Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen?"

Transkriptio

1 Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright December 16, 2013 Ari Hirvonen Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen? Ari Hirvonen Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen? 2007 Kirjoittaja Ari Hirvonen on OTT, oikeusteorian ja oikeusfilosofian dosentti, yliopistonlehtori, Rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Härmänmaa, Marja ja Markku Mattila (toim.) Anarkismi, avantgarde, terrorismi. Muutamia strategioita järjestyksen horjuttamiseksi. Gaudeamus, Helsinki, s

2 2

3 Trotsky, Leon (1973). Revolution Betrayed: What is the Soviet Union and Where Is It Going?. Käänt. Max Eastman. Atlanta, GA: Pathfinder (venäl. alkuteos 1937). Woodcock, George (1977). Anarchism: A Historical Introduction. Teoksessa George Woodcock (toim.): The Anarchist Reader. Hassocks: Harvest Press, Sisältö Kaaos järjestyksen tuolla puolen Anarkia haasteena valtio- ja oikeusjärjestykselle Luonnollinen sosiaalisuus ja yhteisöllisyys Vapauden johtotähti Valtion mahdin kritiikki Autonomiset yhteisöt valtion tuolla puolen Marx ja Bakunin kohtaavat Negaatio Valtion ja lain tuolle puolen? Kirjallisuus

4 Press. Merry, Sally Engle (1991). Law and Colonialism. Law and Society Review 25, Newman, Saul (2001). From Bakunin to Lacan: Anti Authoritarianism and the Dislocation of Power. Lanham, Maryland: Lexinton Books. Nozick, Robert (1974). Anarchy, State, and Utopia. New York: Basic Books. Platon (1999). Protagoras. Suom. Kaarle Hirvonen. Teoksessa Platon: Teokset I. Helsinki: Otava, Proudhon, Pierre-Joseph (1867). Qu est-ce que la propriété? Paris: Librairie International (ransk. alkuteos 1841). - (1869). La querre et la paix. Paris: Librairie International (ransk. alkuteos 1861). Rothbard, Murray (1978). For a New Liberty: The Libertarian Manifesto. New York: Collier Books. Russell, Bertrand (1949). VIITE PUUTTUU KIRJASTA - (1995). Political Ideals. Teoksessa The Collected Papers of Bertrand Russell. Vol. 14. Pacifism and Revolution. Toim. Richard A. Rempel. London & New York: Routledge, (engl. alkuteos 1916). Sheehan, Seán M. (2003). Anarchism. London: Reaktion Books. Sorel, Georges (1936). Réflexions sur la violence. Paris: Márcel Rivière (ransk. alkuteos 1908). Stammler, Rudolf (1922). Lehrbuch der Rechtsphilosophie. Berlin & Leipzig: Walter de Gruyter & Co. Stirner, Max (1845). Der Einzige und sein Eigentum. Leipzig: Verlag von Otto Wigaut (ilm. alun perin 1844). Tolstoi, Leo (1908). En voi vaieta! (Kuolemanrangaistuksen johdosta). Suom. Vihtori Kosonen. URL kokoelma/ttolstoi2.html 4 57

5 Locke, John (1995). Tutkielma hallitusvallasta: Tutkimus poliittisen vallan oikeasta alkuperästä ja sen laajuudesta ja tarkoituksesta. Suom. Mikko Yrjönsuuri. Helsinki: Gaudeamus (engl. alkuteos 1690). Malatesta, Errico (1921). Further Thoughts on the Question of Crime. Umanità Nova, No.134. URL archive/malatesta/1921/09/crime.htm ( ) (ital. alkuteos 1921). - (1974). Anarchy. Käänt. Vernon Richards. London: Freedom Press (ital. alkuteos 1907). Marx, Karl (1973a). Marx Friedrich Boltelle. Teoksessa Karl Marx & Friedrich Engels: Valitut teokset 2. Suomennos. Moskova: Kustannusliike Edistys, (päiv ). - (1973b). Reunahuomautuksia Saksan työväenpuolueen ohjelmaan. Teoksessa Karl Marx & Friedrich Engels: Valitut teokset 3. Suomennos. Moskova: Kustannusliike Edistys, 9 24 (saks. käsikirj. 1875) - (1973c). Bakuninin kirjasta Valtiolaitos ja anarkia tehdyistä muistiinpanoista. Teoksessa Karl Marx & Friedrich Engels: Valitut teokset 2. Suomennos. Moskova: Kustannusliike Edistys, (saks. käsikirj ). Marx, Karl & Friedrich Engels (1978). Kommunistisen puolueen manifesti. Teoksessa Karl Marx & Friedrich Engels: Valitut teokset kuudessa osassa, osa 2. Suom. Antero Tiusanen ym. Moskova: Kustannusliike edistys, (saks. alkuteos 1848) May, Todd (1994). The Political Philosophy of Poststructuralist Anarchism. University Park, PA: Pennsylvania State University Press. - (1997). Reconsidering Difference: Nancy, Derrida, Levinas, and Deleuze. University Park, PA: Pennsylvania State University Kaaos järjestyksen tuolla puolen SIINÄ, MINKÄ OLEN JO KIRJOITTANUT, olen jo riittävästi todistanut, että pelkkä luonnon tila, siis absoluuttisen vapauden tila, jossa ei ole suvereeneja eikä alamaisia, on anarkiaa ja sotatilaa (Hobbes 1999, 300). Näin Thomas Hobbes määrittää anarkian ainaisen pelon ja väkivaltaisen kuoleman vaaran tilaksi, jossa ihmisen elämä on yksinäinen, kurja, häijy, raaka ja lyhyt ja jossa vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan. Missä ei ole yhteistä valtaa, siellä ei ole lakia; missä ei ole lakia, siellä ei ole epäoikeudenmukaisuutta, koska pakko ja petos ovat kardinaalihyveitä. Luonnonlait kuitenkin ohjaavat ihmisiä välttämään anarkiaa, ja järki kehottaa ihmisiä tekemään keskenään yhteiskuntasopimuksen, jossa he luovuttavat oikeutensa valtiolliselle vallalle. Suvereenin valta on ehdoton. 1 (Mt., ) John Lockelle ihmiset ovat luonnontilassa vapaita ja oikeutettuja toimimaan haluamallaan tavalla. Koska ihmisellä on kuitenkin järki, niin luonnontilassa vallitsevat universaalisti sitovat luonnonlait, jotka kieltävät loukkaamasta kenenkään elämää, terveyttä, vapautta tai omaisuutta, koska kaikki ovat tasa-arvoisia ja riippumattomia. Vaikka luonnontila on rauhan, hyvän tahdon, molemminpuolisen avunannon ja huolenpidon tila, niin se on kuitenkin epävakaa ja vaarallinen. Luonnonlain mukaisten luonnollisten 1 Yhteiskuntasopimusteorioiden taustana on modernin suvereenin alueellisen valtion synty. Yhtenä kulminaatiopisteenä eurooppalaisen valtion kehityksessä oli vuoden 1648 Westfalenin rauha. Juuret ajatukselle löytyvät jo antiikin Kreikasta. Esimerkiksi Platonin Protagoraan myytti valtion synnystä kertoo, kuinka aluksi ihmisten turvaa ja puutteen torjumista varten muodostamat yhteisöt hajoavat, koska ihmiset toistuvasti sortuvat tekemään vääryyttä toisilleen. Heillä ei ollut vielä valtio- tai yhteiskuntataitoa. Siksi Zeus lähetti Hermeen tuomaan ihmisille häpeän ja oikeuden tuntoa, joiden ansiosta voitiin luoda vakaat ja järjestäytyneet yhteiskunnalliset olot. (Protagoras, 320d 322d, 326c) 56 5

6 oikeuksien varalta ei nimittäin ole sanktioita eikä niistä päättäviä auktoritatiivisia tuomareita. Vääryyksien oikaisemiset saattavat siksi johtaa loputtomaan kostokierteeseen ja pysyvään sotatilaan. Tarvitaan velvoittava oikeusjärjestys, auktoriteetin omaavat tuomarit ja julkinen toimeenpanovalta, minkä vuoksi ihmiset tekevät yhteiskuntasopimuksen valtion perustamisesta. (Locke 1995.) Samansuuntaisesti Immanuel Kant katsoo järjen vaativan luonnontilan hylkäämistä, koska oikeudettomuuden tilassa kiistojen ratkaisemiseksi ei ole toimivaltaista tuomaria, jonka puoleen kääntyä lainvoimaisen tuomion saamiseksi. Siksi on siirryttävä oikeuden tilaan, missä ihmiset yhdistyvät keskenään alistumalla julkisoikeudelliselle ulkoiselle pakolle. Tässä tilassa oikeudet ja vapaudet tulevat suojelluksi ja niiden takeena on laillinen oikeudellinen pakko. (Kant 1991, ) Yhteiskuntasopimusteorian perinteessä anarkialla tarkoitetaan sellaista asioiden järjestystä, joka vallitsee ennen yhteiskuntasopimusta. Olipa tämä historiallinen tosiasia, myyttinen kertomus, juridinen fiktio tai hypoteettinen olettamus, niin se oikeuttaa siirtymisen valtiolliseen oikeusjärjestykseen ja osoittaa, miksi ja millä edellytyksillä rationaalisten ihmisten tulisi hyväksyä oikeudellinen pakkojärjestys. Luonnontilan oikeuttavasta vaikutuksesta mainittakoon tässä esimerkkeinä vielä kolonialismi ja hajonneet valtiot. Siirtomaiden valloitus ja kontrolli oikeutettiin muun muassa sillä, että ennen imperiumin tuomaa juridis-poliittista järjestystä siirtomaissa vallitsi anarkia, jossa alkuasukkaat sinnittelivät vailla lakeja kaaoksessa, kurjuudessa, noituudessa ja terrorissa (ks. esim. Fitzpatrick 1992, 108; Merry 1991). Vastaavankaltaisen primitiivisen anarkian tilan mahdollisuus vaanii jatkuvasti siinä, että valtiollinen oikeusjärjestys hajoaa tai menettää tehokkuutensa ja/tai hyväksyttävyytensä, jolloin valta siirtyy keskenään taisteleville ryhmittymille. Tästä seuraa kaikkien sota kaikkia vastaan. Uuskantilaiselle oikeusteoreetikolle - (1973c). Johdanto. Karl Marx, Kansalaissota Ranskassa. Teoksessa Karl Marx & Friedrich Engels: Valitut teokset 2. Suomennos. Moskova: Kustannusliike Edistys, (saks. alkuteos 1891). Fitzpatrick, Peter (1992). The Mythology of Modern Law. London: Routledge. Guérin, Daniel (1970). Anarkismi. Suom. Outi Nyytäjä. Helsinki: Weilin+Göös (ransk. alkuteos 1969). Hegel, G.W.F. (1994). Oikeusfilosofian pääpiirteet eli luonnonoikeuden ja valtiotieteen perustelut. Suom. Markus Wahlberg. Oulu: Kustannus Pohjonen (saks. alkuteos 1820). Hobbes, Thomas (1999). Leviathan eli kirkollisen ja valtiollisen yhteiskunnan aines, muoto ja valta. Suom. Tuomo Aho. Tampere: Vastapaino (engl. alkuteos 1651). Jefferson, Thomas (1984). Notes on the State of Virginia. New York: Library of America (engl. alkuteos ). Kant, Immanuel (1991). Die Metaphysik der Sitten. Werkausgabe Bd VII. Frankfurt am Main: Suhrkamp (saks. alkuteos 1797). Kelsen, Hans (1928). Die Philosophischen Grundlagen der Naturrechtslehre und des Rechtspositivismus. Charlottenburg: Pan- Verlag Rolf Heise. - (1968). Puhdas oikeusoppi. Toinen kokonaan uudistettu painos. Suom. Olli Nikkola. Helsinki: WSOY (saks. alkuteos 1960). Kropotkin, Pjotr (1943). The State: Its Historic Role. Käänt. Vernon Richards. London: Freedom Press (ransk. alkuteos 1911). Kumm, Björn (2003). Terrorismens historia. Lund: Historiska media. Lenin, V.I. (1975). Valtio ja vallankumous: marxilaisuuden oppi valtiosta ja proletariaatin tehtävät. Suomennos. Moskova: Kustannusliike Edistys (venäl. alkuteos 1917). 6 55

7 - (1996). Dieu et l État. Paris: Editions Mille et nuit (ransk. alkuteos 1882). Benjamin, Walter (1977). Zur Kritik der Gewalt. Teoksessa W. Benjamin: Gesammelte Schriften II.I. Toim. Rolf Tiedemann & Hermann Schweppenhäuser. Frankfurt am Main: Suhrkamp, (ilm. alun perin 1921) Bentham, Jeremy (1843a). Leading Principles of a Constitutional Law, For Any State. Teoksessa The Works of Jeremy Bentham. Vol. 2. Toim. John Bowring. Edinburgh: Simpkin, Marshall & Co., (ilm. alun perin 1823). - (1843b). Anarchical Fallacies. Teoksessa The Works of Jeremy Bentham. Vol. 2. Toim. John Bowring. Edinburgh: Simpkin, Marshall & Co., (ilm. alun perin 1816). Call, Lewis (1998). Locke and Anarchism: The Issue of Consent. Anarchist Studies 6:1, Colombo, Eduardo (1998). Anarchisme, obligation sociale et devoir d obeissance. Réfractions 2. URL ( ). Donzelot, Jacques (1979). The Poverty of Political Culture. Ideology and Consciousness 5, Spring, Dupuis-Déri, Francis (2005). Anarchy in Political Philosophy. Anarchist Studies. 13: 1, Engels, Friedrich (1973a). Kirje Theodor Cunolle. Teoksessa Karl Marx & Friedrich Engels: Valitut teokset 2. Suomennos. Moskova: Kustannusliike Edistys, (päiv ). - (1973b). Asuntokysymyksestä. Teoksessa Karl Marx & Friedrich Engels: Valitut teokset 2. Suomennos. Moskova: Kustannusliike Edistys, (saks. alkuteos 1887, 2. painos). Rudolf Stammlerille anarkia merkitsi sekasotkuun ja epäjärjestykseen ajautunutta oikeustilaa (Rechtszustand), jossa säädännäisellä oikeudella ei ole riittävää voimaa asettaa itseään voimaan (Stammler 1922, 91). 2 Siirtyminen pois anarkiasta saattaa johtaa siihen, että vahvin taho ottaa käsiinsä ehdottoman vallan, jolloin sen tahdosta tulee ainoa laki. Poliittista absolutismia voi vielä tukea filosofinen, ideologinen tai uskonnollinen metafyysinen absolutismi, joka oikeuttaa tyrannian jollakin korkeimmalla hyvällä. 3 Myös sopimusteoriat hylkäävä Jeremy Bentham pitää poliittista auktoriteettia, joka merkitsee valtaa vaikuttaa toisten tahtoon ja käyttäytymiseen, välttämättömyytenä takaamaan yhteiskunnallista järjestystä. Hallintoa ei voi harjoittaa ilman pakkoa eikä pakkoa tuottamatta onnettomuutta. (Bentham 1843a.) Jos ei ole hallitusta, ei ole lakeja, ja jos ei ole lakeja, ei ole oikeuksia, turvallisuutta eikä vapautta, mistä empiirisen todistuksen tarjoavat 1700-luvun 2 Voidaan myös ajatella, että vallankumouksessa uusi perustuslaki itse asiassa syntyy anarkian tilassa, mikä tila sitten tukahdutetaan tai kätketään syntyneen uuden oikeusjärjestyksen normien alle. Mutta samalla se saattaa jäädä elämään oikeusjärjestyksen kätköissä, jolloin se on oikeudessa piilevä negaation ja katkoksen mahdollisuus. Vallankumouksen ja anarkian tila saattaa olla valtio- ja oikeusopille peili, josta se näkee valtion perustan. 3 Lain tuolla puolen uhkaavasta absolutismista tarjoaa mallin Sigmund Freudin teoretisoima myytti alkulaumasta. Sen mukaan despoottinen isä hallitsi lauman muita jäseniä täysin absoluuttisesti, kunnes pojat liittoutuivat keskenään ja murhasivat isänsä. Freudille yhteiskunta perustuu kanssarikollisuuteen, sillä jotteivät pojat päätyisi keskinäiseen, lauman lopulta tuhoavaan sotaan, he päättivät kahdesta kiellosta: isän sijaan tulleen toteemieläimen surmaamisen kiellosta ja insestikiellosta. Näin murhaa seuraava lain asettaminen muodostaa yhteiskunnallisen organisoitumisen perustan. (Freud 1989). Russell tulee lähelle Freudia. Hänen mukaansa yksilön tai ryhmän pakottaminen voimakeinoilla on kyllä itsessään enemmän tai vähemmän haitallista. Se, ettei valtion hallintoa olisi, ei kuitenkaan poista valtaa ihmisten välisistä suhteista. Seurauksena olisi vain voimakkaimpien ja väkivaltaisimpien saalistusviettien omaavien valta. (Russell 1995, 234.) 54 7

8 alkukantaiset yhteisöt. Siksi hän tuomitsee jyrkästi Ranskan vallankumouksen ihmisoikeuksien julistuksen. Ainoastaan lait voivat luoda oikeuksia, ja koska lait ovat suvereenin käskyjä, niin tarvitaan hallitusta. Luonnolliset oikeudet ovat puujaloille perustettua hölynpölyä. Koska ihmisten toimintaa motivoi itsekkyys, niin lakien rajoittamaton, luonnollinen ja synnynnäinen vapaus johtaisi anarkiaan. Itse asiassa universaalit luonnolliset oikeudet ovat anarkismin työkaluja, joilla ihmisiä kiihotetaan kaikkien hallitusten ja lakien vastaisuuteen ja kumouksellisuuteen. Toisin kuin rationaalinen lakien arvioija, joka vaatii epätyydyttävän lain kumoamista, anarkisti kiistää kaikkien lakien pätevyyden sekä asettaa oman tahtonsa ja halunsa laiksi, jonka edessä koko ihmiskunnan tulisi kumartaa, kutsuen vieläpä ihmiskuntaa nousemaan massana vastustamaan lakeja. (Bentham 1843b.) Oikeus on pakon järjestys, ja pakkojärjestyksenä se on kehityssuunnaltaan turvallisuus-, siis rauhanjärjestys (Kelsen 1968, 43). Näin oikeuden merkityksen yhteiskunnassa kiteytti puolestaan yksi viime vuosisadan merkittävimmistä oikeustieteilijöistä, oikeuspositivisti Hans Kelsen. Hänen mukaansa oikeusjärjestys sekä konstituoi oikeusyhteisön että rauhoittaa sen. Kollektiivisen turvallisuuden vähimmäismäärä vallitsee silloin, kun oikeusjärjestys perustaa yhteisölle pakkomonopolin, vaikka kyseessä olisi vielä desentralisoitu pakkomonopoli, jossa vallitsee edelleen omankädenavun periaate. Toisaalta tällaisella oikeuskehityksen alkuasteella voi tuskin Kelsenin mukaan vakavasti puhua oikeusyhteisön suhteellisestakaan rauhoittuneisuudesta. Varsinaisesta kollektiivisesta turvallisuudesta, väkivallalta suojaamiselta, voidaan puhua vasta kun oikeusyhteisön pakkomonopoli on saavuttanut vähimmäismäärän sentralisaatiota, niin että omankädenapu on ainakin periaatteessa hylätty. Oikeusjärjestys ei näin ollen sulje pois väkivaltaa yhteiskunnasta, vaan ainoastaan määrää ne ehdot, joiden vallitessa et ses relations slaves Toim. Arthur Lehning. Leiden: E. J. Brill, (ilm. alun perin 1870). - (1974c). Nécrologie d Alexandre Herzen. Teoksessa Archives Bakounine V. Michel Bakounine et ses relations slaves Toim. Arthur Lehning. Leiden: E. J. Brill, (ilm. alun perin 1870). - (1974d). Programme de la Fraternité internationale. Teoksessa Archives Bakounine V. Michel Bakounine et ses relations slaves Toim. Arthur Lehning. Leiden: E. J. Brill, (ransk. käsikirj. 1872) - (1974e). Lettre au Bulletin de la Fédération Jurassienne. Teoksessa Archives Bakounine V. Michel Bakounine et ses relations slaves Toim. Arthur Lehning. Leiden: E. J. Brill, (ilm. alun perin 1873). - (1974f). Le socialisme révolutionnaire en Russie. Teoksessa Archives Bakounine V. Michel Bakounine et ses relations slaves Toim. Arthur Lehning. Leiden: E. J. Brill, (ransk käsikirj. 1875). - (1977a). The Confession on Mikahil Bakunin: With the Marginal Comments of Tsar Nicholas I. Käänt. Robert C. Howes. Ithaca, NY: Cornell University Press (käsikirj. 1851, ilm. venäj. 1919). - (1977b). Gud och staten. Stockholm: Federativ (ransk. alkuteos 1882). - (1986). Bakunin suomalaisille isänmaanystäville, Tukholma 25. huhtikuuta Suom. Asko Lehtonen. Teoksessa Pentti Airas: Anarkismin ideologia ja terrori. Rovaniemi: Pohjois- Suomen Historiallinen Yhdistys, (ransk. alkuteksti päiv ). - (1990). Statism and Anarchy. Käänt. Marshall S. Shatz. Cambridge: Cambridge University Press (ilm. venäj. 1873). 8 53

9 Bakunin, Mihail (1873). The Paris Commune and the Idea of the State. Käänt. Sam Dolgoff. Teoksessa Sam Dolgoff (toim.): Bakunin and Anarchy: Selected Works by the Activist-Founder of World Anarchism. London: Allen & Unwin, (ilm. ransk. 1871) - (1895a). Fédéralisme, socialisme et antithéologisme. Teoksessa M. Bakounine: OEuvres I. Toim. Max Nettlau. Paris: P.V. Stock Éditeur, (ransk. käsikirj. 1867) - (1895b). Aux compagnos de l association internationale des travailleurs du Locle et de la Chaux-de-Fonds. Lettres aux internationaux du Jura. Teoksessa M. Bakounine: OEuvres I. Toim. Max Nettlau. Paris: P.V. Stock Éditeur, (ilm. alun perin 1869). - (1895c). Dieu et l état. Extrait du manuscrit inédit. Teoksessa M. Bakounine: OEuvres I. Toim. Max Nettlau. Paris: P.V. Stock Éditeur, (ransk. käsikirjoitus ). - (1965a). Lettre au journal la Liberté, de Bruxelles. Teoksessa Archives Bakounine II. Michel Bakounine et les conflits dans l Internationale Toim. Arthur Lehning. Leiden: E. J. Brill, (ransk. käsikirj. 1872). - (1965b) Ècrit contre Marx. Teoksessa Archives Bakounine II. Michel Bakounine et les conflits dans l Internationale Toim. Arthur Lehning. Leiden: E. J. Brill, (ransk. käsikirj. 1872). - (1974a). Quelques paroles à mes jeunes frères en Russie. Teoksessa Archives Bakounine V. Michel Bakounine et ses relations slaves Toim. Arthur Lehning. Leiden: E. J. Brill, 5 16 (ilm. alun perin 1869). - (1974b). Lettres sur le mouvement révolutionnaire en Russie, 8 avril Teoksessa Archives Bakounine V. Michel Bakounine väkivaltaa voidaan käyttää, sekä ne yksilöt, joilla on toimivalta käyttää voimaa. Kelsenille oikeus ei ole sellainen pakoton järjestys, jollaista utooppinen anarkismi vaatii (mt., 42 43). 4 Samassa hengessä Bertrand Russell totesi vuonna 1916, että anarkian seurausten valtioiden välisissä suhteissa tulisi riittää vakuuttamaan meidät siitä, ettei anarkismi tarjoa ratkaisua maailman pahuuksiin (Russell 1995, 234). Edeltävä valottaa anarkian paikkaa modernissa valtio- ja oikeusopin perinteessä. Riippumatta siitä, onko lähtökohtana sopimusteoria vai ei, niin lopputulos on sama: oikeudellisen pakkojärjestyksen tehtävänä on turvata yhteiskunnallinen rauhantila, jonka tuolla puolen vallitsee anarkia. Toisin sanoen anarkia on valtion toinen, joka määritellään negaationa suhteessa oikeudelliseen ja valtiolliseen tilaan. Anarkia valtion ja juridis-poliittisen järjestyksen toiseutena tarjoaa myös perustelun modernin valtion ja oikeusjärjestyksen olemassaololle, mikä on tarpeen, sillä moderni valtio- ja oikeusoppihan ei voi hakea viimekätistä oikeutustai yleispätevyyskriteeriä valtiollis-oikeudelliselle pakkojärjestykselle jumalallisesta, luonnollisesta tai rationaalisesta ennalta annetusta universaalista järjestyksestä eikä kansakunnan myyttisestä lainsäätäjästä tai kansallisen oikeuden ikimuistoisesta alkuperästä. 4 Kelsenin määritelmä on muodollinen eikä se arvota oikeusjärjestyksiä niiden taloudellisen, ideologisen tai poliittisen järjestelmän tai niiden valtiomuodon perusteella. ]opa diktatuurit ja totalitaristiset järjestelmät voivat olla oikeusjärjestyksiä, jos vain ne ovat tehokkaita pitämään yllä edes jonkinlaista järjestystä alueellaan. Niinpä Kelsen arvosteli niitä konservatiivisia kannanottoja, jotka eivät pitäneet Venäjän vallankumouksen jälkeen perustetun Neuvostoliiton hallituksen toimia oikeudellisina vaan ainoastaan gangsterijoukon akteina. Heti kun vallankumouksen pystyttämä oikeusjärjestys osoittautuu pysyvästi tehokkaaksi, niin se tunnustetaan oikeusjärjestyksenä, sen konstituoiman yhteisön hallitus tunnustetaan valtionhallitukseksi ja sen aktit tunnustetaan valtion, ja siis oikeudelliseksi, akteiksi. (Kelsen 1968, 56.) 52 9

10 Anarkismi taas on poliittinen ideologia tai filosofinen oppi, joka suuntautuu valtiollisen oikeusjärjestyksen tuolle puolen, sen historialliseen, kuvitteelliseen, hypoteettiseen, loogiseen tai rakenteelliseen varhaisvaiheeseen, esi- tai ei-valtiolliseen tilaan. Esimerkiksi Stammler määrittelee anarkismin teorian oikeudellisen pakon oikeutuksen yleiseksi kritiikiksi ja kieltämiseksi (Stammler 1922, 225). 5 Anarkia haasteena valtio- ja oikeusjärjestykselle Anarkia (asioiden tila) ja anarkismi (filosofia, ideologia) on näin saanut erään määrityksen ja paikan. Poliittisen filosofian perinne hyväksyy pääsääntöisesti kolme yleistä hyvää päämääränään pitävää valtiomuodon ideaalityyppiä: monarkia, aristokratia ja demokratia. 6 Anarkiaa ei ole ideaalityyppien joukkoon laskettu. Anarkia tulee kreikan termistä anarkhia. An- on kieltävä etuliite, ja arkhē merkitsee sekä suvereenia, valtaa että alkua, alkuperää, ensimmäistä syytä tai periaatetta. Anarkia viittaa siten johonkin, mikä on ilman suvereenia, ilman hallintoa, ilman alkuperää. Se merkitsee yleensä suvereenin tai hallitsijan (arkhos) ja hallitsemisen tai käskemisen (arkhein) negaatiota. Antiikin Kreikassa termiä käytettiin puhuttaessa komentajaa vailla olevasta sotajoukosta (Herodotos) tai ajasta, jolloin Ateenassa ei ollut arkhonia (Aristoteles ja Ksenofon). Aristoteleen mukaan demokratioissa rikkaat kapinoivat, koska kaikesta politiikasta, koska poliittinen teko olisi periaatteen pettämistä (Engels 1973a, 387). Tällainen pidättäytyminen sisältää vaaran siitä, että oma periaatteellisuudessa puhdas asema kohoaa poliittisen tuolla puolen olevaksi kiistattomaksi transsendentiksi auktoriteettiasemaksi, dogmaattisen totuuden absoluuttiseksi näköalapaikaksi. Minkä tahansa ajattelun, opin, ideologian tai uskonnon kohottaminen tällaiseen kiistattomaan ja kyseenalaistamattomaan asemaan puolestaan sisältää uhan toiseuden, eroavaisuuksien, toisinajattelijoiden ja moninaisuuksien tukahduttamisesta. Voitaneen yleisemminkin todeta, että anarkismiin, sellaisena kuin sitä on edellä tarkasteltu, sisältyy ainakin implisiittisesti tietty taipumus uusien ehdottomien perustojen, totuuksien ja järjestysten hakemiseen, vaikka nämä olisivat valtion ja lain järjestyksen tuolla puolen ihmisten luonnollisessa sosiaalisuudessa ja sen perustalta kehkeytyvässä aidossa ja todellisessa yhteisössä. Kun tämä todellisen yhteisön idea ja olemus määritellään sellaisesta moraalisesta ja rationaalisesta vastarinnan paikasta, jota valta ei ole turmellut, niin anarkismi näyttää puhuvan ja toimivan puhtaasta totuuden ja vallankumouksen tapahtumisen paikasta käsin. (Vrt. Newman 2001, ) Juuri tähän sisältyy riski siitä, että anarkismi kritiikkinä ja katkoksena muuttuu yleispätevän normin, uuden inhimillisyyden, vapauden ja yhteisöllisyyden lain, asettamiseksi. Ja samalla Bakuninin ajattelu panee hanakasti vastaan sitä, että se asettuisi tai olisi asetettavissa tällaiseen asemaan tai että se säätäisi oikeaoppisen totuuden ihmisen, yhteisön tai poliittisen olemuksesta. 5 Rudolf Stammlerilta ilmestyi myös anarkismia käsittelevä teos Die Theorie des Anarchismus (1894). 6 Näitä voi luokitella eri tavoin. Esimerkiksi Aristoteleella kolme yhteistä hyvää tavoittelevaa muotoa ovat kuninkuus, aristokratia ja kansalaisvalta, kolme hallitsijan etua tavoittelevaa tyrannia, harvainvalta, kansanvalta (Politiikka, III a 1279b). Kirjallisuus Aristoteles (1991). Politiikka. Suom. A. M. Anttila. Helsinki: Gaudeamus

11 Walter Benjamin näki vuonna 1921 oikeuden historian pelkkänä lain väkivallan jatkumona, jota vallankumouksetkaan eivät ole keskeyttäneet. Hänen mukaansa vallankumouksetkin ovat merkinneet ainoastaan vanhan valtio- ja oikeusjärjestyksen korvaamista uudella järjestyksellä. (Benjamin 1977, 196, 202.) Tämän näkemyksen Bakunin varmasti olisi voinut allekirjoittaa, sillä voidaanhan hänen Marx-kritiikkinsä tulkita jopa ennakoivan sitä, kuinka tuleva kommunistinen vallankumous sittemmin muuttui totalitaristiseksi valtioksi. Lisäksi Bakunin asettuu vastahankaan suhteessa kaikkiin niihin ideoihin ja ideologioihin, jotka asettavat itsensä virallisena totuutena (ks. Bakunin 1965b,186). Bakuninin Marx- ja valtiokritiikistä huolimatta voidaan kysyä, mahdollistaako anarkismi todellisen katkoksen Benjaminin kuvaaman oikeuden historian jatkumossa. Anarkismi sisältää kyllä lupauksen valtion ja lain jatkuvuuden keskeytyksestä, niiden sivuun panemisesta sekä sellaisesta kumouksesta, joka ei tuota uutta valtio-organisaatiota oikeus- ja pakkojärjestyksineen, mutta samalla voidaan kysyä, kääntyykö se omaa lupaustaan vastaan. Anarkismia nimittäin voidaan arvostella siitä, että sen pakkomielteenä on vastustaa valtiota, minkä takia sen vallankäytön kritiikki jää perin yksipuoliseksi eikä se esimerkiksi tee riittäviä erotteluja eri valtiomuotojen välillä. Sosiologi Jacques Donzelotin mukaan anarkismissa marxismin syntipukki eli pääoma on vain vaihtunut valtioksi ja sankari eli proletariaatti kansalaisyhteiskunnaksi (Donzelot 1979, 74). Kun marxismi sortui ekonomismin ansaan, niin anarkismi sortui valtiokeskeisyyden ansaan (Newman 2001, 55). Jo Engels oli katsonut, että pitäessään valtiota ja kaikkea siihen liittyvää pääpahana, jolle ei saa tehdä mitään, mikä voisi pitää pystyssä valtiota, olkoon se sitten tasavalta, monarkia tai mikä muu valtio hyvänsä, anarkismi päätyy täydelliseen pidättäytymiseen he halveksivat epäjärjestystä ja anarkiaa, ja anarkia näyttäisi näin piilevän demokratiassa, jonka huono hallinto suistaa anarkiaan (Politiikka V, 3, 1302b). Politiikan tutkija Francis Dupuis-Dérin mukaan poliittinen filosofia, jossa on vain nämä kolme perusmuotoa, köyhdyttää filosofista ajattelua ja johtaa harhaan. Se ei ota riittävästi huomioon sellaista poliittista elämää ja toimintaa, joka ei tapahdu valtion raameissa. Siksi poliittisessa filosofiassa tarvitaan uutta topologiaa. Siinä kolmen perusmuodon lisänä olisi anarkia, konsensukseen perustuva itsehallinto, johon yhteisön jäsenet osallistuvat. (Dupuis- Déri 2005.) Psykologi ja psykoanalyytikko Eduardo Colombo on katsonut, ettei anarkia tarkoita samaa kuin anomia eli normittomuuden tila. Se ei merkitse kaikkien sääntöjen ja velvoitteiden poistamista vaan sellaista organisaatioperiaatetta, joka vastustaa päällikkyyden, käskyvallan ja herruuden (arkhē) periaatetta. (Colombo 1998.) Mitä sitten anarkia asioiden järjestyksenä tai jopa yhteiskuntamuodon ideaalityyppinä tarkemmin olisi ja minkälaista vallan politiikasta (arkhē politikē) eroava epävallan politiikka (anarkhē politikē) sitten olisi? Tässä kirjoituksessa keskitytään käsittelemään modernin anarkismin alkua eli 1800-luvun toisen puoliskon ja 1900-luvun alun anarkismia, etenkin sen teoreettisia linjauksia ja ideoita. 7 Keskeisenä 7 Tässä tarkastellaan anarkismin alkua sen historiallisesta kontekstista käsin. On siis huomioitava etenkin keskitetyn valtion asema 1800-luvulla eikä arvioinnin lähtökohdaksi tule ottaa esimerkiksi nykyistä maailmaa, jossa valtion merkitys on vähentynyt suhteessa globaaliin markkinatalouteen. Klassisten modernin anarkismin muotojen ohella anarkismi on sittemmin saanutkin lukuisia uusia muotoja. Situationalismi, punk, autonomismi, kommunitarismi, postkolonialismi, antiglobalisaatio, ekoanarkismi ja niin edelleen. Puhutaan myös post-anarkistisesta tai postmodernista anarkismista, joiden taustalla on post-srukturalistinen ja postmarxilainen filosofia (ks. Sheehan 2003; Newman 2001; May 1994; May 1997)

12 tarkastelun kohteena on anarkismin yhteiskuntafilosofian ja poliittisen toiminnan keskeinen hahmottelija, Mihail Bakunin. Ennen tätä lienee paikallaan tuoda lyhyesti esille anarkismin keskeisiä toimijoita ja periaatteita. Englantilainen William Godwin ( ) oli teoksessaan Political Justice (1793) peräänkuuluttanut yksilöiden vapautta valtion turmelevasta vaikutuksesta. Ongelma ei hänelle ollut jokin tietty valtiomuoto vaan valtio sinänsä, koska auktoriteetti sinänsä on luonnonvastaista. Siksi on luovuttava oikeuslaitoksesta ja laeista, jotka ovat vain esi-isien himojen ja halujen tuotteita. Ne vain estävät ihmisiä toimimasta vapaasti järjen ohjaamina, jolloin ihmiset voisivat perustaa yhteiselonsa rauhan ja vapauden perustalle. Vaihtoehdon keskitetylle poliittiselle järjestykselle tarjoaa hajautettu yhteiskunta, joka muodostuisi pienistä autonomisista yhteisöistä, joista myös taloudellinen riisto olisi poistettu. Niissä demokratiakin olisi mahdollisimman vähäistä, sillä sen vaarana on enemmistön tyrannia. Häneen oli tehnyt vaikutuksen englantilainen Thomas Paine ( ), joka oli erottanut hallituksen ja yhteiskunnan: edellinen edistää onnellisuutta negatiivisesti rajoittamalla paheita, jälkimmäinen positiivisesti yhdistämällä kiintymyksemme, edellinen luo eroja, jälkimmäinen rohkaisee yhdistymään. Jos yhteiskunta on kaikissa valtioissa siunaus, niin hallitus on parhaimmissa valtioissa välttämätön paha, huonoimmissa sietämätöntä. Ranskalaista Pierre-Joseph Proudhonia ( ) pidetään ensimmäisenä, joka nimesi anarkismin. Hän katsoi, ettei anarkismi suinkaan merkitse epäjärjestystä vaan järjestystä. Teoksessaan Qu est-ce que la propriété (1841) hän esittelee anarkian posi- Anarkismiin liittyy myös libertarianismiin kuuluvat minarkismi ja anarkokapitalismi, joista edellinen hyväksyy minimivaltion ja verotuksen yksilöiden oikeuksin suojelemiseksi, mutta jälkimmäinen ei, sillä se tavoittelee valtion kuoleutumista (ks. Nozick 1974; Rothbard 1978). Siksi Bakunin vaatii koko metafysiikan tradition destruktiota ja negaatiota, jotta filosofia voisi vapautua idealismin taakasta. Tieteen tehtävä on henkisesti toisintaa fyysisiä ja sosiaalisia, materiaalisia ja älyllis-moraalisia luonnonlakeja. Sen on luovuttava skolastisista abstraktioista ja palattava todellisuuteen. On edettävä tosiasioista ideaan. Bakunin tunnustaa kuitenkin saksalaisen ajattelutradition merkityksen vallankumouksellisille ajatuksille. Siksi metafysiikasta, johon joukkoon Bakunin laskee hegeliläisyyden ohella positivistit ja tiedeuskovaiset, tulee edetä sellaiseen rationaaliseen, elävään ja konkreettiseen tieteelliseen metodiin, joka lähtee liikkeelle tosiasioista ja etenee nämä tosiasiat ilmaiseviin, selittäviin ja käsitteistäviin ideoihin (Bakunin 1990, 135). Samalla Bakunin huomauttaa, ettei tieteen persoonaton Kristus tule koskaan toteutumaan absoluuttisessa täyteydessään. Se on ikuisesti keskeneräinen. Sen takia tieteen Vapahtaja kuuluu aina tulevaisuuteen eikä se tule koskaan olemaan täydellisesti läsnä olevaa todellisuutta. (Bakunin 1977b, 34.) Valtion ja lain tuolle puolen? Anarkismia on edellä tarkasteltu sekä modernista yhteiskuntaja oikeusfilosofiasta että anarkismin teoriasta käsin. Anarkismi voi olla yhtä hyvin järjestyksen tuolla puolen avautuvaa kaaosta, joka oikeuttaa valtion ja oikeusjärjestyksen olemassaolon rauhanjärjestyksenä, kuin juridis-poliittisen vallan ja kontrollin sekä kurinpidon järjestelemien kyseenalaistamista, jolle todellinen rauhanjärjestys on valtioton yhteisöllisyys. Jälkimmäistä näkemystä on avattu keskittyen Bakuninin ajatteluun, joka omalla tavallaan vastaa otsikon kysymykseen siitä, kuinka anarkismi on valtion ja lain tuolla puolen

13 merkityksen, mutta hänkään ei kyennyt ravistamaan klassisen idealismin viittaa harteiltaan vaan uppoutui Raamattuun, roomalaiseen oikeuteen ja metafysiikkaan. (Bakunin 1990, ; 1974b, 119.) Idealistinen asenne johti sisäänpäinkääntymiseen ja runolliseen olemiseen. Niinpä Lessingin, Schillerin, Goethen, Kantin, Fichten ja Hegelin seuraajat alistuivat hallitustensa epäinhimillisten ja epäliberaalien toimenpiteiden kuuliaisiksi subjekteiksi. Voidaan jopa yleisesti sanoa, että mitä jalompi Saksan ideaalimaailma oli, sitä rumempi ja vulgaarimpi sen elämä ja toiminnat olivat todellisessa maailmassa (Bakunin 1990, 131). Saksassa odotettiinkin, että äärimmäiseen negaatioon kehittynyt hegeliläinen filosofia olisi avannut tilan todelliselle vallankumoukselle ja filosofian tohtorit jättäisivät ankaran loogisessa ja peräänantamattomassa kumouksellisuudessaan taakseen sellaiset edeltäjänsä kuin Voltairen ja Rousseaun. Runoilija Heinrich Heine totesi, että kaikki vallankumoukset eivät ole mitään verrattuna tulevaan Saksan vallankumoukseen. Saksalaiset filosofit olivat näet systemaattisesti ja tieteellisesti tuhonneet jumalallisen maailman. Yhtä vähän he epäröisivät minkään maanpäällisen ihanteen tai idolin edessä, ja he lepäisivät vasta etuoikeuksien ja vallan raunioilla, silloin kun maailmassa vallitsisi täydellinen tasa-arvo ja vapaus. Tämä kuvitelma murskaantui vallankumouksen vuosina Nämä filosofit eivät yltäneet lähellekään Ranskan vallankumouksen sankareita. Yhtäältä syynä oli saksalaisille ominainen lojaali tottelevaisuus. Toisaalta syynä oli metafysiikan traditio, jonka abstrakti metodi teki sen vieraaksi elämälle. Hegeliläiset filosofit olivat kyllä kiihkoisia vallankumouksellisia abstraktien ideoiden maailmassa vaan eivät todellisuudessa. Metafysiikan ja elämän, logiikan ja luonnon erottaa toisistaan kuilu, joka vaatisi kvalitatiivista kuolonhyppyä. (Bakunin 1990, 133.) tiivisena asioiden tilana poiketen näin filosofian traditiosta. Hänen mukaansa se, että olemme tottuneet pitämään ihmistä määrääjänä sekä hallitsijana ja lakia tämän tahdonilmaisuna, johtaa siihen, että anarkiaa pidetään epäjärjestyksen huippuna ja kaaoksen ilmaisuna. Mutta se, että toinen hallitsee toista, on orjuutta. Anarkia taas on Proudhonille sellainen tyranniasta vapaa hallintomuoto, joka merkitsee sekä hallitsijan ja suvereenin poissaoloa että järjestystä. Proudhon kutsuu vaihtoehtoaan valtiolle ja kapitalismille mutualismiksi. Se perustuisi pakottomalle vaihdantataloudelle, voittoa tavoittamattomalle kansallispankille, osuuskunnalliselle taloudelle, poliittiselle vallan hajauttamiselle ja alueelliselle itsehallinnolle. Etenkin myöhemmissä töissään Proudhon painotti anarkian ohella valtion vaihtoehtona federalismia. Vaikka hän katsoi omaisuuden olevan varkautta, niin hän ei kannattanut kommunismia eikä valtiososialismia eikä väkivaltaista vallankumousta tai pakkolunastusta. Omalla työllä tai kaupanteolla saatua yksityisomaisuutta ei myöskään tullut poistaa. Hallintaoikeus omaisuuteen säilyi, vaan ei oikeus väärinkäyttää sitä. Jokaiselle tuli antaa, ei tarpeiden, vaan työn mukaan, toisten avustaminen tapahtui armosta, ei pakosta. Riidat ratkaistaisiin keskitetyn oikeuslaitoksen sijasta sovittelulla. Jos Proudhon raivasi tontin modernille anarkismille, niin Mihail Bakuninin ( ) voi sanoa paaluttaneen sen teoreettisen ja poliittisen perustan. Bakunin kyseenalaisti kaikki hallinnan muodot painottaen valtion ja sen lainsäädännön lakkauttamista vallankumouksessa, joka mahdollistaisi lopulta maailmanrauhan. Vaikka Bakunin painotti vallankumouksen negatiivista luonnetta, hän toi esille kollektivismia painottaneen vaihtoehdon valtiolle. Vapaus, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus voisivat toteutua tuotantovälineiden kollektiiviselle omistamiselle, työväen ja tuottajayhteisöjen spontaanille organisoitumiselle perustuvissa autonomisten yhteisöjen federaatiossa

14 Pjotr Kropotkinille ( ) anarkistinen kommunismi merkitsi vapauden ja yhteisöllisyyden harmonista yhdistymistä toisiinsa. Edellytyksenä oli pääseminen eroon auktoritatiivisesta valtiosta. Vallankumouksellinen yhteiskunta järjestettäisiin vapaiden kommunististen kollektiivisten yhteisöjen liittona, joissa teollisuus olisi myös hajautettu. Yhteisöissä yksityisomaisuus ja tuloerot poistuisivat ja jokaiselle annettaisiin tarpeiden mukaan. Kropotkin vastusti myös voimakkaasti sosiaalidarwinismia, sillä olemassaolotaistelun rinnalla luonnossa on sosiaalinen vaisto ja keskinäinen apu, jotka ovat sitä korkeampia periaatteita. Italialaisen Errico Malatestan ( ) mukaan anarkismi syntyi moraalisesta kapinasta epäoikeudenmukaisuuksia vastaan. Anarkia merkitsi hänelle sellaista yhteiskunnallisen elämän muotoa, jossa vallitsi kaikkien tarpeiden ja intressien sopusointu sekä täydellinen vapaus yhtäaikaisesti täydellisen solidaarisuuden kanssa. Vapauden pelkoon perustuva auktoriteetin henki tuli hävittää ja yhteiskunta organisoida ilman auktoriteettia. Anarkia ei siten ole järjestyksen puutetta vaan auktoriteetin puutetta. Anarkismi puolestaan oli se metodi, jolla anarkia saavutettaisiin. Anarkistisen metodin perusta on vapaus, ja siten kaikkia vapauden esteitä vastaan tuli kamppailla. Anarkistinen vallankumous johtaisi Malatestan mukaan niin hallinnollisen kuin kumouksellisen väkivallan loppumiseen. Sen jälkeen kukaan ei enää voisi myöskään pakottaa omia halujaan ja toiveitaan toisten ylle kollektiivista voimaa käyttäen. Toisaalta hän katsoi, että vaikka suuri osa rikollisuudesta poistuisi oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa, silti on yhä kyettävä yhdistämään täydellinen vapaus ja suojautuminen niitä vastaan, jotka vapautta uhkaavat. Saksalainen Max Stirner ( ) taas lähti liikkeelle äärimmäisestä individualismista. Hän ei tunnistanut minkäänlaisia rajoituksia yksilön oikeudelle tehdä, mitä vain haluaa, eikä mitään tässä perinteessä vapaus nousi keskeiseksi aiheeksi poliittisilla ajattelijoilla, kirjoittajilla ja puhujilla, ja sen nimissä toteutettiin Alankomaiden, Englannin, Amerikan ja Ranskan vallankumoukset. Tässä yhteydessä kehkeytyivät tasa-arvon ja veljeyden metafyysiset ja poliittiset fiktiot. Mutta huolimatta vapauden periaatteen ja käytännön suurenmoisesta kehityksestä sekä lukemattomista uhrauksista ja verenvuodatuksesta sen puolesta vapaus ei ole voittanut. (Bakunin 1974f, 243.) Sama toistuu saksalaisessa idealismissa. Idealismin liike oli luonut äärettömän rikkaan, ylevän ja laajan rationaalisen maailman mutta pysyi yhtä vieraana maalliselle elämälle ja todellisuudelle kuin kristillisen teologian taivaalle. Näin tämä metafysiikan maailma on kuin fata morgana, kangastus, joka ei tavoita taivasta eikä kosketa maata vaan leijailee maan ja taivaan välissä. Hegelin filosofia oli sitten saksalaisen hengen panteistisen ja abstraktin humanistisen liikkeen viimeinen ja lopullinen sana. Se ilmaisi ja selitti täysin ideoiden maailman sen metafyysisissä rakennelmissa ja kategorioissa. Näin se tuhosi tämän maailman saavuttamalla täydellisen tietoisuuden siitä ja sen äärettömästä perusteettomuudesta, epätodellisuudesta ja tyhjyydestä. (Bakunin 1990, 131.) Konservatiiviset vanhahegeliläiset sitten perustivat tähän filosofiaan kaiken vallitsevan oikeutuksen, kun taas vallankumoukselliset nuorhegeliläiset repivät pois konservatiivisuuden maskin Hegelin opeilta ja paljastivat niissä piilevän armottoman negaation, joka itse asiassa on niiden olemus. Transsendentaalifilosofian suuri murtaja Ludwig Feuerbach ei pysähtynyt jumalallisen todellisuuden kieltämiseen vaan eteni aina metafysiikan itsensä kyseenalaistamiseen. Hänkään ei kyennyt etenemään pidemmälle, koska oli itse edelleen kiinni metafysiikan traditiossa. Myöskään metafysiikan rasittamat materialistit esimerkiksi Marx ja Ludwig Büchner eivät tässä onnistuneet. Ranskassa Proudhon ymmärsi kyllä vapauden 14 47

15 Valtio taas on ainoastaan kirkon maallinen versio, kirkon pikkuveli. Samoin valtio-oppi ja politiikka ovat rinnastettavissa teologiaan. Edelleen oikeustiede oli aluksi teologiaa, sittemmin metafysiikkaa eli kätkettyä teologiaa. Nuorempi sukupolvi (Venäjällä) ei sulatakaan aikansa oikeustiedettä, joka on epätasa-arvoisuuden metafysiikkaa ja inhimillisen oikeuden (droit humain) kieltämistä. Sama halveksunta ulottuu taloustieteeseen, valtio-oppiin ja historiaan siinä määrin kuin ne perustuvat metafysiikkaan ja oikeusoppiin. Ne saavat antaa tilaa Auguste Comtelle ja Charles Darwinille sekä ylipäätään luonnontieteille, saksalaiselle realismille ja positivismille sekä modernin sosialismin koulukunnalle. (Bakunin 1869, 224; 1974b, 114.) Bakuninin mukaan koko länsimaista filosofiaa vaivaa kaksi ongelmaa. Ensinnäkin se lähtee liikkeelle virheellisestä perustasta, nimittäin siitä, että ihminen on yksilö eikä kollektiivin jäsen. Tämä johtaa pilvissä majailevaan onnellisuuteen tai schopenhauerilaiseen pessimismiin. Juuri ennen kuolemaansa Bakunin kertoikin ystävälleen Reichelille, ettei hänellä ole syytä kirjoittaa muistelmiaan, sillä kaikkialla ihmiset ovat kadottaneet vaistonsa vallankumoukseen. Sen sijaan hän toivoi jaksavansa kirjoittaa kollektivismin periaatteisiin perustuvan etiikan, joka hylkäisi kaikki filosofiset ja uskonnolliset muotoilut. Toinen ongelma on idealistinen perinne, joka lähtee ideaalista tutkiakseen todellista. Sen juurina hän pitää katolista kirkkoa, roomalaista oikeutta ja antiikin metafysiikkaa luvuilla 23 Proudhonin mukaan Jeesus, Jumalan Sana, merkitsi orjayhteiskunnan kumoamista ja oikeudenmukaisuuden ennenäkemättömän laajaa leviämistä. Jeesuksen seuraajat kuitenkin muuttuvat tämän kumouksen teologiaksi, äärimmäisen absurdin tieteeksi, ja kadottivat siten kristillisyyden totuuden. (Proudhon 1867, 27.) velvollisuuksia toimia sosiaalisesti. Hänen mukaansa ihminen kehittyy vaiston ja järjenvaraisuuden kautta egoistiseksi, jolloin vaistojen ja järjen sijaan hallitsevaksi muodostuu tahto. Aikuinen tekee itsestään keskipisteen, kun nuorukainen vielä tavoittelee Jumalaa, isänmaata, ihmisyyttä ja niin edelleen. Valtio on este tälle kehitykselle. Sen ainoa tarkoitus on rajoittaa ja kesyttää yksilöä, alistaa tämä yhdelle tai toiselle yleisyydelle. Se on vain uusi kirkko, jonka moraalisen tekopyhyyden se on kirjannut lainsäädännöksi. Ylipäätään kaikenlaiset yhteisöt merkitsevät yksilön alistamista fiktiiviselle kollektiiville, yleistahdolle tai yhteiselle olemukselle, perustalle ja alkuperälle. Koska minä itse on toiminnan korkein laki, niin Stirnerille ainoa hyväksyttävä yhteisyyden muoto löytyy egoistien unioneista. Stirnerin anarkismi, joka ei ollut niinkään poliittista tai yhteiskunnallista kuin egoistista, etääntyy Proudhonin, Bakuninin ja Kropotkinin vallankumouksellisesta ja solidaarisuutta painottavasta anarkismista. Työväenliikkeessä toiminut anarkosyndikalismi painotti sitä, ettei työväenliikkeelle riitä taistelu parempien palkkojen ja työolojen puolesta, vaan siitä tuli muodostua kapitalismin ja valtion hävittämiseen tähtäävä organisaatio. Keskeisenä keinona oli konfliktin ylläpitäminen ja lisääminen, joka onnistuisi parhaiten yleislakossa. Georges Sorel ( ) erotteli teoksessaan Réflexions sur la violence (1908) poliittisen yleislakon ja proletaarisen yleislakon. Edellinen osoittaa, kuinka valta siirtyy etuoikeutetuilta etuoikeutetuille ja kuinka tuottajat vain vaihtavat herrojaan. Tällainen lakko vain vahvistaa valtiota. Jälkimmäisen ainoa tavoite on tuhota valtiovalta. Venäläissyntyinen, nuorena Yhdysvaltoihin emigroitunut Emma Goldman ( ) kytki anarkokommunismin feminismiin. Vierailtuaan vallankumouksen jälkeisellä Venäjällä hän pettyi vallankumouksen nimissä tapahtuvaan sortoon, julmuuteen ja byrokratiaan. Puna-armeijan toimet lakkolaisia vastaan saivat 46 15

16 hänet hylkäämään kaiken väkivallan muuten kuin itsepuolustuksen tarkoituksessa. Venäläinen Leo Tolstoi ( ) katsoi kristillisessä anarkismissaan, että hyväntekeväisyyden lain tulisi olla ainoa yhteisöllistä elämää säätelevä normi. Tolstoin mukaan Kristus ei kieltänyt vain kaikenlaista murhaamista vaan myös kaikenlaisen vihan lähimmäistä kohtaan, ei vain tuomioistuimia ja rangaistuksia vaan myös kaikenlaisen lähimmäisen tuomitsemisen. Gandhiin vaikuttanut Tolstoin pasifistinen anarkismi kannatti väkivallatonta vastarintaa, mutta mikä vallankumousta ajaneen anarkismin suhde väkivaltaan muuten oli? Vuonna 1918 Bertrand Russell kirjoitti, että anarkismin suhde väkivaltaan ei juuri eronnut muiden ihmisten tai muiden oppien suhteesta väkivaltaan. Sen väkivaltaisuus oli Russellin mielestä lisäksi vähäistä suhteessa valtioiden tuolloin harjoittamaan väkivaltaan. Hänen mukaansa yleinen mielikuva anarkismin väkivaltaisuudesta tulikin hylätä, sillä väkivalta ei ole olennaista eikä luonteenomaista anarkisteille. (Russell 1949.) Russellin vakuuttelusta huolimatta ei voi eikä pidä sivuuttaa anarkismin synkän väkivaltaista kautta, jolloin se sortui seikkailupolitiikan houretautiin (Guérin 1970, 99). Vuosina , Bakuninin kuoleman jälkeen, anarkisteiksi itseään kutsuvat syyllistyivät useisiin poliittisiin sabotaaseihin ja murhiin. Väkivallan takia anarkismi sai kielteisen leiman terroriin turvautuvana fanaattisena ja nihilistisenä liikkeenä, joka katsoi oikeutetuksi kaikkien keinojen käytön. Teot tuomittiin laajalti eikä väkivallalle ja terrorille nähty olevan minkäänlaista oikeutusta. Lukuisat anarkistit, esimerkiksi Kropotkin ja Malatesta, ottivat etäisyyttä tähän niin sanottuun tekojen propagandaan, joka oli anarkismin maineelle kohtalokkaan tuhoisa. Ranskalainen anarkistikirjailija Octave Mirbeau kirjoitti pommin kahvilaan heittäneestä Emile Henrystä, ettei anarkismin verivihollinenkaan olisi voinut toimia tehokkaammin että esimerkiksi Venäjän uusi sukupolvi on kääntänyt selkänsä niin teologian hyvälle Jumalalle kuin metafysiikan abstraktille ja korkeimmalle olevalle (Bakunin 1974b, 114.) Jumalan idea kaikissa uskonnoissa on Bakuninille niin vapauden kuin inhimillisen järjen ja oikeudenmukaisuuden kieltoa ja johtaa väistämättä ihmiskunnan orjuuteen. Jumalan idean Bakunin palauttaa teoriaansa ihmisen ajattelukyvystä. Järjen avulla ihminen nimittäin kykenee tavoittamaan täydellisen abstraktion representaation. Tämä abstraktio on absoluuttinen tyhjyys, joka on sama kuin Jumala. Absoluutti ei kuitenkaan ole muuta kuin ihmisen kyky abstraktien ideoiden muotoiluun, mutta ihminen rupeaa kuitenkin palvomaan näitä absoluutteja fiktioita todellisina objekteina, joille he sitten antavat luonnosta ja yhteiskunnasta löydettyjä ominaisuuksia. (Bakunin 1873, ) Kun ihminen oli luonut Jumalan tyhjyydestä, hän kumartui tämän edessä, palveli tätä sekä tunnustautui tämän luomukseksi ja orjaksi. Kristinusko on uskonto par excellence, koska se ilmentää täysimääräisesti kaikkien uskontojen olemusta, johon kuuluu ihmisyyden systemaattinen, absoluuttinen köyhdyttäminen, hävittäminen ja orjuuttaminen jumalallisen hyväksi (Bakunin 1895a, 62). Se on absoluuttinen ja viimeinen uskonto, koska se muista poiketen havittelee koko maailmaa piiriinsä. Kun Jumala on kaikki: totuus, oikeudenmukaisuus, hyvyys, kauneus, mahti ja elämä, niin todellinen maailma ja ihminen ovat pahaa, väärämielisyyttä, valheellista, rumuutta, avuttomuutta ja kuolemaa. Bakunin kääntää sitten Voltairen sanonnan Jos Jumalaa ei olisi, niin se olisi pitänyt keksiä muotoon Jos Jumala todella olisi olemassa, niin se täytyisi poistaa. (Bakunin 1977b, 18.) Hän kiteyttää: Jumala on, joten ihminen on orja. Ihminen on älyllinen, oikeudenmukainen, vapaa joten Jumala ei ole olemassa. (Bakunin 1895a, 64.)

17 tulevaisuuden ennakointi saa kuitenkin siinä muotonsa. Siten on turhanpäiväistä pohtia, kuinka se mahdollisesti toteutuu joskus tulevaisuudessa. Se täytyy arvioida keinona vaikuttaa nykyisyyteen. Siten Sorelin myytin voisi sanoa olevan nykyisyyteen aina sisältyvä tuleva, joka ei koskaan tule läsnä olevaksi. (Sorel 1936, ) Myös Proudhon suhtautui epäilevästi suvereenin käsitteeseen ja demokratian mahdollisuuksiin, vaikka vastustikin tiukasti monarkiaa ja vaikka demokratia olikin suvereeniuden moninkertaistumista. Suvereenin määritelmä on kummassakin valtiomuodossa johdettu lain määritelmästä. Sanotaan, että laki (la loi) on suvereenin tahdonilmaisu. Monarkiassa se on kuninkaan, demokratiassa kansan tahdon ilmaisu. Ne pitävät lakia tahdonilmaisuna, vaikka sen pitäisi olla tosiasian ilmaisu. Proudhonin mukaan ihmisen ja tahdon ollessa suvereeni intohimot hallitsevat. Siksi todellisia suvereeneja ovat järki ja oikeus. Kun Proudhon kuulee vaatimuksen jokainen on kuningas, niin hän sanoo kukaan ei ole kuningas (Proudhon 1867, 29 30). Max Stirnerille valtio, keisari, kirkko, Jumala, järjestys ja moraali ovat herruuden hierarkkisia muotoja. Moraali murtaa egon sisäisenä voimana, josta ei voi irtautua ja joka oikeuttaa valtion. Valtion hyväksyttävyys näyttäisi perustuvan siihen, että ihmiset haluavat alistua siihen moraaliin, joka alistaa heidät. Valtio on olemassa, koska sen sallitaan olla olemassa, ja siksi Stirnerin mukaan kaikilta moraalin, uskonnon ja kulttuurin arvoilta tulee riistää pyhyys ja ihmisen on tultava itse kaikkivaltiaaksi. (Stirner 1845, 62, , ) Bakuninin negaatio ei jää vain politiikan alueelle vaan etenee teologiaan ja tieteeseen. Venäläisen sosialismin isänä pidetyn Alexander Herzenin nekrologissa Bakunin kirjoittaa, että niin Herzenin kuin hänen itsensäkin päämääränä oli hävittää taivaalliset ja maalliset valheet (Bakunin 1974c, 23). Bakunin katsookin, anarkismia vastaan kuin anarkistiksi itsensä nimennyt Henry (ks. Woodcock 1977, 43). Päivää ennen kuolemaansa Malatesta kirjoitti, että jokainen väkivallan uhri voi oikeutetusti kysyä yhteiskuntaa vastaan kapinoivalta olenko minä yhteiskunta? (Kumm 2003, 69). Tolstoi puolestaan tuomitsi ehdottomasti niin valtion kuin vallankumouksellistenkin harjoittaman väkivallan (Tolstoi 1908). Luonnollinen sosiaalisuus ja yhteisöllisyys Mihail Bakuninin ajattelun eräänä lähtökohtana voi pitää liberaalin yhteiskuntasopimusteorian kritiikkiä. Sopimusteoria, joka on vain filosofinen fiktio, ei jätä lainkaan sijaa yhteisölle. Vain valtio on olemassa, tai sitten valtio on sulauttanut yhteisön jäännöksettömästi itseensä. Mutta järjestäytynyt yhteisö ei synny rationaalisten ja vapaiden miesten tekemien sopimusten seurauksena eikä myöskään jumalallisesta tahdosta tai luomisteosta. Se kehittyy verkkaisesti yksilöiden aloitteista tulevien impulssien vaikutuksesta. Sen oikeussäännöt ovat yhteisön tapojen kautta vähitellen kehittyneitä eivätkä suinkaan minkään suvereenin lainsäätäjän ajattelun, tahdon ja tekojen seurauksia. (Bakunin 1895c, 267.) Fiktiivisyyden lisäksi yhteiskuntasopimus on käsitteellisesti ristiriitainen, peräti mahdoton. Se olettaa, että (1) ihmisillä on täydellinen vapaus vain omassa yksinäisyydessään, (2) ihmiset ovat luonnostaan epäsosiaalisia, (3) itsekkyys on korkein laki ja (4) hyvän ja pahan välillä ei ole erottelua ennen sopimusta. Valtion perustaminen olisi siten ainoa keino estää se, että ihmiset tuhoaisivat toisensa joutuessaan tekemisiin toistensa kanssa. Jos näin todella olisi, niin ihmiset eivät kykenisi sopimaan sitovasti mistään. Bakuninin mukaan abstraktin individualismin sijaan ihmiset ovat luonnostaan sosiaalisia ja yhteisö on inhimillisen maailmassa olemisen luonnollinen muoto. Inhimillinen yhteisö on luonnon viimeinen suuri 44 17

18 ilmentymä tai luomus maan päällä. Se edeltää jokaista yksilöä ja säilyy heidän jälkeensä. (Bakunin 1895c, ) Bakunin kumoaa myös oletuksen siitä, että valtion perustavalla sopimuksella taattaisiin sellainen kollektiivisen turvallisuuden tila, jossa kansalaiset luopumalla osasta vapauttaan saavat suojan muulle vapaudelleen esimerkiksi kansalaisvapauksina ja -oikeuksina. Mutta koska vapaus on jakamaton, niin osaakaan siitä ei voi pilkkoa pois ilman, että koko vapaus hävitetään. Kuvitellulla sopimuksella perustettu poliittinen yhteisö ei ole vapauden tuotos vaan turvallisuuden tavoittelemiseksi tapahtunut luonnollisen vapauden uhraus. Ajatus, että kansalaisten vapaudet, oikeudet ja velvollisuudet voitaisiin loogisesti johtaa sopimuksesta, on olennaisesti virheellinen. (Bakunin 1895b, 223.) Tämä ei tietenkään tarkoita, että Bakunin hylkäisi todelliset ja vapaat sopimukset yhteiselon järjestäjinä, päinvastoin. Bakuninin yhteiskuntasopimusteorioiden taustalla voidaan havaita Hegelin vaikutus häneen. Myöskään Hegel ei hyväksynyt sopimusteorioiden atomistista individualismia. Hänen mukaansa ihmiselle on luonnostaan ominaista vietti oikeuteen omaisuuteen ja moraaliin sekä myös sukurakkauden ja seurallisuuden vietti. Vietteihin liittyy edelleen itsetietoisuus, sillä ne ovat hänen tahtonsa kohteita. Ihminen on yhteiskunnallinen ja poliittinen kulttuurieläin, joka tulee rationaaliseksi ja vapaaksi yksilöksi, joka myös tunnistaa itsensä sellaisena, vain osallistumalla yhteiskunnan eettiseen elämään. Tällainen vapaus saavutetaan eettisen elämän kolmen vaiheen kautta: perhe, kansalaisyhteiskunta, valtio. Valtiossa kansalaisyhteiskunta, joka merkitsee siirtymistä perheen partikulaarisuudesta ja turvallisuudesta yksityisten intressien tavoitteluun ja markkinoiden sekä työn maailmaan, ylitetään kumoamalla ja säilyttämällä se. Partikulaariset intressit ja vastakohtaisuudet ylitetään modernissa valtiossa, jossa valta on kyseenalaistettava, vaikka se perustuisi kansansuvereniteettiin. Uuden vapauden maailman luominen edellyttää porvarillisen järjestyksen uskonnollisten, poliittisten, oikeudellisten, taloudellisten ja sosiaalisten instituutioiden lakkauttamista. (Bakunin 1977b, 35; 1974d, 182.) Bakuninille vapauden realisointi on historian päiväjärjestyksessä ensisijaista. Vapaus on eri asia kompromissin hakijoille eli positivisteille kuin radikaaleille negativisteille, joille vapauden todellistuminen on historian korkein päämäärä. Siksi hän vaatii Hegeliin tukeutuen vallitsevan tai positiivisen tilan negaatiota, kaiken olemassa olevan järjestyksen ja liikkumattomuuden hävittämistä. Bakuninilaisessa ajattelussa maailmanhenki löytyy näin negatiivisesta dialektiikasta, negaation ja destruktion dialektisesta prosessista negaation ollessa kaiken elämän mittaamaton ja ikuisesti luova lähde. Bakuninin negaation periaate muistuttaa Sorelin ajatusta proletariaatin yleislakosta. Tällainen lakko ei merkitse uuden järjestyksen perustamista vaan valtion negaatiota ja työn katkosta. Sorelin mukaan lakko synnyttää proletariaatissa ylväimmät, syvällisimmät ja liikkeellepanevimmat tuntemukset. Itse asiassa lakko on yhteiskunnallinen myytti, joka kokoaa yhteen kaiken sen, mikä on olennaista vallankumouksessa. Mielikuvien organisaationa se kykenee herättämään ja voimistamaan kaikki sosialismiin liittyvät tuntemukset, mihin kieli ei pysty. Myytin tehtävä ei siten ole kuvata asioiden tilaa vaan saada aikaan massojen inspiraatio ja päätös toiminnasta. Vastaava oli alkukristittyjen apokalyptinen myytti tai 1700-luvun vallankumousmyytti. Myytti eroaa ratkaisevasti utopiasta, joka määrittää tulevaisuuden ohjelman ja esittää pettävän kangastuksen tulevaisuudesta. Myytti sen sijaan on hahmotelma, astrologinen almanakka, ajallisesti määräämättömästä tulevasta (avenir indéterminé). Ehkei mitään, mitä myytti sisältää, koskaan toteudu, mutta 18 43

19 Siitä tuli pidättäytyä, ei poliittisesta sinänsä. Toisaalta hän vastusti yhden poliittisen tai filosofisen totuuden määräämistä perustavaksi periaatteeksi tai viralliseksi totuudeksi, joka tuokin mieleen anarkian toisen merkityksen: vailla alkuperää. Poliittisen ja filosofisen tuli olla keskustelulle avoimia asioita. (Bakunin 1873, 263; 1965b, ; 1974e, 234; 1974f, 245.) Malatesta ilmaisi tämän vielä selkeämmin. Hänen mukaansa anarkismi ei edes väitä omaavansa absoluuttista totuutta. Se ei ole dogmi eikä tulevaisuuden profetia. Päinvastoin se lähtee siitä, että yhteiskunnallinen totuus ei ole piintynyt ja muuttumaton ominaisuus, joka olisi universaalisti ja ikuisesti pätevä tai etukäteen määritettävissä. Vapauden tavoittaminen ei merkitse johonkin määrättyyn vapauden tilaan jäämistä vaan päättymätöntä muutosta. Siksi anarkismin ratkaisut jättävät aina oven avoimeksi toisille ratkaisuille. (Malatesta 1921.) Voidaan vielä kysyä, kuka anarkismia voi ylipäätään edustaa, jos jokainen sen edustus ja esitys on ainakin jonkinasteista vallan anastamista edustamattomilta massoilta, liikkeeltä ja kumoukselta. Mutta jos kumous on edustamattomissa, niin eikö se silloin jää tehottomiksi ja satunnaisiksi kapinan purkauksiksi, joista ei edes tiedetä, ovatko ne luonteeltaan anarkistisia, koska anarkismille ei voi säätää määrityksiä? Bakunin joutuu näin jännittämään teoriansa anarkistisen kumouksen edustamattomuuden, esittämättömyyden, määrittämättömyyden ja sen edustamisen, esittämisen, määrittämisen välttämättömyyden välille. Tämä jännite jää ratkeamattomaksi, koska ratkaisu olisi anarkismista vetäytymistä. Negaatio vallitsee yleinen oikeusjärjestys. Niinpä valtio ei perustu sopimukseen, vaan se on dialektisen kehityksen tulos, siveellinen kokonaisuus. Myöskään oikeudet eivät perustu ihmisluontoon, vaan nekin ovat kehkeytyneet historiallisen ja yhteiskunnallisen kamppailun tuloksena. Valtio on Hegelille siveellisen idean todellisuus sekä ihmiskunnan kehityksen päämäärä ja objektiivisen hengen korkein ilmentymä. (Hegel 1994.) Hegelin hengessä Bakunin jakaa historian neljään aikakauteen. Hänen aikanaan elettiin niistä kolmatta, joka oli taloudellisen riiston aikaa. Se perustui sitä edeltäneelle orjuuden aikakaudelle, joka oli seurannut primitiivistä animaalisen ihmisen aikakautta. Valtio on hänen mukaansa paha mutta tarpeellinen osoittamaan, kuinka yhteiskuntaa ei tule järjestää, aivan samoin kuin orjuus oli tarpeen osoittamaan, kuinka taloutta ei pidä järjestää. Valtiolliset lait kuuluvat kolmanteen aikakauteen. Neljäs ja viimeinen historian vaihe, jonka aika oli siis tulollaan, oli oikeudenmukaisuuden aikakausi. Se olisi vapauden aikaa, joka olisi historian loppu. Siten valtio eroaa radikaalisti yhteisöstä: siinä ei ole mitään luonnollista, vaan se on historiallinen instituutio, yhteiskunnan ohimenevä muoto. (Bakunin 1895c, 285.) Myöskään Kropotkinin mukaan valtiota ei perusteta sopimuksella vaan pakolla, ja tämä tuhoaa alkuperäisen yhteisöllisyyden. Ennen valtiota on jo yhteisöjä, joita ei suinkaan luonut ihminen sopimuksin tai säädöksin, sillä yhteisö oli olemassa ennen ihmistä. Eläimillä on luonnostaan yhteistyövietti tai keskinäisen avun vietti, joka ei suinkaan ole itsesuojeluvietille vastakkainen vaan päinvastoin edistää itsesuojelua. Siten myös ihminen on luonnostaan sosiaalinen ja altruistinen. Moraali perustuu luontoon, joka on ihmisen ensimmäinen eettinen opettaja. (Kropotkin 1943, 12.) Bakuninille kaikenlainen suvereniteetti on halveksittavaa. Kaikki lainsäädäntö, kaikki auktoriteetti, virallinen ja laillinen vaikutus

20 Proudhon ottaa kritiikkinsä lähtökohdaksi Grotiuksen sopimusteorian. Jos alun perin kaikki asiat olivat yhteisiä ja jakamattomia ja jos tällainen kommunismi päättyi ahneuteen, sotiin ja valloituksiin joista sitten siirryttiin sopimuksen jälkeiseen aikaan, niin silloin oikeudenmukainen sopimus takaisi omaisuuden yhdenvertaisen jakamisen kaikille. Muuten sopimus merkitsee vain sitä, että vahvempi osapuoli on ne laatinut ja saanut muilta sopimuspuolilta näiden hiljaisen suostumuksen vasta sopimuksenteon jälkeen. Tällainen sopimus ei ole pätevä, ja siksi sellaiseen sopimukseen perustuva yhteiskunta on vääryyden ja petoksen kyllästämä. Tämä antaa perustelun Proudhonin kuuluisalle sanonnalle: omaisuus on varkautta (la propriété, c est la vol). Proudhon visioi vielä, että jos Grotiuksen mukaan ihminen oli hylännyt alkuperäisen yhdenvertaisuuden, niin ihminen on vielä palaava siihen. (Proudhon 1867, 14, 48.) Se on mahdollista semminkin, kun Proudhon hylkäsi Hobbesin ajatuksen ihmisen egoismista (Proudhon 1869, 305). Toiko anarkismi siten radikaalin katkoksen luonnonoikeuden kehittelemiin sopimusteorioihin? Kantin ja Locken tapauksessa asia ei ole itsestään selvä. Samoin on, jos luodaan silmäys luonnonoikeustraditioon. Benedictus de Spinozan mukaan ihminen kykenee tunnistamaan luonnonoikeuden normien sisällön järjen avulla riippumatta korkeamman lainsäätäjän julistuksesta. Modernin luonnonoikeuden ja kansainvälisen oikeuden perustaja Hugo Grotius ( ) Grotiuksen kääntäjän ja luonnonoikeusteoreetikon Jean Barbeyrackin mukaan mies, joka mursi jään perustamalla uuden luonnonoikeuden lähti siitä, että yhteisöllinen elämä vastaa ihmisen luontoa ja vaistoja. Järki puolestaan osoittaa normit, jotka ovat välttämättömiä yhteisölliselle elämälle. Samuel Pufendorfin ( ) mukaan luonnontila ei ole sodan vaan periaatteessa rauhan tila. Siinä vallitseva luonnonoikeus perustuu ihmisen voimattomuuteen ja avuttomuuteen selviytyä yksin sekä Internationaali oli myös ottanut periaatteikseen Marxin poliittisen ohjelman. Bakuninin mukaan internationaalin ei tullut päättää poliittisista ja filosofisista kysymyksistä vaan keskittyä sen alkuperäiseen tehtävään eli solidaarisuuden organisoimiseen työväen taloudellisessa kamppailussa kapitalismia vastaan. Organisaation tuli olla proletariaatin itsensä luomus. Massojen spontaanissa järjestäytymisessä ei kuitenkaan ollut kyse siitä, ettei massoja ohjattaisi tai organisoitaisi laisinkaan. Tämä olisikin ollut ristiriidassa Bakuninin perustamien lukuisien salaisten organisaatioiden kanssa. 22 Nämä tuli yhdistää, mutta niin ettei massoja alisteta eliitille; niin että massat kieltäytyvät omaksumasta mitään auktoriteettia, suvereenia tai valtaa edustajakseen tai valtuuttajakseen. Bakuninin mukaan Marxille proletariaatin kukkanen on puoliporvarillinen vähiten sosiaalisten ja eniten individualististen teollisuustyöläisten kerrostuma, josta on muodostumassa neljäs hallitseva luokka. Bakuninille tämä kukkanen on suuret kouluttamattomien, perinnöttömien, kurjien ja lukutaidottomien massat. Luokka on erottamaton vallasta ja valtiosta, ja siksi se tulee korvata massojen (la masse) käsitteellä. (Bakunin 1965a, 161; 1965b, ) Vallankumouksellisten sosialistien tuli Bakuninin mukaan kehittää ja organisoida niin kaupunkien kuin maaseudun työväenluokan sekä myös myötämielisten ylempien luokkien jäsenten ei-poliittista tai antipoliittista sosiaalista voimaa, sillä politiikka oli herruuttamisen taidetta ja tiedettä, vallan tytär. Bakunin ei kuitenkaan katsonut, että politiikka ja filosofia tulisi hylätä. Yhtäältä politiikka oli hänelle ennen kaikkea parlamentaarista toimintaa ja porvarillista politiikkaa. 22 Esimerkiksi Tukholmasta lähetetyssä kirjeessään Bakunin kehotti suomalaisia isänmaanystäviä järjestäytymään salaiseksi seuraksi ja ojentamaan kätensä hänen edustamalleen Maa ja vapaus -seuralle. Yhteisenä tavoitteena olisi hävittää venäläinen keisarivalta, minkä jälkeen Suomen kansalle taattaisiin oikeus täyteen itsenäisyyteen. (Bakunin 1986.) 20 41

Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen?

Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright December 16, 2013 Ari Hirvonen Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen? Ari Hirvonen Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen? 2007 Kirjoittaja Ari Hirvonen on OTT,

Lisätiedot

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä

Lisätiedot

Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia

Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 heinäkuu 26 Matias Huttunen Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia Matias Huttunen Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia Haettu 26.7.2012 osoitteesta: http://takku.net/article.php/20071223185338995

Lisätiedot

Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen? Ari Hirvonen

Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen? Ari Hirvonen Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen? Ari Hirvonen 2007 Contents Kaaos järjestyksen tuolla puolen................................. 3 Anarkia haasteena valtio- ja oikeusjärjestykselle........................

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Politiikan tutkimuksen lähestymistavat Politiikan tutkimuksessa voidaan

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Marx Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Pekka Sutela 1 Adam Smithin kolme jälkeläistä 1800-luvun puoliväliin tultaessa Smithin perustalle oli kehittynyt kolme ajattelusuuntaa. Ne ovat eri muodoissa

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin. Pauli Kettunen Luento 4. Uusi ihminen

Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin. Pauli Kettunen Luento 4. Uusi ihminen Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin Pauli Kettunen Luento 4. Uusi ihminen 9.2.2011 Mistä muutoksen lähdettävä? tehkää parannus! hengellinen uudestisyntyminen

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Psykoanalyysi subjektitieteenä

Psykoanalyysi subjektitieteenä Psykoanalyysi subjektitieteenä Jussi Silvonen Itä-Suomen yliopisto Psykoanalyysi, yhteiskunta, politiikka Lacan -seminaari. Tampere 13. 14.4. 2012 Dispositio Klassikon ikuinen paluu? Freudomarxilaista

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN JULISTUS Vuorovaikutusneuvoston ehdotus 1. syykuuta 1997 Vuorovaikutusneuvosto YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN DYNAMIIKKA: Yhteisöjen mosaiikki. Risto Harisalo Professori emeritus Tampereen yliopistosta

YHTEISKUNNALLINEN DYNAMIIKKA: Yhteisöjen mosaiikki. Risto Harisalo Professori emeritus Tampereen yliopistosta YHTEISKUNNALLINEN DYNAMIIKKA: Yhteisöjen mosaiikki Risto Harisalo Professori emeritus Tampereen yliopistosta Tavoitteena on pohtia vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallista merkitystä risto.harisalo@uta.fi

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan

Lisätiedot

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si Kiinan tärkeimmät uskonnot: niiden historia, nykytila ja uskontojen välinen dialogi Paulos Huang 13.9.2011klo 10-12, 12, Helsinki pauloshuang@yahoo.com Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

John Zerzan. Nihilistin sanakirja: Teknologia

John Zerzan. Nihilistin sanakirja: Teknologia John Zerzan Nihilistin sanakirja: Teknologia Websterin sanakirjan mukaan: teollista tai sovellettua tiedettä. Todellisuudessa: työnjaon/tuotannon/industrialismin kokonaisuus ja sen vaikutus meihin ja luontoon.

Lisätiedot

Yhteisötalouden käsitteestä

Yhteisötalouden käsitteestä Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Ystävyyden filosofia

Ystävyyden filosofia Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutustyylit Lähde: Kauppila 2011. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutuksen perusmuotoja Ystävällinen vuorovaikutustyyli Vuorovaikutus on kohteliasta ja ymmärtävää. Tyylin

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

Identiteetti identifikaatio - ja valinta

Identiteetti identifikaatio - ja valinta Heikki Mäki-Kulmala (Tay) Identiteetti identifikaatio - ja valinta Kenneth Burken mukaan Uuden retoriikan edustajia Stephen Toulmin 1922-2009 CHAIM PERELMAN (1912-1984) Kenneth Burke 1897-1993 Aristoteles

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

väkivaltakokemusten ja totaalisen turvattomuuden maisema Johanna Hurtig HY, YTT 7.10 2010

väkivaltakokemusten ja totaalisen turvattomuuden maisema Johanna Hurtig HY, YTT 7.10 2010 NUORI PERHEESSÄ - PERHE NUORESSA: väkivaltakokemusten ja totaalisen turvattomuuden maisema Johanna Hurtig HY, YTT 7.10 2010 Perhe, arki ja läheissuhteet Perheessä investoidaan lapseen ja nuoreen Kartutetaan

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

HALLITUS # :00

HALLITUS # :00 HALLITUS #2 3.11.2010 18:00 ESITYSLISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Pöytäkirjantarkastajien valinta 3. Esityslistan hyväksyminen 4. Yhdistykselle käyntikortit 5. Yhdistykselle pankkitili

Lisätiedot