NAANTALIN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
|
|
- Aimo Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NAANTALIN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
2 2 NAANTALIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ELI VASU ALUKSI JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT ENNEN OLI ENNEN VARHAISKASVATUKSEN PAINOPISTE VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET KASVATUSKUMPPANUUS VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN JA MENETELMÄT Leikki Menetelmät (kädentaidot, musiikki, liikunta, kuvataide...) Esiopetussuunnitelma TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tuen tarpeen arviointi Yksilölliset suunnitelmat Tuen järjestämisen periaatteet ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA YHTEISTYÖKUMPPANIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelman arviointi / lapsi aktiivisena Vasuun vaikuttajana Vanhempien rooli päivähoidon arvioinnissa Toiminnan arviointi Kasvatusympäristön arviointi Työntekijöiden/työyhteisön arviointi SEURANTA LOPUKSI... 26
3 3 ALUKSI Naantalin varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen ryhdyttiin helmikuussa 2004, jolloin yksi päiväkodinjohtaja ja yksi lastentarhanopettaja aloittivat Vasson (Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) järjestämän koulutuksen, Varhaiskasvatussuunnitelmakoulutusohjelma suunnitelmaprosessin tueksi vuosina Ko. Vasukoordinaattorit kutsuivat kokoon Naantalin oman Vasu -tiimin, johon osallistui yksi edustaja kustakin kymmenestä päiväkodista sekä kaksi perhepäivähoidon edustajaa. Ryhmä pysyi samana koko työskentelyn ajan. Tiimin jäsenet pitivät varhaiskasvatusta koskevaa keskustelua yllä valtakunnallisten linjausten pohjalta omissa yksiköissään ja toivat mukanaan ryhmäkokoontumisiin viestejä sekä keskusteluissa heränneitä mielipiteitä. Tavoitteena oli tehdä Naantaliin omannäköisensä, naantalilainen, varhaiskasvatussuunnitelma. Loppusyksyllä 2004 ensimmäinen versio omasta varhaiskasvatussuunnitelmastamme lähti lukukierrokselle toimintayksiköihin. Ajatuksena oli, että koko päivähoitoväki osallistuu suunnitelman tekemiseen ja sitä kautta sitoutuu sen toteuttamiseen. Suunnitelmatyö jatkui aktiivisena koko alkutalven ja kevään Joukkoon mahtui myös koko päivähoitoväelle suunnattu lauantaikoulutus, jossa luennoitsijana oli varhaiskasvatussuunnitelman tekoon ja sen käytäntöön tuomiseen perehtynyt asiantuntija Petteri Mikkola Vantaalta. Koulutus toimi erinomaisena potkuna suunnitelman edistymiselle ja innolle päästä käyttämään sitä. Naantalin varhaiskasvatussuunnitelma (=VASU) -työryhmä: Laura Koivunen, lto Karvetin päiväkoti Tuija Vuorinen, lto Suovuoren päiväkoti Nina Virtanen, pph at perhepäivähoito Satu Sarlund, lto Ruonan päiväkoti Antero Eroma, lto, pkj Keskustan päiväkoti Taina Rantala, lto, pkj Taimon päiväkoti Heidi Suominen, lto Tammiston päiväkoti Mari Leppänen, pph at perhepäivähoito Eija Mettälä, lto Kreivinniityn päiväkoti Saila Grönberg, lto Viialan päiväkoti
4 Mia Niemi, lto Nuhjalan päiväkoti Pirjo Heinonen, lh Kultarannan päiväkoti 4 Kiitos päivähoitoväelle aktiivisesta avusta työskentelyn aikana. Kiitos myös päivähoidon sekä päiväkotien esimiehille pitkämielisyydestä ja tuesta, jonka Vasu -tiimimme on saanut. Naantalissa Varhaiskasvatussuunnitelmatyöryhmän puolesta Taina Rantala
5 JOHDANTO PÄIVITETTYYN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAAN 5 Naantalin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma on ollut käytössä kaksi toimintakautta elokuusta 2005 alkaen. Kahden vuoden aikana päivähoitoyksiköt ovat laatineet omat varhaiskasvatussuunnitelmansa, jotka perustuvat yhteiseen Vasuun. Vasutyöryhmä on kokoontunut kumpanakin toimintavuonna 2-4 kertaa. näiden kokoontumisten myötä nykyinen suunnitelma on ollut rakentavan arvioinnin kohteena. Toimintavuosi painottui kasvatuskumppanuuden kehittämiseen päivähoidossa. VAKU (= varhainen kasvatuskumppanuus) -työryhmä laati lomakkeen ja ohjeet alkukeskustelulle, joka otettiin käyttöön syksyllä Vasun päivityksessä lähinnä tämä uudistus on huomioitu. Naantalissa 13. syyskuuta 2007 Vasu-työryhmän puolesta Taina Rantala lastentarhanopettaja, päiväkodinjohtaja
6 6 1. JOHDANTO Varhaiskasvatus kohdistuu alle kouluikäisiin lapsiin sekä niihin oppivelvollisuusikäisiin lapsiin, jotka käyttävät varhaiskasvatuspalveluja. Varhaiskasvatus on lapsen elinpiirissä tapahtuvaa vuorovaikutusta, johon kuuluu olennaisena osana lapsen oma toiminta, vertaisryhmäkontaktit ja aikuisen tavoitteellinen ohjaus. (Hujala, Puroila, Parrila-Haapakoski ja Nivala 1998) Varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnallisista linjauksista ( ) sekä Stakesin laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ( ). Varhaiskasvatussuunnitelmaa kutsutaan lyhyemmin Vasuksi. Naantalin varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan on osallistunut työryhmä, jossa on edustus jokaisesta (10) päiväkodista ja kaksi edustajaa perhepäivähoidosta. Ryhmä on kokoontunut useita kertoja samalla kokoonpanolla kahden nimetyn koordinaattorin kutsusta. Koko päivähoidon väki on yksikkötasolla tutustunut Valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja kommentoinut niitä sekä oman työryhmämme koosteita pyydettäessä. Suunnitelmatyön edetessä myös innokas keskustelu varhaiskasvatuksesta ja sen toteuttamisesta on virinnyt päivähoitoväen keskuuteen. Naantalin varhaiskasvatussuunnitelman tarkoituksena on toimia ohjaavana suunnitelmana kaupungin tuottamalle laadukkaalle päivähoitopalvelulle. Kaupungissa toimivat muut, päivähoitoa tai muuta varhaiskasvatusta tuottavat tahot eivät toistaiseksi ole osallisina tässä suunnitelmassa muuten kuin yhteistyökumppanien ominaisuudessa. Jokaisella yksiköllä on oma varhaiskasvatussuunnitelma, joka perustuu kaupungin yhteiseen Vasuun. Päivähoitohenkilöstöstä koottu työryhmä päivittää yhteisen Vasun vuosittain uuden toimintakauden alussa
7 7 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Toiminta-ajatus Päivähoidon toiminta-ajatuksena on tarjota hyvää, laadukasta päivähoitoa lapsilähtöisesti naantalilaisille perheille. Hyvä päivähoito muodostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Arvot Naantalin päivähoidossa toiminta perustuu yhdessä hyväksytyille arvoille. Naantalistrategian mukaisia arvoja ovat: Lisää luottamusta! Usko ihmiseen! Toimi avoimesti! Vastaa huomisesta! Päivähoidossa toteutuvat lisäksi seuraavat arvot: huumori, ilo, kunnioitus, luottamus, tasa-arvo, kiireettömyys, turvallisuus, leikki ja hyvät tavat. Huumori ja ilo keventävät lasten ja aikuisten päivää päivähoidossa. Luottamus tuo turvallisuutta päivähoitopäivään. Avoin vuorovaikutus päivähoidon henkilöstön, vanhempien sekä muiden yhteistyökumppanien kesken on edellytys luottamuksen syntymiselle. Päiväkodin työntekijöiden välinen avoin vuorovaikutus on edellytyksenä ammattimaiselle kasvatukselle ja opetukselle. Lapsia tuetaan muodostamaan hyviä ystävyyssuhteita eri-ikäisten lasten ja aikuisten kanssa. Lapsia ja perheitä kohdellaan tasa-arvoisesti. Kiire ei kuulu päivähoitoon. Lapsella pitää päivähoitopäivän aikana olla aikaa kasvaa ja toimia omien edellytystensä mukaan. Lapsia opetetaan käyttäytymään erilaisissa tilanteissa niihin sopivalla tavalla. Se tuo sujuvuutta jokapäiväiseen elämään.
8 8 3. ENNEN OLI ENNEN Päiväkotitoiminta Naantalissa alkoi vuonna 1943 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Naantalin osaston toimesta. Kunnalliseksi päivähoito muuttui Naantalissa huhtikuussa 1948, kun kaupungin valitsema Keskustan päiväkodin johtokunta otti haltuunsa Lastensuojeluliiton päiväkotitoiminnan. Johtokunta toimi aina vuoteen 1973 asti. Silloin päivähoitolaki tuli voimaan ja päiväkotitoiminta siirtyi sosiaalilautakunnan alaiseksi. Keskustan päiväkoti -nimitystä käytettiin vuosina , jolloin se oli ainoa päiväkoti kaupungissamme. Päiväkoti sijaitsi vuosina PUSA-nimisessä talossa Mannerheiminkadulla. Kiinteistö lämmitettiin puilla ja vesi tuli ja meni, kun jaksettiin kantaa! Kaivokadun päähän päiväkoti muutti syksyllä 1952 nykyisin Naantalin Matkailun hallitsemaan TUULENSUOJA-nimiseen kiinteistöön. Vettä ei enää tarvinnut kantaa ja keskuslämmityskin rakennettiin Siis venesataman kulmilta alkoi naantalilaislapsosten hoito ja kasvatus kohti tätä päivää. Kaupunki kasvoi ja samoin päivähoidon tarve. Kaivokadulle perustettiin lastentarha vuonna 1964 ja samana vuonna alkoi leikkipuistotoiminta Kirkkopuistossa. Leikkipuistotoiminta levisi myös Taimoon ja Ruonaan sekä myöhemmin myös Karvetin alueelle. Tällä hetkellä leikkipuistotoimintaa ei ole. Myös lastentarhoja, myöhemmin päiväkoti-nimisinä, perustettiin 1970-luvulta alkaen eri puolille kaupunkia. Uusin päiväkoti avattiin Taimossa vuonna Kunnallinen perhepäivähoitokin aloitti ripeän kasvunsa 1970-luvulla. Ensimmäinen hoitaja, Kaisu Ojala, aloitti työnsä helmikuussa Perhepäivähoitajia on ollut enimmillään viitisenkymmentä. Vuosien varrella päivähoitoon on kohdistunut monenlaisia muutoksia. On ollut uusia projekteja ja kokeiluja. Kaupunki on ollut jakautuneena varhaiskasvatuksen osalta kolmeen
9 9 alueeseen, sitten kahteen ja lopuksi taas palattu yhteen alueeseen. Kireinä aikoina päivähoitopaikkoja on lakkautettu ja toimintavaroista säästetty. Välillä on taas ollut mahdollisuuksia satsata lapsiin enemmän. Myös päivähoidossa on eletty taloudellisten aaltojen virrassa. NYT ON NYT Tällä hetkellä Naantalissa, noin asukkaan kaupungissa, varhaiskasvatuksen tarjontaa on runsaasti. Meillä on yksitoista päiväkotia, avoin päiväkoti ja n. 40 perhepäivähoitajaa. Naantalissa on myös 3-5-vuotiaiden kerhoryhmiä ja osa-aikainen esiopetusryhmä. Erityispäivähoito on vireää ja päivähoitoa on mahdollisuus saada myös toisella kotimaisella kielellä. Päivähoidon henkilökunta on koulutettua ja innokasta, ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Lisätietoja Naantalin päivähoitopalveluista löytyy Naantalin kaupungin kotisivuilta kohteesta sosiaali ja terveys. 4. VARHAISKASVATUKSEN PAINOPISTE Naantalilaisuus" Naantali sijaitsee saariston tuntumassa länsirannikolla. Kaupunki on rakennettu birgittalaisluostarikirkon ympärille. Meri ja luonto hallitsevat kaupunkikuvaa. Niinpä esimerkiksi purjehdus, veneily, hiekkarannat ja lähimetsät tarjoavat lapsille elämyksiä (kuten vaikkapa onkiretkiä tai Metsämörritoimintaa). Luolalanjärveä arvostetaan lintujärvenä. Vesilinnut, oravat, jänikset, siilit ym. eläimet ovatkin kotiutuneet jopa keskustan alueelle. Liki 500 kasvilajia löytyy kaupungista. Rantaa reunustavat Vanhankaupungin keskiaikaiset korttelit, ravintolarakennukset ja pikkuputiikit. Kauemmas keskustasta on rakennettu uudempia asuinrakennuksia ja omakotitaloja. Hoidetut puistot, rantojen kävelytiet, puutalojen lehtevät pihat ja Kuparivuori tuovat vehreyttä kaupunkikuvaan.
10 Naantali on myös satama- ja teollisuuskaupunki (mm. öljynjalostamo ja voimalaitos). 10 Merellinen kaupunki tunnetaan urheilukaupunkina. Se tarjoaa varhaiskasvatukselle monipuoliset liikunta-mahdollisuudet: mm. Kuparivuoren yleisurheilukenttä, koulujen liikuntasalit, Kuparivuoren kaksi jäähallia, pelikentät, hiihtoladut, pururadat, purjehduskoulut ym. Suuri arvo kaupungille on Tasavallan presidentin kesäasunnolla. Matkailu on olennainen osa Naantalia. Kultarannan jyhkeä graniittilinna puistoineen Luonnonmaan saarella näkyy Naantalin aukolta. Naantalin Kylpylä tuo kansainvälisyyttä, samoin kuin muumien koti Kailon saaressa. Matkailijoita viihdyttää myös kaupunkilaisten kansanjuhlana 27. heinäkuuta vietettävä perinteinen Unikeonpäivä ja -juhlat. Vanha höyrylaiva Ukko-Pekka kuljettaa kesäisin matkailijoita Turkuun ja saaristoon. Vanhan tavan mukaan luostarikirkon tornista puhalletaan kesäiltaisin trumpetilla vespervirsi kiirimään yli kaupungin ja meren. Naantali tunnetaan lähinnä vuosittain kesäkuussa järjestettävien musiikkijuhlien ansiosta myös sivistys- ja kulttuurikaupunkina. Lapsille ja nuorille tarjotaan musiikin opetusta kunnallisessa musiikkiopistossa. Taidetta ja työpajoja lapsille järjestetään Naantalin monitoimitalossa. Naantalin Teatteri tarjoaa lastennäytelmiä paikallisin voimin. Kirjasto ja museo ovat tärkeitä tutustumisen arvoisia paikkoja. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää vahvistaa lasten paikallistuntemusta ja tutustuttaa heidät omaan elinympäristöönsä.
11 5. VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET 11 Hyvinvoiva lapsi Päivähoidossa lapsen kehityksellisiin tarpeisiin vastataan ikätason mukaisesti. Mitä pienempi lapsi on kysymyksessä, sitä enemmän korostuu päivittäinen perushoito. Lapsen kasvaessa painopiste siirtyy kasvatuksesta opetukseen, hyvän perushoidon säilyessä arjen kivijalkana. Lapsella on oikeus pysyvään hoitopaikkaan sekä hoitosuhteeseen mahdollisuuksien mukaan. Päivähoidossa on säännöllinen päivärytmi. Kasvatusympäristö on suunniteltu lapselle turvalliseksi ja virikkeelliseksi. Jokaisessa päiväkodissa on henkilöstön laatima turvallisuussuunnitelma päivähoitopaikan riskien kartoittamiseksi ja sitä kautta onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Lapsi saa päivähoitopaikassaan terveellistä ruokaa ja hänen mahdollinen erityisruokavalionsa huomioidaan. Lapsen hygieniasta huolehditaan ja häntä opetetaan ikätasonsa mukaisesti itsekin huolehtimaan puhtaudestaan. Hänellä on mahdollisuus päivittäiseen lepohetkeen ja riittävään ulkoiluun. Päivähoidossa lasta arvostetaan omana itsenään, häntä rohkaistaan kokeilemaan ja harjoittelemaan uusia taitoja tutussa ja turvallisessa ympäristössä, missä hänellä on lupa myös epäonnistua. Päivähoitoon tullessaan lapsi tietää, että hoitopaikan aikuiset pitävät hänestä huolta hoitopäivän ajan.
12 12 Varhaiskasvatus muodostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. CARE = HOITO + KASVATUS EDU = OPETUS + KASVATUS TURVA LEPO MENETELMÄT SISÄLLÖT ULKOILU VAATETUS ARVOT TAVOITTEET HYGIENIA RAVINTO KÄSITYKSET ARVIOINTI EDUCARE = HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS TAVOITTEET ULKOILU SISÄLLÖT ARVOT TURVA ARVIOINTI HYGIENIA RAVINTO VAATETUS MENETELMÄT KÄSITYKSET LEPO
13 Toimiva yhteistyö lapsen perheen kanssa Vanhemmat ja päivähoitohenkilöstö sitoutuvat toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Parhaaseen tulokseen päästään, kun vanhemmat ja henkilökunta rohkenevat avoimesti keskustella lapsen asioista sekä arkipäivän tiimellyksessä että erikseen sovituissa kasvatuskeskusteluissa. Tätä kutsutaan kasvatuskumppanuudeksi KASVATUSKUMPPANUUS Käytännön kasvatusyhteistyön kehittäminen lasten vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön kesken on yksi varhaiskasvatuksen kehittämisalueista. Ajatellaan, että päivähoidossa asiakkaina ovat sekä vanhemmat että erityisesti lapset. Varhaiskasvatuksen valtakunnallisissa linjauksissa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa korostetaan vanhempien osallisuutta kasvatuskumppanuus-termin avulla. Kasvatuskumppanuutta määritellään siten, että lapsen kasvun, kehittymisen ja oppimisen tukemisessa vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö ovat kumppaneita. Kasvatuskumppanuus on eri osapuolten tasavertaista vuorovaikutusta, jossa vanhempien ja henkilökunnan erilainen asiantuntemus yhdistyvät. Tällä halutaan saavuttaa se, että vanhemmat osallistuvat oman lapsensa kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen sekä sen suunnitteluun ja arviointiin. Kasvatuskumppanuudessa lapselle usein kaikkein merkityksellisintä maailmaa eli koti ja päivähoito kohtaavat ja käyvät keskenään vuoropuhelua tavalla, joka on omiaan edistämään lapsen hyvinvointia. Edellytykset tähän ovat erinomaiset, sillä päivähoidossa lapsi tulee todella tutuksi - viettäähän hän päivähoidossa kymmeniä tunteja viikoittain. Vanhempikin tavataan kaksi kertaa yhden päivän aikana. Kasvatuskumppanuudessa lapsen koti ja päivähoitomaailmat kohtaavat ja käyvät lapsen hyvinvointia tukevaa vuoropuhelua.
14 Käytännön kasvatuskumppanuus Käytännössä kasvatuskumppanuuden edistäminen tarkoittaa huomion kiinnittämistä vuorovaikutuksen tapoihin ja laatuun tilanteissa, joissa vanhempia päivähoidossa normaalisti tavataan. Tällaisia tilanteitahan ovat mm.: * alkukeskustelu * arjen kohtaamiset * kasvatuskeskustelut * vanhempainillat Kasvatuskumppanuuteen kuuluu se, että yhteistyö vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä on vuoropuhelua edistävää. Lapsen hyvinvointi kasvaa ja kuva lapsesta monipuolistuu. Vanhemmuus vahvistuu, kun vanhemmat ja työntekijät saavat mahdollisuuden jäsentää uudella tavalla hankaliksi kokemiaan tilanteita. Vuoropuhelussa on tilaisuus pysähtyä kuulemaan lasta ja hänen tarpeitaan esim. sadutusmenetelmän tai lapsen tekemien piirrosten keinoin. 14 Syksyn 2007 alussa vanhemmat ja päivähoidontyöntekijät ovat tutustuneet toisiinsa nk. alkukeskustelussa jo ennen lapsen päivähoidon aloitusta. Alkukeskustelussa vanhemmat kertovat lapsestaan sekä perheen kasvatusarvoista ja menetelmistä. Henkilökunta puolestaan kertoo päivähoidon arkitilanteista, varhaiskasvatuksesta, ja kasvatuskumppanuuden tärkeydestä. Lisäksi sovitaan yhteisistä kasvatuskäytännöistä. Vuoropuhelua edistävässä kasvatuskeskustelussa tehdään tilaa asioille, jotka ovat lapselle ja hänen vanhemmilleen tärkeitä. Se voi olla myös varhaista puuttumista riskitilanteissa ja puheeksi ottamisen ja tuen tarjoamisen paikka silloin, jos huolta lapsesta ilmenee. Perheillä, joilla on laaja tuki- ja viranomaisverkosto, keskusteluja käydään ns. verkostokokouksissa, joissa päätavoitteena on uusia näkökulmia synnyttävän vuoropuhelun käynnistäminen ja ylläpito. Päivähoidon näkökulma näissä tapaamisissa on lapsen kannalta hyvin tärkeä. Valtakunnallisissa ohjeissa todetaan: Keskustelussa vanhempien kanssa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen kehitystä vahvistaviin myönteisiin puoliin. Lapsen hyvinvointiin liittyvät huolen aiheet ja ongelmat tuodaan esille mahdollisimman konkreettisina ja niihin haetaan ratkaisua yhdessä vanhempien kanssa. Kasvatuskeskusteluissa välittyvät lapsen ja vanhempien kuuleminen ja kunnioitus heidän kyvykkyyteensä toimia rakentavasti oman lapsensa asioissa. Perheen omat arvot ja tavoitteet selkeytyvät. Päivähoidosta kasvatuskeskusteluun osallistuu ainakin se henkilö, joka tuntee lapsen parhaiten. Keskustelulle varataan rauhallinen tila ja riittävästi aikaa. Luottamus ja luottamuksellisuus edesauttavat hyvän keskustelun syntymistä. Vuoropuhelua edistävät vanhempainillat lisäävät vanhempien keskinäistä yhteistyötä. Valtakunnallisissa tavoitteissa kaivataan toimintatapoja, joiden kautta perheiden omat
15 sosiaaliset verkostot pääsevät kehittymään. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esim. vanhempainiltojen toteuttamista niin, että vanhemmat saavat mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja myös erilaisten vanhempainryhmien toteuttamista epävirallisten sosiaalisten verkostojen luomiseksi vanhempien välille. Vuoropuhelua edistävät vanhempainillat voivat olla muodostamassa pieniä kyläyhteisöjä irrallisiksi kokevien perheiden välille. Ne voivat rohkaista vanhempia ja lisätä heidän itsetuntemustaan kasvattajina tarjoamalla iloa, vaihtelua ja juttuseuraa eli oleellisia arjen jaksamisen elementtejä. Käytännössä vuoropuhelun edistäminen voi vanhempainilloissa tarkoittaa mm. ns. luennoimisen ja tiedottamisen vähentämistä sekä vanhempien välisten kokemusten vaihtamisen lisäämistä. Keskustelun virittäjänä erilaiset toiminnalliset harjoitteet ja leikit ovat hyviksi havaittuja VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN JA MENETELMÄT 7.1 Leikki Pääasiallinen toimintamuoto on leikki. Leikki on lapselle luontainen tapa oppia asioita. Leikissä lapsen luonne ja tahto kehittyvät. Hänellä on leikissä hyvä mahdollisuus harjoitella tunnetaitoja sekä sosiaalisia taitoja elämää varten. Lapsen kielellinen ilmaisu ja sanavarasto kehittyvät leikkitilanteissa. Leikin avulla lapsi rakentaa maailmankuvaansa ja jäsentää suhdettaan ympäristöön ja muihin ihmisiin. Lapsella on päivähoitopaikassa mahdollisuus leikkiä yksin tai yhdessä toisten lasten kanssa. Leikki on luovaa ja vapaata, sääntöjenmukaista tai aikuisen ohjaamaa tavoitteellista, didaktista leikkiä. Aikuisen tehtävänä on järjestää ympäristö ja olosuhteet leikille suotuisaksi. Aikuinen tarkkailee lapsen leikkiä ja tekee havaintoja lapsen kehityksestä. Lasta rohkaistaan ja kannustetaan leikkimään. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Oppiminen Lapsi on oppijana aktiivinen, innostunut ja utelias. Kodin ja päivähoidon lisäksi lähiympäristöllä on tärkeä merkitys lapsen oppimiselle. Turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet ovat tärkeitä lapselle. Oppimistavat Lapsi oppii mm. - tekemällä, tutkimalla, ihmettelemällä, leikkimällä sekä matkimalla toisia lapsia ja aikuisia
16 - yrittämällä ja erehtymällä - eri aistien avulla - toistojen avulla - myönteisen palautteen ja kannustuksen avulla lapsi kokee oppimisen ja onnistumisen iloa - oppimispelit, leikkivälineet, liikuntavälineet Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia elämyksiin musiikin, tanssin, liikunnan, kuvallisen ilmaisun ja kädentaitojen kautta. Sadut, lorut, runot ja riimit vahvistavat lapsen kielellistä kehitystä. Kaikessa toiminnassa annetaan lapselle aikaa oppia kiireettömästi. 16 Oppimisympäristö Aikuisten tehtävänä on luoda rajat ja turvallinen sekä positiivinen ilmapiiri. Tällaisessa ympäristössä lapset oppivat kunnioittamaan ja kuuntelemaan toisiaan, hyväksymään erilaisuutta, toimimaan ja oppimaan yhdessä. Positiivisen ilmapiirin saavuttamiseksi tulee henkilökunnalla olla yhteneväinen kasvatusnäkemys. Oppimisvälineiden tulisi olla näkyvillä ja lasten saatavilla. Ope kyseli Maijalta (3,5 v.) aikooko hän mennä yliopistoon? Maija vastasi: Eeeeeen.., johon Valtteri (5 v.) tokaisi: Kannattais mennä, sieltä saa vappuhatun. Leikkiminen Lapset käyttävät leikkinsä aineksina kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Leikkiessään lapset jäljittelevät ja luovat uutta. Kaikki mikä näkyy leikissä on lapselle merkityksellistä. Myös aikuiselle näkymätön, mutta lapsen leikissä mukana oleva mielikuvituksen tuote, on tärkeä osa leikin sisältöä. Lasten ikä, leikkimisen taidot sekä leikkimuodot antavat aikuiselle mahdollisuuden seurata sekä havainnoida lasten leikkiä. Toisinaan leikki tarvitsee aikuisen ohjausta ja mukana oloa.
17 17 Pitää leikkiä, jos haluaa, totesi Kata (3 v.) opelle, joka kielsi tyynymajan rakennuksen urkuharmonin ympärille. 7.2 Menetelmät (kädentaidot, musiikki, liikunta, kuvataide...) Varhaiskasvatuksessa keskeisiä menetelmiä on useita. Kaikissa Naantalin päivähoitoyksiköissä käytetään monipuolisesti lasten ikätasoon sopivia toimintamuotoja. Musiikkia ja laulua käytetään päivittäin sekä ohjatuissa että viihdyttävissä tuokioissa, samoin kuin perushoitotilanteissa. Sadut, tarinat, riimit, lorut ja roolileikit rikastavat lapsen kieltä ja mielikuvitusta sekä antavat hänelle mahdollisuuden harjoitella uusia taitoja. Kädentaitoja harjoitellaan ja harjoitetaan askarrellen, piirtäen, maalaten, ommellen, muovaillen, nikkaroiden jne. Liikunta on tärkeä ja jokapäiväinen toimintamuoto, jossa lapsen karkea- ja hienomotoriikka kehittyy. Ympäristökasvatusta annetaan päiväkodista tehtävien kävelyja metsäretkien aikana. Päivähoidossa on jo vuosia toteutettu Metsämörrikouluja, joiden tarkoituksena on tutustuttaa lapset oman asuinympäristönsä lähimetsiin eri vuodenaikoina. Metsämörriohjaajiksi on koulutettu jo monia päivähoidon työntekijöitä. Ympäristökasvatusta edustaa lisäksi Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry:n viitoittama Vihreä Lippu -toiminta. Päivähoidossa yhtenä tärkeänä toimintamuotona ovat retket, jotka suuntautuvat mitä moninaisempiin paikkoihin aina kulloisenkin mielenkiinnon ja mahdollisuuksien mukaan. Kulttuuritarjontaa naantalilaisille päivähoitolapsille tarjotaan mm. konserttien, teatterin ja taidenäyttelyjen muodossa. Toimintamenetelmissä ja muodoissa on painotuseroja eri päivähoitoyksikköjen välillä. Mörrimetsässä löysimme myöhäisen sienen ja mietimme, mikä se mahtaa olla. Mää tierän, sanoi Eetu 5 v., se on toi suppilofaahtera!
18 Esiopetussuunnitelma Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja tervettä itsetuntoa tarjoamalla hänelle myönteisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Esiopetuksen tehtävänä on myös edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja tasa-arvoisuuteen sekä toisten ihmisten huomioon ottamiseen. Esiopetus osana varhaiskasvatusta ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta ja sisällöllisesti johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen järjestämisessä tulee siten ottaa huomioon toisaalta muun varhaiskasvatuksen ja toisaalta perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Naantalissa on oma esiopetussuunnitelma ja esiopetusta annetaan välisenä aikana lukuun ottamatta koulujen loma-aikoja. 8. TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN Lasta tulee auttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa normaalipalvelujen yhteydessä. (Naantali strategia, 2002) Lapsen tuen tarpeen arviointi tapahtuu yleensä 1) vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteisellä tarkastelulla tai 2) lapsella voi olla jo aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän ja/tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Tukea voidaan tarvita myös silloin, jos lapsen kasvuolot sisältävät riskejä hänen terveydelleen tai kehitykselleen.
19 Tuen tarpeen arviointi Keskeisinä menetelminä tuen tarpeen arvioinnissa ovat havainnointi, kirjaaminen sekä tukitoimien vaikutusten seuraaminen. Havainnointia tulee tehdä erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä, sekä kotona että hoidossa. Vanhempien ja kasvattajien erilaiset näkemykset lapsesta täydentävät toisiaan ja luovat kokonaiskuvaa hänen yksilöllisistä taidoistaan ja tarpeistaan. Oman lisänsä lapsen kehityksen seurantaan tuovat Naantalissa toteutettavat 3- ja 5-vuotiaiden lasten laajennetut neuvolatarkastukset, joissa käytetään apuna havainnointilomaketta. Tarvittaessa voidaan pyytää yhdessä vanhempien kanssa tarkempia tutkimuksia/arviointeja lapsen kehityksestä muilta asiantuntijoilta. 8.2 Yksilölliset suunnitelmat Lapsesta tehdyt havainnot kirjataan yhdessä vanhempien kanssa, jotta voidaan sopia, miten lasta tuetaan sekä kotona että hoidossa ja miten häntä kiinnostavat asiat/vahvuudet voidaan huomioida kasvatuksessa. Tuen tarve, tavoitteet ja menetelmät kirjataan lapsen yksilölliseen suunnitelmaan, josta erityispäivähoidossa käytetään nimitystä kuntoutussuunnitelma tai Hojks (= henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma). Konkreettiset tukitoimet tulee aloittaa heti, kun tuen tarve on havaittu. Näin voidaan ennaltaehkäistä muita liitännäis- vaikeuksia tai tuen tarpeen pitkittymistä. Samaan suunnitelmaan kirjataan fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen ympäristön mukauttaminen (= struktuuri), jotta se tukee lapsen kehitystä. 8.3 Tuen järjestämisen periaatteet Lapsen tulee saada tarvitsemansa tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ensisijaisesti omassa lähipäiväkodissaan, jolloin ryhmäkokoa voidaan pienentää ja/tai lapsella/ryhmällä voi olla avustaja. Yhteistyössä vanhempien ja kasvattajien kanssa työskentelee kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa, jotka osallistuvat lapsen kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Lapsen tarvitsema tuki voidaan järjestää myös ns. kevennetyssä ryhmässä (17-18 lasta, 4 työntekijää) tai integroidussa kuntoutusryhmässä (12 lasta, 3 työntekijää). Integroidussa kuntoutusryhmässä työskentelee erityislastentarhanopettaja ja erityisopetuksen näkökulma on läsnä päivittäin. Päätös lapsen sijoittamisesta näihin ryhmiin tehdään yhdessä vanhempien ja tutkivan tahon kanssa. Kun varhaiskasvatuksen toimintaa suunnitellaan, siinä huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet niin, että hän voi osallistua kaikkeen oman lapsiryhmänsä toimintaan. Lisäksi hänelle voidaan järjestää päivän aikana yksilö- ja pienryhmäopetusta.
20 20 9. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA Perhe voi olla kaksi- tai monikielinen mm. vanhempien avioliiton kautta. Toisaalta suomenkieliset vanhemmat voivat saada lapsen perheeseensä adoption kautta. Tällöin vanhemmat ja kasvattajat pohtivat yhdessä, miten voidaan parhaiten tukea lapsen kielen oppimista. Lapsen on mahdollista omaksua kaksi tai useampia äidinkieliä. Kun äiti ja isä puhuvat äidinkielenään eri kieliä, on perhe kaksikielinen. Varhaiskasvatuksen suomenkielinen ympäristö tuo omat rikastuttavat piirteensä kaksikielisiin perheisiin. Eri kulttuureista Suomeen muuttavat lapset oppivat suomen kielen vähitellen luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Varhaiskasvatuksessa suomen kielen oppimista voidaan tukea myös toiminnallisissa pienryhmissä. On tärkeää, että yhdessä perheen kanssa tutustutaan eri kulttuurien piirteisiin ja perinteisiin niitä kunnioittaen ja yhteen sovittaen omaan kulttuuriimme. Jotta yhteistyö eri kulttuureista tulevien ja erikielisten perheiden sekä varhaiskasvattajien välillä sujuisi mahdollisimman hyvin, on Naantalissa mahdollista käyttää tarvittaessa tulkkipalvelua lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä keskusteluissa. 10. YHTEISTYÖKUMPPANIT Varhaiskasvatuksen yhteistyökumppanit Varhaiskasvatuksen toteutumista tukevat moniammatilliset palvelujärjestelmät, jotka ovat lähellä lasta ja perhettä. Yhteistyön toteuttajina ovat lapsen huoltajat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö. Eri tahojen kanssa käytävä yhteistyö edellyttää lapsen huoltajien suostumusta. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat sosiaali-, opetus-, terveys-, kulttuuri- ja liikuntatoimi, seurakunta, yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt, joiden kanssa on sovitut yhteistyökäytännöt ja periaatteet. Yhteistyö eri tahojen kanssa on säännöllistä ja jatkuvaa. Keskeisenä tavoitteena yhteistyössä on puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen kehityksessä ilmeneviin ongelmiin.
21 21 Naantalin päivähoito tekee yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa. - sosiaalitoimi: kiertävät erityislastentarhanopettajat, psykologi, päiväkodit keskenään, perhepäivähoito, sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, lastensuojelun kotipalvelu - opetustoimi: koulupsykologi, koulujen opettajat, koulukuraattorit - terveystoimi: neuvolan terveydenhoitaja (3- ja 5-vuotiaiden lasten seuranta- ja havainnointilomakkeistot), puheterapeutit, toiminta- ja fysioterapeutit, hammashoitaja, perheneuvola sekä Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS) sekä yksityiset fysio- ja toimintaterapeutit - Raision perheneuvola - lasten ja nuorten psykiatrinen pkl (Raisio/TYKS) - kulttuuritoimi: kirjastot, museo, Naantalin Teatteri, Monitoimitalo, Muumimaailma - liikuntatoimi: uimakoulu, liikuntatapahtumat, jäähallin käyttö sekä urheilukenttien käyttö, liikuntasalien käyttö - seurakunta: lapsityönohjaaja on linkkinä, huhtikuusta 2005 alkaen uskontokasvatuksen työryhmä, johon kuuluu edustaja jokaisesta päiväkodista ja yksi edustaja pph:sta Liikenne- ja turvallisuuskasvatuksen toteuttamisessa tehdään yhteistyötä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Päivähoidolla on oma liikenneturvallisuussuunnitelma, johon on kirjattu vuotuinen toimintasuunnitelma ja tavoitteet. 11. ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Työtekijöiden / työyhteisön arviointi tavoitteena kehittää työskentelyn toimivuutta, laatua ja mielekkyyttä Lapsen hoito ja kasvatussuunnitelman arviointi arvioidaan hoito- ja kasvatussuunnitelmaa kehitystaso ja persoonallisuus huomioiden Vanhempien rooli päivähoidon arvioinnissa kasvatuskumppanuuden toteutumisen arviointi vanhemmat voivat osallistua päivähoidon arviointiin Kasvatusympäristön arviointi arvioinnin kohteena fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen kokonaisuus LAPSEN HYVINVOINTI Toiminnan arviointi tavoitteena monipuolinen ja laadukas päivähoito Päivähoidossa arvioinnin tehtävänä on varmistaa tärkeimmän tavoitteen, lapsen hyvinvoinnin, toteutuminen. Arviointia ja suunnittelua tehdään säännöllisesti. Arviointia käytetään suunnittelun pohjana.
NAANTALIN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
NAANTALIN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 NAANTALIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014-2015 eli VASU 1. Johdanto 3 2. Toiminta-ajatus ja arvot 4 3. Ennen oli ennen ja nyt on nyt 5 4. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotKULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU
KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:
LisätiedotTampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN
Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO
LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotSIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen
LisätiedotMUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS
MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen
LisätiedotPäiväkoti Saarenhelmi
Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotPALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT
PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833
LisätiedotHELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
LisätiedotVaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä
LisätiedotEtelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju
Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME
LisätiedotSANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI
SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon
LisätiedotTAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,
LisätiedotKETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010
KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden
LisätiedotKaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä
LisätiedotMarttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma
Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki
LisätiedotTyösuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus
Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja
LisätiedotMETSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotKREIVINNIITYN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
KREIVINNIITYN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTOA Naantalin kaupungin oma varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) valmistui v.2005 keväällä. Pidämme tätä suunnitelmaa ohjaavana omassa toiminnassamme
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotKETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010
KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden
LisätiedotMaaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma
Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotSammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin
LisätiedotLEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 / 11 Lapsen nimi: JOENSUUN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen
LisätiedotESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA
ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA
LisätiedotKeskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2 Keskustan päiväkodin esittely: Osoite: Kaivokatu 9, 21100 Naantali ( Kaivonkulma) Puh: (02) 434 5245 Mannerheiminkatu 14, 21100 Naantali ( Raatihuone,
LisätiedotKuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma
Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Kohtelemme kaikkia lapsia ja huoltajia ystävällisesti, kuuntelemme heidän toiveitaan ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan.
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotHALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU
HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20
HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön
LisätiedotLomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:
Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:
LisätiedotNäsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.
LisätiedotToimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki
Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki 12.11.2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa kuvaamme, miten varhaiskasvatusta käytännössä pedagogisesti toteutetaan Meripirtissä.
LisätiedotKASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI
VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU
LisätiedotMUHOKSEN KUNTA. Perhepäivähoito. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle
MUHOKSEN KUNTA Perhepäivähoito TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle 2017 2018 Hyvinvointilautakunnan 31.10.2017 hyväksymä Perhepäivähoidon toimintasuunnitelma toimintakaudelle 2017-2018 Perhepäivähoitoa voidaan
LisätiedotTIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO
TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotSORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013
SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on
LisätiedotLomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:
Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
LisätiedotLomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet
Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen
Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin
LisätiedotPäiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma
Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme jokaisen lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen ihmisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan Toimimme
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
LisätiedotPappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen
LisätiedotAtala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla
Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Alku - Käpylinna
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Alku - Käpylinna 2017-2018 Sisältö Toimintakausi 2017-2018 3 Toimintakulttuuri 4 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä 5 Leikkiin ja vuorovaikutukseen
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotKATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012
KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:
LisätiedotNurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma
22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä,
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä
LisätiedotMeri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien
LisätiedotKESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU
KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai
LisätiedotSANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI
SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.
Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotMÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)
Lapsen nimi: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhdessä huoltajien kanssa. Se on henkilöstön ja
LisätiedotTelkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:
TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen
LisätiedotPIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma
PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
Lisätiedotnimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO
1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN
VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN
LisätiedotLapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)
LisätiedotMUHOKSEN KUNTA. Tenavat ryhmäperhepäiväkoti. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle
MUHOKSEN KUNTA Tenavat ryhmäperhepäiväkoti TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle 2017 2018 Hyvinvointilautakunnan 31.10.2017 hyväksymä Tenavien ryhmäperhepäivähoidon toimintasuunnitelma toimikaudelle 2017-2018
LisätiedotRajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma
Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.
LisätiedotKämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma
Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri
LisätiedotMILLAINEN MINÄ OLEN?
MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott
LisätiedotVarhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42
Varhaiskasvatuksen henkilöstö 2017 Luotu 21.02.2017 15:42 Vastaajastatistiikat Nimi Arvioijat Vastaamassa Vastannut Kärkölä varkahenkilöstö 22 22 17 Yhteensä 22 22 17 Vastausprosentti 100% Lopettaneet
LisätiedotPÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA
PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Pph Itäkeskus-Marjaniemi-Myllypuro Toimintakausi syksy 2017-kevät 2018 https://www.instagram.com/perhepaivahoito_myllikka_itis/ Perhepäivähoito osallisuutta
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotKisakentän päiväkodin toimintasuunnitelma
Kisakentän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme ovat tärkeitä hyvät tavat ja positiivinen ilmapiiri. Päiväkotimme jokaisessa ryhmässä on avoin oppimisympäristö, joka
LisätiedotVARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden
Lisätiedot