VILTTIHATTU PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 VILTTIHATTU PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Päiväkodin kuvaus 2. Vilttihattu päiväkodin toiminta-ajatus 3. Arvot 4. Varhaiskasvatusympäristö 4.1. Fyysinen ympäristö 4.2. Psyykkinen, sosiaalinen ja emotionaalinen ympäristö 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen päiväkodissamme 5.1. Perushoito 6. Esiopetus 7. Erityisvarhaiskasvatus 7.1 Erityinen tuki Vilttihattu Päiväkodissa 8. Kasvatuskumppanuus 9. Yhteistyö muiden tahojen kanssa 10. Toiminnan arviointi ja kehittäminen

3 VILTTIHATTU PÄIVÄKOTI 1. Päiväkodin kuvaus Päiväkoti Vilttihattu aloitti toimintansa heinäkuussa Vilttihattuun keskittyy Mikkelin kantakaupungin vuorohoito. Päiväkoti on avoinna ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä lukuun ottamatta joulua ja juhannusta. Tarjoamme hoitoa 0-7 -vuotiaille lapsille. Myös muiden päivähoitoyksiköiden lapset, jotka tarvitsevat tilapäisesti vuorohoitoa, hoidetaan meillä. Vilttihatussa on viisi lapsiryhmää: Pilttihatut 0-2 vuotiaille Kuuhatut 2-4 vuotiaille Aurinkohatut 4-5 vuotiaille Sädehatut pienkuntoutusryhmä Tähtihatut esiopetusikäisille Syksyllä 2013 henkilökuntaan kuuluu päiväkodin johtaja, 7 lastentarhaopettajaa, 18 lastenhoitajaa ja 3 avustajaa. Päiväkodissa panostetaan digitaalisuuteen; meillä on digitaaliset infotaulut, ipadit ryhmissä, videotykki, kosketusnäyttöpöytä. Yhteydenpitoon ja tiedottamiseen käytämme pääsääntöisesti sähköpostia. 2. Vilttihattu päiväkodin toiminta-ajatus Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi että hän voisi täyttää paikkansa ja löytää itsensä - mukaillen Maria Jotunin sanoja

4 3. Arvot Päiväkodissa arvokysely tehtiin vanhemmille, lapsille ja henkilöstölle syksyllä Kysely toteutettiin nimettöminä valmiille vastauslomakkeille. Vastauslomakkeisiin valitsimme 13 arvoa, joita olivat suvaitsevaisuus, toisen kunnioittaminen, sosiaalisuus, leikki, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys, luovuus, liikunta, yksilöllisyys, turvallisuus, pysyvyys ja avoimuus. Näistä vanhemmat ja henkilöstö saivat valita 1., 2. ja 3. tärkeimmät arvot tai lisätä halutessaan jonkun muun arvon. Yhtään uutta lisättyä arvoa ei kuitenkaan tullut. - vanhempien arvot: 1. turvallisuus, 2. toisen kunnioitus, 3. suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, sosiaalisuus, tasa-arvoisuus - kasvatushenkilöstö: 1. turvallisuus 2. toisen kunnioitus 3. leikki Lapset valitsivat tärkeimmät arvot kuvien avulla. Kuvista lapsi sai valita 3 mieleisintä / tärkeintä kuvaa, jotka henkilöstö kirjasi nimettöminä ylös. - lasten arvot: leikki, ulkoilu, liikunta, kädentaidot, kaverit 4. Varhaiskasvatusympäristö 4.1. Fyysinen ympäristö Päiväkoti Vilttihattu sijaitsee Mikkelin keskustan tuntumassa hyvien ulkoilu- ja liikuntapaikkojen läheisyydessä. Vieressä sijaitsevat uusi lähiliikuntapuisto sekä liikuntakenttä. Kävelymatkan päästä löytyvät mm. Urheilupuiston ja Hänskin kentät. Urpolan luontokeskus ja kirkot ovat lähistöllä, samoin kuin kirjasto, museot ja tori ovat myös helposti käytettävissä. Isoilla ja pienillä on omat aidatut pihansa, jotka on suunniteltu välineiltään ikätasojen mukaisesti. Jokaisella ryhmällä on omat värein merkityt sisätilat; leikkitila, lepo- ja ruokailuhuoneet, varastot, wc:t sekä kuraeteiset. Lisäksi yhteisinä tiloina toimivat liikuntasali, savi- ja puutyöhuone, pienryhmätila, terapiahuone sekä Pikkukoti, jossa yövuorolaiset nukkuvat. Tilat on suunniteltu mahdollisimman esteettömiksi, koska talossa on liikkumiseen apuvälineitä käyttäviä lapsia.

5 Henkilökunnalle on oma pukuhuone, taukohuone sekä kaksi toimistohuonetta. Talossa on myös kodinhoitohuone ja jakelukeittiö, johon ruoka tulee keskuskeittiöstä. Johtajalla on oma työhuone. Koska Vilttihattu Päiväkoti on vielä uusi, haetaan tilojen käyttöön vielä kokemusta ja toimivia ratkaisuja Psyykkinen, sosiaalinen, emotionaalinen ympäristö Vuorohoidossa niin lapset kuin työntekijätkin vaihtuvat pitkin päivää, ja lisäksi osa lapsista on hyvin harvoin hoidossa, mikä tuo haasteita vuorovaikutussuhteiden luomiseen. Jokaisella lapsella ja aikuisella on kuitenkin oma nimikkoryhmänsä, jossa toimitaan arkipäivisin. Varhaisina aamuina, iltaisin ja viikonloppuisin yhdistymme samoihin ryhmiin eri-ikäisten lasten kanssa. Pyrimme turvaamaan lasten yksilöllisen huolenpidon ja turvallisen perushoidon vuorokauden kaikkina aikoina. 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen päiväkodissamme Pidämme tärkeänä lasten fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta, johon kuuluu säännöllinen ruokailu, ulkoilu, lepo sekä puhtaus. Huomioimme lapset yksilöinä ja kannustamme heitä omatoimisuuteen. Opastamme lapsia myönteiseen kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen. Harjoittelemme sosiaalisia taitoja sekä hyviä tapoja. Kaikki päivittäiset tilanteet sisältävät hoitoa, kasvatusta ja opetusta.

6 6. Vilttihattu päiväkodin esiopetus Vilttihattu päiväkodissa annetaan esiopetusta Mikkelin kaupungissa vuorohoitoa tarvitsevien perheiden esiopetusikäisille lapsille. Vilttihattu päiväkodin esiopetus perustuu Mikkelin kaupungin esiopetuksen suunnitelmaan. Kaupungin esiopetussuunnitelma puolestaan pohjaa valtakunnalliseen esiopetuksen suunnitelmaan. Toiminta-ajatuksena Vilttihattu päiväkodin esiopetuksessa lukuvuonna on turvallisessa ympäristössä tasa-arvoisesti annettavaa esiopetusta ottaen huomioon jokaisen esioppilaan lähikehityksen vyöhykkeen. Esiopetuksen painopisteet ovat vuorovaikutus ja sosiaalinen kanssakäyminen, äidinkieli ja matematiikka, taiteellinen ja esteettinen kokemus, musiikki, luonto, liikunta ja kulttuuri sekä tutkimus ja etiikka. Kokemuksellisuus on suuressa roolissa kaikessa opetuksessa. Jotta jokainen esioppilas saisi kokea päivittäin onnistumista mutta myös haasteita, toiminnan suunnittelu ja toteutus on tarkkaan mietitty. Jokaiselle esioppilaalle laaditaan syksyllä, syys- lokakuun aikana, vanhempien kanssa henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan esioppilaan vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, mahdolliset tuen tarpeet sekä tavoitteet suunnitelmallisen esiopetuksen antamiseksi. Jokainen esioppilas osallistuu oman suunnitelmansa laatimiseen pohtimalla omaa osaamistaan ja toiveitaan kouluvalmiuksiensa tiimoilta. Tarpeen mukaan oppimissuunnitelman laatimisessa ovat mukana mahdolliset terapeutit ja kiertäväerityislastentarhanopettaja (kelto). Keväällä, maalis-huhtikuussa, vanhempien kanssa yhdessä arvioidaan esioppilaan tavoitteiden saavuttamista ja täytetään tulevasta koululaisesta tiedonsiirtolomake kouluun. Tiedonsiirrosta huolehtii ryhmän esiopettaja ottamalla yhteyttä koulujen tiedonsiirrosta vastaavaan henkilöön. Tiedonsiirto kouluun annetaan joko henkilökohtaisessa tapaamisessa tai puhelimitse. Tarpeen mukaan tiedonsiirrossa ovat mukana esioppilaan terapeutit ja kelto. Toukokuussa kutsutaan tulevat esikoululaisten vanhemmat päiväkodille vanhempainiltaan. Vanhempainillassa henkilöstö kertoo esiopetuksesta, toimintatavoista sekä vanhempien ja koulujen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tilaisuudessa on vanhemmilla mahdollisuus esittää omia toiveitaan tulevan omaa lastaan koskevan esiopetusvuoden painopisteisiin. Yhteistyö kodin ja esiopetuksen välillä korostuu erityisesti vuorohoitopäiväkodissa. Henkilöstö ei välttämättä näe vanhempia päivittäin johtuen vanhempien työajoista. Tiedostus sähköpostitse, tekstiviestein ja puhelinsoitoin on esiopetusryhmässämme arkea.

7 7. Erityisvarhaiskasvatus Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa olennaista on tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa sekä niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeet. Erityisvarhaiskasvatuksen lähtökohtana on laadukas varhaiskasvatus kaikille lapsille tasavertaisesti. Varhaiskasvatuspalveluiden sisällä lasten varhaisen tuen tarpeisiin vastataan monimuotoisesti. Lasten kehitystä tuetaan arjen eri tilanteissa ottaen huomioon lapsen omat vahvuudet sekä haasteet. Erityisvarhaiskasvatuksessa tärkeää on vuorovaikutustaitojen sekä lasten itsetunnon kehittäminen. Tärkeitä painopisteitä ovat kielellisen kehityksen tukeminen ja ohjaus sekä motoristen taitojen kehittäminen. Päivähoidossa olevalla lapsella on oikeus saada tukea kehitykselleen ja oppimiselleen, jos hänellä on siihen tarvetta fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksensä alueella. Lähtökohtana tuen tarpeen määrittelyyn ovat kasvatushenkilöstön sekä vanhempien havainnot ja arvio lapsesta, tai aikaisemmin todettu tuen tarve. 7.1 Erityinen tuki Päiväkoti Vilttihatussa Erityinen tuki päivähoidossa vastaa tuen tarpeessa olevien lasten kasvatuksellisiin sekä kuntoutuksellisiin tarpeisiin. Kun lapselle järjestetään erityistä tukea, laaditaan lapselle omat, yksilölliset tavoitteet lapsen kuntoutussuunnitelmaan yhdessä vanhempien, kasvatushenkilöstön ja kiertävän erityislastentarhaopettajan sekä mahdollisten, eri alojen asiantuntijoiden (esim. puheterapeutit, fysioterapeutit, psykologit, kuntoutusohjaajat) kanssa. Tukitoimina kasvatusympäristöä ja toimintaa mukautetaan lapsen tarpeita vastaavaksi. Päiväkoti Vilttihatussa toimii kuntouttava pienryhmä. Ryhmässä on paikkoja erityistä tukea tarvitseville lapsille, sekä nk. tukilapsille. Ryhmän lapsilla on erilaisia tuen tarpeita, haasteita ja fyysisiä rajoitteita. Päiväkodin tiloista on tehty mahdollisimman esteettömät, jotta erilaisia apuvälineitä käyttävät lapset ja heidän avustajansa pystyvät toimimaan tiloissa ongelmitta ja liikkumaan päiväkodin ympäristössä esteettömästi. Lapsilla on oikeus tasavertaisuuteen, ja lapset tuleekin aina nähdä ensisijaisesti lapsina, ei tuentarvitsijoina tai kuntoutuksen kohteina. Päiväkoti Vilttihatun pienryhmän toiminnan tavoitteena on vastata lasten yksilöllisiin, kuntoutuksellisiin ja kehityksellisiin tarpeisiin. Ryhmässä toiminta suunnitellaan lapsiryhmän tarpeiden mukaan. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan siten, että jokaisella ryhmän lapsella mahdollisuus osallistua toimintaan tavalla tai toisella, itsenäisesti tai avustettuna. Tavoitteena on, että kaikki lapset voivat kokea onnistumisen ja oppimisen kokemuksia sekä iloa ja riemua turvallisessa ilmapiirissä. Lapsiryhmää jaetaan vielä

8 pienempiin ryhmiin, jotta jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen ja huomion toimintatilanteissa. Ryhmässä toteutetaan tarvittaessa myös yksilötyöskentelyä lasten kanssa. Toiminta on strukturoitua, ja ryhmän toiminnan tukena on mm. kuvakommunikointi (PCS-kuvat, erilaiset AACi toimintataulut, lasten omat AACi-kommunikointikansiot), esinekommunikointi ja tukiviittomat. Kuntouttavia elementtejä käytetään suunnitelmallisesti lapsen hyväksi päivähoidon arjessa. Ryhmässä käytettävät tukitoimet ja toimintamallit ovat lapsen kehitystä yleisesti tukevia ja hyödyllisiä kaikille lapsille. Osa ryhmän lapsista tarvitsee varhaiskasvatustoiminnan lisäksi myös muita tukitoimia. Päiväkodissa vierailevat säännöllisesti lasten omat fysioterapeutit sekä puheterapeutit. Heitä varten päiväkodissa on erillinen, nk. terapiahuone, jossa yksilöllisille tuki- ja terapiamuodoille on rauhalliset ja häiriöttömät tilat toimia. Hoitopäivän aikana lapsilla voi olla myös esimerkiksi toimintaterapia talon ulkopuolella, joihin lapset osallistuvat henkilökohtaisen avustajan tukemana. Päivähoidon henkilöstö toimii yhteistyössä eri sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa, ja tarvittaessa lasten asioihin liittyen pidetään yhteistyöpalavereja esimerkiksi keskussairaalalla, päiväkotiin kutsutaan koolle moniammatillinen työryhmä.

9 8. Kasvatuskumppanuus Mikkelissä Lapsen aloittaessa hoitosuhteen uudessa päivähoitopaikassa nimetään hänelle ja perheelle hoitopaikasta ns. kasvatuskumppani ryhmän kasvatushenkilöistä. Kasvatuskumppani toimii tiiviissä yhteistyössä perheen kanssa lapsen päivähoidon alkutaipaleella. Kasvatuskumppanuuden avulla pyritään sovittamaan yhteen kodin ja päivähoitopaikan kasvatuskulttuurit, tutustutetaan sekä lapsi että perhe kodin ulkopuolella tapahtuvan hoidon arkeen ja lisätään siten lapsen turvallisuudentunnetta uudessa toimintaympäristössä. Kasvatuskumppanuudessa korostuu vanhempien aktiivinen osallisuus ja asiantuntijuus suhteessa omaan lapseensa. Kasvatuskumppani auttaa lasta kotiutumaan ryhmään, jonka jälkeen kasvatuskumppani käy vuosittaiset vasu-keskustelut ja pääsääntöisesti hoitaa muut kuin arjen toiminnat. Lapsen kuulumisia vaihdetaan päiväkotiin tulessa ja päiväkodista hakiessa päivittäin. Järjestämme vuosittain erilaisia vanhemmille tai koko perheelle suunnattuja toiminnallisia tapahtumia, juhlia tai retkiä sekä mahdollisen vanhempainillan vain vanhemmille kerran toimintakaudessa. 9. Yhteistyö muiden tahojen kanssa - Neuvoloiden kanssa yhteistyötä tehdään lasten ikävuositarkastusten yhteydessä ja tarvittaessa muutoinkin - Mikkelin srk-yhtymän lastenohjaaja pitää kynttilähetket ja kirkollisten juhlapyhien läheisyydessä saamme osallistua erilaisiin kirkollisiin toimituksiin - Urpolan luontokeskus kutsuu meitä vierailulle - Pelastuslaitos ja poliisi käyvät vierailemassa luonamme - Kulttuurikameli: Kirjastoissa, museoissa, musiikkiopistossa, kansalaisopistossa vierailemme mahdollisuuksien ja tapahtumien mukaan - Päiväkeskuksen teemme yhteistyötä pitkin vuotta - Etelä-Savon Liikunta eli ESLi ja Nuori Suomi järjestävät pienten lasten liikuntakoulutusta mm. päivähoidon henkilökunnalle, lasten vanhemmille, sekä urheilu- ja seuraväelle sekä erilaisia tapahtumia, joihin osallistumme 10. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Suunnittelemme ja arvioimme toimintaa pitkin vuotta tiimeissä, kehityskeskusteluissa ja vasu-yhteistyössä vanhempien kanssa.