KEHITYSMINISTERIN, UAV:N, KPT:N ja PERJANTAI-RYHMÄN YHTEINEN KESKUSTELUTILAISUUS

Transkriptio

1 1 KEHITYSMINISTERIN, UAV:N, KPT:N ja PERJANTAI-RYHMÄN YHTEINEN KESKUSTELUTILAISUUS MUISTIO/Hilkka Vuorenmaa Asia Perjantai-ryhmän Hyvää työtä vieläkin paremmin prosessi: Sukupuolten välisen tasaarvo- ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden vahvistaminen Suomen kehitysyhteistyössä Aika keskiviikkona klo Paikka Eduskunnan päätalo, kokoushuone A116 Osanottajaluettelo liitteenä 1 KOKOUKSEN AVAUS Kansanedustaja Jani Toivola, eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän/perjantai-ryhmän puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. 2 PERJANTAI-RYHMÄN HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN -PROSESSIN ESITTELY JA KOKOUKSEN TAVOITTEET Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän sihteeri, Väestöliiton kehityspolitiikan asiantuntija Hilkka Vuorenmaa esitteli Perjantai-ryhmän prosessin taustan, prosessin kulun tähän asti ja tämän kokouksen tavoitteet. Tausta Perjantai-ryhmä aloitti vuoden 2012 syksyllä keskuudessaan keskustelun, miten ryhmä voisi omalta osaltaan edistää hyvän kehityspoliittisen ohjelman ihmisoikeuslähtökohdan toteutumista ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen toiminnallistamista Suomen kehitysyhteistyössä ja -politiikassa. Nykyinen ohjelma on kunnianhimoisempi ja laaja-alaisempi kuin edeltävät ohjelmat ja sen toiminnallistamiseen tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä eri kehitysyhteistyötoimijoiden kesken sekä horisontaalisen keskusteluyhteyden vahvistamista. Eri toimijoilla on omat roolinsa ja erityisosaamisalueensa kehitysyhteistyössä, jotka tulisi valjastaa parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Ryhmä päätti aloittaa prosessin, jossa tuodaan saman pöydän ympärille eri kehitysyhteistyötoimijoita, jotka eivät ole perinteisesti keskusteluyhteydessä keskenään kehitysyhteistyökysymyksissä, käymään dialogia keinoista edistää näiden läpileikkaavien tavoitteiden toiminnallistamista. Ryhmän tavoitteena on aikaansaada laajassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa avoin, läpinäkyvä ja vastuullinen toimintamalli, millä kaikki toimijat pyrkisivät samaan tavoitteeseen, jonka avulla vältettäisiin päällekkäisyyttä, hyödynnettäisiin toimijoiden asiantuntijuus ja kokemukset ja varmistettaisiin tiedonkulku Perjantai-ryhmä kutsui kehitysministeri Heidi Hautalan kokoukseensa, jossa ryhmän ajatus prosessin käynnistämisestä esiteltiin ja siitä keskusteltiin. Prosessille saatiin ministerin hyväksyntä. Prosessin toiminta tähän asti Koska Suomen kehitysyhteistyö on laaja-alainen kokonaisuus, Perjantai-ryhmä katsoi, että sitä tulee lähestyä eri vaiheissa. Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyötyö on yksi keskeinen osa Suomen kehitysyhteistyötä, jossa näkyvät Suomen kehitysyhteistyöprioriteetit ja osaamisalueet, joka ylläpitää Suomen suhteita kehitysmaihin, lisää Suomen asiantuntijuutta ja osaltaan muodostaa Suomen globaalia profiilia. Suomen kehitysyhteistyöstä tehdyt evaluaatiot ovat myös osoittaneet, että sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentäminen eivät ole toteutuneet parhaalla mahdollisella tavalla.

2 2 Siksi Perjantai-ryhmän prosessin ensimmäisessä vaiheessa päätettiin paneutua Suomen kahdenvälisiin hankkeisiin. Tämän vaiheen aikana järjestettiin kolme keskustelutilaisuutta eri toimijoiden kesken tavoitteena vahvistaa keskusteluyhteyttä ja yhteistyötä sekä löytää keinoja edistää sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden toiminnallistamista ja tuloksellisuutta Suomen kehitysyhteistyössä. Kaikki dialogit käytiin hyvässä ja avoimessa ilmapiirissä ja niissä kaikissa nousi selkeästi esiin, että tällaista eri toimijoiden yhtyeensaattamista pidettiin erittäin hyvänä uudenlaisena konseptina. Keskustelut olivat analyyttisiä ja niissä päästiin hyvin myös konkretian tasolle. 1. dialogi käytiin ulkoasiainministeriön alueyksiköiden päälliköiden (Latinalainen Amerikka/Karibia Itä-Eurooppa/Keski-Aasia, Aasia/Oseania, Eteläinen Afrikka, ulkoasiainneuvos Kari Alanko), eri puolueiden (Vihr, Kesk, Kok, Sdp, RKP) kansanedustajien ja Perjantai-ryhmän jäseninä olevia THL:n ja kehitysjärjestöjen edustajien kesken. Kokouksessa kuultiin ulkoasiainneuvos Alangon esitys Suomen kahdenvälisestä yksityismetsähankkeesta Tansaniassa, joka toimi pohjana hyvin laaja-alaiselle keskustelulle ihmisoikeuksista, johdonmukaisuudesta, poliittisesta sitoutumisesta, demokratiasta. läpileikkaavuudesta, kansalaisyhteiskunnan osallistamisesta sekä niihin liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista. 2. dialogi käytiin Perjantai-ryhmän ja Suomen kahdenvälisiä kehitysyhteistyöhankkeita toteuttavien konsulttitoimistojen edustajien kanssa. Konsulttitoimistoista edustettuina olivat Niras, Finnish Consulting Group, Hannu Vikman Consulting, FIANT Consulting sekä Indufor. Kokouksessa oli myös läsnä kansanedustajia, ulkoasiainministeriön neuvonantajia THL:n sekä kehitysjärjestöjen edustajia. Tässä keskustelussa mentiin jo hyvin konkreettiselle tasolle ja sieltä nousi useita parantamisehdotuksia. 3. dialogiin kutsuttiin edellisten dialogien osanottajat ja tavoitteena oli aikaisempien keskustelujen pohjalta löytää yhteisiä konkreettisia kehitysehdotuksia. Edellisten kokousten osanottajien lisäksi kokoukseen oli kutusuttu mukaan ulkoasiainministeriöstä deskivirkamiehiä, toimialapolitiikan yksikön päällikkö ja neuvontantajia. Kokouksen alussa kuultiin esitys ulkoasiainministeriön teettämästä metaevaluaatiosta, jossa oli evaluoitu evaluointien ja kehitysyhteistyön laatua. Pystyttiin näkemään, että Perjantai-ryhmän prosessissa esiin nousset asiat, olivat hyvin linjassa UM:n teettämän metaevaluaation suositusten kanssa. 3. dialogissa nousi esiin joukko esityksiä, jotka on tiivistetty tämän kokouksen taustapaperiin (liite). Tämän kokouksen tavoitteet Tämän 4. dialogin tavoitteena on kuulla kehitysministerin, UAV:n ja KPT:n edustajien näkemyksiä itse prosessista ja erityisesti siitä, minkälaista toteuttamispotentiaalia prosessin esityksillä on sekä prosessin jatkosta. Prosessin esitykset ovat: 1) Eri toimijoiden osallistamisen takaaminen Suomen kehitysyhteistyössä: hyödynsaajat ja asiantuntijuus (ml. kansalaisyhteiskunta) 2) Ensimmäiseen esitykseen liittyviä ratkaisumalleja: a. Läpileikkaavien tavoitteiden asiantuntijuudesta on annettava riittävä pisteytys b. Neuvotteluhankintamenettelyn käyttöönotto, joka muuttaisi pisteytyksen painotusta enemmän tiimien kuin yksilöiden arviointiin ja käsittelisi hankintaa eri näkökulmista. c. Identifikaatioprosessin pidentäminen d. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen keskeiseksi kriteeriksi UM:n tulosjohtamiseksi. 3) Poliittisen dialogin lisääminen kumppaneiden välillä

3 3 3 KESKUSTELUA Ministeri Haavisto piti Perjantai-ryhmän prosessia arvokkaana ja totesi, että tässä keskustelussa lähdetään valitettavasti liikkeelle eilisen kehysriihen tekemän kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauspäätöksen merkeissä. Määrärahoja tullaan leikkaamaan miljoonaa ja siitä eteenpäin 101 miljoonaan vuoteen 2018 mennessä. Tämä tarkoittaa, että kehitysyhteistyömäärärahat laskevat 0,5 % BKT:sta tai jopa sen alle. Tämä tuo haasteita ulkoministeriölle ja edellyttää nykyistä tarkempaa priorisointia. Suomen kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaiden määrä on vähentynyt ja niiden tilalle on nostettu hauraiden valtioiden kuten Afganistan, Somalia, Yemen ja Liberia painoarvoa. Hauraissa valtioissa tapahtuu suurimmat ihmisoikeusrikkomukset, naisten ja tyttöjen asema on huono ja eriarvoisuus korostunut. Näissä ohjelmissa voidaan hyödyntää sekä kansainvälisiä että suomalaisia järjestöjä. Haavisto nosti esiin Suomen aseman ja vaikutusvallan vahvistamisen YK:ssa. Siihen vaikuttaa osaltaan se, mihin Suomi asettuu YK-järjestöjen rahoittajana. Pyrkimyksenä on nousta UN Women in ykkösrahoittajaksi, sekä UNFPAn että UNEPin kolmanneksi suurimmaksi rahoittajaksi. Jo pienillä lisäyksillä voidaan saada vaikuttavampi asema YK:ssa. Ministeri kertoi, että hän on UM:ssä nostanut keskusteluun yleisen periaatteen vastaisen aiheen korvamerkityn rahoituksen antamisesta joissakin tapauksissa. Tällaisia voisivat olla esim. vammaiset pakolaiset. Keskustelua on käyty pilottihankkeista, jotka koskisivat hauraita ryhmiä. Keskustelua asiasta on virittänyt myös seksuaalivähemmistöjen tilanne Ugandassa. Tanska ja Ruotsi ovat jo leikanneet kehitysyhteistyömäärärahoja Ugandalle. Suomi ei ole lähtenyt tälle linjalle. Korvamerkintää vastustetaan, koska se voi johtaa siihen, että omistajuus on rahoittajilla eikä rahoituksensaajilla. Erityisesti jos isot rahoittajat lähtevät tälle linjalle. Onkin lähdettävä siitä, että rahoittaja tarjoaa tiettyyn asiaan rahoitusta ja joku ottaa tuotteen vastaan. Ministeri Haavisto toivoi kuulevansa keskustelussa tarkemmin Perjantai-ryhmän prosessin konkreettisia parannusehdotuksia. Kehittämispäällikkö Marja Anttila, THL, totesi, että Perjantai-ryhmän prosessin aloittamisen taustalla on ollut myös se, että sosiaalialan hankkeet ovat hävinneet Suomen kehitysyhteistyöstä. Suomen kehityspoliittisen toimintaohjelman läpileikkaavia tavoitteita erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämisen pitää kuitenkin toteutua kaikessa kehitysyhteistyössä ja niiden mittaamiseen tulisi kehittää indikaattoreita, jotta tasa-arvo ja inhimillinen kehitys lisääntyisivät myös kovan sektorin hankkeissa. Kansanedustaja Maria Lohela (Ps) sanoi, että perussuomalaiset ovat esittäneet kehitysyhteistyömäärärahojen supistamista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että puolue vastustaisi heikompien auttamista myös kehitysmaissa. Hän sanoi myös, että puolueen olisi helppo tukea korvamerkittyä rahoitusta esim. vammaisten aseman parantamiseksi ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Hän kertoi olevansa Parlamenttienvälisen Liiton (IPU) jäsen ja sanoi, että on hienoa edustaa siellä Suomea tasa-arvokysymyksissä. Hän nosti esiin, että poliittisen dialogin merkitys kehitysyhteistyökysymyksissä on erittäin tärkeää ja myös kansanedustajat tulisi saada siihen vahvemmin mukaan. Hän toivoi enemmän keskustelua siitä, miten kumppanimaiden hyödynsaajat ja asiantuntijuus saadaan paremmin hyödynnettyä. Pääsihteeri Miia Toikka, KPT, sanoi, että Perjantai-ryhmän prosessia ei ole käsitelty KPT:ssa, mutta siinä olevat esitykset ovat hyvin samansuuntaisia kuin KPT esitysten kanssa ja siksi KPT:lla on laaja kannatus tehdyille esityksille. KPT on tuonut esiin, että Suomen kehitysyhteistyö ei ole kaikilta osin ihmisoikeusperustainen. Hän korosti myös sitä, että eri kehitysyhteistyötoimijat ovat erillään eikä yhteistyötä juuri ole. Maatason yhteistyön hän totesi olevan elävää yhteistyötä. Valitettavasti eri toimijoiden välinen

4 4 yhteydenpito ei ole systemaattista. Tällaisen aikaansaaminen voisi olla ulkoministeriön rooli. Sen haasteena on kuitenkin, että osapuolten täytyy jakaa avoimesti tietoa omasta työstään. Toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä, Kynnys ry, totesi, että Perjantai-ryhmä prosessi on ollut erinomainen, koska se on antanut mahdollisuuden keskustella muidenkin kuin kaverien kanssa. Hän nosti esiin, että kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä kumppanimaiden toimijat tulisi myös kytkeä konsulttitoimistojen kaupalliseen toimintaan. Hyödynsaajilta ei usein kysytä mitä he haluavat. Sosiaalisen kehityksen neuvonantaja Timo Voipio, UM, sanoi, että Perjantai-ryhmän prosessi on ollut UM:n neuvonantajien kannalta hyvä. Siinä on pureuduttu tiettyihin käytännönläheisiin asioihin, joita muuttamalla voitaisiin edesauttaa tuloksellisuutta. Hän korosti että on katsottava, missä on paras asiantuntijuus sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämisen osalta. Suomalaiset kansalaisjärjestö ovat tehneet vuosikymmeniä ammattimaisesti kehitysyhteistyötä näiden asioiden edistämiseksi ja tätä osaamista olisi hyödynnettävä. On myös selvitettävä, miten hankinta- ja tarjouskilpailun kautta voidaan parantaa tuloksellisuutta. Hän nosti esiin, että on vakiintunut tapa, että bi-hankkeen identifikaatioaika on 2 viikkoa. Tämä on liian lyhyt aika siihen, että ehdittäisiin keskustella hyödynsaajien kuten naisten, vammaisten ja muiden ryhmien kanssa. Tämä olisi kuitenkin ehdottoman tärkeää, jotta heidän äänensä saadaan kuuluviin ja että hankkeessa tehtäisiin oikeita asioita ja saavutettaisiin tuloksia, jotka edistävän hyödynsaajien elämää. Yleensä katsotaan, että identifikaatioajan pidentäminen hidastaa hanketta ja lisää kustannuksia. Perjantai-ryhmän esitykset tarjoavat konkreettisia keinoja, miten tietyillä muutoksilla voidaan parantaa tilannetta. Kansanedustaja Jani Toivola korosti, että poliittisten päätöksentekijöiden kannalta kehitysyhteistyön tuloksellisuus on aina keskeistä, koska kyse on veronmaksajien rahoista. Siksi on erittäin tärkeää, että tehokkaat seurantamekanismit ovat paikallaan myös sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämisen kohdalla. Kehityspolitiikan asiantuntija Hilkka Vuorenmaa, Väestöliitto, kysyi ministeri Haavistolta näkeekö hän mahdollisuuksia toteuttaa Perjantai-ryhmän esityksiä ulkoministeriössä vielä nykyisen hallituskauden aikana. Haavisto sanoi, että hän vie asian eteenpäin UM:n asiantuntijoille ja uskoo että mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen on. Ministeri Haavisto sanoi, että on totta, että Suomen kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä sosiaalinen kehitys on merkittävästi vähentynyt. Hän korosti, että koulutus olisi saatava vahvemmin mukaan Suomen kehitysyhteistyöhön. Se voisi olla uusi rising star. Koulupudokkuus on mm. valtava ongelma. Suomi on saanut palautetta, että esimerkiksi Suomen ammattikoulujärjestelmälle olisi kysyntää. Hän toi esiin myös päästöhuutokaupasta saadun rahoituksen, joka suuntautuu 100 prosenttisesti kehitysyhteistyöhön. Ongelmana on se, että rahoitus tulee kesken vuotta lisäbudjeteissa, eikä näin ollen salli pidemmän tähtäimen suunnittelua. Näin ollen rahat kanavoituvat monenkeskeiseen kehitysyhteistyöhön. Ministeri Haavisto sanoi että rahoitushaku kansainvälisille järjestöille on auki ja siinä on painopistealueina mm. Perjantai-ryhmän ajamat asiat. Ministeriö on tähän mennessä saanut aika vähän hakemuksia INGOilta ja Haavisto kehotti järjestöjä ottamaan yhteyttä tuntemiinsa kv-järjestöihin ja kannustamaan heitä hakemaan rahoitusta. Ministeri muistutti vielä, että UM:n sivuille on kehitteillä korruptionappi, jota sen valmistuttua tulisi käyttää, jos kehitysyhteistyössä ilmenee ongelmia. 4 PROSESSIN JATKO

5 5 Perjantai-ryhmä tulee seuraamaan, miten Hyvää työtä vieläkin paremmin -prosessin ensimmäisessä vaiheessa esiin tulleet esitykset etenevät ulkoministeriössä. Prosessia tullaan jatkamaan kutsumalla muita kehitysyhteistyötoimijoita keskustelemaan Perjantai-ryhmän kanssa kevään ja syksyn aikana. Ministeriötä ja muita prosessissa mukana olleita informoidaan prosessin etenemisestä ja kutsutaan mukaan keskusteluihin. Lopuksi nostettiin vielä esiin, että Suomen tulee priorisoida sukupuolten välistä tasa-arvoa ja eriarvoisuuden poistamista meneillään olevassa post-2015 prosessissa. Perjantai-ryhmä seuraa tiiviisti prosessia ja Suomen osallistumista siihen. 5 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Jani Toivola kiitti ministeriä ja kaikkia osanottajia osallistumisesta ja hyvästä ja aktiivisesta keskustelusta. Hän lupasi, että kokousmuistio toimitetaan kaikille ja että prosessi ja keskustelu jatkuvat tästä edelleen.