Haunisten altaan käyttö uimaranta- ja virkistysalueena

Transkriptio

1 Raision kaupunki Yhteenveto vaihtoehtojen 1 ja 2 maankäytön yleissuunnittelusta ja uimarantojen toteuttamisesta

2 1 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITEET Kaavatilanne Vedenkäsittely 3 2 MONIPUOLISEEN VAPAA-AJANKESKUKSEEN LIITTYVÄT MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMAT Maankäytön yleissuunnitelma, Ve Maankäytön yleissuunnitelma Ve Toimintojen vertailu taulukossa Pinta-ala vertailu Allasvesikierron järjestelyt 8 3 UIMARANTASUUNNITELMAT Yleistä uimarantojen suunnittelusta Uimasyvyydet Esteettömyyden periaatteet uimarannalla Itärannalla sijaitseva vaihtoehto, Ve Etelärannalla sijaitseva vaihtoehto Ve Vedenkäsittely Veden pinnan taso 13 4 YHTEYSTIEDOT 13 5 LIITTEET 14

3 2 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITEET Työn tarkoituksena oli tutkia Raision kaupungin toimeksiantona kahden vaihtoehtoisen uimaranta- ja toiminta-alueen maakäyttö- ja virkistystoimintamahdollisuuksia Haunisten altaan rannoilla. Suunnittelun kohteeksi valikoituivat kaupungin aikaisemmin tekemien selvitysten pohjalta oheisessa kartassa esitetyt kaksi kohdetta. Kuvat yllä: Vasemman puoleisessa kuvassa Haunisten altaan itärannalla sijaitseva VE1 ja oikean puoleisessa kuvassa altaan etelärannalla sijaitseva VE2. Raision kaupunki oli jo tämän työn alkaessa asettanut tavoitteelliset ja vaiheittain toteutettavat toimenpide-ehdotukset Haunisten altaan virkistyskäytölle. Vaiheet jakautuivat seuraavasti: I - vaihe: esteetön uimaranta II vaihe: Ympärivuotinen uinti- ja virkistys 2015 III vaihe: Monipuolinen vapaa-ajan keskus 2020 Tämän työn alussa tutkittiin ja vertailtiin monipuolisen vapaa-ajankeskuksen toimintoihin liittyviä maankäyttömahdollisuuksia vaihtoehtoisilla sijaintipaikoilla. (ve 1 ja ve 2) Vertailussa ei ole huomioitu hankkeiden kysyntään perustuvia toteuttamismahdollisuuksia vaan tässä yhteydessä on painotuttu tutkimaan maankäytön, altaan vesienkäsittelyn ja kunnallistekniikan mahdollisuuksia.

4 3 1.1 Kaavatilanne Ote Raision oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta Haunisten allasta ympäröiviä kaavamääräyksiä: V, virkistys- ja viheralue vi, alueelle saa sijoittaa virkistyspalveluita Kehitettävä uimaranta Ulkoilureitti (musta palloviiva) Suunniteltu ulkoilureitti (punainen palloviiva) Maisemallisesti arvokas alue (Raisionjokilaakso) Alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa Haunisten altaan ympäristö on kauttaaltaan V-aluetta. Raision kaupungin kolmivaiheisen toteuttamisohjelman III vaihe (monipuolinen vapaa-ajan keskus 2020) edellyttäisi toteutuakseen yleiskaavamuutosta, sillä keskuksen toimintoihin on alustavasti suunniteltu mm. hotellia, mökkimajoitusta ja viljelypalstoja. Toteuttamisohjelman vaiheet I ja II eivät lähtökohtaisesti sisällä sellaista rakentamista tai toimintamuotoja, jotka olisivat ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Kaava mahdollistaa siten uimarannan rakentamisen ja kehittämisen tässä raportissa esitetyissä kohteissa. Molemmista uimarantavaihtoehdoista on laadittu yleissuunnitelmatasoiset luonnokset uimarantatoimintojen sijoittumisesta. Suunnitelmat käsitellään tarkemmin kappaleessa 3 Uimarantasuunnitelmat. 1.2 Vedenkäsittely Veden laadun parantaminen uimarantakäyttöön aloitetaan ensivaiheessa johtamalla lisävettä Härjänruopan pohjavedestä. Veden laatua tullaan parantamaan lisäksi hapettamalla vettä vesisuihkujen avulla. Näillä menetelmillä veden laatu paranee hitaasti. Pohjaveden riittävyys on myös epävarmaa johtuen mm. suotautumisesta ja haihtumisesta, joten veden riittävyyttä tullaan seuraamaan mm. mittaamalla vedenpinnan korkeustasoa. Ensivaiheen uimarantasuunnittelua ja vesienkäsittelyä on käsitelty yksityiskohtaisemmin kappaleessa 3 Uimarantasuunnitelmat, kohta 3.6 Vedenkäsittely. Mahdollisesti myöhemmin tarvittavia veden parannusjärjestelyjä ovat lisävedenpumppaus Raisionjoesta, pintavalutus ja allasvesikiertojärjestely joita on yksityiskohtaisemmin käsitelty kappaleessa 2 Maankäytön yleissuunnitelmat, kohta 2.5 Allasvesikierron järjestelyt.

5 2 MONIPUOLISEEN VAPAA-AJANKESKUKSEEN LIITTYVÄT MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMAT Maankäytön yleissuunnitelma, Ve 1 Suunnitelmassa alueelle on sijoitettu aluevaraukset seuraaville toiminnoille: - hotelli-ravintola ja tanssilava m2 - mökkimajoitus m2 - leirintäalue m2 - puutarhamökkialue m2 - uimaranta-alue 8100 m2 Varsinaiset uimarantatoiminnot sijoittuvat Raision kaupungin omistamille maille, mutta muut toiminnot sijoittuvat osin yksityisille maille. Mikäli ajoneuvojen saapuminen alueelle ohjataan nykyistä katuverkostoa pitkin, reitti kiertää pohjoisesta Ruskon kunnan kautta Ahopellontieltä. Vaihtoehtoista saapumisreittiä voisi suunnitella Kuninkojan suunnalta Saunamäentieltä, mutta tällöin tulee huomioida liikenteen johtaminen nykyisen asuinalueen lävitse. Molemmissa vaihtoehdoissa joudutaan rakentamaan uutta tieyhteyttä n m. Raision keskustan suunnalta tuleville on rakennettavissa kevyenliikenteen yhteys Kuninkaanväylältä, joka vaatii uutta kevytväylää n.600 m Maastonmuodot mahdollistavat em. toimintojen sijoittumisen alueelle melko luontevasti. Rakentamista rajoittavia korkeita kallioita ei juuri ole ja reilusti tilaa vaativille mökki- ja leirintäalueille löytyy suhteellisen helposti rakennettavissa olevat alueet. Olemassa olevan puuston avulla toimintoja voidaan erotella toisistaan kapeilla metsävyöhykkeillä. P-alue, leikki- ja pelikentät sijoittuvat välittömästi rantavallien taakse. Alueen vesihuolto on liitettävissä itään noin 300 m päähän uimarannasta Saunamäentiellä Raision Kuninkojan alueen nykyiseen verkostoon. Jätevesien johtamisessa varaudutaan pumppaamoon. Alueen kuivatus- ja hulevedet puretaan maastoon.

6 5 Karttakuva vasemmalla: Kaaviomaisessa kartassa on esitetty monipuolisen vapaaajankeskuksen maankäyttömuotojen sijoittuminen ja tilantarve VE 1:ssä. 2.2 Maankäytön yleissuunnitelma Ve2 Suunnitelmassa alueelle on sijoitettu aluevaraukset seuraaville toiminnoille: - mökkimajoitus m2 - leirintäalue m2 - puutarhamökkialue m2 - uimaranta-alue m2 Toiminnot sijoittuvat pääasiallisesti Raision kaupungin omistamille maille. Alueelle saavutaan Ohikulkutien suunnalta Allastien kautta. Tieyhteys on helposti saavutettavissa ja alueen saavutettavuus on siten hyvä. Lisääntyvä käyttö edellyttäisi vanhan tien perusparantamista ja uuden tien rakentamista noin 400 m matkalta. Korkea kalliomäki rajoittaa III-vaiheen hotelli- ja mökkirakentamista ja muiden virkistystoimintojen sijoittumista. Eri toiminnoille soveltuvaa pinta-alaa on käytettävissä melko vähän ja uimarannalle jäävä alueen osa on suhteellisen kapea ja aurinkoisuuden suhteen epäsuotuisa. Kulttuurimaisemat ja kalliomäet tekevät lähimaisemasta kiinnostavan ja tarjoavat hyviä toimintaympäristöjä esim. kalliokiipeilylle ja viljelytoiminnalle. Pieni niemeke padon ja uimarannan välillä tarjoaa mielekkäitä paikkoja oleskelulle ja leikille. Suurilla käyttäjämäärillä niemen pinta-ala jää kuitenkin pieneksi eikä kalliomaaston kasvillisuuden kulutuskestävyys ole riittävä.

7 Leirinnälle, puutarhamökeille ja osin myös mökeille varatut alueet sijoittuvat padon riskialueelle, eivätkä siksi ole suositeltavia. Myös P-alue sijoittuu suoraan padon taakse. Alueen vesihuolto on liitettävissä nykyiseen verkostoon Allastiellä uuden ja perusparannettavan tieyhteyden kautta n.400 m päässä. Jätevesien johtamisessa varaudutaan pumppaamoon. Alueen kuivatus- ja hulevedet puretaan maastoon. 6 Karttakuva vasemmalla: Kaaviomaisessa kartassa on esitetty monipuolisen vapaaajankeskuksen maankäyttömuotojen sijoittuminen ja tilantarve VE 2:ssä.

8 7 2.3 Toimintojen vertailu taulukossa VE 1 VE 2 Saapuminen ja saavutettavuus Maastonmuodot Patoihin liittyvät riskit Ajoyhteys Ruskon kunnan kautta, saavutettavuudessa heikkouksia. Kevyenliikenteen saavutettavuus hyvä. Mahdollistavat toimintojen sijoittumisen melko luontevasti. Alueella ei ole padoksi luokiteltua maavallia. Ajoneuvo- ja kevytliikenne Ohikulkutien kautta, hyvä saavutettavuus. Rajoittavat toimintojen sijoittumista ja kokoa voimakkaasti. Osa toiminnoista välittömästi padon takana Uimarannan sijainti suhteessa muihin toimintoihin Sijaitsee keskeisesti muiden toimintojen edustalla Sijaitsee hieman muista toiminnoista sivussa Ympäristön tarjoamat mahdollisuudet Kunnallistekniikka Kehittämismahdollisuudet Metsäinen ympäristö, loivat maastonmuodot. Uimaranta edullisesti länsiauringon puolella. Liittyminen Kuninkojan kunnallistekniikkaan n. 300m päähän. Uutta tai täysin uusittavaa ajotieyhteyttä m. Vaiheittainen toteutus mahdollinen, alueena kehitettävissä sekä uimarantakäyttöön että virkistys- ja matkailualueeksi, liitettävissä liikenneyhteyksillä Kuninkaanväylään Kehittäminen matkailukohteeksi edellyttää yleiskaavamuutosta Kulttuurimaisema, kalliomäet ja kallioniemeke tuovat vaihtelua maisemakuvaan. Toisaalta topografia rajoittaa rakentamista. Uimarannan sijainti auringon suhteen ei ole ihanteellinen. Liittyminen Haunisen alueen - kunnallistekniikkaan n.400m päähän. Uutta tai täysin uusittavaa ajotieyhteyttä 400m. Alueen toteutettavuus uimarannaksi melko hyvä, kehittäminen monipuoliseksi vapaa-ajankeskukseksi haastavampaa. Kehittäminen matkailukohteeksi edellyttää yleiskaavamuutosta

9 8 2.4 Pinta-ala vertailu Maankäyttömuoto Luontevasti soveltuvien maaalueiden pinta-ala/ve1 Luontevasti soveltuvien maaalueiden pinta-ala /VE2 Hotelli/ravintola Mökkimajoitus Leirintäalue Puutarhapalsta-alue Esteetön uimaranta-alue 8 100, josta rantahiekkaa , josta rantahiekkaa 3400 Yhteensä (m2) Allasvesikierron järjestelyt Vesien käsittelyn yleiset periaatteet on esitetty liitteenä olevassa piirustuksessa allasvesikierron järjestelyt (1:5000). Prosessi on seuraava: pumppaus pintavalutus allasselkeytys virtauksen ohjaus patojärjestelyin purkujärjestelyt uimarannan hapetuskiertojärjestelyt Vettä pumpataan Raisionjoesta olemassa olevan pumppaamon pumppujen avulla pintavalutuskentälle. Nykyisten pumppujen tuotot ovat olleet suoraan altaaseen nykyjärjestelyin 360 m 3 /h ja 1440 m 3 /h. Vesi pumpataan viereisen mäen päälle. Tarkempi tuotto voidaan määrittää, kun pumpputiedot ja linjan geometria on määritetty tarkemmin. Vesi johdetaan pintavalutuksella kohti Haunisten allasta. Vesi valuu

10 Hauniseen suotopadon, laskeutusaltaan ja suotopadon läpi. Tarvittaessa suotopatojen luiskiin lisätään fosforin kanssa reagoiva saostusmateriaali. Kartalla näkyvä kolmas pato estää veden virtauksen ja ohjaa sen toisen suotopadon läpi, jolloin Hauniseen syntyy halutunlainen virtaamakierto. Padot mitoitetaan huoltoliikenteen mitoituksella Molemmille uimarantavaihtoehdoille voidaan sijoittaa paikalliset, veden kierrätykseen perustuvat hapetusjärjestelyt. Siinä kahden pumpun pumppaamo sijoitetaan rantaluiskaan ja molemmille pumpuille rakennetaan oma purkuputki rannalle. Purkuputket käännetään rannalla pystyyn ja putken suu varustetaan roiskelevyllä ja nostetaan 2-3 m korkeuteen maanpinnasta. Purkupaikka sovitetaan uimarannalle maisemallisesti soveltuvaan kohtaan ja maisemoidaan mm kiveyksin. Vesi ohjataan Haunisten altaasta takaisin Raisionjokeen hyödyntäen olemassa olevaa vedenotto/purkujärjestelmää. Suunnitelmat ovat samanlaiset molemmille vaihtoehdoille, VE1 ja VE2, veden kierrätyksen sijaintia lukuun ottamatta. 9 3 UIMARANTASUUNNITELMAT Työssä laadittiin lisäksi yleiskaavan mukaiset Raision kaupungin omistamille maaalueille soveltuvat yleissuunnitelmatasoiset uimarantasuunnitelmat vaihtoehtokohteille VE1 ja VE2. Uimarantojen varustetaso ja rannalle valittavat toiminnot määritellään tarkemmin jatkosuunnittelun aikana. Tässä työssä suunnittelun ohjenuorana ovat olleet esteettömyys sekä hyvä varustetaso. 3.1 Yleistä uimarantojen suunnittelusta Uimarantojen suunnittelusta ja rakentamisesta on annettu ohjeita RT-kortissa RT Ohjeessa määritellään sekä hyvin tai vaatimattomammin varustettujen uimarantojen varustelun taso sekä kiinnitetään huomiota turvallisuuteen ja esteettömyyteen. Uimarantoja käsitellään myös opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisussa nro 90 Uimarantaopas. Seuraavat uimarantojen suunnittelua koskevat ohjeet ovat em. RT- kortin mukaisia. Vähimmäisvarustetason mukaan uimarannalle tulee päästä autolla niin, että auton voi jättää kohtuullisen lähelle pysäköintipaikalle. Huolto- ja pelastusajoneuvolla on päästävä rannalle asti ja niitä varten tulee olla opastus päätieltä. Ranta-alueen hiekkarannan suositeltava vähimmäisleveys on 5 10 m. Hiekka-aineksen tulee olla luonnonmateriaalia, ei murskattua kiviainesta. Vesirajan alapuolinen pohja-alue tulee kunnostaa esim. täyttömenetelmällä, jossa pohja peitetään suodatinkankaalla ja täytetään hiekkaisella maa-aineksella. Jätteiden keräyspisteitä tulee olla riittävästi. Valaistusta ei kesäkautena uimarannoilla tarvita, mutta talviuintipaikoille on valaistus toteutettava. Uimaranta varustetaan vähintään pelastusrenkailla, ilmoitustaululla ja opastemerkinnöillä. Pelastusvene tai lauta on suositeltava.

11 3.2 Uimasyvyydet Raision kaupunki Kaikkein pienemmille lapsille osoitetaan erillinen rajattu kahluualue, jonka maksimisyvyys on 50 cm. Pohjan tulee olla tasainen ja hiekkapohjainen. Jos alue on rajattu muusta rannasta, rajauksen tulee olla sellainen, ettei sen ali pääse syvempään osaan, eikä rakenteessa saa olla sellaisia kohtia, joihin voi tarttua kiinni. Rajaavana elementtinä voi toimia esim. laituri, jonka osalta on varmistettu, ettei sen alle pääse luiskahtamaan. Uimataidottomien veteen totutteluun ja alkeisuimaopetukseen soveltuu loiva hiekkaranta. Matalan alueen suositeltava syvyys on alle 0,8 metriä. Laituriin voidaan asentaa opetustanko. Opetuskäyttöön tarkoitetun laiturin ja opetuskaiteen tulee ulottua niin pitkälle, että laituria on syvyysalueella 0,8 1,5 m noin 10 metrin pituudelta. Mikäli laiturilta hyppääminen halutaan sallia, veden syvyyden tulee olla vähintään kaksi metriä, kun laituri on likimain veden pinnan tasolla. Uimaranta-alue olisi hyvä varustaa syvyysmerkinnöin. Taulukkoon on koottu uimarannan suunnittelussa huomioitavia mittoja: 10 Uima-alueet Lasten kahluu- ja vesileikkialue Uimataidottomien alue, alkeisopetus Jatko-opetus, Hyppysyvyys Laiturit Syvyys max. 50 cm max. 0,8 m 0,8 1,5 m min. 2 m min leveys 120 cm 3.3 Esteettömyyden periaatteet uimarannalla Esteettömällä uimarannalla on otettu huomioon kaikkien tasapuolinen mahdollisuus käyttää uimarantaa uimiseen tarkoitettuna liikuntapaikkana. Autopaikoista rantaa lähinnä olevat varataan liikuntaesteisille, joille rakennetaan lisäksi tasainen kovapohjainen kulkutie rantaan, pukuhuoneisiin, WC:hen sekä mahdolliselle kioskille. 3.4 Itärannalla sijaitseva vaihtoehto, VE1 Esteettömän uimarannan yhteyteen on suunniteltu: - hyppylaituri, - pienten lasten uinti, - inva-luiska - talviuintipaikka - onginta/oleskelualue - leikkikenttä - beachvolley ym. kentät, - sauna-, suihku- ja kioskirakennus

12 - wc Raision kaupunki Haunisten allasta kiertävä luontopolku/ virkistysreitti kulkee uimarannan läpi ja se on esitetty pinnoitettavaksi esim. puurakenteina (tasoina). Vaihtoehtoinen, esteetön reitti hyödyntää alueen muuta sisäistä väyläverkostoa ja P-aluetta. Uimaranta sijoittuu mahdollisten muiden toimintojen edustalle ja on alueen muiden toimintojen kannalta hyvin saavutettavissa. Käytettävissä oleva maa-alue mahdollistaa toimintojen melko vapaan sijoittamisen ja sommittelun. Vaiheittainen toteutus on helposti suunniteltavissa. Ensimmäisenä voidaan toteuttaa esim. talviuinnin ja pienten lasten uinnille varatut rantaosuudet, jotka on karttakuvassa rajattu poijuin. 11 Kuva: VE1. Ote uimarantasuunnitelmasta. Rantaviiva noudattaa laskettua vedenpinnan tasoa. Nykyinen rantaviiva näkyy ohuena viivana suunnitellun hiekkarannan alueella.

13 Etelärannalla sijaitseva vaihtoehto VE2 Uimarannan yhteyteen on suunniteltu: - hyppylaituri, - beachvolley kentät, - pienten lasten uinti, - inva-luiska, - talviuintipaikka - lasten leikkipaikka - sauna-, suihku- ja kioskirakennus - wc Varsinainen uimaranta sijoittuu muista toiminnoista hieman sivuun. Esteettömyyden toteuttaminen ja yhteydet esim. P-alueelta vaativat tarkkaa korkeuserojen miettimistä. Kuva: VE2. Ote uimarantasuunnitelmasta. Rantaviiva noudattaa laskettua vedenpinnan tasoa. Veden laskeminen tuo rannalle sijoittuville toiminnoille lisätilaa nykyisin varsin kapealla rantakaistalla. Hiekkaranta-alueet sijoittuvat vedenlaskun jälkeen paljastuvalle kuivalle maalle.

14 Vedenkäsittely Vesien käsittelyn yleiset periaatteet on esitetty liitteenä olevassa vedenkäsittely piirustuksessa. Altaaseen johdetaan uutta vettä tekemällä liitos Härjänruopalta tulevaan pohjavesiputkeen. Vedenottolupa on vuosikeskiarvona 1000 m 3 /d, mutta hetkellisesti voidaan vettä ottaa 2016 m 3 /d m 3 /d on melko pieni vesimäärä suhteutettuna Haunisten altaan kokoon, joten kyseisen vesimäärän johtamisella on vain vähäinen vaikutus Haunisten altaan veden laatuun lyhyellä aikajänteellä. Härjänruopan pohjaveden nitraattipitoisuus on korkea, happipitoisuus, ph ja lämpötila ovat alhaisia. Laatutietojen perusteella Härjänruopan kokonaistyppipitoisuus on huomattavasti Haunisten altaan kokonaistyppipitoisuutta korkeampi, kun taas kokonaisfosforipitoisuus on Härjänruopan vedenottamolla matalampi. Myös happipitoisuus, ph ja lämpötila ovat Härjänruopan vedenottamolla matalampia, mikä on normaalia verrattaessa pohjavettä pintaveteen. Myös näistä laatutekijöistä johtuen pohjaveden johtaminen Haunisten altaaseen ei muuta merkittävästi sen vedenlaatua. Molemmille uimarantavaihtoehdoille voidaan sijoittaa paikalliset, pohjaveden kierrätykseen perustuvat hapetusjärjestelyt. Siinä kahden pumpun pumppaamo sijoitetaan rantaluiskaan ja molemmille pumpuille rakennetaan oma paineputki rannalle. Paineputket käännetään rannalla pystyyn ja putken suu varustetaan roiskelevyllä ja nostetaan 2-3 m korkeuteen maanpinnasta. Paineputken vesisuihkua voidaan käyttää uimarannalla esim. alle käveltävänä suihkuna, Altaaseen rakennetaan purkuputki säätelemään altaan pinnan korkeutta. Purkuputki rakennetaan Padon numero 2 yhteyteen, jo olemassa olevia putkirakenteita hyväksi käyttäen. Putket katkaistaan Raision jokeen laskevan ojan kohdalla, ja vesi johdetaan ojan kautta Raision jokeen. Purku altaasta toteutetaan ylivuotokaivon avulla. 3.7 Veden pinnan taso Uimarantojen suunnittelun lähtökohtana on oletettu, että vedenpintaa lasketaan tasolle noin +30,0. Veden pinnan laskemisen myötä vesiraja siirtyy n metriä nykyistä kauemmaksi. Uusi muodostuva rantavyöhyke rakennetaan uimarannan hietikoksi ja hyödynnetään kokonaisuudessaan osana virkistysaluetta. Uimarantojen uimasyvyydet rakennetaan maanmuokkauksella eri uima-alueisiin ja toimintoihin soveltuviksi. 4 YHTEYSTIEDOT Suunnittelutyön tekijänä on toiminut Pöyry Finland Oy, yhteyshenkilönä ins. Arto Muhonen, p , arto.muhonen@poyry.com. Raision kaupungin edustajana työssä on toiminut Marja Uusitalo.

15 14 5 LIITTEET Yleissuunnitelma Maankäytön yleissuunnitelma, VE1. 1:2500 Maankäytön yleissuunnitelma, VE2, 1:2500 Allasvesikierron järjestelyt, VE1 ja 2 1:5000 Uimarantasuunnitelma Esteettömän uimarannan yleissuunnitelma, VE1. 1:1000, Esteettömän uimarannan yleissuunnitelma, VE2, 1:1000 Vedenkäsittely VE1 ja VE2 Kustannusarvio, VE 1 Kustannusarvio, VE 2