MONISTE 11/2005 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU HIUSALAN PERUSTUTKINNOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONISTE 11/2005 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU HIUSALAN PERUSTUTKINNOSSA"

Transkriptio

1 MONISTE 11/2005 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU HIUSALAN PERUSTUTKINNOSSA

2 Opetushallitus Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Edita Prima Oy, Helsinki, 2005

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 TYÖSSÄOPPIMINEN HIUSALAN AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA 6 3 PEREHDYTTÄMINEN Parturi-kampaamoalan työsuojelun omaksuminen ja työturvallisuusvastuun jakautuminen 8 4 YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA Sähköturvallisuus Paloturvallisuus Tapaturmat ja ensiapu 11 5 TERVEYDELLISIÄ ALTISTEITA Melu Valaistus Lämpöolosuhteet Ilmastointi Pukeutuminen Kemialliset ympäristötekijät 14 6 TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN Henkinen hyvinvointi työssä Työilmapiiri Stressi ja työuupumuksen tunnistaminen 19 7 VÄKIVALLAN UHKA 20 8 ERGONOMIA Taukoliikunta Nostot ja siirrot 22 9 PÄIHTEET TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ TYÖSUOJELUORGANISAATIO 25 3

4 12 VAKUUTUSTURVA Vahingonkorvausvelvollisuus työssäoppimisen aikana Opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa oloissa syntyneen vamman tai sairauden korvaaminen 27 LÄHDELUETTELO 29 Lisätietoja 29 Asiantuntijatahoja 29 LIITE 1. TURVALLISTA KOSMETIIKKAA 30 4

5 1 JOHDANTO Opetushallitus kutsui syksyllä 2004 hiusalan asiantuntijoita työstämään hiusalan perustutkinnon työssäoppimisen työsuojelua käsittelevää opasta. Muodostetun työryhmän tehtävänä oli saada aikaan nuorten työssäoppijoiden työsuojelua koskeva ohjeisto, joka olisi apuna ja käsikirjana parturi-kampaamoyrityksille ja opiskelijoille työssäoppimisjaksojen aikana. Työryhmään kutsuttiin seuraavat asiantuntijat: Estenomi Tomi Tuomola PAM, parturi-kampaajien sopimusalatoimikunta Parturimestari Ari Sandberg Suomen Hiusyrittäjät Toiminnanjohtaja Jouni Korhonen Suomen Hiusyrittäjät Lehtori Riitta Liimatta Pohjois-Karjalan ammattiopisto Oppaan työstämisen perustana on ollut Hiusalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet sekä työssäoppimisen osalta Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 ja Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998 sekä muut keskeiset työssäoppimisen työsuojelua ja työturvallisuutta koskevat säädökset. Työryhmä kokoontui osittain tai kokonaisuudessaan neljä kertaa. Oppaan työstämisessä hyödynnettiin merkittävästi sähköistä tiedonvälitystä. Toiminnanjohtaja Jouni Korhosen jättäessä toimensa Suomen Hiusyrittäjissä joulukuussa 2004, hänen tilalleen työryhmään valittiin parturimestari Ari Sandberg. Oppaassa käsitellään parturi-kampaajan ammatilliseen perustutkintoon kuuluvaa työssä oppimista ja sen aikana tapahtuvaa työhön perehdyttämistä, työssäoppijoiden työsuojelu kysymyksiä, alalle tyypillisiä työturvallisuusriskejä ja niiden ehkäisyä sekä vakuutusturvaa. Opas on tarkoitettu työssäoppimisen työsuojelu oppaaksi ja tietolähteeksi ammatillista peruskoulutusta järjestäville koulutuksen järjestäjille, oppilaitosjohdolle, opettajille, yritysten työpaikkaohjaajille ja alan opiskelijoille. Lämpimät kiitokset kaikille työhön osallistuneille! Helsingissä Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus 5

6 2 TYÖSSÄOPPIMINEN HIUSALAN AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA Työssäoppiminen on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, joka perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen (L 630/1998, 16 ). Kirjallisen sopimuksen yksityiskohdista säädetään asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 5 ). Hiusalan ammatilliseen perustutkintoon kuuluva työssäoppiminen on laajuudeltaan vähintään 20 opintoviikkoa. Edellä mainittujen säädösten lisäksi työssäoppimisen järjestämisessä ja työssäoppimisessa on noudatettava Hiusalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteissa (Määräys 9/011/2000) määrättyjä asioita. Työssäoppimisen tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Opintojen alussa jaksojen tulee olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkiä, jotta opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Koulutuksen järjestäjän tulee päättää ne periaatteet, joiden mukaan työssäoppiminen järjestetään. Suunnitelma on laadittava yhdessä paikallisen työelämän edustajien kanssa, ja siinä on otettava huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. Oppilaitoksessa tulee päättää, miten työssäoppiminen ja sen tavoitteet sijoitetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS) tutkinnon kokonaisuuteen. Siinä on osoitettava, miten oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelijan tulee voida suorittaa osa työssäoppimisesta myös ulkomailla. Tällöin siitä on sovittava etukäteen. Vain poikkeustapauksissa ja erittäin painavista syistä opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Oppilaitoksen tulee valmentaa opiskelijaa työpaikkaa varten sekä antaa hänelle mahdollisuuksia työssäoppimisen jaksonkin aikana hankkia opintoihin liittyvää ammattitietoutta. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen. 6

7 3 PEREHDYTTÄMINEN Työnantajan on huolehdittava siitä, että työssäoppija saa ohjausta ja henkilökohtaista opetusta, niin ettei aiheudu tapaturmia tai terveyshaittoja. Työssäoppija tulee myös perehdyttää riittävästi työhönsä ja häntä tulee ohjata, opettaa ja valvoa myös työnteon aikana. Perehdyttäminen alkaa työhönotosta ja jatkuu työpaikalla työympäristön perehdyttämisellä ja varsinaisella työnopastuksella. Perehdyttäminen ja opastus järjestetään työpaikalle sopivimmalla tavalla, ja sitä varten on hyvä olla suunnitelma, minkä mukaan edetään. Perehdyttämiseen voi kuulua esim. tietoja yrityksestä, työsuhdetta koskevista asioista, yrityksen tavoitteet ja työtilojen esittely. Opastukseen kuuluu myös ohjeiden antaminen käytettävistä koneista ja laitteista, niiden huollosta sekä toiminnasta vika- ja häiriötilanteissa. Opastuksen yhteydessä on myös annettava tiedot suojavälineiden käytöstä. Varsinaisen tehtäväkohtaisen työopastuksen tavoitteena on antaa opastettavalle riittävät tiedot ja taidot kyseisen työn tekemisestä, aineiden ja työvälineiden käytöstä sekä työmenetelmistä. Opastuksen yhteydessä on varmistuttava, että opiskelija ymmärtää annetut ohjeet ja kykenee työskentelemään turvallisesti. PEREHDYTTÄMISESSÄ ON KYSE PELISÄÄNTÖJEN SOPIMISESTA 7

8 3.1 PARTURI-KAMPAAMOALAN TYÖSUOJELUN OMAKSUMINEN JA TYÖTURVALLISUUSVASTUUN JAKAUTUMINEN Työssäoppimisjaksojen yhtenä tärkeänä tavoitteena on oppia työsuojelun kannalta keskeiset asiat. Työssäoppijan on sisäistettävä tiedot ja taidot, jotka liittyvät työturvallisuuteen. Hänen tulee omaksua vastuullinen asenne työturvallisuuteen. Työsuojelussa painottuvat ennalta ehkäisevät toimenpiteet. Hyvä tapa opetella työsuojeluun liittyviä asioita on niiden konkreettinen selvittäminen. On tärkeää, että työssäoppija on tutustunut riittävän tarkasti oman alansa riskeihin ja niiden torjumiseen. Parturi-kampaamoalalla työssäoppimisen työturvallisuusvastuu jakaantuu käytännössä kolmelle taholle: koulutuksen järjestäjälle / oppilaitokselle työpaikalle opiskelijalle OIKEIDEN TYÖTAPOJEN OPETTELU ON HELPOINTA HETI ALKUVAIHEESSA Ennen kutakin työssäoppimisjaksoa ohjaavat opettajat selvittävät opiskelijalle tarkoin parturi-kampaajan ammatin ja työssäoppimisen työturvallisuusseikat. Silloin otetaan huomioon mm., miten työssäoppiminen järjestetään turvallisesti opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Sen lisäksi opettaja varmentaa, että työssäoppimispaikan ohjaaja selvittää opiskelijalle ao. työpaikan työturvallisuusnäkökohdat ja toimintatavat työssäoppimisjakson alussa. Opettaja huolehtii myös siitä, että työpaikkaohjaaja saa selvyyden jo ennakkoon, millä tasolla opiskelija on oppimisen taidoissa ja taitotasossa. 8

9 Taulukko 1. Työturvallisuusvastuun jakautuminen OPPILAITOKSEN TEHTÄVÄT nimetä ohjaava opettaja, joka vastaa oppilaitoksen edustajana työyhteisössä tapahtuvan opiskelun suunnittelusta, järjestämisestä ja valvonnasta yhteistyössä työpaikkaohjaajan kanssa ohjaava opettaja laatii koulutuksen järjestäjän ohjeiden perusteella ja oppilaitoskohtaisten toimintatapojen mukaisesti yhteistyössä työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kanssa kirjallisen koulutussopimuksen työssäoppimisjaksolta. Sopimuksessa on määritelty oppilaitoksen, opiskelijan ja työpaikkaohjaajan tehtävät. opettaja selvittää opiskelijoille ennen jokaista työssäoppimisjakson alkua työturvallisuusseikat sekä vastuuvakuutukset avustaa ja opastaa työyhteisöä ja työpaikkaohjaajaa työssäoppimisen suunnittelussa ja toteuttamisessa opetussuunnitelman mukaan tarkistaa työssäoppimispaikan soveltuvuuden työssäoppimiseen tarvittavan välineistön ja työpaikkaohjaajien osalta siten, että se vastaa opiskelijan ammatillista kokemusta ja taitotasoa antaa työnantajalle tarpeellisia tietoja opiskelijoiden saamasta opetuksesta ja työvalmiuksista vastata siitä, että jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka laatimiseen osallistuvat opiskelija ja mahdollisesti myös työpaikkakouluttaja vakuuttaa opiskelija tapaturman varalta sekä huolehtia vastuuvakuutuksesta mahdollisten henkilö- tai aine vahinkojen varalta (huom! oppilaitoskohtaiset erot) varmistaa erilaisin ohjaus- ja arviointikäytännöin sekä työnantaja- ja opiskelijapalauttein laadukas työssäoppiminen. TYÖSSÄOPPIMISPAIKAN TEHTÄVÄT nimetä palveluksessaan oleva työpaikkaohjaaja, joka toimii opiskelijan ohjaajana, työpaikalla tapahtuvan oppimisen organisoijana ja valvojana antaa ohjaavalle opettajalle tarpeellisia tietoja työhön ja työympäristöön liittyvistä olosuhteista vastata opiskelijan työturvallisuudesta niin kuin laki työturvallisuudesta, nuorten työntekijöiden suojelusta sekä ammatillisesta koulutuksesta edellyttävät sekä perehdyttää opiskelija liikkeen työturvallisuusseikkoihin työnantaja vastaa, että opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua työtehtäviin yhdessä sovittujen oppimistavoitteiden mukaan ja että opiskelijat saavat työpaikkaohjaajilta ja muilta tarvitsemaansa ohjausta, tukea ja palautetta. 9 OPISKELIJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET opiskelija on velvollinen noudattamaan työpaikan sääntöjä ja järjestystä sekä toimimaan työstä ja työturvallisuudesta annettujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti opiskelija on velvollinen aktiivisesti ja vastuullisesti tekemään työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät. Sopimuksen mukaan opiskelija pitää tehtävistään oppimispäiväkirjaa. opiskelija noudattaa työssäoppimisjaksolla työyhteisön työaikoja, ellei toisin sovita; viikoittainen työsidonnaisuusaika on pääsääntöisesti 37,5 h, joka on työehtosopimuksen mukainen; päivittäiseen työaikaan kuuluu lisäksi 30 min. ruokatauko. (ks työehtosopimus: työajan tasaus) opiskelija on vaitiolovelvollinen tietoonsa tulleista työyhteisön sisäisistä asioista sekä mahdollisista liikeja ammattisalaisuuksista. Hän on myös salassapitovelvollinen asiakkaan asioista. opiskelija on velvollinen ilmoittamaan poissaolostaan työpaikkakouluttajalle ja antamaan poissaolosta luotettava selvitys opiskelijalla on oikeus osallistua oman toimintansa arviointiin, oikeus antaa palautetta saamastaan ohjauksesta sekä opetusjärjestelystä sekä saada todistus työssäoppimisjaksolta

10 4 YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA 4.1 SÄHKÖTURVALLISUUS Sähköturvallisuuden perusteiden tuntemus on tärkeää alalla työskenteleville. Vesi ja sähkö yhdessä on hengenvaarallinen yhdistelmä. Mm. tästä syystä parturi-kampaamot kuuluvat ns. vaarallisiin käyttöolosuhteisiin. Sähkölaitteiden käyttö on turvallista, kun otetaan huomioon seuraavat ohjeet: Sähkölaitteen liitos- ja jatkojohtojen on oltava ehjät, ilmoita vioista esimiehellesi Mikäli pistotulppa ei sovi huoneen pistorasiaan, on laitteen käyttö siinä tilassa kielletty Älä käytä viallisia laitteita Älä irrota töpseliä johdosta vetämällä vaan tulpasta kiinni pitäen Ei liitosjohtoja kulkuväylille, missä ne joutuvat alttiiksi kulumiselle ja niihin voi kompastua Katkaise virta ennen lampun tai sulakkeiden vaihtamista Liitos- ja jatkojohdot tulee säilyttää niin, etteivät ne vaurioidu Valaisimien lasi- tai metallisuojuksia ei saa poistaa turhaan Sähköllä toimivia lämmityslaitteita ei saa peittää Viallisten laitteiden korjaukset on jätettävä sähköalan ammattilaisille LUE LAITTEIDEN KÄYTTÖOHJEET 4.2 PALOTURVALLISUUS Jokaisen työntekijän tulisi hallita paloturvallisuuteen liittyvät perusasiat, vaaratekijät ja toimenpiteet uhkatilanteissa sekä tutustua poistumisteihin. Työturvallisuuslain soveltamisohjeiden mukaan työnantajan on laadittava työpaikkaansa soveltuvat palontorjunta- ja sammutusohjeet (palontorjuntasuunnitelma). Tulipalon syttyessä alkuvaiheessa tapahtuvilla nopeilla ja harkituilla toimenpiteillä on ratkaiseva merkitys. Kaikkien tulisi opetella seuraava toimintamalli: PELASTA HÄLYTÄ SAMMUTA 10

11 4.3 TAPATURMAT JA ENSIAPU Riittävän ensiaputaidon hankkiminen asiakaspalvelijalle ei ole koskaan turhaa. Tilanteita, joissa tarvitset näitä taitoja, voi tulla hyvin yllättävissäkin paikoissa. Tapaturmia varten olisi kampaamoissa oltava tarvittavat ensiapuvälineet. Pieniin ja suuriin tilanteisiin kannattaa aina varautua. Soittaessasi hätänumeroon Kerro, mitä on tapahtunut: onnettomuus vai sairauskohtaus? 2. Tapahtumapaikka 3. Onko ihmisiä vaarassa? 4. Vastaa selkeästi kysymyksiin 5. Katkaise puhelu vasta luvan saatuasi 6. Muista opastaa auttajat paikalle 7. Anna tarpeellinen ensiapu MUISTA TARKISTAA ENSIAPUKAAPIN SISÄLTÖ Taulukko 2. Tapaturman sattuessa TYÖSSÄOPPIJA OPPILAITOS TYÖSSÄOPPIMISTYÖPAIKKA Tee ilmoitus työpaikan vastaavalle (ohjaaja, esimies, työnantaja) Hakeudu yhden vuorokauden sisällä lääkäriin vamman tai sairauden toteamiseksi Tee ilmoitus oppilaitokseen tai opiskelija- terveydenhuoltoon tapahtuneesta tapaturmasta Pyydä vakuutustodistus oppilaitoksesta, jolla saa sairaanhoidon maksutta, lääkkeet saa maksutta kun lääkäri tekee merkinnän vakuutusyhtiöstä reseptiin. Anna mahdolliset lisä selvitykset esim. käytetyistä aineista tai matkareitistä sekä myöhemmin saadut lääkärin todistukset sairaudes ta/vammasta, jos niitä ei lähetetä suoraan vakuutusyhtiöön Toteuta annetut hoito-ohjeet Suorita annetut kuntoutustoimenpiteet Tekee tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiölle (aina ammattitautiepäilyssä sekä liikennevahingossa) Antaa vakuutustodistuksen, jolla vahingoittunut saa sairaanhoidon ja lääkkeet maksutta Tekee tapaturmasta tarkan kuvauksen tapaturmakorvauksen syy/seuraus-suhteen selvittämiseksi Antaa mahdolliset palkkatiedot oppisopimuskoulutuksessa olevien osalta Tekee tapaturmailmoituksen kohtuullisen ajan kuluessa tapaturmasta Huolehtii selvitysmenettelyn toteuttamisesta työssäoppimispaikan kanssa vastaavan tapaturman ehkäisemiseksi. Tukee kriisitilanteessa vammautunutta ja toisia opiskelijoita sekä työssäoppimispaikkaa 11 Huolehtii selvitysmenettelyn toteuttamisesta oppilaitoksen kanssa vastaavan tapaturman ehkäisemiseksi. Toteuttaa perehdyttämisen ja oikeiden työmenetelmien opastamisen Tukee kriisitilanteessa muita opiskelijoita ja työntekijöitä Tekee ilmoituksen vakavista tapaturmista työsuojelupiirille ja poliisille

12 5 TERVEYDELLISIÄ ALTISTEITA 5.1 MELU Melu on ääntä, joka koetaan häiritsevänä ja epämiellyttävänä. Melun voimakkuutta mitataan desibeleinä. Palvelualoilla ongelmana on usein taustahäly, josta myös asiakkaat saattavat kärsiä. Parturi-kampaamoissa koneiden ja laitteiden ääni yhdistettynä taustamusiikkiin voi ylittää sallitun melurajan. Melua pidetään kuulolle vaarallisena, jos se ylittää jatkuvasti 85 db:n äänitason. Meluisassa työympäristössä myös tapaturma-alttius lisääntyy. JOS HAVAITSET MELUA HUOMAUTA ASIASTA JA YRITÄ VAIMENTAA SITÄ 5.2 VALAISTUS Valoisa työympäristö on tärkeä sekä näkömukavuudelle että toimintavalppaudelle. Valon tarve riippuu tehtävän tarkkuusvaatimuksista, näkökentän kontrasteista sekä ihmisen näkökyvystä. Parturi-kampaajan työssä yleisimpiä ongelmia ovat erityyppiset heijastumat. Päivänvalo saattaa aiheuttaa kesäisten lämpöongelmien lisäksi heijastushäikäisyä. Parturi-kampaamoissa on yleensä riittävästi valoa, koska niiden valaistus on suunniteltu siten, että asiakkaiden hiukset tulevat hyvin esille. Palaneet tai heikkokuntoiset lamput on vaihdettava välittömästi. Työskentelytilojen valotehon pitämiseksi mahdollisimman tasaisena tulisi pölyisten tilojen heijastimet ja lamput puhdistaa riittävän usein työturvallisuutta noudattaen. HYVÄ VALAISTUS LISÄÄ TYÖTEHOA 12

13 5.3 LÄMPÖOLOSUHTEET Lämpöviihtyvyyteen vaikuttavat ympäristön lämpötekijät sekä työntekijän toiminta ja vaatetus. Parturi-kampaamoissa ilmastoinnin ja lämpöolosuhteiden kannalta ongelmallista on ovien sulkemisen ja avoinna pitämisen aiheuttama veto. Sisä- ja ulkolämpötilaeron huomioiminen on asiakasviihtyvyyden kannalta tärkeää. Kesäaikana auringonsäteily kuumentaa usein liikehuoneistojen ilman sietämättömäksi niin työntekijän kuin asiakkaan kannalta. MUISTA JUODA NESTETTÄ TARPEEKSI JA TAUOTTAA TYÖSI 5.4 ILMASTOINTI Työturvallisuuslain mukaan työhuoneessa tulee olla ilmatilaa 10 m 3 työntekijää kohti. Ilmanvaihdon on oltava riittävän tehokas. Ilmastointi ei saa aiheuttaa kenellekään vetoa. Tuloilman ja poistoilman tulee olla tasapainossa. Koneellisen ilmastoinnin suodattimet on huollettava tai vaihdettava säännöllisesti. Muista myös pyyhkiä pölyt ilmastointilaitteesta, mikäli se on mahdollista ja turvallista. Parturi-kampaamon ilmanlaadun parantaminen voi olla vaikea tehtävä pienille yrityksille. Ilmastointilaitteet ovat kalliita ja niiden asentaminen vanhoihin liiketiloihin voi olla hankalaa. Ihmiset, koneet, hiuskosmetiikka ym. tuottavat lämpöä ja/tai hajua. Nämä haitat poistetaan yleensä tavanomaisin keinoin, tuulettamalla tilat ikkunan tai oven kautta. Huoneistoa tuuletettaessa otetaan huomioon asiakkaat ja henkilökuntaan kuuluvat. Lyhytjaksoinen tuuletus, jossa on läpiveto, on tehokas. Noin 5 min. riittää. ILMASTOINTIA VOI KÄYTTÄÄ HYÖDYKSI YRITYKSEN MARKKINOINNISSA: LISÄÄ ASIAKASVIIHTYVYYTTÄ MYÖS ASTMAISET ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA PARTURI-KAMPAAMON PALVELUISTA 13

14 5.5 PUKEUTUMINEN Työasu on osa työssäoppijan henkilökohtaista hygieniaa. Hyvä työasu on valmistettu kankaasta, joka ei kerää hiuksia eikä sähköisty ja on miellyttävä iholle. Työasu on myös suojavaate. Se ei saa kiristää ja sen puhdistaminen on oltava helppoa. Työjalkineet ovat sopivan kokoiset ja tukevat, eivät liukaspohjaiset eivätkä korkeakorkoiset. Työjalkineet on tarkoitettu käytettäväksi vain työpaikalla. Käytä asianmukaista vaatetusta, koska se on viesti myös yrityksen imagosta. Mikäli yrityksessä vaaditaan yhdenmukaiset työasut, kustantaa ne työnantaja. Villavaatteet eivät ole sopivia työasuiksi. KÄYTÄ PUHTAITA SUOJAVAATTEITA 5.6 KEMIALLISET YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kampaaja altistuu työssään usealle sadalle kemialliselle aineelle. Vaikka hiuskosmetiikka on vuosien myötä kehittynyt ja uusia valmistemuotoja on tullut lisää, ovat vaikuttavat aineet säilyneet paljolti samoina. Oikeanlaisten suojainten käyttö on siis erityisen tärkeää. Käytä suojaessua tarvittaessa ja muista, että suojakäsineet ovat kertakäyttöisiä. Työperäiset käsi-ihottumat ovat hyvin tavallisia. Parturi-kampaajan käsien ihon kuntoa koettelevat kemialliset aineet. Käsien ihon kuivumista ja ihottumia aiheuttaa myös tihein välein toistuva käsien huuhtelu sekä hiusten käsittelyn aiheuttama ihon hankautuminen. Myös nikkeli on tavallinen allergian aiheuttaja hiusalalla. Nikkeliallergia on kuitenkin usein perua metallisten korvakorujen käytöstä. Kun hankitaan saksia, voidaan valita nikkelittömät tai mahdollisesti käyttää muovisuojusta saksien renkaan sisällä. Kemikaalien haittavaikutukset kohdistuvat pääasiassa käsien ihoon ja hengitysteihin. Tavallisin parturi-kampaajan ammattiastman aiheuttaja on hiusten valkaisuaineiden sisältämä ammoniumpersulfaatti. Se voi aiheuttaa myös nuhaa, kurkunpään tulehdusoireita ja silmäoireita. Ihmiselle syöpävaarallisiksi todettuja aineita ei hiuskosmetiikassa sallita, ja useiden muidenkin hiuskosmetiikassa käytettävien aineiden pitoisuuksia on rajoitettu niiden allergisoivan vaikutuksen vuoksi. 14

15 Oppaan lopussa olevassa liitteessä (LIITE 1) on Sosiaali- ja terveydenhuollon tuote valvontakeskuksen kokoamaa tietoa kosmetiikasta. Siinä on kerrottu mm. tuotekohtaisista turvallisuustiedoista sekä päällysmerkinnöistä. ÄLÄ SEKOITA TUOTTEITA LIIAN LÄHELLÄ HENGITYSTEITÄ LEVITÄ VÄRIÄ VAIN HIUKSIIN, EI IHOLLE, LATTIALLE EIKÄ TYÖVAATTEISIIN OLE HUOLELLINEN JA VARO ROISKEITA PUHDISTA MAHDOLLISET ROISKEET VÄLITTÖMÄSTI 15

16 Taulukko 3. Parturi-kampaamon altisteita ja niiden terveysvaikutuksia TYÖN LAATU ALTISTE VAIKUTUS- KOHDE VAIKUTUS Pesu Hiusten leikkuu Värjäys Valkaisu Märkätyö (vesi) Sampoot Tensidit Pinta-aktiiviset aineet Säilöntäaineet Parabeenit Kathon CG Formaldehydit ja sen vapauttajat Hilseshampoot Salisyylihappo Sinkkipyritoni Seleeniyhdisteet Terva Hiukset Ihmisen hilse Pityrosporum ovalesieni Kestovärit Parafenyleenidiamiinit Para-aminofenolit Hydrokionidi Resorsinoli Pyrogalloli Vetyperoksidi Puolipysyvät sävytteet Fenyleenidiamiinien ja aminofenolien nitrojohdannaisia atsoväriaineita Värihuuhteluaineet Suurimolekyylisiä pintaväriaineita Valkaisuaineet Ammoniumpersulfaatti Natriumsulfaatti Kaliumpersulfaatti Vetyperoksidi Kädet Kädet Kädet Kädet Nenä Keuhkot Kädet Kädet Nenä Silmät Kädet Kädet Kädet Nenä Kurkku Keuhkot Silmät Yleisoireet ks. Yllä Ärsytysihottuma Ärsytysihottuma Allerginen kosketus ihottuma Ärsytysihottuma Ihoärsytys Allerginen kosketus ihottuma Vasomotrinen nuha Allerginen nuha* Astma* Allerginen kosketus ihottuma Syöpävaara Ärsytysihottuma Vasomotorinen nuha Kirvely Kosketusihottuma Ärsytysihottuma Ärsytysihottuma Kontaktiurtikaria Allerginen kosketusihottuma Vasomotorinen nuha Allerginen nuha Nielutulehdus Kurkunpään tulehdus Astma Kirvely Allerginen sidekalvotulehdus Allerginen shokki ks. Yllä 16

17 Työn laatu Permanentti Muotoilu Altiste Vaikutus - kohde Permanenttiaineet Kädet Ammoniumtioglykolaatti Glyseryylimonotioglykolaatti Nenä Kiinnitysaineet Vetyperoksidi Polymeerit Polyvinyylipyrrolidoni Akrylaattikopolymeerejä Vinyyliasetaattikopolymeerejä Pehmennysaineet Dietyyliftalaatti Liuottimet ja ponneaineet Etanoli, isopropanoli Butaani, propaani Työvälineet Nikkeli Suojakäsineet Luonnonkumilateksi Kumikemikaalit Keuhkot Silmät ks.yllä Kädet Nenä Keuhkot Nenä Keuhkot Kädet Nenä Silmät Aivot Kädet Kädet Vaikutus Ärsytysihottuma Allerginen kosketusihottuma Vasomotorinen nuha Allerginen nuha* Astma Kirvely ks.yllä Ihoärsytys Vasomotorinen nuha Allerginen nuha* Astma Allerginen nuha Astma Ihoärsytys Vasomotorinen nuha Kirvely Huumaava vaikutus Allerginen kosketusihottuma Allerginen kosketusihottuma Kontaktiurtikaria Allerginen nuha Astma Nenä Keuhkot Siivous Pesu- ja puhdistusaineet Kädet Ärsytysihottuma Allerginen kosketusihottuma *vain viitteellistä näyttöä 17

18 6 TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 6.1 HENKINEN HYVINVOINTI TYÖSSÄ Parturi-kampaamoissa henkiseen hyvinvointiin ja työviihtyvyyteen liittyvät kysymykset ovat nousseet tärkeiksi työsuojelun teemoiksi. Hiusalalla ne liittyvät työssä jaksamiseen ja työyhteisön yhteistoimintaan. Työssäoppimisen aikana myös opiskelijoiden on hyvä kiinnittää huomiota työyhteisön hyvinvointia edistäviin toimintatapoihin ja saada valmiuksia työhyvinvointia heikentävien toimintatapojen tunnistamiseen. Työtä on voitava tehdä niin, ettei se aiheuta vaaraa terveydelle eikä vie henkisiä voimavaroja. Lisäksi työn tulisi olla kehittävää. Tärkeä työn ja työyhteisön kehittämisen näkökulma on terveyden ja tehokkuuden välisen tasapainon löytäminen. Tulosta ei pidä tehdä työntekijöiden terveyden kustannuksella. Toisaalta työyhteisö, joka ei huolehdi tuottavuudesta ja tehokkuudesta, joutuu nopeasti vaikeuksiin. Psyykkisen työsuojelun yksi peruskysymys on, miten yksilön ja organisaation tavoitteet voidaan sovittaa yhteen. Yksilöllisiä kehitysmahdollisuuksia tarjoavassa työpaikassa on myös usein innostunut ja henkisesti vireä henkilöstö. YHTEISET PALAVERIT MAHDOLLISTAVAT TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISEN SINULLA ON OIKEUS JA MAHDOLLISUUS KEHITTÄÄ TYÖYHTEISÖÄ KERRO MIELIPITEESI SELKEÄSTI JA RAKENTAVASTI 6.2 TYÖILMAPIIRI Työyhteisön ilmapiiriin vaikuttavat työyhteisön joustavuus, johtamistavat, keskinäiset ongelmanratkaisutaidot ja ihmissuhteet. Myös asiakkaiden viihtyvyyden ja hyvän asiakaspalvelutason kannalta myönteinen työilmapiiri on oleellinen asia. Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavat myös työympäristötekijät eli käytettävissä oleva tila ja välineet. Huonojen työvälineiden käyttö väärin mitoitetussa tai epäjärjestyksessä olevassa työympäristössä on sekä fyysisesti että psyykkisesti rasittavaa. 18

19 Hiusalalla työn laadulle asetetaan erityisen paljon vaatimuksia. Ilman teknistä osaamista työ on sekä henkisesti että fyysisesti raskasta. Motivaatio tarkoittaa työintoa, työiloa ja tahtotilaa, joka parhaimmillaan paikkaa monia työpaikan viihtyisyystekijöiden puutteita. Työtehtävien olennaisten asioiden ymmärtäminen ja oivaltaminen on helpompaa, jos vastuualueet ovat selkeitä. Työtehtävistä tulee muodostua selkeitä kokonaisuuksia. Taito keskittyä olennaiseen vähentää turhaa kiirettä. SINUN PITÄÄ TULLA OSAKSI TYÖYHTEISÖÄ, EIKÄ TYÖYHTEISÖN OSAKSI SINUA 6.3 STRESSI JA TYÖUUPUMUKSEN TUNNISTAMINEN Stressitilanteissa on kysymys ihmisen ja työn vuorovaikutuksen ristiriidasta. Työn asettamat vaatimukset ovat liian suuria suhteessa ihmisen voimavaroihin ja selviytymiskeinoihin. Työssäoppija voi joutua työstämään opintoihinsa nähden liian vaativia asiakastöitä, mikä aiheuttaa jatkuvaa painetta ja jännitystä. Työ voi olla jatkuvasti liian kiireistä tai vaativaa. Työ voi olla myös liian helppoa, jolloin ihminen ei voi käyttää kykyjään ja taitojaan riittävästi. Työssäoppijan on voitava oppia tutkinnon tavoitteiden mukaisia asioita työssäoppimisjaksoillaan. Esimerkiksi pelkkä tuotehyllyjen järjestäminen ei vastaa työssäoppijan taitotasoa. Stressin oireita ovat mm. hermostuneisuus, masentuneisuus, omiin oloihin vetäytyneisyys ja keskittymishäiriöt. Luonnollisesti keskustelu opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja/tai ohjaavan opettajan kanssa on tällöin paikallaan tilanteen korjaamiseksi. Työuupumus on yleensä pitkään jatkuneen stressitilanteen seurausta. Kun henkiset voimavarat on kulutettu loppuun, tarvitaan pitkä toipumisloma voimavarojen palautumiseen. Työuupumukseen voivat johtaa mm. runsaat ylityöt, työvuorojen epämääräisyys ja suunnittelemattomuus. Vuorotyössä olevan tulee saada riittävä lepoaika vuorokausirytmin palauttamiseen. TYÖN VASTINEENA TOIMII VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET LIIKU MONIPUOLISESTI JA SYÖ TERVEELLISESTI 19

20 7 VÄKIVALLAN UHKA Väkivalta ja sen uhka kasvattavat pelkotilaa ja lisäävät haitallista henkistä kuormitusta, joka pitkään jatkuessaan saattaa vaarantaa terveyden. Vaikeita tilanteita voidaan oppia hallitsemaan ja terveyshaittoja ennaltaehkäisemään mm. työympäristön suunnittelulla ja töiden järjestelyyn liittyvillä toimenpiteillä sekä kouluttamalla henkilöstöä väkivaltatilanteiden varalle. Työpaikalla tulee olla selkeät ohjeet menettely- ja toimintatavoista väkivaltatilanteiden varalle. Jokainen on perehdytettävä näihin ohjeisiin. Työpaikalla, jossa työskennellään yksin, tulee olla jonkinlainen hälytyslaite tai järjestelmä, jolla saadaan apua tarvittaessa. Laitteen käyttöä pitää harjoitella ja varmistaa sen toimintavalmius sekä avunsaanti tarvittaessa. Asiakkaisiin kohdistuva uhkailu vaatii aina yhteydenoton poliisiin. Muista hätänumero 112! Perussääntö on, että kenenkään ei tarvitse esittää sankaria. Jokaisen täysi koskemattomuus tulee turvata. Oma turvallisuus ja terveys ovat tavaraa ja rahoja tärkeämpiä. Jos työssäoppija on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi, tulee hänellä olla mahdollisuus saada jälkihoitoa opiskelijahuollon asiantuntijoilta. ALISTU UHKAAJAN TAHTOON, ÄLÄ LEIKI SANKARIA OLE RAUHALLINEN JA ASIALLINEN YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 POLIISIN HÄTÄNUMERO

21 8 ERGONOMIA Työ tulee voida suorittaa yksilölliset edellytykset huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti ja ilman pitkäaikaista rasittumista. Parturi-kampaamoalalla ergonomian tarkoituksena on työtehtävien, työnorganisoinnin, työmenetelmien, työolosuhteiden ja työvälineiden muokkaaminen ihmisen ominaisuuksia vastaaviksi. Hiusalalla työskentelevillä esiintyy usein tuki- ja liikuntaelinten oireilua, rasitusvammoja ja sairastumisia. Rasittuminen ja sairastuminen liittyvät yleensä tilanteeseen, jossa työ on suoritettu väärässä asennossa, jolloin fyysinen kuormittavuus on liiallista. Lihastyö voidaan jakaa dynaamiseen ja staattiseen lihastyöhön. Dynaamisessa lihastyössä lihakset vuorotellen supistuvat ja tapahtuu näkyvä liike. Suurilla lihasryhmillä tehtävä, raskas dynaaminen työ kuormittaa ennen kaikkea hengitys- ja verenkiertoelimiä. Staattisessa lihastyössä ylläpidetään asentoa ja kannatetaan yläraajoja esimerkiksi hiuksia leikattaessa ja föönatessa. Tällöin lihas väsyy. Paljon staattista työtä sisältävät pitkät työjaksot johtavat nopeaan väsymiseen. Lihasten palautumista ei ehdi juuri tapahtua, jos työliikkeiden väliin jäävä elpymisaika on liian lyhyt. Työn tuloksellisuuden ja tuottavuuden sekä työntekijän viihtymisen kannalta on välttämätöntä, että työ kuormittaa keskimäärin sopivasti. Jatkuva rasittuminen merkitsee todennäköisesti oireita ja vammoja sekä työpanoksen heikentymistä. Työssäoppijan ohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös hänen tapaansa tehdä työtä: olisiko opiskelijan työtavoissa jotain parannettavaa ergonomian kannalta katsottuna. ÄLÄ NOSTA KÄSIÄ TARPEETTOMASTI SYDÄMEN YLÄPUOLELLE SÄÄDÄ TYÖTUOLI ITSELLE SOPIVAKSI JA KÄYTÄ SITÄ SÄÄDÄ ASIAKASTUOLI PALVELUTILANTEESEEN SOPIVAKSI 21

22 8.1 TAUKOLIIKUNTA Työntekijöiden tulisi saada opastusta ja tukea omatoimiseen taukoliikuntaan ja se koskee myös työssäoppijoita. Taukoliikunnalla vähennetään tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Omatoiminen taukoliikunta muodostuu venytyksistä sekä liikkeistä, jotka ovat työliikkeiden vastaliikkeitä. Pysyviin tuloksiin päästään omatoimisella aktiivisella harjoittelulla. Oman toimintakyvyn säilyttäminen on itsestään huolehtimista. Työnantaja voi omilla toimenpiteillään luoda edellytyksiä henkilöstönsä toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. LIIKU JA VOI HYVIN 8.2 NOSTOT JA SIIRROT Parturi-kampaajan työtehtäviin kuuluu myös erilaisten tavaroiden nostaminen ja siirtäminen sekä varasto- ja myyntihyllyihin asettelu. Raskaiden esineiden nostamisen yleiset perussäännöt: Harkitse ja mieti, kuinka nostat ja siirrät Jos taakka on liian raskas, pyydä apua Taakka mahdollisimman lähellä vartaloa Nosta haara-asennossa, kantapäät maassa, selkä suorana Älä tee äkkinäisiä liikkeitä Työntäminen selälle suositeltavampaa kuin vetäminen ÄLÄ NOSTA LIIAN RASKASTA KUORMAA KERRALLA, VAAN JAA SE OSIIN 22

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen Hyväksymismerkinnät 1 (5) Tämän asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ Hallitus 3.5.2015 64 1 1 Järjestyssäännön tarkoitus Järjestyssääntö luo edellytykset opiskelun kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry Vakuutusturva VPK:ille OP Vakuutus Oy

Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry Vakuutusturva VPK:ille OP Vakuutus Oy Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry Vakuutusturva VPK:ille OP Vakuutus Oy 29.10.2016 OP Vakuutus Liiton kautta sovitut ryhmäsopimukset: Ryhmätapaturmavakuutus Hälytysosastot Nuoriso-osastot Muut osastot

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Käytön tuen prosessien vakiointi 15 osp Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Prosessien tunnistaminen ja vakiointi 8 osp Työssäoppiminen 7 osp

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Majoitus- ja ravitsemispalveluissa toimiminen 30 osp. Ammattitaitovaatimukset

Majoitus- ja ravitsemispalveluissa toimiminen 30 osp. Ammattitaitovaatimukset Majoitus- ja ravitsemispalveluissa 30 osp Ammattitaitovaatimukset kunnostaa asiakas- ja työtiloja valmistaa toimipaikan tuotteita ja palveluja myyntiä varten pitää huolta myytävien tuotteiden laadusta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Asuntolan järjestyssäännöt

Asuntolan järjestyssäännöt Asuntolan järjestyssäännöt Koulutuksen järjestäjä on päättänyt näistä järjestyssäännöistä 26.1.2016 ja ne ovat voimassa 1.2.2016 alkaen toistaiseksi. Järjestyssääntöjen valmisteluvaiheessa on kuultu sekä

Lisätiedot

Kampaamo, parturi, kauneushoitola, jalkahoitola tai tatuointi-/lävistysliike. Espoon seudun ympäristöterveys Ohje 27.4.2009

Kampaamo, parturi, kauneushoitola, jalkahoitola tai tatuointi-/lävistysliike. Espoon seudun ympäristöterveys Ohje 27.4.2009 Kampaamo, parturi, kauneushoitola, jalkahoitola tai tatuointi-/lävistysliike Espoon seudun ympäristöterveys Ohje 27.4.2009 ESPOON KAUPUNKI OHJE 2 (6) ESPOON SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYS KAMPAAMON, PARTURIN,

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Asiakkaiden avustaminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee oman työnsä palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. toimii eri-ikäisten ja toimintakyvyltään

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

European Mobility työssäoppimissopimus Toisessa Euroopan unionin maassa työssäoppimiseen osallistuva suomalainen oppisopimusopiskelija

European Mobility työssäoppimissopimus Toisessa Euroopan unionin maassa työssäoppimiseen osallistuva suomalainen oppisopimusopiskelija European Mobility työssäoppimissopimus Toisessa Euroopan unionin maassa työssäoppimiseen osallistuva suomalainen oppisopimusopiskelija Johdanto Työssäoppiminen on pääasiallisin osa oppisopimuskoulutusta.

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 14.4.2016 Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä 3.5.2016 Johtoryhmä Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\ ) Tavoitteet /tulokset Suunnittele

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt 1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tietokantojen hallinta 15 osp Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset: Työssäoppimisen toteutus: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ Hallitus 6.9.2016 102 1 1 Järjestyssäännön tarkoitus Järjestyssääntö luo edellytykset opiskelun kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle

Lisätiedot

Linnala Setlementti ry (Linnala)

Linnala Setlementti ry (Linnala) 1 SOPIMUS HENKILÖSTÖPALVELUN MYYNNISTÄ 1. Sopijapuolet Savonlinnan kaupunki (kaupunki) yhteys/vastuuhenkilö Linnala Setlementti ry (Linnala) 2. Sopimuksen tarkoitus Tässä sopimuksessa määritellään sopijapuolten

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Multimediatuotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella multimediatuotannon tuotantoprosessin, suunnitella ja toteuttaa multimediatuotteita,

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tietoturvan ylläpito 15 osp Tietoturvan ylläpito Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn

Lisätiedot