Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän sihteeri Hilkka Vuorenmaa toimi kokouksen kansanedustaja Jani Toivolan oltua estynyt osallistumaan tapahtumaan.
|
|
- Ilmari Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUISTIO Hanna Terho/Hilkka Vuorenmaa HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! Perjantai-ryhmän prosessi kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden toiminnallistamisen parantaminen Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. 5. dialogi: Akatemian edustajien ja Perjantai-ryhmän välinen asiantuntijakokous Aika: tiistai klo Paikka: Eduskunnan päätalo, kabinetit A1 ja 2 Osanottajat: kts. osanottajalista KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN ESITTELYKIERROS Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän sihteeri Hilkka Vuorenmaa toimi kokouksen kansanedustaja Jani Toivolan oltua estynyt osallistumaan tapahtumaan. Hilkka Vuorenmaa avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. Vuorenmaa välitti väestö- ja kehitysryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Jani Toivolan sekä muiden väestö- ja kehitysryhmän kansanedustajien pahoittelut siitä, että he olivat estyneet osallistumasta tapaamiseen samaan aikaan meneillä olleen sote-keskustelun takia. Kansanedustaja Toivola oli lähettänyt terveisiä, tapaa haluttaessa akatemian edustajia mielellään myös kahdenkeskisissä tapaamisissa. Hilkka Vuorenmaa korosti, että tilaisuuden tarkoituksena ei ole tutkimusten esittely, vaan keskustella siitä miten tutkijat voisivat olla vielä paremmin mukana kehityspolitiikassa ja miten tutkimustietoa voitaisiin paremmin hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa sekä kansalaisyhteiskunnan hanketoiminnassa. Hän toivoi kokoukselta hyvää ja rakentavaa keskustelua. Käytiin esittelykierros, jossa kukin esitteli itsensä ja tutkimusalansa. Keskustelijat edustivat akatemiaa kattavasti eri yliopistoista ja eri oppiaineista. Edustettuina olivat Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistot sekä UNU-Wider (United Nations University). UniPID-verkosto oli hyvin edustettuna. Lisäksi keskustelussa mukana THL:n kehittämispäällikkö Marja Anttila ja järjestöjen osalta edustettuna olivat Väestöliitto, Solidaarisuus, Kynnys, World Vision ja Kirkon Ulkomaanapu. KOKOUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Perjantai-ryhmä on jo viime vuoden puolella aloittanut keskustelun, miten ryhmä voisi omalta osaltaan edistää hyvän kehityspoliittisen ohjelman ihmisoikeuslähtökohdan toteutumista ja sukupuolten välisen tasaarvon edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen toiminnallistamista Suomen kehitysyhteistyössä ja - politiikassa. Näiden asioiden toteutumisen seuraaminen on Perjantai-ryhmän mandaatissa. Nykyinen kehityspoliittinen ohjelma on kunnianhimoisempi ja laaja-alaisempi kuin edeltävät ohjelmat ja sen toiminnallistamiseen tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä eri kehitysyhteistyötoimijoiden kesken sekä horisontaalisen keskusteluyhteyden vahvistamista. Perjantai-ryhmän pitkäntähtäimen tavoitteena on aikaansaada laajassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toimintamalli, joka antaisi yhteisen raamin, johon kaikki voisivat sitoutua, mitä kehitysyhteistyötoimijat seuraisivat ja jonka puitteissa keskustelu olisi 1
2 nykyistä helpompi käydä. Eri toimijoilla on omat roolinsa ja erityisosaamisalueensa kehitysyhteistyössä, jotka tulisi valjastaa parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Perjantai-ryhmä rooli voisi olla toimia liimana eri toimijoiden välillä ja edesauttaa avoimen, läpinäkyvän ja vastuullisen toimintamallin kehittämistä, millä kaikki toimijat pyrkivät samaan tavoitteeseen, jonka avulla vältettäisiin päällekkäisyyttä, hyödynnettäisiin toimijoiden asiantuntijuus ja kokemukset ja varmistettaisiin tiedonkulku. Tätä taustaa vasten Perjantai-ryhmä aloitti keväällä 2013 dialogisarjan keskeisten kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa, jossa kunkin toimijaryhmän kanssa keskustellaan heidän roolistaan kehitysyhteistyössä, kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistamisesta, siinä ilmenneistä haasteista, parannusehdotuksista ja laajemman yhteistyön aikaansaamisesta. Ensimmäisen dialogin Perjantai-ryhmä kävi huhtikuussa 2013 ulkoasiainministeriön alueyksiköiden päälliköiden kanssa. Toinen dialogi käytiin konsulttitoimistojen edustajien kanssa. Kolmas dialogi pidettiin ulkoasiainministeriön edustajien ja konsulttitoimistojen edustajien kanssa yhdessä. Neljänteen dialogiin kutsuttiin kehitysministeri Pekka Haavisto, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja KPT:n edustajat. Siinä esiteltiin prosessi ja dialogeissa esiin nousseet ehdotukset. Tämä Perjantai-ryhmän ja akatemian edustajien välinen tapaaminen on siis prosessin viides dialogi. Kuudes dialogi pidetään yksityissektorin kanssa marraskuussa ja tammikuussa pidettävä seitsemäs dialogi monenvälisen kehitysyhteistyön toimijoiden kanssa on prosessin ensimmäisen vaiheen viimeinen dialogi ennen loppuseminaaria, jossa kaikki toimijat kutsutaan yhteen. Seminaarissa esitellään prosessin dialogien suositukset ja päätetään prosessin jatkosta. KESKUSTELU Kehittämispäällikkö Marja Anttila (THL) aloitti keskustelun nostamalla esiin muun muassa HEI ICI- ja North- South-South-ohjelmat sekä ulkoasiainministeriön tekemät tilaustutkimukset. Nämä ovat korkeakoulujen yhteistyöinstrumentteja kehitysyhteistyön kentällä. Anttila kertasi myös UM:n painopisteet kehityspoliittisessa tutkimuksessa: kehityspolitiikan johdonmukaisuus, kumppanuuksien vahvistaminen (ei ainoastaan länsimaiden välillä) ja aineiston saaminen päätöksentekoon ja kehityspolitiikan tekoon. Tärkeää on myös, että tutkimuksesta pitäisi seurata jotain. Anttila halusi erityisesti kuulla, onko paikalla olevilla akatemian edustajien tutkimuksilla ollut vaikutusta kehityspolitiikkaan tai siihen mihin/miten kehitysyhteistyötä suunnataan Suomessa tai muualla? Ovatko tutkijat ottaneet lähtökohdaksi Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman? Miten sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeudet näkyvät tutkimuksessa? Keskustelu käytiin näiden ja ennalta asetettujen kysymysten pohjalta. Tehdäänkö kehitysmaatutkimusta Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman tavoitteista ja teemoista? Professori Jukka Pirttilä (Tampereen yliopisto ja UNU-Wider) aloitti vastaamalla, että tutkimuksessa painottuu väistämättä Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman tavoitteet. Tämä johtuu Suomen Akatemian rahoitukselle asetetuista vaatimuksista. Taloustieteessä kehitystutkimukset ovat usein arviointitutkimuksia, eli tutkitaan vaikutusmekanismeja. Tutkimus voidaan näin sitoa ministeriön tekemään kehitysyhteistyöhön. Pirttilä korosti, että kansalaisjärjestöjen kanssa on tehty tutkimusta ja järjestöt ovat nopeampia ottamaan huomioon tutkijoiden tarpeet. Pirttilä nosti esiin Unicefin tekemät tutkimukset, jotka ovat suoraan politiikan kannalta relevanttia tutkimusta. Hän pahoitteli sitä, ettei UM tee baselinetutkimusta omista hankkeistaan, joka hankaloittaa evaluaatiotutkimuksen tekemistä. Yliopistotutkija Elina Lehtomäki (Jyväskylän ylipisto) korosti monitieteisen tutkimuksen merkitystä ja tilastollisen tutkimuksen lisäksi laadullisen tutkimuksen merkitystä. Laadukkaan ja merkittävän tutkimuksen 2
3 tekeminen edellyttäisi kuitenkin isompia hankkeita, tällä hetkellä tutkimukset ovat rahoituksesta johtuen lyhyitä ja usein pieniä. Kaksi vuotta on liian lyhyt aika tutkimukselle. Kommenttina Marja Anttilan esiin nostamien HEI ICI- ja North-South-South-ohjelmiin Lehtomäki kommentoi, että ongelmana on, etteivät ohjelmat painotu tarpeeksi tutkimukseen, vaan muunlaiseen yhteistyöhön kuten opiskelijavaihtoihin. CIMO on kuitenkin noteerannut asian ja tähän on tulossa muutos. Molemmat ohjelmat ovat saaneet kritiikkiä osakseen kehitysmaista, joissa on usein heikko hallinto ja sen vuoksi tarvittaisiin pitkäjänteisempää toimintaa. Dekaani Liisa Laakso (Helsingin yliopisto) nosti esiin, että Suomen kehityspolitiikan vaikutus näkyy esimerkiksi siinä missä maissa tutkimusta tehdään ja mikä tutkimuksen relevanssi kehityspolitiikalle. Vertailun vuoksi Laakso mainitsi, että Ruotsissa valtio ei puutu tutkimuksen kohteisiin. Hän myös korosti, että kilpailu on kovaa. Laakso esitteli Suomen akatemian rahoittamia kehityssektorin hankkeita (mm. Kaakkois-Aasia, Tansania, Keski-Aasia). Laakso oli huolissaan siitä, että Suomen Akatemian rahoitusta ollaan sitomassa HEI ICI- ja North-South-South-ohjelmiin, vaikka Akatemian rahoituksen tarkoituksena on ollut nimenomaan tutkimus. Huoli perustuu siihen, että jääkö tutkimus jälleen vähemmälle. Tutkimuksen saama rahoitus on jo valmiiksi aivan liian vähäistä verrattuna esimerkiksi kansalaisjärjestösektorin saamaan rahoitukseen. Miten sukupuolten välinen tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen heijastuvat tutkimuksissa? Professori Jeremy Gould (Jyväskylän yliopisto) korosti, että pitkällä aikavälillä sukupuolen ja inklusiivisuuden suhteen tutkijat ovat olleet edelläkävijöitä jo luvuilta asti. Ihmisoikeusperustainen tutkimus on vakiinnuttanut paikkansa 2000-luvun puolivälissä. Suomen Akatemia sinällään ei palkitse siitä onko tutkimuksella saavutettu sukupuolten välistä tasa-arvoa. Akatemiassa lasketaan julkaisujen ja tuotannon määrää ja sitä, missä journaalissa tutkimus on julkaistu. Tutkija Hisayo Katsui (Abilis, Helsingin yliopisto) muistutti, että ongelmana tutkimuksen teossakin on, että esimerkiksi vammaisia on vaikea osallistaa tutkimuksiin, koska heillä ei yleensä kehitysmaissa ole korkeakoulututkintoja tai kielitaitoa. Professori Jukka Pirttilä korosti, että tutkimuksissa ongelmana on, että ne tehdään usein kotitalouksien tasolla. Tutkimuksissa huomioidaan usein vain toinen sukupuoli. Rahoitusta tulisi ohjata tutkimuksiin, jotka huomioivat sekä miehen ja naisen. Isoja aineistoja on liian vähän. Mikä merkitys yhteistyöllä akatemian ja muiden kehitysyhteistyötoimijoiden välillä pitäisikö sitä vahvistaa? Dekaani Liisa Laakso kommentoi tutkijoiden ja ministeriön yhteistyöstä, että tutkijatiedon välitystä kyllä tapahtuu. Julkaisuja lähetetään ministeriöön, ministeriö myös kääntyy aktiivisesti tutkijoiden puoleen ja kutsuu tilaisuuksiin. UM:ssä on myös nykyään henkilöitä, jotka seuraavat tehtyä tutkimusta. Esimerkiksi post prosessin yhteydessä tilaisuuksissa on ollut puhumassa monia tutkijoita. Laajoissa keskusteluissa on kuitenkin riskinä, että tutkimuksellinen näkemys voi hävitä. Ongelmana post prosessin tavoitteiden sopimisessa on, että prosessi itsessään on niin kallis, ettei alkuvaiheessa pystytä rahoittamaan indikaattoreita ja tavoitteiden seurantaa. Tutkija Hisayo Katsuin mielestä keskustelu poliitikkojen kanssa on tutkijana helpompaa kuin virkamiesten kanssa. UM:ssä on joitakin neuvonantajia, joilla on tutkimustausta, mutta heillä ei ole sellaista päätösvaltaa kuin esim. osastopäälliköillä. Hisayo korosti, että hän sisällyttää tutkimuksiinsa aina lyhyen tiivistelmän. Hisayo on myös YK:n 3
4 vammaisoikeuksien raportoijan tutkija ja pyrkii vaikuttamaan eri foorumeilla. Hän korosti, että laadullisessa tutkimuksessa on vaarana, ettei edustettavuus ole kovin hyvä. Esimerkiksi kansalaisjärjestöillä on käytössään paljon dataa, jotka eivät perustu virallisiin tilastoihin. Tarvittaisiin lisää ruohonjuuritason indikaattoreita. Katsui pyrkii itse aina kutsumaan esimerkiksi vammaisjärjestöjen edustajia yliopiston tilaisuuksiin. Jaoteltu tieto vammaisista ihmisistä (diasggregated data) on todella vähissä tai sellaista ei lainkaan saatavilla monessa maassa. Kansalaisjärjestöillä on paljon dataa ja ne ovat arvokkaita ja Hisayo suositteli enemmän käyttämään niitä. Tarvittaisiin lisää ruohojuuritason indikaattoreita. Abilisjärjestö on kehittänyt ruohojuuritason indikaattoreita. Professori Jukka Pirttilä nosti esiin tutkimusten popularisoinnin, jota tehdään erittäin pienillä resursseilla. Policy brief -papereiden ja nettisivujen tuottamiseen tarvittaisiin lisää ammattitaitoa ja tätä ollaan oikeastaan vasta aloittelemassa. Kehitysyhteistyötoimijoiden yhteistyö on toivottavaa. On tärkeää, että järjestetään tapaamisia, missä voisi käydä dialogia. Tutkija Eija Rannan mukaan kysymyksiä herättää se, jätetäänkö kriittiset ja epämiellyttävät tutkimukset huomiotta ja käännytään sellaisten tutkijoiden puoleen, jotka tekevät miellyttävää tutkimusta. Yliopistojen tehtävä on kouluttaa myös kriittisyyteen. Ranta korosti, että yliopistoissa koulutetaan asiantuntijoita, jotka sitten siirtyvät työskentelemään esimerkiksi kansalaisjärjestöihin.. Professori Jeremy Gould korosti, että poliitikkojen tulisi kuunnella tutkijoita (policy uptake) tutkimustuloksista. Nykyisellään on kuilu tutkijoiden, poliitikkojen ja virkamiesten välillä. Pitäisi kehittää mekanismeja, joilla tutkimustulokset otetaan paremmin huomioon päätöksenteossa. Gould muistutti, että kehitysmaatutkimuksen professori Marja-Liisa Swantz on nostanut jo aiemmin esiin kysymyksen: pitääkö tutkijoiden todella juosta poliitikkojen perässä? Tutkijat tekevät muutenkin kovaa työtä. Poliittinen järjestelmä on selektiivinen, voidaan kysyä voisivatko poliitikot ennemmin etsiä tutkimusta ja tutkijoita? Hän totesi myös, että virkamieskäytäntöjen muuttamista kohtaan on vastustusta. Gould totesi, että kehityspoliittinen keskustelu muuttuu joka 4. vuosi hallituskausien vaihtuessa, jolloin laaditaan uusi kehityspoliittinen ohjelma. Tämä on hankalaa tutkimuksen kannalta, joka vie pidemmän aikaa. Esim. väitöskirjan tekeminen vie 4 7 vuotta, mikä tarkoittaa että kehityspolitiikka on jo ehtinyt muuttua kun tutkimus on valmis. Sama pätee hanketoimintaan, jotka ovat hallituskautta pitkäkestoisempia. Tähän tulisi saada sellainen muutos, joka takaisi kehityspolitiikan ja yhteistyön pitkäkestoisuuden. Hilkka Vuorenmaa kertoi, että tähän asiaa on kiinnittänyt huomiota myös eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä, joka on esittämässä UM:lle, että se selvittäisi keinoja, miten Suomen kehityspolitiikka ja yhteistyö saataisiin pitkäjänteisemmäksi. Ryhmä esittää myös tulevaan hallitusohjelmaan, että hallitus laatii kehityspolitiikalle ja yhteistyölle hallituskausiin sitomattoman raamin, joka toimii pohjana kunkin hallituksen kehityspoliittiselle ohjelmalle ja heijastaa suomalaisia arvoja ja pitkäaikaisia painotuksia. Yliopistotutkija Elina Lehtomäki korosti, että yhteistyö on myös akatemian vastuulla. Myös akatemian tulee vahvistaa yhteyttä ja tuoda tutkimusta muiden tietoisuuteen. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavat tavoitteet eivät ole kiinnostavia. Poliittisten päättäjien on helppo sitoutua täällä Suomessa tavoitteisiin, mutta entäpä esimerkiksi lähetystöjen virkamiehet ulkomailla? Tarvitaan dialogia joka näkyisi myös mediassa. 4
5 Miten tutkimusta voidaan paremmin hyödyntää kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyön toteutuksessa ja erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämisen edistämiseksi niissä? Kehittämispäällikkö Marja Anttila (THL) kommentoi Jeremy Gouldin näkemystä ja sanoi, että tutkimusta ei tehdä politiikan lähtökohdista ja että tutkimusten tulee olla itsenäisiä ja integriteettisiä, vaikka tulokset eivät olisikaan sellaisia kuin halutaan. Hän nosti esiin, että sektoritutkimuslaitosten pitäisi olla suuntaamassa tutkimusta oikeisiin asioihin. Hän sanoi, että UM:n evaluointiryhmä tekee tutkimuksen suosituksista aina muistion, mitä pitää tehdä ja missä seuranta tapahtuu. Näitä pitäisi paremmin hyödyntää. Jeremy Gouldin mukaan korkeakouluopiskelijoiden (erit. yliopistojen maisterivaihe) harjoittelumahdollisuuksia tulisi parantaa. Kansalaisjärjestöissä on paljon mahdollisuuksia luoda korkeakouluharjoittelijoiden kautta entistä enemmän kontakteja ja näin tietoa välittyisi järjestöistä suoraan harjoitteluraporttien kautta tutkijoille ja yliopistoihin. Tällä hetkellä harjoitteleminen on koordinoimatonta, opiskelijat hakevat kuukausia harjoittelupaikkoja. Paremmat suhteet kansalaisjärjestöihin voisi helpottaa tätä prosessia. Dekaani Liisa Laakso muistutti, että parannettavaa on edelleen esimerkiksi EU:n ja YK:n suuntaan. Edelleen tarvitaan myös kehityksen kriittistä tutkimusta erotuksena arviointitutkimuksesta. Kehitysprojekteilla voi olla myös tarkoittamattomia seurauksia, kuten esimerkki Afganistanista kertoo. Vesijärjestelmää parannettiin niin, että jokaiseen kotitalouteen tuli vesi suoraan, tämä poisti tarpeen käydä hakemassa vettä kaivolta, eivätkä naiset eivät enää kohdanneet toisiaan, millä oli suoranaista vaikutusta sosiaaliseen elämään. Kehitysyhteistyökoordinaattori Mina Mojtahedi (Kynnys ry) nosti esiin järjestönäkökulman. Mojtahedi muistutti, että samoin kuin tutkijat tekevät kenttätyötä myös kansalaisjärjestöt toimivat ruohonjuuritasolla ja näkevät epäkohtia. Kansalaisjärjestöt voivat reagoida moniin asioihin nopeammin kuin viranomaiset. Ulkoasiainministeriöstä kohdistuu järjestöille painetta projektien evaluaation suhteen, mutta järjestöillä ei usein ole osaamista tämän kaltaiseen seurantaan ja arviointiin. Tutkijoiden ja järjestöjen yhteistyötä tulisi lisätä. Esimerkiksi yhteinen foorumi tutkijoille ja järjestöille voisi tuoda pontta uusille hakkeille. Mina kommentoi Jeremy Gouldin ajatusta korkeakouluharjoittelijoiden työskentelystä järjestöissä korostamalla, että kaikilla järjestöillä ei välttämättä ole resursseja ottaa harjoittelijoita vastaan, koska ohjaus vie paljon aikaa. Harjoittelulla pitäisi olla selkeä tavoite ja ohjauksen pitäisi tapahtua yhteistyössä ylipiston kanssa. Eva-Marita Rinne-Koistinen (Kirkon Ulkomaanapu) korosti kriittisen tutkimuksen merkitystä ja yhteiskunnallisen tutkimuksen tuomista käytännön tasolle. Rinne-Koistinen nosti myös esiin tutkijoiden vastuuta siitä, että voisivat esitellä tutkimustensa tuloksia jo aiemmin. Tutkimuksia esitellään usein seminaareissa keskeneräisinäkin ja näin ollen niitä voisi esitellä samoin myös mediassa. Hän korosti myös pitkäkestoisen tutkimuksen tärkeyttä ja totesi, että hankkeiden vaikuttavuuden todentamisessa on parantamisen varaa. Yliopistotutkija Elina Lehtomäki kertoi, että Jyväskylän yliopistossa on tehty globaalin vastuun toimenpideohjelma, jossa korostetaan että ylipisto on globaali toimija. Kaikilla aloilla pitää ymmärtää tämä ja tavoitteena onkin ollut selvittää, miten eri tiedekunnat osallistuvat globaalisti. Toimenpideohjelman esitystä on ollut kuuntelemassa mm. UM:n ja CIMO:n edustajat. Globaalit kysymykset ovat osa opetusta, mutta silti jopa yliopistojen sisällä ei aina ole tietoa mitä muut tekevät. Jyväskylän yliopistossa opiskelijoita kannustetaan kansainvälisyyteen ja erilaisia tapahtumia on nivelletty osaksi opetussuunnitelmaa. Dialogia suomalaisten toimijoiden kanssa tarvitaan enemmän. Lehtomäki muistutti, että myös maailman huippututkijat tekevät työtä maailman köyhimpien kanssa. Lehtomäki kommentoi myös Liisa Laakson 5
6 esimerkkiä Afganistanista, että jos esimerkiksi naiset tai kehitysvammaiset suunnittelisivat projekteja itse, niin tulokset olisivat todennäköisesti parempia. Tutkijatohtori Kirsi-Maarit Lehto osallistuu Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön kansainvälisen lääketieteen tutkimustoimintaan ja on yksikön Duodecimin yhteistyön Global Health ohjelman koordinaattori. Hän kertoi yksikkönsä opetustyöstä joita tehdään mm. Filippiineillä, Nepalissa ja Tansaniassa. UM:n rahoittamana on tehty lääkärien ja lääkintähenkilökunnan koulutusta, joten väistämättä kehityspoliittiset tavoitteet näkyvät projektissa. Nykyään kumppanimaissa järjestetään jo itsenäisesti koulutusta ja näin ollen maat ovat saaneet välitöntä hyötyä. Lehto toivoi erityisesti kuilun kaventamista järjestöjen ja muiden toimijoiden välillä. Kumppaneita tuntuu myös välillä olevan helpompi löytää ulkomailta kuin Suomesta. Tutkija Hisayo Katsui korosti, että laadullisessa tutkimuksessa on vaarana, ettei edustettavuus ole kovin hyvä. Esimerkiksi kansalaisjärjestöillä on käytössään paljon dataa, jotka eivät perustu virallisiin tilastoihin. Tarvittaisiin lisää ruohonjuuritason indikaattoreita. Katsui pyrkii itse aina kutsumaan esimerkiksi vammaisjärjestöjen edustajia yliopiston tilaisuuksiin. Koordinaattori Johanna Turunen (UniPID, Jyväskylän yliopisto) esitteli UniPIDin toimintaa. UniPID on yliopistojen kehitysyhteistyöverkosto, joka tukee yliopistojen kehitysyhteistyöaktiviteetteja koulutuksen, tutkimuksen kuin poliittisen dialogin saralla. Se tekee aktiivisesti yhteistyötä yliopistojen, rahoittajien (Akatemia ja Tekes) opetus-, ulko-, ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. UniPID pyrkii myös laajentamaan yhteistyötä järjestöjen kanssa. Kepan kanssa UniPIDillä on tutkija/toimija verkosto. Järjestöt voivat olla UniPIDiin myös itse yhteydessä. Yksi osa toimintaa on jäsenyliopistojen opiskelijoille avoimet virtuaaliopinnot, mutta pääosa projekteista liittyvät tutkimustukeen ja dialogiin. FinCEAL-hankkeen kautta UniPID linkittää eri sektoreiden toimijoita toisiinsa ja tämä voisi olla alue, jossa UniPID voisi tehdä yhteistyötä Perjantai-ryhmän kanssa. He ovat keränneet tutkijatietopankkia Suomessa toimivista Afrikan ja Latinalaisen Amerikan tutkijoista. Uuden jatkorahoituksen turvin hanketta laajennetaan myös Aasiaan. UniPID järjestää Helsinki Congress Paasitornissa Cooperation Across Borders - Comprehensive Responses To Transecting Global Challenges? seminarian Seminaarissa keskustellaan siitä kuinka kansainväliset ja sektoreiden valiset kumppanuudet ja lähestymistavat sekä läpileikkaavat tavoitteet on otettu ja/tai pitäisi ottaa huomioon Suomen toiminnoissa globaalien haasteiden ratkaisuissa. Jeremy Gould UniPIDin varapuheenjohtajan roolissa kommentoi, että UniPID voisi toimia koordinaatiopisteenä, mikäli vain rahoitusmekanismi löytyy. KESKUSTELUSTA NOUSSEET EHDOTUKSET Kehitystutkimuksen ja -hankkeiden kannalta olisi erittäin tärkeää saada Suomen kehityspolitiikkaan pitkäjänteisyyttä, nyt kehityspoliittinen ohjelma on sidottu neljän vuoden hallituskausiin ja tutkimukset ja hankkeet ovat tätä pitkäkestoisempia. Tutkimustuloksia tulisi paremmin hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa. Lyhyet ja selkokieliset tutkimustulosten pääkohtia esittelevät policy-brief it olisivat hyödyllisiä käytettäväksi esim. poliitikkojen ja median kanssa. 6
7 Tutkimusrahoituksen tulisi olla pitkäkestoisempaa ja määrältään suurempaa. Olisi tärkeää lisätä kriittistä tutkimusta evaluaatiotutkimuksen rinnalle. Yhteistyötä virkamiesten kanssa tulisi saada joustavammaksi ja ministeriöiden virkamiehiltä toivottiin enemmän uudistusmielisyyttä. Ulkoasiainministeriön hankkeissa tulisi tehdä baseline-tutkimus, johon arviointitutkimus voisi vertautua. Yhteistyötä ja dialogia tarvitaan enemmän eri kehitysyhteistyötahojen kesken. Jyväskylän yliopiston järjestämät monitoimijaseminaarit voivat toimia esimerkkinä yhteistyömekanismista. Tutkimuksissa tulisi hyödyntää enemmän kansalaisjärjestöjen asiantuntemusta. UniPID linkittää eri sektoreiden toimijoita toisiinsa FinCEAL-hankkeen kautta ja tämä voisi olla alue, jossa UniPID voisi tehdä yhteistyötä Perjantai-ryhmän kanssa. JATKOTOIMET Hilkka Vuorenmaa lähettää muistion kaikille osanottajille kommenteille, jonka jälkeen se toimitetaan Perjantai-ryhmälle. Vaikka tässä tapaamisessa ei valitettavasti ollut kansanedustajia läsnä, he tulevat saamaan muistion. Tapaamisessa esiin nousseita esityksiä pyritään viemään eteenpäin mahdollisuuksien mukaan. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja kiitti kaikkia osanottajia hedelmällisestä ja tärkeästä keskustelusta. Hän totesi, että tässä dialogissa nousi esiin aivan samoja asioita, kuin aikaisemmissakin dialogeissa, joka osoittaa, että tällaisille keskusteluille eri toimijoiden kesken on tarvetta. 7
Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi
1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotPERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS
MUISTIO/Hilkka Vuorenmaa PERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS Aihe: kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotHyvää työtä vieläkin paremmin Yritykset muutoksen tekijöinä
1 MUISTIO 25.11.2014/HV Hyvää työtä vieläkin paremmin Yritykset muutoksen tekijöinä Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi yksityissektorin ja ministeriöiden kanssa Aika: 11.11.2014 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,
LisätiedotKEHITYSMINISTERIN, UAV:N, KPT:N ja PERJANTAI-RYHMÄN YHTEINEN KESKUSTELUTILAISUUS
1 KEHITYSMINISTERIN, UAV:N, KPT:N ja PERJANTAI-RYHMÄN YHTEINEN KESKUSTELUTILAISUUS MUISTIO/Hilkka Vuorenmaa Asia Perjantai-ryhmän Hyvää työtä vieläkin paremmin prosessi: Sukupuolten välisen tasaarvo- ja
LisätiedotKysely kansalaisjärjestölinjauksesta
Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo
Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen
Lisätiedot9.12.2011. www.kepa.fi
9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotVaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi
Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotMitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B.
Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle 2016 26.4.2017 Tekijä Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B Toimintavuosi 2016 pähkinänkuoressa Sopeutumista, keskittymistä avaintoimintoihin,
LisätiedotEvaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari
Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan
LisätiedotKansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä
Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö
Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE Selitteet i. Suunnitelmaa täydennetään toimikauden ajan
VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE 2017 2021 Selitteet i KOKO TOIMIKAUDEN JATKUVAT TOIMENPITEET 1. Toimitaan kumppanina relevanteissa avointa hallintoa sekä osallistumista ja vaikuttamista edistävissä hankkeissa
LisätiedotAihe: Kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden toiminnallistamisen parantaminen.
1 MUISTIO HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! 3. dialogi: Perjantai-ryhmän, Suomen kahdenvälisiä kehitysyhteistyöhankkeita toteuttavien konsulttitoimistojen edustajien ja ulkoministeriön edustajien välinen
LisätiedotVAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen
LisätiedotKEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari
KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari Kehitysyhteistyön evaluointi on kansainvälisesti määriteltyä Kehitysyhteistyön
LisätiedotFinnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015
Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen
LisätiedotYK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON
LisätiedotMinne menet Post 2015- kehitysagenda?
Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen
LisätiedotSuomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013
Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset
LisätiedotHallituksen esitys talousarvioksi vuodelle A.Romar / Liite 7E
Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle 2017 26.11.2016 A.Romar / Liite 7E Hallituksen esitys syyskokoukselle 2016 Kepa ry TA 2017 2017 Tark TA 2016 Toteuma 2015 Kokonaiskulut 4 391 300 4 892 692 6
LisätiedotLIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009
LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotHYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! PROSESSIN YHTEENVETOTILAI- SUUS
1 Muistio/Hilkka Vuorenmaa HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! PROSESSIN YHTEENVETOTILAI- SUUS Aika torstaina 19.3.2015 klo 15-17 Paikka Läsnä Säätytalo, Sali 23, Snellmaninkatu 1 A, Helsinki osanottajaluettelo
LisätiedotKepan sopeutettu ohjelma
Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotVaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,
Vaikuttamistyö kehitysmaissa Mariko Sato, 17.11.2018 Mitä on vaikuttaminen? Vaikuttamisen prosessi, jossa pyritään saamaan aikaan muutosta. Ihmisten kouluttaminen jostain tarpeesta ja heidän mobilisointi
LisätiedotLaitoskokous
Laitoskokous 26.5.2016 Pj. Mika Ojakangas Asialista 1. UNIPID -esittely 2. YFI aloituspaikat ja maisteritavoitteet - lyhyt esittely 3. Nouseva ala Kriisit ja yhteiskunnan muutos - ideointia 4. Opiskelijoiden
LisätiedotKepan tavoite ja tehtävät
www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin
LisätiedotSELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA
KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun
LisätiedotYmpärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014
Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija
LisätiedotUlkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010
Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen. Loppuseminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA Loppuseminaari 6.2.2019 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto Jurvansuu 2019 1 Taustaa Tutkijana MIPAssa kahdessa päihdealan
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotJärjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotHakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotVerkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot Liikkuva koulu -ohjelmassa
liikkuvakoulu.fi Verkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot -ohjelmassa -ohjelma on rakentunut verkostomaiseksi. Verkostomainen toimintatapa on ollut erittäin merkityksellistä ohjelman laajenemiselle
LisätiedotKansainvälisten asiain valiokunta
Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Tervetuloa kauden 2017-2018 aloituskokoukseen! 1. Tausta: Miten maahanmuuttaja- ja vähemmistöjen asiaa kehitetään Vantaalla? (Monikulttuurisuusaisain yksikön rooli)
LisätiedotUlkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk
Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotAvoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin
Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta
Lisätiedot1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.
pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden
LisätiedotHarjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa
Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden
LisätiedotMuuttuiko koulujen toimintakulttuuri?
Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden tulokset Ohjelmajohtaja Antti Blom, opetushallitus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus Lapset ja nuoret
LisätiedotSuomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007
Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotKUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa
6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,
LisätiedotJohtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa
Euroopan unionin osarahoittama hanke Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Eurooppanaisten vierailu STM:n tasa-arvoyksikköön 22.1.2015 Projektipäällikkö Mia Teräsaho, STM TASURI-hanke (Gender
LisätiedotTietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen
Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka
LisätiedotRekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus
Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset
LisätiedotGuatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke ? SYL
Guatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke 2018-2021? SYL 14 miljoonaa asukasta, josta 51% elää köyhyydessä ja 15% äärimmäisessä köyhyydessä -> on ollut kasvussa 42% alkuperäisväestöön kuuluvia (lähes
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2010
TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi Keskeistä v. 2010: * Better Aid/Open Forum -prosessit * YK:n ilmastoprosessit * kehitysyhteisvarojen lisäys Suomessa * edunvalvonnan onnistumiset
LisätiedotOMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS
OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä
LisätiedotSUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008
SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston
LisätiedotSelonteko Agenda2030- toimeenpanosuunnitelmasta
Selonteko Agenda2030- toimeenpanosuunnitelmasta Kestävän kehityksen Suomi pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti Taina Kulmala Yksikön päällikkö, Politiikka-analyysi yksikkö Valtioneuvoston
LisätiedotTiedon tuottajasta fasilitaattoriksi
Tiedon tuottajasta fasilitaattoriksi VN-selvitystoiminnan viestintä- ja hyödyntäjädialogin koulutustyöpaja 17.11.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Poliittisten päättäjien tahtotila - Hallitusohjelma
Lisätiedot6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä)
Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument - HEI ICI Korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelma - Korkeakoulu-IKI Uusi kanava yliopistoille ja ammattikorkeakouluille
LisätiedotJyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015
Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015
LisätiedotTERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä
LisätiedotKuluttajatutkimuskeskuksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon
Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon - informaatiotilaisuus henkilöstölle 7.5.2014 Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotMiksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?
Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-
LisätiedotJatko-opinnot tutkijanuran alku?
Jatko-opinnot tutkijanuran alku? PhD. Maria Maunula Tutkimusrahoituksen asiantuntija Tutkimuspalvelut Yliopistonmäki, päärakennus, huone 209 Turun yliopisto Puh +358 (0)2 333 6551 maria.maunula@utu.fi
LisätiedotEGLO ohjelman loppuseminaari
EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.
PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotKatastrofin ainekset
Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57
LisätiedotTutkija, maailma tarvitsee sinua!
Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja kuntien osallistuminen Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.2019 1 Uusi strateginen suunnittelutaso pitkäjänteiseen kehittämiseen
LisätiedotSUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä
SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotUnicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa
Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotKepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle
Kepan strategia Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle 26..2 Kepan toiminta-ajatus: Kepa kokoaa ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta Hyväksytty
Lisätiedot