Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen?"

Transkriptio

1 Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright December 16, 2013 Ari Hirvonen Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen? Ari Hirvonen Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen? 2007 Kirjoittaja Ari Hirvonen on OTT, oikeusteorian ja oikeusfilosofian dosentti, yliopistonlehtori, Rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Härmänmaa, Marja ja Markku Mattila (toim.) Anarkismi, avantgarde, terrorismi. Muutamia strategioita järjestyksen horjuttamiseksi. Gaudeamus, Helsinki, s

2 2

3 Trotsky, Leon (1973). Revolution Betrayed: What is the Soviet Union and Where Is It Going?. Käänt. Max Eastman. Atlanta, GA: Pathfinder (venäl. alkuteos 1937). Woodcock, George (1977). Anarchism: A Historical Introduction. Teoksessa George Woodcock (toim.): The Anarchist Reader. Hassocks: Harvest Press, Sisältö Kaaos järjestyksen tuolla puolen Anarkia haasteena valtio- ja oikeusjärjestykselle Luonnollinen sosiaalisuus ja yhteisöllisyys Vapauden johtotähti Valtion mahdin kritiikki Autonomiset yhteisöt valtion tuolla puolen Marx ja Bakunin kohtaavat Negaatio Valtion ja lain tuolle puolen? Kirjallisuus

4 Press. Merry, Sally Engle (1991). Law and Colonialism. Law and Society Review 25, Newman, Saul (2001). From Bakunin to Lacan: Anti Authoritarianism and the Dislocation of Power. Lanham, Maryland: Lexinton Books. Nozick, Robert (1974). Anarchy, State, and Utopia. New York: Basic Books. Platon (1999). Protagoras. Suom. Kaarle Hirvonen. Teoksessa Platon: Teokset I. Helsinki: Otava, Proudhon, Pierre-Joseph (1867). Qu est-ce que la propriété? Paris: Librairie International (ransk. alkuteos 1841). - (1869). La querre et la paix. Paris: Librairie International (ransk. alkuteos 1861). Rothbard, Murray (1978). For a New Liberty: The Libertarian Manifesto. New York: Collier Books. Russell, Bertrand (1949). VIITE PUUTTUU KIRJASTA - (1995). Political Ideals. Teoksessa The Collected Papers of Bertrand Russell. Vol. 14. Pacifism and Revolution. Toim. Richard A. Rempel. London & New York: Routledge, (engl. alkuteos 1916). Sheehan, Seán M. (2003). Anarchism. London: Reaktion Books. Sorel, Georges (1936). Réflexions sur la violence. Paris: Márcel Rivière (ransk. alkuteos 1908). Stammler, Rudolf (1922). Lehrbuch der Rechtsphilosophie. Berlin & Leipzig: Walter de Gruyter & Co. Stirner, Max (1845). Der Einzige und sein Eigentum. Leipzig: Verlag von Otto Wigaut (ilm. alun perin 1844). Tolstoi, Leo (1908). En voi vaieta! (Kuolemanrangaistuksen johdosta). Suom. Vihtori Kosonen. URL kokoelma/ttolstoi2.html 4 57

5 Locke, John (1995). Tutkielma hallitusvallasta: Tutkimus poliittisen vallan oikeasta alkuperästä ja sen laajuudesta ja tarkoituksesta. Suom. Mikko Yrjönsuuri. Helsinki: Gaudeamus (engl. alkuteos 1690). Malatesta, Errico (1921). Further Thoughts on the Question of Crime. Umanità Nova, No.134. URL archive/malatesta/1921/09/crime.htm ( ) (ital. alkuteos 1921). - (1974). Anarchy. Käänt. Vernon Richards. London: Freedom Press (ital. alkuteos 1907). Marx, Karl (1973a). Marx Friedrich Boltelle. Teoksessa Karl Marx & Friedrich Engels: Valitut teokset 2. Suomennos. Moskova: Kustannusliike Edistys, (päiv ). - (1973b). Reunahuomautuksia Saksan työväenpuolueen ohjelmaan. Teoksessa Karl Marx & Friedrich Engels: Valitut teokset 3. Suomennos. Moskova: Kustannusliike Edistys, 9 24 (saks. käsikirj. 1875) - (1973c). Bakuninin kirjasta Valtiolaitos ja anarkia tehdyistä muistiinpanoista. Teoksessa Karl Marx & Friedrich Engels: Valitut teokset 2. Suomennos. Moskova: Kustannusliike Edistys, (saks. käsikirj ). Marx, Karl & Friedrich Engels (1978). Kommunistisen puolueen manifesti. Teoksessa Karl Marx & Friedrich Engels: Valitut teokset kuudessa osassa, osa 2. Suom. Antero Tiusanen ym. Moskova: Kustannusliike edistys, (saks. alkuteos 1848) May, Todd (1994). The Political Philosophy of Poststructuralist Anarchism. University Park, PA: Pennsylvania State University Press. - (1997). Reconsidering Difference: Nancy, Derrida, Levinas, and Deleuze. University Park, PA: Pennsylvania State University Kaaos järjestyksen tuolla puolen SIINÄ, MINKÄ OLEN JO KIRJOITTANUT, olen jo riittävästi todistanut, että pelkkä luonnon tila, siis absoluuttisen vapauden tila, jossa ei ole suvereeneja eikä alamaisia, on anarkiaa ja sotatilaa (Hobbes 1999, 300). Näin Thomas Hobbes määrittää anarkian ainaisen pelon ja väkivaltaisen kuoleman vaaran tilaksi, jossa ihmisen elämä on yksinäinen, kurja, häijy, raaka ja lyhyt ja jossa vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan. Missä ei ole yhteistä valtaa, siellä ei ole lakia; missä ei ole lakia, siellä ei ole epäoikeudenmukaisuutta, koska pakko ja petos ovat kardinaalihyveitä. Luonnonlait kuitenkin ohjaavat ihmisiä välttämään anarkiaa, ja järki kehottaa ihmisiä tekemään keskenään yhteiskuntasopimuksen, jossa he luovuttavat oikeutensa valtiolliselle vallalle. Suvereenin valta on ehdoton. 1 (Mt., ) John Lockelle ihmiset ovat luonnontilassa vapaita ja oikeutettuja toimimaan haluamallaan tavalla. Koska ihmisellä on kuitenkin järki, niin luonnontilassa vallitsevat universaalisti sitovat luonnonlait, jotka kieltävät loukkaamasta kenenkään elämää, terveyttä, vapautta tai omaisuutta, koska kaikki ovat tasa-arvoisia ja riippumattomia. Vaikka luonnontila on rauhan, hyvän tahdon, molemminpuolisen avunannon ja huolenpidon tila, niin se on kuitenkin epävakaa ja vaarallinen. Luonnonlain mukaisten luonnollisten 1 Yhteiskuntasopimusteorioiden taustana on modernin suvereenin alueellisen valtion synty. Yhtenä kulminaatiopisteenä eurooppalaisen valtion kehityksessä oli vuoden 1648 Westfalenin rauha. Juuret ajatukselle löytyvät jo antiikin Kreikasta. Esimerkiksi Platonin Protagoraan myytti valtion synnystä kertoo, kuinka aluksi ihmisten turvaa ja puutteen torjumista varten muodostamat yhteisöt hajoavat, koska ihmiset toistuvasti sortuvat tekemään vääryyttä toisilleen. Heillä ei ollut vielä valtio- tai yhteiskuntataitoa. Siksi Zeus lähetti Hermeen tuomaan ihmisille häpeän ja oikeuden tuntoa, joiden ansiosta voitiin luoda vakaat ja järjestäytyneet yhteiskunnalliset olot. (Protagoras, 320d 322d, 326c) 56 5

6 oikeuksien varalta ei nimittäin ole sanktioita eikä niistä päättäviä auktoritatiivisia tuomareita. Vääryyksien oikaisemiset saattavat siksi johtaa loputtomaan kostokierteeseen ja pysyvään sotatilaan. Tarvitaan velvoittava oikeusjärjestys, auktoriteetin omaavat tuomarit ja julkinen toimeenpanovalta, minkä vuoksi ihmiset tekevät yhteiskuntasopimuksen valtion perustamisesta. (Locke 1995.) Samansuuntaisesti Immanuel Kant katsoo järjen vaativan luonnontilan hylkäämistä, koska oikeudettomuuden tilassa kiistojen ratkaisemiseksi ei ole toimivaltaista tuomaria, jonka puoleen kääntyä lainvoimaisen tuomion saamiseksi. Siksi on siirryttävä oikeuden tilaan, missä ihmiset yhdistyvät keskenään alistumalla julkisoikeudelliselle ulkoiselle pakolle. Tässä tilassa oikeudet ja vapaudet tulevat suojelluksi ja niiden takeena on laillinen oikeudellinen pakko. (Kant 1991, ) Yhteiskuntasopimusteorian perinteessä anarkialla tarkoitetaan sellaista asioiden järjestystä, joka vallitsee ennen yhteiskuntasopimusta. Olipa tämä historiallinen tosiasia, myyttinen kertomus, juridinen fiktio tai hypoteettinen olettamus, niin se oikeuttaa siirtymisen valtiolliseen oikeusjärjestykseen ja osoittaa, miksi ja millä edellytyksillä rationaalisten ihmisten tulisi hyväksyä oikeudellinen pakkojärjestys. Luonnontilan oikeuttavasta vaikutuksesta mainittakoon tässä esimerkkeinä vielä kolonialismi ja hajonneet valtiot. Siirtomaiden valloitus ja kontrolli oikeutettiin muun muassa sillä, että ennen imperiumin tuomaa juridis-poliittista järjestystä siirtomaissa vallitsi anarkia, jossa alkuasukkaat sinnittelivät vailla lakeja kaaoksessa, kurjuudessa, noituudessa ja terrorissa (ks. esim. Fitzpatrick 1992, 108; Merry 1991). Vastaavankaltaisen primitiivisen anarkian tilan mahdollisuus vaanii jatkuvasti siinä, että valtiollinen oikeusjärjestys hajoaa tai menettää tehokkuutensa ja/tai hyväksyttävyytensä, jolloin valta siirtyy keskenään taisteleville ryhmittymille. Tästä seuraa kaikkien sota kaikkia vastaan. Uuskantilaiselle oikeusteoreetikolle - (1973c). Johdanto. Karl Marx, Kansalaissota Ranskassa. Teoksessa Karl Marx & Friedrich Engels: Valitut teokset 2. Suomennos. Moskova: Kustannusliike Edistys, (saks. alkuteos 1891). Fitzpatrick, Peter (1992). The Mythology of Modern Law. London: Routledge. Guérin, Daniel (1970). Anarkismi. Suom. Outi Nyytäjä. Helsinki: Weilin+Göös (ransk. alkuteos 1969). Hegel, G.W.F. (1994). Oikeusfilosofian pääpiirteet eli luonnonoikeuden ja valtiotieteen perustelut. Suom. Markus Wahlberg. Oulu: Kustannus Pohjonen (saks. alkuteos 1820). Hobbes, Thomas (1999). Leviathan eli kirkollisen ja valtiollisen yhteiskunnan aines, muoto ja valta. Suom. Tuomo Aho. Tampere: Vastapaino (engl. alkuteos 1651). Jefferson, Thomas (1984). Notes on the State of Virginia. New York: Library of America (engl. alkuteos ). Kant, Immanuel (1991). Die Metaphysik der Sitten. Werkausgabe Bd VII. Frankfurt am Main: Suhrkamp (saks. alkuteos 1797). Kelsen, Hans (1928). Die Philosophischen Grundlagen der Naturrechtslehre und des Rechtspositivismus. Charlottenburg: Pan- Verlag Rolf Heise. - (1968). Puhdas oikeusoppi. Toinen kokonaan uudistettu painos. Suom. Olli Nikkola. Helsinki: WSOY (saks. alkuteos 1960). Kropotkin, Pjotr (1943). The State: Its Historic Role. Käänt. Vernon Richards. London: Freedom Press (ransk. alkuteos 1911). Kumm, Björn (2003). Terrorismens historia. Lund: Historiska media. Lenin, V.I. (1975). Valtio ja vallankumous: marxilaisuuden oppi valtiosta ja proletariaatin tehtävät. Suomennos. Moskova: Kustannusliike Edistys (venäl. alkuteos 1917). 6 55

7 - (1996). Dieu et l État. Paris: Editions Mille et nuit (ransk. alkuteos 1882). Benjamin, Walter (1977). Zur Kritik der Gewalt. Teoksessa W. Benjamin: Gesammelte Schriften II.I. Toim. Rolf Tiedemann & Hermann Schweppenhäuser. Frankfurt am Main: Suhrkamp, (ilm. alun perin 1921) Bentham, Jeremy (1843a). Leading Principles of a Constitutional Law, For Any State. Teoksessa The Works of Jeremy Bentham. Vol. 2. Toim. John Bowring. Edinburgh: Simpkin, Marshall & Co., (ilm. alun perin 1823). - (1843b). Anarchical Fallacies. Teoksessa The Works of Jeremy Bentham. Vol. 2. Toim. John Bowring. Edinburgh: Simpkin, Marshall & Co., (ilm. alun perin 1816). Call, Lewis (1998). Locke and Anarchism: The Issue of Consent. Anarchist Studies 6:1, Colombo, Eduardo (1998). Anarchisme, obligation sociale et devoir d obeissance. Réfractions 2. URL ( ). Donzelot, Jacques (1979). The Poverty of Political Culture. Ideology and Consciousness 5, Spring, Dupuis-Déri, Francis (2005). Anarchy in Political Philosophy. Anarchist Studies. 13: 1, Engels, Friedrich (1973a). Kirje Theodor Cunolle. Teoksessa Karl Marx & Friedrich Engels: Valitut teokset 2. Suomennos. Moskova: Kustannusliike Edistys, (päiv ). - (1973b). Asuntokysymyksestä. Teoksessa Karl Marx & Friedrich Engels: Valitut teokset 2. Suomennos. Moskova: Kustannusliike Edistys, (saks. alkuteos 1887, 2. painos). Rudolf Stammlerille anarkia merkitsi sekasotkuun ja epäjärjestykseen ajautunutta oikeustilaa (Rechtszustand), jossa säädännäisellä oikeudella ei ole riittävää voimaa asettaa itseään voimaan (Stammler 1922, 91). 2 Siirtyminen pois anarkiasta saattaa johtaa siihen, että vahvin taho ottaa käsiinsä ehdottoman vallan, jolloin sen tahdosta tulee ainoa laki. Poliittista absolutismia voi vielä tukea filosofinen, ideologinen tai uskonnollinen metafyysinen absolutismi, joka oikeuttaa tyrannian jollakin korkeimmalla hyvällä. 3 Myös sopimusteoriat hylkäävä Jeremy Bentham pitää poliittista auktoriteettia, joka merkitsee valtaa vaikuttaa toisten tahtoon ja käyttäytymiseen, välttämättömyytenä takaamaan yhteiskunnallista järjestystä. Hallintoa ei voi harjoittaa ilman pakkoa eikä pakkoa tuottamatta onnettomuutta. (Bentham 1843a.) Jos ei ole hallitusta, ei ole lakeja, ja jos ei ole lakeja, ei ole oikeuksia, turvallisuutta eikä vapautta, mistä empiirisen todistuksen tarjoavat 1700-luvun 2 Voidaan myös ajatella, että vallankumouksessa uusi perustuslaki itse asiassa syntyy anarkian tilassa, mikä tila sitten tukahdutetaan tai kätketään syntyneen uuden oikeusjärjestyksen normien alle. Mutta samalla se saattaa jäädä elämään oikeusjärjestyksen kätköissä, jolloin se on oikeudessa piilevä negaation ja katkoksen mahdollisuus. Vallankumouksen ja anarkian tila saattaa olla valtio- ja oikeusopille peili, josta se näkee valtion perustan. 3 Lain tuolla puolen uhkaavasta absolutismista tarjoaa mallin Sigmund Freudin teoretisoima myytti alkulaumasta. Sen mukaan despoottinen isä hallitsi lauman muita jäseniä täysin absoluuttisesti, kunnes pojat liittoutuivat keskenään ja murhasivat isänsä. Freudille yhteiskunta perustuu kanssarikollisuuteen, sillä jotteivät pojat päätyisi keskinäiseen, lauman lopulta tuhoavaan sotaan, he päättivät kahdesta kiellosta: isän sijaan tulleen toteemieläimen surmaamisen kiellosta ja insestikiellosta. Näin murhaa seuraava lain asettaminen muodostaa yhteiskunnallisen organisoitumisen perustan. (Freud 1989). Russell tulee lähelle Freudia. Hänen mukaansa yksilön tai ryhmän pakottaminen voimakeinoilla on kyllä itsessään enemmän tai vähemmän haitallista. Se, ettei valtion hallintoa olisi, ei kuitenkaan poista valtaa ihmisten välisistä suhteista. Seurauksena olisi vain voimakkaimpien ja väkivaltaisimpien saalistusviettien omaavien valta. (Russell 1995, 234.) 54 7

8 alkukantaiset yhteisöt. Siksi hän tuomitsee jyrkästi Ranskan vallankumouksen ihmisoikeuksien julistuksen. Ainoastaan lait voivat luoda oikeuksia, ja koska lait ovat suvereenin käskyjä, niin tarvitaan hallitusta. Luonnolliset oikeudet ovat puujaloille perustettua hölynpölyä. Koska ihmisten toimintaa motivoi itsekkyys, niin lakien rajoittamaton, luonnollinen ja synnynnäinen vapaus johtaisi anarkiaan. Itse asiassa universaalit luonnolliset oikeudet ovat anarkismin työkaluja, joilla ihmisiä kiihotetaan kaikkien hallitusten ja lakien vastaisuuteen ja kumouksellisuuteen. Toisin kuin rationaalinen lakien arvioija, joka vaatii epätyydyttävän lain kumoamista, anarkisti kiistää kaikkien lakien pätevyyden sekä asettaa oman tahtonsa ja halunsa laiksi, jonka edessä koko ihmiskunnan tulisi kumartaa, kutsuen vieläpä ihmiskuntaa nousemaan massana vastustamaan lakeja. (Bentham 1843b.) Oikeus on pakon järjestys, ja pakkojärjestyksenä se on kehityssuunnaltaan turvallisuus-, siis rauhanjärjestys (Kelsen 1968, 43). Näin oikeuden merkityksen yhteiskunnassa kiteytti puolestaan yksi viime vuosisadan merkittävimmistä oikeustieteilijöistä, oikeuspositivisti Hans Kelsen. Hänen mukaansa oikeusjärjestys sekä konstituoi oikeusyhteisön että rauhoittaa sen. Kollektiivisen turvallisuuden vähimmäismäärä vallitsee silloin, kun oikeusjärjestys perustaa yhteisölle pakkomonopolin, vaikka kyseessä olisi vielä desentralisoitu pakkomonopoli, jossa vallitsee edelleen omankädenavun periaate. Toisaalta tällaisella oikeuskehityksen alkuasteella voi tuskin Kelsenin mukaan vakavasti puhua oikeusyhteisön suhteellisestakaan rauhoittuneisuudesta. Varsinaisesta kollektiivisesta turvallisuudesta, väkivallalta suojaamiselta, voidaan puhua vasta kun oikeusyhteisön pakkomonopoli on saavuttanut vähimmäismäärän sentralisaatiota, niin että omankädenapu on ainakin periaatteessa hylätty. Oikeusjärjestys ei näin ollen sulje pois väkivaltaa yhteiskunnasta, vaan ainoastaan määrää ne ehdot, joiden vallitessa et ses relations slaves Toim. Arthur Lehning. Leiden: E. J. Brill, (ilm. alun perin 1870). - (1974c). Nécrologie d Alexandre Herzen. Teoksessa Archives Bakounine V. Michel Bakounine et ses relations slaves Toim. Arthur Lehning. Leiden: E. J. Brill, (ilm. alun perin 1870). - (1974d). Programme de la Fraternité internationale. Teoksessa Archives Bakounine V. Michel Bakounine et ses relations slaves Toim. Arthur Lehning. Leiden: E. J. Brill, (ransk. käsikirj. 1872) - (1974e). Lettre au Bulletin de la Fédération Jurassienne. Teoksessa Archives Bakounine V. Michel Bakounine et ses relations slaves Toim. Arthur Lehning. Leiden: E. J. Brill, (ilm. alun perin 1873). - (1974f). Le socialisme révolutionnaire en Russie. Teoksessa Archives Bakounine V. Michel Bakounine et ses relations slaves Toim. Arthur Lehning. Leiden: E. J. Brill, (ransk käsikirj. 1875). - (1977a). The Confession on Mikahil Bakunin: With the Marginal Comments of Tsar Nicholas I. Käänt. Robert C. Howes. Ithaca, NY: Cornell University Press (käsikirj. 1851, ilm. venäj. 1919). - (1977b). Gud och staten. Stockholm: Federativ (ransk. alkuteos 1882). - (1986). Bakunin suomalaisille isänmaanystäville, Tukholma 25. huhtikuuta Suom. Asko Lehtonen. Teoksessa Pentti Airas: Anarkismin ideologia ja terrori. Rovaniemi: Pohjois- Suomen Historiallinen Yhdistys, (ransk. alkuteksti päiv ). - (1990). Statism and Anarchy. Käänt. Marshall S. Shatz. Cambridge: Cambridge University Press (ilm. venäj. 1873). 8 53

9 Bakunin, Mihail (1873). The Paris Commune and the Idea of the State. Käänt. Sam Dolgoff. Teoksessa Sam Dolgoff (toim.): Bakunin and Anarchy: Selected Works by the Activist-Founder of World Anarchism. London: Allen & Unwin, (ilm. ransk. 1871) - (1895a). Fédéralisme, socialisme et antithéologisme. Teoksessa M. Bakounine: OEuvres I. Toim. Max Nettlau. Paris: P.V. Stock Éditeur, (ransk. käsikirj. 1867) - (1895b). Aux compagnos de l association internationale des travailleurs du Locle et de la Chaux-de-Fonds. Lettres aux internationaux du Jura. Teoksessa M. Bakounine: OEuvres I. Toim. Max Nettlau. Paris: P.V. Stock Éditeur, (ilm. alun perin 1869). - (1895c). Dieu et l état. Extrait du manuscrit inédit. Teoksessa M. Bakounine: OEuvres I. Toim. Max Nettlau. Paris: P.V. Stock Éditeur, (ransk. käsikirjoitus ). - (1965a). Lettre au journal la Liberté, de Bruxelles. Teoksessa Archives Bakounine II. Michel Bakounine et les conflits dans l Internationale Toim. Arthur Lehning. Leiden: E. J. Brill, (ransk. käsikirj. 1872). - (1965b) Ècrit contre Marx. Teoksessa Archives Bakounine II. Michel Bakounine et les conflits dans l Internationale Toim. Arthur Lehning. Leiden: E. J. Brill, (ransk. käsikirj. 1872). - (1974a). Quelques paroles à mes jeunes frères en Russie. Teoksessa Archives Bakounine V. Michel Bakounine et ses relations slaves Toim. Arthur Lehning. Leiden: E. J. Brill, 5 16 (ilm. alun perin 1869). - (1974b). Lettres sur le mouvement révolutionnaire en Russie, 8 avril Teoksessa Archives Bakounine V. Michel Bakounine väkivaltaa voidaan käyttää, sekä ne yksilöt, joilla on toimivalta käyttää voimaa. Kelsenille oikeus ei ole sellainen pakoton järjestys, jollaista utooppinen anarkismi vaatii (mt., 42 43). 4 Samassa hengessä Bertrand Russell totesi vuonna 1916, että anarkian seurausten valtioiden välisissä suhteissa tulisi riittää vakuuttamaan meidät siitä, ettei anarkismi tarjoa ratkaisua maailman pahuuksiin (Russell 1995, 234). Edeltävä valottaa anarkian paikkaa modernissa valtio- ja oikeusopin perinteessä. Riippumatta siitä, onko lähtökohtana sopimusteoria vai ei, niin lopputulos on sama: oikeudellisen pakkojärjestyksen tehtävänä on turvata yhteiskunnallinen rauhantila, jonka tuolla puolen vallitsee anarkia. Toisin sanoen anarkia on valtion toinen, joka määritellään negaationa suhteessa oikeudelliseen ja valtiolliseen tilaan. Anarkia valtion ja juridis-poliittisen järjestyksen toiseutena tarjoaa myös perustelun modernin valtion ja oikeusjärjestyksen olemassaololle, mikä on tarpeen, sillä moderni valtio- ja oikeusoppihan ei voi hakea viimekätistä oikeutustai yleispätevyyskriteeriä valtiollis-oikeudelliselle pakkojärjestykselle jumalallisesta, luonnollisesta tai rationaalisesta ennalta annetusta universaalista järjestyksestä eikä kansakunnan myyttisestä lainsäätäjästä tai kansallisen oikeuden ikimuistoisesta alkuperästä. 4 Kelsenin määritelmä on muodollinen eikä se arvota oikeusjärjestyksiä niiden taloudellisen, ideologisen tai poliittisen järjestelmän tai niiden valtiomuodon perusteella. ]opa diktatuurit ja totalitaristiset järjestelmät voivat olla oikeusjärjestyksiä, jos vain ne ovat tehokkaita pitämään yllä edes jonkinlaista järjestystä alueellaan. Niinpä Kelsen arvosteli niitä konservatiivisia kannanottoja, jotka eivät pitäneet Venäjän vallankumouksen jälkeen perustetun Neuvostoliiton hallituksen toimia oikeudellisina vaan ainoastaan gangsterijoukon akteina. Heti kun vallankumouksen pystyttämä oikeusjärjestys osoittautuu pysyvästi tehokkaaksi, niin se tunnustetaan oikeusjärjestyksenä, sen konstituoiman yhteisön hallitus tunnustetaan valtionhallitukseksi ja sen aktit tunnustetaan valtion, ja siis oikeudelliseksi, akteiksi. (Kelsen 1968, 56.) 52 9

10 Anarkismi taas on poliittinen ideologia tai filosofinen oppi, joka suuntautuu valtiollisen oikeusjärjestyksen tuolle puolen, sen historialliseen, kuvitteelliseen, hypoteettiseen, loogiseen tai rakenteelliseen varhaisvaiheeseen, esi- tai ei-valtiolliseen tilaan. Esimerkiksi Stammler määrittelee anarkismin teorian oikeudellisen pakon oikeutuksen yleiseksi kritiikiksi ja kieltämiseksi (Stammler 1922, 225). 5 Anarkia haasteena valtio- ja oikeusjärjestykselle Anarkia (asioiden tila) ja anarkismi (filosofia, ideologia) on näin saanut erään määrityksen ja paikan. Poliittisen filosofian perinne hyväksyy pääsääntöisesti kolme yleistä hyvää päämääränään pitävää valtiomuodon ideaalityyppiä: monarkia, aristokratia ja demokratia. 6 Anarkiaa ei ole ideaalityyppien joukkoon laskettu. Anarkia tulee kreikan termistä anarkhia. An- on kieltävä etuliite, ja arkhē merkitsee sekä suvereenia, valtaa että alkua, alkuperää, ensimmäistä syytä tai periaatetta. Anarkia viittaa siten johonkin, mikä on ilman suvereenia, ilman hallintoa, ilman alkuperää. Se merkitsee yleensä suvereenin tai hallitsijan (arkhos) ja hallitsemisen tai käskemisen (arkhein) negaatiota. Antiikin Kreikassa termiä käytettiin puhuttaessa komentajaa vailla olevasta sotajoukosta (Herodotos) tai ajasta, jolloin Ateenassa ei ollut arkhonia (Aristoteles ja Ksenofon). Aristoteleen mukaan demokratioissa rikkaat kapinoivat, koska kaikesta politiikasta, koska poliittinen teko olisi periaatteen pettämistä (Engels 1973a, 387). Tällainen pidättäytyminen sisältää vaaran siitä, että oma periaatteellisuudessa puhdas asema kohoaa poliittisen tuolla puolen olevaksi kiistattomaksi transsendentiksi auktoriteettiasemaksi, dogmaattisen totuuden absoluuttiseksi näköalapaikaksi. Minkä tahansa ajattelun, opin, ideologian tai uskonnon kohottaminen tällaiseen kiistattomaan ja kyseenalaistamattomaan asemaan puolestaan sisältää uhan toiseuden, eroavaisuuksien, toisinajattelijoiden ja moninaisuuksien tukahduttamisesta. Voitaneen yleisemminkin todeta, että anarkismiin, sellaisena kuin sitä on edellä tarkasteltu, sisältyy ainakin implisiittisesti tietty taipumus uusien ehdottomien perustojen, totuuksien ja järjestysten hakemiseen, vaikka nämä olisivat valtion ja lain järjestyksen tuolla puolen ihmisten luonnollisessa sosiaalisuudessa ja sen perustalta kehkeytyvässä aidossa ja todellisessa yhteisössä. Kun tämä todellisen yhteisön idea ja olemus määritellään sellaisesta moraalisesta ja rationaalisesta vastarinnan paikasta, jota valta ei ole turmellut, niin anarkismi näyttää puhuvan ja toimivan puhtaasta totuuden ja vallankumouksen tapahtumisen paikasta käsin. (Vrt. Newman 2001, ) Juuri tähän sisältyy riski siitä, että anarkismi kritiikkinä ja katkoksena muuttuu yleispätevän normin, uuden inhimillisyyden, vapauden ja yhteisöllisyyden lain, asettamiseksi. Ja samalla Bakuninin ajattelu panee hanakasti vastaan sitä, että se asettuisi tai olisi asetettavissa tällaiseen asemaan tai että se säätäisi oikeaoppisen totuuden ihmisen, yhteisön tai poliittisen olemuksesta. 5 Rudolf Stammlerilta ilmestyi myös anarkismia käsittelevä teos Die Theorie des Anarchismus (1894). 6 Näitä voi luokitella eri tavoin. Esimerkiksi Aristoteleella kolme yhteistä hyvää tavoittelevaa muotoa ovat kuninkuus, aristokratia ja kansalaisvalta, kolme hallitsijan etua tavoittelevaa tyrannia, harvainvalta, kansanvalta (Politiikka, III a 1279b). Kirjallisuus Aristoteles (1991). Politiikka. Suom. A. M. Anttila. Helsinki: Gaudeamus

11 Walter Benjamin näki vuonna 1921 oikeuden historian pelkkänä lain väkivallan jatkumona, jota vallankumouksetkaan eivät ole keskeyttäneet. Hänen mukaansa vallankumouksetkin ovat merkinneet ainoastaan vanhan valtio- ja oikeusjärjestyksen korvaamista uudella järjestyksellä. (Benjamin 1977, 196, 202.) Tämän näkemyksen Bakunin varmasti olisi voinut allekirjoittaa, sillä voidaanhan hänen Marx-kritiikkinsä tulkita jopa ennakoivan sitä, kuinka tuleva kommunistinen vallankumous sittemmin muuttui totalitaristiseksi valtioksi. Lisäksi Bakunin asettuu vastahankaan suhteessa kaikkiin niihin ideoihin ja ideologioihin, jotka asettavat itsensä virallisena totuutena (ks. Bakunin 1965b,186). Bakuninin Marx- ja valtiokritiikistä huolimatta voidaan kysyä, mahdollistaako anarkismi todellisen katkoksen Benjaminin kuvaaman oikeuden historian jatkumossa. Anarkismi sisältää kyllä lupauksen valtion ja lain jatkuvuuden keskeytyksestä, niiden sivuun panemisesta sekä sellaisesta kumouksesta, joka ei tuota uutta valtio-organisaatiota oikeus- ja pakkojärjestyksineen, mutta samalla voidaan kysyä, kääntyykö se omaa lupaustaan vastaan. Anarkismia nimittäin voidaan arvostella siitä, että sen pakkomielteenä on vastustaa valtiota, minkä takia sen vallankäytön kritiikki jää perin yksipuoliseksi eikä se esimerkiksi tee riittäviä erotteluja eri valtiomuotojen välillä. Sosiologi Jacques Donzelotin mukaan anarkismissa marxismin syntipukki eli pääoma on vain vaihtunut valtioksi ja sankari eli proletariaatti kansalaisyhteiskunnaksi (Donzelot 1979, 74). Kun marxismi sortui ekonomismin ansaan, niin anarkismi sortui valtiokeskeisyyden ansaan (Newman 2001, 55). Jo Engels oli katsonut, että pitäessään valtiota ja kaikkea siihen liittyvää pääpahana, jolle ei saa tehdä mitään, mikä voisi pitää pystyssä valtiota, olkoon se sitten tasavalta, monarkia tai mikä muu valtio hyvänsä, anarkismi päätyy täydelliseen pidättäytymiseen he halveksivat epäjärjestystä ja anarkiaa, ja anarkia näyttäisi näin piilevän demokratiassa, jonka huono hallinto suistaa anarkiaan (Politiikka V, 3, 1302b). Politiikan tutkija Francis Dupuis-Dérin mukaan poliittinen filosofia, jossa on vain nämä kolme perusmuotoa, köyhdyttää filosofista ajattelua ja johtaa harhaan. Se ei ota riittävästi huomioon sellaista poliittista elämää ja toimintaa, joka ei tapahdu valtion raameissa. Siksi poliittisessa filosofiassa tarvitaan uutta topologiaa. Siinä kolmen perusmuodon lisänä olisi anarkia, konsensukseen perustuva itsehallinto, johon yhteisön jäsenet osallistuvat. (Dupuis- Déri 2005.) Psykologi ja psykoanalyytikko Eduardo Colombo on katsonut, ettei anarkia tarkoita samaa kuin anomia eli normittomuuden tila. Se ei merkitse kaikkien sääntöjen ja velvoitteiden poistamista vaan sellaista organisaatioperiaatetta, joka vastustaa päällikkyyden, käskyvallan ja herruuden (arkhē) periaatetta. (Colombo 1998.) Mitä sitten anarkia asioiden järjestyksenä tai jopa yhteiskuntamuodon ideaalityyppinä tarkemmin olisi ja minkälaista vallan politiikasta (arkhē politikē) eroava epävallan politiikka (anarkhē politikē) sitten olisi? Tässä kirjoituksessa keskitytään käsittelemään modernin anarkismin alkua eli 1800-luvun toisen puoliskon ja 1900-luvun alun anarkismia, etenkin sen teoreettisia linjauksia ja ideoita. 7 Keskeisenä 7 Tässä tarkastellaan anarkismin alkua sen historiallisesta kontekstista käsin. On siis huomioitava etenkin keskitetyn valtion asema 1800-luvulla eikä arvioinnin lähtökohdaksi tule ottaa esimerkiksi nykyistä maailmaa, jossa valtion merkitys on vähentynyt suhteessa globaaliin markkinatalouteen. Klassisten modernin anarkismin muotojen ohella anarkismi on sittemmin saanutkin lukuisia uusia muotoja. Situationalismi, punk, autonomismi, kommunitarismi, postkolonialismi, antiglobalisaatio, ekoanarkismi ja niin edelleen. Puhutaan myös post-anarkistisesta tai postmodernista anarkismista, joiden taustalla on post-srukturalistinen ja postmarxilainen filosofia (ks. Sheehan 2003; Newman 2001; May 1994; May 1997)

12 tarkastelun kohteena on anarkismin yhteiskuntafilosofian ja poliittisen toiminnan keskeinen hahmottelija, Mihail Bakunin. Ennen tätä lienee paikallaan tuoda lyhyesti esille anarkismin keskeisiä toimijoita ja periaatteita. Englantilainen William Godwin ( ) oli teoksessaan Political Justice (1793) peräänkuuluttanut yksilöiden vapautta valtion turmelevasta vaikutuksesta. Ongelma ei hänelle ollut jokin tietty valtiomuoto vaan valtio sinänsä, koska auktoriteetti sinänsä on luonnonvastaista. Siksi on luovuttava oikeuslaitoksesta ja laeista, jotka ovat vain esi-isien himojen ja halujen tuotteita. Ne vain estävät ihmisiä toimimasta vapaasti järjen ohjaamina, jolloin ihmiset voisivat perustaa yhteiselonsa rauhan ja vapauden perustalle. Vaihtoehdon keskitetylle poliittiselle järjestykselle tarjoaa hajautettu yhteiskunta, joka muodostuisi pienistä autonomisista yhteisöistä, joista myös taloudellinen riisto olisi poistettu. Niissä demokratiakin olisi mahdollisimman vähäistä, sillä sen vaarana on enemmistön tyrannia. Häneen oli tehnyt vaikutuksen englantilainen Thomas Paine ( ), joka oli erottanut hallituksen ja yhteiskunnan: edellinen edistää onnellisuutta negatiivisesti rajoittamalla paheita, jälkimmäinen positiivisesti yhdistämällä kiintymyksemme, edellinen luo eroja, jälkimmäinen rohkaisee yhdistymään. Jos yhteiskunta on kaikissa valtioissa siunaus, niin hallitus on parhaimmissa valtioissa välttämätön paha, huonoimmissa sietämätöntä. Ranskalaista Pierre-Joseph Proudhonia ( ) pidetään ensimmäisenä, joka nimesi anarkismin. Hän katsoi, ettei anarkismi suinkaan merkitse epäjärjestystä vaan järjestystä. Teoksessaan Qu est-ce que la propriété (1841) hän esittelee anarkian posi- Anarkismiin liittyy myös libertarianismiin kuuluvat minarkismi ja anarkokapitalismi, joista edellinen hyväksyy minimivaltion ja verotuksen yksilöiden oikeuksin suojelemiseksi, mutta jälkimmäinen ei, sillä se tavoittelee valtion kuoleutumista (ks. Nozick 1974; Rothbard 1978). Siksi Bakunin vaatii koko metafysiikan tradition destruktiota ja negaatiota, jotta filosofia voisi vapautua idealismin taakasta. Tieteen tehtävä on henkisesti toisintaa fyysisiä ja sosiaalisia, materiaalisia ja älyllis-moraalisia luonnonlakeja. Sen on luovuttava skolastisista abstraktioista ja palattava todellisuuteen. On edettävä tosiasioista ideaan. Bakunin tunnustaa kuitenkin saksalaisen ajattelutradition merkityksen vallankumouksellisille ajatuksille. Siksi metafysiikasta, johon joukkoon Bakunin laskee hegeliläisyyden ohella positivistit ja tiedeuskovaiset, tulee edetä sellaiseen rationaaliseen, elävään ja konkreettiseen tieteelliseen metodiin, joka lähtee liikkeelle tosiasioista ja etenee nämä tosiasiat ilmaiseviin, selittäviin ja käsitteistäviin ideoihin (Bakunin 1990, 135). Samalla Bakunin huomauttaa, ettei tieteen persoonaton Kristus tule koskaan toteutumaan absoluuttisessa täyteydessään. Se on ikuisesti keskeneräinen. Sen takia tieteen Vapahtaja kuuluu aina tulevaisuuteen eikä se tule koskaan olemaan täydellisesti läsnä olevaa todellisuutta. (Bakunin 1977b, 34.) Valtion ja lain tuolle puolen? Anarkismia on edellä tarkasteltu sekä modernista yhteiskuntaja oikeusfilosofiasta että anarkismin teoriasta käsin. Anarkismi voi olla yhtä hyvin järjestyksen tuolla puolen avautuvaa kaaosta, joka oikeuttaa valtion ja oikeusjärjestyksen olemassaolon rauhanjärjestyksenä, kuin juridis-poliittisen vallan ja kontrollin sekä kurinpidon järjestelemien kyseenalaistamista, jolle todellinen rauhanjärjestys on valtioton yhteisöllisyys. Jälkimmäistä näkemystä on avattu keskittyen Bakuninin ajatteluun, joka omalla tavallaan vastaa otsikon kysymykseen siitä, kuinka anarkismi on valtion ja lain tuolla puolen

Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen?

Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright December 16, 2013 Ari Hirvonen Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen? Ari Hirvonen Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen? 2007 Kirjoittaja Ari Hirvonen on OTT,

Lisätiedot

Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen?

Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen? Ari Hirvonen 2007 Ari Hirvonen Anarkismi: valtion ja lain tuolle puolen? 2007 Härmänmaa, Marja ja Markku Mattila (toim.) Anarkismi,

Lisätiedot

Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia

Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 heinäkuu 26 Matias Huttunen Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia Matias Huttunen Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia Haettu 26.7.2012 osoitteesta: http://takku.net/article.php/20071223185338995

Lisätiedot

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Politiikan tutkimuksen lähestymistavat Politiikan tutkimuksessa voidaan

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Marx Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Pekka Sutela 1 Adam Smithin kolme jälkeläistä 1800-luvun puoliväliin tultaessa Smithin perustalle oli kehittynyt kolme ajattelusuuntaa. Ne ovat eri muodoissa

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Olli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto

Olli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Mitä tarkoitetaan ympäristö- vastuullisuudella? Olli Loukola Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto ankkeemme Henvissä The Anatomy of Environmental Responsibility:

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa

11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa 11. Kastajaliike kastajat neutraalein ilmaus 1500-l lapsikastetta vastustaneista liikkeistä anabaptismi myös laajasti käytetty usein niputettu yhteen spiritualististen ja antitrinitaaristen liikkeiden

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys

Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Leena Eräsaari, Jyväskylän yliopisto leena.erasaari@jyu.fi Tampere Valtakunnalliset päihde ja mielenterveyspäivät Yhteisön määrittelyjä (Raymond Williams,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen Miten sosiaalialan koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Ajatusleikki 2012 Sosiaalialan koulutus Sosiaalinen Sosiaalisen asiantuntijuus 1) Koulutus tuottaa sosiaalisen asiantuntijuuden.

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

J. V. Snellmanin talouspoliittisen ajattelun ydinkohtia. Dosentti Antti Kuusterän yleisöluento Suomen Pankin rahamuseossa 2.5.2006

J. V. Snellmanin talouspoliittisen ajattelun ydinkohtia. Dosentti Antti Kuusterän yleisöluento Suomen Pankin rahamuseossa 2.5.2006 J. V. Snellmanin talouspoliittisen ajattelun ydinkohtia Dosentti Antti Kuusterän yleisöluento Suomen Pankin rahamuseossa 2.5.2006 Sisältö Elämänvaiheet Tärkeimmät vaikutteet Saksasta ja Ruotsista Talouspoliittiset

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN JULISTUS Vuorovaikutusneuvoston ehdotus 1. syykuuta 1997 Vuorovaikutusneuvosto YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

John Zerzan. Nihilistin sanakirja: Teknologia

John Zerzan. Nihilistin sanakirja: Teknologia John Zerzan Nihilistin sanakirja: Teknologia Websterin sanakirjan mukaan: teollista tai sovellettua tiedettä. Todellisuudessa: työnjaon/tuotannon/industrialismin kokonaisuus ja sen vaikutus meihin ja luontoon.

Lisätiedot

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan

Lisätiedot

Ystävyyden filosofia

Ystävyyden filosofia Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Anarkismi ja feminismi

Anarkismi ja feminismi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2014 helmikuu 3 Lisa Bendall Anarkismi ja feminismi Lisa Bendall Anarkismi ja feminismi 1994 Anarchism and Feminism. Lehdestä The Raven #21: 1994, 34 42. Suomennos:

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä

Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä AIKOINAAN käytettiin leikillisenä sanontana totta Mooses. Se lienee lähtöisin politiikkojen

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

Tulevia kirjoja Viimeksi päivitetty 24.02.2016

Tulevia kirjoja Viimeksi päivitetty 24.02.2016 Tulevia kirjoja Viimeksi päivitetty 24.02.2016 1. TIINA ARPPE: Uskonto ja vã kivalta â Durkheimin perilliset Teos pureutuu yhteen uskonnon sosiologisen tutkimuksen keskeiseen ongelmaan, uskonnon ja vã

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I Antiikin demokratia Sana demokratia tulee kreikan kielestä. demos = kansa,

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Anonyymi. Joitain merkintöjä kapinallisesta anarkismista

Anonyymi. Joitain merkintöjä kapinallisesta anarkismista Anonyymi Joitain merkintöjä kapinallisesta anarkismista Sisältö 1: VALTIO EI TULE VAIN KATOAMAAN; HYÖKKÄÄ..... 4 2. OMATOIMISUUS vs. ohjattu kapina: kapinasta vallankumoukseen.......................................

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka Leevi Launonen Arvot ja toiminnan etiikka Suomen Romanifoorumi 23.11.2012 Erilaisia kulttuurin arvoja tiedolliset arvot esteettiset arvot vitaaliset arvot tekniset arvot taloudelliset arvot hedoniset arvot

Lisätiedot

Schwarzmantel Liberalismi ennen neoliberalismia Mikä on World Social Forum ja mitkä ovat sen tavoitteet?

Schwarzmantel Liberalismi ennen neoliberalismia Mikä on World Social Forum ja mitkä ovat sen tavoitteet? P3.2. Oman aikamme ideologiat 7.2.2014 (Vesa Vares) 1. 1800-luvun anarkistit ( Baradat) 2. Millaisia teorioita on esitetty edustuksesta? (Baradat) 3. Mikä on World Social Forum? Luonne ja tavoitteet? (

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot