NAANTALIN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
|
|
- Risto Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NAANTALIN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
2 2 NAANTALIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1. Johdanto 3 2. Toiminta-ajatus ja arvot 4 3. Ennen oli ennen ja nyt on nyt 5 4. Varhaiskasvatuksen painopiste naantalilaisuus 7 5. Varhaiskasvatuksen tavoitteet 8 6. Kasvatuskumppanuus Varhaiskasvatuksen toteuttaminen ja menetelmät Leikki Menetelmät (kädentaidot, musiikki, liikunta, kuvataide,...) Esiopetus Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen Erityisen tuen tarpeen arvioiminen Yksilölliset suunnitelmat Tuen järjestämisen periaatteet Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen yhteistyökumppanit Arviointi ja kehittäminen Lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelman arviointi Vanhempien rooli päivähoidon arvioinnissa Toiminnan arviointi Kasvatusympäristön arviointi 18
3 3 1. JOHDANTO Varhaiskasvatus kohdistuu alle kouluikäisiin lapsiin sekä niihin oppivelvollisuusikäisiin lapsiin, jotka käyttävät varhaiskasvatuspalveluja. Varhaiskasvatus on lapsen elinpiirissä tapahtuvaa vuorovaikutusta, johon kuuluu olennaisena osana lapsen oma toiminta, vertaisryhmäkontaktit ja aikuisen tavoitteellinen ohjaus. ( Hujala, Puroila, Parrila-Haapakoski ja Nivala 1998). Varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnallisista linjauksista ( ) sekä Stakesin laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ( ). Varhaiskasvatussuunnitelmaa kutsutaan lyhyemmin Vasuksi. Naantalin varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan on osallistunut työryhmä, jossa on edustus jokaisesta päiväkodista ja kaksi edustajaa perhepäivähoidosta. Koko varhaiskasvatuksen henkilöstö on yksikkötasolla tutustunut Valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja kommentoinut niitä sekä oman työryhmämme koosteita pyydettäessä. Suunnitelmatyön edetessä myös innokas keskustelu varhaiskasvatuksesta ja sen toteuttamisesta on virinnyt henkilökunnan keskuuteen. Naantalin varhaiskasvatussuunnitelma toimii ohjaavana suunnitelmana kaupungin tuottamille laadukkaille varhaiskasvatuspalveluille. Jokaisella yksiköllä on oma Varhaiskasvatussuunnitelma, joka perustuu kaupungin yhteiseen Vasuun. Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä koottu työryhmä huolehtii vasun päivityksestä. Viimeisin päivitys on tehty keväällä 2014.
4 4 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksena on tarjota hyvää, laadukasta varhaiskasvatusta lapsilähtöisesti naantalilaisille perheille. Hyvä varhaiskasvatus muodostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuksessa jokaisella lapsella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Kiusaamiseen puuttuminen ja sen ehkäisy on välttämätöntä lapsen kehitykselle, on kyse sitten kiusatusta, kiusaajasta tai sivusta seuraajasta. Pääpainon tulee olla kiusaamisen ehkäisyssä. Arvot Naantalin varhaiskasvatuksessa toiminta perustuu yhdessä hyväksytyille arvoille. Naantalistrategian mukaisia arvoja ovat: avoimuus, luottamus, vastuullisuus, uudistumiskyky ja oikeudenmukaisuus. Varhaiskasvatuksessa toteutuvat lisäksi seuraavat arvot: kunnioitus, tasa-arvo, turvallisuus, hyvät tavat, kiireettömyys, leikki, huumori ja ilo. Huumori ja ilo keventävät lasten ja aikuisten päivää päiväkodissa. Luottamus tuo turvallisuutta hoitopäivään. Avoin vuorovaikutus henkilöstön, vanhempien sekä muiden yhteistyökumppanien kesken on edellytys luottamuksen syntymiselle. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden välinen avoin vuorovaikutus on edellytyksenä ammattimaiselle kasvatukselle ja opetukselle. Lapsia tuetaan muodostamaan hyviä ystävyyssuhteita eri-ikäisten lasten ja aikuisten kanssa. Lapsia ja perheitä kohdellaan tasa-arvoisesti. Kiire ei kuulu lasten elämään. Lapsella pitää hoitopäivän aikana olla aikaa kasvaa ja toimia omien edellytystensä mukaan. Lapsia opetetaan käyttäytymään erilaisissa tilanteissa niihin sopivalla tavalla. Se tuo sujuvuutta jokapäiväiseen elämään.
5 5 3. ENNEN OLI ENNEN. Päiväkotitoiminta Naantalissa alkoi vuonna 1943 Mannerheimin lastensuojeluliiton Naantalin osaston toimesta. Kunnalliseksi päivähoito muuttui Naantalissa huhtikuussa 1948, kun kaupungin valitsema Keskustan päiväkodin johtokunta otti haltuunsa lastensuojeluliiton päiväkotitoiminnan. Johtokunta toimi aina vuoteen 1973 asti. Silloin päivähoitolaki tuli voimaan ja päiväkotitoiminta siirtyi sosiaalilautakunnan alaiseksi. Keskustan päiväkoti- nimitystä käytettiin vuosina , jolloin se oli ainoa päiväkoti kaupungissamme. Päiväkoti sijaitsi vuosina PUSA- nimisessä talossa Mannerheiminkadulla. Kiinteistö lämmitettiin puilla ja vesi tuli ja meni, kun jaksettiin kantaa! Kaivokadun päähän päiväkoti muutti syksyllä 1952 nykyisin Naantalin Matkailun hallitsemaan TUULENSUOJA- nimiseen kiinteistöön. Vettä ei enää tarvinnut kantaa ja keskuslämmityskin rakennettiin Siis venesataman kulmilta alkoi naantalilaislapsosten hoito ja kasvatus kohti tätä päivää. Kaupunki kasvoi ja samoin päivähoidon tarve. Kaivokadulle perustettiin lastentarha vuonna 1964 ja samana vuonna alkoi leikkipuistotoiminta Kirkkopuistossa. Leikkipuistotoiminta levisi myös Taimoon ja Ruonaan sekä myöhemmin myös Karvetin alueelle. Tällä hetkellä leikkipuistotoimintaa ei ole. Myös lastentarhoja, myöhemmin päiväkoti-nimisinä, perustettiin luvulta alkaen eri puolille kaupunkia. Uusin päiväkoti avattiin Soinisissa vuonna Kunnallinen perhepäivähoitokin aloitti ripeän kasvunsa luvulla. Ensimmäinen hoitaja, Kaisu Ojala, aloitti työnsä helmikuussa Perhepäivähoitajia on ollut enimmillään viitisenkymmentä. Vuosien varrella varhaiskasvatukseen on kohdistunut monenlaisia muutoksia. On ollut uusia projekteja ja kokeiluja. Kaupunki on ollut jakautuneena varhaiskasvatuksen osalta kolmeen alueeseen, sitten kahteen ja lopuksi taas palattu yhteen alueeseen. Kireinä aikoina hoitopaikkoja on lakkautettu ja toimintavaroista säästetty. Välillä on taas ollut mahdollisuuksia satsata lapsiin enemmän. Myös varhaiskasvatuksessa on eletty taloudellisten aaltojen virrassa.
6 6.NYT ON NYT Tällä hetkellä Naantalissa asukkaan kaupungissa, varhaiskasvatuksen tarjontaa on runsaasti. Varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot ovat päiväkodit, esiopetus, perhepäivähoito, erityispäivähoito, vuorohoito sekä avoin päiväkoti- ja kerhotoiminta. Kunnalliset päiväkodit sijaitsevat Karvetissa, Keskustassa, Kreivinniityssä, Kultarannassa, Merimaskussa, Nuhjalassa, Ruonassa, Soinisissa, Suovuoressa, Taimossa, Tammistossa ja Viialassa. Lisäksi Rymättylän Poikossa toimii yksi ostopalvelupäiväkoti ja Rymättylän koululla esikoululaisten päivähoitoyksikkö. Kaikissa päiväkodeissa annetaan esiopetusta. Lisäksi päivähoitoa on mahdollisuus saada myös ruotsin kielellä. Kunnallista, hoitajan kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoa on eri puolilla kaupunkia, hoitajia on 30. Perhepäivähoitoa annetaan myös ryhmäperhepäivähoitokodissa. Erityispäivähoidossa työskentelee kolme varhaiskasvatuksen erityisopettajaa (VEO) ja lisäksi erityispäivähoitajia ryhmä- ja henkilökohtaisina avustajina. Ympärivuorokautista hoitoa järjestetään Keskustan vuoropäiväkodissa. Väentuvan avoimen päiväkodin maksuton toiminta on suunnattu niille naantalilaisille pienten vauvojen ja lasten perheille, joissa lapset ovat kotihoidossa. Kerhotoiminta on suunnattu 3-5- vuotiaille kotona hoidettaville lapsille. Siihen voi osallistua 2 kertaa viikossa. Varhaiskasvatuksen henkilökunta on koulutettua ja innokasta, ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Vuoden 2011 alusta varhaiskasvatus siirtyi Naantalissa sosiaalitoimesta sivistystoimeen.
7 7 4. VARHAISKASVATUKSEN PAINOPISTE Naantalilaisuus" Naantali sijaitsee saariston tuntumassa länsirannikolla. Kaupunki on rakennettu birgittalaisluostarikirkon ympärille. Kuntaliitoksen yhteydessä vuoden 2009 alusta kaupunki kasvoi saaristokuntien (Merimasku, Rymättylä ja Velkua) verran. Vuoden 2011 alusta alkaen osa Maskun kunnasta liittyy Naantalin kaupunkiin. Liittyvään alueeseen kuuluvat Livonsaari ja Lempisaari. Kuntaliitoksen jälkeen olemme puhuneet Saaristonaantalista, jolle meri on entistäkin tärkeämpi elementti. Meri ja luonto hallitsevat kaupunkikuvaa ja antavat lapsille elämyksiä (kuten vaikkapa onkiretkiä tai Metsämörritoimintaa) Luolalanjärveä arvostetaan lintujärvenä. Vesilinnut, oravat, jänikset, ketut, siilit ym. eläimet ovatkin kotiutuneet jopa keskustan alueelle. Liki 500 kasvilajia löytyy kaupungista. Rantaa reunustavat Vanhankaupungin keskiaikaiset korttelit, ravintolarakennukset ja pikkuputiikit. Kauemmas keskustasta on rakennettu uudempia asuinrakennuksia ja omakotitaloja. Hoidetut puistot, rantojen kävelytiet, puutalojen lehtevät pihat ja Kuparivuori tuovat vehreyttä kaupunkikuvaan. Naantali on myös satama-ja teollisuuskaupunki (mm. öljynjalostamo ja voimalaitos). Merellinen kaupunki tunnetaan urheilukaupunkina. Se tarjoaa varhaiskasvatukselle monipuoliset liikuntamahdollisuudet: mm. Kuparivuoren yleisurheilukenttä, koulujen liikuntasalit, Kuparivuoren kaksi jäähallia, pelikentät, hiihtoladut, pururadat, ym. Matkailu on olennainen osa Naantalia. Suuri arvo kaupungille on Tasavallan presidentin kesäasunnolla. Kultarannan jyhkeä graniittilinna puistoineen Luonnonmaan saarella näkyy Naantalin aukolta. Naantalin Kylpylä tuo kansainvälisyyttä, samoin kuin muumien koti Kailon saaressa. Matkailijoita viihdyttää myös kaupunkilaisten kansanjuhlana 27. heinäkuuta vietettävä perinteinen Unikeonpäivä-juhla. Naantali tunnetaan lähinnä vuosittain kesäkuussa järjestettävien musiikkijuhlien ansiosta myös sivistys- ja kulttuurikaupunkina. Perinteisen tavan mukaan trumputtaja kutsuu väen kesäiltaisin kuulemaan luostarikirkon tornista trumpetilla soitettavaa vespervirttä, joka kiirii yli kaupungin ja meren. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää vahvistaa lasten paikallistuntemusta ja tutustuttaa heidät omaan elinympäristöönsä.
8 8 5. VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET Hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatuksessa lapsen tarpeisiin vastataan hänen kehitys- ja ikätasonsa mukaisesti. Mitä pienempi lapsi on kysymyksessä, sitä enemmän korostuu päivittäinen perushoito. Lapsen kasvaessa painopiste siirtyy kasvatuksesta opetukseen, hyvän perushoidon säilyessä arjen kivijalkana. Lapsella on oikeus pysyvään hoitopaikkaan sekä hoitosuhteeseen mahdollisuuksien mukaan. Hoitopaikoissa on säännöllinen päivärytmi. Kasvatus- ja oppimisympäristö on suunniteltu lapselle turvalliseksi ja virikkeelliseksi. Lapsi saa hoitopaikassaan terveellistä ruokaa ja hänen mahdollinen erityisruokavalionsa huomioidaan. Lasta opetetaan ikätasonsa mukaisesti huolehtimaan puhtaudestaan. Hän saa päivittäin myös ulkoilla ja levätä. Hoitopaikassa lasta arvostetaan omana itsenään, häntä rohkaistaan kokeilemaan ja harjoittelemaan uusia taitoja tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Hänellä on lupa myös epäonnistua. Hoitoon tullessaan lapsi tietää, että tutut kasvattajat pitävät hänestä huolta hoitopäivän ajan. Toimiva yhteistyö lapsen perheen kanssa Vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö sitoutuvat toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Parhaaseen tulokseen päästään, kun vanhemmat ja henkilökunta avoimesti keskustelevat lapsen asioista sekä päivittäin kohdatessaan että erikseen sovituissa kasvatuskeskusteluissa.
9 9 Varhaiskasvatus muodostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. CARE = HOITO + KASVATUS EDU = OPETUS + KASVATUS TURV A LEPO MENETELMÄT SISÄLLÖT ULKOIL U HYGIENIA VAATETUS RAVINTO ARVO T KÄSITYKSET TAVOITTEET ARVIOINT I EDUCARE = HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS TAVOITTEET ULKOIL U SISÄLLÖT ARVOT TURV A ARVIOINT I HYGIENIA RAVINTO VAATETUS MENETELMÄT KÄSITYKSET LEPO
10 10 6. KASVATUSKUMPPANUUS Varhaiskasvatuksen valtakunnallisissa linjauksissa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa korostetaan vanhempien osallisuutta kasvatuskumppanuus-termin avulla. Kasvatuskumppanuus on varhaiskasvatuksessa lasten vanhempien ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden keskeinen vuorovaikutuksen toimintatapa. Sitä määritellään siten, että lapsen kasvun, kehittymisen ja oppimisen tukemisessa vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö toimivat yhdessä, katsoen samaan suuntaan lapsen parhaaksi. Kasvatuskumppanuus on eri osapuolten tasavertaista vuorovaikutusta, jossa vanhempien ja henkilökunnan erilainen asiantuntemus lapsesta yhdistyvät. Kasvatuskumppanuuden kulmakivet ovat kuuntelu, kunnioitus, luottamus ja dialogi. KOTI KASVATUS- VARHAISKASVATUS KUMPPANUUS Kasvatuskumppanuudessa lapselle kaksi kaikkein merkityksellisintä maailmaa eli koti ja varhaiskasvatus kohtaavat ja käyvät keskenään dialogia tavalla, joka on omiaan edistämään lapsen hyvinvointia. Edellytykset tähän ovat varhaiskasvatuksessa erinomaiset, sillä lapsi tulee todella tutuksi hoitopaikassaan - viettäähän hän siellä kymmeniä tunteja viikoittain. Vanhemmatkin kohdataan päivittäin. Käytännön kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus vahvistuu käytännössä luontevien kohtaamisten kautta. Tällaisia tilanteita ovat mm.: * alkukeskustelu, joka käydään vanhempien ja varhaiskasvatushenkilön välillä ennen hoidon aloitusta * arjen kohtaamiset päivittäin lapsen saapuessa ja lähtiessä hoitopaikasta * kasvatuskeskustelut vanhempien ja varhaiskasvatushenkilön kanssa 1-2 kertaa toimintavuoden aikana. Keskustelulle varataan rauhallinen tila ja riittävästi aikaa. * monimuotoiset vanhempainillat. Syksyn 2007 alusta vanhemmat ja varhaiskasvatuksen työntekijät ovat tutustuneet toisiinsa nk. alkukeskustelussa jo ennen lapsen hoidon aloitusta. Alkukeskustelussa vanhemmat kertovat lapsestaan sekä perheen kasvatusarvoista ja menetelmistä. Henkilökunta puolestaan kertoo hoidon arkitilanteista, varhaiskasvatuksesta, ja kasvatuskumppanuuden tärkeydestä. Lisäksi sovitaan yhteisistä kasvatuskäytännöistä. Kasvatuskeskustelussa annetaan tilaa asioille, jotka ovat lapselle ja hänen vanhemmilleen tärkeitä. Siinä tehdään myös lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jota muokataan vuosittain lapsen kehitystarpeita vastaavaksi. Se voi olla myös varhaista puuttumista riskitilanteissa ja puheeksi ottamista ja tuen tarjoamista silloin, jos huolta
11 11 lapsesta ilmenee. Silloin kasvatuskeskustelua käydään laajemman tuki- ja viranomaisverkoston kanssa. Varhaiskasvatuksen näkökulma näissä tapaamisissa on lapsen kannalta hyvin tärkeä. 7. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN JA MENETELMÄT 7.1. Leikki Pääasiallinen toimintamuoto on leikki. Leikki on lapselle luontainen tapa oppia ja käsitellä asioita. Hänellä on leikissä hyvä mahdollisuus harjoitella tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja elämää varten. Lapsen kielellinen ilmaisu ja sanavarasto kehittyvät leikkitilanteissa. Leikin avulla lapsi rakentaa maailmankuvaansa ja jäsentää suhdettaan ympäristöön ja muihin ihmisiin. Lapsella on hoitopaikassa mahdollisuus leikkiä yksin tai yhdessä toisten lasten kanssa. Leikki on luovaa ja vapaata, sääntöjen mukaista tai aikuisen ohjaamaa tavoitteellista, didaktista leikkiä. Aikuisen tehtävänä on järjestää ympäristö ja olosuhteet leikille suotuisaksi. Aikuinen tarkkailee lapsen leikkiä ja tekee havaintoja lapsen kehityksestä. Lasta rohkaistaan ja kannustetaan leikkimään. Oppiminen Lapsi on oppijana aktiivinen, innostunut ja utelias. Kodin ja päiväkodin lisäksi lähiympäristöllä on tärkeä merkitys lapsen oppimiselle. Turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet ovat tärkeitä lapselle. Oppimistavat Lapsi oppii mm. - tekemällä, tutkimalla, ihmettelemällä, leikkimällä sekä matkimalla toisia lapsia ja aikuisia - yrittämällä ja erehtymällä - eri aistien avulla - toistojen avulla - myönteisen palautteen ja kannustuksen avulla kokemaan oppimisen ja onnistumisen iloa - oppimispelien, leikki- ja liikuntavälineiden avulla Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia elämyksiin musiikin, tanssin, liikunnan, kuvallisen ilmaisun ja kädentaitojen kautta. Sadut, lorut, runot ja riimit vahvistavat lapsen kielellistä kehitystä Kaikessa toiminnassa annetaan lapselle aikaa oppia kiireettömästi.
12 12 Oppimisympäristö Varhaiskasvattajan tehtävänä on luoda rajat ja turvallinen sekä positiivinen ilmapiiri oppimiselle. Tällaisessa ympäristössä lapset oppivat kunnioittamaan ja kuuntelemaan toisiaan, hyväksymään erilaisuutta ja toimimaan yhdessä. Positiivisen ilmapiirin saavuttamiseksi tulee kasvatushenkilöstöllä olla yhteneväinen kasvatusnäkemys. Oppimisvälineiden tulee olla näkyvillä ja lasten saatavilla. Leikkiminen Lapset käyttävät leikkinsä aineksina kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Leikkiessään lapset jäljittelevät ja luovat uutta sekä käsittelevät itselleen merkityksellisiä asioita. Myös aikuiselle näkymätön, mutta lapsen leikissä mukana oleva mielikuvituksen tuote, on tärkeä osa leikin sisältöä. Kasvattaja saa paljon arvokasta tietoa lapsen kehityksestä sekä lapselle tärkeistä ja ajankohtaisista asioista seuraamalla ja havainnoimalla lapsen leikkiä. Toisinaan leikki tarvitsee aikuisen ohjausta ja mukana oloa.
13 Menetelmät (kädentaidot, musiikki, liikunta, kuvataide,...) Varhaiskasvatuksessa keskeisiä menetelmiä on useita. Kaikissa Naantalin päiväkotiyksiköissä käytetään monipuolisesti lasten ikätasoon sopivia kasvatus- ja opetusmenetelmiä, joissa korostuu toiminnallisuus. Musiikkia ja laulua käytetään päivittäin. Sadut, tarinat, riimit, lorut ja roolileikit rikastavat lapsen kieltä ja mielikuvitusta. Kädentaitoja harjoitellaan ja harjoitetaan askarrellen, piirtäen, maalaten, ommellen, muovaillen, nikkaroiden jne. Liikunta on tärkeä ja jokapäiväinen toimintamuoto, jossa lapsen karkea- ja hienomotoriikka kehittyy. Varhaiskasvatuksessa annetaan luonto- ja ympäristökasvatusta. Mm. Metsämörri - toiminnan tarkoituksena on tutustuttaa lapset oman asuinympäristönsä lähimetsiin eri vuodenaikoina. Ympäristökasvatusta edustaa lisäksi Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry:n viitoittama Vihreä Lipputoiminta. Kolmessa päiväkodissa (Viiala, Kultaranta ja Taimo ) liehuu SYKSE:n myöntämä Vihreä Lippu. Varhaiskasvatuksessa yhtenä tärkeänä toimintamuotona ovat retket. Kulttuuria lapsille tarjotaan mm. konserttien, teatterin ja taidenäyttelyjen muodossa Esiopetus Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja tervettä itsetuntoa tarjoamalla hänelle myönteisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Esiopetuksen tehtävänä on myös edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja tasa-arvoisuuteen sekä toisten ihmisten huomioon ottamiseen. Esiopetus, osana varhaiskasvatusta, ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen järjestämisessä tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Naantalissa esiopetusta annetaan koulujen toiminta-aikojen mukaan. Erilliseen Naantalin esiopetussuunnitelmaan voi tutustua tarkemmin sivuilta.
14 14 8. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN Lasta tulee auttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa normaalipalvelujen yhteydessä (Naantali strategia, 2002) Lapsen tuen tarpeen arviointi tapahtuu yleensä 1) vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteisellä tarkastelulla tai 2) lapsella voi olla jo aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän ja/tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Tukea voidaan tarvita myös silloin, jos lapsen kasvuolot sisältävät riskejä hänen terveydelleen tai kehitykselleen Erityisen tuen tarpeen arvioiminen Keskeisinä menetelminä tuen tarpeen arvioinnissa ovat havainnointi, kirjaaminen sekä tukitoimien vaikutusten seuraaminen. Havainnointia tulee tehdä erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä, sekä kotona että hoidossa. Vanhempien ja kasvattajien erilaiset näkemykset lapsesta täydentävät toisiaan ja luovat kokonaiskuvaa hänen yksilöllisistä taidoistaan ja tarpeistaan. Oman lisänsä lapsen kehityksen seurantaan tuovat Naantalissa toteutettavat 3- ja 5-vuotiaiden lasten laajennetut neuvolatarkastukset, joissa käytetään apuna havainnointilomaketta. Syksyllä 2010 kokeilussa on myös 4-vuotiaiden havainnointilomake. Tarvittaessa voidaan pyytää yhdessä vanhempien kanssa tarkempia tutkimuksia/arviointeja lapsen kehityksestä muilta asiantuntijoilta Yksilölliset suunnitelmat Lapsesta tehdyt havainnot kirjataan yhdessä vanhempien kanssa, jotta voidaan sopia, miten lasta tuetaan sekä kotona että hoidossa ja miten häntä kiinnostavat asiat/vahvuudet voidaan huomioida kasvatuksessa. Tuen tarve, tavoitteet ja menetelmät kirjataan lapsen yksilölliseen suunnitelmaan. Samaan suunnitelmaan kirjataan oppimisympäristön järjestäminen lapsen kehitystä tukevaksi. Ko. suunnitelmasta käytetään erityispäivähoidossa nimitystä kuntoutussuunnitelma tai Hojks (= henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma). Konkreettiset tukitoimet tulee aloittaa heti, kun tuen tarve on havaittu. Näin voidaan ennaltaehkäistä muita liitännäis- vaikeuksia tai tuen tarpeen pitkittymistä Tuen järjestämisen periaatteet Lapsen tulee saada tarvitsemansa tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ensisijaisesti omassa lähipäiväkodissaan. Varhaiskasvatuksessa työskentelee erityispäivähoitajia, joiden sijoituspaikka vaihtelee vuosittain tarpeen mukaan. Yhteistyössä vanhempien ja kasvatushenkilöstön kanssa työskentelee kiertävä erityislastentarhanopettaja, joka osallistuu lapsen kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan.
15 15 Lapsen tarvitsema tuki voidaan järjestää myös ns. kevennetyssä ryhmässä (18 lasta) tai integroidussa erityisryhmässä (12 lasta, 3 työntekijää). Integroidussa erityisryhmässä työskentelee erityislastentarhanopettaja ja erityisopetuksen näkökulma on läsnä päivittäin. Päätös lapsen sijoittamisesta näihin ryhmiin tehdään yhdessä vanhempien ja tutkivan tahon kanssa. Soinisten päiväkodin erityisopetuksesta vastaa talon oma erityislastentarhanopettaja. Kun varhaiskasvatuksen toimintaa suunnitellaan, tulee siinä huomioida lapsen yksilölliset tarpeet niin, että hän voi mahdollisuuksiensa mukaan osallistua kaikkeen oman lapsiryhmänsä toimintaan. Lisäksi hänelle voidaan järjestää päivän aikana yksilö- ja pienryhmäopetusta. 9. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA Perhe voi olla kaksi- tai monikielinen. Tällöin vanhemmat ja kasvatushenkilöstö pohtivat yhdessä, miten voidaan parhaiten tukea lapsen kielen oppimista. Eri kulttuureista Suomeen muuttavat lapset oppivat suomen kielen luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Varhaiskasvatuksessa suomen kielen oppimista voidaan tukea myös toiminnallisissa pienryhmissä. On tärkeää, että yhdessä perheen kanssa tutustutaan eri kulttuurien piirteisiin ja perinteisiin niitä kunnioittaen ja yhteen sovittaen omaan kulttuuriimme. Jotta yhteistyö eri kulttuureista tulevien ja erikielisten perheiden sekä varhaiskasvattajien välillä sujuisi mahdollisimman hyvin, on Naantalissa mahdollista käyttää tarvittaessa tulkkipalvelua lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä keskusteluissa.
16 VARHAISKASVATUKSEN YHTEISTYÖKUMPPANIT Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat sosiaali-, sivistys-, terveys-, kulttuuri- ja liikuntatoimi, seurakunta, yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt, joiden kanssa on sovitut yhteistyökäytännöt ja periaatteet. Yhteistyö eri tahojen kanssa on säännöllistä ja jatkuvaa. Sosiaali-, sivistys- ja terveystoimen kanssa käytävä yhteistyö edellyttää lapsen huoltajien suostumusta.
17 ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Varhaiskasvatuksessa arvioinnin tehtävänä on varmistaa tärkeimmän tavoitteen, lapsen hyvinvoinnin, toteutuminen. Arviointia ja suunnittelua tehdään säännöllisesti ja sitä käytetään suunnittelun pohjana. Arvioinnin kohteena ovat: - lapsi ja lapsen vasu ( henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ) - kasvatuskumppanuus/vanhempien kasvatusnäkemyksen toteutuminen - toiminta päivähoidossa - päivähoidon toimintaympäristö Arviointi toteutetaan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa päivittäisen toiminnan yhteydessä, viikoittaisissa palavereissa sekä toimintakausien päätteeksi. Esiopettajat kokoontuvat säännöllisesti omiin arviointipalavereihinsa. Myös vanhemmat voivat osallistua arviointiin vanhempainilloissa, hoito- ja kasvatussuunnitelma -keskusteluissa sekä joka toinen vuosi tehtävässä Varhaiskasvatuksen laatu kyselyssä. Arvioinnin apuvälineenä käytetään dokumentointia, keskusteluja ja kyselyjä. Dokumentointitapoja on monia; kasvunkansiot, toimintakalenterit ja kirjeet, valokuvat, äänitteet jne. Naantalin varhaiskasvatuksessa toimii erittäin aktiivinen ja hyvä koulutustyöryhmä, joka järjestää säännöllisesti koulutuksia kasvatushenkilöstölle ja yhteisiä luentoja vanhemmille. Koulutukset suunnitellaan ajankohtaisia tarpeita vastaaviksi ja niitä arvioidaan koulutuskohtaisten palautteiden avulla Lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelman arviointi Lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle lapselle yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelma tehdään yksilöllisesti lapsen persoona ja kehitysvaihe huomioiden. Suunnitelman avulla vahvistetaan myönteistä minäkuvaa ja vuorovaikutustaitoja. Arvioinnin välineinä voimme käyttää: - hoito- ja kasvatussuunnitelmaa - päivittäistä lapsihavainnointia - dokumentointia (videointi, valokuvaus yms.) - kasvun kansiota - lasten haastatteluja - 3-, 4- ja 5-vuotisneuvolaa varten tehtäviä havainnointilomakkeita - vanhempien kanssa yhdessä täytettävää koulutulokkaan kaavaketta Lapsen vasua arvioidaan ja täydennetään yhdessä vanhempien kanssa säännöllisesti. Erityisen tuen tarpeen arviointi tehdään yhdessä kiertävän erityislastentarhanopettajan ja muun asiantuntijan kanssa.
18 Vanhempien rooli päivähoidon arvioinnissa Lapsen vanhemmat ovat ensiarvoisen tärkeitä lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma tehdään vanhempien kasvatusnäkemyksiä ja vakaumusta kunnioittaen. Tällä tuetaan vanhemmuutta ja kotikasvatusta. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelman sisältöön ja osallistua sen arviointiin yhdessä kasvatushenkilöstön kanssa. Tärkeimmät vaikutustilanteet: - alkukeskustelu - vanhempainillat - suunnittelu- ja arviointikeskustelut - arkiset pikapalaverit vanhempien ja kasvatushenkilöstön kesken lasten saapumis- tai lähtötilanteessa Toiminnan arviointi Varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelu tehdään valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta, joita ovat varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma. Arviointi tehdään verraten toteutunutta toimintaa ko. suunnitelmiin. Toiminta pohjautuu lapsiryhmän arviointiin. Tärkeimpiä arvioitavia tekijöitä toimintaa suunniteltaessa ovat ryhmän koko, lasten ikä- ja kehitystaso, toimintaympäristö sekä henkilöstön määrä. Toiminnan sisältöä arvioitaessa kiinnitetään huomiota etenkin toiminnan monipuolisuuteen, turvallisuuteen sekä lasten persoonallisuuksien ja kehitysvaiheiden huomiointiin. Toimintaa arvioi pääsääntöisesti kasvatushenkilöstö, mutta myös lapset ja heidän vanhempansa Kasvatusympäristön arviointi Toimintaympäristö on fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen kokonaisuus. Arvioinnin kohteina ovat kasvatusympäristö, lapsiryhmä ja ilmapiiri. Ympäristöä arvioidaan säännöllisesti hoito- ja kasvatushenkilöstön palavereissa ja vuosittain turvallisuussuunnitelman avulla. Vanhemmat voivat myös osallistua ympäristön arviointiin. Jokaisessa päiväkodissa on henkilöstön laatima turvallisuussuunnitelma hoitopaikan riskien kartoittamiseksi ja sitä kautta onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Jokaiseen päivähoitoyksikköön on tehty lakisääteinen pelastussuunnitelma, joka tarkastetaan vuosittain pelastusviranomaisen kanssa. Yksiköissä harjoitellaan poistumista hätätilanteiden varalta.
19 19 Liikenne- ja turvallisuuskasvatuksen toteuttamisessa tehdään yhteistyötä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Varhaiskasvatuksella on oma liikenneturvallisuussuunnitelma. Naantalissa 26.toukokuuta 2014 Varhaiskasvatussuunnitelman päivityksestä vastanneen työryhmän puolesta Taina Rantala Mia Niemi Tuija Vuorinen päiväkodin johtaja lastentarhanopettaja lastentarhanopettaja lastentarhanopettaja
KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU
KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO
LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
NAANTALIN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 NAANTALIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2005-2006 ELI VASU ALUKSI... 3 1. JOHDANTO... 6 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 7 3. ENNEN OLI ENNEN... 8 4. VARHAISKASVATUKSEN
LisätiedotMUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS
MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen
LisätiedotSIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotPALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT
PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833
LisätiedotTampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN
Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.
LisätiedotPäiväkoti Saarenhelmi
Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotKaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä
LisätiedotMaaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma
Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotLEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu
LisätiedotHELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
LisätiedotMarttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma
Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki
LisätiedotKASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI
VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotTAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,
LisätiedotNurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma
22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi
LisätiedotAtala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla
Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme
LisätiedotMeri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotVaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä
LisätiedotSANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI
SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon
LisätiedotKREIVINNIITYN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
KREIVINNIITYN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTOA Naantalin kaupungin oma varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) valmistui v.2005 keväällä. Pidämme tätä suunnitelmaa ohjaavana omassa toiminnassamme
LisätiedotHALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU
HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi
Lisätiedotnimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO
1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon
OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen
LisätiedotRajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma
Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotSORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013
SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on
LisätiedotTelkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:
TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen
LisätiedotMETSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
LisätiedotSammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin
LisätiedotMILLAINEN MINÄ OLEN?
MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
LisätiedotTIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO
TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on
LisätiedotMÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.
LisätiedotHämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016
Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamisvaihe on tarkoitus suunnitella yksilökohtaisesti lapsen ja vanhempien tarpeet huomioiden. Tutustumiskäynnillä
LisätiedotTyösuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus
Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju
Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME
LisätiedotPROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU
PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen
LisätiedotKETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010
KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden
LisätiedotMUHOKSEN KUNTA. Perhepäivähoito. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle
MUHOKSEN KUNTA Perhepäivähoito TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle 2017 2018 Hyvinvointilautakunnan 31.10.2017 hyväksymä Perhepäivähoidon toimintasuunnitelma toimintakaudelle 2017-2018 Perhepäivähoitoa voidaan
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.
Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA
ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotKämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma
Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri
LisätiedotKuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016
1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella
LisätiedotKillon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20
HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotEtelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
LisätiedotVarhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42
Varhaiskasvatuksen henkilöstö 2017 Luotu 21.02.2017 15:42 Vastaajastatistiikat Nimi Arvioijat Vastaamassa Vastannut Kärkölä varkahenkilöstö 22 22 17 Yhteensä 22 22 17 Vastausprosentti 100% Lopettaneet
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotKYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotLomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:
Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:
LisätiedotNAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.
LisätiedotPappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan
LisätiedotKETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010
KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden
LisätiedotKATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012
KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotTORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011
TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013
Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.
LisätiedotKeskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2 Keskustan päiväkodin esittely: Osoite: Kaivokatu 9, 21100 Naantali ( Kaivonkulma) Puh: (02) 434 5245 Mannerheiminkatu 14, 21100 Naantali ( Raatihuone,
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotSaarelan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma 2019-2020 Toimintakulttuuri Joustavassa pienryhmätoiminnassamme lapset saavat leikkiä ja oppia rauhallisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Tällöin jää aikaa huomioida
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN
VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN
LisätiedotSANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI
SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotPIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma
PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotMelukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma
Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus
LisätiedotVARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotVARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
2016-2017 VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Jakomäki-Puistola-Suutarila varhaiskasvatusalue Varhaiskasvatusvirasto HELSINGIN KAUPUNKI 1 26.5.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 ARVOT... 2 3 TOIMINTA-AJATUS...
LisätiedotVarhaiskasvatuspalvelut
Varhaiskasvatuspalvelut Graafinen ohjeisto Päiväkotihoito Kemin päiväkodit tarjoavat lapsiperheille yksilöllistä, korkeatasoista ja monipuolista varhaiskasvatusta. Toiminta on sekä tavoitteellista, että
LisätiedotIidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotVASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä
VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi
Lisätiedot