PERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS"

Transkriptio

1 MUISTIO/Hilkka Vuorenmaa PERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS Aihe: kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden toiminnallistaminen Aika keskiviikkona klo Paikka Eduskunnan päätalo, kabinetit 1 ja 2 Osanottajat: kts. osanottajalista Kansanedustaja Jani Toivola avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. Hän toivoi kokoukselta avointa, rakentavaa, eteenpäin katsovaa keskustelua, joka parhaimmillaan synnyttäisi uutta näkemystä kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseen ja seurantaan. Käytiin esittelykierros, jossa kukin kertoi myös lyhyesti odotuksensa kokoukselta. Odotuksina oli: 1) rakentava keskustelu uudenlaisessa toimijakokoonpanossa, jossa voidaan käsitellä avoimessa ilmapiirissä myös haasteellisia asioita. 2) keskustelua siitä miten läpileikkaavat tavoitteet saataisiin parhaiten toteutettua. 3) uusia avauksia siitä, miten voidaan tehdä asioita paremmin 4) kuulla miten poliitikot näkevät kehitysyhteistyön 5) keskustelua siitä, miten saada vähemmillä resursseilla enemmän aikaan 6) uuden oppiminen Multisektori kokoonpanoa pidettiin hyvänä konseptina ja hyvänä avauksena keskustelulle. Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän sihteeri Hilkka Vuorenmaa (Väestöliitto) kertoi kokouksen taustasta ja tavoitteista. Perjantai-ryhmä on jo viime vuoden puolella aloittanut keskustelun, miten ryhmä voisi omalta osaltaan edistää hyvän kehityspoliittisen ohjelman ihmisoikeuslähtökohdan toteutumista ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen toiminnallistamista. Näiden asioiden toteutumisen seuraaminen on Perjantai-ryhmän mandaatissa. Nykyinen ohjelma on kunnianhimoisempi ja laaja-alaisempi kuin edeltävät ohjelmat ja sen toiminnallistamiseen tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä eri kehitysyhteistyötoimijoiden kesken sekä horisontaalisen keskusteluyhteyden vahvistamista. Perjantai-ryhmän pitkäntähtäimen tavoitteena on aikaansaada laajassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toimintastrategia, joka antaisi yhteisen raamin, johon kaikki voisivat sitoutua, mitä kehitysyhteistyötoimijat seuraisivat ja jonka puitteissa keskustelu olisi nykyistä helpompi käydä. Eri toimijoilla on omat roolinsa ja erityisosaamisalueensa kehitysyhteistyössä, jotka tulisi valjastaa parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Perjantai-ryhmä rooli voisi olla toimia liimana eri toimijoiden välillä ja edesauttaa avoimen, läpinäkyvän ja vastuullisen mekanismin 1

2 kehittämistä, millä kaikki toimijat pyrkivät samaan tavoitteeseen, jonka avulla vältettäisiin päällekkäisyyttä, hyödynnettäisiin toimijoiden asiantuntijuus ja kokemukset ja varmistettaisiin tiedonkulku. Tämä kokous Perjantai-ryhmän ja ulkoasiainministeriön edustajien kanssa on prosessin aloitus. Seuraava vastaava keskustelu käydään kahdenvälisiä hankkeita toteuttavien konsulttitoimistojen edustajien kanssa ja sitten kutsutaan UM:n edustajat ja konsulttitoimistojen edustajat yhteisen pöydän ääreen. Vastaavia keskusteluja jatketaan muiden keskeisten toimijoiden kanssa kuten akatemia, yksityissektori jne. ja lopulta kaikki saatetaan yhteisen pöydän ääreen. Ulkoasiainneuvos Kari Alanko piti keskustelun pohjaksi esityksen Suomen kahdenvälisestä yksityismetsähankkeesta Tansaniasta (esitys liitteenä). Kari Alanko kertoi, että hankkeen valmistelu aloitettiin jo edellisellä hallituskaudella. Uuden kehityspoliittisen ohjelman tultua voimaan nykyisen hallituskauden alussa jouduttiin palaamaan suunnittelupöydälle. Tämä siksi, että hankkeessa tulisi otetuksi huomioon kehityspoliittisen ohjelman edellyttämät tavoitteet ja painopisteet mm. ihmisoikeuslähtökohtaisuus ja eriarvoisuuden vähentäminen. Ensimmäinen suunnitelma olisi voinut esim. lisätä tuloeroja. Tansanian kehityspolitiikassa yksityissektorin kehittäminen ja teollisen tuotannon lisääminen nähdään keskeisinä köyhyyden vähentämisessä. Metsäsektori on yksi lupaava toimiala. Puun kysyntä ylittää tarjonnan ja metsäpinta-ala pienenee jatkuvasti, koska sitä käytetään laajasti polttopuuksi. Perussyynä on köyhyys. Istutusmetsillä on keskeinen asema puun tuotannossa ja niillä voi olla merkittävä vaikutus köyhyyden vähentämisessä. Hankkeen tavoitteena on mm. kestävä ja korkeatasoinen puunistutus, puunistutusta tekevien ihmisten osaamisen lisääminen, PKE-yritysten osaamisen lisääminen, kyläkohtaisten maankäyttösuunnitelmien laatiminen, heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon parantaminen. Jos lähtötavoitteena olisi pelkästään eriarvoisuuden vähentäminen, niin siinä olisi ristiriita siihen, että Suomi pyrkii kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti pitkäaikaisiin kehitysvaikutuksiin. Jos projektin kohdealueella olisi valittu toimintatavaksi sosiaalihuollon rahoittaminen, riskinä olisi että po. tukimuoto ei synnytä taloudellista toimeliaisuutta, ja lisättäisiin ja apuriippuvuutta. Siksi päädyttiin puunistutuksen tukemiseen. Yhteisöjä ei valita vain puunistutuksen näkökulmasta, vaan köyhyyden vähentäminen on mukana valintakriteereissä. Kyläkohtaiset maankäyttösuunnitelmat ovat tärkeitä mm. naisten aseman vahvistamisessa. Hankkeessa annetaan myös valistusta ihmisten oikeuksista naisten, hiv-positiivisten ja vammaisten oikeuksista - sekä työllistetään heikoimmassa asemassa olevia. Läpileikkaavat tavoitteet ovat esillä poliittisessa ja politiikkadialogissa hallitusten välillä sekä vaikutettaessa kahdenvälisesti että toimittaessa muiden kanssa yhdessä. Hankkeet ovat yksi vaikuttamisen taso ja hankkeen valmistelu pitää sisällään valintoja eri tavoitteiden välillä, koska kaikkea ei voida tehdä. Köyhyyden vähentäminen on edelleen keskeinen tavoite. Keskeiset vaikuttamistavoitteet on määritelty maaohjelmissa. Suunnitelmallinen vaikuttaminen resurssien puitteissa on avain tavoitteiden saavuttamiseen. Kehitysyhteistyön pelikenttä on muuttunut eikä enää riitä, että Suomi tietää mitä itse haluaa. Tarvitaan yhteistyömaan sitoutumista ja kehitystahtoa. Yhteiset tavoitteet saavutetaan neuvottelujen ja sopimisen kautta. Sanelu ei ole mahdollista. Pelikenttä on lisäksi muuttunut vaativammaksi: tulot luonnonresursseista vähentävät apuriippuvuutta ja perinteisten avunantajien vaikutusvaltaa; BRICS maat ovat tulleet mukaan 2

3 kuvioon. Kehitysyhteistyö on kilpailtu toimiala. Onko Suomi jatkossakin kiinnostava kumppani? Jos Suomi lukkiutuu johonkin asioihin, niin kumppanimaalla on muitakin vaihtoehtoja. Pitää myös muistaa, että on aivan eri asia katsoa asioita Helsingistä kuin kohdemaasta käsin. Pääkaupungista asioita katsottaessa usein yliarvioidaan oma vaikutusvaltamme ja oman toimintamme merkitys eikä muisteta, että kehityksen kannalta ratkaisevaa ovat yhteistyömaan omat prosessit ja näihin vaikuttaminen tai niiden tukeminen. Keskustelu: Alla on esitetty keskustelussa esille nousseet keskeiset näkökohdat. Ne eivät edusta kokouksessa läsnä olleiden yhteisymmärrystä po. asioista. Ei pitäisi tuijottaa vain köyhyyden vähentämistä, vaan katsoa eriarvoisuuden syitä. Eriarvoisuus luo köyhyyttä. On hyvä, että Tansanian hankkeessa ei nosteta erityisiä marginaaliryhmiä esiin, koska ei ole hyvä idea tehdä hankkeita vain tietyille ryhmille. On katsottava voidaanko puuttua eriarvoisuuden ja köyhyyden rakenteisiin. Rakenteet ovat tärkeitä ja ne otetaan esiin hallitusten ja avunantajien välisessä dialogissa esim. kun keskustellaan budjettituesta. Mosambikissa dialogin myötä tuki suunnattiin köyhimmille alueille. IHMISOIKEUDET Mitä tehdään tilanteessa, jos kumppanimaa ei suostu esimerkiksi ihmisoikeussopimuksissa esitettyihin asioihin? Suomi oli viimeinen Pohjoismaa, joka vetäytyi Nicaraguasta maan huonon hallinnon, ihmisoikeusloukkausten ja demokratian toteutumattomuuden vuoksi. Osoittaako tämä, että Suomi on lepsu ihmisoikeusasioissa? Suomi ei ole suinkaan lepsu ihmisoikeusasioissa. Ne nostetaan esiin käydyissä dialogeissa kumppanimaan kanssa ja niihin puututaan kun sellaisia ilmenee. Esimerkiksi Sambiassa voimassaolevasta kuolemantuomion hyväksyvästä lainsäädännöstä käytiin vakavaa keskustelua EU:n ja Sambian hallituksen välillä Suomen EUpuheenjohtajuuskaudella v Lainsäädäntöä ei kumottu, mutta Sambian korkein valtiojohto on sitoutunut siihen, ettei tuomioita toimeenpanna. Kulttuurin muuttaminen on suurin haaste, ei niinkään lainsäädäntö. Vaikeista asioista käydään keskustelua. Jos niistä ei päästä yhteisymmärrykseen, niin otetaan jykevämmät keinot käyttöön kuten valtion tuen lopettaminen. Ihmisoikeussopimuksiin tukeudutaan Suomen kehitysyhteistyössä. Niitä voidaan helposti argumentoida kansainvälisten sopimusten kautta. UPR eli Universal Periodic Review tarkastelu on erittäin hyvä väline, sillä siinä muut maat antavat vertaisarvion toisen maan ihmisoikeustilanteesta. EU on myös hyvä kanava vaikuttaa ihmisoikeuksiin, vaikka ne eivät toisaalta ole helppoja myöskään EU:n sisällä. EU:n toiminnan johdonmukaisuuden vahvistamista tulee edistää. Ihmisoikeudet tulisi valtavirtaistaa kaikkeen politiikkaan, ml. kauppapolitiikka, ei vain kehityspolitiikkaan. Suomessa on käytössä mittareita kuten Gini-indeksi, jolla mitataan tulonjakautumisen tasa-arvoa ja demokratia indeksi, jolla maiden mitataan demokratian tilaa. KANSALAISYHTEISKUNNAN ROOLI 3

4 Kansalaisjärjestöille yritetään järjestää tilaa toimia. Näin syntyy muutosvoimaa, joka vaikuttaa hallitukseen. Hallitukset tuntevat usein olevansa vastuuvelvollisia rahoittajille ennemmin kuin omalle parlamentilleen. Mosambikissa on kohdennettu rahaa kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen. Sillä autetaan köyhyyden vähentämisessä. Silloin kun lopetetaan valtioiden välinen apu ja suunnataan rahoitus kansalaisjärjestöjen kautta, on kuitenkin vaarana, että järjestöt leimataan hallituksen vihollisiksi (tällaista lehtikirjoittelua esiintyi Nicaraguan tapauksessa) Järjestöt ovat muutosagentteja, mikä on haasteellista hallituksille. Kansallisten järjestöjen työntekijät siirtyvät myös usein kansainvälisten järjestöjen palvelukseen, jolloin kansallinen vaikuttamistyö vähenee. On myös vaarana että ihmisten luottamus järjestöihin silloin vähenee, kun niitä pidetään kansainvälisinä agentteina. On myös maita, joissa kansalaisjärjestöt voivat toimia heikosti tai ei lainkaan. Tämä on suuri ongelma. POLIITTINEN SITOUTUMINEN Läpileikkaavat tavoitteet eivät toteudu, ellei siihen ole korkeimman tason poliittista sitoutumista. Myös kylien vanhimmat ja uskonnolliset johtajat on sitoutettava niihin, koska heillä on suuri valta monissa kehitysmaissa. Eri kehitysyhteistyön sektorit olisi avattava ja katsottava, miten läpileikkaavat tavoitteet sisällytetään olemassa oleviin mekanismeihin. On keskeistä, että tasa-arvotavoitteet sisällytetään myös budjetteihin omana momenttinaan. Budjettien tulee olla läpinäkyviä. Edistystä pitää viedä huonoissakin olosuhteissa ruhonjuuritasolle. Esim. Afganistanissa kansainvälisen yhteisön puitteissa pitäisi pystyä vaatimaan naisten aseman parantamista. Poliittinen sitoutuminen on puheen tasolla helppoa. Kukaan ei sano vastustavansa esim. naisten aseman parantamista. Sen vieminen käytäntöön onkin haasteellisempaa. Maiden lähtökohdat ovat erilaiset, joten lähestymistapojen täytyy myös olla erilaisia. Budjettien toteutumisessa on sama asia. Syvemmälle meneviä analyysejä tarvitaan ja niitä tekevätkin asiantuntijat, joiden palveluita voidaan käyttää.. DEMOKRATIA Miten demokratiaa voidaan edistää Suomen hankkeissa? Demokratian vahvistaminen on kehityspoliittisen ohjelman tavoite, mutta se ei ole uutta Suomen kehitysyhteistyössä. Mosambikissa reagoitiin vaalivilppiin. Suomalaisten kansanedustajien vierailut kehitysmaissa, joiden aikana he tapaavat kohdemaan kansanedustajia ja kertovat meidän hyvistä käytännöistä, ovat hyvä keino lisätä demokratiaa. Olisi hyvä jos tällaisia vierailuja olisi enemmän. Paineita tulee siitä, että pitäisi tehdä enemmän vähenevillä resursseilla. Latinalaisessa Amerikassa on ehkä helpompaa, koska siellä ei ole suuria kumppaniohjelmia vaan ainoastaan aluehankkeita. Ympäristönsuojeluhankkeissa on bottom-up lähtökohta. Kumppanit itse miettivät ja päättävät miten asiat pitää hoitaa, jolloin sitoutuminen paikallisesti lisääntyy. LÄPILEIKKAAVUUS Hankkeiden valmistelusyklit ovat usein liian lyhyitä. Niitä pitäisi pidentää, jotta olisi enemmän keskusteluaikaa kumppanien kanssa. Hyödynsaajien tulee olla mukana suunnittelussa. 4

5 Sukupuolittain jaoteltu tieto puuttuu, joka on erittäin suuri ongelma sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen tiellä, koska ei ole tietoa minkälaisia vaikutuksia asioilla on eri sukupuolien kohdalla. Kambodzhan energiatilastointi ja -suunnittelu hankkeessa hallitus sitoutui keräämään tämän tiedon, mutta hanke ei ole toistaiseksi käynnistynyt.. Läpileikkaavien tavoitteiden toteuttaminen on myös monenkeskeisessä kehitysyhteistyössä tärkeää pitkän aikavälin työtä ja tällaista keskustelua tulee käydä myös niitä hoitavien henkilöiden kanssa. Jos YK:ssa onnistutaan ajamaan läpi meidän tavoitteita, niin sillä edistetään niiden eteenpäin viemistä kansainvälisellä tasolla. JOHDONMUKAISUUS Ihmisoikeudet ovat kehityspoliittisessa ohjelmassa perustana ja niiden pitäisi olla siis prioriteetti myös poliittinen prioriteetti. Johdonmukaisuutta tarvitaan kansallisella, EU:n ja YK:n tasoilla. Kaikilla politiikan sektoreilla tulee mennä ihmisoikeuskärjellä. Tähän tarvitaan dialogia eri sektoreiden välillä. Myös rahoittajien välinen koordinaatio on tärkeää. Pelikenttä on muuttunut. Isot säätiöt ovat valtavan suuria rahoittajia ja ohittavat ODAn. Mitä enemmän voidaan harmonisoida ja tehdä samansuuntaista vaikuttamistyötä eri toimijoiden kesken, sitä parempia tuloksia voidaan odottaa. Vaikuttamistyötä eivät tee vain lobbarit vaan myös virkamieskoneisto. Suomi on sikäli harvinainen maa, että tällaisessa kombinaatiossa (kansanedustajat, virkamiehet, kansalaisjärjestöt) voidaan helposti käydä keskustelua. Voidaan myös tukea toisiamme. On myös huomioitava etelä-etelä yhteistyö ja sen merkitys. Kokonaisvaltainen yhteistyö olisi tärkeää. Jos ei katsota kehitysyhteistyötä vain omassa siilossa, vaan osana kokonaisvaltaista politiikkaa niin saataisiin aikaan parempaa yhteistyötä. Suomen pitäisi pystyä olemaan johdonmukainen, mutta se onnistuu paremmin köyhien maiden kanssa kuin esim. Kiinan kanssa. Pitäisi selvittää miten Pohjoismaiden neuvosto voi olla tukemassa myös kehitysyhteistyötä. Kehityspolitiikan johdonmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta on tulossa raportti keväällä. SEURANTA Itä-Eurooppaa ja Keski-Aasiaa koskeva politiikkalinjaus on olemassa. Siihen on rakennettu indikaattoreita, jotka vievät kehityspoliittisen toimintaohjelman toteutumisen suuntaan. Pitää löytää tarpeeksi yksinkertaisia seurantakeinoja. Ei ole mahdollista resurssien puutteen vuoksi lähteä monimutkaisiin seurantahankkeisiin. Keski-Aasiassa Kirgisiassa ja Tadjikistanissa - Suomen hankkeita hoitavat kansainväliset järjestöt ja seuranta tapahtuu näissä järjestöissä. Suomen kehityspoliittisen ohjelman keskiössä ovat köyhyyden vähentäminen, ihmisoikeusperustaisuus, asetetut painopisteet ja läpileikkaavat tavoitteet. OECD:n vertaistarkastelussa todettiin, että ohjelma on niin lavea ja väljä, ettei se ohjaa riittävästi toimintaa. Asiaa voidaan katsoa myös siltä kannalta, että ohjelma antaa tilaa kumppanimaiden omistajuudelle, jolloin painopisteet ja tavoitteet kääntyvät toiminnaksi. Maaohjelmat ovat pitkäaikaisissa yhteistyömaissa keskeisessä asemassa kehityspolitiikan tulkinnassa tulokselliseksi maatason toiminnaksi. 5

6 Läpileikkaavasti tulisi seurata myös tavoitteiden puuttumista/toteutumattomuutta. Se olisi toteuttamistavoitteen luonnollinen jatke. JATKOTOIMENPITEET Kokousmuistio lähetetään mahdollisimman pian osanottajille. Kommentit, korjaukset ja lisäykset tervetulleita. Toivotaan osanottajia lähettämään ehdotuksia ja ajatuksia prosessin eteenpäin viemiseksi Hilkka Vuorenmaalle jotka ottaa ne huomioon Perjantai-ryhmän jatkotyöskentelyssä. Seuraava dialogi järjestetään kevään aikana konsulttitoimistojen kanssa. 6

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

KEHITYSMINISTERIN, UAV:N, KPT:N ja PERJANTAI-RYHMÄN YHTEINEN KESKUSTELUTILAISUUS

KEHITYSMINISTERIN, UAV:N, KPT:N ja PERJANTAI-RYHMÄN YHTEINEN KESKUSTELUTILAISUUS 1 KEHITYSMINISTERIN, UAV:N, KPT:N ja PERJANTAI-RYHMÄN YHTEINEN KESKUSTELUTILAISUUS MUISTIO/Hilkka Vuorenmaa Asia Perjantai-ryhmän Hyvää työtä vieläkin paremmin prosessi: Sukupuolten välisen tasaarvo- ja

Lisätiedot

Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän sihteeri Hilkka Vuorenmaa toimi kokouksen kansanedustaja Jani Toivolan oltua estynyt osallistumaan tapahtumaan.

Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän sihteeri Hilkka Vuorenmaa toimi kokouksen kansanedustaja Jani Toivolan oltua estynyt osallistumaan tapahtumaan. MUISTIO Hanna Terho/Hilkka Vuorenmaa HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! Perjantai-ryhmän prosessi kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden toiminnallistamisen

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus Kehitysyhteistyön tuloksellisuus IV korkean tason foorumi (HLF4) 30.11.-1.12.2011, Busan Click to edit Master subtitle style Mihin tuloksellisuudella viitataan? 1) Kehitysyhteistyön tuloksiin (development

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Toimintaohje Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpano Suomen kehityspolitiikassa ULKOASIAINMINISTERIÖ Toimintaohje Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpano Suomen kehityspolitiikassa

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin Yritykset muutoksen tekijöinä

Hyvää työtä vieläkin paremmin Yritykset muutoksen tekijöinä 1 MUISTIO 25.11.2014/HV Hyvää työtä vieläkin paremmin Yritykset muutoksen tekijöinä Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi yksityissektorin ja ministeriöiden kanssa Aika: 11.11.2014 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta

Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta SIEMENPUU FOUNDATION Ulkoasiainministeriölle 9.10.2007 Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta Erityissäätiöt haluavat kiittää mahdollisuudesta saada

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

Minne menet Post 2015- kehitysagenda?

Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

RAKKAUS USKO TOIVO. - ihmiseltä ihmiselle

RAKKAUS USKO TOIVO. - ihmiseltä ihmiselle RAKKAUS USKO TOIVO - ihmiseltä ihmiselle LUTERILAINEN MAAILMANLIITTO Maailmanpalvelu Mauritanian maaohjelma - Monenkeskistä yhteistyötä, jossa ohjelman toteuttamiseen LML:n kautta osallistuvat Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

2. Edellisten kokousten pöytäkirjojen hyväksyminen Täysistunnon 5.9.2013 ja työvaliokunnan 3.10.2013 pöytäkirjat hyväksyttiin.

2. Edellisten kokousten pöytäkirjojen hyväksyminen Täysistunnon 5.9.2013 ja työvaliokunnan 3.10.2013 pöytäkirjat hyväksyttiin. KEHITYSPOLIITTISEN TOIMIKUNNAN TÄYSISTUNTO TO 7.11.2013 Paikka: Pikkuparlamentti, suuren valiokunnan huone Osallistujat: Jäsenet: Pj. Jouko Jääskeläinen (kd), Outi Ervasti (EK), Rilli Lappalainen (Kehys),

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteina ovat kansainvälisen

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA

KESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Ulkoasiainministeriö TAUSTAMUISTIO 29.5.2008 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 3.6.2008 KESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Otsikkoaihetta käsitellään Suomen kestävän

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Suomen UNICEFin lausunto kehityspolitiikan linjausluonnokseen

Suomen UNICEFin lausunto kehityspolitiikan linjausluonnokseen Suomen UNICEF ry Finlands UNICEF rf Finnish Committee for UNICEF Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki, Finland Brädgårdsgatan 6, 00580 Helsingfors, Finland Phone: +358 9 584 50 290 Fax: +358 9 584 50 270

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Kehityspolitiikan toimintaympäristö Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n kommentit KEPO OPEN tilaisuuteen

Kehityspolitiikan toimintaympäristö Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n kommentit KEPO OPEN tilaisuuteen 21.9.2011 Kehityspolitiikan toimintaympäristö Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n kommentit KEPO OPEN tilaisuuteen Haluamme kiittää ulkoasiainministeriötä laajasta sidosryhmien kuulemisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUS- JA IHMISOIKEUSYHTEYSHENKILÖIDEN VERKOSTOSTA 1 Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi 22.3.2012 kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman, jonka perusteella oikeusministeriö

Lisätiedot

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Aihe: Kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden toiminnallistamisen parantaminen.

Aihe: Kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden toiminnallistamisen parantaminen. 1 MUISTIO HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! 3. dialogi: Perjantai-ryhmän, Suomen kahdenvälisiä kehitysyhteistyöhankkeita toteuttavien konsulttitoimistojen edustajien ja ulkoministeriön edustajien välinen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kehityspoliittisen toimikunnan jäsen Hannu Ohvo: Kehityspoliittisen toimikunnan kehitysyhteistyön seurannan johtopäätökset

Kehityspoliittisen toimikunnan jäsen Hannu Ohvo: Kehityspoliittisen toimikunnan kehitysyhteistyön seurannan johtopäätökset Kehityspoliittisen toimikunnan täysistunto 2.11.2006 klo 14 16.30, Helsingin Yliopiston päärakennus SUOMEN KAHDENVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ Kokousmuistio Osallistujat: 1. Gunvor Kronman 2. Mirja Ryynänen

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2021 Kehitysyhteistyötutkimus 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! PROSESSIN YHTEENVETOTILAI- SUUS

HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! PROSESSIN YHTEENVETOTILAI- SUUS 1 Muistio/Hilkka Vuorenmaa HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! PROSESSIN YHTEENVETOTILAI- SUUS Aika torstaina 19.3.2015 klo 15-17 Paikka Läsnä Säätytalo, Sali 23, Snellmaninkatu 1 A, Helsinki osanottajaluettelo

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

Kehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein.

Kehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein. KEHITYSPOLITIIKAN JA KEHITYSYHTEISTYÖN VALMENNUSKURSSI / Osiot I-III 25.10.2012 Ohjelma 5-15.11.2012 Kurssi on suunnattu kaikille kehitysyhteistyötehtäviä hoitaville kv. järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Kehitysyhteistyöohjelma 2013 2015

Kehitysyhteistyöohjelma 2013 2015 Kehitysyhteistyöohjelma 2013 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ... 2 2. OHJELMAN SUHDE KANSAINVÄLISIIN JA KANSALLISIIN KEHITYSPOLIITTISIIN TAVOITTEISIIN... 4 3. SOLIDAARISUUDEN KEHITYSVISIO JA OHJELMAN

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Jäsenten osaamisen hyödyntäminen - Hallinto: jäsenkokoukset, hallitus, vaalivaliokunta, strategian ohjausryhmä ja sääntötyöryhmä - Kepan edustukset toimikunnissa, verkostoissa jne

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

KPT:n linjaus yksityissektorin roolista Suomen kehityspolitiikassa

KPT:n linjaus yksityissektorin roolista Suomen kehityspolitiikassa KPT:nlinjausyksityissektorinroolistaSuomen kehityspolitiikassa 1. Johdannoksi Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) painottaa, että Suomen kehityspolitiikan tulee kaikilta osin pyrkiä köyhyyden ja eriarvoisuuden

Lisätiedot

LAUSUNTO. Luonnos valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta

LAUSUNTO. Luonnos valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta 13.3.09 LAUSUNTO Luonnos valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta Ihmisoikeusliitto pitää luonnosta valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta yleisesti ottaen onnistuneena pohjana

Lisätiedot

Nuorisolakiuudistus. Diasarja on julkinen 15.4.2014 alkaen. 27. maaliskuuta 2014 Nuorisoyksikkö 1

Nuorisolakiuudistus. Diasarja on julkinen 15.4.2014 alkaen. 27. maaliskuuta 2014 Nuorisoyksikkö 1 Nuorisolakiuudistus Diasarja on julkinen 15.4. alkaen 27. maaliskuuta Nuorisoyksikkö 1 Nuorisolain uudistus kahden hallituksen rajapinnassa ajallisesti, tavoitteena se, että lakiuudistus ja LANUKE tulisivat

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa

1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa 1. KALVO POSITIIVISET LÄHTÖKOHDAT 1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa 2. Avun siirtokustannukset pienenevät: enemmän apua kohdemaahan 3. Avunantajamaat

Lisätiedot

YK-järjestöjen näkemyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan monenkeskinen kehitysyhteistyö

YK-järjestöjen näkemyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan monenkeskinen kehitysyhteistyö 18.6.2007 YK-järjestöjen näkemyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan monenkeskinen kehitysyhteistyö Arvoisa ministeri, Suomi on sitoutunut vuosituhatjulistuksen arvoihin ja päämääriin. Uudessa hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 Esityksen rakenne Kv. kehityspolitiikan toimintaympäristön muutokset globaalin finanssikriisin jälkeen Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi Keskeistä v. 2010: * Better Aid/Open Forum -prosessit * YK:n ilmastoprosessit * kehitysyhteisvarojen lisäys Suomessa * edunvalvonnan onnistumiset

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 2: IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 2: IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 2: IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion teemat YK:n ihmisoikeuspuolustajan määritelmä Puolustajien vaikutus ihmisoikeuksien kehitykseen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhteinen työstö. Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia

Yhteinen työstö. Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia Yhteinen työstö Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia STARTTI Yhteinen työstö Yhteinen ääni puuttuu? Urheiluyhteisön yhteiset linjaukset ja tavoitteet kansainväliseen vaikuttamiseen? Tavoittelemme

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot