5. Mikä on yhdistyksenne henkilöjäsenmäärä? 6. Mikä on yhdistyksenne vapaaehtoistoimijoi- henkilöjäsentä
|
|
- Heli Kivelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KYSELY PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSYHDISTYSTEN TOIMINNASTA Kyselyssä kartoitetaan yhdistyksenne tehtäviä ja toiminnan tarkoitusta, toimijoiden osallistumismahdollisuuksia ja yhdistyksenne rahoitusta. Rastittakaa valitsemanne vaihtoehto. Yhdistykset ovat hyvin erilaisia, eivätkä kaikki kysymykset välttämättä tunnu koskevan toimintaanne. Vastatkaa soveltuvin osin. TAUSTATIEDOT 1. Mikä on yhdistyksenne pääasiallinen toimiala? 2. Minä vuonna yhdistyksenne on perustettu? päihdetyö mielenterveystyö vuonna teemme sekä päihde- että mielenterveystyötä 3. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yhdistyksenne toimintaa? Voitte valita useamman vaihtoehdon. ehkäisevä työ korjaava työ/kuntoutus terveyttä edistävä työ 4. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yhdistyksenne toiminta-aluetta? seudullinen, alueellinen kunta, kaupunki Arvioikaa toiminta-alueenne asukasmäärä lähiyhteisö, naapurusto, kylä, kaupunginosa Arvioikaa toiminta-alueenne asukasmäärä 5. Mikä on yhdistyksenne henkilöjäsenmäärä? 6. Mikä on yhdistyksenne vapaaehtoistoimijoi- henkilöjäsentä den määrä? vapaaehtoistoimijaa 7. Onko yhdistyksessänne palkattuja työntekijöitä? kyllä, kuinka monta? (mukaan lukien tukityöllistetyt työntekijät) ei (jos vastasitte ei, siirtykää kysymykseen 9) 8. Kuinka suurella osalla yhdistyksenne työntekijöistä on päihde- tai mielenterveyskuntoutujatausta? kaikilla tai lähes kaikilla noin puolella pienellä osalla ei yhdelläkään en osaa sanoa 1
2 YHDISTYKSEN TEHTÄVÄT JA TOIMINNAN TARKOITUS 9. Kumpi seuraavista väittämistä kuvaa paremmin yhdistyksenne toimintaa? Valitkaa sopiva vaihtoehto jatkumolta. 7 tarkoittaa että yhdistyksenne keskittyy puhtaasti kansalaistoimintaan (esim. vapaaehtois- ja vertaistoiminta), 1 tarkoittaa, että yhdistyksenne tuottaa pääasiassa palveluja asiakkaille (esim. asumis-, kuntoutus-, työllistämis-, koulutuspalvelut). Yhdistyksemme tehtävä on Yhdistyksemme tehtävä on kansalaistoiminta palvelujen tuottaminen. 10. Kuinka tärkeitä seuraavat tehtävät ovat yhdistyksenne toiminnassa? erittäin tärkeä tärkeä ei lainkaan tärkeä vertaistuen tarjoaminen yhteisöllisyyden tukeminen vapaaehtoistoiminta ihmisten välitön auttaminen, kohtaaminen syrjäytymisen ehkäisy, huono-osaisuuden vastainen työ jäsenistön aseman ja oikeuksien edistäminen järjestöjen toimintaedellytysten edistäminen (järjestökentän ei koske meitä edunvalvonta) palvelujen tuottaminen (esim. kuntoutus-, asumispalvelut) uusien toimintojen tai palvelujen kehittäminen asenteisiin vaikuttaminen (esim. kampanjat, tempaukset) yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaaminen myös sellaisin keinoin kuin mielenosoitukset, adressit tms. hengellinen toiminta asiantuntijatoiminta (esim. asiantuntijatyöryhmiin osallistuminen) poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen (esim. lausunnot, kannanotot) verkostoissa toimiminen (esim. kuntien yhteistyöryhmät) tabuina (vaikeina) pidettyjen asioiden nostaminen julkiseen keskusteluun; minkä aiheiden? jokin muu tehtävä; mikä? Eroavatko järjestöjen tuottamat palvelut mielestänne palveluista, joita yritykset ja kunnat tuottavat? kyllä, miten? eivät 12. Tuottaako yhdistyksenne ostopalveluja (eli palveluja, joita myydään kunnille tai muille tahoille)? kyllä, mitä palveluja? ei (jos vastasitte ei, siirtykää kysymykseen 14) 2
3 13. Mitä olette seuraavista väittämistä? Siirtykää vastattuanne kysymykseen 15. täysin samaa samaa eri täysin eri Tuotamme palveluja, joita kunnat tai yritykset eivät tuota. Kilpailemme samoilla palvelumarkkinoilla kunnan ja yritysten kanssa. Tuotamme palveluja yhteistyössä kunnan kanssa. Palvelumme täydentävät kunnan tuottamia palveluja. Palvelujen tuottaminen on tärkeää muun toimintamme rahoituksen kannalta. Palvelumme tavoittavat ihmisiä, joita muut palvelut eivät tavoita. en osaa sanoa 14. Mitä olette seuraavista väittämistä? Haluaisimme osallistua palvelujen tuottamiseen, mutta yhdistyksessämme ei ole siihen riittävää osaamista. Haluaisimme osallistua palvelujen tuottamiseen, mutta yhdistyksellämme ei ole siihen riittäviä taloudellisia voimavaroja. Haluaisimme osallistua palvelujen tuottamiseen, mutta toiminta-alueellamme ei ole kysyntää järjestöjen tuottamille palveluille. Palvelujen tuottaminen ei kuulu järjestöille, vaan kunnille ja yrityksille. Toimintamme ei sovellu palvelutuotantoon, sen tuotteistaminen on vaikeaa tai mahdotonta. täysin samaa samaa eri täysin eri en osaa sanoa TOIMIJOIDEN OSALLISUUS 15. Missä yhdistyksessänne hyödynnetään toimijoiden kokemusosaamista? Kokemusosaaminen on toimijoiden omaan kokemukseen perustuvaa tietoa ja asiantuntemusta. erittäin paljon vähän ei lainkaan yhdistyksessämme ei ole tarvetta kokemusosaamisen hyödyntämiselle 16. Onko yhdistyksenne toiminnassa mukana a) vertaisia?* kyllä, kuinka monta? ei b) kokemusasiantuntijoita?* kyllä, kuinka monta? ei *Vertaiset ovat saman elämäntilanteen tai sairauden kokeneita tai niiden kanssa eläviä henkilöitä, jotka toimivat toistensa tukena. Kokemusasiantuntijat osallistuvat oman kokemuksensa pohjalta palvelujen kehittämiseen. 3
4 17. Osallistuvatko yhdistyksenne vertaiset ja kokemusasiantuntijat yhdistyksenne a) henkilöstökokouksiin? kyllä eivät yhdistyksessämme ei järjestetä henkilöstökokouksia b) työnohjauksiin? kyllä eivät yhdistyksessämme ei järjestetä työnohjausta c) henkilöstökoulutuksiin? kyllä eivät yhdistyksessämme ei järjestetä henkilöstökoulutuksia 18. Missä kohderyhmänne osallistuvat seuraaviin yhdistyksenne toimintoihin? Kohderyhmillä tarkoitamme ihmisiä, joille yhdistyksenne tarjoaa apua, tukea tai toimintaa eli yhdistyksenne toimintaan osallistujia (esim. kuntoutujat, omaiset) tai tuottamienne palvelujen käyttäjiä. erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän ei koske yhdistystämme toiminnan ideointi ja suunnittelu 4 toiminnan toteutus 4 toiminnan kehittäminen 4 toiminnan arviointi 4 strategiatyöskentely 4 osallistuvat muuhun, mihin? en osaa sanoa Kumpi seuraavista väittämistä kuvaa paremmin yhdistyksenne toimintaa? Ympyröikää sopiva numero jatkumolta. Toimintamme perustana ovat kohde Toimintamme perustuu työnryhmiemme esittämät näkemykset ja ideat. tekijöidemme asiantuntijuudelle. Yhdistyksemme jäsenet ovat aktiivisesti Jäsenet eivät juuri osallistu mukana toiminnassamme. yhdistyksemme toimintaan. Yhdistyksemme valikoi jäsenensä Kuka tahansa pääsee yhdistyksemme jäseneksi. Vapaaehtoiset suunnittelevat ja ohjaavat Palkatut työntekijät suunnittelevat yhdistyksemme vapaaehtoistoimintaa. ja ohjaavat yhdistyksemme vapaaehtoistoimintaa. 20. Pyrittekö parantamaan kohderyhmien mahdollisuuksia vaikuttaa yhdistyksenne toimintaan? kyllä, millaisin keinoin? emme, miksi? ei koske yhdistyksemme toimintaa 21. Onko yhdistyksenne päättävissä elimissä (hallitus, johtokunta) kohderyhmienne edustajia? kyllä, huomattava määrä kyllä, jonkin verran kyllä, vähäinen määrä ei 4
5 RAHOITUS JA TALOUDELLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET 22. Valitkaa seuraavista kaikki rahoitukset, joita yhdistyksenne sai vuonna Merkitkää myös, millainen merkitys kyseisellä rahoituksella on yhdistyksenne toiminnalle ja miten rahoitus on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana. Esim. jos saitte kunnalta toiminta-avustusta, jonka merkitys toiminnallenne on kohtalainen ja kunta-avustuksen määrä on viime vuosina vähentynyt, merkitkää seuraavasti: Saatteko ko. suuri kohtalainen pieni kasvanut pysynyt vähentynyt rahoitusta? merkitys merkitys merkitys ennallaan kuntien ja kaupunkien myöntämät avustukset Saatteko ko. rahoitusta? kuntien ja kaupunkien myöntämät avustukset (yleis- ja kohdennetut avustukset) Rahoituslähteen merkitys yhdistyksenne toiminnalle suuri kohtalainen pieni merkitys merkitys merkitys Rahoituksen kehitys viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut pysynyt vähentynyt ennallaan jäsenmaksut asiakas- ja palvelumaksut kyllä/ei vuokratulot varsinaisen toiminnan muut tuotot (esim. kirpputoritoiminta) muu oma varainhankinta (esim. järjestölehden myynti) kattojärjestöltä saatu järjestöavustus yksityissektorin tukirahoitukset (lahjoitukset, sponsorointi, apurahat) sijoitus- ja rahoitustoiminta työllisyysmäärärahat (TEtoimistojen ja KELAn palkkatuet) alueellinen tukirahoitus (TEkeskukset, lääninhallitukset) EU rahoitus (ESR, projektit) STEA/RAY yleisavustus (Ay) STEA/RAY kohdennettu toiminta-avustus (Ak) STEA/RAY investointiavustus (B) STEA hankeavustus (C) kyllä/ei ministeriöiden rahoitus (muu kuin STEA) jokin muu rahoitusmuoto, mikä? jokin muu rahoitusmuoto, mikä? 5
6 23. Mikä oli yhdistyksenne talousarvion menojen loppusumma vuonna 2016? 24. Oletteko löytäneet viime vuosina uusia rahoituslähteitä? kyllä, mitä? emme 25. Millaisia haasteita yhdistyksenne toiminnan rahoitukseen liittyy? suuri haaste kohtalainen haaste pieni haaste ei koske yhdistystämme rahoituslähteitä on vaikea löytää rahoitusten jatkuvuus on epävarmaa rahoitusten hakeminen on vaikeaa ja työlästä yhdistyksen omaisuuteen (esim. kiinteistöt) liittyvät kulut avustusten raportointi ja seuranta on hankalaa avustusten hanke- ja projektiluontoisuus rahoitus ei mahdollista hankkeiden juurruttamista avustusjaksot ovat liian lyhyitä vaatimukset riittävästä omarahoitusosuudesta ostopalvelusopimukset ovat liian lyhytaikaisia ostopalvelusopimusten hinnat ovat liian alhaisia kilpailutusten valintakriteerit ovat ongelmallisia kilpailutuksiin liittyvän osaamisen puutteet monista eri lähteistä tulevien rahoitusten hallinnointi muu haaste, mikä? Missä koette rahoittajatahojen ja rahoitusmahdollisuuksien ohjaavan yhdistyksenne toimintaa? paljon vähän ei lainkaan ei koske yhdistystämme Kertokaa tarkemmin, miten tämä näkyy yhdistyksenne toiminnassa? 6
7 27. Ottakaa kantaa seuraaviin kysymyksiin. Voitte tarvittaessa valita useamman vaihtoehdon. a) Oletteko aloittaneet tai lopettaneet toimintoja, koska rahoittaja on ohjannut tekemään niin? kyllä, olemme aloittaneet kyllä, olemme lopettaneet emme ei koske yhdistystämme b) Oletteko vastaanottaneet rahoitusta tai kieltäytyneet rahoituksesta, jonka ette ole kokeneet sopivan yhdistyksenne arvoihin, tavoitteisiin tai toimintatapoihin? kyllä, olemme vastaanottaneet kyllä, olemme kieltäytyneet emme ei koske yhdistystämme c) Oletteko ryhtyneet yhteistyöhön/kumppanuuksiin tai kieltäytyneet yhteistyöstä, jonka ette ole kokeneet sopivan yhdistyksenne arvoihin, tavoitteisiin tai toimintatapoihin? kyllä, olemme ryhtyneet kyllä, olemme kieltäytyneet emme ei koske yhdistystämme Kertokaa tarkemmin edellä mainituista tilanteista. 28. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät kohderyhmät tai asiat, joihin päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tulisi suunnata toimintaansa? Kiitos vastauksistanne! Seuraavalla sivulla voitte halutessanne täydentää vastauksianne ja antaa palautetta kyselystä. 7
8 8
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen roolit ja identiteetit osahanke ( )
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen roolit ja identiteetit osahanke (2017-2019) Kysely päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toiminnasta A-Kiltojen Liitto ry:n aineisto Jurvansuu 2018 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015-2019 Diakonia-ammattikorkeakoulu 4.4.2017 Jurvansuu 2017 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit osahanke (2015-2017) Tutkija Sari
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Kyselytutkimuksen tuloksia EPT-verkoston teemakokous 16.11.2016 Tutkija Sari Jurvansuu, EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Jurvansuu
A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.
A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit
Kysely vertaisille ja kokemusasiantuntijoille tai vastaaville
Kysely vertaisille ja kokemusasiantuntijoille tai vastaaville Kyselyssä käytetään jatkossa käsitettä vertainen tms., jolla tarkoitetaan kaikkia erilaisia nimikkeitä, joita eri yhteyksissä käytetään kansalaisista,
Mielenterveys- ja päihdeyhdistykset: kansalaistoiminnan vahvistajia, palveluiden tuottajia, edunvalvojia?
Mielenterveys- ja päihdeyhdistykset: kansalaistoiminnan vahvistajia, palveluiden tuottajia, edunvalvojia? Mielenterveysmessut 20.11.2018 Sari Jurvansuu, MIPA-hanke/Sininauhaliitto Jurvansuu 2018 1 Mielenterveys-
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot
Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista
Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista MIPA-päätösseminaari 6.2.2019 Diak, Helsinki Jouni Tourunen Rakenne Tutkimusteemoittain -Taustaa: mitä tutkittu, mistä keskusteltu
Järjestökartoitus Kyselyn tavoitteena on saada tietoa Etelä-Savon maakunnan järjestöjen nykytilasta. Kysymyksiin vastataan vuoden 2017 tiedoilla.
Järjestökartoitus Kyselyn tavoitteena on saada tietoa Etelä-Savon maakunnan järjestöjen nykytilasta. Kysymyksiin vastataan vuoden 2017 tiedoilla. 1. Yhdistyksen/järjestön taustatiedot Mikä on yhdistyksenne
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Rastittakaa valitsemanne vaihtoehdot.
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Rastittakaa valitsemanne vaihtoehdot. I TAUSTATIEDOT 1. Yhdistyksenne nimi 2. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yhdistyksenne toimialaa? Valitkaa vastausvaihtoehdoista
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Vastatkaa kysymyksiin järjestönne näkökulmasta, älkää mahdollisten paikallisyhdistystenne.
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Vastatkaa kysymyksiin järjestönne näkökulmasta, älkää mahdollisten paikallisyhdistystenne. I TAUSTATIEDOT 1. Järjestönne nimi 2. Mikä seuraavista kuvaa
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi
Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet
Järjestöjen järjestö Perustettu 1998
Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen
Keski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke
Keski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke Järjestökartoituksen tausta, tarkoitus ja toteutus Tässä yhteydessä
KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo
KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.
MIPA-miniseminaari Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena
MIPA-miniseminaari Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena Kokemuksia järjestöjen tutkimusyhteistyöstä (MIPA 2015-2018) Mielenterveysmessut 20.11.2018 Kulttuuritalo, Helsinki Jouni Tourunen
Vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen tunteet ja yhdistysten tukitoimet. MIPA-työpaja Diakonia-ammattikorkeakoulu
Vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen tunteet ja yhdistysten tukitoimet MIPA-työpaja 11.4.2018 Diakonia-ammattikorkeakoulu Jurvansuu 2018 1 Jurvansuu, S. & Rissanen, P. (2018): Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja 13.9.2016 DIAK Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kyselytutkimus Kysely
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. Loppuseminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA Loppuseminaari 6.2.2019 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto Jurvansuu 2019 1 Taustaa Tutkijana MIPAssa kahdessa päihdealan
TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija
TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA Seinäjoki 14.11. Terveystieteiden jatko-opiskelija TOIMINTAMUODOT 2 PALKKA /PALKKIO PERUSTA OMA- KOHTAINEN KOKEMUS Kokemusasiantuntijatoiminta Vertaistuki Ammatillinen
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma
Järjestöbarometri Jane
Järjestöbarometri 2012 Jane 4.12.2012 Esityksen sisältö Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet Kunnat eivät investoi riittävästi
Järjestöt hyvinvointia luomassa
Järjestöt hyvinvointia luomassa Suomen sote-järjestöt lukuina IHMISET 1 300 000 jäsentä 500 000 vapaaehtoista 260 000 vertaistukijaa 50 000 ammattilaista 4 800 työllistettyä YHDISTYKSET 10 000 yhdistystä
Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1153 Verkostokartoitus 1994 : järjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen
Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö. Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI
Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI 18.12.2014 SOSTE Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö perustettu 2012, jolloin
Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori
Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vapaaehtoistoiminnan muutostrendit Kiril Häyrinen 2.10.2014 Vapaaehtoistoiminta on merkittävää Vapaaehtoistoiminnan avulla yhteiskunnassa tapahtuu monia merkittäviä
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 15.9.2011/tl
1 (9) Varsinainen toiminta Ay avustus Ray avustukset 879 000 666 000 1. Perusjärjestötyö a) Edunvalvonta Palkat 57 000 56 000 Lakisääteiset sosiaalikulut 10 000 10 000 Työterveyshuolto 500 500 Luontoisedut
1 (7) 16.9.2015/tl. Talousarvio 2016. Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava 2 015 2016. Varsinainen toiminta. Ay avustus
1 (7) 16.9.2015/tl Talousarvio 2016 Varsinainen toiminta Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava Ay avustus Ray avustukset 795 000 860 000 Palkat 440 000 479 000 Palkkiot, hallitus 6 000 6 000 Eläkekulut
Varsinainen toiminta. Tarkennettu Talousarvio Talousarvio 2014 2015. Ay avustus. Tuotot Ray avustukset 754 000 839 000
1 (7) 22.9.2014/tl Varsinainen toiminta Tarkennettu Talousarvio Ay avustus Ray avustukset 754 000 839 000 Palkat 414 500 467 500 Palkkiot 12 500 8 000 Eläkekulut 91 000 88 750 Lakisääteiset sos.kulut 27
2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?
ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu
Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT
Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...
Julkisen sektorin ja kansalaistoiminnan kuntoutusyhteistyön moninaisuus
Julkisen sektorin ja kansalaistoiminnan kuntoutusyhteistyön moninaisuus yöryhmä 3 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta kuntoutuksessa Erikoistutkija, V, KM Minna Kuntoutuspäivät 10.3.2014 Messukeskus,
Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.
Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia. Osallisuus ja toimijuus Järjestöjen työn merkitys ja vaikuttavuus
Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa
Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa OmaHäme III Järjestöfoorumi tilaisuus, 30.5.2017 Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva järjestökenttä 2. Järjestöt sote-
Kansalaisjärjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2018
Tutkimusrapor, - KOOSTE Kansalaisjärjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2018 VaLa, Allianssi, KANE, Kepa, Olympiakomitea ja SOSTE Katja Mikkonen, Soila Koponen 19.06.2018 Tutkimuksen toteutus!
Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012
Järjestöbarometri 2012 Mediainfo 28.11.2012 Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet
Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 1 (5) 208 Virastopäällikön päätös avustuksista järjestöille vuodelle 2016 HEL 2015-008334 T 02 05 01 00 Päätös Päätöksen perustelut päättää myöntää järjestöjen 98 hakemukselle
Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:
1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...
Ajankohtaista tietoa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn avustusasioista ja avustusten hausta. Yksinäisyysverkosto 4.10.
Ajankohtaista tietoa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn avustusasioista ja avustusten hausta Yksinäisyysverkosto 4.10.2018 Ajankohtaista tiedotuksesta Seuraa STEAn viestintää: verkkosivut
STEA-avustukset ESRhankkeiden. omarahoitusosuutena Ari Mattila
STEA-avustukset ESRhankkeiden omarahoitusosuutena Ari Mattila STEA-avustukset ESR-hankkeiden omarahoitusosuutena - yleiset periaatteet STEA-avustusta voidaan myöntää ESR-hankkeiden omarahoitusosuuteen,
Sote-uudistus ja kolmas sektori Päijät-Hämeessä
Sote-uudistus ja kolmas sektori Päijät-Hämeessä Yhdistystoiminnan tulevaisuus uudessa Päijät-Hämeessä 24.4.2018 Hankejohtaja, sote-vastuuvalmistelija Ismo Rautiainen Sote-palvelujen rakenne 2 Maakunnan
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt
Mediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
Hyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa. Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.
Hyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.2018 Yhdistyskentän laajuus ja merkitys Rekisteröidyt yhdistykset: Suomessa
Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?
Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena - miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut, Helsinki Jukka Valkonen Suomen Mielenterveysseura
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén
Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa 1 15.12.2017 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa
Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa Tuula Peltoniemi 6.6.2017 Seinäjoki Sisältö Peruskysymysten äärelle Mitkä toimintaympäristömuutokset vaikuttavat vapaaehtoistoimintaan? Mihin kiinnittää huomiota?
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (promootio)
Miten turvataan järjestöjen toiminta jatkossa kumppanina ja resurssina näin hahmotettuna? 1 (Riitta Särkelä muokattu Riitta Pihlaja 2008) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (promootio) Lähellä arkea,
MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö
YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA
YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA Jouni Puumalainen 28.2.2017 1. Johdanto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma
Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät
Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu
Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija
Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden
Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely
Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely Kysely yhdistyksille 33 vastausta 28 eri yhdistyksestä Yhdistysrekisterin mukaan Liedossa toimii 200 yhdistystä, aktiivisesti toiminnassa? Kunnan
Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta
Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta Taustatiedot 1. Valitkaa organisaatio, jota edustatte * Avire Oy Avire Oy / Kuntoutussäätiö yhdessä Kuntoutumis-
STEAn avustuksista. Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari
STEAn avustuksista Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari 16.10.2019 Kysymykset ja vastaukset Organisaationne kokemukset yhteistyöstä AUNE-ohjelman aikana =>Monitoimijainen yhteistyö on ollut hyödyllistä
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA 2015-2018 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Jurvansuu/EHYT ry 2015 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintamuodot miten
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR
Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 1.2.2018 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Järjestöt hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena mm. Ihmisten hyvinvointi-,
Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa
Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Kansalaistoiminta ja kumppanuus maakuntauudistuksen tukena tilaisuus, 19.4.2017 Mikkeli Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista
Järjestöt kuntoutuksen kentällä. Erityisasiantuntija Päivi Opari, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Järjestöt kuntoutuksen kentällä Erityisasiantuntija Päivi Opari, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Kuntoutuksen ajureita Syrjäytymisen ehkäisy Työurien pidentäminen Väestön ikääntyminen Kotona asumisen
Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS
Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS 13.2.2014 Rahoituslähteitä kehittämishankkeisiin ja toiminnan toteuttamiseen Kansalliset
Turun kaupungin hyvinvointitoimialan kumppanuussopimukset
Turun kaupungin hyvinvointitoimialan kumppanuussopimukset Suunnittelupäällikkö Jaana Halin 28.2.2018 Soste: Tulevaisuuden kunta järjestöt mukana Strateginen ohjelma: Hyvinvointi ja aktiivisuus Terve ja
Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.
Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
Nuorisovastuualueen valtionavustusprosessin toimivuus ja kehittämistarpeet
Nuorisovastuualueen valtionavustusprosessin toimivuus ja kehittämistarpeet Valtion nuorisoneuvosto sekä arviointi- ja avustustoimikunta ovat käynnistäneet opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisovastuualueen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
Tutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa
Tutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa case A-Kiltojen Liitto ry Noora Nieminen järjestökoordinaattori A-Kiltojen Liitto ry MIPA työpaja 11.10.2017 A-kiltojen Liitto ry 1/2 Lyhyesti Valtakunnallinen
Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry
Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana
Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.
Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä
Päihde- ja mielenterveysyhdistysten rahoitus ja siihen liittyvät haasteet
Päihde- ja mielenterveysyhdistysten rahoitus ja siihen liittyvät haasteet Sari Jurvansuu Julkaistu 8.4.2019 Tiivistelmä Artikkelissa tarkastellaan paikallisten päihde- ja mielenterveysyhdistysten keskeisiä
Esitys syyskokoukselle
VARSINAINEN TOIMINTA 2018 Valtion avustukset, UM 483 438,05 Kotimaiset avustukset, STEA 140 000,00 Ulkomaiset avustukset, Global Fund 203 745,71 Ulkomaiset avustukset, WFP 1 000,00 Omarahoitusosuudet,
Kumajan kysely Uudenmaan alueen kunnille järjestöyhteistyöstä
Kumajan kysely Uudenmaan alueen kunnille järjestöyhteistyöstä Järjestöt ovat kuntien tärkeä kumppani niiden hyvinvointia ja terveyttä edistävässä työssä. Kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön järjestymistä
Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys
Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,
Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén
Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta 1 6.2.2018 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kyselyn kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
Pohjoisen yhteisöjen tuki-majakka ry
Pohjoisen yhteisöjen tuki-majakka ry Edelläkävijä vaikuttavaa toimintaa kansalaistoiminnan tueksi! Järjestotieto.fi Historian havinaa tarvitsevatko laivat Majakkaa? Taustalla: Kehittää eri toimijoiden
Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)
5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen
RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana
RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan
Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
Suomen Pakolaisapu ry
Suomen Pakolaisapu ry Kansainvälistyvä kansanopisto 27. 28.11.2007 Pia Lindfors pia.lindfors@pakolaisapu.fi Taustaa Perustettu 1965 Varainkeruu Tiedotus Kouluyhteistyö ja kv-kasvatus Omat kehy-hankkeet
Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä
Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä Mielenterveysmessut 2016 Jouni Puumalainen, tutkija Mielenterveyden Keskusliitto / Kuntoutussäätiö Puumalainen 2016 1 Vertaisuus;
Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä
Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o
Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön
Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön Merkittävin muutos on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuotannon sekä rahoituksen kanavoimisen
Kohti näkyvää ja vahvaa. järjestöyhteistyötä!
Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä! Sisältö 1. Mikä on Sakke -hanke? 2. Pohjois-Savon Järjestötietopalvelu 3. Työpaja: alustus ja työstäminen 4. Loppukeskustelu Pohjois-Savon järjestöyhteistyön
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 LAPIN LIIKUNTA RY
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 LAPIN LIIKUNTA RY YLEISTÄ Lapin Liikunta ry on alueellinen liikunnan palvelu- ja koulutusorganisaatio, jota johtaa 4-6 kertaa vuodessa kokoontuva hallitus. Päättävänä
OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.
OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille
Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia
Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 7.2.2019 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Euroopan sosiaalirahasto ESR EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:
Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen