Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE

Transkriptio

1 Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE

2 SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää yli 190 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä 64 kuntaa, kuntayhtymää tai järjestöä Jäsenjärjestöjen kautta 1,3 miljoonaa jäsentä Perustettu 2012 järjestöjen kattojärjestöksi

3 SOSTEn strategiset painoalueet Hyvinvoivat ihmiset - Kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja terveyteen Hyvinvointitalous - Hyvinvointitaloudessa ihminen ja talous voivat hyvin Elinvoimaiset järjestöt - Järjestötoiminta luo hyvinvointia, osallisuutta ja vahvistaa sosiaalista pääomaa (Strategialuonnos )

4 Kolmas sektori kasvussa - Sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkitys vahvistuu

5 Valtakunnalliset sosiaali- ja terveysjärjestöt toimialan mukaan Nuorisokasvatusjärjestöt 4 % Lomajärjestöt 5 % Kansanterveysjärjestöt 36 % 10 % Vanhusjärjestöt 13 % Päihdejärjestöt Vammaisjärjestöt 18 % 14 % Lastensuojelujärjestöt Lähde: Järjestöbarometri 2006

6 Sosiaali- ja terveysjärjestökenttä Alan yhdistyksiä rekisteröity vuodesta 1919 lähtien arviolta noin eli noin 6 prosenttia kaikista yhdistyksistä Nyt olemassa olevia: Noin 200 valtakunnallista järjestöä, joilla Yli paikallisyhdistystä Noin 300 piiriyhdistystä Noin 1,3 miljoonaa jäsentä

7 Yhdessä tehty hyvä elämä -kaikille Vapaaehtoistyön kanavia Vapaaehtoisia 0,5 miljoonaa henkilötyövuotta Apu eri elämäntilanteisiin Ryhmätoiminta Neuvonta Yhteisöt ja verkostot Vertaistuen tarjoajia Keskinäinen tuki samassa tilanteessa oleville Asiantuntijoita Laajaa tutkimustoimintaa Ammatillinen asiantuntijuus Kokemusasiantuntijuu Päätöksenteko Lainsäädäntö Valmistelu Edunvalvoija ja vaikuttajia Uudet toimintamallit Palvelumuotoilu Hankkeet ja projektit Pysyvät toiminnot Kumppaneita ja kehittäjiä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta-alueet Työnantajia ja työllisyyden edistäjiä Palveluiden tuottajia 18% sosiaalipalveluista 5% terveyspalveluista Erityisryhmät, erityistä tukea tarvitsevat Yli henkilön työnantajia > kolmas sektori kasvussa Erittäin merkittäviä osatyökykyisten työllistäjiä

8 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkitys Nykyisistä kuntapäättäjistä yli 60% pitää sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa kunnassaan hyvin tärkeänä ja 75% arvioi, että tulevaisuudessa järjestöjen rooli kasvaa entisestään. - Aula Researh 2013 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja palvelutuotannon monipuolistumisen myötä järjestöjen tuottamat palvelut ovat nousemassa yhä tärkeämpään asemaan kunnissa täydentämällä osaltaan julkista palveluntuotantoa. - Kuntaliitto- Ministeriö katsoo, että järjestötoiminta edesauttaa kansalaisten osallistumista ja hyvän elämän edellytysten luomista - STM Maaseutukunnat odottavat järjestöiltä eniten panosta sosiaalisten verkostojen, niitä vahvistavan ihmisten kanssakäymisen ja yhteisöllisyyden vahvistajana Tälläisen järjestötoiminnan merkityksen nähtiin korostuvan, kun väestön terveyden ja toimintakyvyn eteen tehtävän työn tarve kasvaa. - Kolmas sektori ja julkinen valta, Ritva Pihlaja Kolmannes suomalaisista pitää sosiaalija terveysjärjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä tai erittäin tärkeänä oman hyvinvointinsa kannalta. - Kansalaisbarometri 2011

9 Taustalla.. Muuttuva, kokonaisvaltaisempi hyvinvointikäsitys Kalliista korjaavista toimista on siirryttävä hyvinvoinnin edistämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön Yhteinen vastuu hyvinvoinnista: yksilö, järjestöt, yritykset, päättäjät, virkamiehet Uudet tarpeet ja uudet mahdollisuudet Hyvinvointitalousajattelu Lisäksi.. Rakenne- ja palvelumuutokset käynnissä Julkinen sektori ja taloudellinen kestävyysvaje

10 Järjestöt palveluntuottajina

11 Järjestöjen toiminnan tarkastelua palvelujärjestelmässä Asiakas Palkkatyö Korjaava työ Ammattilainen Teoriatieto Järjestöjen ostopalvelutuotanto Erityisen avun ja tuen tarpeet Erityissairaanhoito ja sosiaalihuollon erityispalvelut Järjestöjen ostopalvelutuotanto, palvelutuotanto, järjestölähtöinen auttamistyö Hyvinvoinnin turvaaminen; tarvittavat tuki- ja palvelumuodot Esim. kuntoutuskurssit, klubitalot, ammatillisesti ohjatut vertaisryhmät Sosiaali- ja perusterveydenhuolto Järjestölähtöinen auttamistyö, kansalaisjärjestötoiminta, vapaa kansalaistoiminta Saarenpää & Häkkilä 2010 Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Esim. Oma/itsehoito, ensitieto, matalankynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelu/tietopalvelu, vertaisryhmät, vapaaehtoistoiminta, kohtaamispaikat, osallistumisen paikat, tapahtumat, koulutukset Kaupungin ehkäisevä toiminta Kansalainen Vapaaehtois Ehkäisevä toiminta työ Maallikko Kokemus tieto

12 Palvelutuotannon painoarvo järjestöjen toiminnassa pienentynyt % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % järjestöistä Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä Järjestöbarometri 2012, kuvio 21.

13 Järjestöjen tuottamat rahavälitteiset palvelut muutoksessa kunnissa Järjestöjen ja kuntien kumppanuussuhteet ovat tulleet harvinaisiksi ja kunnat varovaisiksi järjestösuhteissaan - neutraalisuusperiaate on korvannut järjestöjen erityisluonneperiaatteen Järjestöjen toiminnan painopisteet ovat osin siirtyneet palvelutoiminnasta kansalaisjärjestötoiminnan suuntaan - osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen on alettu korostaa voimakkaammin. 13

14 Sanoista tekoihin - Kohti uudenlaisia kumppanuusrakenteita 14

15 Järjestöjen vapaaehtoistoimintaa arvostetaan kunnissa Järjestöt vapaaehtoistoiminnan tarjoajina Järjestöt yhteisöllisyyden rakentajina Järjestöt yleensä Järjestöt palveluntuottajina Järjestöt vaikuttajina Järjestöjen yhteistoimintaaloitteet kunnalle Järjestöt strategisina kumppaneina 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % järjestöistä Järjestöbarometri 2012, kuvio 49. Myönteinen Neutraali Kielteinen EOS

16 Järjestöjen asiantuntemusta palvelujen kehittämisessä ei hyödynnetä 100 % 90 % 80 % 70 % % järjestöistä ä 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Huonosti Kohtalaisesti Hyvin EOS 0 % Järjestön ottaminen mukaan palvelujen kehittämiseen kunnissa Kuntien ja järjestön strateginen kumppanuus palveluissa Ostopalvelujen tuottaminen kunnille Järjestöbarometri 2012, kuvio 42.

17 Hyvinvointia luodaan yhdessä Avoin kommunikaatio ja ymmärtäminen Toimijat ja verkostot yhdessä aina enemmän Ennakkoluuloton kumppanuus osaamisen ja ideoiden yhdistäminen Yhteinen tavoite ja toiminta hyvinvoinnin puolesta

18 Hyvinvointia edistävässä ja ongelmia ehkäisevässä toiminnassa Lakisääteiset velvoitteet järjestää palveluita vievät usein kuntatoimijoiden päähuomion, ajan ja resurssit. - korostaa ostopalveluita tuottavien järjestöjenmerkitystä ja tärkeyttä kuntien yhteistyötahona ja näyttää ajoittain vähentävän muiden merkitystä Puuttuu rakenteita sellaisesta vuorovaikutuksesta, joiden pohjalta yhteistyö voisi kehittyä myös hyvinvointia edistävään ja ongelmia ehkäisevään toimintaan. 18

19 Mitä hyötyä järjestö-kuntayhteistyöstä kunnalle? Palvelujärjestelmän rinnalle voidaan tuoda järjestöjen ydinosaamiseen perustuvaa toimintaa, jota kaupunki ei pysty itse resursoinnin tai oman osaamisensa vuoksi järjestämään - Näin voidaan luoda saumaton palveluketju, jossa palveluiden tarvitsija ei putoa palveluiden piiristä Yhteistyö tukee kaupungin strategisten painopisteiden saavuttamista - Oikea työnjako, verkostoituminen ja toimijoiden välinen strateginen yhteistyö tuottavat hyvää tulosta, vähentävät toimintojen päällekkäisyyttä ja toimijoiden välistä kilpailua Järjestöt tavoittavat niitä kuntalaisia, joilla ei ole vielä palvelutarvetta. Heille voidaan jo tässä vaiheessa suunnitella hyvinvointia tukevaa ja ylläpitävää toimintaa, jolloin voidaan ehkäistä myöhempää palvelutarpeen syntymistä

20 Tulevaisuudessa Jokaisen kunnan strategiassa näkyy, miten ne toimivat yhteistyössä järjestöjen kanssa ja mm. käyttävät järjestöjen asiantuntemusta - strategiat myös valmistellaan yhdessä järjestöjen kanssa tai järjestöjä vahvasti kuullen järjestöjen keskinäinen yhteistyö tehostuu 20

21 Järjestöbarometri ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä julkaistaan Erityisteemoina ovat kuntoutuspalvelut ja kilpailuttamisen vaikutukset: mm. millaisia ongelmia kuntoutuspalvelujen tuottamiseen liittyy ja millaisia vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisella on. Kiitos huomiosta!