Turvallisuusmenettelyjen käsikirja rautatietoiminnoissa

Transkriptio

1 Ohje 1 (25) Säädösperusta - Kohdistuvuus Rautatietoiminnot Voimassa lukien toistaiseksi Asiasanat Turvallisuus, selvitys, asiakirjat, säännöt, menettelyt, suunnitelmat, riskienhallinta, käsikirjat, ohjeet, rautatiet Turvallisuusmenettelyjen käsikirja rautatietoiminnoissa Liikennevirasto on hyväksynyt käyttöön Turvallisuusmenettelyjen käsikirjan rautatietoiminnoissa. Turvallisuusselvitys, turvallisuusasiakirja, turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet sekä palveluntuottajan turvallisuussuunnitelma, riskienhallintasuunnitelma ja muut turvallisuuteen liittyvät dokumentit laaditaan tämän ohjeen mukaisesti kaikissa Liikenneviraston radanpidon suunnittelu-, rakentamis-, ja kunnossapitohankkeissa. Lisäksi turvallisuusohje laaditaan tämän ohjeen mukaisesti sellaisiin tilauksiin ja tilattaviin töihin, jotka eivät ole työturvallisuusmielessä rakentamista tai kunnossapitotyötä. Turvallisuusmenettelyjen käsikirja rautatietoiminnoissa korvaa rautatietoimintojen osalta seuraavat ohjeet: Turvallisuusselvityksen laadinta (Liikennevirasto 4787/065/2011) Turvallisuusasiakirjan laadinta (Liikennevirasto 4247/070/2014) Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden sekä turvallisuusohjeen laadinta (Liikennevirasto 4248/070/2014) Ohje palveluntuottajan turvallisuussuunnitelman laatimisesta ja sisällöstä (Liikennevirasto 4254/065/2011) Palveluntuottajien ohjaus ja valvonta rautatietoimintojen turvallisuusasioissa (Liikennevirasto 4252/065/2011) - Radanpidon turvallisuusohjeet TUROn päivityksessä keväällä 2018 poistuneet osiot Tekninen johtaja Työturvallisuuspäällikkö Markku Nummelin Risto Lappalainen Ohje hyväksytään sähköisellä allekirjoituksella, jonka merkintä on viimeisellä sivulla. Lisätietoja Risto Lappalainen Liikennevirasto Liikennevirasto PL 33, Helsinki Puhelin etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi Opastinsilta 12 A, Helsinki Faksi kirjaamo@liikennevirasto.fi

2 Ohje 2 (25) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TURVALLISUUDEN JA RISKIENHALLINNAN TOIMINTAMALLI... 4 Liikenneviraston turvallisuustoiminnan periaatteet ja tavoitteet... 4 Turvallisuustoiminnan kokonaiskuva ja vastuut elinkaaren aikana... 4 Lainsäädännön vaatimukset... 5 Palveluntuottajia koskevat turvallisuusvaatimukset... 5 Henkilökohtaiset varusteet... 6 Työkoneiden tarkastukset ja varusteet... 6 Tuntematon esine TURVALLISUUSMENETTELYT SUUNNITTELUVAIHEISSA... 7 Vastuut ja tehtävät... 7 Suunnittelutoimeksianto (VNa 205/ )... 7 Turvallisuusohje... 8 Turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan menettelyt Kokouskäytännöt Turvallisuusseuranta ja riskienhallinta... 9 Suunnitteluvaiheissa laadittavat turvallisuusdokumentit Palveluntuottajan maastokäyntien, maasto- ja inventointitöiden turvallisuussuunnitelma Turvallisuusselvitys RAKENTAMISVAIHEEN VALMISTELU Vastuut ja tehtävät Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät Valmisteluvaiheessa laadittavat turvallisuusdokumentit Turvallisuusasiakirja Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet RAKENTAMISVAIHE Yhteisen työmaan ja työpaikan turvallisuus Vastuut ja tehtävät Päätoteuttajan tehtävät Turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan menettelyt Turvallisuuden aloituskokous (ennen töiden aloitusta) Turvallisuusasioiden käsittely rakentamisaikana Päätoteuttajan turvallisuusseuranta Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen ja käsittely Turvallisuusvalvonta Menettelyt turvallisuuden vastaisesta toiminnasta Rakentamisvaiheessa laadittavat turvallisuusdokumentit Turvallisuussuunnitelma Rautatieturvallisuutta koskeva suunnitelma Rakennustyömaa-alueen käytön suunnitelma Vaarallisten töiden ja työvaiheiden turvallisuussuunnittelu Käyttöönotto ja rakentamisvaiheen päättäminen Turvallisuuden päätöskokous Päätoteuttajan turvallisuus- ja riskienhallintayhteenveto Jäännösriskitiedon siirtyminen tilaajalta käyttövaiheeseen Vastaanotto: käyttö- ja huolto-ohjeet... 22

3 Ohje 3 (25) 6 KÄYTTÖVAIHEEN TURVALLISUUS- JA RISKIENHALLINTAMENETTELYT Vastuut ja tehtävät Päätoteuttajan nimeäminen Turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan menettelyt Turvallisuuden aloituskokous (ennen töiden aloitusta) Turvallisuusasioiden käsittely kunnossapitosopimuskautena Turvallisuusseuranta ja -valvonta Menettelyt turvallisuuden vastaisesta toiminnasta Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen ja käsittely Kunnossapitovaiheessa laadittavat turvallisuusdokumentit Kunnossapidon sopimuskauden päättyminen ja turvallisuustiedon siirtyminen Turvallisuuden päätöskokous Turvallisuustiedon siirtyminen LIITTEET Liite 1 Liite 2 RATA Turvallisuussuunnittelu ja turvallisuusdokumentit, taulukko Turvallisuusselvityksen sisältömalli

4 Ohje 4 (25) 1 Johdanto Turvallisuusmenettelyjen käsikirja rautatietoiminnoissa kuvaa turvallisuusdokumentointiin liittyvät vaatimukset Liikenneviraston kanssa sopimussuhteissa oleville palveluntuottajille ja Liikenneviraston luvan vaativille töille. Käsikirjassa esitetyt vaatimukset koskevat kaikkia Liikenneviraston radanpidon suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitohankkeita sekä töitä, jotka eivät ole työturvallisuussäädösten mukaista rakentamista tai kunnossapitotyötä. Käsikirjan tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää turvallisuuden hallinnan menettelyitä hankkeiden eri vaiheissa. Liikennevirastolla on rataverkon haltijana ja väyläverkon kehittäjänä lainsäädännön edellyttämä vastuu turvallisuusasioista. Käsikirjassa esitetyt menettelykuvaukset ovat osa Liikenneviraston rautatietoimintojen turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimusten mukaista toimintaa. 2 Turvallisuuden ja riskienhallinnan toimintamalli Liikenneviraston turvallisuustoiminnan periaatteet ja tavoitteet Liikennevirasto edellyttää palveluntuottajiaan toimimaan turvallisesti noudattaen Liikenneviraston turvallisuusohjeita, sopimusasiakirjoissa tai muissa ehdoissa määriteltyjä turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Turvallisuuden hallinnassa tärkeä periaate on se, että vaaratilanteet voidaan ennakoida, onnettomuudet torjua sekä huolehtia liikennejärjestelmän toimivuudesta rakennus- ja kunnossapitotöiden aikana. Liikennevirasto kehittää turvallisuustoimintaansa jatkuvasti. Liikennevirasto valvoo turvallisuusjohtamisjärjestelmän mukaisten menettelyjen toteutumista omassa ja sopimussuhteessa olevien palveluntuottajien toiminnassa. Turvallisuustasoa mitataan omavalvonnan ja hankkeiden valvonta- ja tarkastustoiminnan avulla. Turvallisuustoiminnan kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä alueen eri toimijoiden kesken. Turvallisuustoiminnan kokonaiskuva ja vastuut elinkaaren aikana Turvallisuusmenettelyjen käsikirja rautatietoiminnoissa huomioi turvallisuusnäkökulman hankkeiden koko elinkaaren ajan. Liikenneviraston tilaaja vastaa siitä, että turvallisuusja riskienhallintaa toteutetaan hankkeessa tämän käsikirjan mukaisin menettelyin. Tilaajan tulee varmistaa, että turvallisuustietoa välitetään hankkeen elinkaaren eri vaiheiden välillä. Turvallisuuden varmistamiseen liittyvät kuvataan palveluntuottajan kanssa tehtävässä sopimuksessa tai luvassa. Tilaaja ohjaa ja valvoo hankkeen turvallisuus- ja riskienhallinnan toteuttamista ja asettaa hankekohtaiset riskienhallinnan tavoitteet ja rajauksen hankkeen koko ja vaativuus huomioon ottaen. Palveluntuottaja vastaa käytännön toteuttamisesta ja raportoinnista tilaajalle lainsäädännön, ohjeiden ja toimeksiannon vaatimusten mukaisessa laajuudessa suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitohankkeissa.

5 Ohje 5 (25) Lainsäädännön vaatimukset Turvallisuusvelvoitteista säädetään sekä eurooppalaisessa että kansallisessa lainsäädännössä. Keskeisimmät kansalliset säädökset ovat: Työturvallisuuslaki (738/2002) Rautatielaki (304/2011) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993) Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001). Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta (400/2008) Mikäli rautatiejärjestelmään tehdään rakenteellinen tai organisatorinen merkittävä muutos, asetetaan toimijoille turvallisuuteen liittyviä velvoitteita myös Euroopan komission antamassa asetuksessa EU 402/2013 riskien arviointia koskevasta yhteisestä turvallisuusmenetelmästä (Riskienhallinnan YTM-asetus). Palveluntuottajia koskevat turvallisuusvaatimukset Tarjouspyyntö- tai sopimusasiakirjan laatija vastaa siitä, että turvallisuuteen liittyvät vaatimukset ja menettelyt on huomioitu tarjouspyynnössä ja sopimusasiakirjoissa. Tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjoissa tulee olla tarvittavat viittaukset Liikenneviraston yleisiin turvallisuusohjeisiin. Turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia ja tehtäviä ovat esimerkiksi työn edellyttämät pätevyydet ja dokumentit, joita tulee laatia hankkeen eri vaiheissa. Rakentamisen ja kunnossapidon toimeksiannoissa turvallisuuteen liittyvät vaatimukset ja tehtävät kuvataan urakkaohjelman tai kunnossapitosopimuksen erillisissä liitteissä (mm. turvallisuussäännöissä ja menettelyohjeissa). Rakennuttajakonsultin, suunnittelijan ja rata- ja muun isännöitsijän turvallisuuteen liittyvät tehtävät määritellään näiden osapuolten kanssa tehdyissä sopimuksissa. Lisäksi suunnittelijalle laaditaan kirjallinen suunnittelutoimeksianto, joka täyttää VNa 205/ momentin mukaiset vaatimukset (suunnittelutoimeksianto tarkemmin kappaleessa 3.2). Toimeksiannoissa, joiden puitteissa liikutaan rautatiealueella tai Liikenneviraston tiloissa, turvallisuuteen liittyvät vaatimukset kuvataan erillisessä turvallisuusohjeessa (Turvallisuusohje tarkemmin kappaleessa 3.3). Näitä töitä ovat esimerkiksi erilaiset maastokäynnit, mittaus-, tutkimus- ja kartoitustyöt maastossa. Jos palveluntuottajan valinta perustuu hinnan lisäksi laatuun, tarjouspyynnön laatija päättää siitä, onko laatukriteerien mukana turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Turvallisuuteen liittyviä kriteerejä ovat esimerkiksi: yrityksen tapaturmataajuus yrityksen työmailla tehtyjen MVR/RRK-mittausten taso (tai muut sovitut mittarit) henkilöstön osaaminen, pätevyydet ja -koulutus ennakkoon pyydettävän riskienhallinnan ja turvallisuussuunnitelman laatu.

6 Ohje 6 (25) Henkilökohtaiset varusteet Jokaisella rautatiealueella työskentelevällä ja liikkuvalla henkilöllä pitää olla näkyvillä henkilön yksilöivä kuvallinen henkilötunniste. Rautatiealueella pitää käyttää standardin SFS-EN ISO tai SFS-EN 471 mukaista, CE-merkittyä, luokan 2 tai 3 varoitusvaatetusta. Uusien hankittavien varoitusvaatteiden pitää olla standardin SFS-EN ISO mukaisia. Oranssia väriä saa rautatiealueella ja sen läheisyydessä käyttää ainoastaan turvamiestehtävään määrätyn henkilön varoitusvaatetuksessa. Rautatiealueella noudetaan henkilönsuojaimien käytössä valtioneuvoston asetusta rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009) sekä valtioneuvoston päätöstä henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä (VNp 1407/1993). Työnantaja on vastuussa siitä, että sen henkilöstö käyttää työssään asianmukaisia henkilönsuojaimia. Työntekijän pitää huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää annettuja henkilönsuojaimia ja muita varusteita. Liikennevirastolla, päätoteuttajalla ja työnantajalla on oikeus antaa myös tehtävä-, sopimus-, lupa- tai urakkakohtaisia tiukempia vaatimuksia henkilönsuojainten käytöstä ja laadusta. Työkoneiden tarkastukset ja varusteet Rautatiealueella työskenteleville työkoneille on tehtävä rakentamisen työturvallisuusmääräyksissä vaaditut tarkastukset (VNa 205/2009). Työkoneiden vastaanotto- ja käyttöönottotarkastuksissa tarkastetaan muiden tarkastuskohteiden lisäksi rautatieturvallisuutta varmistavat laitteet ja varusteet, kuten rajoittimet, varoituslaitteet, valaisimet, varvassuojat ja maadoitukset. Nostokorkeuden rajoittimen toiminta ja mittaus pitää tarkastaa sähköistämättömällä raiteella tai muulla riittävän tasaisella alustalla. Jokaisessa työkoneessa pitää olla mukana ensiapulaukku ja alkusammutin. Ratatyökoneissa pitää lisäksi olla oikosulkujohtimet. Työkoneen valaisimet ja varoitusvalaisimet eivät saa häikäistä tai häiritä junan tai muun liikkuvan kaluston kuljettajia, eikä muistuttaa opasteita. Työkoneen varoituslaitteiden, valaisimien ja muiden varusteiden osalta noudatetaan Liikenneviraston ohjeluettelon Liikenne tietyömaalla -ohjesarjan ohjeita. Ratatyökoneiden varusteista määrätään Liikenneviraston ohjeessa Ratatyökoneet. Tiealueella liikkuvien työkoneiden osalta noudatetaan myös Tieturva 1, Tiellä työskentelyn turvallisuuskoulutus kuvattuja menettelyjä mm. varoitusvalaisimien ja peruutushälyttimien käytöstä ja maalla liikkuvan työkoneen kuljettamiseen sovellettavia tieliikennelainsäädännön poikkeussääntöjen käyttömahdollisuuksia. Kaluston tarkastuspöytäkirjojen pitää olla koneen mukana. Ratatyökoneessa pitää olla merkintä nostokorkeuden rajoittimen tarkastuksesta mittaustuloksineen. Ratatyökoneiden tarkastus- ja hyväksymismenettelyt on kuvattu Liikenneviraston ohjeessa Ratatyökoneet. Ratatyökoneessa pitää olla vaatimusten mukaiset varoituskilvet.

7 Ohje 7 (25) Ratatyökonetta, jolta puuttuu Liikenneviraston edellyttämän vaatimustenmukaisuus- tai määräaikaistarkastuksen pöytäkirja tai nostokorkeuden rajoittimet ei saa käyttää raiteilla tehtävissä töissä. Työkoneen lisälaitteiden osalta pitää olla luotettava selvitys CEmerkinnän kattavuudesta ja lisälaitteiden vaikutuksesta työkoneen käytön turvallisuuteen. Tuntematon esine Kaivutyön tai muun työn yhteydessä esille tullut maaperään tai rakenteeseen selkeästi kuulumaton ja tunnistamaton esine on aina tarkastettava ennen työn jatkamista. Tarkastuksessa on noudatettava varovaisuutta, eikä esinettä pidä käsitellä millään tavoin. Jos löydetyn esineen epäillään olevan räjähde tai se on tunnistettu räjähteeksi, on: kaivutyöt ja muut alueella tehtävät työt on välittömästi keskeytettävä alue evakuoitava ja alueelle pääsy estettävä ilmoitettava asiasta liikenteenohjaukselle rautatieliikenteen varoittamiseksi tai keskeyttämiseksi ja tehtävä ilmoitus räjähteestä työnjohdolle, turvallisuuskoordinaattorille ja poliisille sekä Liikenneviraston rautatietoimintojen turvallisuuspäällikölle. Räjähde on mahdollisuuksien mukaan merkittävä merkkikartiota, lippusiimaa tai muuta sopivaa tapaa käyttäen. Evakuoitavan alueen laajuus riippuu räjähteen koosta. Suojaetäisyyden pitää olla vähintään 300 metriä. Työmaa aloittaa tarvittaessa evakuoinnin siihen asti, kunnes poliisi tai pelastusviranomaiset pääsevät paikalle. 3 Turvallisuusmenettelyt suunnitteluvaiheissa Vastuut ja tehtävät Turvallisuus- ja riskienhallinta tulee aloittaa heti hankkeen ensimmäisissä suunnitteluvaiheissa. Tilaaja huolehtii siitä, että suunnitteluvaiheessa huomioidaan koko hankkeen elinkaaren turvallisuusnäkökohdat (suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja kunnossapito). Tilaaja vastaa suunnitteluhankkeen turvallisuus- ja riskienhallinnan organisoinnista ja toteutuksen valvonnasta. Turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia ja tehtäviä esitetään mm. suunnittelutoimeksiannossa ja suunnitteluperusteissa sekä turvallisuusohjeessa (ks. kappale 3.3). Suunnitteluvaiheen palveluntuottajina toimivat pääasiassa suunnittelijat sekä maasto- ja inventointityöntekijät. Palveluntuottaja vastaa suunnitteluvaiheessa toimeksiantosopimuksessa määritetyistä turvallisuuteen ja riskienhallintaan liittyvistä tehtävistä. Suunnittelutoimeksianto (VNa 205/ ) Ennen suunnittelutoimeksiannon allekirjoittamista pidettävissä neuvotteluissa tulee turvallisuusasiat olla mukana käsiteltävien asioiden joukossa. Tilaajan tulee varmistaa, että palveluntuottaja on ymmärtänyt tilaajan turvallisuuteen liittyvät vaatimukset ja kykenee huolehtimaan sopimuksen mukaisista turvallisuuteen liittyvistä velvoitteista ja tehtävistä.

8 Ohje 8 (25) Suunnittelutoimeksianto laaditaan kirjallisena, ja se sisältää vaatimukset turvallisuuteen liittyvistä tehtävistä. Suunnittelutoimeksiannon mukaan suunnittelijoiden tulee huomioida suunnitelmissaan työturvallisuusnäkökohdat rakentamisessa ja käytön aikana. Lisäksi Liikennevirasto edellyttää, että suunnittelussa huomioidaan rautatiejärjestelmän ja -liikenteen turvallisuus sekä siellä liikkuvien ja työskentelevien turvallisuus rakentamisen ja käytön aikana. Suunnittelutoimeksiannossa tilaaja antaa sellaiset tiedot, joita suunnittelija tarvitsee työturvallisuuslain (738/ ) mukaisen vastuunsa toteuttamisessa. Turvallisuusohje Turvallisuusohje laaditaan sellaisiin tilauksiin ja tilattaviin töihin, jotka eivät ole työturvallisuusmielessä rakentamista tai kunnossapitotyötä. Näitä voivat olla esimerkiksi erikseen teetettävät mittaus-, suunnittelu-, tarkastus- ja tutkimustyöt (mm. työturvallisuuslaki 738/ , 50, 51 ). Turvallisuusohjeen laadinnasta vastaa kyseisen toimeksiannon tilaajan vastuuhenkilö. Työn aikana voidaan tarvittaessa täydentää annettuja turvallisuusohjeita tai antaa uusia ohjeita. Turvallisuusohjeina voidaan antaa myös muiden tahojen laatimia turvallisuusohjeita. Jos tilattavat mittaus-, suunnittelu-, tarkastus- ja tutkimustyöt tehdään jonkun käynnissä olevan rakennustyömaan sisällä tai liittyvät osaksi rakennustöitä, noudatetaan näissä hankinnoissa rakentamisen turvallisuuskäytäntöjä (esimerkiksi rakennusurakan turvallisuussäännöissä ja menettelyohjeissa annettuja sekä päätoteuttajan vaatimuksia esim. työmaahan perehdyttämisessä). Turvallisuusohje annetaan kirjallisessa muodossa yleensä erillisenä asiakirjana, joka liitetään osaksi tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjoja. Turvallisuusohjeissa määritellään toimintatavat ja turvallisuusvaatimukset, joita tilaaja edellyttää ko. työssä noudatettavan. Turvallisuusohjeet vastaavat asiasisällöltään rakentamisessa laadittavaa turvallisuusasiakirjaa, turvallisuussääntöjä ja menettelyohjeita. Turvallisuusohjeissa viitataan Liikenneviraston riskienhallintaa ja turvallisuutta koskeviin ohjeisiin ja asiakirjoihin. Turvallisuusohjeen sisältömalli on noudettavissa Liikenneviraston Extranetistä Hankinnan ohjeistus -palvelusta. Turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan menettelyt Kokouskäytännöt Hankkeen turvallisuus- ja riskienhallinnan asioita käsitellään tilaajan kanssa pidettävissä palavereissa säännöllisesti koko suunnitteluvaiheen ajan. Liikennevirasto määrittelee sopimusasiakirjoissa palveluntuottajan osallistumisvelvoitteet turvallisuuspalavereihin. Turvallisuus ja riskienhallinta voivat olla pienemmissä hankkeissa osana suunnittelukokouksien asialistaa. Isommissa hankkeissa on syytä järjestää erillisiä turvallisuus- ja riskienhallintakokouksia.

9 Ohje 9 (25) Tilaajan tulee varmistaa, että suunnitteluhankkeen turvallisuusasioihin liittyvä tiedonkulku ja yhteistyö toimivat sekä hankkeen sisällä eri tekniikka-alojen kanssa, että sidosryhmien kanssa. Vuorovaikutuksen turvallisuusasioista tulee olla jatkuvaa ja huomioida suunnitteluvaiheen eri osapuolet ja tekniikka-alat. Hankkeen tulee hyödyntää turvallisuustietoa aiemmilta vastaavilta suunnitteluhankkeilta ja kunnossapidolta, ja vastaavasti siirtää turvallisuustietoa eteenpäin hankkeessa. Tiedonsiirtokäytännöt tulee sopia yhdessä tilaajan kanssa Turvallisuusseuranta ja riskienhallinta Suunnitteluvaiheen maastotöiden osalta palveluntuottajan tulee ilmoittaa tapahtuneet työtapaturmat, liikenne-, omaisuus- ja ympäristövahingot sekä työntekijöihin kohdistuneet ja muut vaaratilanteet sekä toteutuneet työtunnit Turvallisuuspoikkeamien ja riskienhallinnan tietojärjestelmään (TURI) Liikenneviraston antamien ohjeiden mukaan. Turvallisuuspoikkeamien ilmoittamiseen ja käsittelyyn liittyen on erillinen ohje Liikenneviraston ohjeluettelossa. Liikenneviraston hankkeissa toteutetaan riskienhallintaa Liikenneviraston Riskienhallinta väylänpidossa (LO39/2017) ja Ohje riskienhallinnan menetelmistä (LO40/2017) -ohjeiden sekä niitä täydentävien ohjeiden mukaisesti. Ohjeissa on kuvattu tarkemmin menettelyohjeet sekä tilaajalle että palveluntuottajille hankkeiden eri vaiheiden riskienhallinnan toteuttamiseen ja dokumentointiin suunnittelusta kunnossapitoon. Suunnitteluvaiheissa laadittavat turvallisuusdokumentit Palveluntuottajan maastokäyntien, maasto- ja inventointitöiden turvallisuussuunnitelma Palveluntuottajan on laadittava eri suunnitteluvaiheissa tehtäviin maastokäynteihin sekä maasto- ja inventointitöihin turvallisuussuunnitelma, joka perustuu vaarojen tunnistamiseen ja niistä aiheutuvien riskien arviointiin. Maastokäynteihin sekä maasto- ja inventointitöihin liittyvät turvallisuusriskit tulee tunnistaa ja käsitellä suunnitteluvaiheesta riippumatta, ja dokumentoida ne riskienhallintasuunnitelmaan (Riskienhallinta väylänpidossa, Liikenneviraston ohjeita 39/2017). Liikennevirasto ei hyväksy eikä tarkasta turvallisuussuunnitelmaa, vaan palveluntuottaja vastaa suunnitelman sisällöstä. Liikennevirastolla on oikeus antaa turvallisuussuunnitelmaan liittyviä parannus- ja korjausehdotuksia, jotka palveluntuottajan on toteutettava ennen töiden aloittamista Turvallisuusselvitys Suunnittelijan velvollisuus on tuoda esiin suunnittelun aikana tiedot, joilla voi olla vaikutusta rakennustyön turvallisuuteen tai käytön ja kunnossapidon turvallisuuteen. Tiedot riskeistä saadaan vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisen ja riskienarvioinnin kautta. Merkittävimmät turvallisuusriskit esitetään suunnitteluvaiheessa laadittavassa turvallisuusselvityksessä. Turvallisuusselvityksen laadinta aloitetaan, kun päätös hankkeen suunnittelun aloittamisesta tehdään ja sitä ylläpidetään turvallisuusasiakirjan laatimiseen saakka. Turvallisuusselvitys toimii pohjana turvallisuusasiakirjan laatimiselle.

10 Ohje 10 (25) Turvallisuusselvitykseen kootaan tietoa: rakentamisen aikaisista turvallisuusriskeistä (mm. työturvallisuus, rautatiejärjestelmän turvallisuus, ympäristö) käyttöönottovaiheen turvallisuusriskeistä (mm. työturvallisuus, rautatiejärjestelmän turvallisuus) käytön aikaisista turvallisuusriskeistä (mm. rautatiejärjestelmän turvallisuus (YTM), työturvallisuus) käyttö- ja huolto-ohjeisiin sisällytettävistä turvallisuusasioista, esim. laitteiden ja rakenteiden huoltoa koskevat työturvallisuusohjeet. Turvallisuusselvityksen avulla turvallisuuteen liittyvää tietoa välitetään seuraaviin suunnitteluvaiheisiin suunnitteluratkaisuja tai muita hanketta koskevia päätöksiä tehtäessä. Turvallisuusselvitys toimii lähtötietona aina seuraavan vaiheen suunnittelulle, turvallisuustietojen käsittelylle ja riskienarvioinnin päivittämiselle. Jos hankkeen rakentamisvaihe on jo käynnissä ja sen turvallisuusasiakirja on laadittu, hankkeeseen liittyvän uuden suunnittelutoimeksiannon yhteydessä ei vaadita uutta turvallisuusselvitystä, vaan tilanteessa riittää riskiraportin laadinta. Riskiraportin perusteella päivitetään olemassa olevaa turvallisuusasiakirjaa. Turvallisuusselvitykseen kootaan riskienhallinnan YTM-asetuksen (Komission asetus 402/2013) edellyttämää riskitietoa ennen kuin hankkeessa otetaan käyttöön em. asetuksen edellyttämä vaararekisteri. Turvallisuusselvitykseen kootaan rautatiejärjestelmään kohdistuvaa käytön aikaisia riskitietoja, vaikka kysymyksessä ei olekaan em. asetuksen mukainen merkittävä muutos. YTM-asetuksen mukainen vaararekisteri kohdistuu koko rautatiejärjestelmän käyttöön liittyviin riskeihin, joita hanke valmistuttuaan mahdollisesti synnyttää. Turvallisuusselvitys liitetään osaksi hankkeen suunnitteluvaiheiden raportointia. Turvallisuusselvityksen sisältömalli on liitteessä 2. Turvallisuusselvityksessä esitettävät asiat voidaan täydentää myös osaksi riskiraporttia. 4 Rakentamisvaiheen valmistelu Vastuut ja tehtävät Rakentamisvaiheen valmistelu alkaa rakennussuunnitteluvaiheessa. Tällöin keskeisessä asemassa on rakennustyön turvallisuuden hallintaan liittyvät menettelyt sekä suunnitteluvaiheen riskienhallinnan tuloksena syntyvän tiedon siirtymisen varmistaminen rakentamisvaiheeseen. Tilaaja toimii rakentamishankkeessa rakennuttajana vastaten turvallisuuskoordinaattorin ja päätoteuttajan nimeämisestä (VNa 205/2009). Turvallisuuskoordinaattori nimetään ennen rakentamishankkeen alkamista viimeistään rata- tai rakennussuunnitteluvaiheessa. Turvallisuuskoordinaattoriksi tulee nimetä henkilö myös rakennuttajan vastatessa tästä tehtävästä. Rakentamisvaiheen valmisteluun liittyvät rakennustyön turvallisuuden keskeisimmät asiakirjat ovat turvallisuusasiakirja sekä turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet. Turvallisuusasiakirja sekä turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet laaditaan hankkeen hankinnan valmistelun yhteydessä ja liitetään osaksi urakkakohtaisia tarjouspyyntöasiakirjoja.

11 Ohje 11 (25) Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät Rakentamishankkeeseen nimettävä turvallisuuskoordinaattori (VNa 205/ ) vastaa rakennuttajan turvallisuustehtävistä. Lisäksi turvallisuuskoordinaattori valvoo, että päätoteuttaja huolehtii turvallisuuteen liittyvistä tehtävistään. Liikenneviraston rakentamishankkeissa turvallisuuskoordinaattori huolehtii (projektipäällikön apuna) tämän käsikirjan menettelyjen noudattamisesta. Turvallisuuskoordinaattorin keskeisimmät tehtävät on kuvattu tarkemmin nimeämiskirjeessä. Liikennevirastolla on turvallisuuskoordinaattorin nimeämiseen nimeämiskirjemalli, joka on noudettavissa Liikenneviraston Extranetistä Hankinnan ohjeistus -sivuilta. Valmisteluvaiheessa laadittavat turvallisuusdokumentit Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja on dokumentti, jossa selvitetään ja esitetään toteutettavan hankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat vaara- ja haittatekijät sekä hankkeen toteuttamiseen liittyvät työturvallisuutta ja työterveyttä koskevat tiedot (VNa 205/2009). Tällöin selvitetään ja esitetään myös ne vaara- ja haittatekijät, jotka käsittelevät vaarallisia töitä (VNa 205/2009, liite2). Rakennuttaja vastaa turvallisuusasiakirjan laatimisesta. Turvallisuusasiakirja laaditaan päätoteuttajalle sekä hankkeessa muille suoraan rakennuttajaan sopimussuhteessa oleville urakoitsijoille. Päätoteuttaja on velvollinen välittämään turvallisuusasiakirjan tiedot hankkeen muille urakoitsijoille. Useita urakoita sisältävään rakentamishankkeeseen laaditaan joko yksi yhteinen turvallisuusasiakirja tai urakkakohtaiset turvallisuusasiakirjat hankkeen ja/tai urakoiden ominaisuuksista tai luonteesta riippuen. Turvallisuusasiakirjaan kirjattavien tietojen tulee pohjautua vaarojen ja haittatekijöiden järjestelmälliseen tunnistamiseen sekä riskienarviointiin. Riskienhallinnan menettelyt on kuvattu Liikenneviraston ohjeessa 39/2017: Riskienhallinta väylänpidossa. Vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisessa apuna käytettävät tarkistuslistat löytyvät Turvallisuuspoikkeamien ja riskienhallinnan tietojärjestelmästä (TURI) tai INFRA-riskikartasta. Hankkeeseen liittyvien vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisessa ja niiden pohjalta tehtävässä riskienarvioinnissa tulee muistaa, että tavoitteena on nostaa esiin sellaisia hankkeeseen liittyviä vaara- ja haittatekijöitä, joita ei voida pitää tavanomaisina. Rakennussuunnitteluvaiheessa laadittu turvallisuusselvitys ja sen liitteenä oleva riskienhallintasuunnitelma ovat pohjana turvallisuusasiakirjan laatimisessa. Turvallisuusasiakirjassa käsitellään vain hankkeen rakentamista koskevat eli rakentamisurakan töihin (ml. käyttöönottoon tai liikenteelle luovutukseen) liittyvät vaara- tai haittatekijät. Turvallisuusasiakirjan laadinnassa otetaan huomioon myös rautatieturvallisuus sekä rautatieliikenteestä aiheutuvat turvallisuusriskit hankkeelle. Rautatiehankkeissa turvallisuusasiakirjassa ei kuitenkaan esitetä YTM-asetuksen mukaisia rautatiejärjestelmään liittyviä turvallisuustietoja (kuten vaararekisteritietoja). Turvallisuusasiakirjassa voidaan myös viitata turvallisuutta käsitteleviin lisäselvityksiin ja suunnitelmiin, kuten saastuneen maaperän tutkimustietoihin tai olemassa olevien putkistojen ja kaapelien sijaintitietoihin tai pohjatutkimuksiin.

12 Ohje 12 (25) Turvallisuusasiakirjaan ei kirjoiteta yleisiä turvallisuusmääräyksiä tai ohjeita tai niistä tehtyjä tiivistelmiä. Lähtökohtana pitää olla, että jokainen osapuoli hankkeessa tuntee rakennustyön turvallisuuslainsäädännön, työturvallisuuslainsäädännön sekä muun turvallisuuslainsäädännön vaatimukset ja osaa toimia niiden mukaisesti esim. sähkö ja kemikaaliturvallisuus. Turvallisuuskoordinaattori vastaa turvallisuusasiakirjan päivittämisestä ja sen tietojen ajan tasalla pitämisestä. Päätoteuttaja on omalta osaltaan velvollinen toimittamaan turvallisuusasiakirjan päivittämiseksi tarvittavat tiedot turvallisuuskoordinaattorille. Turvallisuusasiakirjan päivityksessä otetaan huomioon päätoteuttajalta saadut turvallisuustiedot ja rakennuttajan itse havaitsemat turvallisuuteen liittyvät muuttuneet/uudet tekijät ja olosuhteet sekä hankkeessa tapahtuneet turvallisuuspoikkeamat ja riskienarvioinneissa esille nousset riskit. Turvallisuusasiakirjan malliasiakirjapohja on noudettavissa Liikenneviraston Extranetistä Hankinnan ohjeistus -sivuilta Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet esitetään kirjallisessa muodossa ja ne ovat urakkaa velvoittavia ja laaditaan rakentamisvaihetta varten turvallisuuskoordinaattorin toimesta (VNa 205/ ). Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden tietoja pidetään ajan tasalla koko hankkeen ajan ja muuttuneet tiedot välitetään hankkeen eri osapuolille. Useita urakoita sisältävään rakentamishankkeeseen laaditaan joko yhdet yhteiset tai urakkakohtaiset turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet hankkeen ja/tai urakoiden ominaisuuksista tai luonteesta riippuen. Turvallisuussäännöissä esitetään turvallisuushallinnan tavoitteet ja menettelyt, joilla varmistetaan tavoitteiden toteutuminen sekä yhteisen työmaan turvallisuus. Turvallisuussäännöt asettavat vaatimuksia hankkeen turvallisuussuunnittelulle, esimerkiksi suunnitelmien kierrättämistä eri osapuolien kesken tai suunnitelmiin liittyvää lausuntomenettelyä tai suunnitelmista tiedottamista. Turvallisuussäännöillä ohjataan työmaahan liittyvää turvallisuustason seurantaa ja tarkastustoimintaa, kuten MVR/RRK-tarkastusmääriä ja niihin osallistumista, tarkastusten tulostavoitteita ym. ohjataan hankkeen turvallisuusasioiden hoitamiseen liittyviä yhteistoimintamenettelyjä, kuten työmaan kokous-, tiedotus- ja perehdyttämiskäytäntöjä ohjeistetaan hankkeen turvallisuuspoikkeamien käsittelyä, kulunvalvontaa/ kulkulupakäytäntöjä sekä henkilötunnisteen valvontavelvoitteisiin liittyviä käytäntöjä ohjeistetaan työmaan ja liikenteen yhteensovittamista turvallisuuden näkökulmasta. Samoin turvallisuussäännöillä ohjeistetaan työmaan ja samalla alueella käynnissä olevien hankkeiden tai muun toiminnan yhteensovittamista. Menettelyohjeet ovat tilaajan turvallisuusvaatimuksia, jotka tarkentavat ja täydentävät lainsäädännön turvallisuustasoa. Menettelyohjeet vastaavat usein kysymykseen: Miten tilaaja omassa toiminnassaan varmistaa toiminnan turvallisuuden ja mitä toimia rakennuttaja edellyttää säädösten (määräysten) noudattamisen lisäksi turvallisuuden suhteen. Menettelyohjeilla kuvataan tarkemmin tilaajan turvallisuuskäytäntöjä, joiden mukaisesti halutaan hankkeessa toimittavan turvallisuusmääräyksien esittämien vaatimusten lisäksi. Menettelyohjeita annetaan mm. töiden ajoitukseen, erityisiin työmenetelmiin ja niitä koskeviin vaatimuksiin, aliurakoinnin järjestämiseen sekä työhygieenisiin mittauksiin.

13 Ohje 13 (25) Menettelyohjeita voivat täydentää myös muiden tahojen antamat turvallisuusohjeet. Nämä turvallisuusohjeet yksilöidään hankekohtaisissa menettelyohjeissa. Rakentamishankkeissa pyritään kuitenkin välttämään yksittäisen urakoitsijan tai muun toimittajan ohjeen antamista menettelyohjeena. Menettelyohjeissa voidaan antaa velvoite päätoteuttajalle laatia koko työmaata koskeva turvallisuusopas. Kaikissa Liikenneviraston rakentamishankkeissa käytetään Liikenneviraston turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden asiakirjapohjia. Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet - malliasiakirjapohja on noudettavissa Liikenneviraston Extranetistä Hankinnan ohjeistus - sivuilta. 5 Rakentamisvaihe Yhteisen rakennustyömaan ja -työpaikan turvallisuus Rautatiealueella työskennellään yhteisellä rakennustyömaalla tai -työpaikalla. Töissä noudatetaan yhteisen työpaikan ja rakennustyömaan turvallisuusmääräyksiä ja Liikenneviraston asettamia vaatimuksia yhteisen työpaikan turvallisuusmenettelyille. Turvallisuusyhteistyöstä vastaa lainsäädännön vaatimusten mukaisesti työmaan päätoteuttaja tai työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja. Liikennevirasto edellyttää päätoteuttajalta yhteisen rakennustyömaan osalta lainsäädännön, turvallisuutta koskevien määräysten ja Liikenneviraston menettelyjen noudattamista. Nämä menettelyt ovat tämän ohjeen lisäksi kuvattu Liikenneviraston turvallisuusohjeissa, urakka- ja sopimusasiakirjoissa sekä lupaehdoissa. Ratatyöpalaverimenettelyä käytetään laajoissa monen osapuolen hankkeissa, joissa ratatyölupien hallinnointi olisi muuten hankalaa. Liikennevirasto vastaa ratatyöpalaverien toteuttamisesta ja vetämisestä. Vastuut ja tehtävät Tilaaja määrittelee rakentamisvaiheen vastuut, tehtävät ja aikataulun urakkasopimuksessa. Tilaaja toimii rakentamishankkeessa VNa 205/2009 mukaisena rakennuttajana. Rakennuttaja nimeää turvallisuuskoordinaattorin ja päätoteuttajan rakentamishankkeeseen. Jos päätoteuttajaa ei nimetä, rakennuttaja vastaa myös päätoteuttajan velvollisuuksista (VNa 205/2009). Rakennuttajan nimeämä turvallisuuskoordinaattori vastaa rakennuttajan/tilaajan turvallisuuteen liittyvistä tehtävistä hankkeen ajan. Rakennuttajan nimeämä päätoteuttaja vastaa yhteisellä rakennustyömaalla töiden ja työvaiheiden yhteensovittamisesta. Päätoteuttaja on velvollinen mm. toimittamaan turvallisuusasiakirjan päivittämiseksi tarvittavat tiedot turvallisuuskoordinaattorille. Päätoteuttajan tehtävät Päätoteuttajan tehtäviin kuuluu huolehtia mm. turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta työmaan yleisjohdosta ja osapuolten välisen yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestämisestä, toimintojen yhteensovittamisesta sekä työmaa-alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä. Päätoteuttajan tulee nimetä pätevä vastuuhenkilö johtamaan edellä mainittuja tehtäviä. Vastuuhenkilölle tulee olla nimettynä myös sijainen.

14 Ohje 14 (25) Rautatiealueella tehtävissä töissä työmaan yhteisen turvallisuuden varmistamiseen liittyy useita rautatieturvallisuutta varmistavia tehtäviä. Päätoteuttaja vastaa töiden ja työvaiheiden yhteensovittamisesta myös rautatieturvallisuuden ja liikenteen osalta. Päätoteuttajan tulee nimetä rautatieturvallisuudesta vastaava henkilö. Päätoteuttaja huolehtii työmaahan tai työkohteeseen perehdyttämisestä lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Rautatiealueella tehtävissä töissä päätoteuttaja vastaa, että perehdyttämisessä käydään läpi kohteen erityiset olosuhteet rautatieliikenteen ja työturvallisuuden kannalta sekä rautatieturvallisuutta uhkaavat riskit ja kohteessa noudatettavat turvallisuusmenettelyt. Päätoteuttajan on huolehdittava myös työmaalla työskentelevien ohjeistamisesta ja perehdyttämisestä onnettomuustilanteiden varalle. Päätoteuttajan tulee varmistaa, että turvallisuus- ja riskienhallinta-asioita käsitellään kaikissa rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvissä kokouksissa ja palavereissa. Päätoteuttaja vastaa myös työmaalla turvallisuusasioiden yleisestä tiedottamisesta. Rautatieturvallisuusasiat ovat myös keskeinen osa tiedotettavia asioita. Jokaisella osapuolella on velvollisuus tiedottaa muita osapuolia oman toimintansa vaikutuksista rautatieturvallisuuden kannalta. Päätoteuttajan on pidettävä työturvallisuuden varmistamiseksi ja työturvallisuuslaissa (738/ b ) säädettyjen velvoitteiden valvontaa varten ajantasaista luetteloa yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Henkilöluettelossa pitää olla ajantasaiset tiedot henkilön työ- ja turvallisuuspätevyyksistä ja työmaahan perehdyttämisestä. Päätoteuttajan tulee kyetä todentamaan työntekijöiden työ- ja turvallisuuspätevyyksien voimassaolo sekä terveydentilavaatimusten täyttyminen koulutus-, pätevyys- ja terveydentilatodistuksilla tai otteella sähköisestä osaamisen hallintajärjestelmästä. Päätoteuttajan on varmistettava, että yhteisellä työmaalla toimivien yritysten työntekijöillä on henkilötunnisteet ja, että henkilötunnisteissa on turvallisuusmääräysten ja Liikenneviraston vaatimusten mukaiset tiedot. Turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan menettelyt Turvallisuuden aloituskokous (ennen töiden aloitusta) Rakentamisvaiheen turvallisuuden aloituskokouksen tarkoituksena on varmistaa, että tarvittavat turvallisuussuunnitelmat (tarkemmin kappaleessa 5.5) on tehty ja sopia turvallisuuteen ja riskienhallintaan liittyvät menettelyt ja seuranta töiden aikana. Aloituskokouksessa turvallisuuskoordinaattori Liikenneviraston edustajana toteaa, että työt voidaan turvallisuusasioiden kannalta aloittaa tai pyytää tarvittaessa täydentämään suunnitelmia ennen töiden aloittamista. Kun urakoitsija on tehnyt turvallisuussuunnitelmaan mahdolliset Liikenneviraston vaatimat muutokset ja täydennykset, turvallisuuden aloituspalaverin tai muun kokouksen pöytäkirjaan kirjataan, että Liikenneviraston edustaja on käynyt läpi yhdessä palveluntuottajan kanssa turvallisuussuunnitelman ja edellytykset töiden aloittamiseen tältä osin ovat kunnossa. Turvallisuuden aloituskokouksessa käsiteltävät asiat on esitetty aloituskokouksen pöytäkirjapohjissa. Turvallisuuden aloituskokouksen pöytäkirjamalli on noudettavissa Liikenneviraston Extranetistä Hankinnan ohjeistus -sivuilta.

15 Ohje 15 (25) Turvallisuusasioiden käsittely rakentamisaikana Rakentamisen aikana hankkeen riskienhallinta- ja turvallisuusasioita käydään läpi kokouksissa. Pienemmillä rakentamishankkeilla riskienhallinta- ja turvallisuusasiat voidaan käsitellä työmaakokousten ja viikkopalaverien yhteydessä omana asiakohtanaan. Isommilla hankkeilla on syytä järjestää erillisiä turvallisuus- ja riskienhallintakokouksia. Vuorovaikutuksen turvallisuusasioista tulee kuitenkin olla jatkuvaa. Mikäli hanke on useampivuotinen, on hyvä järjestää yksi tai useampia turvallisuuden ja riskienhallinnan seurantakokouksia. Nämä ovat tarpeen erityisesti ennen turvallisuuden kannalta merkittäviä työ- tai käyttöönottovaiheita. Lisäksi hankkeella voidaan järjestää tarpeen mukaan muita tilaisuuksia turvallisuuteen liittyen. Näitä voivat olla esimerkiksi turvallisuusaamu-/iltapäivät, joissa käsitellään tiettyyn teemaan liittyviä turvallisuusasioita tai ajankohtaisia hankkeen turvallisuuteen liittyviä asioita tai muutoksia vaatimuksissa. Turvallisuusaamu-/iltapäiviin voidaan pyytää myös vierailevia asiantuntijoita pitämään puheenvuoroja Päätoteuttajan turvallisuusseuranta Päätoteuttaja vastaa jatkuvasta turvallisuusseurannasta ja tarkastustoiminnasta töiden aikana. Päätoteuttajan turvallisuudesta vastaava henkilö tarkastaa työmaan tai -kohteen sekä työturvallisuuden että rautatieturvallisuuden näkökulmasta viikoittain ja laatii tarkastuksesta pöytäkirjan. Turvallisuutta vaarantavat puutteet on korjattava välittömästi. Tarkastus voidaan suorittaa MVR-mittarilla, johon on liitetty rautatieturvallisuutta koskeva tarkastuskohta tai käyttäen RRK-mittaria. Päätoteuttajan on kirjattava päiväkohtaiseen työmaapäiväkirjaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät havainnot, tiedot ja tapahtumat, sekä keskeiset tiedot töiden suorittamisesta (kuten vastuuhenkilöt) Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen ja käsittely Turvallisuuspoikkeamasta on ilmoitettava noudattaen Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen ja käsittely ohjetta. Päätoteuttajan tulee ilmoittaa tapahtuneet työtapaturmat, liikenne-, omaisuus- ja ympäristövahingot sekä työntekijöihin kohdistuneet ja muut vaaratilanteet ohjeiden mukaan Turvallisuuspoikkeamien ja riskienhallinnan tietojärjestelmään (TURI). Vastaavat velvoitteet turvallisuuspoikkeamien ilmoittamisesta kuuluvat myös niille tahoille, jotka työskentelevät rautatiealueella Liikenneviraston myöntämällä luvalla. Lupaehdoissa annetaan tarkempia ohjeita turvallisuuspoikkeamien ilmoittamisesta ja käsittelystä Turvallisuusvalvonta Liikenneviraston nimeämillä virkamiehillä, turvallisuuskoordinaattoreilla, hankkeen valvojilla ja turvallisuustehtävissä toimivilla henkilöillä on oikeus ja velvollisuus tehdä työmailla ja työkohteissa turvallisuusvalvontaa ja pyytää nähtäväksi kohteeseen tai työmaahan liittyvät turvallisuutta koskevat dokumentit, kuten suunnitelmat, poikkeamaraportit, muistiot, tarkastuspöytäkirjat ja henkilöluettelot. Heillä on oikeus osallistua työmaalla tapahtuviin turvallisuustarkastuksiin ja -kierroksiin sekä valvoa henkilötunnisteiden käyttöä.

16 Ohje 16 (25) Turvallisuusasiat ovat osa palveluntuottajan työn valvontaa. Työmaavalvonnan järjestämisestä vastaa Liikenneviraston edustaja (projektipäällikkö, hankevastaava). Liikenneviraston edustajat (oma henkilöstö ja valvojat), jotka tekevät työmaavalvontaa, määritellään sopimusasiakirjoissa. Turvallisuusvalvontaa toteutetaan myös tilaajan turvallisuuskierroksilla. Turvallisuuskierroksesta laaditaan aina raportti, jonka allekirjoittavat kierrokseen osallistuneet ja Liikenneviraston edustaja toimeksiannossa. Turvallisuuskierroksiin voidaan kutsua myös turvallisuusviranomaisten edustajat (kuten edustajat työsuojeluviranomaiselta tai Liikenteen turvallisuusvirastosta). Turvallisuusvalvonnassa puututaan aina turvallisuusmääräysten tai sopimuksessa esitettyjen turvallisuusvaatimusten vastaiseen toimintaan ja havaitut turvallisuuspoikkeamat käsitellään palveluntuottajan kanssa. Samoin puututaan rautatieliikenteen, työntekijöiden tai ulkopuolisten henkilöiden kannalta vaaralliseen toimintaan. Tarvittaessa vaarallinen työ keskeytetään. Keskeyttämisestä informoidaan välittömästi Tilaajan projektipäällikköä, turvallisuuskoordinaattoria ja rautatietoimintojen turvallisuuspäällikköä sekä työturvallisuuspäällikköä Menettelyt turvallisuuden vastaisesta toiminnasta Turvallisuusvaatimusten vastainen toiminta on sanktioitu. Sanktiomenettelyt on kuvattu sopimusasiakirjoissa. Liikennevirasto ilmoittaa turvallisuusmääräysten vastaisesta toiminnasta myös ao. turvallisuusmääräystä valvovalle viranomaiselle, kuten työturvallisuusasioissa työsuojeluviranomaiselle sähköturvallisuusasioissa Turvatekniikan keskukseen liikenneturvallisuusasioissa Liikenteen turvallisuusvirastoon yleisen turvallisuuden asioissa poliisille tai pelastusviranomaisille. Jos yrityksen toiminnassa havaitaan toistuvasti turvallisuutta heikentäviä puutteita tai turvallisuusmääräysten vastaista toimintaa, voidaan yrityksen turvallisuustoiminta auditoida Liikenneviraston toimesta tai yrityksen johto kutsua turvallisuuskeskusteluun. Päätöksen näistä toimenpiteistä tekee toimialan ylijohtaja tai rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö. Rakentamisvaiheessa laadittavat turvallisuusdokumentit Tilaajan tai tilaajan nimeämän turvallisuuskoordinaattorin tulee varmistaa, että hankkeelle laadittua turvallisuusasiakirjaa sekä turvallisuussääntöjä ja menettelyohjeita päivitetään rakentamishankkeen aikana Turvallisuussuunnitelma Päätoteuttajan on ennen töiden aloittamista laadittava koko työmaata koskeva kirjallinen turvallisuussuunnitelma. Kaikkien ali- ja sivu-urakoitsijoiden on laadittava urakkakohtaiset turvallisuussuunnitelmat ja ne tulee toimittaa päätoteuttajalle. Turvallisuussuunnitelmissa on käsiteltävä rautatie- ja työturvallisuutta siten, että työt, työvaiheet ja niiden ajoitus järjestetään mahdollisimman turvallisiksi. Työstä ei saa aiheutua vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muille työn vaikutuspiirissä oleville (VNa 205/ ). Turvallisuussuunnitelman laadintavelvoite on jokaisessa rautatiealueella tehtävän työn ja toimeksiannon sopimus- tai lupaehdoissa.

17 Ohje 17 (25) Palveluntuottajan turvallisuussuunnitelmassa esittämät menettelyt ja turvallisuuskäytännöt sitovat palveluntuottajaa, vaikka Liikennevirasto ei ole esittänyt näitä alun perin turvallisuusvaatimuksina. Turvallisuussuunnitelma jakaantuu kolmeen osaan: 1) rautatieturvallisuutta koskeva suunnitelma 2) työturvallisuutta koskeva suunnitelma 3) tiellä tehtävän työn turvallisuutta koskeva suunnitelma. Edellä mainittujen liitteenä on oltava riskienhallintasuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmassa huomioidaan rakennuttajan (tilaajan) antamat turvallisuusasiakirjan tiedot sekä muut turvallisuusvaatimukset, joita on esitetty mm. turvallisuussäännöissä ja menettelyohjeissa. Päätoteuttaja esittää turvallisuussuunnitelmassaan täydentävät keinot ja menetelmät turvallisuusasiakirjassa esille tuotujen vaarojen ja haittojen hallitsemiseksi. Turvallisuussuunnitelma perustuu urakoitsijan tekemään järjestelmälliseen ja kattavaan riskienarviointiin, joka tehdään Liikenneviraston ohjeen Riskienhallinta väylänpidossa (Liikenneviraston ohjeita 39/2017) mukaan. Pohjana tässä vaiheessa käytetään suunnittelun laatimaa tai turvallisuusasiakirjan liitteenä olevaa alustavaa riskienhallintasuunnitelmaa, jota täydennetään ja muokataan urakoitsijan näkemyksen mukaan. Turvallisuussuunnitelmassa palveluntuottaja esittää kyseisen työn, urakan tai kohteen osalta varautumisen siinä oleviin turvallisuutta uhkaaviin riskeihin sekä niihin liittyvät riskienhallintatoimenpiteet. Turvallisuussuunnitelmassa kuvataan keskeisten yhteistyömenettelyjen järjestelyt rautatieturvallisuuden kannalta, toiminta onnettomuustilanteessa sekä turvallisuuden varmistaminen eri työvaiheissa tai tehtävissä. Turvallisuussuunnitelma tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen toimeksiannon aloittamista. Sopimus-, tilausasiakirjoissa tai lupaehdoissa määritellään suunnitelman toimittamista koskeva aikataulu sekä taho (Liikenneviraston edustaja), jolle turvallisuussuunnitelma toimitetaan. Muusta menettelystä sovitaan tapauskohtaisesti. Turvallisuuskoordinaattorin on varmistettava, että päätoteuttajan sekä ali- ja sivu-urakoitsijoiden turvallisuussuunnitelmat on tehty ennen töiden aloittamista (turvallisuuden aloituskokous) ja että niitä päivitetään työn edetessä. Turvallisuussuunnitelmat käydään yhdessä palveluntuottajan kanssa läpi, jotta voidaan varmistua siitä, että palveluntuottajalla on edellytykset hallita toimeksiantoon liittyvät turvallisuusriskit ja että turvallisuuteen liittyvät menettelyt ovat asianmukaiset. Kun turvallisuuskoordinaattori toteaa turvallisuussuunnitelman täyttävän sille esitetyt vaatimukset, hän antaa luvan aloittaa toimeksiantoon liittyvät työt. Ilman tätä lupaa töitä ei saa aloittaa. Päätös kirjataan esimerkiksi hankkeen turvallisuuden aloituspalaverin pöytäkirjaan. Turvallisuussuunnitelmaa ei tilaajan puolesta hyväksytä eikä tarkasteta, vaan palveluntuottaja vastaa turvallisuussuunnitelman sisällöstä. Turvallisuussuunnitelmaan voidaan kuitenkin antaa parannus- ja korjausehdotuksia, jotka palveluntuottajan on toteutettava ennen töiden aloittamista. Palveluntuottajan on pidettävä turvallisuussuunnitelmaa ja siihen liittyvää riskienarviointia ajan tasalla. Turvallisuussuunnitelman muutoksista on informoitava toimeksiannon tilaajaa ja turvallisuuskoordinaattoria. Tehdyt muutokset käydään läpi työmaakokouksessa, erillisessä turvallisuuspalaverissa tai valvontakäynnin aikana, jolloin muutoksen läpikäynti merkitään pöytäkirjaan, työmaapäiväkirjaan tai muuhun dokumenttiin.

18 Ohje 18 (25) Rautatieturvallisuutta koskeva suunnitelma Rautatieturvallisuutta koskevassa suunnitelmassa pitää soveltuvin osin esittää yleiset rautatieliikenteen turvallisuusjärjestelyt ja -toimenpiteet, kuten esimerkiksi: työmaan yleiset turvallisuusjärjestelyt, joilla on vaikutusta rautatieturvallisuuteen rautatieliikenteen turvallisuuteen vaikuttavat työt ja työvaiheet (riskienarvioinnin pohjalta) menettelyt ja käytännöt rautatieliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi menettelyt ja käytännöt ratatyöturvallisuuden varmistamiseksi toimenpiteet, joilla varmistetaan rautatieturvallisuuteen liittyvien määräysten ja Liikenneviraston turvallisuusvaatimusten noudattaminen ratatyön turvallisuudesta ja rautatieturvallisuudesta vastaava(t) henkilö(t) yhteystietoineen henkilöstön turvallisuuspätevyydet ja osaaminen sekä pätevyyksien varmistaminen rautatieympäristössä yhteensovittaminen ja tiedonkulku rautatieturvallisuusasioissa eri toimijoiden kesken rautatieturvallisuuden valvonta (tarkastukset, seuranta, muu valvonta, valvontaorganisaatio) liikenne ratatyöalueella (junaliikenne, vaihtotyöyksiköt, radalla liikkuvat työkoneet, muut työkoneet, ajoneuvot) liikenteen ja työmaan toimintojen erottaminen toisistaan (kuten kaluston käyttörajoitukset, työvaiheet, nostot ja siirrot, materiaalit, kaivumassat, jätteet) työmaan käyttämät tasoristeykset ja raiteiden ylitykset turvamiestoiminnan käyttäminen sähköturvallisuus (suojaetäisyydet, jännitekatkot, työmaadoitukset) onnettomuuksien, tapaturmien ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettelyt toimintaohjeet rautatieliikenteelle aiheutuneiden häiriöiden hallinnassa toimintaohjeet vaara- ja onnettomuustilanteita varten turvallisuuspoikkeaminen käsittely, tutkinta ja niistä ilmoittaminen. Turvallisuussuunnitelmassa kuvataan tarvittaessa seuraavat junaliikenteen turvallisuuteen liittyvät työmaan käytännön menettelyt ja toiminnat sekä tehtävät (henkilöittäin): Rt- ja Lr-ilmoituksien tekeminen ratatyölupien hankkiminen ja hallinta jännitekatkomenettelyt raiteen luovuttaminen liikenteelle työnaikaiset liikennejärjestelyt (nopeusrajoitukset, painorajoitukset, muut rajoitukset) ratatyöalueen suojaamistavat ja -tarpeet toimintaohjeet hätä- ja vaaratilanteissa vahinkotilanteen hoitaminen yhteydenpito liikenteenohjaukseen matkustajien turvallisuuden varmistaminen. Edellä mainitut turvallisuussuunnitelman sisältöön liittyvät vaatimukset koskevat myös niitä osapuolia, jotka toimivat rautatiealueella luvan tai jonkun muun sopimuksen perusteella.

19 Ohje 19 (25) Rakennustyömaa-alueen käytön suunnitelma Päätoteuttajan on laadittava ennen töiden aloittamista kirjallinen rakennustyömaaalueen käytön suunnitelma ja esitettävä se rakennuttajalle (Vna 205/ ). Rakennustyömaa-alueen käytön suunnitelma (ns. työmaasuunnitelma) laaditaan rakentamishankkeissa, joista löytyy kiinteä työmaa tai työkohde/työskentelyalue. Työskentelyalue voi olla maantieteellisesti laaja. Työmaasuunnitelman tulee perustua päätoteuttajan tekemään järjestelmälliseen ja kattavaan riskienarviointiin. Työmaasuunnitelma toimitetaan hyvissä ajoin ennen toimeksiannon aloittamista. Sopimus-, tilausasiakirjoissa tai lupaehdoissa määritellään suunnitelman toimittamista koskeva aikataulu sekä taho (Liikenneviraston edustaja), jolle työmaasuunnitelma toimitetaan. Muusta menettelystä sovitaan tapauskohtaisesti. Työmaasuunnitelmaa käsitellään samoin periaattein kuin turvallisuussuunnitelmaa. Rautatiealueella työskenneltäessä työmaa-alueen käytön suunnitelmassa otetaan huomioon myös ne turvallisuusmenettelyt, joilla varmistetaan rautatieturvallisuus ja turvallinen työskentely rautatieliikenteen läheisyydessä, kuten: työmaan ja rautatieliikenteen erottaminen toisistaan matkustajien kulun turvaaminen ja työnaikaiset kulkujärjestelyt matkustajien ja liikenteen käyttämien alueiden valaistus (erityisesti häikäisyvaaran estäminen) keskeisten työkoneiden ja laitteiden turvalliset työskentely- ja liikkumisetäisyydet liikennöidyistä raiteista työkoneiden ja materiaalien säilytys työvuorojen ulkopuolella (myös ratatyökoneet) ratatyön suojaulottuman merkintä ja huomioiminen työn aikana rautatiehen liittyvät rakenteet ja laitteet (kaapelit, johdot, turvalaitteet) sähkörata ja sähkötapaturmavaaralliset alueet turvalliset työskentelyetäisyydet sähköradasta tilapäiset tasoristeykset ja radan ylitykset nopeusrajoitusten merkintä rautatieliikenteeseen liittyvät työnaikaiset järjestelyt rautatieliikenteeseen liittyvät merkinnät tilapäiset tulityöpaikat, huomioiden rautateiden vaarallisten aineiden kuljetukset onnettomuus- ja pelastusvalmius (kuten poistumistiet, pelastuskaluston pääsy työkohteisiin). Työmaa-alueen suunnitelmassa esitetään työmaan valaistus- ja sähköistysjärjestelyt tai niistä laaditaan erilliset suunnitelmat. Valaistussuunnitelmassa huomioidaan rautatieliikenteen ja matkustajien tarpeet, tarvittaessa myös alueen katuvalaistus. Rakennustyömaa-alueen käytön suunnitelman laadintavelvoite koskee myös luvanvaraisia töitä tai muilla sopimuksilla tehtäviä töitä rautatiealueella Vaarallisten töiden ja työvaiheiden turvallisuussuunnittelu Rautatiealueella tehtävät rakennustyöt ovat töitä, joihin liittyy erityisiä vaaroja työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Vaarallisia töitä on lueteltu myös VNa 205/2009 liitteessä 2. Näistä töistä on laadittava ennen töiden aloittamista kirjalliset suunnitelmat. Työ- ja työvaihesuunnitelmissa on otettava huomioon myös työ-, rautatie- ja ympäristöturvallisuus. Tehtäviin voi liittyä ratasillalla tehtävää työtä, jolloin myös maantieliikenteen turvallisuus tulee ottaa huomioon suunnitelmissa.