HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! PROSESSIN YHTEENVETOTILAI- SUUS

Transkriptio

1 1 Muistio/Hilkka Vuorenmaa HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! PROSESSIN YHTEENVETOTILAI- SUUS Aika torstaina klo Paikka Läsnä Säätytalo, Sali 23, Snellmaninkatu 1 A, Helsinki osanottajaluettelo liitteenä TILAISUUDEN AVAUS Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jani Toivola, avasi tilaisuuden ja toivotti kaikki osanottajat tervetulleiksi. Toivola kertasi kulunutta prosessia ja kertoi, että Hyvää työtä vieläkin paremmin- prosessissa on luotu keskusteluyhteys eri kehitysyhteistyötoimijoiden välille. Näitä ovat olleet kansanedustajat, ulkoasiainministeriön kahden- ja monenvälisen kehitysyhteistyön vastuuhenkilöt, yksityissektori ja Team Finland, tutkijat sekä kehitysjärjestöt. Yhteistyöllä ja avoimella dialogilla voidaan edistää sitä, että kaikki toteuttavat samaa kehityspolitiikkaa ja siinä sovittuja periaatteita, tavoitteita ja arvoja. Yhteistyöllä saadaan myös eri toimijoiden asiantuntemus parhaiten hyödynnettyä, vältetään päällekkäisyyttä ja varmistettaan tiedonkulku toimijoiden välillä. Hän totesi, että keskustelu kehitysyhteistyöstä ja sen elämisestä ajassa on nyt erityisen tärkeää, kun puolueet peräänkuuluttavat valtion talouden sopeuttamistoimia ja jotkin puolueet ovat esittäneet kehitysyhteistyön määrärahojen leikkausta. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset ruokkivat kehitysyhteistyön lyhytjänteisyyttä ja ennakoimattomuutta. Suomi on sitoutunut nostamaan määrärahat kansainvälisesti sovittuun 0,7 % BKT:sta, mutta ei ole pääsemässä siihen. Päinvastoin, määrärahojen BKT osuus on enää alle 0,5 %. Tämä trendi asettaa Suomen myös huonoon kansainväliseen valoon maana, joka ei ota vastuuta sitoumuksista globaalina toimijana. Tuloksellisuus ja vaikuttavuuden lisääminen kehitysyhteistyössä edellyttää pitkäjänteistä kehityspolitiikkaa, joka toimii kaiken kehitysyhteistyön pohjana, hyödynsaajien kuulemista, riittäviä resursseja, läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta sekä yhteistyötä kaikkien kehitysyhteistyötoimijoiden välillä. Prosessin tuloksena tullaankin esittämään, että kehityspolitiikan pitkäjänteisyyden takaamiseksi ohjelmaa sidota hallituskausiin, vaan, että kehityspolitiikalle laaditaan pysyvä raami, johon sisällytetään Suomen arvojen mukaiset pysyvät perusperiaatteet kuten ihmisoikeusperustaisuus, sukupuolten välinen tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen. ENSIMMÄINEN HERÄTEKESKUSTELU Ensimmäisen herätekeskustelun dialogi käytiin aiheesta: Hyödynsaajien oikeuksien parempi huomioiminen ja heidän äänensä vahvempi kuuluminen kehitysyhteistyöhankkeiden kaikissa vaiheissa. Dialogiparina olivat toimialapolitiikan yksikön päällikkö Kristina Kuvaja-Xanthopoulos ulkoasiainministeriöstä sekä toimitusjohtaja Jyrki Salmi Indufor Oy:stä.

2 2 Yksikön päällikkö Kristina Kuvaja-Xanthopoulos totesi, että samoin kuin tässä prosessissa, myös koko kehityspolitiikassa ihmisoikeusperustaisuus on ydinasia ja tapa toimia, kun taas sukupuolten välinen tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat tavoitteita. Hyödynsaajien huomioiminen on ihmisoikeusperustaisen lähtökohdan perusta. Indufor oy:n toimitusjohtaja Jyrki Salmi totesi alkuun, että köyhyyden vähentäminen edellyttää talouskasvua tai tulojen parempaa jakamista. Mutta kummankaan toteuttaminen ei ole helppoa, eikä ole välttämättä ollenkaan selvää että köyhyyden vähentyminen onnistuu parhaiten tai kustannustehokkaimmin niin että välittömänä kohderyhmänä / hyödynsaajina ovat yksinomaan kaikkein köyhimmät. Tämän takia hyödynsaajat on osattava valita strategisesti, jolloin päästään siihen kysymykseen, kuka hyödynsaajan määrittelee ulkoasiainministeriö, konsultit, järjestöt? Koska kehitysmaissa markkinat ja talous eivät toimi täydellisesti, on analysoitava kenellä on valta ja mitkä ovat ne prosessit, joilla on kaikkein suurin vaikuttavuus ja sitä kautta arvioitava hyödynsaajat ja kohderyhmät. Kristina Kuvaja-Xanthopoulos pohti, että jos meidän kanava ja keino puuttua asioihin on kehitysyhteistyö, niin mitkä ovat ne tavat, joilla kehitysyhteistyöllä voidaan vahvistaa ihmisoikeuksien toteutumista? Käytännössä tämä tarkoittaa sitoumusta vahvistaa 1. Ihmisoikeuksien toteutumista osana interventioiden tavoiteasettelua, 2. Tasa-arvoisten läpinäkyvien prosessien tukemista, jotka esimerkiksi vahvistavat tilivelvollisuutta, ja 3. Vastuunkantajien, oikeuksien haltijoiden sekä muiden vastuullisten toimijoiden kapasiteetin vahvistamista. Jyrki Salmi korosti, että käytämme liian vähän resursseja suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi Maailmanpankissa on ollut peukalosääntö että suunnitteluun pitäisi käyttää 10 prosenttia hankkeen budjetista, mutta Suomessa luku on ollut paljon pienempi, vain noin 1-2 prosenttia. Esimerkiksi Tanskassa käytetään alkuvaiheen tausta-analyyseihin, kuten kapasiteettiarviot ja riskiarviot, paljon enemmän resursseja. Kristina Kuvaja-Xanthopoulos on samaa mieltä, että kontekstianalyysi on tärkeää, mutta erottaisi siitä kaksi eri osa-aluetta. Osana ohjelmointia on tehtävä laajempi kontekstianalyysi, jossa tarkastellaan toimintaympäristöä, sen maan ihmisoikeustilannetta ja maan tekemiä ihmisoikeussitoumuksia. Interventioiden tasolla on puolestaan analysoitava miten sektorikohtaiset laatukriteerit toteutuvat. Tämä analyysi vaatii paljon aikaa, realistista tavoiteasettelua ja priorisointia. Sen lisäksi tulisi ottaa huomioon myös ihmisoikeusperiaatteiden noudattaminen läpi koko syklin. On tärkeää huomioida, että jonkun prosessin läpivienti voi olla jo merkittävä tulos sinänsä. Jyrki Salmi toivoi, että hankkeen toteutusvaiheessa virkamiehillä olisi enemmän joustavuutta muuttuvissa tilanteissa tehdä nopeita päätöksiä. Hän näkee, että tässä ollaan menossa jäykempään suuntaan, eikä uskalleta ottaa riskejä vaan noudatetaan orjallisesti sääntöjä. Tästä on hyvä analyysi tänä vuonna julkaistussa KEPO evaluoinnissa (Finland s Development Policy Programmes from a Results- Based Management Point of View ). ENSIMMÄINEN YLEISÖPUHEENVUORO Toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä, Kynnys ry

3 3 Kalle Könkkölä korosti, että on tärkeää, että myös Suomessa kansalaiset saadaan mukaan kehitysyhteistyökeskusteluun ja että kehitysyhteistyössä tuodaan esiin myös hyviä uutisia. Suomen kehitysyhteistyössä vammaisasiat on useimmiten delegoitu kansalaisjärjestöille. Pitäisi kuitenkin aikaansaada inklusiivinen kehitysyhteistyö, jossa vammaisasiat ovat itsestään selvästi mukana. Kansalaisjärjestöt tulee ottaa mukaan hankesuunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Lisäksi tulee edistää yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Etiopiassa 5-6 vammaista henkilöä on koulutettu kontekstiasioissa, että he osaavat käydä neuvotteluja. Kansalaisjärjestöjen tulisi voida toimia konsultteina samalla lailla kuin konsulttifirmat. YLEISÖKESKUSTELU Keskustelussa nousi esille, että Suomen kehitysyhteistyössä kyllä kuullaan hyödynsaajia ja osallistetaan heitä. Haasteita kohdataan, kun mennään korkeammalle virkamiestasolle. Korkeammalla hallinnossa ei välttämättä nähdä ruohonjuuritason hyödynsaajien merkitystä. Niinpä päätökset tehdään pääkaupunkitasolla. Tämä saattaa myös johtua demokratiavajeesta johtuvasta ilmiöstä. Jos päättäjien ei tarvitse myydä päätöksiä kansalaisille tullakseen valituiksi seuraavissa vaaleissa, on suurempi houkutus korostaa lähellä olevien etuja. Näkemystä, että virkamiehet olisivat joustamattomia kritisoitiin. Toimintatapoja seurataan ja toimintaa muutetaan sen mukaan. Joustamattomuuden ilmiö saattaa johtua kokemattomista työntekijöistä, jolloin ollaan mieluummin tekemättä mitään. Ja on vielä muistettava että virkamiesten kädet on loppujen lopuksi sidottu ministerien päätöksiin. Ehdotettiin parempaa tiedonvaihtoa kahdenvälisten hankkeiden ja kansalaisjärjestöjen välillä sekä kansalaisjärjestökumppanuuksia yli sektorirajojen esimerkiksi niin, että jaettaisiin hankeraportteja yli sektoreiden. Teknisillä sektoreilla, kuten maatalous- tai metsähankkeessa voitaisiin hyötyä siitä, jos tiedettäisiin, mitä esimerkiksi naisten työllistämishankkeessa tai vammaishankkeessa tehdään. Lähetystöt voisivat tuoda yhteen näitä eri sektoreiden toimijoita - myös kahdenvälisistä hankkeista, jotka usein keskittyvät järjestelmien kehittämiseen tai politiikan vahvistamiseen. Kansalaisjärjestöhankkeet ovat usein kosketuspintoja siihen toimiiko jokin sektori, kun kehitetään sektorihankkeita. Myös kohdemaissa tehtävää tutkimusta olisi hyödynnettävä kehitysyhteistyössä ja edesautettava tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. Kaksi vuotta kestäneestä vammaisdiplomatiahankkeessa on noussut hyviä käytäntöjä, mutta nyt tarvittaisiin muodollinen keino, jolla hyviä käytäntöjä voisi jakaa. Hyödynsaajien osallistaminen hankkeen suunnitteluvaiheessa on tärkeää ja sen on näyttävä siinä kuinka paljon aikaresursseja erilaisten analyysien tekemiseen annetaan, koska suunnittelu luo perustan koko hankkeelle. Tästä huomioitiin kuitenkin se haaste, että aikahorisontti suunnittelulle lyhenee koko ajan. Aikapaine suurenee, koska päättäjät haluavat nopeammin tuloksia. Käsitettä hyödynsaaja on myös ajateltava laajasti ja analysoitava keitä siihen kuuluu. Hyödynsaajien lisäksi täytyy huomioida koko väestö ja heidän osallistuminen hankkeisiin ja niihin järjestelmiin, joita ollaan rakentamassa. Usein hyödynsaajilta puuttuu valta. TOINEN HERÄTEKESKUSTELU

4 4 Toinen herätekeskustelu käytiin otsikolla Ihmisoikeuksiin, sukupuolten välisen tasa-arvon parantamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen liittyvän asiantuntijuuden ja osaamisen löytäminen ja parempi hyödyntäminen yritystoiminnassa kehittyvissä maissa. Dialogiparina toimivat Laura Okkonen, Coorporate Responsibility, Nokia ja toimitusjohtaja Janne Sivonen, Reilu kauppa. Laura Okkonen kertoi Nokian vastuullisesta toiminnasta. Nokialla ihmisoikeudet ja ympäristö ovat kantavia arvoja. Näistä käydään jatkuvaa dialogia yhtiön sisällä, mutta myös alihankkijoiden kanssa. Nokialla on vastuullisuus ohjesäännöstö, joka koskee kaikkia. Eri maissa ja kulttuureissa määritelmät kuitenkin poikkeavat, joten ohjesäännöstön toteuttaminen vaatii jatkuvaa kouluttamista läpi henkilöstön alihankkijoille asti. Nokialla nähdään kansalaisjärjestöyhteistyö tärkeänä, koska järjestöillä on paikallistuntemusta sekä ihmisoikeusalan- ja gender-asiantuntijuutta. Nokia toimii yhteistyössä Pelastakaa lasten kanssa varhaiskasvatushankkeessa Reilu kaupan toimitusjohtaja Janne Sivonen, kertoi että Reilu Kauppa tarjoaa asiantuntijuutta yrityksille. Yhteistyö toimii parhaiten kun Reilun Kaupan ja yrityksen strategiat kohtaavat. Ongelmia taas syntyy, kun näiden toimijoiden agendat eivät kohtaa, jolloin pahimmillaan se muodostaa maine riskin molemmille osapuolille. Yhteistyön onnistumisen kannalta keskeisintä on, että yrityksessä on halun lisäksi riittävät resurssit ottaa vastaan asiantuntemusta. Yrityksessä on oltava henkilö, joka on pätevä tekemään yhteistyötä, hänellä on oltava riittävä asiantuntijuus ja päätäntävaltaa yrityksen sisällä muuttaa asioita. Yritys ei voi ulkoistaa asiantuntijuutta järjestöille. Tällä hetkellä on jo olemassa monia platformeja, nyt vaan on ryhdyttävä toimeen. Laura Okkonen komppasi että järjestöjen kanssa yhteistyötä tekevällä yrityksen työntekijällä oltava yhteys johtoryhmään. Lisäksi Nokialla etsitään jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita, ja olisi hyvä jos lähetystöt tukisivat kumppanuuksien syntymistä. ENSIMMÄINEN YLEISÖPUHEENVUORO Ylitarkastaja Linda Piirto, Työ- ja elinkeinoministeriö Linda Piirto kertoi Team Finlandin toiminnasta. Ajatuksena on että kehitysmaissa on kyllä riskejä, mutta myös liiketoimintamahdollisuuksia. Team Finland järjestää vienninedistämismatkoja, se tarjoaa yrityksille maakohtaisia yhteiskuntavastuuraportteja, riskianalyyseja ja verkostointimahdollisuuksia. Yrityksille tarjotaan myös liikekumppanuustukea ja Tekesin innovaatiotukea (Beam Business with Impact) sekä kannustetaan yritys - kansalaisjärjestö yhteistyöhön. Järjestöille pidetään kuulemisia ja kutsutaan mukaan vienninedistämismatkoille. Edustustoverkosto on käytössä. Yrityksiä tuetaan voucher- ja rahoitusresurssein, jotta saavutetaan toivotut tulokset. Beam-innovatiivisuushankkeilla pyritään ratkaisemaan maailman kehitysongelmia. Nyt on tarkoituksena koota kaikki palvelut yhteen. YLEISKESKUSTELU Team Finlandin tukea ja palveluita yrityksille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille kiiteltiin ja toivottiin, että niitä käytetään. Mutta isojen globaalien yritysten ollessa kyseessä on oleellista

5 5 kartoittaa, mihin yritysten yhteiskuntavastuuhenkilöt sijoittuvat yrityksen päätöksentekohierarkiassa. Kokemuksesta on opittu, että on tärkeää, että yhteiskuntavastuuhenkilön on oltava johtoryhmässä. Tilausta olisikin monitoimijafoorumille, jotta eri toimijat voisivat keskustella yhdessä yritysvastuukysymyksistä. Indufor mm. konsultoi yrityksiä yhteiskuntavastuusta. Yrityskentässä on paljon vaihtelua, mutta trendi on nyt siihen suuntaan, että yritysten yhteiskuntavastuuhenkilöt ovat johtoryhmissä, kun ennen yritysvastuukysymykset lähtivät ulkoisesta viestinnästä. Yritykset ovat kiinnostuneita yhteiskuntavastuusta, mutta monesti siitä vastaavat henkilöt ovat yksin asiansa kanssa. Perinteinen järjestö - yritysyhteistyö, jossa yritys antaa rahaa järjestölle on käynyt vanhanaikaiseksi. Nykyään vaihdetaan asiantuntijuutta ja järjestö voi käydä läpi yrityksen toimintaperiaatteita. Sellaista liikehdintää on havaittavissa, että yritykset haluavat nähdä toimintansa pitkäaikaisia ihmisoikeusvaikutuksia. Kansalaisjärjestöjen rooli Team Finlandissa hakee vielä paikkaansa, mutta kansalaisjärjestöt ovat esimerkiksi olleet mukana vienninedistämismatkoilla. Muistutettiin myös FIBS yritysvastuuverkostosta, jota tuetaan myös kehitysyhteistyövaroin Siinä on mukana yliopistoja, järjestöjä ja yrityksiä. World Vision on käynnistänyt Tekesin, Finpron ja Aalto-yliopiston kanssa Weconomy Start innovaatio-ohjelman, jossa kehitetään köyhille alueille soveltuvia tuote- ja palveluideoita ja liiketoimintamalleja. Siinä yritykset tekevät liiketoimintaa, World Vision tuo mukaan ruohonjuuritason tietämystä ja Aalto yliopisto tutkimuksen. KOLMAS HERÄTEKESKUSTELU Päivän viimeinen herätekeskustelu käytiin aiheesta: Kehitystutkimuksen tehokkaampi hyödyntäminen poliittisessa päätöksenteossa. Dialogiparina olivat kansanedustaja Leena Harkimo (Kok) ja tutkija Hisayo Katsui, Helsingin yliopisto. Kansanedustaja Leena Harkimo sanoi, että tutkimustietoa tarvitaan lainsäädäntötyöhön ja sitä on voinut käyttää kasvavassa määrin. Tiedon olisi oltava tiiviissä muodossa. Lainvalmisteluvaiheessa tarvitaan vaikuttavuusarvioita. Valiokuntatyössä on tarpeellista kuulla asiantuntijoita ja sitä myös tehdään. Harkimo kannusti kansanedustajia esittämään kehitysyhteistyötä koskevia kirjallisia kysymyksiä muillekin kuin vastaavalle ministerille. Näin saataisiin uutta näkökulmaa asioihin. Hisayo Katsui kertoi esimerkin, että tutkimustuloksia oli esitelty lukutaidottomille sarjakuva - muodossa, ja se oli toiminut hyvin. Tutkija Hisayo Katsui tunnusti, että tutkimukset eivät ole käyttäjäystävällisiä. Hän totesi, että hyväksi havaittu keino tavoittaa päätöksentekijät on jakaa heille pääkohdat tutkimustuloksista lyhyen policy briefin muodossa. On kuitenkin vaikea kiteyttää koko tutkimus kahteen sivuun eikä akateemisen tutkimuksen tekeminen sisällä rahoitusta policy brifeihin. Ongelmana on myös se että tutkimustulosten saamiseen menee aikaa, mutta poliitikkojen on tehtävä päätökset lyhyessä ajassa. Hän peräänkuulutti avoimia vuoropuheluita kansan-

6 6 edustajien kanssa. Yleensä päätöksentekijöille asiasta tulee relevantti vasta kun se koskettaa henkilökohtaisesti. Indikaattorit ovat tärkeitä, jotta seuranta toteutuisi. Tämä on tärkeää esim. vammaisten ihmisoikeuksien toteutumisessa. Hisayo Katsui myös kiitteli Hyvää työtä vieläkin paremmin prosessia ja tätä tilaisuutta, ja harmitteli että tilaisuuksia, joissa eri toimijat kohtaavat on aivan liian vähän. YLEISKESKUSTELU Se, että tiedettä popularisoidaan ja tuotetaan kansanomaiseen muotoon, sai kannatusta yleisössä. Puhuttiin tutkimustiedon levittämisestä sarjakuvilla, pilapiirroksilla ja räväköillä otsikoilla, jotta kehitysyhteistyöhön liittyvä tutkimus tavoittaisi päätöksentekijät ja suuren yleisön. Ehdotettiin myös, että uutta teknologiaa tai mobiiliteknologiaa voisi hyödyntää tutkimustiedon jakamiseen esimerkiksi sovellusten avulla. Muistutettiin myös Findikaattori-palvelusta, joka tuottaa tilastotietoa helposti lähestyttävässä muodossa. Yleisöstä kuitenkin nostetiin tähän liittyvä hyvin fundamentaalinen ongelma, että tutkimustiedon levittämistä eikä varsinkaan sen popularisoimista rahoiteta lainkaan. Apurahoilla ei ole mahdollista tiedottaa tutkimustuloksista, joten tutkijalla ei ole insentiiviä sitä tehdä. Samoin poliittiseen vaikuttamiseen liittyy koko tutkimuskenttää koskeva rakenteellinen ongelma. Kaikki aika, jonka esimerkiksi professori käyttää päättäjien konsultointiin on pois tutkimus- tai opetustyöltä. Jotta tutkimustietoa saataisiin kuitenkin levitettyä, ehdotettiin tiedonjakamisen komponentin sisällyttämistä jo rahoitushakuun. Post2015 -prosessin indikaattorityöhön liittyen on huomattu, että Suomi ei ole kaikkein paras tuomaan osaamistaan kansainvälisillä areenoilla ja pitäisi miettiä miten suomalaista tutkimustyötä voisi nostaa enemmän esiin. Keskusteltiin ulkoministeriön mahdollisuudesta rahoittaa tutkimustiedon levittämistä. Pekka Puustinen kuitenkin vastasi UM:n puolelta, että kaikki tutkimuksellinen työ on keskitetty Suomen akatemiaan ja UM on käytännössä lopettanut tutkimustyön rahoittamisen. Tutkimustietoa on kuitenkin hyvin tärkeää kansanomaistaa. PROSESSIN JATKO Ajanpuutteen vuoksi prosessin jatkosta ei ehditty keskusteleman laajasti. Puheenjohtaja Toivola esitti kuitenkin muutamia asioita prosessin jatkoksi: 1) Uuden eduskunnan myötä valittu uusi eduskunnan väestö- ja kehitys ryhmä ottaa tehtäväkseen esitellä Hyvää työtä vieläkin paremmin - prosessi tulevalle kehitysyhteistyöstä vastaavalle ministerille ja pyrkii sitouttamaan hänet jatkamaan prosessia. 2) Harkitaan perustettavaksi laajempi yhteisvastuullinen yhteistyöelin, joka ylläpitää säännöllistä dialogia eri kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa ja seuraa inhimillisen kehityksen toteutumista Suomen kehitysyhteistyössä. Se voisi olla jo olemassa olevien verkostojen verkosto, johon kuuluisivat esim. Perjantai-ryhmä, joka tuo pöytään kansanedustajat ja järjestöt, Fibs, UniPID, Team Finland, UM:n

7 7 eri alojen toimijat. Yhteistyöelin kutsuu toimijat koolle säännöllisesti vuosittain mutta erityisesti silloin kuin kehitysyhteistyöhön liittyviä linjauksia tai päätöksiä tehdään. Tähän ajatukseen Jani Toivola toivoo Hyvää työtä vieläkin paremmin -prosessissa mukana olleiden ajatuksia ja ehdotuksia. 3) Uuden eduskunnan ja hallituksen tulisi irrottaa kehityspoliittinen ohjelma hallituskausista ja määritellä Suomen kehityspolitiikan periaatteille ja prioriteeteille pysyvä pohja, joka edustaisi suomalaisia kehityspoliittisia arvoja (mm. ihmisoikeudet, eriarvoisuuden poistaminen, sukupuolten välinen tasa-arvo, naisten, nuorten, lasten ja erityisesti tyttöjen aseman parantaminen, seksuaaliterveyden ja oikeuksien edistäminen, koulutus, ihmisarvoinen työ, demokratia ja kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistaminen). Nykyisellään kehityspoliittinen ohjelma uusitaan aina hallituskauden vaihtuessa 4 vuoden välein. Siinä on vaarana, että ohjelman prioriteetit saattavat muuttua suurestikin, vaikka kehitysyhteistyössä tarvitaan jatkuvuutta, jotta kestävät tulokset saavutetaan. Näin ei riskeerata, että nämä asiat eivät jonkin hallituksen laatimaan ohjelmaan sisältyisikään. Jokainen hallitus voisi näiden prioriteettien ja periaatteiden pohjalta määritellä haluamiaan painotuksia ottaen huomioon globaalin kehitysympäristön. Mm. Belgiassa ja Ranskassa on säädetty kehitysyhteistyölaki, joka määrittelee kehityspolitiikan ja yhteistyön perustan. Sama suositus on myös tänä vuonna julkistetussa KEPO evaluoinnissa. TILAISUUDEN LOPETUS Puheenjohtaja Jani Toivola lupasi, että tämän tilaisuuden muistio tullaan lähettämään lähitulevaisuudessa kaikille osanottajille ja samalla pyydetään ehdotuksia prosessin jatkotoimiin. Hän kiitti osanottajia aktiivisesta osallistumisesta ja päätti tilaisuuden klo