Lausunto Etelä-Karjalan maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisen palvelusuunnitelman palveluverkon vaihtoehdoista

Transkriptio

1 RAUTJÄRVEN KUNTA 1 (5) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Yhtymähallitus Lausunto Etelä-Karjalan maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisen palvelusuunnitelman palveluverkon vaihtoehdoista Eksoten yhtymähallitus on kokouksessaan merkinnyt tiedoksi viranhaltijaesityksen jäsenkuntien rahoitusvaihtoehtoihin sopeutetuista maakunnallisesta palvelurakenteesta. Yhtymähallitus pyytää kuntien lausuntoja viimeistään mennessä. Lausuntojen pohjaksi on valmisteltu lausuntorakennepohja, joka on jaettu kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistoille ja toimitettu kuntiin Lisäksi kuntajohtajien neuvottelukunnassa on painotettu selkeitä vastauksia kysymyksiin: 1. Kumpaa vaihtoehtoa palveluverkkosuunnitelmasta (vaihtoehto 1 vai vaihtoehto 2) kunta pitää parempana? 2. Mikä on kunnan kanta tuleviin investointiratkaisuihin? 3. Onko kunta valmis antamaan Eksotelle toimintavapauden palvelujen järjestämiseen? toimiiko nykyisellä kuntakohtaisella palvelusopimusmallilla? Rautjärven kunnan lausunnossa pyritään antamaan vastaukset em. kysymyksiin, mutta otetaan kantaa myös laajemmin palvelurakenne-vaihtoehtojen jatkovalmisteluun. Onko lähtökohta päivystävän sairaan säilyttämisestä Etelä-Karjalassa kunnan mielestä oikea vai pitäisikö kiireellinen hoito järjestää Etelä-Karjalan ulkopuolella? Etelä-Karjalassa tulee säilyttää päivystävä sairaala, mutta kapeista erikoisaloista ja työnjaosta tulee sopia ERVA-alueen kesken. Pitääkö kunta sosiaali- ja terveysasemien varaan rakennettua palvelujärjestelmää toiminnallisesti, taloudellisesti ja aikataulullisesti mahdollisena? Palvelurakennevaihtoehtoon 1 perustuva tomintamalli ei ole toteuttamiskelpoinen. Hyvinvointiasemaa tulee kutsua sosaali- ja terveysasemaksi, kuten jatkossa tässä lausunnossa on tehty.

2 RAUTJÄRVEN KUNTA 2 (5) Palvelurakennevaihtoehtoon 2 perustuva toimintamalli voidaan ottaa palvelurakenteen lähtökohdaksi, sillä edellytyksellä, että riittävät matalan kynnyksen palvelut turvataan kaikkiin sosiaali- ja terveysasemiin ja että tälläisen säilyminen Simpeleellä turvataan. Sosiaali- ja terveysasemiin perustuvan palvelumallin tulee vastata riittävästi asukkaiden päivittäisiin palvelutarpeisiin turhan liikkumisen välttämiseksi ja tarpeelliseen hoitoon ja tukeen hakeutumisen turvaamiseksi. Hyvinvointi-aseman tulee antaa riittävä panos ehkäisevään toimintaan ja sen tulee kyetä yhteistoimintaan kunnan eri toimialojen sekä yritysten ja yhdistysten kanssa. Sosiaali- ja terveysaseman tulee antaa riittävä tuki terveyden edistä-misessä, sosiaalisten olosuhteiden parantamisessa ja kuntouttavan työotteen varmistamisessa. Riittävä perustason palvelurakenne on ainoa keino välttää erityispalvelujen ruuhkautumista ja kustannusten nousua. Kansalaisten vapaan hakeutumisoikeuden laajennus kunnallisissa tervey-denhuoltopalveluissa lukien tulee ottaa huomioon toimintoja jär-jestettäessä. Muutos mahdollistaa kansalaisen näkökulmasta sekä ter-veysaseman että terveysasemalla toimivan hoitavan henkilöstön valinnan tietyin edellytyksin. Heikosti resurssoidut sosiaali- ja terveysasemat johtaisivat vaikeasti ennakoitavaan tilanteeseen, koska tällöin todennäköinen kynnys käyttää valintaoikeutta lisääntyisi. Rautjärven näkökulmasta ei tässä tilan-teessa ole viisasta yrittää pakottaa kansalaisia tekemään uusia valintoja lähipalveluita karsimalla. Simpeleen osalta tilanne on oikeastaan päinvastainen. Yhteistyö yksityisten terveyspalvelujen tuottajien kanssa voisi tuoda merkittävää taloudellista etua. Simpeleen tehtaan sairaskassaan kuuluu satoja nykyisiä työntekijöitä ja eläkeläisiä, joilla olisi valmiutta hakeutua entistä enemmän hoitoon omalla paikkakunnalla. Tällä hetkellä sairaskassan korvaamat palvelut tulee hakea pääosin Imatralta, mutta halukkuus paikalliseen palveluun on kasvussa varsinkin eläkeläisten joukossa. Lähipalvelujen liiallinen vähentäminen johtaa kustannuksellisesti luultavasti tilanteeseen, että keskusalueen asukkaiden käyttö keskitetyissä palveluis-sa suhteellisesti lisääntyy, jolloin järjestelmän muutoksesta syntyvät lähipal-velun kustannussäästöt toteutuvat vain reuna-alueiden osalta, mutta samalla lisääntyisivät erikoissairanhoidon kustannukset vastaavasti. Liikkuvan hoitoyksikön (Mallu-auto) käyttö on perusteltua vain koululaisten hammashuoltopalveluissa. Uuden palvelurakenteen tavoitteena tulee olla myös tulosvastuun lisää-minen lähipalveluissa. Muodostamalla sosiaali- ja terveysasemista omia tulos-yksiköitään, voitaisiin parhaiten kehittää kuntalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä. Tällöin linjaorganisaation vastuuksi jäisivät palvelutason laadun varmistaminen sekä erityistä asiantuntemusta vaativien tehtävien tuottaminen sosiaali- ja terveysaseman tilauksen perusteella. Sosiaali- ja terveysaseman kriittiset palvelut

3 RAUTJÄRVEN KUNTA 3 (5) Kiinteät palvelut Lääkäri- ja terveyden- tai sairaanhoitajapäivystys arkipäivisin Lääkärin ajanvarausvastaanotto vähintään 3 päivänä viikossa Suuhygienisti/ (hammashoitaja) Fysioterapeutti Psykiatrinen sairaanhoitaja Kouluterveydenhoitaja Neuvolapalvelut Näytteenotto ja pikadiagnostiikka Sosiaaliohjaaja Sosiaalityöntekijän vastaanotto Kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien matalan kynnyksen palvelut Kuoleman toteamiset ja hautausluvat Sosiaali- ja terveysaseman liikkuvina palveluina tulee toteuttaa: Kouluterveydenhuolto Kotihoito (Kotipalvelu + Kotisairaanhoito) Päivystävä ensihoitoyksikkö Muiden palvelujen järjestäminen Seudullisesti järjestettävinä sosiaali- ja terveysasemiin liittyvinä palveluina tulee toteuttaa: Ilta- ja viikonloppupäivystys (Honkaharjussa) Kiertävät hammaslääkäripalvelut (kiinteillä asemilla) Kuvantaminen Vammaispalvelut Apuvälinelainaamo Vuodeosasto Liikkuvina seudullisina palveluina tulee toteuttaa Koululaisten hammashoito (Mallu-auto) Koulukuraattori Koulupsykologi Lastensuojelu Perheneuvola Liikkuvina keskitettyinä palveluina tulee toteuttaa: Psykiatrin vastaanotto Päihdehuoltopalvelut Perheoikeudelliset palvelut Velkaneuvonta Keskussairaalan palvelujen kehittäminen Keskussairaaloiden työnjako ERVA-alueella tulee järjestää Henkilökunnan liikkuvuutta tulee lisätä Eri erikoisalojen osastoja tulee yhdistää Toimintoja tulee optimoida erikoisalojen kesken Ajanvaraukset, tutkimukset, toimenpiteet ja logistiset palvelut tulee sovit taa yhteen asiakaslähtöisesti Potilashotellipalveluiden toteuttaminen esim. leikkaus- ja synnytyspoti laille

4 RAUTJÄRVEN KUNTA 4 (5) Sosiaali- ja terveysasemiin siirtyminen voidaan toteuttaa liukuvasti aloittaen sosiaali- ja vanhustenhuollosta. Taloudellista säästöä ei voida saada lähipalveluja heikentämättä. Keskittettyjen palvelujen kustannusnousua voidaan hillitä. Miten voidaan varmistaa tiedon ja lisäarvopalvelujen toteuttaminen mahdollisismman kustannustehokkaasti ja onko kunta valmis liittyvään yhteisiin palvelukeskuksiin? Toteutus on mahdollista maakunnan yhteisen tietojärestelmäarkkitehtuurin avulla. Raujärven kunta on jo Saita Oy:n osakas. Näkemys tilatarpeen muutoksesta ja toimintojen sijoittamisesta Maakunnassa olevat kunnostetut ja toimivat tilat tulee ottaa käyttöön niiden sijainnista huolimatta. Investointien määrä on pyrittävä minimoimaan. Eksoten ei tule maksaa vuokraa peruskorjauksista tai uudisrakennuksista, jos toiminnot on sijoitettavissa seudullisten tai keskitettyjen palvelujen osalta olemassa oleviin kuntien tai kuntayhtymän omistamiin toimitiloihin. Eksoten kunnilla tulee olla velvollisuus korvata poistamaton osa nykyään käytössä olevien käyttökelpoisten tilojen hankinta-arvosta, jos ne kuitenkin korvataan peruskorjauksella tai uudisrakennuksella toisaalle. Rautjärvi voi tarjota ajanmukaiset ja terveelliset terveysaseman ja vuode-osaston tilat sekä sitoutuneen henkilöstön ja ajanmukaiset laitteet. Tämän vuoksi on perusteltua sijoittaa päiväaikainen lääkäripäivystys ja siihen liittyvät muut palvelut Simpeleelle Simpele sijainti ei olennaisesti poikkea keskietäisyyksillä mitattuna Parik-kalasta. Imatran mahdollisesti jäädessä Eksote-rakenteen ulkopuolelle. Simpeleen keskeinen asema suhteessa Rautjärven Asemanseutuun ja suurimpaan osaan Ruokolahtea vain korostuu. Keskittämisen taloudellista kannattavuutta arvioitaessa tulee ottaa huomi-oon myös asukkaiden palvelujen käyttöön sitoutuvat kulkemis- ja työaika-kustannukset. Tällöin taloudellisen rasituksen muutokset kohtelisivat tasa-puolisesti niin rautjärveläisiä kuin lappeenrantalaisiakin. Panostamalla riittävästi lähipalveluihin voidaan merkittävästi vähentää keskuissairaalan investointitarpeita. Lääkäripäiväpäivystyksen säilyminen sosiaali- ja terveysasemilla vähentää investointitarpeita. Keskussairaalassa tulee toteuttaa ensi vaiheessa vain päivystyksen vaatimat välttämättömät investoinnit. Muista investoinneista voidaan päättää, kun keskussairaalan palvelut on optimoitu ja yhteen sovitettu avoterveydenhuollon ja ERVA alueen kanssa. Tällä hetkellä maakunnalla ei myöskään ole varaa rahoittaa suurempaa palveluhanketta.

5 RAUTJÄRVEN KUNTA 5 (5) Keskitettyjen palvelujen investointien toteuttamista varten on mahdollista perustaa kuntien omistama kiinteistöyhtiö. Tällöin hankken rahoituksesta vastaisivat kiinteistöyhtiön osakaskunnat joko lainoin tai takauksin. Olisiko kunnan mielestä perusteltua aloittaa alijäämien kattaminen vasta siinä vaiheessa, kun investoinneista saatava hyöty toteutuu ja alijäämien kattaminen poikkeaa kantokykylaskelmissa esitetystä aikataulusta? Alijäämien kattaminen tulee toteuttaa suunnitellussa aikataulussa, koska kunnat ovat niistä joka tapauksessa vastuussa. Alijäämien kattamista voidaan painottaa ajanjakson loppupuolelle. Millä tavoin palvelusopimusmenettelyä tulee muuttaa, kun tavoitteena on maakunnallinen palveluverkkoratkailu. Palvelusopimusmenettelystä luopuminen edellyttää, että yhtymävaltuuston roolia toiminnan poliittisessa ohjauksessa lisätään sekä yhtymähallituksen ja toimitusjohtajan roolia operatiivissa johdossa selkiytetään. Rautjärven kunnan edellytys palvelusopimuksesta luopumiselle on, että sosiaali- ja terveysasemiin perustuva lähipalvelu turvataan Simpeleelle. Lähtökohtaisesti sosiaali- ja terveysasemien tehtäviin ja palveluverkostoon puuttumisen tulisi edellyttää sekä kuntien lukumäärän että asukasluvun määrän mukaista enemmistöä. Kuntien vastatessa joko suoraan tai kiinteistöyhtiön kautta Eksoten investoinneista ei palvelusopimus ole investointien rahoituksen vuoksi enää tarpeen. Mikä vaikutus esitettuun palvelurakenteeseen on sillä, jos Imatran perustason palvelut eivät ole Eksotessa? Esitetty palveluverkkovaihtoehto 2 ei sellaisenaan voi toteutua Rautjärven, Ruokolahden ja Parikkalan osalta, koska Honkaharjun puuttuminen palveluvalikosta edellyttää maakunnan pohjoisten kuntien seudullisen palveluiden toteuttamista ilman Imatraa. Asukkaiden vapaa hakeutumisoikeus terveydenhuollon palveluihin voi johtaa asiaskasvirtaan Imatralle, jolloin Eksote joutuisi vastaaman lähi-palveluiden järjestämisestä pienemmälle asukasmäärälle. Toisaalta tämä jaloilla äänestäminen lisäisi painetta perustason yhteistoiminta-alueen tai kuntaliitoksen toteuttamiseen Imatran ja Rautjärven kesken. Rautjärven näkemyksen mukaan esitetty palvelurakenne ilman Imatraa ei kustannuksiltaan juuri poikkeaisi nykyisestä. RAUTJÄRVEN KUNNANHALLITUS