Reviisori2/2014. Nuorisotakuu ei vielä toimi. Innovaatioilla parempaan hallintoon. Toimeentulolakia sovelletaan väljästi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reviisori2/2014. Nuorisotakuu ei vielä toimi. Innovaatioilla parempaan hallintoon. Toimeentulolakia sovelletaan väljästi"

Transkriptio

1 Reviisori2/2014 Innovaatioilla parempaan hallintoon Toimeentulolakia sovelletaan väljästi Tutkimusja kehitystoiminnalla laatua rakentamiseen Nuorisotakuu ei vielä toimi Valtiontalouden tarkastusviraston asiakaslehti

2 Sisältö Reviisori 2/2014 Julkaisija Valtiontalouden tarkastusvirasto Päätoimittaja Esa Tammelin Toimituskunta Riitta-Liisa Heikkilä Juuli Hurskainen Leena Juvonen Armi Jämsä Sami Kummila Meri Virolainen Tuottaja Tiina Pelkonen Unionimedia Oy Taitto Mikko Taipale Unionimedia Oy Kari Åkerlund hyötyi tuetun oppisopimuksen mallista ja on valmistumassa ammattiin. Sivut Pääkirjoitus 4 Taantuma haittasi nuorisotakuun toteutusta 9 Hyvän hallinnon turvamekanismi 10 Innovaatioilla laatua rakentamiseen 14 Laillisuustarkastus pureutuu sääntöjen noudattamiseen 16 Tarkastusvirastot innovoimassa 18 Uutisia 19 Vieraskynä: Rohkeutta, riskinottoa ja rahoitusta 20 Viime aikoina ilmestyneitä tarkastuskertomuksia Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen vuosikustannukset nousevat noin 450 miljoonaan euroon. Sivut Kannen kuva Markus Sommers Painopaikka Erweko Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Lehti on maksuton. Euroopan tarkastusvirastojen yhteistyökongressin teemana Haagissa oli innovatiivisuus tarkastustyössä. Sivut ISSN Pdf-verkkolehden ISSN

3 Pääkirjoitus Tarkastaja, riski ja innovaatiot Tarkastus mielletään usein ajassa taaksepäin kohdistuvaksi toiminnaksi. Innovatiivisuudella ja tarkastuksella ei välttämättä nähdä olevan yhtymäkohtia. Käynnissä oleva rakennemuutos ja edessä olevat hallinnon rakenneuudistukset edellyttävät, että valtionhallinnossakin asioita tehdään eri tavalla kuin ennen. Tämä asettaa vaatimuksen myös julkisen tarkastuksen kehittämiseksi. Tarkastustoiminta ei ole enää vain keino varmistua tilivelvollisuudesta ja siitä, että tavoitteiden ja odotusten vastaista toimintaa ei tapahdu. Parhaimmillaan tarkastustoiminnalla voidaan tukea hyvää johtamista. Hallinnon toiminnan arvioinnissa tulee huomioida rakennemuutos. Tarkastaja ei voi enää rajoittua sen arvioimiseen, miten tuloksellisesti hallinto on toiminut. Arviointiin tulee sisällyttää myös se, miten joustavasti ja nopeasti hallinto pystyy innovoimaan, uudistumaan ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Eurooppalaisten tarkastusviranomaisten järjestö EUROSAI on ottanut vakavasti vaatimuksen julkisen tarkastuksen kehittämiseksi. EUROSAI sitoutui kesän kongressissaan toiminnan kehittämiseen ja uusien lähestymistapojen, tekniikoiden ja tuotosten kokeilemiseen. Ulkoisen tarkastajan, kuten tarkastettavan hallinnonkin, on pystyttävä innovatiivisuuteen omassa toiminnassaan. Rakennemuutos edellyttää hallinnolta uusia toimintatapoja. Uusiin toimintatapoihin liittyy aina epävarmuus ja ne sisältävät epäonnistumisen mahdollisuuden. Valtionhallinnon ohjausjärjestelmän haaste on rakentaa kannustinjärjestelmä, joka tukee vastuullista ja kestävää riskinottoa. Tarkastuksessa lain- ja sääntöjenmukaisuuden arviointia ei voi sivuuttaa, sillä luottamus toiminnan laillisuuteen osaltaan tukee tuloksellista toimintaa. Epäonnistumisten korostaminen ei kuitenkaan voi olla tarkastuksen keskiössä, vaan on arvioitava, miten tuloksellisesti hallinto on pystynyt uudistumaan rakennemuutoksessa. Nuorten työttömyys kasvoi viime vuonna nuorisotakuusta huolimatta. Huono taloudellinen tilanne ei mahdollistanut tavoitteiden saavuttamista, joskaan samanaikaisesti toteutettu TE-palvelujen uudistus ei myöskään tukenut nuorisotakuun toimeenpanoa. Nopeasti toteutettu henkilökohtainen työllistymissuunnitelma on yksi nuorisotakuun toteuttamistoimenpiteistä. Monissa muissakin julkisissa palveluissa laaditaan asiakassuunnitelmia, joille asetetut tavoitteet eivät läheskään aina toteudu. Asiakassuunnitelmien vaikuttavuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Niiden laadinta edellyttää henkilöstöresursseja. Niukkenevat resurssit korostavat selkeän strategisen priorisoinnin merkitystä, eli toimenpiteiden ja palveluiden karsintaa sekä panostamista vaikuttaviin toimenpiteisiin. Strategisen suunnittelun tulee olla myös yhteydessä taloussuunnitteluun ja käytettävissä oleviin resursseihin. Valtiontaloudellisesta näkökulmasta olennaista on, miten julkinen tutkimus- ja kehitystoimintaan suunnattu panostus saadaan kanavoitua käytännön hyödyksi. Tällä alueella konkreettinen esimerkki strategisesta priorisoinnista on Suomen akatemian strategisen tutkimuksen rahoitusmuoto. Sillä halutaan rahoittaa pitkäjänteistä tutkimusta, joka palvelisi elinkeinoelämän kilpailukykyä ja samalla antaisi entistä parempia mahdollisuuksia tutkimustietoon pohjautuvalle päätöksenteolle. Epävarmuutta voidaan hallita vaikutusten arvioinneilla sekä lainsäädäntöä valmisteltaessa että jälkikäteen. Tarkastusvirasto on usein kiinnittänyt huomiota puutteelliseen vaikutusten arviointiin. Strategisen priorisoinnin perusteella hallinnon on uskallettava luopua niistä palveluista ja toiminnoista, jotka eivät vaikuttavuusarviointien perusteella ole vaikuttavia. Vain näin voidaan luoda mahdollisuuksia panostaa oikeasti vaikuttaviin palveluihin. Marko Männikkö Ylijohtaja, tuloksellisuustarkastus ja finanssipolitiikan tarkastus Valtiontalouden tarkastusvirasto 3

4 Haluan auttaa, etteivät nuoret joutuisi samaan tilanteeseen kuin itse olin ammattikoulun jälkeen, sanoo nuoriso-ohjaajaksi opiskeleva Kari Åkerlund. Nuoret tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta Taantuma haittasi nuorisotakuun toteutusta Viisi ja puoli miljoonaa eurooppalaista nuorta on vailla töitä, heistä Suomessa noin Työhallinnon henkilöstövähennykset pidensivät nuorten työttömyysjaksoja jossain määrin. E 4

5 Espanjan, Italian, Kreikan ja Kroatian nuoresta sukupolvesta reippaasti yli puolet on vailla työtä. Koko EU:n alueella on viisi ja puoli miljoonaa nuorta työtöntä. Suomessa nuorisotyöttömyys oli pahimmillaan 1990-luvun alussa, jolloin alle 25-vuotiaista noin oli vailla työtä. Nyt vastaava luku on Luvut ovat työvoimahallinnon tilastoista. Niitä suuremmat ja viralliset luvut tulevat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Siihen listataan nekin päätoimiset koululaiset ja 5

6 opiskelijat, jotka eivät ole työnhakijoina, mutta ovat ilmoittaneet olevansa ilman työtä. Työttömyysasteen lisäksi nuorten tilanteesta kertoo NEET-indikaattori. Se tulee sanoista Not in Education, Employment or Training. NEET-nuoria oli vuonna 2013 Eurostatin Youth-tietokannan mukaan EU:maiden vuotiaista noin 16 prosenttia, Kreikan nuorista eniten eli noin 29 prosenttia. Suomen vuotiaista NEET-nuoria oli noin 11 prosenttia, yhteensä noin nuorta. Leikkaukset näkyivät tuloksissa Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi tänä syksynä Nuorisotyöttömyyden hoito -tuloksellisuustarkastuksen. Johtava tuloksellisuustarkastaja Hannu Tervo kertoo, että tarkoituksena oli verrata vuonna 2005 alkaneen nuorten yhteiskuntatakuun ja 2013 lanseeratun nuorisotakuun toimenpiteitä TE-toimistoissa sekä arvioida nuorisotakuun toteutusta ja tuloksia. Toivoimme voivamme hyödyntää Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ja Kelan tutkimusta nuorten yhteiskuntatakuun vaikutuksista, mutta sen julkaisu viivästyi. VATT:in ja Kelan tutkijat julkaisivat kuitenkin artikkelin. Sen mukaan suurin ero nuorten yhteiskuntatakuun ja nuorisotakuun vaikutusten välillä on siinä, että jälkimmäinen tuli voimaan huonommassa suhdannetilanteessa. Kovin paljon muita eroja näiden kahden ohjelman toteutuksessa ei tarkastuksessakaan havaittu, vaikka nuorisotakuu laajensi kohdejoukon alle 29-vuotiaisiin vasta valmistuneisiin, työllistämistukeen myönnettiin vähän enemmän rahaa ja joitakin toimenpiteitä muutettiin. Kentällä eli TE-toimistoissa työ jatkuu lähes samalla mallilla kuin aiemminkin, Tervo sanoo. Nuorisotakuun myötä tapahtui kuitenkin muutoksia palveluvalikoimassa ja palvelujen organisoinnissa palvelulinjoihin. Enää ei esimerkiksi puhuta työharjoittelusta, työelämävalmennuksesta ja työkokeilusta, vaan niitä yhdessä kutsutaan työkokeiluksi. Ohjaavan koulutuksen tilalle tulivat ura-, työnhaku- ja työhönvalmennukset. Ilmainen työharjoittelu työmarkkinatuella poistui keinovalikoimasta. Jotkut TE-toimistojen asiantuntijat kutsuivat sitä orjatyöksi, koska harjoittelija teki työnsä työnantajalle ilmaiseksi, eikä se välttämättä auttanut nuorta työllistymään harjoittelun jälkeen. Toiset asiantuntijat puolestaan sanoivat, että se auttoi monta nuorta ylittämään työpaikan kynnyksen sekä oppimaan ja näyttämään osaamistaan. Muutosta oli siinäkin, että nuorelle aletaan tarjota palveluja heti työttömyyden alettua, eikä odoteta kolmen kuukauden rajaa. Palvelujen tarjoamista jatketaan, vaikka työttömyys pitkittyisi. Lisätukea eniten tarvitseville Kun taloustilanne huononee, nuoret kärsivät ensimmäisinä. Kesätyöpaikkoja vähennetään ja töihin viimeiseksi tulleet irtisanotaan ensin. Johtavan tuloksellisuustarkastajan Ville Vehkasalon mukaan iso osa nuorisotyöttömyydestä on myös kitkatyöttömyyttä siirryttäessä koulutuksesta työmarkkinoille. Nuorten työttömyys on yleisempää kuin vanhemmilla, mutta sen kesto on lyhyempää. Valmistuneet eivät heti pääse töihin, tai kokeilevat ensin yhtä työtä, jota seuraa lyhyt työttömyysjakso ennen pääsyä seuraavaan työhön. Koska nuoret eivät ole mikään yhtenäinen joukko, on TE-toimistoissakin kolme palvelulinjaa. Ensimmäiselle sijoittuvat tutkinnon Nuorisotakuu Nuorisotakuu tarjoaa nuorelle palvelua tai toimenpidettä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työnhaku on alkanut. Alle 25-vuotias nuori tai vuotias vastavalmistunut ja TE-toimistossa työnhakijana oleva nuori tekee työllistymissuunnitelman yhteistyössä toimiston kanssa. TE-toimisto tarjoaa hänelle esimerkiksi työtä, koulutusta, työkokeilua, työnhakuvalmennusta, starttirahaa, palkkatuettua työtä, ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja. Nuorella on työttömyysturvaa saadakseen velvollisuus hakea tutkintoon johtavaan koulutukseen keväällä, vaikka olisi työkokeilussa tai käyttäisi muuta palvelua. 6

7 "Nuoren näkökulmasta järjestelmä voi tuntua tylyltä." suorittaneet, joilta puuttuu työpaikka. Toisella linjalla ovat nuoret, joiden koulutus ei riitä työllistymiseen. Kolmannelle eli tuetun työllistämisen linjalle ohjatuilla nuorilla voi olla useita elämänhallinnan puutteeseen liittyviä ongelmia. Kentällä kuulin, että TE-toimistoissa voi tulla eteen paitsi resurssien myös osaamisen ja keinojen puute. Nuoret tarvitsisivat enemmän esimerkiksi mielenterveyspalveluja, Hannu Tervo kertoo. Sekä Tervon että Vehkasalon mielestä tälle kolmannelle palvelulinjalle, tukea eniten tarvitseville, tulisi ohjata nykyistä enemmän voimavaroja. Sosiaalihuoltolain tulossa oleva uudistus lupaakin kunnille lisärahaa nuorten sosiaaliseen kuntoutukseen. Nuorten ja työmarkkinoiden intressit Koulutusjärjestelmän tulisi myötäillä työmarkkinoiden tarpeita. Tuloksellisuustarkastusneuvos Terho Vuorelan mukaan työelämän muutos on kuitenkin viime vuosina osoittautunut nopeammaksi ja yllätyksellisemmäksi kuin kukaan osasi arvioida. Koulutusorganisaatiota ei nopeasti muuteta: oppilaitosten kiinteistöjä ja vakiintunutta henkilöstöä ei käden käänteessä irtisanota, pureta ja siirretä. Koulutuspaikkojen sijainti on myös aluepolitiikkaa, ja jotkut koulutuslinjat ovat nuorten suosiossa riippumatta siitä, työllistyvätkö valmistuneet vai ei. Tulisiko nuorta puoliväkisin ohjata opinahjoon, jos ala ei nuorta kiinnosta, vaikka sieltä valmistuneilla olisikin kysyntää työmarkkinoilla, Vuorela kysyy. Nuoren näkökulmasta järjestelmä voi tuntua tylyltä toisestakin syystä. Nyt ammattiin opiskeleva Kari Åkerlund muistaa, miltä tuntui olla vain kotona. Oli vaikeaa, kun kaverit olivat koulussa eikä itsellä ollut mitään. Jos hän valmistuu kolmen vuoden kuluttua ammattiin, joka ei tunnu omalta ja huomaa jäävänsä vaille töitä, hän kokee tulleensa petetyksi, Hannu Tervo sanoo. Tämän johdosta ilman ammatillista koulutusta olevien alle 25-vuotiaiden velvoitetta osallistua yhteishakuun lievennettiin esimerkiksi niin, että pakollisten hakuvaihtoehtojen määrä väheni kolmesta kahteen. Pelkät sähköiset palvelut eivät riitä Haastatteluissa TE-toimistojen henkilökunta piti lakisääteistä palveluvalikoimaa säännöksineen ja lukuisine ohjeineen vaikeasti hallittavana kokonaisuutena. Suuri osa asiakaspalveluun varatusta työajasta kului säädösten tutkimiseen ja tulkitsemiseen. TE-toimistojen resurssit ovat myös huonontuneet valtion tuottavuusohjelman myötä. Ville Vehkasalon mukaan väki vähentyi kymmenillä prosenteilla. Se heikensi etenkin nuorten palveluja. Pelkät sähköiset palvelut eivät riitä. Nuoret tarvitsevat järkevän aikuisen tukea ja ohjausta. Monella nuorella on työelämän pelisäännöistä hyvin puutteelliset tiedot. VTV:n tarkastajat analysoivat TE-toimistoissa usean vuoden aikana koottuja resurssija tuloksellisuuslukuja. Ne osoittivat, että resurssien leikkaukset aiheuttivat jossain määrin nuorten ja muidenkin ikäryhmien työttömyyden pitkittymistä, Vehkasalo sanoo. Vuoden 2013 alussa palkkatuen määrää korotettiin ja ehtoja lievennettiin. Siitä huolimatta palkkatuella työllistäminen viime vuoden alkupuolella käynnistyi hitaasti. Hannu Tervon mukaan suhdannetilanne on poikkeuksellinen, eikä nuorisotakuulta voi odottaa huimia tuloksia. TEM:issä ja muissakin ministeriöissä moni silti sanoi, että näillä resursseilla nuorisotakuu on toteutettu niin hyvin kuin mahdollista. Se ei ole ohjelmana epäonnistunut, se on vain jäänyt jälkeen tavoitteista, jotka sille asetettiin. 7

8 Tämä on minun alani Vantaalainen Kari Åkerlund (22) meni peruskoulun jälkeen ammattikouluun maanrakennusalalle. Kaksi vuotta sitä kesti. En jaksanut istua koulunpenkillä, vaan lopetin ennen kuin valmistuin, hän kertoo. Sitten seurasi yli vuoden kestänyt jakso kotona. Oli vaikeaa, kun kaikki kaverit olivat koulussa ja itsellä ei ollut mitään. Hän pääsi Vantaan kaupungin auto- ja metallityöpajalle, jossa viihtyi hyvin. Kun työpajan puolen vuoden jakso päättyi, hänelle ehdotettiin vertaisohjaajaksi ryhtymistä Mikkolan nuorisotilaan. Åkerlund ei innostunut. Sanoin, että en osaa olla nuorten kanssa, sellainen sosiaalinen työ ei kiinnosta. Vastaava nuorisotyöntekijä Kati Järvinen kuitenkin kannusti Åkerlundia kokeilemaan. Suostuin, ja se olikin kivaa hommaa! Vuoden kuluttua minulta kysyttiin, haluanko ryhtyä tuntityöskentelijäksi nuorisotilaan. En tiedä, miksi kysyivät, olinko sitten hoitanut tonttini niin hyvin, Åkerlund pohtii. Ilmeisesti näin oli käynyt, koska tuntityöjakson vuoden päästä loputtua Åkerlundilta kysyttiin, kiinnostaako häntä kouluttautua oppisopimuksella nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Sanoin, että totta kai. Tämä on minun alani, tykkään olla nuorten kanssa. Kari Åkerlundin oppisopimus on nyt kestänyt puolitoista vuotta, ja hän aikoo valmistua viimeistään vuonna Teoriaopetus tapahtuu kolmen päivän lähiopetusjaksoina kuukausittain Järvenpään seurakuntaopistolla. Mikkolan nuorisotilalla hän työskentelee pienten eli 9 12-vuotiaiden sekä isompien eli vuotiaiden kanssa. Autan pienempiä läksyjen teossa. Pelaillaan ja jutellaan. Täällä käy paljon nuoria, joilla ei ole koulutuspaikkaa. Haluan auttaa, etteivät he joutuisi samaan tilanteeseen kuin itse olin ammattikoulun jälkeen. Kun olen valmistunut, minua kiinnostaisi työ nuoriso- tai lastenkodissa. ta ja vuodelle 2015 on tulossa kymmenen uutta oppisopimusta. Tutkintonsa suorittaneista vain yksi jäi viime vuonna vähäksi aikaa vaille töitä, mutta työllistyi tuellamme myöhemmin. Willman on työskennellyt nuorisopalveluissa kahdeksan vuotta. Hakijoita sekä vastaanottavia työpaikkoja on aina ollut enemmän kuin koulutettavia on voitu ottaa. Olemme saaneet työllistämispalveluilta luvan kouluttaa tällä mallilla vain kymmenen nuorta vuosittain, aiemmin enemmän. Oppisopimus on suosittu tapa kouluttautua, mutta monen nuoren käsitys siitä on osittain väärä. Tutkinnon saamista luullaan helpommaksi kuin se olisi koulun penkillä istuessa, vaikka asia on päinvastoin. Oppisopimus on nuorille vaativa opiskelumuoto. Oppisopimuksen näyttötutkintojärjestelmä suunniteltiin alun perin jo työssä oleville aikuisille. Vantaan mallissa nuoria tuetaan ymmärtämään, mitä näyttötutkintojärjestelmä heiltä vaatii, ja heitä opastetaan työpaikoilla muita enemmän. Vantaan kaupungin nuorisopalvelut kehitti nuorten tuetun oppisopimusmallin vuonna 1999 niille vantaalaisille, alle 25-vuotiaille ja työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneille nuorille, joista useimmilla ei ole ammatillista koulutusta. Oppisopimusta edeltää työkokeilujakso kaupungin työpisteissä. Nuori saa tukea opiskeluun, työntekoon sekä tarvittaessa esimerkiksi asumiseen, talouteen ja terveydenhoitoon. Vantaan malli sisällytettiin työ- ja elinkeinoministeriön nuorten yhteiskuntatakuuta pohtivan työryhmän raporttiin hyvänä paikallisena käytäntönä. Tiina Pelkonen Kuvat Markus Sommers V Vantaalta mallia muillekin Nuorisoneuvoja Eija Willman Vantaan nuorisopalveluista kertoo, että tuetulla oppisopimuksen mallilla opiskelee parhaillaan 27 nuor- Kari Åkerlund haaveili autoasentajan urasta ja yllättyi huomatessaan, miten paljon piti nuorisotyöstä. 8

9 Pääjohtajalta Hyvän hallinnon turvamekanismi Hyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta varmistavat, että virheistä opitaan. Kuva: Janne Suhonen Valtiontalouden tarkastusviraston johdon VTV-foorumissa keskusteltiin tänä vuonna siitä, miten hyvä hallinto luo edellytyksiä onnistuneelle rakennepolitiikalle ja rakennemuutoksille. Hyvän hallinnon perustuslakiin palautuvat kantavat periaatteet ovat yhä ajankohtaisia. Hyvässä hallinnossa valmistellaan ja toimeenpannaan asioita innovatiivisesti ja kaukonäköisesti, resurssitehokkaasti ja resurssiviisaasti sekä avoimella ja oikeudenmukaisella tavalla. Hyvä hallinto on hallintoa, joka kuuntelee kansalaisia, yrityksiä ja yhteistyökumppaneita ja osallistuu kansalaisten ja yhteiskunnan yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Hyvän hallintoon kuuluu varmuus siitä, että lakia, talousarviota ja hyvän hallinnon periaatteita noudatetaan, toiminnan tavoitteet saavutetaan ja voimavaroja käytetään tehokkaasti. Tätä varmentavia johdon ja henkilöstön toimia kutsutaan sisäiseksi valvonnaksi. Sisäiseen valvontaan liittyy riskienhallinta. Kansainvälisesti sisäisen valvonnan hyvän järjestämisen perustana ovat ylimpien tarkastusviranomaisten kansainvälisen järjestön INTOSAI:n hyväksymät INTOSAI Gov -suositukset (www.issai.org), jotka ovat olleet myös valtion talousarviosta annetun lainsäädännön sisäistä valvontaa koskevien säännösten mallina. Sisäinen valvonta pitää sisällään toimintapuitteiden ja -rakenteiden asettamisen, johdon johtamisotteen, tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat kontrollit sekä projektienhallinnan. Suomessakin kannattaisi Ruotsin talousarviolainsäädännön mukaisesti puhua sisäisestä ohjauksesta ja valvonnasta. Pyrittäessä julkisen hallinnon kestävään uudistumiseen sisäisen valvonnan keinoina eivät voi olla lisääntyvät yksityiskohtaiset normit ja riskien välttäminen. Periaatekeskeisempi ohjaus jättää enemmän tilaa innovaatioille. Innovatiivisuus edellyttää yrittämiseen ja kokeiluun kannustamista ja sallivaa ilmapiiriä erehdyksille. Mutta virheistä tulee oppia. Hyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta huolehtivat siitä, että toimimattomista kokeiluista osataan luopua ajoissa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulmaksi nousee yhteiskunnan ja hallinnon muutoksessa oppivan organisaation ja laajemman yhteiskunnallisen oppimisen onnistumisen varmistaminen. Hallinnon muutoksissa on pystyttävä varmistamaan julkisen toiminnan eettisten periaatteiden arjessa soveltaminen, automatisoitujen prosessien ja informaatiovirtojen toimivuus sekä tietoturvallisuus. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa korostuu ihmisen ja tietojärjestelmien vuorovaikutuksen onnistumisen varmentaminen. Hyvässä sisäisessä valvonnassa on vähän, mutta olennaisiin asioihin keskittyviä, mielellään prosesseihin integroituja ja automatisoituja, älykkäitä kontrolleja. Suomen julkisen hallinnon ongelmana on, että asioiden toimeenpano ontuu. Toimeenpanon järjestelmällisyyteen sekä prosessien hallintaan ja uudistamiseen kokonaisuutena tarvittaisiin Suomessa lisää terävyyttä. Suurten yhteiskunnallisten uudistusten, kuten hallituksen rakennepoliittisen ohjelman, toimeenpano vaatii järjestelmällistä riskienhallintaa sekä luottamuksen ilmapiiriä. Riskien esille tuomista ei pidä kokea uudistusten tavoitteiden vastustamisena, varsinkaan, kun samalla tuodaan esille keinoja rajoittaa niiden kielteisiä vaikutuksia. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano on esimerkki uudistusohjelmasta, jossa hyvää riskienhallintaa tarvitaan. Hallituksen käytännesäännöissä ja valtioneuvoston kansliapäälliköiden toimintamalleissa olisikin hyvä olla sovittuna periaatteet riskienhallinnan toteuttamiselle. Tuomas Pöysti pääjohtaja valtiontalouden tarkastusvirasto 9

10 10 R

11 Innovaatioilla laatua rakentamiseen Julkisten tilojen homeongelmat vähenisivät, jos tutkimus, koulutus ja innovaatiot edistäisivät nykyistä paremmin rakentamisen laatua. Nopeita ratkaisuja ei silti ole luvassa. Rakentamisen heikko laatu puhuttaa. Kiinteistö- ja rakennusala tuntuu olevan yhtä mieltä ainakin siitä, että ongelmien vähentäminen edellyttää uutta otetta tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin. Kyse on monimutkaisesta kokonaisuudesta, professori Matti Kokkala VTT:stä muistuttaa. Rakentajien lisäksi laatutalkoisiin on saatava kiinteistöjen suunnittelijat, ylläpitäjät ja omistajat. Innovaatioita ei synny, ellei rakentamisen koko arvoketju ole mukana, Kokkala sanoo. Tämä ei ole hänen mukaansa helppoa, sillä eri tahoilla on erilaisia intressejä. Yhden tekemä innovaatio saattaa olla toiselle jopa haitallinen. Vähemmän suomalaisia innovaatioita Matti Kokkalan mukaan isot rakennusyhtiöt keskittyvät innovaatiotoiminnassaan erilaisten prosessien ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Teknisistä tuoteinnovaatioista vastaavat usein alihankkijat, esimerkiksi rakennusmateriaalien ja -koneiden valmistajat. Rakennustuotteiden markkinat ovat viime vuosikymmeninä kansainvälistyneet, mikä on vähentänyt innovaatiotoimintaa Suomessa. Moneen muuhun toimialaan verrattuna kiinteistö- ja rakennusala sijoittaa suhteellisen vähän rahaa tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus: Rakennusala uudistuu jatkuvasti, mutta Innovaatioihin tarvitaan koko rakentamisen arvoketju. pienet askeleet eivät nouse otsikoihin, Kokkala sanoo. Lisäksi innovaatioiden käyttöönotto kestää hänen mukaansa rakennusalalla pidempään kuin monella muulla toimialalla. Esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa tuotteen kaupallinen elinkaari saattaa olla vain vuosi tai pari jos sitäkään. Muutakin kuin teknisiä ratkaisuja YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen sanoo, että rakentamiseen liittyvät tekniset ratkaisut ovat vain yksi osa kiinteistö- ja rakennusalan innovaatiotoimintaa. Esimerkiksi YIT:n toiminnan painopiste on siirtynyt entistä enemmän perinteisestä rakentamisesta asumisen ja kaupunkiympäristöjen kehittämiseen. Silloin on olennaisempaa tutkia kuluttajien käyttäytymistä ja uusia liiketoimintamalleja kuin betonin koostumusta. Matti Kokkalan mielestä on luonnollista, että voittoa tavoittelevat yritykset keskittyvät sellaiseen tutkimukseen ja innovaatioihin, joiden hyöty on nähtävissä suhteellisen pian. Yrityksillä ei ole suurta kiinnostusta rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, jonka hyödyt näkyvät tuloksessa vasta ehkä vuosikymmenen kuluttua. Kokkalan mukaan rakentamisen laatua parantavat innovaatiot edellyttävät sekä julkishallinnon että yritysten voimavaroja. 11

12 On turha odottaa, että muutoksia tapahtuisi pelkästään markkinalähtöisesti, tai että liiketoimintaan liittyvät haasteet hoituisivat pelkästään verovaroin. Yksi ratkaisu voisi Kokkalan mielestä olla rahasto, joka vastaisi rakennetun ympäristön ongelmien tutkimusrahoituksesta. Päävastuu rahoituksesta olisi ministeriöillä ja kunnilla, mutta myös yritykset osallistuisivat siihen. Täytyy kuitenkin olla realisti. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tällaisen rahaston aikaansaaminen voi olla vaikeaa, Kokkala myöntää. "Korkeakouluissa rakentaminen on jäänyt monen muun koulutusalan varjoon." Väliinputoaja tutkimusrahoituksessa Matti Kokkalan mukaan kiinteistö- ja rakennusala on jäänyt tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa monen muun toimialan varjoon. Suomen Akatemia korostaa valinnoissaan tieteellistä tasoa ja vain vähän tutkimuksen yhteiskunnallista tai teollista merkitystä. Tekes taas keskittyy tukemaan yhä enemmän kansainvälisiä markkinoita tavoittelevaa huipputeknologiaa ja -osaamista. Juha Kostiainen YIT:stä korostaa, että tutkimus- ja innovaatiorahoituksen tulisi vastata toimialan erityispiirteitä. Rakennus- ja kiinteistöalan kehitystyö on luonteeltaan kokeilevaa. Yhteistyö alan toimijoiden ja kiinteistöjen käyttäjien kanssa on tärkeää. Kostiainen löytää parannettavaa myös koulutuksesta. Esimerkiksi korkeakouluissa raken- TTL:n professori Kari Reijula: Terveydestä ykkösasia Rakentamisen laadun parantamisessa keskeisimpiä asioita ovat kiinteistöjä käyttävien ihmisten terveys ja hyvinvointi, muistuttaa Työterveyslaitoksen (TTL) professori Kari Reijula. Hän on tutkinut rakennusten sisäilmaongelmia 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Reijulan työryhmän tutkimus oli pohjana eduskunnan tarkastusvaliokunnan viimevuotiselle mietinnölle, jonka mukaan kosteus- ja homeongelmien torjunta on pahasti epäonnistunut Suomessa. Viime vuosikymmeninä tehdyt toimet eivät ole valiokunnan mukaan vähentäneet kosteudesta ja homeesta aiheutuvia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä. Kari Reijulan mukaan tutkimuksen keskeinen anti oli ongelman tarkka määrittely. Terveydelle merkittävä kosteus- tai homevaurio on sellainen rakenteellinen vika, jolla on merkitystä tilan käyttäjien terveydelle ja joka altistaa heidät epäpuhtauksille. Tarkan määrittelyn jälkeen pystyimme arvioimaan, kuinka laajasta ongelmasta on kyse, Reijula toteaa. Tutkimuksen mukaan jopa lähes suomalaista asuu kodeissa, joissa on terveydelle merkittäviä kosteus- ja homevaurioita. Julkisten tilojen käyttäjistä näille ongelmille altistuu jopa noin ihmistä, heistä lähes kouluissa ja päiväkodeissa. Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen vuosikustannukset nousevat noin 450 miljoonaan euroon. Arvio sisältää muun muassa sairauksista, työkyvyn menettämisestä ja työtehon laskusta aiheutuvat kustannukset. Kaikkien merkittävien kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen maksaisi nykyisillä rakennuskustannuksilla arviolta 1,4 miljardia euroa, Reijula sanoo. Tarkastusvaliokunta esitti mietinnössään 14 toimenpideehdotusta, jotka koskivat muun muassa nykyisen ohjausjärjestelmän uudistamista ja osaamisen parantamista. Kari Reijulan mielestä tutkimus- ja innovaatiotoiminta voi edistää tehokkaasti rakentamisen laatua. Huipputeknologian kehittämisen sijaan hän painottaa käytännönläheisiä asioita: asenteiden ja toimintatapojen muutosta. Rakentamisen laadun parantaminen edellyttää, että hyvät käytännöt leviävät nykyistä tehokkaammin. Lisäksi rakennusalan toimijoiden tulisi ryhtyä pikaisesti toimiin, jotka palauttavat rakentamisen ammattiylpeyden. Reijulan mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää rakennus- ja terveydenhoitoalan laajaa yhteistyötä jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Tällainen uudenlainen suhtautumistapa voisi olla kilpailuvaltti suomalaiselle rakennusalalle myös kansainvälisillä markkinoilla, Reijula sanoo. 12

13 taminen on jäänyt monen muun koulutusalan varjoon. Etenkin rakennuttamiseen tarvittaisiin lisäosaamista. Yhdessäkään yliopistossa ei ole koulutusohjelmaa, joka keskittyisi rakentamisen prosessien, aikataulujen ja laadun hallintaan. Kyse on kuitenkin avainasiasta kiinteistöjä rakennuttaville kunnille, valtiolle ja yksityisille kiinteistökehittäjille. Teorian ohella alan koulutus tarvitsee Kostiaisen mielestä myös lisää käytännönläheisyyttä. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa hän korostaisi ammattiylpeyttä ja käden taitojen merkitystä. Kostiainen korostaa myös ammattitaitoisen ja motivoituneen työnjohdon merkitystä rakennushankkeiden onnistumisessa. Ammattikorkeakoulusta valmistuvat eivät halua välttämättä työskennellä pidempään työmailla. Onneksi ammattikorkeakoulut kouluttavat jälleen rakennusmestareita muutaman vuoden tauon jälkeen. nosta vastaavilla. Syy ongelmiin löytyy usein työn tilaajien puutteellisesta ammattitaidosta. Kuinkahan moni rakennushankkeista vastaava ammattilainenkaan pystyy arvioimaan suunnitelmien perusteella, vastaako esimerkiksi tuleva ilmanvaihto asetettuja tehokkuus- tai mukavuusodotuksia? Tällaisten asioiden arvioiminen on vaikeaa jopa valmiiden rakennusten osalta. Juha Kostiaisen mukaan vaativa tilaaja on kehitystyön tehokas vauhdittaja. Hänen mielestään hyvä esimerkki tästä ovat elinkaarihankkeet. Niissä esimerkiksi kunta tilaa yksityiseltä rakennuttajalta koulun, jonka ylläpidosta ja rahoituksesta toteuttaja vastaa vuoden ajan. Kunta maksaa tältä ajalta vuokraa. Valitettavasti tällaiset hankkeet eivät ole yleistyneet. Moni poliittinen päättäjä on edelleen sitä mieltä, että kunnan pitää omistaa ja vastata kiinteistöjen kunnosta. Kari Reijulan mielestä tutkimusja innovaatiotoiminta voi edistää tehokkaasti rakentamisen laatua. Kuva: Kari Rissa Myös tilaajien osaamista parannettava Matti Kokkala muistuttaa, että vastuu ei ole yksin rakennusten suunnittelusta ja tuotan- Matti Remes Julkisessa hallinnassa tarvitaan kokonaisnäkemystä Valtiontalouden tarkastusvirastossa on käynnissä tuloksellisuustarkastus kiinteistö- ja rakennusklusterin tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminnan (TKI) hallinnasta. VTV:n tarkastusneuvos Timo Oksanen huomauttaa, että kiinteistö- ja rakennusklusteri kattaa 70 prosenttia kansallisvarallisuudesta. Huolestuttavaa on, että rakennuskannan korjausvelka on paisunut miljardiin euroon. Kokonaisuudessa muhivat monimutkaiset energia-, kosteus- ja muut ongelmat. Kiinteistö- ja rakennusklusteri panostaa kuitenkin vähän tutkimukseen, kehittämiseen ja osaamiseen muihin toimialoihin verrattuna. Tämä on kansantaloudellisesti ja valtiontaloudellisesti vaarallinen yhtälö, Oksanen sanoo. Kehittämisteemoja, ohjelmia ja strategioita on kyllä pilvin pimein, mutta voimavarat hajoavat. Toimijat kokoava, toiminnan fokusoiva ja asiat priorisoiva kokonaisnäkemys puuttuu. Energiansäästöstä ei sellaiseksi ole, ei liioin sisäilmaongelmista, Oksanen jatkaa. Hän huomauttaa, että TKI-toiminnan hallinnan keskittäminen tai hajauttaminen eivät ole kumpikaan ratkaisuja sellaisenaan. Tarkastus etsiikin klusterin ja valtiovallan välimaastosta toimijoita ja mekanismeja, jotka ruokkisivat ministeriöiden, rahoitusorganisaatioiden, klusterin TKI-toiminnan ja alan arkikäytäntöjen välille uudenlaista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Sellaista ei tällä hetkellä ole, Oksanen toteaa. VTV:n keskustelunaloite 2/2013: Tutkimus- koulutus- ja innovaatiotoiminnan hyödyntäminen kiinteistö- ja rakennusalalla Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012: Rakennusten kosteus- ja homeongelmat 13

14 L Laillisuustarkastus pureutuu sääntelyn noudattamiseen Tarkastusvirastossa valmistuu vuosittain 2 4 laillisuustarkastusta. Tämän syksyn kaksi laillisuustarkastusta koskivat perustoimeentulotukea sekä energian tukemista. Laillisuus- ja asianmukaisuustarkastuksen eli laillisuustarkastuksen tavoitteena on VTV:n toimivaltaan kuuluvissa asioissa tarkastaa, onko valtion taloudenhoidossa toimittu lainsäädännön, alempitasoisen sääntelyn ja viranomaisten antaman ohjeistuksen sekä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Laillisuustarkastuksia toteutetaan sekä erillisinä tarkastuksina että tilintarkastuksen yhteydessä. Tilintarkastuksista ne eroavat siinä, että tarkastuksia ei rajata tiettyyn kirjanpitoyksikköön ja tiettyyn varainhoitovuoteen. Myös tarkastuskysymykset voivat olla laajempia. Laillisuustarkastuksen yleiset periaatteet asetetaan kansainvälisissä ISSAI-standardeissa. Syksyllä 2014 on erillisinä laillisuustarkastuksina aloitettu korvausten ja budjetointimenettelyjen tarkastukset. Toimeentulotukilakia sovellettu väljästi Valtio maksaa kunnille perustoimeentulotuen kustannuksista 50 prosenttia valtionosuutena. Kunnissa tätä mahdollisuutta on hyödynnetty soveltamalla toimeentulotukilakia väljästi ja jopa virheellisesti. Toimeentulotuen rakennetta ja rahoitusta muutettiin vuoden 2006 alussa, jolloin perustoimeentulotuki irrotettiin yleisestä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta. Kunta maksaa täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen, ja valtio osallistuu kustannuksiin yleiskatteellisella peruspalvelujen valtionosuudella. Kunnan myöntämä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki eivät siten vaikuta kunnan saamaan valtionosuuden määrään, mutta myöntämästään perustoimeentulotuesta ne saavat valtiolta takaisin 50 prosenttia valtionosuutena. Kuntien välisillä eroilla toimeentulotukilain soveltamisessa on vaikutusta valtion ja kuntien väliseen rahoitussuhteeseen, kuntien keskinäiseen asemaan ja kansalaisten yhdenvertaisuuteen. Kunnissa ei ole johdonmukaisesti sovellettu periaatetta, jonka mukaan sosiaalipalvelujen asiakasmaksujen alentamisen tai perimättä jättämisen tulisi olla ensisijainen tukimuoto toimeentulotukeen nähden. Kuntien on tehtävä aluehallintovirastoille valtionosuusselvitys, joka sisältää tiedot perustoimeentulotuen kustannuksista. VTV:n tarkastuksen perusteella kunnat ovat antaneet niiltä edellytetyt tiedot, mutta toteutuneina kustannuksina on esitetty myös menoeriä, jotka eivät ole valtionosuuteen oikeuttavia. Havaittujen puutteiden vuoksi olisi perusteltua edellyttää, että valtionosuusselvitykset perustuisivat allekirjoitettuun tilinpäätökseen ja olisivat kunnan tilintarkastajien tarkastamia. Aluehallintovirastojen kuntiin kohdistama valvonta on ollut muodollista ja perustunut pikemminkin luottamukseen kuin kuntien toimittamien tietojen tarkastamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi kiinnittää huomiota paitsi kuntien myöntökäytäntöjen yhdenmukaistamiseen myös aluehallintovirastojen käytäntöihin valtionosuutta vahvistettaessa. VTV:n tarkastuskertomus 12/2014: Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin. Pekka Ihalainen 14

15 Energiatukien hallinnointi pääosin lainsäädännön mukaista Energiaverotukien, energiatukien ja uusiutuvan energian tuotantotukien euromäärät valtion talousarviossa ovat kasvaneet viime vuosina, joten niiden valtiontaloudellinen merkitys on suuri. Energiatukien laillisuustarkastuksessa varmistuttiin, että nämä kansalliset tukiohjelmat olivat hyväksyttäviä EU:n valtiontukisäännösten näkökulmasta. Tarkastuksen perusteella Tullin energiaintensiivisten yritysten energiaverotuki ja ELY-keskusten myöntämä energiatuki ovat hyväksyttäviä valtiontukia EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla. Verohallinnon myöntämä energiaverotuki ja Energiaviraston myöntämä uusiutuvan energian tuotantotuki ovat hyväksyttäviä komission erillisten päätösten perusteella. "Kuntien välisillä eroilla on vaikutusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen." Toimeentulotukilaki Vuonna 2013 perustoimeentulotuen valtionosuutta maksettiin yhteensä 318,8 miljoonaa euroa. Toimeentulotuki on viimesijainen, henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämättömän toimeentulon turvaava taloudellinen tukimuoto. Viimesijaisuudella tarkoitetaan sitä, että toimeentulotuella turvataan vähintään välttämätön toimeentulo, jos henkilön oma tai häneen nähden lain mukaan elatusvelvollisen henkilön ensisijainen vastuu toimeentulosta ei toimeentulotukilaissa määritellyllä tavalla riittävästi toteudu. Toimeentulotukilaissa säädetään paitsi oikeudesta toimeentulotukeen myös velvollisuudesta pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä lailla säädetyssä laajuudessa puolisonsa tai rekisteröidyssä parisuhteessa toisen osapuolen sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Miten EU sääntelee valtiontukia? EU:n toiminnasta tehty sopimus rajoittaa valtion tukitoimenpiteiden, kuten suorien tukien tai veronpalautusten, käyttöä talouspolitiikan välineenä. Pääsäännön mukaan valtion tuet on ilmoitettava komissiolle, joka päättää tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Tukitoimenpidettä ei voi ottaa käyttöön, ennen kuin komissio on hyväksynyt tukijärjestelmän. Eräissä valtiontukitapauksissa käytetään yksinkertaistettua menettelyä eli niin sanottua ryhmäpoikkeusasetusta. Myös sen soveltamisalaan kuuluvista tuista on kuitenkin raportoitava komissiolle. Ryhmäpoikkeusasetusta ei voi soveltaa yrityksiin, joiden katsotaan olevan taloudellisissa vaikeuksissa. Komissio on tarkentanut taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten määritelmää ja tiukentanut sitä valtiontukien kokonaisuudistuksen yhteydessä kesällä Taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tukikielto koskee uudistuksen jälkeen myös niitä ympäristönsuojelutukiohjelmia, jotka komissio on erikseen hyväksynyt, kuten energiaverotukea sekä uusiutuvan energian tuotantotukea. Käytännössä tukea myöntävän viraston olisi arvioitava tuen saajan taloudellinen tilanne ennen tuen myöntämistä. Tämä on ongelmallista Tullin sähköverotukijärjestelmän osalta, koska tuensaajat eivät ole edes Tullin tiedossa. Ryhmäpoikkeusasetuksen kieltoa olisi pitänyt soveltaa energiaintensiivisten yritysten energiaverotukeen ja sähköverotukeen jo vuoden 2012 alusta lähtien, kun ryhmäpoikkeusasetusta ryhdyttiin soveltamaan energiaverotukiin. Jenni Leppälahti VTV:n tarkastuskertomus 10/2014: Energian tukeminen 15

16 E Tarkastusvirastot innovoimassa Sano kyllä! Euroopan tarkastusvirastot loivat uusia yhteistyön muotoja kesäkuussa Haagissa. Hollannin tarkastusvirasto Algemene Rekenkamer isännöi EUROSAI:n yhteistyökongressia, jonka teemana oli innovatiivisuus tarkastustyössä. Tarkastusvirastojen perinteisiä työtapoja tuuletettiin Hollannissa raikkaasti. Istumisen, puhumisen ja kuuntelemisen sijaan käveltiin, keskusteltiin ja osallistuttiin työpajoissa, joiden järjestäjinä toimivat osallistujat itse. Jopa Hollannin kuningas Willem-Alexander piti työpajatyyppisen vastaanoton delegaatioiden vetäjille. Vuorovaikutteisissa työpajoissa työstettiin aiheita, jotka ovat ajankohtaisia kaikille tarkastusviranomaisille juuri nyt: esimerkiksi Radikaali näkyvyys: Open Data, Kuinka nokit kollegasi aivoja, Tarkastajan etiikka sekä Kansalaiset mukaan sosiaalisen median keinoin. VTV:n vetämässä työpajassa haettiin fishbowl-metodilla ideoita monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien, niin sanottujen ilkeiden ongelmien tarkastamiseen ja problematiikkaan. Kahdessa ryhmässä osallistujat intoutuivat parinkymmenen minuutin aivomyrskyyn, jonka lopuksi lankoja vedettiin yhteen. Valmistelussa mukana olleen tuloksellisuustarkastusneuvos Timo Oksasen mukaan työpajan ja ilkeiden ongelmien yhdistäminen oli ratkaisuna toimiva verrattuna tavanomaisiin oppimisen menettelyihin. Työpaja haastaa ihmisiä laittamaan itsensä ja ajattelutapansa likoon, parhaimmillaan jopa jatkuvaan itsereflektioon ja omien toimintatapojen kyseenalaistamiseen. Suurin haaste on kompromissin löytäminen perinteisten ongelmanratkaisujen ja uudenlaisten hahmotusten välille. Tätä jouduttaneen etsimään vielä kauan. Lähtökohta on kuitenkin jo olemassa, Oksanen sanoo. Inspiraatiota ja innovaatioita Jo kutsussa oli mainittu, että odotettavissa on radikaalisti erilainen kongressi, jossa on vähemmän hallinnollisia asioita käsitteleviä yleisistuntoja ja enemmän vuorovaikutteisuutta ja ennen kaikkea inspiraatiota ja innovaatioita. Kaikille osallistujille oli ennakkoon esitetty pohdittavaksi kysymys: Milloin viimeksi teit jotain ensimmäistä kertaa? Isäntämaa oli kutsunut taideopiskelijoita avaamaan tarkastusviranomaisten silmiä näkemään, kuinka luovuutta herätellään ja keksitään uusia tapoja tehdä. Sana ei todettiin luovuutta tukkivaksi. Toisen idean täystyrmääminen voi johtaa siihen, ettei uusia ideoita enää synny, tai niitä ei ainakaan enää esitellä eteenpäin. Sen sijaan pitäisi viljellä sanaa kyllä, ja nimenomaan muodossa kyllä, ja, jolla korvataan helposti huulilta lipsahtava kyllä, mutta. Kyllä, ja -ajattelu vie ajattelua eteenpäin ja auttaa löytämään uusia tapoja ja menetelmiä, kun taas Kyllä, mutta -ajattelu hyväksyy uusia ajatuksia, mutta asettaa niille rajoitteita, jotka voivat nousta innovatiivisuuden esteeksi tai hidasteeksi. Yhteiset haasteet, yhteiset innovaatiot Kongressin päätteeksi yleisistunnossa hyväksyttiin yhteinen julkilausuma. Siinä suositeltiin, että EUROSAI stimuloisi innovatiivisia, Kongressi järjestettiin vanhassa Fokkerlentokoneiden valmistushallissa, joka oli muutettu moderniksi kokoustilaksi. 16

17 VTV:stä EUROSAI:n varapuheenjohtaja edullisia ja kestäviä keinoja, joilla tarkastusvirastot voisivat vaihtaa käsityksiään ja kokemuksiaan. Tarkastusvirastoja rohkaistiin yhteistarkastuksiin, joissa käytettäisiin uusia lähestymistapoja, tekniikoita ja tuotoksia. Kaikkien tarkastusvirastojen yhteiseksi haasteeksi todettiin innovatiivisempien ja tehokkaampien keinojen kehittäminen viestin eli tarkastustulosten perille saamiseksi. Tarkastajien tulee myös pureutua avoimen tiedon kysymyksiin, sillä avoin data tarjoaa tulevaisuudessa uusia välineitä hallinnon toiminnan arviointiin ja lisää julkisen sektorin läpinäkyvyyttä. Avoin data haastaa tarkastusvirastojen perinteiset toimintatavat. Mikään ei ole pysyvää, paitsi muutos, eivätkä tarkastusvirastojen kaltaiset perinteiset organisaatiotkaan voi pysähtyä paikoilleen. Vaikka tarkastus- ja arviointitoiminta luonteensa mukaisesti katsoo taaksepäin, on samanaikaisesti pystyttävä menemään eteenpäin. Juuli Hurskainen Kuvat EUROSAI/Algemene Rekenkamer Valtiontalouden tarkastusvirasto valittiin Haagissa Euroopan ylimpien tarkastusviranomaisten järjestön EUROSAI:n varapuheenjohtajaksi kaudelle ja hallituksen jäseneksi kaudelle Hollannin tilintarkastustuomioistuin Algemene Rekenkamer toimii EUROSAI:n puheenjohtajana. Varapuheenjohtajistossa on Suomen lisäksi Turkin tilintarkastustuomioistuin, joka on vastuussa vuoden 2017 yleiskongressin järjestämisestä. Suomen tehtävänä on tukea Hollannin tilintarkastustuomioistuinta EUROSAI:n yleisessä johtamisessa ja kehittämisessä, strategian toteuttamisessa sekä edustamisessa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. EUROSAI:n strategiassa vuosille on neljä pääteemaa: tarkastusvirastojen osaamisen kehittäminen, kansainvälisten ISSAI-standardien toimeenpano ja kehittäminen, tietojen ja kokemusten vaihto tarkastusvirastojen ja ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden välillä sekä hyvän hallinnon, integriteetin ja tilivelvollisuuden edistäminen sekä EUROSAI:n hyvä hallinta ja viestintä. EUROSAI:n varapuheenjohtajana VTV seuraa kiinteästi kaikkia näitä teemoja sekä saadakseen oivalluksia oman toimintansa kehittämiseen että tarjotakseen omaa osaamistaan toisille tarkastusvirastoille. VTV:n pääjohtajan Tuomas Pöystin mukaan EUROSAI:n varapuheenjohtajuus on tunnustus suomalaiselle taloudenhoidon ja sen valvonnan osaamiselle. Samalla se antaa oivallisen mahdollisuuden oppia muiden maiden kokemuksista ja yhdessä niiden kanssa. EUROSAI:n painopisteet ovat pitkälle samoja kuin VTV:n strategian painopisteet, Pöysti lisää. EUROSAI: EUROSAI on ylimpien tarkastusviranomaisten kansainvälisen järjestön INTOSAI:n Euroopan maanosajärjestö, jonka tehtävänä on edistää kansainvälisten ISSAItarkastusstandardien soveltamista ja julkisen talouden hyvää hallintaa koskevien suositusten toteutumista. EUROSAI:n jäseniä ovat ylimmät tarkastusviranomaiset 49 Euroopan maasta ja Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin. Tarkastusvirastoissa pitäisi sanoa useammin kyllä! Eurosain verkkosivut about-us/about-eurosai/ Eurosain 2014 kongressin uutiset 17

18 @VTV_fi visertää nyt Twitterissä Valtiontalouden tarkastusvirasto avasi vuosikertomuksen julkaisun yhteydessä Twitter-tilinsä ja julkaisi ensimmäiset twiittinsä. Tarkastusvirasto twiittaa pääasiassa tarkastuksistaan ja muista ajankohtaisista tapahtumistaan. Sosiaalisen median käyttöönotolla tarkastusvirasto tavoittelee keskusteluyhteyden avaamista kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien suuntaan sekä tarkastustulosten vaikuttavuuden parantamista hakeutumalla niihin kanaviin, joita sidosryhmät jo käyttävät. VTV twiittaa ja sen profiili löytyy Twitteristä nimellä Tarkastusvirasto VTV. Pääjohtaja Tuomas Pöysti twiittaa Valtiontalouden tarkastusviraston Twitter-tili: https://twitter.com/vtv_fi VTV-foorumissa kehotettiin hallintoa innovoimaan Tarkastusviraston vuosittaisessa johdon VTV-foorumissa Säätytalolla keskusteltiin eduskunnan ja valtionhallinnon ylimpien virkamiesten kanssa valtion taloudenhoidon tilasta ja tulevaisuudesta VTV:n tarkastushavaintojen pohjalta. Tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti muistutti puheenvuorossaan eettisyyden ja innovatiivisuuden olevan myös hyvän hallinnon arvoja: Jotta hallinto pystyy hoitamaan tehtävänsä, meidän on pystyttävä toimimaan innovatiivisesti ja yhdessä. On uskallettava yrittää, mutta myös luopua ratkaisuista, jotka eivät toimi, Pöysti sanoi. Kutsuvieraspuheenvuoron pitäjä, tulevaisuudentutkija Markku Wilenius kysyi virkamiehiltä, mitkä ovat hyvän hallinnon tunnusmerkit tulevaisuudessa. Hallinnon on pystyttävä itsekriittisyyteen ja kysyttävä itseltään: edistämmekö todella niitä asioita joita haluamme edistää? Salliiko järjestelmämme innovatiivisuuden? VTV-foorumin puheenvuorot löytyvät tarkastusviraston verkkosivuilta osoitteesta: VTV vertaisarvioi Liettuan tarkastusvirastoa VTV osallistui vuoden 2014 aikana Liettuan tarkastusviraston (Valstybés kontrolé) vertaisarviointiin, jota johti Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Arvioinnissa selvitettiin, vastaavatko tilin- ja tuloksellisuustarkastuksen käytännöt kansainvälisiä standardeja. Lisäksi selvitettiin, miten hyvin Liettuan tarkastusvirasto on onnistunut kehittämään suhteitaan Liettuan parlamenttiin (Seimas). Arvioinnin tuloksena oli, että Liettuan tarkastusviraston tarkastusprosessit vastaavat melko hyvin kansainvälisiä standardeja. Eniten parannettavaa oli tilintarkastusten tilastollisten otantamenetelmien käytössä. Suhteet parlamenttiin ovat hyvät, joskin viraston ja parlamentin tarkastusvaliokunnan yhteistyötä voisi vielä tiivistää. Tarkastusvirasto sai uuden ilmeen Tarkastusvirasto on uudistanut visuaalisen ilmeensä. Uudessa ilmeessä pyritään kuvaamaan viraston pitkää historiaa ja tuomaan sitä nykyaikaan raikkaan värimaailman ja modernin grafiikan avulla. VTV:n logoa tyyliteltiin uudistuksessa selkeämmäksi sekä toisaalta palautettiin alkuperäisen, 1920-luvulla määritellyn symboliikan mukaiseksi. Uusi ilme näkyi ensimmäisenä VTV:n syyskuussa eduskunnalle antamassa vuosikertomuksessa. Myös VTV:n tarkastuskertomukset saavat vuodenvaihteessa uuden ulkoasun ja tyylin. Lisäksi uusiksi menevät viraston esite, verkkosivujen ulkoinen ilme, lomakkeet, kirjekuoret ja käyntikortit. VTV:n fipo-tarkastus ja -valvonta eriytettiin Finanssipolitiikan tarkastus- ja valvontatehtävät sijoitettiin uudelleen tarkastusviraston organisaatiossa alkaen. Finanssipolitiikan valvonta toimii jatkossa suoraan pääjohtajan alaisena toimintona ja finanssipolitiikan tarkastus siirrettiin tuloksellisuustarkastuksen toimintayksikköön. Finanssipolitiikan valvonta ja tarkastus tarkastelevat finanssipolitiikkaa eri näkökulmista. Valvontatehtävä sisältää tarkastustoiminnasta poiketen ennakoivaa sääntöjen noudattamisen arviointia, jotta mahdollisiin poikkeamiin voidaan talouspolitiikalla reagoida. Muun muassa IMF ja OECD ovat suosittaneet, että finanssipolitiikan valvonta ja finanssipolitiikan tarkastus toimisivat toisistaan erillisinä toimintoina. Tarkastusviraston toimintayksiköt ovat muutoksen jälkeen johdon tuki, tuloksellisuustarkastuksen ja finanssipolitiikan tarkastuksen yksikkö, tilintarkastuksen ja laillisuustarkastuksen yksikkö sekä hallintoyksikkö. VTV:n tarkastuslajit ja tarkastustoiminta pysyvät ennallaan. 18

19 Vieraskynä Rohkeutta, riskinottoa ja rahoitusta Suomalaisissa yrityksissä tehdään liian vähän radikaalisti uudistavia innovaatioita. Yritystemme innovaatioista vain kuusi prosenttia on maailmanlaajuisesti uusia. Eturivin maissa vastaava luku on 17 prosenttia. Suomalaiset yritykset ovat varovaisia riskinottajia ja tekevät pienimuotoista kehitystyötä. Reilusti yli puolet suomalaisten yritysten innovaatioista on pieniä parannuksia. Kärkimaissa pienten parannusten osuus on puolta pienempi, vain neljännes. Yritysten pitää uudistua rohkeammin ja hakea tomakammin radikaalisti uusia innovaatioita. Meidän pitää saada mittatikku oikealle tasolle. Kannattaako meidän antaa etumatkaa kilpailijamaille? Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomen koko tutkimus- ja kehityspanostus on OECD-maiden kärjessä. Suomen tutkimus- ja kehityspanostus oli 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna Kolikon takaa näkyy paljon synkempi kuva. Suomessa julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimusja kehitystoiminnasta on huomattavasti pienempi kuin useissa muissa OECD-maissa. Suomessa julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista on vain 3 prosenttia, Ruotsissa 5 ja Yhdysvalloissa 12 prosenttia. Kilpailijamaamme ovat ottaneet oppia siitä, miten Suomi selvisi 1990-luvun lamasta ja lisäävät nyt julkisia tutkimus- ja kehityspanostuksiaan. Suomi on niitä harvoja maita, joissa julkisen rahoituksen osuutta yritysten tutkimus- ja kehityspanostuksiin on olennaisesti vähennetty. Kannattaako meidän todella antaa etumatkaa kilpailijamaidemme yrityksille? Kaikenkokoiset yritykset tarvitsevat potkua uudistumiseen Startup-yritykset ovat elinkeinoelämän uudistumisen aluskasvillisuutta. Tekesin strategiana on tarjota laajalle joukolle yritysalkuja siemenvaiheen rahoitusta. Odotamme startupeilta rohkeita uuden liiketoiminnan avauksia. Pk-yrityksissä tähtäämme uudistumiseen ja kasvun kiihdyttämiseen kansainvälistymällä. Julkisuudessa on aika ajoin kritiikkiä julkisesta rahoituksesta suurten yritysten tutkimustoimintaan. Kritisoijat unohtavat, että suuren yrityksen uudistuminen on iso veturi, joka vetää perässään useita pienempiä yrityksiä uusille markkinoille. Kritisoijat eivät myöskään tuo esiin, että suurille yrityksille myönnetty Tekesin rahoitus kanavoituu lähes kokonaan alihankintoina pk-yrityksille ja tutkimuspalvelujen ostoina tai tutkimuksen rahoituksena korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Tekesin rahoitusvaltuudet ovat muuttuneet selvästi lainapainotteisemmiksi. Avustusmuotoisella rahoituksella Tekes kannustaa uudistumiseen ja jakaa siihen liittyvää riskiä. Lainamuotoisella rahoituksella Tekes jakaa riskiä lähellä tuotteen tai palvelun kaupallistamisvaihetta. Kun avustusmuotoinen rahoitus pienenee, yritysten radikaaliin uudistumiseen ja sitä palvelevaan tutkimukseen on huomattavasti aiempaa vähemmän Tekesin rahoitusta. Lainamuotoisen rahoituksen kasvu puolestaan merkitsee, että tuotteen markkinoille saamiseen tarvittaviin kokeiluihin, demoihin ja pilotointiin on tarjolla nykyistä enemmän rahoitusta. Avustukset ja lainat vaikuttavat eri tavoin yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tämä on hyvä pitää mielessä päätettäessä eri rahoitusmuotojen suhteista. Tekesin rahoituksen osumatarkkuus on hyvä Julkiseen rahoitukseen täytyy aina kytkeä rahoituksen vaikuttavuuden tutkimus. Tekesissä olemme iloisia siitä, että lukuisat tutkimukset osoittavat Tekesin innovaatiorahoituksen hyvän osumatarkkuuden. Tutkimusten mukaan yhtä Tekesin panostamaa euroa kohti yritykset lisäävät tutkimus- ja kehitysmenojaan kahdella eurolla. Tutkimukset osoittavat myös, että liikevaihto kasvoi Tekesin rahoittamissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä 20 prosenttiyksikköä enemmän ja työpaikat lisääntyivät 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa vastaavissa yrityksissä. Näistä luvuista on hyvä jatkaa työtä. Pekka Soini Kirjoittaja on Tekesin pääjohtaja Kuva Markus Sommers 19

20 Ota meihin yhteyttä! Tarkastusviraston verkkosivut Sähköpostiosoitteet Eduskunnan vaihde p Kirjaamo p Tarkastusviraston johto Pääjohtaja Tuomas Pöysti p Ylijohtaja Tytti Yli-Viikari p Pääjohtajan assistentti Sinikka Saaristo-Uotila p Viestintä ja julkaisut Viestintäpäällikkö Juuli Hurskainen p Tuloksellisuustarkastus ja finanssipolitiikan tarkastus Ylijohtaja Marko Männikkö p Tilintarkastus ja laillisuustarkastus Puolue- ja vaalirahoitusvalvonta Ylijohtaja Marjatta Kimmonen p Finanssipolitiikan valvonta Budjettivalvontapäällikkö Heidi Silvennoinen p Laatu- ja oikeudelliset asiat sekä kantelut Ylijohtaja Esa Tammelin p Hallinnolliset asiat Hallintojohtaja Mikko Koiranen p Julkaisutilaukset: Viimeisimmät tarkastuskertomukset Toukokuu 2014 Tarkastuskertomus 4/2014: Veromuutosten taloudelliset vaikutukset - välillinen verotus Erilliskertomus eduskunnalle valtion vuoden 2013 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta Erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Kesäkuu 2014 Tarkastuskertomus 5/2014: Julkinen oikeusapu Tarkastuskertomus 6/2014: Suhdanneluonteinen korjausavustus Tarkastuskertomus 7/2014: Ympäristöterveydenhuolto Syyskuu 2014 Tarkastusviraston vuosikertomus 2014 valtiopäiville Tarkastuskertomus 8/2014: Nuorisotyöttömyyden hoito Lokakuu 2014 Tarkastuskertomus 9/2014 Valtiovarainministeriön hallinnonalan ohjausjärjestelmä Tarkastuskertomus 10/2014 Energian tukeminen Tarkastuskertomus 11/2014 Asianhallinta ja sähköinen arkistointi Tarkastuskertomus 12/2014 Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin Kaikki tarkastuskertomukset sekä niitä koskevat tiedotteet ovat saatavissa tarkastusviraston verkkosivuilla osoitteessa 20

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (12/2014) 326/52/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö, 6.8.2014, STM/2438/2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto,

Lisätiedot

Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen toimivaltasuhteet ja yhteistyö. Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 22.10.2010

Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen toimivaltasuhteet ja yhteistyö. Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 22.10.2010 Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen toimivaltasuhteet ja yhteistyö Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 22.10.2010 VTV:n valtiosääntöinen asema ja tehtävät Suomen perustuslain 90 Ylin ulkoinen tarkastusviranomaisen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Legitimoiva arviointi => legitimoi rakenteet tai rakenteiden muutokset Osallistava ja emansipoiva arviointi => toteuttaa osallisuutta Vastuullistava

Legitimoiva arviointi => legitimoi rakenteet tai rakenteiden muutokset Osallistava ja emansipoiva arviointi => toteuttaa osallisuutta Vastuullistava 2 ARVIOINNILLA ON ERI TASOJA: 1. Operatiivinen, raportoiva arviointi => osa ohjaus- ja johtamissykliä politiikka-arvioinnissa varsin haasteellinen toteuttaa vaikuttavuuden edellytykset vs. vaikuttavuus

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti /VTV 20.11.2007 Sisältö VTV:n perustuslaillinen tehtävä

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusvirasto vastuullistaa hyvään tietojohtamiseen, tietoturvallisuuteen sekä tietoa koskevien oikeuksien toteuttamiseen

Valtiontalouden tarkastusvirasto vastuullistaa hyvään tietojohtamiseen, tietoturvallisuuteen sekä tietoa koskevien oikeuksien toteuttamiseen Valtiontalouden tarkastusvirasto vastuullistaa hyvään tietojohtamiseen, tietoturvallisuuteen sekä tietoa koskevien oikeuksien toteuttamiseen Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 28.1.2010 Valtiontalouden

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT 2010-2014 mistä on kyse?

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT 2010-2014 mistä on kyse? KOSTEUS- JA HOMETALKOOT 2010-2014 mistä on kyse? Taloyhtiöiden hallitusfoorumi 24.9.2011 Karoliina Viitamäki 600 000 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteusvaurioista aiheutuville epäpuhtauksille

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset Järjestöt rakenteiden murroksessa Rehtori, dos. Jorma Niemelä KYT-juhla, Jyväskylä Esitykseni rakenne 1. Maailman muutos: Muutoksen ennakointia terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala Julkisten toimijoiden tilintarkastus Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Lausuntomallien taustaa Yliopistouudistus vuonna 2010 Tekesin aikaisempi tilintarkastusmallipohja

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

LAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ

LAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ 1 (6) 230 / 31/ 2011 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Lausuntopyyntö TEM/1280/00.06.02/2011 22.6.2011 LAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Sosiaalibarometri 2014 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Ajankohtaista tietoa paikallistason asiantuntijoilta Valtakunnallisesti kattava kokonaistutkimus Tehty vuosittain

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen:

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen: Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 30 10.03.2014 Kaupunginhallitus 341 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 114 17.11.2014 Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Ajankohtaisia kuulumisia rakennusvalvonnasta Seminaari 9.10.2014 Kai Miller yli-insinööri Helsingin rakennusvalvonta Kosteudenhallinnasta Kosteudenhallinta on ollut

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot