MONISTE 11/2005 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU HIUSALAN PERUSTUTKINNOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONISTE 11/2005 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU HIUSALAN PERUSTUTKINNOSSA"

Transkriptio

1 MONISTE 11/2005 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU HIUSALAN PERUSTUTKINNOSSA

2 Opetushallitus Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Edita Prima Oy, Helsinki, 2005

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 TYÖSSÄOPPIMINEN HIUSALAN AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA 6 3 PEREHDYTTÄMINEN Parturi-kampaamoalan työsuojelun omaksuminen ja työturvallisuusvastuun jakautuminen 8 4 YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA Sähköturvallisuus Paloturvallisuus Tapaturmat ja ensiapu 11 5 TERVEYDELLISIÄ ALTISTEITA Melu Valaistus Lämpöolosuhteet Ilmastointi Pukeutuminen Kemialliset ympäristötekijät 14 6 TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN Henkinen hyvinvointi työssä Työilmapiiri Stressi ja työuupumuksen tunnistaminen 19 7 VÄKIVALLAN UHKA 20 8 ERGONOMIA Taukoliikunta Nostot ja siirrot 22 9 PÄIHTEET TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ TYÖSUOJELUORGANISAATIO 25 3

4 12 VAKUUTUSTURVA Vahingonkorvausvelvollisuus työssäoppimisen aikana Opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa oloissa syntyneen vamman tai sairauden korvaaminen 27 LÄHDELUETTELO 29 Lisätietoja 29 Asiantuntijatahoja 29 LIITE 1. TURVALLISTA KOSMETIIKKAA 30 4

5 1 JOHDANTO Opetushallitus kutsui syksyllä 2004 hiusalan asiantuntijoita työstämään hiusalan perustutkinnon työssäoppimisen työsuojelua käsittelevää opasta. Muodostetun työryhmän tehtävänä oli saada aikaan nuorten työssäoppijoiden työsuojelua koskeva ohjeisto, joka olisi apuna ja käsikirjana parturi-kampaamoyrityksille ja opiskelijoille työssäoppimisjaksojen aikana. Työryhmään kutsuttiin seuraavat asiantuntijat: Estenomi Tomi Tuomola PAM, parturi-kampaajien sopimusalatoimikunta Parturimestari Ari Sandberg Suomen Hiusyrittäjät Toiminnanjohtaja Jouni Korhonen Suomen Hiusyrittäjät Lehtori Riitta Liimatta Pohjois-Karjalan ammattiopisto Oppaan työstämisen perustana on ollut Hiusalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet sekä työssäoppimisen osalta Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 ja Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998 sekä muut keskeiset työssäoppimisen työsuojelua ja työturvallisuutta koskevat säädökset. Työryhmä kokoontui osittain tai kokonaisuudessaan neljä kertaa. Oppaan työstämisessä hyödynnettiin merkittävästi sähköistä tiedonvälitystä. Toiminnanjohtaja Jouni Korhosen jättäessä toimensa Suomen Hiusyrittäjissä joulukuussa 2004, hänen tilalleen työryhmään valittiin parturimestari Ari Sandberg. Oppaassa käsitellään parturi-kampaajan ammatilliseen perustutkintoon kuuluvaa työssä oppimista ja sen aikana tapahtuvaa työhön perehdyttämistä, työssäoppijoiden työsuojelu kysymyksiä, alalle tyypillisiä työturvallisuusriskejä ja niiden ehkäisyä sekä vakuutusturvaa. Opas on tarkoitettu työssäoppimisen työsuojelu oppaaksi ja tietolähteeksi ammatillista peruskoulutusta järjestäville koulutuksen järjestäjille, oppilaitosjohdolle, opettajille, yritysten työpaikkaohjaajille ja alan opiskelijoille. Lämpimät kiitokset kaikille työhön osallistuneille! Helsingissä Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus 5

6 2 TYÖSSÄOPPIMINEN HIUSALAN AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA Työssäoppiminen on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, joka perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen (L 630/1998, 16 ). Kirjallisen sopimuksen yksityiskohdista säädetään asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 5 ). Hiusalan ammatilliseen perustutkintoon kuuluva työssäoppiminen on laajuudeltaan vähintään 20 opintoviikkoa. Edellä mainittujen säädösten lisäksi työssäoppimisen järjestämisessä ja työssäoppimisessa on noudatettava Hiusalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteissa (Määräys 9/011/2000) määrättyjä asioita. Työssäoppimisen tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Opintojen alussa jaksojen tulee olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkiä, jotta opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Koulutuksen järjestäjän tulee päättää ne periaatteet, joiden mukaan työssäoppiminen järjestetään. Suunnitelma on laadittava yhdessä paikallisen työelämän edustajien kanssa, ja siinä on otettava huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. Oppilaitoksessa tulee päättää, miten työssäoppiminen ja sen tavoitteet sijoitetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS) tutkinnon kokonaisuuteen. Siinä on osoitettava, miten oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelijan tulee voida suorittaa osa työssäoppimisesta myös ulkomailla. Tällöin siitä on sovittava etukäteen. Vain poikkeustapauksissa ja erittäin painavista syistä opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Oppilaitoksen tulee valmentaa opiskelijaa työpaikkaa varten sekä antaa hänelle mahdollisuuksia työssäoppimisen jaksonkin aikana hankkia opintoihin liittyvää ammattitietoutta. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen. 6

7 3 PEREHDYTTÄMINEN Työnantajan on huolehdittava siitä, että työssäoppija saa ohjausta ja henkilökohtaista opetusta, niin ettei aiheudu tapaturmia tai terveyshaittoja. Työssäoppija tulee myös perehdyttää riittävästi työhönsä ja häntä tulee ohjata, opettaa ja valvoa myös työnteon aikana. Perehdyttäminen alkaa työhönotosta ja jatkuu työpaikalla työympäristön perehdyttämisellä ja varsinaisella työnopastuksella. Perehdyttäminen ja opastus järjestetään työpaikalle sopivimmalla tavalla, ja sitä varten on hyvä olla suunnitelma, minkä mukaan edetään. Perehdyttämiseen voi kuulua esim. tietoja yrityksestä, työsuhdetta koskevista asioista, yrityksen tavoitteet ja työtilojen esittely. Opastukseen kuuluu myös ohjeiden antaminen käytettävistä koneista ja laitteista, niiden huollosta sekä toiminnasta vika- ja häiriötilanteissa. Opastuksen yhteydessä on myös annettava tiedot suojavälineiden käytöstä. Varsinaisen tehtäväkohtaisen työopastuksen tavoitteena on antaa opastettavalle riittävät tiedot ja taidot kyseisen työn tekemisestä, aineiden ja työvälineiden käytöstä sekä työmenetelmistä. Opastuksen yhteydessä on varmistuttava, että opiskelija ymmärtää annetut ohjeet ja kykenee työskentelemään turvallisesti. PEREHDYTTÄMISESSÄ ON KYSE PELISÄÄNTÖJEN SOPIMISESTA 7

8 3.1 PARTURI-KAMPAAMOALAN TYÖSUOJELUN OMAKSUMINEN JA TYÖTURVALLISUUSVASTUUN JAKAUTUMINEN Työssäoppimisjaksojen yhtenä tärkeänä tavoitteena on oppia työsuojelun kannalta keskeiset asiat. Työssäoppijan on sisäistettävä tiedot ja taidot, jotka liittyvät työturvallisuuteen. Hänen tulee omaksua vastuullinen asenne työturvallisuuteen. Työsuojelussa painottuvat ennalta ehkäisevät toimenpiteet. Hyvä tapa opetella työsuojeluun liittyviä asioita on niiden konkreettinen selvittäminen. On tärkeää, että työssäoppija on tutustunut riittävän tarkasti oman alansa riskeihin ja niiden torjumiseen. Parturi-kampaamoalalla työssäoppimisen työturvallisuusvastuu jakaantuu käytännössä kolmelle taholle: koulutuksen järjestäjälle / oppilaitokselle työpaikalle opiskelijalle OIKEIDEN TYÖTAPOJEN OPETTELU ON HELPOINTA HETI ALKUVAIHEESSA Ennen kutakin työssäoppimisjaksoa ohjaavat opettajat selvittävät opiskelijalle tarkoin parturi-kampaajan ammatin ja työssäoppimisen työturvallisuusseikat. Silloin otetaan huomioon mm., miten työssäoppiminen järjestetään turvallisesti opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Sen lisäksi opettaja varmentaa, että työssäoppimispaikan ohjaaja selvittää opiskelijalle ao. työpaikan työturvallisuusnäkökohdat ja toimintatavat työssäoppimisjakson alussa. Opettaja huolehtii myös siitä, että työpaikkaohjaaja saa selvyyden jo ennakkoon, millä tasolla opiskelija on oppimisen taidoissa ja taitotasossa. 8

9 Taulukko 1. Työturvallisuusvastuun jakautuminen OPPILAITOKSEN TEHTÄVÄT nimetä ohjaava opettaja, joka vastaa oppilaitoksen edustajana työyhteisössä tapahtuvan opiskelun suunnittelusta, järjestämisestä ja valvonnasta yhteistyössä työpaikkaohjaajan kanssa ohjaava opettaja laatii koulutuksen järjestäjän ohjeiden perusteella ja oppilaitoskohtaisten toimintatapojen mukaisesti yhteistyössä työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kanssa kirjallisen koulutussopimuksen työssäoppimisjaksolta. Sopimuksessa on määritelty oppilaitoksen, opiskelijan ja työpaikkaohjaajan tehtävät. opettaja selvittää opiskelijoille ennen jokaista työssäoppimisjakson alkua työturvallisuusseikat sekä vastuuvakuutukset avustaa ja opastaa työyhteisöä ja työpaikkaohjaajaa työssäoppimisen suunnittelussa ja toteuttamisessa opetussuunnitelman mukaan tarkistaa työssäoppimispaikan soveltuvuuden työssäoppimiseen tarvittavan välineistön ja työpaikkaohjaajien osalta siten, että se vastaa opiskelijan ammatillista kokemusta ja taitotasoa antaa työnantajalle tarpeellisia tietoja opiskelijoiden saamasta opetuksesta ja työvalmiuksista vastata siitä, että jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka laatimiseen osallistuvat opiskelija ja mahdollisesti myös työpaikkakouluttaja vakuuttaa opiskelija tapaturman varalta sekä huolehtia vastuuvakuutuksesta mahdollisten henkilö- tai aine vahinkojen varalta (huom! oppilaitoskohtaiset erot) varmistaa erilaisin ohjaus- ja arviointikäytännöin sekä työnantaja- ja opiskelijapalauttein laadukas työssäoppiminen. TYÖSSÄOPPIMISPAIKAN TEHTÄVÄT nimetä palveluksessaan oleva työpaikkaohjaaja, joka toimii opiskelijan ohjaajana, työpaikalla tapahtuvan oppimisen organisoijana ja valvojana antaa ohjaavalle opettajalle tarpeellisia tietoja työhön ja työympäristöön liittyvistä olosuhteista vastata opiskelijan työturvallisuudesta niin kuin laki työturvallisuudesta, nuorten työntekijöiden suojelusta sekä ammatillisesta koulutuksesta edellyttävät sekä perehdyttää opiskelija liikkeen työturvallisuusseikkoihin työnantaja vastaa, että opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua työtehtäviin yhdessä sovittujen oppimistavoitteiden mukaan ja että opiskelijat saavat työpaikkaohjaajilta ja muilta tarvitsemaansa ohjausta, tukea ja palautetta. 9 OPISKELIJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET opiskelija on velvollinen noudattamaan työpaikan sääntöjä ja järjestystä sekä toimimaan työstä ja työturvallisuudesta annettujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti opiskelija on velvollinen aktiivisesti ja vastuullisesti tekemään työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät. Sopimuksen mukaan opiskelija pitää tehtävistään oppimispäiväkirjaa. opiskelija noudattaa työssäoppimisjaksolla työyhteisön työaikoja, ellei toisin sovita; viikoittainen työsidonnaisuusaika on pääsääntöisesti 37,5 h, joka on työehtosopimuksen mukainen; päivittäiseen työaikaan kuuluu lisäksi 30 min. ruokatauko. (ks työehtosopimus: työajan tasaus) opiskelija on vaitiolovelvollinen tietoonsa tulleista työyhteisön sisäisistä asioista sekä mahdollisista liikeja ammattisalaisuuksista. Hän on myös salassapitovelvollinen asiakkaan asioista. opiskelija on velvollinen ilmoittamaan poissaolostaan työpaikkakouluttajalle ja antamaan poissaolosta luotettava selvitys opiskelijalla on oikeus osallistua oman toimintansa arviointiin, oikeus antaa palautetta saamastaan ohjauksesta sekä opetusjärjestelystä sekä saada todistus työssäoppimisjaksolta

10 4 YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA 4.1 SÄHKÖTURVALLISUUS Sähköturvallisuuden perusteiden tuntemus on tärkeää alalla työskenteleville. Vesi ja sähkö yhdessä on hengenvaarallinen yhdistelmä. Mm. tästä syystä parturi-kampaamot kuuluvat ns. vaarallisiin käyttöolosuhteisiin. Sähkölaitteiden käyttö on turvallista, kun otetaan huomioon seuraavat ohjeet: Sähkölaitteen liitos- ja jatkojohtojen on oltava ehjät, ilmoita vioista esimiehellesi Mikäli pistotulppa ei sovi huoneen pistorasiaan, on laitteen käyttö siinä tilassa kielletty Älä käytä viallisia laitteita Älä irrota töpseliä johdosta vetämällä vaan tulpasta kiinni pitäen Ei liitosjohtoja kulkuväylille, missä ne joutuvat alttiiksi kulumiselle ja niihin voi kompastua Katkaise virta ennen lampun tai sulakkeiden vaihtamista Liitos- ja jatkojohdot tulee säilyttää niin, etteivät ne vaurioidu Valaisimien lasi- tai metallisuojuksia ei saa poistaa turhaan Sähköllä toimivia lämmityslaitteita ei saa peittää Viallisten laitteiden korjaukset on jätettävä sähköalan ammattilaisille LUE LAITTEIDEN KÄYTTÖOHJEET 4.2 PALOTURVALLISUUS Jokaisen työntekijän tulisi hallita paloturvallisuuteen liittyvät perusasiat, vaaratekijät ja toimenpiteet uhkatilanteissa sekä tutustua poistumisteihin. Työturvallisuuslain soveltamisohjeiden mukaan työnantajan on laadittava työpaikkaansa soveltuvat palontorjunta- ja sammutusohjeet (palontorjuntasuunnitelma). Tulipalon syttyessä alkuvaiheessa tapahtuvilla nopeilla ja harkituilla toimenpiteillä on ratkaiseva merkitys. Kaikkien tulisi opetella seuraava toimintamalli: PELASTA HÄLYTÄ SAMMUTA 10

11 4.3 TAPATURMAT JA ENSIAPU Riittävän ensiaputaidon hankkiminen asiakaspalvelijalle ei ole koskaan turhaa. Tilanteita, joissa tarvitset näitä taitoja, voi tulla hyvin yllättävissäkin paikoissa. Tapaturmia varten olisi kampaamoissa oltava tarvittavat ensiapuvälineet. Pieniin ja suuriin tilanteisiin kannattaa aina varautua. Soittaessasi hätänumeroon Kerro, mitä on tapahtunut: onnettomuus vai sairauskohtaus? 2. Tapahtumapaikka 3. Onko ihmisiä vaarassa? 4. Vastaa selkeästi kysymyksiin 5. Katkaise puhelu vasta luvan saatuasi 6. Muista opastaa auttajat paikalle 7. Anna tarpeellinen ensiapu MUISTA TARKISTAA ENSIAPUKAAPIN SISÄLTÖ Taulukko 2. Tapaturman sattuessa TYÖSSÄOPPIJA OPPILAITOS TYÖSSÄOPPIMISTYÖPAIKKA Tee ilmoitus työpaikan vastaavalle (ohjaaja, esimies, työnantaja) Hakeudu yhden vuorokauden sisällä lääkäriin vamman tai sairauden toteamiseksi Tee ilmoitus oppilaitokseen tai opiskelija- terveydenhuoltoon tapahtuneesta tapaturmasta Pyydä vakuutustodistus oppilaitoksesta, jolla saa sairaanhoidon maksutta, lääkkeet saa maksutta kun lääkäri tekee merkinnän vakuutusyhtiöstä reseptiin. Anna mahdolliset lisä selvitykset esim. käytetyistä aineista tai matkareitistä sekä myöhemmin saadut lääkärin todistukset sairaudes ta/vammasta, jos niitä ei lähetetä suoraan vakuutusyhtiöön Toteuta annetut hoito-ohjeet Suorita annetut kuntoutustoimenpiteet Tekee tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiölle (aina ammattitautiepäilyssä sekä liikennevahingossa) Antaa vakuutustodistuksen, jolla vahingoittunut saa sairaanhoidon ja lääkkeet maksutta Tekee tapaturmasta tarkan kuvauksen tapaturmakorvauksen syy/seuraus-suhteen selvittämiseksi Antaa mahdolliset palkkatiedot oppisopimuskoulutuksessa olevien osalta Tekee tapaturmailmoituksen kohtuullisen ajan kuluessa tapaturmasta Huolehtii selvitysmenettelyn toteuttamisesta työssäoppimispaikan kanssa vastaavan tapaturman ehkäisemiseksi. Tukee kriisitilanteessa vammautunutta ja toisia opiskelijoita sekä työssäoppimispaikkaa 11 Huolehtii selvitysmenettelyn toteuttamisesta oppilaitoksen kanssa vastaavan tapaturman ehkäisemiseksi. Toteuttaa perehdyttämisen ja oikeiden työmenetelmien opastamisen Tukee kriisitilanteessa muita opiskelijoita ja työntekijöitä Tekee ilmoituksen vakavista tapaturmista työsuojelupiirille ja poliisille

12 5 TERVEYDELLISIÄ ALTISTEITA 5.1 MELU Melu on ääntä, joka koetaan häiritsevänä ja epämiellyttävänä. Melun voimakkuutta mitataan desibeleinä. Palvelualoilla ongelmana on usein taustahäly, josta myös asiakkaat saattavat kärsiä. Parturi-kampaamoissa koneiden ja laitteiden ääni yhdistettynä taustamusiikkiin voi ylittää sallitun melurajan. Melua pidetään kuulolle vaarallisena, jos se ylittää jatkuvasti 85 db:n äänitason. Meluisassa työympäristössä myös tapaturma-alttius lisääntyy. JOS HAVAITSET MELUA HUOMAUTA ASIASTA JA YRITÄ VAIMENTAA SITÄ 5.2 VALAISTUS Valoisa työympäristö on tärkeä sekä näkömukavuudelle että toimintavalppaudelle. Valon tarve riippuu tehtävän tarkkuusvaatimuksista, näkökentän kontrasteista sekä ihmisen näkökyvystä. Parturi-kampaajan työssä yleisimpiä ongelmia ovat erityyppiset heijastumat. Päivänvalo saattaa aiheuttaa kesäisten lämpöongelmien lisäksi heijastushäikäisyä. Parturi-kampaamoissa on yleensä riittävästi valoa, koska niiden valaistus on suunniteltu siten, että asiakkaiden hiukset tulevat hyvin esille. Palaneet tai heikkokuntoiset lamput on vaihdettava välittömästi. Työskentelytilojen valotehon pitämiseksi mahdollisimman tasaisena tulisi pölyisten tilojen heijastimet ja lamput puhdistaa riittävän usein työturvallisuutta noudattaen. HYVÄ VALAISTUS LISÄÄ TYÖTEHOA 12

13 5.3 LÄMPÖOLOSUHTEET Lämpöviihtyvyyteen vaikuttavat ympäristön lämpötekijät sekä työntekijän toiminta ja vaatetus. Parturi-kampaamoissa ilmastoinnin ja lämpöolosuhteiden kannalta ongelmallista on ovien sulkemisen ja avoinna pitämisen aiheuttama veto. Sisä- ja ulkolämpötilaeron huomioiminen on asiakasviihtyvyyden kannalta tärkeää. Kesäaikana auringonsäteily kuumentaa usein liikehuoneistojen ilman sietämättömäksi niin työntekijän kuin asiakkaan kannalta. MUISTA JUODA NESTETTÄ TARPEEKSI JA TAUOTTAA TYÖSI 5.4 ILMASTOINTI Työturvallisuuslain mukaan työhuoneessa tulee olla ilmatilaa 10 m 3 työntekijää kohti. Ilmanvaihdon on oltava riittävän tehokas. Ilmastointi ei saa aiheuttaa kenellekään vetoa. Tuloilman ja poistoilman tulee olla tasapainossa. Koneellisen ilmastoinnin suodattimet on huollettava tai vaihdettava säännöllisesti. Muista myös pyyhkiä pölyt ilmastointilaitteesta, mikäli se on mahdollista ja turvallista. Parturi-kampaamon ilmanlaadun parantaminen voi olla vaikea tehtävä pienille yrityksille. Ilmastointilaitteet ovat kalliita ja niiden asentaminen vanhoihin liiketiloihin voi olla hankalaa. Ihmiset, koneet, hiuskosmetiikka ym. tuottavat lämpöä ja/tai hajua. Nämä haitat poistetaan yleensä tavanomaisin keinoin, tuulettamalla tilat ikkunan tai oven kautta. Huoneistoa tuuletettaessa otetaan huomioon asiakkaat ja henkilökuntaan kuuluvat. Lyhytjaksoinen tuuletus, jossa on läpiveto, on tehokas. Noin 5 min. riittää. ILMASTOINTIA VOI KÄYTTÄÄ HYÖDYKSI YRITYKSEN MARKKINOINNISSA: LISÄÄ ASIAKASVIIHTYVYYTTÄ MYÖS ASTMAISET ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA PARTURI-KAMPAAMON PALVELUISTA 13

14 5.5 PUKEUTUMINEN Työasu on osa työssäoppijan henkilökohtaista hygieniaa. Hyvä työasu on valmistettu kankaasta, joka ei kerää hiuksia eikä sähköisty ja on miellyttävä iholle. Työasu on myös suojavaate. Se ei saa kiristää ja sen puhdistaminen on oltava helppoa. Työjalkineet ovat sopivan kokoiset ja tukevat, eivät liukaspohjaiset eivätkä korkeakorkoiset. Työjalkineet on tarkoitettu käytettäväksi vain työpaikalla. Käytä asianmukaista vaatetusta, koska se on viesti myös yrityksen imagosta. Mikäli yrityksessä vaaditaan yhdenmukaiset työasut, kustantaa ne työnantaja. Villavaatteet eivät ole sopivia työasuiksi. KÄYTÄ PUHTAITA SUOJAVAATTEITA 5.6 KEMIALLISET YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kampaaja altistuu työssään usealle sadalle kemialliselle aineelle. Vaikka hiuskosmetiikka on vuosien myötä kehittynyt ja uusia valmistemuotoja on tullut lisää, ovat vaikuttavat aineet säilyneet paljolti samoina. Oikeanlaisten suojainten käyttö on siis erityisen tärkeää. Käytä suojaessua tarvittaessa ja muista, että suojakäsineet ovat kertakäyttöisiä. Työperäiset käsi-ihottumat ovat hyvin tavallisia. Parturi-kampaajan käsien ihon kuntoa koettelevat kemialliset aineet. Käsien ihon kuivumista ja ihottumia aiheuttaa myös tihein välein toistuva käsien huuhtelu sekä hiusten käsittelyn aiheuttama ihon hankautuminen. Myös nikkeli on tavallinen allergian aiheuttaja hiusalalla. Nikkeliallergia on kuitenkin usein perua metallisten korvakorujen käytöstä. Kun hankitaan saksia, voidaan valita nikkelittömät tai mahdollisesti käyttää muovisuojusta saksien renkaan sisällä. Kemikaalien haittavaikutukset kohdistuvat pääasiassa käsien ihoon ja hengitysteihin. Tavallisin parturi-kampaajan ammattiastman aiheuttaja on hiusten valkaisuaineiden sisältämä ammoniumpersulfaatti. Se voi aiheuttaa myös nuhaa, kurkunpään tulehdusoireita ja silmäoireita. Ihmiselle syöpävaarallisiksi todettuja aineita ei hiuskosmetiikassa sallita, ja useiden muidenkin hiuskosmetiikassa käytettävien aineiden pitoisuuksia on rajoitettu niiden allergisoivan vaikutuksen vuoksi. 14

15 Oppaan lopussa olevassa liitteessä (LIITE 1) on Sosiaali- ja terveydenhuollon tuote valvontakeskuksen kokoamaa tietoa kosmetiikasta. Siinä on kerrottu mm. tuotekohtaisista turvallisuustiedoista sekä päällysmerkinnöistä. ÄLÄ SEKOITA TUOTTEITA LIIAN LÄHELLÄ HENGITYSTEITÄ LEVITÄ VÄRIÄ VAIN HIUKSIIN, EI IHOLLE, LATTIALLE EIKÄ TYÖVAATTEISIIN OLE HUOLELLINEN JA VARO ROISKEITA PUHDISTA MAHDOLLISET ROISKEET VÄLITTÖMÄSTI 15

16 Taulukko 3. Parturi-kampaamon altisteita ja niiden terveysvaikutuksia TYÖN LAATU ALTISTE VAIKUTUS- KOHDE VAIKUTUS Pesu Hiusten leikkuu Värjäys Valkaisu Märkätyö (vesi) Sampoot Tensidit Pinta-aktiiviset aineet Säilöntäaineet Parabeenit Kathon CG Formaldehydit ja sen vapauttajat Hilseshampoot Salisyylihappo Sinkkipyritoni Seleeniyhdisteet Terva Hiukset Ihmisen hilse Pityrosporum ovalesieni Kestovärit Parafenyleenidiamiinit Para-aminofenolit Hydrokionidi Resorsinoli Pyrogalloli Vetyperoksidi Puolipysyvät sävytteet Fenyleenidiamiinien ja aminofenolien nitrojohdannaisia atsoväriaineita Värihuuhteluaineet Suurimolekyylisiä pintaväriaineita Valkaisuaineet Ammoniumpersulfaatti Natriumsulfaatti Kaliumpersulfaatti Vetyperoksidi Kädet Kädet Kädet Kädet Nenä Keuhkot Kädet Kädet Nenä Silmät Kädet Kädet Kädet Nenä Kurkku Keuhkot Silmät Yleisoireet ks. Yllä Ärsytysihottuma Ärsytysihottuma Allerginen kosketus ihottuma Ärsytysihottuma Ihoärsytys Allerginen kosketus ihottuma Vasomotrinen nuha Allerginen nuha* Astma* Allerginen kosketus ihottuma Syöpävaara Ärsytysihottuma Vasomotorinen nuha Kirvely Kosketusihottuma Ärsytysihottuma Ärsytysihottuma Kontaktiurtikaria Allerginen kosketusihottuma Vasomotorinen nuha Allerginen nuha Nielutulehdus Kurkunpään tulehdus Astma Kirvely Allerginen sidekalvotulehdus Allerginen shokki ks. Yllä 16

17 Työn laatu Permanentti Muotoilu Altiste Vaikutus - kohde Permanenttiaineet Kädet Ammoniumtioglykolaatti Glyseryylimonotioglykolaatti Nenä Kiinnitysaineet Vetyperoksidi Polymeerit Polyvinyylipyrrolidoni Akrylaattikopolymeerejä Vinyyliasetaattikopolymeerejä Pehmennysaineet Dietyyliftalaatti Liuottimet ja ponneaineet Etanoli, isopropanoli Butaani, propaani Työvälineet Nikkeli Suojakäsineet Luonnonkumilateksi Kumikemikaalit Keuhkot Silmät ks.yllä Kädet Nenä Keuhkot Nenä Keuhkot Kädet Nenä Silmät Aivot Kädet Kädet Vaikutus Ärsytysihottuma Allerginen kosketusihottuma Vasomotorinen nuha Allerginen nuha* Astma Kirvely ks.yllä Ihoärsytys Vasomotorinen nuha Allerginen nuha* Astma Allerginen nuha Astma Ihoärsytys Vasomotorinen nuha Kirvely Huumaava vaikutus Allerginen kosketusihottuma Allerginen kosketusihottuma Kontaktiurtikaria Allerginen nuha Astma Nenä Keuhkot Siivous Pesu- ja puhdistusaineet Kädet Ärsytysihottuma Allerginen kosketusihottuma *vain viitteellistä näyttöä 17

18 6 TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 6.1 HENKINEN HYVINVOINTI TYÖSSÄ Parturi-kampaamoissa henkiseen hyvinvointiin ja työviihtyvyyteen liittyvät kysymykset ovat nousseet tärkeiksi työsuojelun teemoiksi. Hiusalalla ne liittyvät työssä jaksamiseen ja työyhteisön yhteistoimintaan. Työssäoppimisen aikana myös opiskelijoiden on hyvä kiinnittää huomiota työyhteisön hyvinvointia edistäviin toimintatapoihin ja saada valmiuksia työhyvinvointia heikentävien toimintatapojen tunnistamiseen. Työtä on voitava tehdä niin, ettei se aiheuta vaaraa terveydelle eikä vie henkisiä voimavaroja. Lisäksi työn tulisi olla kehittävää. Tärkeä työn ja työyhteisön kehittämisen näkökulma on terveyden ja tehokkuuden välisen tasapainon löytäminen. Tulosta ei pidä tehdä työntekijöiden terveyden kustannuksella. Toisaalta työyhteisö, joka ei huolehdi tuottavuudesta ja tehokkuudesta, joutuu nopeasti vaikeuksiin. Psyykkisen työsuojelun yksi peruskysymys on, miten yksilön ja organisaation tavoitteet voidaan sovittaa yhteen. Yksilöllisiä kehitysmahdollisuuksia tarjoavassa työpaikassa on myös usein innostunut ja henkisesti vireä henkilöstö. YHTEISET PALAVERIT MAHDOLLISTAVAT TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISEN SINULLA ON OIKEUS JA MAHDOLLISUUS KEHITTÄÄ TYÖYHTEISÖÄ KERRO MIELIPITEESI SELKEÄSTI JA RAKENTAVASTI 6.2 TYÖILMAPIIRI Työyhteisön ilmapiiriin vaikuttavat työyhteisön joustavuus, johtamistavat, keskinäiset ongelmanratkaisutaidot ja ihmissuhteet. Myös asiakkaiden viihtyvyyden ja hyvän asiakaspalvelutason kannalta myönteinen työilmapiiri on oleellinen asia. Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavat myös työympäristötekijät eli käytettävissä oleva tila ja välineet. Huonojen työvälineiden käyttö väärin mitoitetussa tai epäjärjestyksessä olevassa työympäristössä on sekä fyysisesti että psyykkisesti rasittavaa. 18

19 Hiusalalla työn laadulle asetetaan erityisen paljon vaatimuksia. Ilman teknistä osaamista työ on sekä henkisesti että fyysisesti raskasta. Motivaatio tarkoittaa työintoa, työiloa ja tahtotilaa, joka parhaimmillaan paikkaa monia työpaikan viihtyisyystekijöiden puutteita. Työtehtävien olennaisten asioiden ymmärtäminen ja oivaltaminen on helpompaa, jos vastuualueet ovat selkeitä. Työtehtävistä tulee muodostua selkeitä kokonaisuuksia. Taito keskittyä olennaiseen vähentää turhaa kiirettä. SINUN PITÄÄ TULLA OSAKSI TYÖYHTEISÖÄ, EIKÄ TYÖYHTEISÖN OSAKSI SINUA 6.3 STRESSI JA TYÖUUPUMUKSEN TUNNISTAMINEN Stressitilanteissa on kysymys ihmisen ja työn vuorovaikutuksen ristiriidasta. Työn asettamat vaatimukset ovat liian suuria suhteessa ihmisen voimavaroihin ja selviytymiskeinoihin. Työssäoppija voi joutua työstämään opintoihinsa nähden liian vaativia asiakastöitä, mikä aiheuttaa jatkuvaa painetta ja jännitystä. Työ voi olla jatkuvasti liian kiireistä tai vaativaa. Työ voi olla myös liian helppoa, jolloin ihminen ei voi käyttää kykyjään ja taitojaan riittävästi. Työssäoppijan on voitava oppia tutkinnon tavoitteiden mukaisia asioita työssäoppimisjaksoillaan. Esimerkiksi pelkkä tuotehyllyjen järjestäminen ei vastaa työssäoppijan taitotasoa. Stressin oireita ovat mm. hermostuneisuus, masentuneisuus, omiin oloihin vetäytyneisyys ja keskittymishäiriöt. Luonnollisesti keskustelu opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja/tai ohjaavan opettajan kanssa on tällöin paikallaan tilanteen korjaamiseksi. Työuupumus on yleensä pitkään jatkuneen stressitilanteen seurausta. Kun henkiset voimavarat on kulutettu loppuun, tarvitaan pitkä toipumisloma voimavarojen palautumiseen. Työuupumukseen voivat johtaa mm. runsaat ylityöt, työvuorojen epämääräisyys ja suunnittelemattomuus. Vuorotyössä olevan tulee saada riittävä lepoaika vuorokausirytmin palauttamiseen. TYÖN VASTINEENA TOIMII VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET LIIKU MONIPUOLISESTI JA SYÖ TERVEELLISESTI 19

20 7 VÄKIVALLAN UHKA Väkivalta ja sen uhka kasvattavat pelkotilaa ja lisäävät haitallista henkistä kuormitusta, joka pitkään jatkuessaan saattaa vaarantaa terveyden. Vaikeita tilanteita voidaan oppia hallitsemaan ja terveyshaittoja ennaltaehkäisemään mm. työympäristön suunnittelulla ja töiden järjestelyyn liittyvillä toimenpiteillä sekä kouluttamalla henkilöstöä väkivaltatilanteiden varalle. Työpaikalla tulee olla selkeät ohjeet menettely- ja toimintatavoista väkivaltatilanteiden varalle. Jokainen on perehdytettävä näihin ohjeisiin. Työpaikalla, jossa työskennellään yksin, tulee olla jonkinlainen hälytyslaite tai järjestelmä, jolla saadaan apua tarvittaessa. Laitteen käyttöä pitää harjoitella ja varmistaa sen toimintavalmius sekä avunsaanti tarvittaessa. Asiakkaisiin kohdistuva uhkailu vaatii aina yhteydenoton poliisiin. Muista hätänumero 112! Perussääntö on, että kenenkään ei tarvitse esittää sankaria. Jokaisen täysi koskemattomuus tulee turvata. Oma turvallisuus ja terveys ovat tavaraa ja rahoja tärkeämpiä. Jos työssäoppija on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi, tulee hänellä olla mahdollisuus saada jälkihoitoa opiskelijahuollon asiantuntijoilta. ALISTU UHKAAJAN TAHTOON, ÄLÄ LEIKI SANKARIA OLE RAUHALLINEN JA ASIALLINEN YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 POLIISIN HÄTÄNUMERO

21 8 ERGONOMIA Työ tulee voida suorittaa yksilölliset edellytykset huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti ja ilman pitkäaikaista rasittumista. Parturi-kampaamoalalla ergonomian tarkoituksena on työtehtävien, työnorganisoinnin, työmenetelmien, työolosuhteiden ja työvälineiden muokkaaminen ihmisen ominaisuuksia vastaaviksi. Hiusalalla työskentelevillä esiintyy usein tuki- ja liikuntaelinten oireilua, rasitusvammoja ja sairastumisia. Rasittuminen ja sairastuminen liittyvät yleensä tilanteeseen, jossa työ on suoritettu väärässä asennossa, jolloin fyysinen kuormittavuus on liiallista. Lihastyö voidaan jakaa dynaamiseen ja staattiseen lihastyöhön. Dynaamisessa lihastyössä lihakset vuorotellen supistuvat ja tapahtuu näkyvä liike. Suurilla lihasryhmillä tehtävä, raskas dynaaminen työ kuormittaa ennen kaikkea hengitys- ja verenkiertoelimiä. Staattisessa lihastyössä ylläpidetään asentoa ja kannatetaan yläraajoja esimerkiksi hiuksia leikattaessa ja föönatessa. Tällöin lihas väsyy. Paljon staattista työtä sisältävät pitkät työjaksot johtavat nopeaan väsymiseen. Lihasten palautumista ei ehdi juuri tapahtua, jos työliikkeiden väliin jäävä elpymisaika on liian lyhyt. Työn tuloksellisuuden ja tuottavuuden sekä työntekijän viihtymisen kannalta on välttämätöntä, että työ kuormittaa keskimäärin sopivasti. Jatkuva rasittuminen merkitsee todennäköisesti oireita ja vammoja sekä työpanoksen heikentymistä. Työssäoppijan ohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös hänen tapaansa tehdä työtä: olisiko opiskelijan työtavoissa jotain parannettavaa ergonomian kannalta katsottuna. ÄLÄ NOSTA KÄSIÄ TARPEETTOMASTI SYDÄMEN YLÄPUOLELLE SÄÄDÄ TYÖTUOLI ITSELLE SOPIVAKSI JA KÄYTÄ SITÄ SÄÄDÄ ASIAKASTUOLI PALVELUTILANTEESEEN SOPIVAKSI 21

22 8.1 TAUKOLIIKUNTA Työntekijöiden tulisi saada opastusta ja tukea omatoimiseen taukoliikuntaan ja se koskee myös työssäoppijoita. Taukoliikunnalla vähennetään tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Omatoiminen taukoliikunta muodostuu venytyksistä sekä liikkeistä, jotka ovat työliikkeiden vastaliikkeitä. Pysyviin tuloksiin päästään omatoimisella aktiivisella harjoittelulla. Oman toimintakyvyn säilyttäminen on itsestään huolehtimista. Työnantaja voi omilla toimenpiteillään luoda edellytyksiä henkilöstönsä toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. LIIKU JA VOI HYVIN 8.2 NOSTOT JA SIIRROT Parturi-kampaajan työtehtäviin kuuluu myös erilaisten tavaroiden nostaminen ja siirtäminen sekä varasto- ja myyntihyllyihin asettelu. Raskaiden esineiden nostamisen yleiset perussäännöt: Harkitse ja mieti, kuinka nostat ja siirrät Jos taakka on liian raskas, pyydä apua Taakka mahdollisimman lähellä vartaloa Nosta haara-asennossa, kantapäät maassa, selkä suorana Älä tee äkkinäisiä liikkeitä Työntäminen selälle suositeltavampaa kuin vetäminen ÄLÄ NOSTA LIIAN RASKASTA KUORMAA KERRALLA, VAAN JAA SE OSIIN 22

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä 1.10.2015 Opetussuunnitelman yhteisen osan työturvallisuusohjeeseen on koottu keskeisimmät opiskelijoiden käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvan koulutuksen (työssäoppiminen),

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJA. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

TYÖPAIKKAOHJAAJA. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus TYÖPAIKKAOHJAAJA momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältö Työssäoppiminen ja ammatillinen koulutus Ammattiosaamisen näytöt Työssäoppiminen käytännössä ja osapuolten

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

MONISTE 12/2005 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINNOSSA

MONISTE 12/2005 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINNOSSA MONISTE 12/2005 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINNOSSA Opetushallitus Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2460-0 (nid.) ISBN 952-13-2461-9 (pdf) ISSN 1237-6590 Edita

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Vakuutus- ja eläkepalvelut 15 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

2. Työssäoppimisen. järjestäminen ja pelisäännöt

2. Työssäoppimisen. järjestäminen ja pelisäännöt 2. Työssäoppimisen järjestäminen ja pelisäännöt - Työssäoppimista ohjaavat keskeiset säädökset ja määräykset sekä alan sopimukset - Alalle ominaisten työsuojelu- ja turvallisuusohjeiden soveltaminen työssäoppimistehtävien

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ Hallitus 3.5.2015 64 1 1 Järjestyssäännön tarkoitus Järjestyssääntö luo edellytykset opiskelun kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Vakuutus- ja eläkepalvelut Ammattitaitovaatimukset o tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, verkkosivut Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä Perehdyttämisaika alkaa

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Pankki- ja rahoituspalvelut 10 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset o valmistautuu finanssipalveluihin o hoitaa finanssipalvelun o

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Vakuutus- ja eläkepalvelut tutkinnon osa (VAEL) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Vakuutus- ja eläkepalvelut Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

OPAS HIUSALAN TYÖSSÄOPPIMISPAIKAN HAKEMISEEN JA TYÖPAIKALLA TYÖSKENTELYYN

OPAS HIUSALAN TYÖSSÄOPPIMISPAIKAN HAKEMISEEN JA TYÖPAIKALLA TYÖSKENTELYYN OPAS HIUSALAN TYÖSSÄOPPIMISPAIKAN HAKEMISEEN JA TYÖPAIKALLA TYÖSKENTELYYN Tämä opas on tarkoitettu työssäoppimispaikkaa hakevalle ja työpaikalla työskentelevälle parturikampaaja opiskelijalle. Opas on

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Helsingin yliopisto Lakisääteinen tapaturmavakuutus Helsingin yliopisto Lakisääteinen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Ville Viljanen 23.11.2011 Lakisääteiset tapaturmavakuutukset Ifissä Helsingin yliopistolla on voimassa kolme eri lakisääteistä ta: Numero 0011202707,

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Pankki- ja rahoituspalvelut, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o tunnistaa erilaisia

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Pankki- ja rahoituspalvelut tutkinnon osa (PARA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Pankki- ja rahoituspalvelut Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Visuaalinen myyntityö, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o toteuttaa tuotteen, tuoteryhmän

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. PERUSASIAT KUNTOON työssä ja kotona Siisteys ja järjestys ehkäisevät tapaturmia, lisäävät työtehoa ja viihtyvyyttä merkittävästi niin työpaikalla kuin kotonakin.

Lisätiedot

JOPO - Työssäoppimisjakso

JOPO - Työssäoppimisjakso 2010 JOPO - Työssäoppimisjakso Oulunsalon yläaste 12.1.2010 Yhteystiedot Oulunsalon yläaste Opintie 6 90460 Oulunsalo Seppo Pasanen 050 388 6990 rehtori seppo.pasanen@oulunsalo.fi Maria Kauppinen 050 388

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7 Ammattitaidon osoittamistavat: Ammattiosaamisen työprosessin kokonaan pois lukien yrittäjänä toimimisen mahdollisuuksien ja ammattialan yritystoiminnan työmenetelmien, -välineiden

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Sähköinen kaupankäynti, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o osallistuu verkkokaupan ylläpitämiseen

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Asiakaspalvelu, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o huolehtii työympäristöstä o valmistautuu palvelutilanteisiin

Lisätiedot

Kesätyön pelisääntöjä 2012

Kesätyön pelisääntöjä 2012 Kesätyön pelisääntöjä 2012 Kesätyön pelisääntöjä Kesätöissäkin on huomioitava työsuojeluasiat ja työehdot. Nuorella työntekijällä tarkoitetaan alle 18- vuotiasta työntekijää. Työhön voidaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Laki nuorista työntekijöistä

Laki nuorista työntekijöistä Laki nuorista työntekijöistä N:o 998/1993 Muutokset: 687/1995, 408/1996, 859/1996, 16/1997, 754/1998, 57/2001 ja 746/2002 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työhön, jota alle

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palkanlaskenta 30 osp Tavoitteet: Opiskelija laskee palkanmaksukaudelta maksettavan palkan. Hän laskee maksettavan palkan erityistilanteissa

Lisätiedot

PEREHDYTTÄMISKANSIO. Johdanto

PEREHDYTTÄMISKANSIO. Johdanto PEREHDYTTÄMISKANSIO Johdanto Tämä tuote on valmistettu Suomen Hiusyrittäjien jäsenten käyttöön. Jäsenyrittäjä, joka haluaa luoda yritykselleen perehdyttämiskansion, voi käyttää tätä sisällysluetteloa ja

Lisätiedot