettia eikä myöskään päätäntävaltaa. Jäsenet ovat kyläyhdistysten valitsemia ja neuvottelukunnalla on toimiva yhteys kunnan hallintoon, kun sihteerinä toimii kunnan maaseutusihteeri. Neuvottelukunnan toiminta nähdään hyvänä kuulemiskanavana. Sen onnistuminen johtunee sihteerin sidoksista kuntaan vi- 4

5 Salpausselän kuntajakoselvitys ranhaltijana ja nykyisenä luottamushenkilönä. Myös muut luottamushenkilöt ovat aktiivisella osallistumisellaan antaneet toiminnalle vaikuttavuutta. Vuonna 2005 Lahdessa toimi kolme aluetyöryhmää, mutta koska alue- ja yhteisötyön jatkoa ei resursoitu, aluetyöryhmätoiminta ei ole jatkunut vuoden 2006 jälkeen. Ns. Vanamo hankkeessa on aluetoimintaa aktivoitu, mutta sillä ei ole virallista asemaa eikä erillisiä toimielimiä. Kaupungissa on ollut käytössä alue- ja virkamieskummitoimintamalli, johon on osallistunut 77 aluekummia ja 13 virkamieskummia. Osa aluekummeista on opiskellut kansalaisvaikuttamista Lahden kansanopistossa. Nastolassa vapaakuntakokeilun aikana vuosina koulujen johtokunnat saivat määrärahan alueen hyväksi käytettäväksi. Pääosin se meni kuitenkin koulun toimintaan ja hankintoihin, joihin koululle osoitetut määrärahat eivät riittäneet Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet selvityskunnissa Selvityksessä mukana olevien kuntien osalta kartoitettiin millaisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia asukkailla, asiakkailla ja eri toimijoilla on kunnissa tällä hetkellä. Yhteenveto liitteenä nro Lähidemokratiamuodot toteutuneissa kuntaliitoksissa Demokratiatyöryhmä perehtyi alueellisen vaikuttamisen malleihin seitsemän toteutuneen kuntaliitoksen osalta: Hämeenlinna, Jyväskylä, Kouvola, Mikkeli, Oulu, Salo ja Rovaniemi. Tiedot saatiin kuuden kunnan osalta ja ne on koottu liitteeseen nro Nykyisen lainsäädännön mahdollisuudet Nykyinen kuntalaki sallii enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta kokeilut lähidemokratian ja kansalaisvaikuttamisen osalta ovat ohuita. Ovatko kokeillut keinot olleet lähinnä näennäisdemokratiaa? 5 - Ratkaisevaa ovat tehtävät ei nimi; mitä vastuuta ja valtaa ollaan valmiita antamaan - Akilleenkantapäät o alueelliset toimielimet irrallaan kuntaorganisaatiosta o kuntaorganisaatio ei hyödynnä o alueellinen toimintatapa usein ristiriidassa kunnan johtamiskäytäntöjen kanssa o tunnetaan huonosti o tehtävät ja roolit epäselvät o elinkaari usein lyhyt, myös kehittäminen lyhytjänteistä - Vahvuudet ja mahdollisuudet o pitkään toimineilla vahva asema kehittäjänä ja käytännön toimijana o paikallista aktiivisuutta ja vastuunottoa myös vaikeissa päätöksissä o huomioivat kuntalaisille tärkeitä asioita, jotka ovat liian pieniä tavalliselle päätöksentekokoneistolle o sektoreiden välistä konkreettista yhteistyötä o ovat kanavia rekrytoida uusia päättäjiä ja monipuolistavat tapoja osallistua

6 Salpausselän kuntajakoselvitys 4. Tarve/Kehityskuva Miten paikallinen asiantuntemus säilytetään asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa? Miten alueellista identiteettiä voidaan tukea niin, että aktiivinen ja oma-aloitteinen toiminta säilyy jatkossakin? Miten kuntalaisten luottamusta päätöksentekoon voidaan lisätä, miten kuntalaisten osallisuuden tunnetta voidaan lisätä, että vaikuttaminen ei jäisi pelkän näennäisdemokratian tasolle? Laajan ja monimuotoisen kunnan koko alueen kehityksen vahvistamiseksi ja paikallisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi hallintoa ja päätöksentekoa on perusteltua järjestää hajautetusti. Lisäksi tulee ottaa käyttöön myös muita osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja. Kestävä ja toimiva lähidemokratia syntyy yhteistyössä julkisen vallan ja kansalaistoimijoiden kanssa, se ei toimi, että pelkkä kuntaorganisaatio pyrkii saamaan aikaiseksi kuntalaisille vaikuttamisen keinoja. Asukkaat, järjestöt, yritykset on saatava mukaan osallistumaan, lähidemokratia on yhteistyön rakentamista ja vahvuuksien hyödyntämistä. Alueellisen toimielimen kohdalla on ratkaistava ainakin seuraavat asiat: toimivalta ja hallinnollinen organisointi määräraha edustajien valinta aluejako Alueellisen toimielimen elinehto lienee sellainen toimivalta, jonka kautta alueen asukkaat saavat todellisen mahdollisuuden vaikuttaa paikallisiin tarpeisiin. Lähidemokratian käytännön toteuttamistavat on aina mietittävä paikallisesti, oman alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Se pitää kuitenkin pitää mielessä, että pelkkä kuulluksi tuleminen ei ole osallisuutta. Vaikuttamisenkeinoja pohdittaessa on otettava huomioon, mitkä kysymykset ovat kullakin alueella erityisiä. Kuntajakoselvitykseen osallistuvien kuntien valtuustojen yhteistapaamisessa tilaisuuteen osallistuneilta valtuutetuilta kysyttiin mitä tehtäviä he haluaisivat aluelautakunnan tmv. ottavan vastuulleen. Vastauksia annettiin yhteensä 34 kpl. Mielipiteitä oli laidasta laitaan, niin paikallisen tason päätöksenteon ulottamisesta nykyisen kunnan tehtäviin kuin alueellisen päätöksenteon tarpeettomuuteen. Pääosassa vastauksista on tulkittavissa että ainakin osasta alueen lähipalveluista halutaan päättää paikallisella tasolla. Mainintoja saivat mm. sivistyspalvelut, perusterveydenhuolto, avustukset järjestöille ja maankäyttö. Mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä kyselystä ei voida johtaa mutta enemmistö vastaajista kannatti alueellisen toimielimen vastuulla olevaa palvelua. 6

7 Salpausselän kuntajakoselvitys Alueellista vaikuttamista tukemaan tulisi järjestää myös paikallista hallintoa esim. palvelupiste. Alueellisen toiminnan koordinointia varten kunkin aluetoimielimen toiminta-alueella tulisi olla alueellinen koordinaattori tai vastaava, joka toimii linkkinä kuntalaisten ja kunnan hallinnon välillä. Koordinaattori voi toimia myös alueellisen toimielimen esittelijänä. Annetaanko toimivallan tueksi myös rahaa vai onko lähidemokratia vain keskustelufoorumi. Jotta alueella voi olla todellista toimivaltaa, on sillä oltava myös määrärahoja valtansa toteuttamiseksi. Määrärahojen tulee luonnollisesti olla suhteutettuna päätösvaltaan. Variaatiot voivat olla esim. asukaslukupohjaisesta lähinnä paikallistoimijoiden avustustyyppisistä määrärahoista palvelujen tuottamiseen suunnattuihin määrärahoihin saakka. Lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista alueellisen toimielimen valintaa kuntavaalien yhteydessä. Jos kuntalain muutos tekee sen mahdolliseksi, voidaan alueellisten toimielinten valinnassa siirtyä kuntavaalien yhteydessä järjestettäviin vaaleihin. Alueellisten toimielinten aluejaon lähtökohtana voi olla yhdistymistä edeltänyt aluejako, tai jokin muu tapa muodostaa toimivia, identiteetiltään vahvoja alueita. Aluejaon ei tarvitse kattaa kaikkia yhdistyviä alueita, esimerkiksi tiiviisti asutetulla kaupunkialueella ei välttämättä tarvita alueellista toimielintä. Kaupunkialueilla saattaa olla haastavaa saada asukkaat aktivoitumaan, on siis pohdittava, mitkä alueet ovat sellaisia, joilla sekä maantieteellisesti että toiminnallisesti tällaisille toimijoille voi olla tarvetta. Paikallinen identiteetti rakentuu yleensä kuntajaon mukaan, kylillä saattaa olla vielä tätäkin vahvempi paikallinen identiteetti. Kylät saattavat jopa piristyä ja aktivoitua, kun yhteistyö naapurikylien kanssa tiivistyy. Kylien toimintaa voidaan toki tukea aluetoimielimen toimintaalueen sisälläkin eri tavoin ja aktivoida toimimaan ja vaikuttamaan. Kuntalaiset ovat paikallisen toiminnan voimavara. Tietoisuus oman taajaman paikallisesta identiteetistä voi vahvistua kuntaliitoksen myötä. Kylän toimintakenttä laajenee. Aluejakoa kannattaa toki tarkastella ja tarvittaessa muuttaa saatujen kokemusten pohjalta. Ylittävätkö kylien/toimivien alueiden rajat nykyiset kuntarajat raja-alueilla? Tutkimusten ja kokemusten mukaan kuntalaiset kaipaavat vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia lähellä omaa arkeaan olevissa asioissa. Asiat koetaan helposti etäisiksi ja byrokraattisiksi. Kansalaiskeskustelun käynnistäminen ei ole helppoa. Keskustelu pitää lähteä kansalaista lähellä olevista asioista. Toimiva lähidemokratia edellyttää ihmisten, sekä viranhaltijoiden että asukkaiden, aitoa kiinnostusta alueiden asioita ja kehittämistä kohtaan. Muutoksia kuntalakiin? 7 Osana kuntauudistusta valtiovarainministeriö käynnisti kuntalain kokonaisuudistuksen. Ehdotusten valmistelu on vielä keskeneräistä ja pykälät muotoutuvat vielä kevään aikana ennen kuin ne lähetetään koko hallituksen esitysluonnoksen valmistuttua lausuntokierrokselle. Kuntalakiluonnos sisältää esityksen kuntalaisen osallistumisesta ja demokratian kehittämisestä.

8 Salpausselän kuntajakoselvitys Osallisuuden edistämisen tulisi olla yksi keskeisistä kunnan strategisista tavoitteista. Kunta velvoitettaisiin osana kuntastrategiaa määrittelemään osallistumisen ja vaikuttamisen tavoitteet yhteisinä kuntakonsernia koskevina periaatteina. Säännökseen pyritään saamaan enemmän käyttäjälähtöisyyden näkökulmaa. Esimerkkiluetteloa täydennetään mm. kansalais- ja asukasraadeilla sekä osallistuvalla budjetoinnilla. Kuntalakiluonnoksessa pyritään turvaamaan alueellinen vaikuttaminen, mutta tällä hetkellä se ainoastaan kirjataan aiempaa selkeämmin, ei velvoittavammin. Kunnan asukkaiden, palvelujen käyttäjien sekä kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallistumista tukevia periaatteita ja menettelytapoja tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Strategiaa toteuttaessaan kunnan tulisi määritellä mm. osallisuusrakenteet (mahdolliset alueelliset toimielimet sekä vaikuttamistoimielimet) sekä muut osallistumisen keinot ja tavat ja vuorovaikutuksen periaatteet kunnan ja kuntalaisten välillä. Kuntastrategia olisi hyvä valmistella avoimesti yhteistyössä kunnan asukkaiden ja asukkaiden muodostamien yhteisöjen kanssa. Uuteen kuntalakiin sisältyy demokratian vahvistaminen Edustuksellisen järjestelmän toimivuuden ja houkuttelevuuden vahvistaminen Alueellisen vaikuttamisen turvaaminen Kuntalaisten ja päätöksentekijöiden vuorovaikutuksen lisääminen Monipuolisten osallistumiskeinojen ja rakenteiden turvaaminen Suoran demokratian ajantasaistaminen ja vahvistaminen Kunnanosahallinto Kunnanosahallinnon järjestäminen olisi jatkossakin valtuuston harkinnassa. Kuntalakiin otettaisiin sääntelyä alueellisen toimielimen tehtävistä. Valtuuston harkintaan jäisi, siirtääkö se alueellisille toimielimille palvelutehtäviin liittyvää päätösvaltaa. Alueelliset toimielimet Valtuusto voisi alueellisen vaikuttamisen edistämiseksi asettaa alueellisia toimielimiä hoitamaan kunnan osa-alueen asioita. Valtuusto määrittelisi, ovatko alueelliset toimielimet lautakuntia vai johtokuntia. Valtuusto voisi myös päättää, että alueellisia toimielimiä asetetaan vain tietyille kunnan osa-alueille. Valtuusto voisi päättää, että alueellisen toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valitaan osa-alueen asukkaiden esityksestä. Alueellisen toimielimen jäsenten asuinpaikan tulisi valintahetkellä olla asianomaisella osa-alueella. 8 Alueellisen toimielimen laissa määriteltyinä tehtävinä olisi osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon kuntalaisia yleisesti koskevissa asioissa sekä kunnanosa-alueen kehittäminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Alueelliselle toimielimelle tulisi varata mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntastrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa,

9 Salpausselän kuntajakoselvitys joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Lausuntopyynnön laiminlyöminen säännöksessä määritellyissä asioissa merkitsisi päätöksenteon laillisuusvirhettä. Valtuusto määrittelisi mahdollisesti hallintosäännössä alueelliselle toimielimelle annettavat tehtävät ja toimivallan sekä menettelytavat ja -periaatteet, joiden mukaan alueellisen toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten välinen vuorovaikutus järjestetään. Lain perusteluihin otettaisiin esimerkkejä tehtävistä, joita valtuusto voisi hallintosäännöllä antaa alueelliselle toimielimelle. Vaaleilla valittava kunnanosahallinto Valmistelu, joka mahdollistaa kunnalle vaaleilla valittavat alueelliset toimielimet, käynnistetään keväällä Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kuntalain 27 :ssä säädetään valtuustolle tehtäväksi pitää huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Säännöksessä on myös esimerkkiluettelo tavoista, joilla asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää. Vaikuttamistoimielimet Kunnan hallinnosta tulisi säätää vain kuntalaissa, joten myös lakisääteisistä vuorovaikutus- ja vaikuttamistoimielimistä tulisi säätää kuntalaissa. Kuntalakiin tulisi velvoite nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän asettamiseen. Kunnalliset vanhusneuvostot ovat tulleet pakollisiksi alkaen. Vanhusneuvostoa koskeva sääntely siirrettäisiin nk. vanhuspalvelulaista kuntalakiin. Vammaisneuvostoa koskeva sääntely tulisi myös kuntalakiin siinäkin tapauksessa, että vammaisneuvoston asettaminen jäisi valtuuston harkintaan. Asiakokonaisuudesta odotetaan poliittista linjausta. Kunnat voivat myös ilman laissa olevaa sääntelyä luoda monipuolisia osallistumisrakenteita tukemaan tiettyjen väestöryhmien osallistumista ja vaikuttamista. Osallisuusstrategiaan liittyen kunnan tulisi määritellä osallistumisen ja vaikuttamisen rakenteet, tavat ja keinot ja tässä yhteydessä arvioida tarve eri ryhmiä edustavien toimielinten asettamiseen. Jos kunnassa esimerkiksi on suuri maahanmuuttajataustainen väestönosa, heidän tarpeisiinsa voidaan asettaa nuorisovaltuustoa ja vanhusneuvostoa vastaava vaikuttamistoimielin. Vastaavasti kunnan tulisi arvioida vammaisneuvoston asettamista, jos kuntalaki ei suoraan velvoita vammaisneuvoston asettamiseen. (VMn työryhmän taustamuistio ) 9

10 Salpausselän kuntajakoselvitys 5. Suunniteltuja linjauksia a) Linjaukset jotka nostetaan yhdistymissopimukseen tai selvitykseen Määritellään, että yhdistymisen jälkeen muodostuvalla alueella on alueellisesti hajautettu hallinto Määritellään alueellisesti hajautetun hallinnon päätöksenteon malli b) Linjaukset yhdistymishallituksen tehtäviksi Työryhmän selvitys loppuraporttiin c) Linjaukset uuden kunnan tehtäviin Työryhmän selvitys loppuraporttiin 6. Jatkotyöskentely Kolmessa tapaamisessaan työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi tavoiksi asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi ja esityksen aluejaon malliksi. Demokratiatyöryhmä määrittelee selvityksen aikana alueellisuuden käsitteen. Miten alue määritellään uudessa kunnassa sekä sovelletaanko aluedemokratiaa ja osallistumista samankaltaisena koko uuden kunnan alueella. Paikalliset erityispiirteet tulee ottaa mahdollisimman hyvin huomioon kuntaliitosta suunniteltaessa ja vaikutuksia arvioitaessa. Työryhmän ottaa valmistelussa huomioon myös muut vaikuttamisen ja osallistumisen keinot ja tehdä niiden hyödyntämisestä esitys. Työryhmä laatii arvion yhdistymisen eduista ja haitoista demokratian näkökulmasta koko yhdistymisalueen osalta. Työohjelma 4.4. Valitaan lähidemokratiamallin toteuttamiseksi 1-2 mallia, joita esitetään vaihtoehtoina sellaisinaan tai paikallisiin olosuhteisiin muokattuina, asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista demokratian näkökulmasta SWOT-analyysi - Loppuraportti, alustava luonnos

11 15.5. Työryhmän ehdotus - Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet - Lähidemokratian toteuttamisen keinot - Loppuraportti 5.6. Jatkotoimenpiteet Salpausselän kuntajakoselvitys 7. Jäsenet ja kokoukset Demokratiatyöryhmä koostuu kuntien nimeämistä edustajista, lisäksi kokouksiin on kutsuttu kuntajakoselvittäjä, johtoryhmän puheenjohtajisto, kuntajohtajat sekä kuntien nimeämät asiantuntijat. puheenjohtaja: sihteeri: Hollola: Hämeenkoski: Iitti: Kärkölä: Lahti: Nastola: Minna Suominen, Hämeenkoski Maija Väkeväinen, Päijät-Hämeen liitto Veli-Matti Tanhuva (Ps) varalla Tatu Söyrilä (Kok) Erkki Arvila (Sdp) varalla Salamat Masih (Kd) Minna Suominen (Kesk) varalla Henri Nummela (Kesk) Jyrki Joensuu (Kok) varalla Ria Tulonen (Kok) Leif Drockila (Sdp) varalla Hjalmar Kahanpää (Sit) Anniina Peltola (Kesk) varalla Satu Tiira (Kesk) Liisa Korpela (Kesk) varalla Leena Reiman (Kesk) Sirpa Kinnari (Sdp) varalla Soile Laakso (Sdp) Vuokko Kautto (Vas) varalla Antti Holopainen (Vas) Marjo Loponen (Kd) varalla Leena Mantere (Kd) Reino Honkanen (Kd) varalla Sirpa Hassinen (Ps) Virpi Suhonen (Sdp) varalla Jetta Laakso (Sdp) Seppo Huldén, kuntajakoselvittäjä Reijo Oksanen, Nastola, johtoryhmän pj. Matti Siirola, Hollola, johtoryhmän vpj Esa Lehtinen, Iitti, johtoryhmän vpj 11 Kuntajohtajat: Jyrki Myllyvirta, Lahti Päivi Rahkonen, Hollola Pauli Syyrakki, Nastola Riku Rönnholm, Iitti

12 Salpausselän kuntajakoselvitys Erja Viitala, Kärkölä Anja Brofeldt, Hämeenkoski Muut asiantuntijat: Hollola: Hämeenkoski Iitti: Kärkölä: Lahti: Nastola: hallintopäällikkö Kaija Manninen toimistonhoitaja Leila Tupasela Va. sivistystoimenjohtaja Päivi Hyyrynen kunnansihteeri Anja Vitie alkaen maaseutusihteeri Heimo Mattila kaupunginsihteeri Janne Mäki hallintojohtaja Lotta Mikkola Demokratiatyöryhmä on kokoontunut seuraavasti: Järjestäytymiskokous Toimintasuunnitelma, asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ja lähidemokratian nykytilanne kuudessa selvityskunnassa selvitys, asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ja lähidemokratiamallit toteutuneissa kuntaliitoksissa, lähidemokratia uudessa kunnassa; ideointia, ehdotuksia, arviointia, huomioitavaa Toimintasuunnitelman päivitys. Kuntalain kokonaisuudistus lähidemokratian näkökulmasta, lähidemokratiamallien analysointi Tutkija Ritva Pihlaja luennoin aiheesta Lähidemokratiaa: miksi ja minkälaista? Tämän lisäksi asiantuntijat ovat kokoontuneet valmistelemaan aihealueita sekä väliraporttia. Liitteet: Liite 1; Yhteenveto mukana olevien kuntien osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista Liite 2; Yhteenveto lähidemokratiamuodoista toteutuneissa kuntaliitoksissa 12 Monimuotoista Merkityksellistä Mahdollistavaa Kokeilevaa Vaikuttavaa Osallistavaa

13 KUNTALAISTEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET SELVITYSKUNNISSA V KUNTALAISEN VAIKUTTAMISKANAVA KUNNAT LISÄTIETOJA Aloitekanava Hollola Iitti Nastola Hämeenkoski Kärkölä kuntalaisaloite.fi sähköisenä tai kirjeitse kirjaamoon Idearumpu, sähköinen ideointijärjestelmä sähköpostilla tai kirjeitse sähköpostilla tai kirjeitse Aluekummitoiminta Lahti Aluekummitoiminta on Lahden seudun ympäristöpalveluiden eli heitä on Lahdessa, Nastolassa ja Hollolassa. Asukkaat toimivat aluekummin kanssa yhteisen ympäristön viihtyisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tai vaikuttavat muilla keinoin yhdessä alueensa asioihin. Asukasillat = asukasfoorumit sekä asiakasfoorumit E-palaute Facebook sivusto Lahti Hollola Iitti Nastola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Hollola Lahti Hollola Iitti Nastola Hämeenkoski mm. kuntajakoselvitys, kaavoitusasiat, tieasiat, kouluasiat Kunnanhallitus käy kyläkierroksilla Kuntalaisten kyselytunti, kh Kaavoitusasiat, koulu- ja päiväkotiasiat mm. kuntajakoselvitys Mahdollisuus myös karttanäkymiin ja kommentointiin. Kuntalaisella mahdollisuus mm. yleiskaavan ja linjaautoliikenteen reittien kommentointiin. Pate Palaute, Kaupungin some-palvelut löytyvät mm. nuorisopalvelut Nuorisopalvelut, sivistystoimi Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut, sivistystoimi

14 Kärkölä Kunnan oma, Huovilan puisto, uimahalli, nuorisopalvelut Facebook kyselytunti Kunnanjohtajan blogi Lahti iitti Keskustelupalsta Hollola luottamushenkilöiden extranetissä Lasten ja nuorten kuuleminen Sähköiset ja paperiset asukas- ja asiakaskyselyt, palautteet Työpajat Vanhusten ja/tai veteraanien kuuleminen Hollola, Lahti Iitti Nastola Hämeenkoski Kärkölä Hollola, Lahti Nastola Hämeenkoski Lahti Lahti, Iitti Hollola Nastola Hämeenkoski Kärkölä Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto erillinen lasten ja nuorten kuulemismalli Nuorten vaikuttajaryhmä Nuorisovaltuusto valmistelussa Nuoret vaikuttajat ryhmä Nuori-X Lahden seudun nuorisoportaali Nuorisovaltuusto, Nuori-X, Aloitekanava Pate Palaute (Hollola), Lahen D-paneeli, asiakastyytyväisyyskyselyt Kuntalais- ja palvelukyselyt asiakastyytyväisyyskyselyt Vanhusneuvosto, seniorineuvosto sotiemme veteraanien neuvottelukunta vanhus- ja vammaisneuvosto Veteraanineuvottelukunta Ikäihmisten- ja vammaisten neuvottelukunta Vanhus- ja vammaisneuvosto, Kärkölällä on oma vanhus- ja vammaisneuvosto sekä edustaja sotiemme veteraanien neuvottelukunnassa

15 Vammaisten kuuleminen Iitti, Lahti Hollola Nastola Hämeenkoski Kärkölä vanhus- ja vammaisneuvosto Ikäihmisten- ja vammaisten neuvottelukunta Vanhus- ja vammaisneuvosto Kärkölällä oma vanhus- ja vammaisneuvosto Lukiolaisten osallistuminen Hollola yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitter Kyläyhdistykset Vanhempainyhdistykset Hollola Nastola mahdollisuus lausunnonantoon jne., kuuleminen, kyläyhteyshenkilö Vanhempaintmk Kyläyhdistysten ja kunnan edustajien yhteiskokoukset (pari krt vuodessa, käsitellään kylien asioita) Kumppanuusverkosto Työryhmissä käyttäjien edustajia Hämeenkoski Kärkölä Hollola Kärkölä Hollola Vanhempainyhdistys Opintien koulun vanhempainyhdistys yhdistysten vaikutuskanava yhdistysten vaikutuskanava

16 Kumppanuuden luonne Toimielimen perusluonne Kunnan nimi (aakkosjärjestyksessä) Asukasluku Perustamisvuosi Alueelliset toimielimet 7 kunnassa. Toimielimen perusluonne A = keskustelufoorumi, B = toimivaltainen elin. Kumppanuuden luonne 1 = keskustelukumppanuus, 2 = suunnittelu- ja kehittämiskumppanuus, 3 = palvelukumppanuus. Lähde: Alueellista demokratiaa? Lähidemokratiamallit Suomen kunnissa. Pihlaja ja Sandberg. VM:n julkaisuja 27/2013 Toimielimen nimi (lukumäärä) Toimielimen tehtävät Vahvuudet Heikkoudet / kehitettävää Hämeenlinna (L) asukasluku Jyväskylä (J) asukasluku Kouvola (K) asukasluku A 2 Aluetoimikunta (2) A 2 Aluelautakunta (1) A 2 Kylien neuvottelukunta (1) Toimia linkkinä paikallisten toimijoiden ja kaupunginhallituksen välillä. Antaa lausuntoja ja palautetta valmisteilla olevista asioista alueen näkökulmasta. Koordinoi paikallista kehittämistyötä ja tukee alueen elinvoimaisuutta Tuoda esiin alueensa erityistarpeita tekemällä esityksiä, antamalla lausuntoja ja vaikuttamalla hallintoon, toiminnan suunnitteluun ja talousarvioon. Ottaa kantaa lähipalveluja ja ympäristöä koskeviin asioihin. Tukea kylätoimintaa ja muuta asukkaiden vapaa-aika- ja harrastustoimintaa Kaupungin ja maaseudun välisen yhteistyön vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä alueen kylien keskinäisen yhteistyön ja tuntemisen edistäminen - kaupungilta toimikuntiin sihteerit, valmistelijat ja edustajat - asiantuntemus oman alueen asioissa - infotilaisuudet, kyläkäräjät, seminaarit - määräraha aluetoimikuntien toimintaan, jota kuitenkin leikattiin tuntuvasti jo sopimuskauden aikana - toimintasuunnitelma ja talouden käyttösuunnitelma - aluetoimikunta jakoi avustukset paikallisen elinvoimaisuuden ja toiminnan kehittämiseen Tietoa ei tällä hetkellä saatavissa. Edistää tiedonkulkua ja yhteistyötä kaupungin toimialojen ja kylien välillä Antaa lausuntoja mm. kaupungin palveluverkkoihin ja palvelujen sisältöön, maankäyttöön sekä ympäristöön liittyvissä asioissa - aluetoimikunnat eivät ottaneet sitä roolia, jota niille yhdistymissopimuksessa kaavailtiin - kolmannen sektorin kansalaisjärjestöt olisi pitänyt kytkeä paremmin mukaan toimintaan - toimielinten jäsenten heikko sitoutuminen luottamustehtäväänsä -kaupunki on liiaksi rajannut tai puutteellisesti säännellyt aluetoimikunnan toimintaedellytyksiä - aluetoimikunnat eivät juurikaan tehneet aloitteita - aluetoimikuntien jäsenten valintaperusteet eivät kaikilta osin olleet onnistuneet Tietoa ei tällä hetkellä saatavissa. Ei päätösvaltaa Ei budjettivaltaa Kokoontuu harvoin, lausunnot eivät ehdi mukaan vaikuttamaan päätöksentekoon

17 Edistää asukkaiden osallistumista kaupungin päätöksentekoon Mikkeli, kylien neuvottelukunta (K) asukasluku A 1 Kylien neuvottelukunta (1) Tehdä esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kunnan viranomaisille kyläläisiä koskevissa kysymyksissä sekä hoitaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat ja kaupunginhallituksen sille antamat tehtävät Alueiden omaleimaisuus ja toimintakulttuurien erot on otettu huomioon alueellisia toimielimiä perustettaessa Aluejohtokunnat tuovat lausunnoillaan ja kannanotoillaan esille paikallista näkökulmaa, joka ei kaupungin tai muiden viranomaisten päätöksenteossa muuten tulisi esille Aluejohtokunnilla on todellista ratkaisuvaltaa koulujen johtokuntina ja toimintamäärärahoista päätettäessä Aluejohtokunnat ovat puuttuneet lausunnoissaan ja kannanotoissaan asioihin riittävän aikaisin, jolloin niillä on ollut merkitystä esimerkiksi Anttolan terveysaseman ja Haukivuoren lukion osalta Aluejohtokuntien toiminta on vireää ja aktiivista, jäsenet ovat kiinnostuneita osallistumaan toimintaan Anttolan aluejohtokunta huomioi nuoret erityisen hyvin Kylien neuvottelukunta vaalii ja tekee kaupungissa näkyväksi perinteistä kylätoimintaa ja kyläkulttuuria Aluejohtokunnat vahvistavat paikallista yhteisöllisyyttä jakaessaan toiminta-avustuksia Toiminta-avustusten jako tapahtuu aluejohtokunnissa tiiviin kokousrytmin ansiosta joustavasti ja vahvaan paikallistuntemukseen perustuen Aluejohtokunnat ja kylien neuvottelukunta kaupungin reuna-alueiden asemaa osana Mikkelin kaupunkia Kaupungin teknisessä toimessa orastavia ideoita yhteissuunnittelun kehittämiseksi (Anttolan taajamakävelyt) Kaupunki tarjoaa sihteeripalvelut sekä kylien Aluejohtokunnat ja kylien neuvottelukunta eivät pääse osallistumaan asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa Kaupungin hallintokunnat eivät huomioi aluejohtokuntia ja kylien neuvottelukuntaa, kun tekevät suunnitelmia Kaupunki ei tiedota riittävästi asukkaille Kylien neuvottelukunnan ja aluejohtokuntien erilaiset toimintatavat ja asema suhteessa kaupunkiorganisaatioon tekee kokonaisuudesta vaikeasti hahmotettavan Lausuntojen ja aloitteiden tekeminen turhauttaa, kun niiden ei huomata vaikuttavan Aluejohtokuntien ja kaupunginhallituksen välinen vuorovaikutus on varsin heikko Kaupungin keskusta-alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisessä ollaan vielä lapsenkengissä Kylien neuvottelukunnalla harva kokousrytmi ja heikko oma-aloitteisuus: toiminnalla ei juurikaan vaikuttavuutta kaupungin suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmässä Mikkelin uutta aluetoimikuntamallia on mietitty pienessä piirissä, jossa vain muutama aluejohtokuntien edustaja eikä yhtään kylien neuvottelukunnan edustajaa Uutta toimintamallia pohdittaessa on paneuduttava tarkoin myös siihen, miten kaupungin suunnittelu- ja päätöksenteko-organisaatiota sekä niiden toi-

18 neuvottelukunnalle että aluejohtokunnille Kokemukset Anttolan ja Haukivuoren aluejohtokunnista on hyödynnettävissä, kun Ristiinan ja Suomenniemen aluejohtokunnat aloittavat vuonna 2013 mintatapoja uudistetaan Mikkelin eri maaseutualueiden keskinäistä yhteistyötä tulee tiivistää ja kehittää siihen systemaattisia toimintatapoja Mikkeli, aluejohtokunnat (K) 2001 Oulu (J) asukasluku /2001 B 3 Aluejohtokunta (2) A 2 Alueellinen yhteistyöryhmä (16) Antaa lausunnon yhteispalvelupisteen toimintaperiaatteista ja muista merkittävistä kuntalaistoiminnoista. Toimia yhtenäiskoulun johtokuntana. Tukea ja edistää alueen kehittämishankkeita. Antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita. Toimia yhteistyössä lähidemokratiatoimikunnan sekä keskushallinnon kanssa alueellisen yhteistyön organisointiin, koordinointiin sekä aluerahan käyttöön liittyvissä asioissa. Päättää ja vastaa alueellisen toimintarahan käytöstä laaditun ohjeistuksen mukaisesti. Järjestää monipuolista yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta edistävää toimintaa, tapahtumia sekä koulutusta - Kaupunki on resursoinut asukas- ja yhteisötoiminnan hyvin (yhteisötoiminnan päällikkö, koordinaattori, viisi aluetyöntekijää) - Alueellisilla yhteistyöryhmillä on käytettävissään kaupungin osoittama henkilöresurssi, yhteensä viisi aluetyöntekijää - Kaupungin toiminta asukas- ja yhteisötoiminnan kehittämiseksi on pitkäjänteistä ja ammattimaista - Asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamista pyritään viemään kantavana ajatuksena läpi koko kaupungin hallintoon ja päätöksentekoon, mm suunnittelemalla koulutusta myös ylimmälle johdolle - Asukastuvat toimivat alueilla yhteisinä demokratian tiloina, asukkaiden kohtaamisen mahdollistajana - Asukasyhdistysten vapaaehtoistoiminta ja alueellisten yhteistyöryhmien puolivirallinen toiminta täydentävät toisiaan, joskin joillain alueilla roolien epäselvyys aiheuttaa hämmennystä - Toiminta on monenkirjavaa: erilaisuus on rikkautta - Periaatteet toiminnan taustalla ovat hienot: osallistuminen ja vaikuttaminen - Oulun kaupungin ikärakenne on poikkeuksellisen nuori: useilla suuralueilla on paljon nuoria - Lasten ja nuorten osallisuustoiminnassa on hyviä uuden toiminnan siemeniä, mm. lasten ja nuorten yhteinen kaupunkikokous - Kaupunkisuunnittelun ja alueellisten yhteistyöryhmien yhteisistä tilaisuuksista on myönteisiä kokemuksia - Uusien kuntaliitosalueiden asukas- ja järjestötoiminnan ja sektorien yhteistyön vahvat perinteet luovat hyvän perustan yhteistyöryhmien toiminnalle - Toiminta on kaikille avointa: kuka tahansa voi osallistua - Luottamushenkilöt eivät osallistu yhteistyöryhmien toimintaan. - Virkamiesten osallistuminen yhteistyöryhmien toimintaan on enemmänsatunnaista ja henkilösidonnaista kuin systemaattista. - Hallintokuntien sektorirajojen ja alueellisen näkökulman yhteensovittaminen matriisi, on ollut vaikea tehtävä - Hallinnollinen kieli ei avaudu, jolloin hyvätkin suunnitelmat ja tavoitteet jäävät irti käytännön arjesta. - Yhteistyöryhmän toiminnan vaikuttavuus jää heikoksi: lausuntojen antamisen asemesta haluttaisiin vaikuttaa suunnitteluun ja päätöksentekoon jo varhaisemmassa vaiheessa. - Vapaamuotoisesti muodostettavat ja vapaaehtoisuuteen perustuvat yhteistyöryhmät jäävät löyhiksi - Yhteistyöryhmien ja asukasyhdistysten roolien ja tehtävien täsmentymättömyys aiheuttaa epäselvyyksiä ja vaikeuttaa kaupungin edustajien asemoitumista toimintaan - Uusia asukkaita on vaikea saada mukaan yhteistyöryhmien ja asukastupien toimintaan - Asukasyhdistysten ja yhteistyöryhmien roolit ja tehtävät ovat epäselvät tilanne vaihtelee suuralueittain - Yhteistyöryhmien toimintaan on vaikea saada uusia aktiivisia asukkaita - Asukastupien vapaaehtoiset uupuvat - Yhteistyöryhmien ikärakenne vinoutuu monilla alueilla - Yhteistyöryhmien ja asukasyhdistysten toimintaan ei enää sitouduta - Tiedonkulku kaupungin hallintokuntien ja yhteistyöryhmien välillä ontuu - Yhteistyöryhmiä tunnetaan heikosti - Tiedottamista ei ole koskaan liikaa

19 Rovaniemi, kylien neuvottelukunta (Janne) asukasluku Rovaniemi (J) 1993 A 1 Kylien neuvottelukunta (1) B 3 Aluelautakunta (1) Seurata, arvioida ja tehdä kehittämisehdotuksia kylien elinkelpoisuuden ja yritystoiminnan kehittymisestä Vastata kaikkien alueen palveluiden järjestämisestä: päivähoito, perusopetus, kulttuuri, nuoriso, kirjasto, vanhusten avopalvelut, terveysneuvonta, kotipalvelu. Toimia sektorit ylittävänä tilaajalautakuntana - Ainoa esimerkki Suomessa, jossa todellista päätös- ja toimivaltaa on siirretty paikalliselle tasolle - Pitkä perinne ja vakiintunut toiminta: aluelautakunnan toimintaa on kehitetty Yläkemijoella yhtäjaksoisesti jo 20 vuoden ajan - Päätökset tehdään aluelautakunnassa lähellä asukkaita eli heitä, joita päätökset koskevat - Palvelutarpeiden muutoksiin voidaan paikallisen asiantuntemuksen ja joustavan päätöksenteon ansiosta reagoida nopeasti - Aluelautakunta voi liikkua budjettikehyksensä sisällä, toteuttaen palveluja myös ennakkoluulottomin tavoin - Yläkemijoen aluelautakunta on Rovaniemen kaupungin lautakunnista ainoa, joka ei ole koskaan ylittänyt vuotuista budjettiaan - Asukkaat tuntevat paikalliset toimijat: palvelut voidaan järjestää yli sektorirajojen ja eri toimijoiden yhteistyönä (julkinen, yksityinen, järjestöt ja vapaaehtoistyö) - Monialaisuus vastaa hyvin asukkaiden arjen tarpeisiin, mutta on myös taloudellisesti tehokasta - Aluelautakunta voi tilaajalautakuntana ostaa palvelut alueen yrityksiltä tai järjestöiltä ja tukea näin alueen elinkeinotoiminnan kehittymistä ja työllisyyttä - Alueen palveluja ja elinkeinoja tarkastellaan ja kehitetään yhdessä, irti hallinnonalojen rajoista - Yläkemijoen aluelautakunnassa on pystytty tekemään myös ikäviä päätöksiä esimerkiksi koulujen lakkauttamisesta - Yläkemijoen aluelautakunnan kokemuksia ja tietotaitoa voidaan hyödyntää vertaisoppimisen kautta, kun aluelautakuntamalli laajenee muille palvelukyläalueille - Asukkaiden, yhdistysten ja yritysten osaamisen ja innostuksen hyödyntäminen tuottaa merkittävän lisäarvon paitsi alueen, myös koko Rovaniemen kaupungin toimintaan ja kehittämiseen - Yläkemijoen aluelautakunnalla on koko historiansa ajan ollut osaavat ja sitoutuneet aluesihteerit - Asukkaiden osallistuminen todelliseen päätöksentekoon vahvistaa myös edustuksellisen demokratian legitimiteettiä - Asukkaille muodostuu kokonaiskäsitys ja -vastuu oman alueensa kehittämisestä ja koko kaupungin toiminnasta - Aluelautakuntatoiminnan kautta kouliintuu kymmeniä kaupungin asukkaita kunnalliseen toimintaan - Toiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä - Uusien kuntaliitosalueiden asukasyhdistykset ovat olleet varovaisia ottamaan vastuuta asukastuvista - Kaupungin sopimusohjausmalli ja aluelautakuntien toiminta monialaisena tilaajalautakuntana on ollut haasteellista sovittaa yhteen - Alueellisen tilaajalautakunnan monialaisuus poikkeaa sektoritilaajalautakunnista, mikä on aiheuttanut ylimääräistä työtä kaupungin hallinnossa - Alueellisen tilaajalautakunnan monialaisuus on aiheuttanut ajoittain ongelmia myös suhteessa kaupungin tuotanto-organisaatioon - Kaupungin viranhaltijat suhtautuvat aluelautakuntamallin laajentamiseen luottamushenkilöitä kriittisemmin - Aluelautakuntamallin laajentamisen kaupungille aiheuttamia lisäkustannuksia ei ole pystytty vielä arvioimaan; kaupungin tiukka talous asettaa tiukat reunaehdot - Uusien aluelautakuntien palvelu- ja kehittämisbudjettien määrittely on haasteellinen tehtävä, etenkin kun palvelutaso on palvelukyläalueilla erilainen - Aluelautakuntien tulevaa toimintasääntöä on suunniteltu kaupungin toimesta, ottamatta kylien asukkaita mukaan - Samanlaisen aluelautakuntatoimintakonseptin käyttöönotto keskenään hyvin erilaisilla palvelukyläalueilla edellyttää joustavia ratkaisuja, tukea, neuvontaa sekä koulutusta - Asukkaiden valmiuksien ja osaamisen kehittäminen edellyttää uusilla palvelukyläalueilla suurta huomiota koulutukseen ja tiedottamiseen - Varsinkin pienemmissä kylissä on vähän aktiivisia toimijoita - Kylien asukkaiden ikääntyminen - Toiminnan onnistuminen on ratkaisevasti kiinni siitä, löytyykö kyliltä riittävästi toimintaan sitoutuvia ihmisiä - Toiminnan onnistuminen on ratkaisevasti kiinni myös siitä, millainen aluesihteeri/aluetyöntekijä kullekin palvelukyläalueelle löytyy - Paikallisten järjestöjen (esimerkiksi kyläyhdistysten) aktiivisuus saattaa hiipua, ellei aluelautakunnan ja yhdistysten tehtävistä ja rooleista sovita tarkasti - Rovaniemen maaseutuohjelman laatiminen on

20 Salo (J) asukasluku A 2 Aluetoimikunta (5) Valmistella omaa aluetta koskevia esityksiä ja aloitteita. Toimivat asukkaiden, yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden yhdyslinkkinä kaupungin hallintoon. - Toiminta vahvistaa kylien välistä yhteistyötä - Kaupungin kaikille maaseutualueille laajenevan aluelautakuntatoiminnan kautta muodostuu kylien alueellinen verkosto - Rovaniemen aluelautakuntamalli luo Suomeen aivan uudenlaista edustuksellisen demokratian ja asukkaiden suorien osallistumismahdollisuuksien kokonaisuutta ja toimintakulttuuria - Aluetoimikuntien jäsenet ovat innostuneita ja sitoutuneita alueeseensa ja aluetoimikunnan työhön. - Aluetoimikunnissa on paljon koulutettuja ihmisiä, osaamista ja näkemystä. - Tämän hyödyntäminen on merkittävä lisäresurssi myös kaupungille. - Aluetoimikunnissa on paljon nuoria, työikäisiä jäseniä. - Aluetoimikunnat vahvistavat kaupungin eri alueiden ja niiden asukkaiden keskinäistä tasa-arvoa. - Uuden Salon kaupungin organisaatio alkaa vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen olla toimintakunnossa: voidaan keskittää huomiota aluetoimikuntien aseman, roolin ja tehtävien täsmentämiseen. - Aluetoimikunnissa uskotaan vahvasti, että niiden tärkein rooli on välittää asukkaiden näkemyksiä kaupungin suunnitteluun, valmisteluun ja päätöksentekoon. - Kaupungin ja aluetoimikuntien edustajien näkemykset toiminnan tärkeimmistä tavoitteista ovat yhteneväiset. - Tiesuunnittain määritellyt aluetoimikuntien toimintaalueet ovat paikoin luoneet uutta ja häivyttäneet vanhoja kuntarajoja. Tosin on myös päinvastaisia kokemuksia. - Aluetoimikunnat ovat nostaneet esille monia asukkaiden mielestä tärkeitä asioita. - Kaupungin näkökulmasta pienet asiat voivat olla asukkaille erittäin tärkeitä. - Aluetoimikunnat ovat järjestäneet hyviä keskustelutilaisuuksia ja -seminaareja. - Aluetoimikunnat ovat mahdollistaneet vapaamuotoisen keskustelun alueiden palveluista ja kehittämisestä. Tämäkin on tulos; määrällisesti mitattavien tulosten tai sisällöllisesti vaativa tehtävä ja haasteellinen prosessi - Kylien asukkaiden, järjestöjen ja yritysten osallistaminen maaseutuohjelman laatimiseen edellyttää resursseja ja osaamista - Uusien aluelautakuntien kehittämissuunnitelmien laatiminen kylien yhteistyönä on uusi haaste ja vaativa prosessi - Aluelautakuntien kehittämissuunnitelmat tulisi laatia ennen maaseutuohjelmaa, jolloin valmistelu lähtisi oikeassa järjestyksessä alueilta, alhaalta ylös - Kylien välinen kateus ja historiaan liittyvät sukujen ja kylien kiistat vaikeuttavat ja hidastavat yhteistyön alkua - Yksi jänkäpää voi sortaa koko systeemin - Joillain kylien asukkailla on vahva epäluottamus kaupungin viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä kohtaan - Viestintään ja tiedottamiseen on panostettava tietoisesti, sekä kylien ja asukkaiden suuntaan että kaupungin hallintokuntien ja luottamushenkilöiden suuntaan - Aluelautakunnan jäsenten valinta kyläkokouksissa tulee tehdä avoimesti ja huolellisen valmistelun kautta - Aluetoimikunnille hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa määritellyt tehtävät (esitysten ja aloitteiden tekeminen, yhdyslinkkinä toimiminen) koetaan käytännössä epäselviksi. - Esitysten ja aloitteiden koetaan häviävän kaupungin hallinto- ja valmistelukoneistoon. Ei tiedetä, miten esitykset ja aloitteet ovat vaikuttaneet. - Myös aluetoimikuntien rooli on jäänyt epäselväksi, etenkin kaupungin taholla, mutta myös asukkaiden keskuudessa. - Asukkaat ottavat huonosti yhteyttä aluetoimikuntiin ja niiden jäseniin. - Aluetoimikuntien käytännön kytkös alueen ruohonjuuritason toimijoihin on ohut ja muodollinen tai aluetoimikuntien alueen toimijat yhdistävää ja aktivoivaa merkitystä ei ole tuotu riittävästi esille. - Aluetoimikunnilla ei ole ollut omaa tiedotusstrategiaa. Näkyvyys lisäisi tunnettuutta. - Aluetoimikunnilta toivotaan lisää avoimuutta, esimerkiksi alueen asukkaille mahdollisuutta halutessaan vapaasti ilmoittautua mukaan aluetoimikunnan työhön. - Aluetoimikuntien kokouskäytännöt ovat raskaat ja aiheuttavat kaupungille kustannuksia. - Aluetoimikuntien proaktiivista itsenäistä bottomup-kehittäjäroolia tulisi kehittää. - Aluetoimikuntia on hyödynnetty kaupungin hallinnossa ja päätöksenteossa varsin vähän.

Aika: Torstai 30.1.2014 klo 14.00 16.00 Paikka: Päijät-Hämeen liitto, Vellamo-kokoustila, Hämeenkatu 9 A, 2. krs.

Aika: Torstai 30.1.2014 klo 14.00 16.00 Paikka: Päijät-Hämeen liitto, Vellamo-kokoustila, Hämeenkatu 9 A, 2. krs. Demokratiatyöryhmä 2/2014 Aika: Torstai 30.1.2014 klo 14.00 16.00 Paikka: Päijät-Hämeen liitto, Vellamo-kokoustila, Hämeenkatu 9 A, 2. krs. Kutsuttavat: Hollola: Hämeenkoski: Iitti: Kärkölä: Lahti: Nastola:

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Lähidemokratian kehittämisen vaihtoehtoiset polut Yksilö (kuntalainen, asiakas) Palvelujen

Lisätiedot

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Lähidemokratian uudet mahdollisuudet KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa?

Alueellista demokratiaa? Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Kuntalaisena Salossa Salo 24.10.2012 Ritva Pihlaja Selvitystyön tarkoitus oli tuottaa tietoa demokratian sekä kansalaisten osallistumis-

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa - Lähidemokratian tiedonvälityshanke 1.8.2013-30.9.2014 -Rahoitus:

Lisätiedot

Lähidemokratia Suomessa

Lähidemokratia Suomessa Lähidemokratia Suomessa Lähidemokratiaseminaari 31.10.2013 Kivennavan Matkailukartano, Muuruvesi Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminnan teemaryhmä

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Kuntarakenteen muuttuminen ja lähidemokratia

Kuntarakenteen muuttuminen ja lähidemokratia Kuntarakenteen muuttuminen ja lähidemokratia Kuntarakenteen uudistuksen tavoitteena on muodostaa Suomeen selvästi aiempaa suurempia kuntia. Niiden uskotaan pystyvän pieniä kuntia paremmin turvaamaan yhdenvertaiset

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

Lähidemokratia miksi ja minkälaista?

Lähidemokratia miksi ja minkälaista? Lähidemokratia miksi ja minkälaista? Lohja 3.9.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi? Lähidemokratiasta on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, myös tässä alustuksessa?

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen

Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Ajankohtaista kuntademokratiasta Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Kommenttipuheenvuoro kuntakentältä 9.9.2015 klo 10:00 10:45 L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö

Lisätiedot

Erilaisia tapoja toteuttaa lähidemokratiaa

Erilaisia tapoja toteuttaa lähidemokratiaa Kari Leinamo Erilaisia tapoja toteuttaa lähidemokratiaa 23.5.2012 Lähidemokratian määrittelyä Suoran tai edustuksellisen demokratian periaatteita noudattavaa asukkaiden osallistumista lähiympäristönsä

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Osallistavaa kuntaa rakentamassa

Osallistavaa kuntaa rakentamassa Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Suonenjoki 12.5.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Aleksi Koivisto, liittohallituksen jäsen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 14.8.2014, Ilmajoki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Vuonna 1998

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Haukipudas, asukkaita n. 19000 Kiiminki, asukkaita n. 13000 Oulu, asukkaita n. 143000 Oulunsalo, asukkaita n. 9700 Yli-Ii, asukkaita n. 2200 Oulu 2012 Uusi Oulu

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón

Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Metropolikaupunki uusi kunta Metropolikaupungin hahmottelussa on ideoita, joita voi hyödyntää myös muissa kuntaliitoksissa ja nykyisissä kunnissa Uuden kunnan jakamisesta

Lisätiedot

Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia!

Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia! Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia! Maaseudun pienin kehittämisyksikkö on kylä. Suomen maaseudulla on melko kattavasti kyläyhdistyksiä ja kylätoimikuntia, yhteensä lähes

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA. Vaihtoehtoja, malleja 13.12.2013. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1.

KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA. Vaihtoehtoja, malleja 13.12.2013. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1. KUNTALAISTEN SALLISUUS TULEVAISUUDESSA Vaihtoehtoja, malleja 13.12.2013 - Edustuksellinen - Suora - Käyttäjälähtöinen Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1 Kolme roolia Porin seutu Karhukunnat Henna

Lisätiedot

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Hyvinvointia ja kumppanuutta kulttuurista Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä 26.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11.

Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11. Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11.2015 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö - Forskningschef

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä

Palveluverkkotyöryhmä Palveluverkkotyöryhmä Aika: Keskiviikko 2.4.2014 klo 14.30 16.37 Paikka: Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 2. krs. kokoustila Vellamo Läsnä: Raila Lindholm, Kärkölä, puheenjohtaja Jaana Simola, Päijät-Hämeen

Lisätiedot

RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 10.12.2014

RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 10.12.2014 Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 10.12.2014 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Nuorten mielipiteet tulevaisuustyöryhmän aihealueesta (yhdyskuntarakenne ja elinvoima) ja miten ne on otettu huomioon loppuraportissa?

Nuorten mielipiteet tulevaisuustyöryhmän aihealueesta (yhdyskuntarakenne ja elinvoima) ja miten ne on otettu huomioon loppuraportissa? Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola Nuorten mielipiteet tulevaisuustyöryhmän aihealueesta (yhdyskuntarakenne ja elinvoima) ja miten ne on otettu huomioon loppuraportissa? Saara Vauramo,

Lisätiedot

Hämeenkoski: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hannu Heikkilä Kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Lampola Kunnanjohtaja Anja Brofeldt

Hämeenkoski: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hannu Heikkilä Kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Lampola Kunnanjohtaja Anja Brofeldt Muistio Salpausselän kuntajakoselvityksen valmisteluryhmän kokous Aika: Tiistai 26.11.2013 kello 18.30-20.30 Paikka: Lahden kaupungintalo, Harjukatu 31, kaupunginvaltuuston esittelyhuone Läsnä: Hollola:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: Lähidemokratian organisointi ja kehittäminen 1273/00.01.02/2013 Kaupunginhallitus 22.04.2013 201 Valmistelija: hallintojohtaja Irma Nieminen, irma.nieminen@salo.fi, 044 7782020 Kuntaliitoksen ensimmäisen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN

TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 2.2.2011 Helvi Walli, Ari Vaitiniemi, Henna Lempiäinen NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Toimikunnan toiminta-ajatus,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA. Vaihtoehtoja, malleja 11.11.2013. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1.

KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA. Vaihtoehtoja, malleja 11.11.2013. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1. KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA Vaihtoehtoja, malleja 11.11.2013 - Edustuksellinen - Suora - Käyttäjälähtöinen Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1 Kolme roolia Porin seutu Karhukunnat Henna

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

3.2 Mikkelin kylien neuvottelukunta sekä Anttolan ja Haukivuoren aluejohtokunnat

3.2 Mikkelin kylien neuvottelukunta sekä Anttolan ja Haukivuoren aluejohtokunnat A-PDF Split DEMO : Purchase from www.a-pdf.com to remove the watermark 3.2 Mikkelin kylien neuvottelukunta sekä Anttolan ja Haukivuoren aluejohtokunnat Mikkelin alueella on tehty runsaan kymmenen vuoden

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan PANEELIKESKUSTELU Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan Kuntamarkkinat 11.9.2012 24.9.2013 Page 1 KESKUSTELIJAT Dekaani Hannu Katajamäki, Vaasan yliopiston

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta 19.5

Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta 19.5 Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta 19.5 Mitä se osallisuus on? 19.5.2015 Osallisuuden ja avoimuuden aikajana 2007 pysähtyneisyyden aikakausi kaupungintalon ala-aulassa 2008 Haavi-projektin

Lisätiedot

Osallistuminen, vaikuttaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyys uusi kuntalaki ja demokratia

Osallistuminen, vaikuttaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyys uusi kuntalaki ja demokratia Osallistuminen, vaikuttaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyys uusi kuntalaki ja demokratia Neuvotteleva virkamies, HT Inga Nyholm Valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Edustuksellisen

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) RUUTI-VERKOSTON ENSIMMÄINEN TOIMINTAKAUSI Ruuti-verkoston tavoitteena on vahvistaa Helsingin kaupungin demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille.

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

LAUSUNNON ANTAMINEN KUNTALAISEN OSALLISUUDEN JA VAIKUTTAMISEN OHJELMASTA

LAUSUNNON ANTAMINEN KUNTALAISEN OSALLISUUDEN JA VAIKUTTAMISEN OHJELMASTA Hyvinvointilautakunta 23 29.03.2011 Kunnanhallitus 63 14.04.2011 LAUSUNNON ANTAMINEN KUNTALAISEN OSALLISUUDEN JA VAIKUTTAMISEN OHJELMASTA 85/050/2011 Hyv.ltk 23 Valmistelijat: hallintojohtaja Harri Kantola,

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Osallisuus- ja vaikuttamisohjelma

Osallisuus- ja vaikuttamisohjelma 1 - kuntaliitos Osallisuus- ja vaikuttamisohjelma 1. Johdanto - yhdistymissopimuksen 5.2.2 kohdassa todetaan: Uusi kunta laajentaa ennakkoluulottomasti kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Uuteen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Miksi järjestöjen tulevaisuuden roolista pitää puhua?

Miksi järjestöjen tulevaisuuden roolista pitää puhua? Miksi järjestöjen tulevaisuuden roolista pitää puhua? Tulevaisuusseminaari Oulu 16.5.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Tulevaisuus ei ole jokin paikka,

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista. Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki

Kommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista. Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki Kommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki Selvityshistoriaa Lahden alueella 1/2 Lahden seudun kuntarakennetunnustelut 12/2007-6/2008 Hartola, Hollola, Hämeenkoski,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Vanhusneuvosto Turussa

Vanhusneuvosto Turussa Vanhusneuvosto Turussa Eija Salmiosalo 16.1.2014 1.7.2013 voimaan tulleessa vanhuslaissa vanhusneuvostot tulivat lakisääteisiksi. Vanhusneuvosto on asetettava viimeistään 1.1.2014. Laki ei sinällään vaikuta

Lisätiedot