Reviisori2/2014. Nuorisotakuu ei vielä toimi. Innovaatioilla parempaan hallintoon. Toimeentulolakia sovelletaan väljästi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reviisori2/2014. Nuorisotakuu ei vielä toimi. Innovaatioilla parempaan hallintoon. Toimeentulolakia sovelletaan väljästi"

Transkriptio

1 Reviisori2/2014 Innovaatioilla parempaan hallintoon Toimeentulolakia sovelletaan väljästi Tutkimusja kehitystoiminnalla laatua rakentamiseen Nuorisotakuu ei vielä toimi Valtiontalouden tarkastusviraston asiakaslehti

2 Sisältö Reviisori 2/2014 Julkaisija Valtiontalouden tarkastusvirasto Päätoimittaja Esa Tammelin Toimituskunta Riitta-Liisa Heikkilä Juuli Hurskainen Leena Juvonen Armi Jämsä Sami Kummila Meri Virolainen Tuottaja Tiina Pelkonen Unionimedia Oy Taitto Mikko Taipale Unionimedia Oy Kari Åkerlund hyötyi tuetun oppisopimuksen mallista ja on valmistumassa ammattiin. Sivut Pääkirjoitus 4 Taantuma haittasi nuorisotakuun toteutusta 9 Hyvän hallinnon turvamekanismi 10 Innovaatioilla laatua rakentamiseen 14 Laillisuustarkastus pureutuu sääntöjen noudattamiseen 16 Tarkastusvirastot innovoimassa 18 Uutisia 19 Vieraskynä: Rohkeutta, riskinottoa ja rahoitusta 20 Viime aikoina ilmestyneitä tarkastuskertomuksia Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen vuosikustannukset nousevat noin 450 miljoonaan euroon. Sivut Kannen kuva Markus Sommers Painopaikka Erweko Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Lehti on maksuton. Euroopan tarkastusvirastojen yhteistyökongressin teemana Haagissa oli innovatiivisuus tarkastustyössä. Sivut ISSN Pdf-verkkolehden ISSN

3 Pääkirjoitus Tarkastaja, riski ja innovaatiot Tarkastus mielletään usein ajassa taaksepäin kohdistuvaksi toiminnaksi. Innovatiivisuudella ja tarkastuksella ei välttämättä nähdä olevan yhtymäkohtia. Käynnissä oleva rakennemuutos ja edessä olevat hallinnon rakenneuudistukset edellyttävät, että valtionhallinnossakin asioita tehdään eri tavalla kuin ennen. Tämä asettaa vaatimuksen myös julkisen tarkastuksen kehittämiseksi. Tarkastustoiminta ei ole enää vain keino varmistua tilivelvollisuudesta ja siitä, että tavoitteiden ja odotusten vastaista toimintaa ei tapahdu. Parhaimmillaan tarkastustoiminnalla voidaan tukea hyvää johtamista. Hallinnon toiminnan arvioinnissa tulee huomioida rakennemuutos. Tarkastaja ei voi enää rajoittua sen arvioimiseen, miten tuloksellisesti hallinto on toiminut. Arviointiin tulee sisällyttää myös se, miten joustavasti ja nopeasti hallinto pystyy innovoimaan, uudistumaan ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Eurooppalaisten tarkastusviranomaisten järjestö EUROSAI on ottanut vakavasti vaatimuksen julkisen tarkastuksen kehittämiseksi. EUROSAI sitoutui kesän kongressissaan toiminnan kehittämiseen ja uusien lähestymistapojen, tekniikoiden ja tuotosten kokeilemiseen. Ulkoisen tarkastajan, kuten tarkastettavan hallinnonkin, on pystyttävä innovatiivisuuteen omassa toiminnassaan. Rakennemuutos edellyttää hallinnolta uusia toimintatapoja. Uusiin toimintatapoihin liittyy aina epävarmuus ja ne sisältävät epäonnistumisen mahdollisuuden. Valtionhallinnon ohjausjärjestelmän haaste on rakentaa kannustinjärjestelmä, joka tukee vastuullista ja kestävää riskinottoa. Tarkastuksessa lain- ja sääntöjenmukaisuuden arviointia ei voi sivuuttaa, sillä luottamus toiminnan laillisuuteen osaltaan tukee tuloksellista toimintaa. Epäonnistumisten korostaminen ei kuitenkaan voi olla tarkastuksen keskiössä, vaan on arvioitava, miten tuloksellisesti hallinto on pystynyt uudistumaan rakennemuutoksessa. Nuorten työttömyys kasvoi viime vuonna nuorisotakuusta huolimatta. Huono taloudellinen tilanne ei mahdollistanut tavoitteiden saavuttamista, joskaan samanaikaisesti toteutettu TE-palvelujen uudistus ei myöskään tukenut nuorisotakuun toimeenpanoa. Nopeasti toteutettu henkilökohtainen työllistymissuunnitelma on yksi nuorisotakuun toteuttamistoimenpiteistä. Monissa muissakin julkisissa palveluissa laaditaan asiakassuunnitelmia, joille asetetut tavoitteet eivät läheskään aina toteudu. Asiakassuunnitelmien vaikuttavuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Niiden laadinta edellyttää henkilöstöresursseja. Niukkenevat resurssit korostavat selkeän strategisen priorisoinnin merkitystä, eli toimenpiteiden ja palveluiden karsintaa sekä panostamista vaikuttaviin toimenpiteisiin. Strategisen suunnittelun tulee olla myös yhteydessä taloussuunnitteluun ja käytettävissä oleviin resursseihin. Valtiontaloudellisesta näkökulmasta olennaista on, miten julkinen tutkimus- ja kehitystoimintaan suunnattu panostus saadaan kanavoitua käytännön hyödyksi. Tällä alueella konkreettinen esimerkki strategisesta priorisoinnista on Suomen akatemian strategisen tutkimuksen rahoitusmuoto. Sillä halutaan rahoittaa pitkäjänteistä tutkimusta, joka palvelisi elinkeinoelämän kilpailukykyä ja samalla antaisi entistä parempia mahdollisuuksia tutkimustietoon pohjautuvalle päätöksenteolle. Epävarmuutta voidaan hallita vaikutusten arvioinneilla sekä lainsäädäntöä valmisteltaessa että jälkikäteen. Tarkastusvirasto on usein kiinnittänyt huomiota puutteelliseen vaikutusten arviointiin. Strategisen priorisoinnin perusteella hallinnon on uskallettava luopua niistä palveluista ja toiminnoista, jotka eivät vaikuttavuusarviointien perusteella ole vaikuttavia. Vain näin voidaan luoda mahdollisuuksia panostaa oikeasti vaikuttaviin palveluihin. Marko Männikkö Ylijohtaja, tuloksellisuustarkastus ja finanssipolitiikan tarkastus Valtiontalouden tarkastusvirasto 3

4 Haluan auttaa, etteivät nuoret joutuisi samaan tilanteeseen kuin itse olin ammattikoulun jälkeen, sanoo nuoriso-ohjaajaksi opiskeleva Kari Åkerlund. Nuoret tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta Taantuma haittasi nuorisotakuun toteutusta Viisi ja puoli miljoonaa eurooppalaista nuorta on vailla töitä, heistä Suomessa noin Työhallinnon henkilöstövähennykset pidensivät nuorten työttömyysjaksoja jossain määrin. E 4

5 Espanjan, Italian, Kreikan ja Kroatian nuoresta sukupolvesta reippaasti yli puolet on vailla työtä. Koko EU:n alueella on viisi ja puoli miljoonaa nuorta työtöntä. Suomessa nuorisotyöttömyys oli pahimmillaan 1990-luvun alussa, jolloin alle 25-vuotiaista noin oli vailla työtä. Nyt vastaava luku on Luvut ovat työvoimahallinnon tilastoista. Niitä suuremmat ja viralliset luvut tulevat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Siihen listataan nekin päätoimiset koululaiset ja 5

6 opiskelijat, jotka eivät ole työnhakijoina, mutta ovat ilmoittaneet olevansa ilman työtä. Työttömyysasteen lisäksi nuorten tilanteesta kertoo NEET-indikaattori. Se tulee sanoista Not in Education, Employment or Training. NEET-nuoria oli vuonna 2013 Eurostatin Youth-tietokannan mukaan EU:maiden vuotiaista noin 16 prosenttia, Kreikan nuorista eniten eli noin 29 prosenttia. Suomen vuotiaista NEET-nuoria oli noin 11 prosenttia, yhteensä noin nuorta. Leikkaukset näkyivät tuloksissa Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi tänä syksynä Nuorisotyöttömyyden hoito -tuloksellisuustarkastuksen. Johtava tuloksellisuustarkastaja Hannu Tervo kertoo, että tarkoituksena oli verrata vuonna 2005 alkaneen nuorten yhteiskuntatakuun ja 2013 lanseeratun nuorisotakuun toimenpiteitä TE-toimistoissa sekä arvioida nuorisotakuun toteutusta ja tuloksia. Toivoimme voivamme hyödyntää Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ja Kelan tutkimusta nuorten yhteiskuntatakuun vaikutuksista, mutta sen julkaisu viivästyi. VATT:in ja Kelan tutkijat julkaisivat kuitenkin artikkelin. Sen mukaan suurin ero nuorten yhteiskuntatakuun ja nuorisotakuun vaikutusten välillä on siinä, että jälkimmäinen tuli voimaan huonommassa suhdannetilanteessa. Kovin paljon muita eroja näiden kahden ohjelman toteutuksessa ei tarkastuksessakaan havaittu, vaikka nuorisotakuu laajensi kohdejoukon alle 29-vuotiaisiin vasta valmistuneisiin, työllistämistukeen myönnettiin vähän enemmän rahaa ja joitakin toimenpiteitä muutettiin. Kentällä eli TE-toimistoissa työ jatkuu lähes samalla mallilla kuin aiemminkin, Tervo sanoo. Nuorisotakuun myötä tapahtui kuitenkin muutoksia palveluvalikoimassa ja palvelujen organisoinnissa palvelulinjoihin. Enää ei esimerkiksi puhuta työharjoittelusta, työelämävalmennuksesta ja työkokeilusta, vaan niitä yhdessä kutsutaan työkokeiluksi. Ohjaavan koulutuksen tilalle tulivat ura-, työnhaku- ja työhönvalmennukset. Ilmainen työharjoittelu työmarkkinatuella poistui keinovalikoimasta. Jotkut TE-toimistojen asiantuntijat kutsuivat sitä orjatyöksi, koska harjoittelija teki työnsä työnantajalle ilmaiseksi, eikä se välttämättä auttanut nuorta työllistymään harjoittelun jälkeen. Toiset asiantuntijat puolestaan sanoivat, että se auttoi monta nuorta ylittämään työpaikan kynnyksen sekä oppimaan ja näyttämään osaamistaan. Muutosta oli siinäkin, että nuorelle aletaan tarjota palveluja heti työttömyyden alettua, eikä odoteta kolmen kuukauden rajaa. Palvelujen tarjoamista jatketaan, vaikka työttömyys pitkittyisi. Lisätukea eniten tarvitseville Kun taloustilanne huononee, nuoret kärsivät ensimmäisinä. Kesätyöpaikkoja vähennetään ja töihin viimeiseksi tulleet irtisanotaan ensin. Johtavan tuloksellisuustarkastajan Ville Vehkasalon mukaan iso osa nuorisotyöttömyydestä on myös kitkatyöttömyyttä siirryttäessä koulutuksesta työmarkkinoille. Nuorten työttömyys on yleisempää kuin vanhemmilla, mutta sen kesto on lyhyempää. Valmistuneet eivät heti pääse töihin, tai kokeilevat ensin yhtä työtä, jota seuraa lyhyt työttömyysjakso ennen pääsyä seuraavaan työhön. Koska nuoret eivät ole mikään yhtenäinen joukko, on TE-toimistoissakin kolme palvelulinjaa. Ensimmäiselle sijoittuvat tutkinnon Nuorisotakuu Nuorisotakuu tarjoaa nuorelle palvelua tai toimenpidettä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työnhaku on alkanut. Alle 25-vuotias nuori tai vuotias vastavalmistunut ja TE-toimistossa työnhakijana oleva nuori tekee työllistymissuunnitelman yhteistyössä toimiston kanssa. TE-toimisto tarjoaa hänelle esimerkiksi työtä, koulutusta, työkokeilua, työnhakuvalmennusta, starttirahaa, palkkatuettua työtä, ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja. Nuorella on työttömyysturvaa saadakseen velvollisuus hakea tutkintoon johtavaan koulutukseen keväällä, vaikka olisi työkokeilussa tai käyttäisi muuta palvelua. 6

7 "Nuoren näkökulmasta järjestelmä voi tuntua tylyltä." suorittaneet, joilta puuttuu työpaikka. Toisella linjalla ovat nuoret, joiden koulutus ei riitä työllistymiseen. Kolmannelle eli tuetun työllistämisen linjalle ohjatuilla nuorilla voi olla useita elämänhallinnan puutteeseen liittyviä ongelmia. Kentällä kuulin, että TE-toimistoissa voi tulla eteen paitsi resurssien myös osaamisen ja keinojen puute. Nuoret tarvitsisivat enemmän esimerkiksi mielenterveyspalveluja, Hannu Tervo kertoo. Sekä Tervon että Vehkasalon mielestä tälle kolmannelle palvelulinjalle, tukea eniten tarvitseville, tulisi ohjata nykyistä enemmän voimavaroja. Sosiaalihuoltolain tulossa oleva uudistus lupaakin kunnille lisärahaa nuorten sosiaaliseen kuntoutukseen. Nuorten ja työmarkkinoiden intressit Koulutusjärjestelmän tulisi myötäillä työmarkkinoiden tarpeita. Tuloksellisuustarkastusneuvos Terho Vuorelan mukaan työelämän muutos on kuitenkin viime vuosina osoittautunut nopeammaksi ja yllätyksellisemmäksi kuin kukaan osasi arvioida. Koulutusorganisaatiota ei nopeasti muuteta: oppilaitosten kiinteistöjä ja vakiintunutta henkilöstöä ei käden käänteessä irtisanota, pureta ja siirretä. Koulutuspaikkojen sijainti on myös aluepolitiikkaa, ja jotkut koulutuslinjat ovat nuorten suosiossa riippumatta siitä, työllistyvätkö valmistuneet vai ei. Tulisiko nuorta puoliväkisin ohjata opinahjoon, jos ala ei nuorta kiinnosta, vaikka sieltä valmistuneilla olisikin kysyntää työmarkkinoilla, Vuorela kysyy. Nuoren näkökulmasta järjestelmä voi tuntua tylyltä toisestakin syystä. Nyt ammattiin opiskeleva Kari Åkerlund muistaa, miltä tuntui olla vain kotona. Oli vaikeaa, kun kaverit olivat koulussa eikä itsellä ollut mitään. Jos hän valmistuu kolmen vuoden kuluttua ammattiin, joka ei tunnu omalta ja huomaa jäävänsä vaille töitä, hän kokee tulleensa petetyksi, Hannu Tervo sanoo. Tämän johdosta ilman ammatillista koulutusta olevien alle 25-vuotiaiden velvoitetta osallistua yhteishakuun lievennettiin esimerkiksi niin, että pakollisten hakuvaihtoehtojen määrä väheni kolmesta kahteen. Pelkät sähköiset palvelut eivät riitä Haastatteluissa TE-toimistojen henkilökunta piti lakisääteistä palveluvalikoimaa säännöksineen ja lukuisine ohjeineen vaikeasti hallittavana kokonaisuutena. Suuri osa asiakaspalveluun varatusta työajasta kului säädösten tutkimiseen ja tulkitsemiseen. TE-toimistojen resurssit ovat myös huonontuneet valtion tuottavuusohjelman myötä. Ville Vehkasalon mukaan väki vähentyi kymmenillä prosenteilla. Se heikensi etenkin nuorten palveluja. Pelkät sähköiset palvelut eivät riitä. Nuoret tarvitsevat järkevän aikuisen tukea ja ohjausta. Monella nuorella on työelämän pelisäännöistä hyvin puutteelliset tiedot. VTV:n tarkastajat analysoivat TE-toimistoissa usean vuoden aikana koottuja resurssija tuloksellisuuslukuja. Ne osoittivat, että resurssien leikkaukset aiheuttivat jossain määrin nuorten ja muidenkin ikäryhmien työttömyyden pitkittymistä, Vehkasalo sanoo. Vuoden 2013 alussa palkkatuen määrää korotettiin ja ehtoja lievennettiin. Siitä huolimatta palkkatuella työllistäminen viime vuoden alkupuolella käynnistyi hitaasti. Hannu Tervon mukaan suhdannetilanne on poikkeuksellinen, eikä nuorisotakuulta voi odottaa huimia tuloksia. TEM:issä ja muissakin ministeriöissä moni silti sanoi, että näillä resursseilla nuorisotakuu on toteutettu niin hyvin kuin mahdollista. Se ei ole ohjelmana epäonnistunut, se on vain jäänyt jälkeen tavoitteista, jotka sille asetettiin. 7

8 Tämä on minun alani Vantaalainen Kari Åkerlund (22) meni peruskoulun jälkeen ammattikouluun maanrakennusalalle. Kaksi vuotta sitä kesti. En jaksanut istua koulunpenkillä, vaan lopetin ennen kuin valmistuin, hän kertoo. Sitten seurasi yli vuoden kestänyt jakso kotona. Oli vaikeaa, kun kaikki kaverit olivat koulussa ja itsellä ei ollut mitään. Hän pääsi Vantaan kaupungin auto- ja metallityöpajalle, jossa viihtyi hyvin. Kun työpajan puolen vuoden jakso päättyi, hänelle ehdotettiin vertaisohjaajaksi ryhtymistä Mikkolan nuorisotilaan. Åkerlund ei innostunut. Sanoin, että en osaa olla nuorten kanssa, sellainen sosiaalinen työ ei kiinnosta. Vastaava nuorisotyöntekijä Kati Järvinen kuitenkin kannusti Åkerlundia kokeilemaan. Suostuin, ja se olikin kivaa hommaa! Vuoden kuluttua minulta kysyttiin, haluanko ryhtyä tuntityöskentelijäksi nuorisotilaan. En tiedä, miksi kysyivät, olinko sitten hoitanut tonttini niin hyvin, Åkerlund pohtii. Ilmeisesti näin oli käynyt, koska tuntityöjakson vuoden päästä loputtua Åkerlundilta kysyttiin, kiinnostaako häntä kouluttautua oppisopimuksella nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Sanoin, että totta kai. Tämä on minun alani, tykkään olla nuorten kanssa. Kari Åkerlundin oppisopimus on nyt kestänyt puolitoista vuotta, ja hän aikoo valmistua viimeistään vuonna Teoriaopetus tapahtuu kolmen päivän lähiopetusjaksoina kuukausittain Järvenpään seurakuntaopistolla. Mikkolan nuorisotilalla hän työskentelee pienten eli 9 12-vuotiaiden sekä isompien eli vuotiaiden kanssa. Autan pienempiä läksyjen teossa. Pelaillaan ja jutellaan. Täällä käy paljon nuoria, joilla ei ole koulutuspaikkaa. Haluan auttaa, etteivät he joutuisi samaan tilanteeseen kuin itse olin ammattikoulun jälkeen. Kun olen valmistunut, minua kiinnostaisi työ nuoriso- tai lastenkodissa. ta ja vuodelle 2015 on tulossa kymmenen uutta oppisopimusta. Tutkintonsa suorittaneista vain yksi jäi viime vuonna vähäksi aikaa vaille töitä, mutta työllistyi tuellamme myöhemmin. Willman on työskennellyt nuorisopalveluissa kahdeksan vuotta. Hakijoita sekä vastaanottavia työpaikkoja on aina ollut enemmän kuin koulutettavia on voitu ottaa. Olemme saaneet työllistämispalveluilta luvan kouluttaa tällä mallilla vain kymmenen nuorta vuosittain, aiemmin enemmän. Oppisopimus on suosittu tapa kouluttautua, mutta monen nuoren käsitys siitä on osittain väärä. Tutkinnon saamista luullaan helpommaksi kuin se olisi koulun penkillä istuessa, vaikka asia on päinvastoin. Oppisopimus on nuorille vaativa opiskelumuoto. Oppisopimuksen näyttötutkintojärjestelmä suunniteltiin alun perin jo työssä oleville aikuisille. Vantaan mallissa nuoria tuetaan ymmärtämään, mitä näyttötutkintojärjestelmä heiltä vaatii, ja heitä opastetaan työpaikoilla muita enemmän. Vantaan kaupungin nuorisopalvelut kehitti nuorten tuetun oppisopimusmallin vuonna 1999 niille vantaalaisille, alle 25-vuotiaille ja työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneille nuorille, joista useimmilla ei ole ammatillista koulutusta. Oppisopimusta edeltää työkokeilujakso kaupungin työpisteissä. Nuori saa tukea opiskeluun, työntekoon sekä tarvittaessa esimerkiksi asumiseen, talouteen ja terveydenhoitoon. Vantaan malli sisällytettiin työ- ja elinkeinoministeriön nuorten yhteiskuntatakuuta pohtivan työryhmän raporttiin hyvänä paikallisena käytäntönä. Tiina Pelkonen Kuvat Markus Sommers V Vantaalta mallia muillekin Nuorisoneuvoja Eija Willman Vantaan nuorisopalveluista kertoo, että tuetulla oppisopimuksen mallilla opiskelee parhaillaan 27 nuor- Kari Åkerlund haaveili autoasentajan urasta ja yllättyi huomatessaan, miten paljon piti nuorisotyöstä. 8

9 Pääjohtajalta Hyvän hallinnon turvamekanismi Hyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta varmistavat, että virheistä opitaan. Kuva: Janne Suhonen Valtiontalouden tarkastusviraston johdon VTV-foorumissa keskusteltiin tänä vuonna siitä, miten hyvä hallinto luo edellytyksiä onnistuneelle rakennepolitiikalle ja rakennemuutoksille. Hyvän hallinnon perustuslakiin palautuvat kantavat periaatteet ovat yhä ajankohtaisia. Hyvässä hallinnossa valmistellaan ja toimeenpannaan asioita innovatiivisesti ja kaukonäköisesti, resurssitehokkaasti ja resurssiviisaasti sekä avoimella ja oikeudenmukaisella tavalla. Hyvä hallinto on hallintoa, joka kuuntelee kansalaisia, yrityksiä ja yhteistyökumppaneita ja osallistuu kansalaisten ja yhteiskunnan yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Hyvän hallintoon kuuluu varmuus siitä, että lakia, talousarviota ja hyvän hallinnon periaatteita noudatetaan, toiminnan tavoitteet saavutetaan ja voimavaroja käytetään tehokkaasti. Tätä varmentavia johdon ja henkilöstön toimia kutsutaan sisäiseksi valvonnaksi. Sisäiseen valvontaan liittyy riskienhallinta. Kansainvälisesti sisäisen valvonnan hyvän järjestämisen perustana ovat ylimpien tarkastusviranomaisten kansainvälisen järjestön INTOSAI:n hyväksymät INTOSAI Gov -suositukset (www.issai.org), jotka ovat olleet myös valtion talousarviosta annetun lainsäädännön sisäistä valvontaa koskevien säännösten mallina. Sisäinen valvonta pitää sisällään toimintapuitteiden ja -rakenteiden asettamisen, johdon johtamisotteen, tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat kontrollit sekä projektienhallinnan. Suomessakin kannattaisi Ruotsin talousarviolainsäädännön mukaisesti puhua sisäisestä ohjauksesta ja valvonnasta. Pyrittäessä julkisen hallinnon kestävään uudistumiseen sisäisen valvonnan keinoina eivät voi olla lisääntyvät yksityiskohtaiset normit ja riskien välttäminen. Periaatekeskeisempi ohjaus jättää enemmän tilaa innovaatioille. Innovatiivisuus edellyttää yrittämiseen ja kokeiluun kannustamista ja sallivaa ilmapiiriä erehdyksille. Mutta virheistä tulee oppia. Hyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta huolehtivat siitä, että toimimattomista kokeiluista osataan luopua ajoissa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulmaksi nousee yhteiskunnan ja hallinnon muutoksessa oppivan organisaation ja laajemman yhteiskunnallisen oppimisen onnistumisen varmistaminen. Hallinnon muutoksissa on pystyttävä varmistamaan julkisen toiminnan eettisten periaatteiden arjessa soveltaminen, automatisoitujen prosessien ja informaatiovirtojen toimivuus sekä tietoturvallisuus. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa korostuu ihmisen ja tietojärjestelmien vuorovaikutuksen onnistumisen varmentaminen. Hyvässä sisäisessä valvonnassa on vähän, mutta olennaisiin asioihin keskittyviä, mielellään prosesseihin integroituja ja automatisoituja, älykkäitä kontrolleja. Suomen julkisen hallinnon ongelmana on, että asioiden toimeenpano ontuu. Toimeenpanon järjestelmällisyyteen sekä prosessien hallintaan ja uudistamiseen kokonaisuutena tarvittaisiin Suomessa lisää terävyyttä. Suurten yhteiskunnallisten uudistusten, kuten hallituksen rakennepoliittisen ohjelman, toimeenpano vaatii järjestelmällistä riskienhallintaa sekä luottamuksen ilmapiiriä. Riskien esille tuomista ei pidä kokea uudistusten tavoitteiden vastustamisena, varsinkaan, kun samalla tuodaan esille keinoja rajoittaa niiden kielteisiä vaikutuksia. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano on esimerkki uudistusohjelmasta, jossa hyvää riskienhallintaa tarvitaan. Hallituksen käytännesäännöissä ja valtioneuvoston kansliapäälliköiden toimintamalleissa olisikin hyvä olla sovittuna periaatteet riskienhallinnan toteuttamiselle. Tuomas Pöysti pääjohtaja valtiontalouden tarkastusvirasto 9

10 10 R

11 Innovaatioilla laatua rakentamiseen Julkisten tilojen homeongelmat vähenisivät, jos tutkimus, koulutus ja innovaatiot edistäisivät nykyistä paremmin rakentamisen laatua. Nopeita ratkaisuja ei silti ole luvassa. Rakentamisen heikko laatu puhuttaa. Kiinteistö- ja rakennusala tuntuu olevan yhtä mieltä ainakin siitä, että ongelmien vähentäminen edellyttää uutta otetta tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin. Kyse on monimutkaisesta kokonaisuudesta, professori Matti Kokkala VTT:stä muistuttaa. Rakentajien lisäksi laatutalkoisiin on saatava kiinteistöjen suunnittelijat, ylläpitäjät ja omistajat. Innovaatioita ei synny, ellei rakentamisen koko arvoketju ole mukana, Kokkala sanoo. Tämä ei ole hänen mukaansa helppoa, sillä eri tahoilla on erilaisia intressejä. Yhden tekemä innovaatio saattaa olla toiselle jopa haitallinen. Vähemmän suomalaisia innovaatioita Matti Kokkalan mukaan isot rakennusyhtiöt keskittyvät innovaatiotoiminnassaan erilaisten prosessien ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Teknisistä tuoteinnovaatioista vastaavat usein alihankkijat, esimerkiksi rakennusmateriaalien ja -koneiden valmistajat. Rakennustuotteiden markkinat ovat viime vuosikymmeninä kansainvälistyneet, mikä on vähentänyt innovaatiotoimintaa Suomessa. Moneen muuhun toimialaan verrattuna kiinteistö- ja rakennusala sijoittaa suhteellisen vähän rahaa tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus: Rakennusala uudistuu jatkuvasti, mutta Innovaatioihin tarvitaan koko rakentamisen arvoketju. pienet askeleet eivät nouse otsikoihin, Kokkala sanoo. Lisäksi innovaatioiden käyttöönotto kestää hänen mukaansa rakennusalalla pidempään kuin monella muulla toimialalla. Esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa tuotteen kaupallinen elinkaari saattaa olla vain vuosi tai pari jos sitäkään. Muutakin kuin teknisiä ratkaisuja YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen sanoo, että rakentamiseen liittyvät tekniset ratkaisut ovat vain yksi osa kiinteistö- ja rakennusalan innovaatiotoimintaa. Esimerkiksi YIT:n toiminnan painopiste on siirtynyt entistä enemmän perinteisestä rakentamisesta asumisen ja kaupunkiympäristöjen kehittämiseen. Silloin on olennaisempaa tutkia kuluttajien käyttäytymistä ja uusia liiketoimintamalleja kuin betonin koostumusta. Matti Kokkalan mielestä on luonnollista, että voittoa tavoittelevat yritykset keskittyvät sellaiseen tutkimukseen ja innovaatioihin, joiden hyöty on nähtävissä suhteellisen pian. Yrityksillä ei ole suurta kiinnostusta rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, jonka hyödyt näkyvät tuloksessa vasta ehkä vuosikymmenen kuluttua. Kokkalan mukaan rakentamisen laatua parantavat innovaatiot edellyttävät sekä julkishallinnon että yritysten voimavaroja. 11

12 On turha odottaa, että muutoksia tapahtuisi pelkästään markkinalähtöisesti, tai että liiketoimintaan liittyvät haasteet hoituisivat pelkästään verovaroin. Yksi ratkaisu voisi Kokkalan mielestä olla rahasto, joka vastaisi rakennetun ympäristön ongelmien tutkimusrahoituksesta. Päävastuu rahoituksesta olisi ministeriöillä ja kunnilla, mutta myös yritykset osallistuisivat siihen. Täytyy kuitenkin olla realisti. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tällaisen rahaston aikaansaaminen voi olla vaikeaa, Kokkala myöntää. "Korkeakouluissa rakentaminen on jäänyt monen muun koulutusalan varjoon." Väliinputoaja tutkimusrahoituksessa Matti Kokkalan mukaan kiinteistö- ja rakennusala on jäänyt tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa monen muun toimialan varjoon. Suomen Akatemia korostaa valinnoissaan tieteellistä tasoa ja vain vähän tutkimuksen yhteiskunnallista tai teollista merkitystä. Tekes taas keskittyy tukemaan yhä enemmän kansainvälisiä markkinoita tavoittelevaa huipputeknologiaa ja -osaamista. Juha Kostiainen YIT:stä korostaa, että tutkimus- ja innovaatiorahoituksen tulisi vastata toimialan erityispiirteitä. Rakennus- ja kiinteistöalan kehitystyö on luonteeltaan kokeilevaa. Yhteistyö alan toimijoiden ja kiinteistöjen käyttäjien kanssa on tärkeää. Kostiainen löytää parannettavaa myös koulutuksesta. Esimerkiksi korkeakouluissa raken- TTL:n professori Kari Reijula: Terveydestä ykkösasia Rakentamisen laadun parantamisessa keskeisimpiä asioita ovat kiinteistöjä käyttävien ihmisten terveys ja hyvinvointi, muistuttaa Työterveyslaitoksen (TTL) professori Kari Reijula. Hän on tutkinut rakennusten sisäilmaongelmia 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Reijulan työryhmän tutkimus oli pohjana eduskunnan tarkastusvaliokunnan viimevuotiselle mietinnölle, jonka mukaan kosteus- ja homeongelmien torjunta on pahasti epäonnistunut Suomessa. Viime vuosikymmeninä tehdyt toimet eivät ole valiokunnan mukaan vähentäneet kosteudesta ja homeesta aiheutuvia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä. Kari Reijulan mukaan tutkimuksen keskeinen anti oli ongelman tarkka määrittely. Terveydelle merkittävä kosteus- tai homevaurio on sellainen rakenteellinen vika, jolla on merkitystä tilan käyttäjien terveydelle ja joka altistaa heidät epäpuhtauksille. Tarkan määrittelyn jälkeen pystyimme arvioimaan, kuinka laajasta ongelmasta on kyse, Reijula toteaa. Tutkimuksen mukaan jopa lähes suomalaista asuu kodeissa, joissa on terveydelle merkittäviä kosteus- ja homevaurioita. Julkisten tilojen käyttäjistä näille ongelmille altistuu jopa noin ihmistä, heistä lähes kouluissa ja päiväkodeissa. Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen vuosikustannukset nousevat noin 450 miljoonaan euroon. Arvio sisältää muun muassa sairauksista, työkyvyn menettämisestä ja työtehon laskusta aiheutuvat kustannukset. Kaikkien merkittävien kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen maksaisi nykyisillä rakennuskustannuksilla arviolta 1,4 miljardia euroa, Reijula sanoo. Tarkastusvaliokunta esitti mietinnössään 14 toimenpideehdotusta, jotka koskivat muun muassa nykyisen ohjausjärjestelmän uudistamista ja osaamisen parantamista. Kari Reijulan mielestä tutkimus- ja innovaatiotoiminta voi edistää tehokkaasti rakentamisen laatua. Huipputeknologian kehittämisen sijaan hän painottaa käytännönläheisiä asioita: asenteiden ja toimintatapojen muutosta. Rakentamisen laadun parantaminen edellyttää, että hyvät käytännöt leviävät nykyistä tehokkaammin. Lisäksi rakennusalan toimijoiden tulisi ryhtyä pikaisesti toimiin, jotka palauttavat rakentamisen ammattiylpeyden. Reijulan mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää rakennus- ja terveydenhoitoalan laajaa yhteistyötä jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Tällainen uudenlainen suhtautumistapa voisi olla kilpailuvaltti suomalaiselle rakennusalalle myös kansainvälisillä markkinoilla, Reijula sanoo. 12

13 taminen on jäänyt monen muun koulutusalan varjoon. Etenkin rakennuttamiseen tarvittaisiin lisäosaamista. Yhdessäkään yliopistossa ei ole koulutusohjelmaa, joka keskittyisi rakentamisen prosessien, aikataulujen ja laadun hallintaan. Kyse on kuitenkin avainasiasta kiinteistöjä rakennuttaville kunnille, valtiolle ja yksityisille kiinteistökehittäjille. Teorian ohella alan koulutus tarvitsee Kostiaisen mielestä myös lisää käytännönläheisyyttä. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa hän korostaisi ammattiylpeyttä ja käden taitojen merkitystä. Kostiainen korostaa myös ammattitaitoisen ja motivoituneen työnjohdon merkitystä rakennushankkeiden onnistumisessa. Ammattikorkeakoulusta valmistuvat eivät halua välttämättä työskennellä pidempään työmailla. Onneksi ammattikorkeakoulut kouluttavat jälleen rakennusmestareita muutaman vuoden tauon jälkeen. nosta vastaavilla. Syy ongelmiin löytyy usein työn tilaajien puutteellisesta ammattitaidosta. Kuinkahan moni rakennushankkeista vastaava ammattilainenkaan pystyy arvioimaan suunnitelmien perusteella, vastaako esimerkiksi tuleva ilmanvaihto asetettuja tehokkuus- tai mukavuusodotuksia? Tällaisten asioiden arvioiminen on vaikeaa jopa valmiiden rakennusten osalta. Juha Kostiaisen mukaan vaativa tilaaja on kehitystyön tehokas vauhdittaja. Hänen mielestään hyvä esimerkki tästä ovat elinkaarihankkeet. Niissä esimerkiksi kunta tilaa yksityiseltä rakennuttajalta koulun, jonka ylläpidosta ja rahoituksesta toteuttaja vastaa vuoden ajan. Kunta maksaa tältä ajalta vuokraa. Valitettavasti tällaiset hankkeet eivät ole yleistyneet. Moni poliittinen päättäjä on edelleen sitä mieltä, että kunnan pitää omistaa ja vastata kiinteistöjen kunnosta. Kari Reijulan mielestä tutkimusja innovaatiotoiminta voi edistää tehokkaasti rakentamisen laatua. Kuva: Kari Rissa Myös tilaajien osaamista parannettava Matti Kokkala muistuttaa, että vastuu ei ole yksin rakennusten suunnittelusta ja tuotan- Matti Remes Julkisessa hallinnassa tarvitaan kokonaisnäkemystä Valtiontalouden tarkastusvirastossa on käynnissä tuloksellisuustarkastus kiinteistö- ja rakennusklusterin tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminnan (TKI) hallinnasta. VTV:n tarkastusneuvos Timo Oksanen huomauttaa, että kiinteistö- ja rakennusklusteri kattaa 70 prosenttia kansallisvarallisuudesta. Huolestuttavaa on, että rakennuskannan korjausvelka on paisunut miljardiin euroon. Kokonaisuudessa muhivat monimutkaiset energia-, kosteus- ja muut ongelmat. Kiinteistö- ja rakennusklusteri panostaa kuitenkin vähän tutkimukseen, kehittämiseen ja osaamiseen muihin toimialoihin verrattuna. Tämä on kansantaloudellisesti ja valtiontaloudellisesti vaarallinen yhtälö, Oksanen sanoo. Kehittämisteemoja, ohjelmia ja strategioita on kyllä pilvin pimein, mutta voimavarat hajoavat. Toimijat kokoava, toiminnan fokusoiva ja asiat priorisoiva kokonaisnäkemys puuttuu. Energiansäästöstä ei sellaiseksi ole, ei liioin sisäilmaongelmista, Oksanen jatkaa. Hän huomauttaa, että TKI-toiminnan hallinnan keskittäminen tai hajauttaminen eivät ole kumpikaan ratkaisuja sellaisenaan. Tarkastus etsiikin klusterin ja valtiovallan välimaastosta toimijoita ja mekanismeja, jotka ruokkisivat ministeriöiden, rahoitusorganisaatioiden, klusterin TKI-toiminnan ja alan arkikäytäntöjen välille uudenlaista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Sellaista ei tällä hetkellä ole, Oksanen toteaa. VTV:n keskustelunaloite 2/2013: Tutkimus- koulutus- ja innovaatiotoiminnan hyödyntäminen kiinteistö- ja rakennusalalla Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012: Rakennusten kosteus- ja homeongelmat 13

14 L Laillisuustarkastus pureutuu sääntelyn noudattamiseen Tarkastusvirastossa valmistuu vuosittain 2 4 laillisuustarkastusta. Tämän syksyn kaksi laillisuustarkastusta koskivat perustoimeentulotukea sekä energian tukemista. Laillisuus- ja asianmukaisuustarkastuksen eli laillisuustarkastuksen tavoitteena on VTV:n toimivaltaan kuuluvissa asioissa tarkastaa, onko valtion taloudenhoidossa toimittu lainsäädännön, alempitasoisen sääntelyn ja viranomaisten antaman ohjeistuksen sekä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Laillisuustarkastuksia toteutetaan sekä erillisinä tarkastuksina että tilintarkastuksen yhteydessä. Tilintarkastuksista ne eroavat siinä, että tarkastuksia ei rajata tiettyyn kirjanpitoyksikköön ja tiettyyn varainhoitovuoteen. Myös tarkastuskysymykset voivat olla laajempia. Laillisuustarkastuksen yleiset periaatteet asetetaan kansainvälisissä ISSAI-standardeissa. Syksyllä 2014 on erillisinä laillisuustarkastuksina aloitettu korvausten ja budjetointimenettelyjen tarkastukset. Toimeentulotukilakia sovellettu väljästi Valtio maksaa kunnille perustoimeentulotuen kustannuksista 50 prosenttia valtionosuutena. Kunnissa tätä mahdollisuutta on hyödynnetty soveltamalla toimeentulotukilakia väljästi ja jopa virheellisesti. Toimeentulotuen rakennetta ja rahoitusta muutettiin vuoden 2006 alussa, jolloin perustoimeentulotuki irrotettiin yleisestä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta. Kunta maksaa täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen, ja valtio osallistuu kustannuksiin yleiskatteellisella peruspalvelujen valtionosuudella. Kunnan myöntämä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki eivät siten vaikuta kunnan saamaan valtionosuuden määrään, mutta myöntämästään perustoimeentulotuesta ne saavat valtiolta takaisin 50 prosenttia valtionosuutena. Kuntien välisillä eroilla toimeentulotukilain soveltamisessa on vaikutusta valtion ja kuntien väliseen rahoitussuhteeseen, kuntien keskinäiseen asemaan ja kansalaisten yhdenvertaisuuteen. Kunnissa ei ole johdonmukaisesti sovellettu periaatetta, jonka mukaan sosiaalipalvelujen asiakasmaksujen alentamisen tai perimättä jättämisen tulisi olla ensisijainen tukimuoto toimeentulotukeen nähden. Kuntien on tehtävä aluehallintovirastoille valtionosuusselvitys, joka sisältää tiedot perustoimeentulotuen kustannuksista. VTV:n tarkastuksen perusteella kunnat ovat antaneet niiltä edellytetyt tiedot, mutta toteutuneina kustannuksina on esitetty myös menoeriä, jotka eivät ole valtionosuuteen oikeuttavia. Havaittujen puutteiden vuoksi olisi perusteltua edellyttää, että valtionosuusselvitykset perustuisivat allekirjoitettuun tilinpäätökseen ja olisivat kunnan tilintarkastajien tarkastamia. Aluehallintovirastojen kuntiin kohdistama valvonta on ollut muodollista ja perustunut pikemminkin luottamukseen kuin kuntien toimittamien tietojen tarkastamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi kiinnittää huomiota paitsi kuntien myöntökäytäntöjen yhdenmukaistamiseen myös aluehallintovirastojen käytäntöihin valtionosuutta vahvistettaessa. VTV:n tarkastuskertomus 12/2014: Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin. Pekka Ihalainen 14

15 Energiatukien hallinnointi pääosin lainsäädännön mukaista Energiaverotukien, energiatukien ja uusiutuvan energian tuotantotukien euromäärät valtion talousarviossa ovat kasvaneet viime vuosina, joten niiden valtiontaloudellinen merkitys on suuri. Energiatukien laillisuustarkastuksessa varmistuttiin, että nämä kansalliset tukiohjelmat olivat hyväksyttäviä EU:n valtiontukisäännösten näkökulmasta. Tarkastuksen perusteella Tullin energiaintensiivisten yritysten energiaverotuki ja ELY-keskusten myöntämä energiatuki ovat hyväksyttäviä valtiontukia EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla. Verohallinnon myöntämä energiaverotuki ja Energiaviraston myöntämä uusiutuvan energian tuotantotuki ovat hyväksyttäviä komission erillisten päätösten perusteella. "Kuntien välisillä eroilla on vaikutusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen." Toimeentulotukilaki Vuonna 2013 perustoimeentulotuen valtionosuutta maksettiin yhteensä 318,8 miljoonaa euroa. Toimeentulotuki on viimesijainen, henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämättömän toimeentulon turvaava taloudellinen tukimuoto. Viimesijaisuudella tarkoitetaan sitä, että toimeentulotuella turvataan vähintään välttämätön toimeentulo, jos henkilön oma tai häneen nähden lain mukaan elatusvelvollisen henkilön ensisijainen vastuu toimeentulosta ei toimeentulotukilaissa määritellyllä tavalla riittävästi toteudu. Toimeentulotukilaissa säädetään paitsi oikeudesta toimeentulotukeen myös velvollisuudesta pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä lailla säädetyssä laajuudessa puolisonsa tai rekisteröidyssä parisuhteessa toisen osapuolen sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Miten EU sääntelee valtiontukia? EU:n toiminnasta tehty sopimus rajoittaa valtion tukitoimenpiteiden, kuten suorien tukien tai veronpalautusten, käyttöä talouspolitiikan välineenä. Pääsäännön mukaan valtion tuet on ilmoitettava komissiolle, joka päättää tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Tukitoimenpidettä ei voi ottaa käyttöön, ennen kuin komissio on hyväksynyt tukijärjestelmän. Eräissä valtiontukitapauksissa käytetään yksinkertaistettua menettelyä eli niin sanottua ryhmäpoikkeusasetusta. Myös sen soveltamisalaan kuuluvista tuista on kuitenkin raportoitava komissiolle. Ryhmäpoikkeusasetusta ei voi soveltaa yrityksiin, joiden katsotaan olevan taloudellisissa vaikeuksissa. Komissio on tarkentanut taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten määritelmää ja tiukentanut sitä valtiontukien kokonaisuudistuksen yhteydessä kesällä Taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tukikielto koskee uudistuksen jälkeen myös niitä ympäristönsuojelutukiohjelmia, jotka komissio on erikseen hyväksynyt, kuten energiaverotukea sekä uusiutuvan energian tuotantotukea. Käytännössä tukea myöntävän viraston olisi arvioitava tuen saajan taloudellinen tilanne ennen tuen myöntämistä. Tämä on ongelmallista Tullin sähköverotukijärjestelmän osalta, koska tuensaajat eivät ole edes Tullin tiedossa. Ryhmäpoikkeusasetuksen kieltoa olisi pitänyt soveltaa energiaintensiivisten yritysten energiaverotukeen ja sähköverotukeen jo vuoden 2012 alusta lähtien, kun ryhmäpoikkeusasetusta ryhdyttiin soveltamaan energiaverotukiin. Jenni Leppälahti VTV:n tarkastuskertomus 10/2014: Energian tukeminen 15

16 E Tarkastusvirastot innovoimassa Sano kyllä! Euroopan tarkastusvirastot loivat uusia yhteistyön muotoja kesäkuussa Haagissa. Hollannin tarkastusvirasto Algemene Rekenkamer isännöi EUROSAI:n yhteistyökongressia, jonka teemana oli innovatiivisuus tarkastustyössä. Tarkastusvirastojen perinteisiä työtapoja tuuletettiin Hollannissa raikkaasti. Istumisen, puhumisen ja kuuntelemisen sijaan käveltiin, keskusteltiin ja osallistuttiin työpajoissa, joiden järjestäjinä toimivat osallistujat itse. Jopa Hollannin kuningas Willem-Alexander piti työpajatyyppisen vastaanoton delegaatioiden vetäjille. Vuorovaikutteisissa työpajoissa työstettiin aiheita, jotka ovat ajankohtaisia kaikille tarkastusviranomaisille juuri nyt: esimerkiksi Radikaali näkyvyys: Open Data, Kuinka nokit kollegasi aivoja, Tarkastajan etiikka sekä Kansalaiset mukaan sosiaalisen median keinoin. VTV:n vetämässä työpajassa haettiin fishbowl-metodilla ideoita monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien, niin sanottujen ilkeiden ongelmien tarkastamiseen ja problematiikkaan. Kahdessa ryhmässä osallistujat intoutuivat parinkymmenen minuutin aivomyrskyyn, jonka lopuksi lankoja vedettiin yhteen. Valmistelussa mukana olleen tuloksellisuustarkastusneuvos Timo Oksasen mukaan työpajan ja ilkeiden ongelmien yhdistäminen oli ratkaisuna toimiva verrattuna tavanomaisiin oppimisen menettelyihin. Työpaja haastaa ihmisiä laittamaan itsensä ja ajattelutapansa likoon, parhaimmillaan jopa jatkuvaan itsereflektioon ja omien toimintatapojen kyseenalaistamiseen. Suurin haaste on kompromissin löytäminen perinteisten ongelmanratkaisujen ja uudenlaisten hahmotusten välille. Tätä jouduttaneen etsimään vielä kauan. Lähtökohta on kuitenkin jo olemassa, Oksanen sanoo. Inspiraatiota ja innovaatioita Jo kutsussa oli mainittu, että odotettavissa on radikaalisti erilainen kongressi, jossa on vähemmän hallinnollisia asioita käsitteleviä yleisistuntoja ja enemmän vuorovaikutteisuutta ja ennen kaikkea inspiraatiota ja innovaatioita. Kaikille osallistujille oli ennakkoon esitetty pohdittavaksi kysymys: Milloin viimeksi teit jotain ensimmäistä kertaa? Isäntämaa oli kutsunut taideopiskelijoita avaamaan tarkastusviranomaisten silmiä näkemään, kuinka luovuutta herätellään ja keksitään uusia tapoja tehdä. Sana ei todettiin luovuutta tukkivaksi. Toisen idean täystyrmääminen voi johtaa siihen, ettei uusia ideoita enää synny, tai niitä ei ainakaan enää esitellä eteenpäin. Sen sijaan pitäisi viljellä sanaa kyllä, ja nimenomaan muodossa kyllä, ja, jolla korvataan helposti huulilta lipsahtava kyllä, mutta. Kyllä, ja -ajattelu vie ajattelua eteenpäin ja auttaa löytämään uusia tapoja ja menetelmiä, kun taas Kyllä, mutta -ajattelu hyväksyy uusia ajatuksia, mutta asettaa niille rajoitteita, jotka voivat nousta innovatiivisuuden esteeksi tai hidasteeksi. Yhteiset haasteet, yhteiset innovaatiot Kongressin päätteeksi yleisistunnossa hyväksyttiin yhteinen julkilausuma. Siinä suositeltiin, että EUROSAI stimuloisi innovatiivisia, Kongressi järjestettiin vanhassa Fokkerlentokoneiden valmistushallissa, joka oli muutettu moderniksi kokoustilaksi. 16

17 VTV:stä EUROSAI:n varapuheenjohtaja edullisia ja kestäviä keinoja, joilla tarkastusvirastot voisivat vaihtaa käsityksiään ja kokemuksiaan. Tarkastusvirastoja rohkaistiin yhteistarkastuksiin, joissa käytettäisiin uusia lähestymistapoja, tekniikoita ja tuotoksia. Kaikkien tarkastusvirastojen yhteiseksi haasteeksi todettiin innovatiivisempien ja tehokkaampien keinojen kehittäminen viestin eli tarkastustulosten perille saamiseksi. Tarkastajien tulee myös pureutua avoimen tiedon kysymyksiin, sillä avoin data tarjoaa tulevaisuudessa uusia välineitä hallinnon toiminnan arviointiin ja lisää julkisen sektorin läpinäkyvyyttä. Avoin data haastaa tarkastusvirastojen perinteiset toimintatavat. Mikään ei ole pysyvää, paitsi muutos, eivätkä tarkastusvirastojen kaltaiset perinteiset organisaatiotkaan voi pysähtyä paikoilleen. Vaikka tarkastus- ja arviointitoiminta luonteensa mukaisesti katsoo taaksepäin, on samanaikaisesti pystyttävä menemään eteenpäin. Juuli Hurskainen Kuvat EUROSAI/Algemene Rekenkamer Valtiontalouden tarkastusvirasto valittiin Haagissa Euroopan ylimpien tarkastusviranomaisten järjestön EUROSAI:n varapuheenjohtajaksi kaudelle ja hallituksen jäseneksi kaudelle Hollannin tilintarkastustuomioistuin Algemene Rekenkamer toimii EUROSAI:n puheenjohtajana. Varapuheenjohtajistossa on Suomen lisäksi Turkin tilintarkastustuomioistuin, joka on vastuussa vuoden 2017 yleiskongressin järjestämisestä. Suomen tehtävänä on tukea Hollannin tilintarkastustuomioistuinta EUROSAI:n yleisessä johtamisessa ja kehittämisessä, strategian toteuttamisessa sekä edustamisessa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. EUROSAI:n strategiassa vuosille on neljä pääteemaa: tarkastusvirastojen osaamisen kehittäminen, kansainvälisten ISSAI-standardien toimeenpano ja kehittäminen, tietojen ja kokemusten vaihto tarkastusvirastojen ja ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden välillä sekä hyvän hallinnon, integriteetin ja tilivelvollisuuden edistäminen sekä EUROSAI:n hyvä hallinta ja viestintä. EUROSAI:n varapuheenjohtajana VTV seuraa kiinteästi kaikkia näitä teemoja sekä saadakseen oivalluksia oman toimintansa kehittämiseen että tarjotakseen omaa osaamistaan toisille tarkastusvirastoille. VTV:n pääjohtajan Tuomas Pöystin mukaan EUROSAI:n varapuheenjohtajuus on tunnustus suomalaiselle taloudenhoidon ja sen valvonnan osaamiselle. Samalla se antaa oivallisen mahdollisuuden oppia muiden maiden kokemuksista ja yhdessä niiden kanssa. EUROSAI:n painopisteet ovat pitkälle samoja kuin VTV:n strategian painopisteet, Pöysti lisää. EUROSAI: EUROSAI on ylimpien tarkastusviranomaisten kansainvälisen järjestön INTOSAI:n Euroopan maanosajärjestö, jonka tehtävänä on edistää kansainvälisten ISSAItarkastusstandardien soveltamista ja julkisen talouden hyvää hallintaa koskevien suositusten toteutumista. EUROSAI:n jäseniä ovat ylimmät tarkastusviranomaiset 49 Euroopan maasta ja Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin. Tarkastusvirastoissa pitäisi sanoa useammin kyllä! Eurosain verkkosivut about-us/about-eurosai/ Eurosain 2014 kongressin uutiset 17

18 @VTV_fi visertää nyt Twitterissä Valtiontalouden tarkastusvirasto avasi vuosikertomuksen julkaisun yhteydessä Twitter-tilinsä ja julkaisi ensimmäiset twiittinsä. Tarkastusvirasto twiittaa pääasiassa tarkastuksistaan ja muista ajankohtaisista tapahtumistaan. Sosiaalisen median käyttöönotolla tarkastusvirasto tavoittelee keskusteluyhteyden avaamista kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien suuntaan sekä tarkastustulosten vaikuttavuuden parantamista hakeutumalla niihin kanaviin, joita sidosryhmät jo käyttävät. VTV twiittaa ja sen profiili löytyy Twitteristä nimellä Tarkastusvirasto VTV. Pääjohtaja Tuomas Pöysti twiittaa Valtiontalouden tarkastusviraston Twitter-tili: https://twitter.com/vtv_fi VTV-foorumissa kehotettiin hallintoa innovoimaan Tarkastusviraston vuosittaisessa johdon VTV-foorumissa Säätytalolla keskusteltiin eduskunnan ja valtionhallinnon ylimpien virkamiesten kanssa valtion taloudenhoidon tilasta ja tulevaisuudesta VTV:n tarkastushavaintojen pohjalta. Tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti muistutti puheenvuorossaan eettisyyden ja innovatiivisuuden olevan myös hyvän hallinnon arvoja: Jotta hallinto pystyy hoitamaan tehtävänsä, meidän on pystyttävä toimimaan innovatiivisesti ja yhdessä. On uskallettava yrittää, mutta myös luopua ratkaisuista, jotka eivät toimi, Pöysti sanoi. Kutsuvieraspuheenvuoron pitäjä, tulevaisuudentutkija Markku Wilenius kysyi virkamiehiltä, mitkä ovat hyvän hallinnon tunnusmerkit tulevaisuudessa. Hallinnon on pystyttävä itsekriittisyyteen ja kysyttävä itseltään: edistämmekö todella niitä asioita joita haluamme edistää? Salliiko järjestelmämme innovatiivisuuden? VTV-foorumin puheenvuorot löytyvät tarkastusviraston verkkosivuilta osoitteesta: VTV vertaisarvioi Liettuan tarkastusvirastoa VTV osallistui vuoden 2014 aikana Liettuan tarkastusviraston (Valstybés kontrolé) vertaisarviointiin, jota johti Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Arvioinnissa selvitettiin, vastaavatko tilin- ja tuloksellisuustarkastuksen käytännöt kansainvälisiä standardeja. Lisäksi selvitettiin, miten hyvin Liettuan tarkastusvirasto on onnistunut kehittämään suhteitaan Liettuan parlamenttiin (Seimas). Arvioinnin tuloksena oli, että Liettuan tarkastusviraston tarkastusprosessit vastaavat melko hyvin kansainvälisiä standardeja. Eniten parannettavaa oli tilintarkastusten tilastollisten otantamenetelmien käytössä. Suhteet parlamenttiin ovat hyvät, joskin viraston ja parlamentin tarkastusvaliokunnan yhteistyötä voisi vielä tiivistää. Tarkastusvirasto sai uuden ilmeen Tarkastusvirasto on uudistanut visuaalisen ilmeensä. Uudessa ilmeessä pyritään kuvaamaan viraston pitkää historiaa ja tuomaan sitä nykyaikaan raikkaan värimaailman ja modernin grafiikan avulla. VTV:n logoa tyyliteltiin uudistuksessa selkeämmäksi sekä toisaalta palautettiin alkuperäisen, 1920-luvulla määritellyn symboliikan mukaiseksi. Uusi ilme näkyi ensimmäisenä VTV:n syyskuussa eduskunnalle antamassa vuosikertomuksessa. Myös VTV:n tarkastuskertomukset saavat vuodenvaihteessa uuden ulkoasun ja tyylin. Lisäksi uusiksi menevät viraston esite, verkkosivujen ulkoinen ilme, lomakkeet, kirjekuoret ja käyntikortit. VTV:n fipo-tarkastus ja -valvonta eriytettiin Finanssipolitiikan tarkastus- ja valvontatehtävät sijoitettiin uudelleen tarkastusviraston organisaatiossa alkaen. Finanssipolitiikan valvonta toimii jatkossa suoraan pääjohtajan alaisena toimintona ja finanssipolitiikan tarkastus siirrettiin tuloksellisuustarkastuksen toimintayksikköön. Finanssipolitiikan valvonta ja tarkastus tarkastelevat finanssipolitiikkaa eri näkökulmista. Valvontatehtävä sisältää tarkastustoiminnasta poiketen ennakoivaa sääntöjen noudattamisen arviointia, jotta mahdollisiin poikkeamiin voidaan talouspolitiikalla reagoida. Muun muassa IMF ja OECD ovat suosittaneet, että finanssipolitiikan valvonta ja finanssipolitiikan tarkastus toimisivat toisistaan erillisinä toimintoina. Tarkastusviraston toimintayksiköt ovat muutoksen jälkeen johdon tuki, tuloksellisuustarkastuksen ja finanssipolitiikan tarkastuksen yksikkö, tilintarkastuksen ja laillisuustarkastuksen yksikkö sekä hallintoyksikkö. VTV:n tarkastuslajit ja tarkastustoiminta pysyvät ennallaan. 18

19 Vieraskynä Rohkeutta, riskinottoa ja rahoitusta Suomalaisissa yrityksissä tehdään liian vähän radikaalisti uudistavia innovaatioita. Yritystemme innovaatioista vain kuusi prosenttia on maailmanlaajuisesti uusia. Eturivin maissa vastaava luku on 17 prosenttia. Suomalaiset yritykset ovat varovaisia riskinottajia ja tekevät pienimuotoista kehitystyötä. Reilusti yli puolet suomalaisten yritysten innovaatioista on pieniä parannuksia. Kärkimaissa pienten parannusten osuus on puolta pienempi, vain neljännes. Yritysten pitää uudistua rohkeammin ja hakea tomakammin radikaalisti uusia innovaatioita. Meidän pitää saada mittatikku oikealle tasolle. Kannattaako meidän antaa etumatkaa kilpailijamaille? Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomen koko tutkimus- ja kehityspanostus on OECD-maiden kärjessä. Suomen tutkimus- ja kehityspanostus oli 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna Kolikon takaa näkyy paljon synkempi kuva. Suomessa julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimusja kehitystoiminnasta on huomattavasti pienempi kuin useissa muissa OECD-maissa. Suomessa julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista on vain 3 prosenttia, Ruotsissa 5 ja Yhdysvalloissa 12 prosenttia. Kilpailijamaamme ovat ottaneet oppia siitä, miten Suomi selvisi 1990-luvun lamasta ja lisäävät nyt julkisia tutkimus- ja kehityspanostuksiaan. Suomi on niitä harvoja maita, joissa julkisen rahoituksen osuutta yritysten tutkimus- ja kehityspanostuksiin on olennaisesti vähennetty. Kannattaako meidän todella antaa etumatkaa kilpailijamaidemme yrityksille? Kaikenkokoiset yritykset tarvitsevat potkua uudistumiseen Startup-yritykset ovat elinkeinoelämän uudistumisen aluskasvillisuutta. Tekesin strategiana on tarjota laajalle joukolle yritysalkuja siemenvaiheen rahoitusta. Odotamme startupeilta rohkeita uuden liiketoiminnan avauksia. Pk-yrityksissä tähtäämme uudistumiseen ja kasvun kiihdyttämiseen kansainvälistymällä. Julkisuudessa on aika ajoin kritiikkiä julkisesta rahoituksesta suurten yritysten tutkimustoimintaan. Kritisoijat unohtavat, että suuren yrityksen uudistuminen on iso veturi, joka vetää perässään useita pienempiä yrityksiä uusille markkinoille. Kritisoijat eivät myöskään tuo esiin, että suurille yrityksille myönnetty Tekesin rahoitus kanavoituu lähes kokonaan alihankintoina pk-yrityksille ja tutkimuspalvelujen ostoina tai tutkimuksen rahoituksena korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Tekesin rahoitusvaltuudet ovat muuttuneet selvästi lainapainotteisemmiksi. Avustusmuotoisella rahoituksella Tekes kannustaa uudistumiseen ja jakaa siihen liittyvää riskiä. Lainamuotoisella rahoituksella Tekes jakaa riskiä lähellä tuotteen tai palvelun kaupallistamisvaihetta. Kun avustusmuotoinen rahoitus pienenee, yritysten radikaaliin uudistumiseen ja sitä palvelevaan tutkimukseen on huomattavasti aiempaa vähemmän Tekesin rahoitusta. Lainamuotoisen rahoituksen kasvu puolestaan merkitsee, että tuotteen markkinoille saamiseen tarvittaviin kokeiluihin, demoihin ja pilotointiin on tarjolla nykyistä enemmän rahoitusta. Avustukset ja lainat vaikuttavat eri tavoin yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tämä on hyvä pitää mielessä päätettäessä eri rahoitusmuotojen suhteista. Tekesin rahoituksen osumatarkkuus on hyvä Julkiseen rahoitukseen täytyy aina kytkeä rahoituksen vaikuttavuuden tutkimus. Tekesissä olemme iloisia siitä, että lukuisat tutkimukset osoittavat Tekesin innovaatiorahoituksen hyvän osumatarkkuuden. Tutkimusten mukaan yhtä Tekesin panostamaa euroa kohti yritykset lisäävät tutkimus- ja kehitysmenojaan kahdella eurolla. Tutkimukset osoittavat myös, että liikevaihto kasvoi Tekesin rahoittamissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä 20 prosenttiyksikköä enemmän ja työpaikat lisääntyivät 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa vastaavissa yrityksissä. Näistä luvuista on hyvä jatkaa työtä. Pekka Soini Kirjoittaja on Tekesin pääjohtaja Kuva Markus Sommers 19

20 Ota meihin yhteyttä! Tarkastusviraston verkkosivut Sähköpostiosoitteet Eduskunnan vaihde p Kirjaamo p Tarkastusviraston johto Pääjohtaja Tuomas Pöysti p Ylijohtaja Tytti Yli-Viikari p Pääjohtajan assistentti Sinikka Saaristo-Uotila p Viestintä ja julkaisut Viestintäpäällikkö Juuli Hurskainen p Tuloksellisuustarkastus ja finanssipolitiikan tarkastus Ylijohtaja Marko Männikkö p Tilintarkastus ja laillisuustarkastus Puolue- ja vaalirahoitusvalvonta Ylijohtaja Marjatta Kimmonen p Finanssipolitiikan valvonta Budjettivalvontapäällikkö Heidi Silvennoinen p Laatu- ja oikeudelliset asiat sekä kantelut Ylijohtaja Esa Tammelin p Hallinnolliset asiat Hallintojohtaja Mikko Koiranen p Julkaisutilaukset: Viimeisimmät tarkastuskertomukset Toukokuu 2014 Tarkastuskertomus 4/2014: Veromuutosten taloudelliset vaikutukset - välillinen verotus Erilliskertomus eduskunnalle valtion vuoden 2013 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta Erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Kesäkuu 2014 Tarkastuskertomus 5/2014: Julkinen oikeusapu Tarkastuskertomus 6/2014: Suhdanneluonteinen korjausavustus Tarkastuskertomus 7/2014: Ympäristöterveydenhuolto Syyskuu 2014 Tarkastusviraston vuosikertomus 2014 valtiopäiville Tarkastuskertomus 8/2014: Nuorisotyöttömyyden hoito Lokakuu 2014 Tarkastuskertomus 9/2014 Valtiovarainministeriön hallinnonalan ohjausjärjestelmä Tarkastuskertomus 10/2014 Energian tukeminen Tarkastuskertomus 11/2014 Asianhallinta ja sähköinen arkistointi Tarkastuskertomus 12/2014 Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin Kaikki tarkastuskertomukset sekä niitä koskevat tiedotteet ovat saatavissa tarkastusviraston verkkosivuilla osoitteessa 20

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (12/2014) 326/52/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö, 6.8.2014, STM/2438/2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto,

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen toimivaltasuhteet ja yhteistyö. Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 22.10.2010

Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen toimivaltasuhteet ja yhteistyö. Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 22.10.2010 Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen toimivaltasuhteet ja yhteistyö Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 22.10.2010 VTV:n valtiosääntöinen asema ja tehtävät Suomen perustuslain 90 Ylin ulkoinen tarkastusviranomaisen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578. Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2351(INI) 4.4.2016 TARKISTUKSET 1-15 Derek Vaughan (PE578.531v01-00) EU:n nuorisostrategian 2013 2015 arviointi (2015/2351(INI)) AM\1089505.doc

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Uudistumisella tuottavuusloikka

Uudistumisella tuottavuusloikka Uudistumisella tuottavuusloikka Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 18.8.2016 www.alueuudistus.fi 17.8.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Uusi tunnus, uusi ilme

Uusi tunnus, uusi ilme Uusi tunnus, uusi ilme Johdanto Ulkoasiainministeriö uudistuu. Uudistumisesta kertoo ajanmukaistettu tunnus ja uusi, yhtenäinen visuaalinen ilme. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti ulkoasiainministeriö edistää

Lisätiedot

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen:

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen: Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 30 10.03.2014 Kaupunginhallitus 341 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 114 17.11.2014 Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta Koulutustakuun mahdollisuudet Terttu Kiviranta 26.9.2013 Nuorisotakuu Tavoitteena auttaa nuoria pääsemään koulutukseen ja työelämään Koulutustakuu 2013 alkaen jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan

Lisätiedot

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Suomen Kuntaliitto ry / 24.9.2015 Yleistä Kuntaliitto toteaa, että Eduskunnan kirjelmä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - reformi. Tilannekatsaus 17.2.2016 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - reformi. Tilannekatsaus 17.2.2016 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - reformi Tilannekatsaus 17.2.2016 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Tehtävien ja velvoitteiden karsimisella laaja poliittinen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 1 Mikä Kelan asema on SOTE-uudistuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo 19.1.2017 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma SOTE-uudistus tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot