OILI - Opiskelijainnovaatiosta liiketoiminnaksi hanke

Transkriptio

1 OILI - Opiskelijainnovaatiosta liiketoiminnaksi hanke Loppuraportti 3/2015 Tekijät: Sini Granström Sari Lamminpää Päivi Pöyry-Lassila Annulii Vähämaa Aku Välimaa Toni Anttonen Joni Aunola Anniina Hämäläinen Miikka Kuosmanen Outi Piirainen Ville Pakarinen Joonas Pöyry

2 Sisällys 1 Johdanto Yrittäjyyspalvelut ja verkostot Oppilaitosten tarjoamat palvelut ja verkostot Esihautomoiden ja yrityskehittämöiden tarjoamat palvelut ja verkostot Naisyrittäjien näkökulma Oili-hankkeen toteutus ja aikataulu Tutkimusprosessi ja -menetelmät Kyselytutkimus Teemahaastattelut Aineiston analyysi Tulokset Teemahaastattelut Yrityskehittäjien teemahaastatteluiden analyysi Yhteistyö oppilaitosten kanssa Opiskelijan ja yrityskehittämön yhteistyö Oppilaitosten henkilökunnan teemahaastatteluiden analyysi Oppilaitoksen antama tuki opiskelijayrittäjille Opiskelijan polku kohti yritystoimintaa Yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa Ideaali tulevaisuus Opiskelijayrittäjien teemahaastatteluiden analyysi Oma yritys ja sen toiminta Oppilaitoksen tuki aloittavalle yrittäjälle Muut palvelut yrittäjyyden tukemiseen Tulevaisuus Opiskelijakyselyn analyysi Taustatiedot Yrittäjäksi ryhtyminen Yrityksen perustamisen tukipalvelut Yrittäjyyden oppimisympäristöt Yrityksen rahoitus Kyselytutkimuksen avoimet kysymykset, opiskelijat Kyselytutkimuksen yhteenveto Kyselytutkimuksen luotettavuus Alumnikyselyn analyysi Vastaajien taustatiedot... 43

3 5.3.2 Yrittäjäksi ryhtyminen Yrityksen perustamisen tukipalvelut Yrittäjyyden oppimisympäristöt Yrityksen rahoitus Kyselytutkimuksen avoimet kysymykset, alumnit Yhteenveto Teemahaastatteluissa esiin tulleet kehittämisehdotukset Tutkimuksen johtopäätökset Hankkeen arviointi Jatkotutkimuksen ja kehittämistyön aiheet Muut lähteet Liitteet... 68

4 1 Johdanto Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreessa raportissa todetaan, että yrittäjyys on start-upfirmojen myötä saanut ennennäkemätöntä huomiota Suomessa. Uuden sukupolven astuessa työelämään yrittäjyys nähdään innostavana ja ajankohtaisena mahdollisuutena muiden rinnalla. Maahamme tulisi luoda toimintaympäristö, joka mahdollistaa uusien työpaikkojen, innovaatioiden ja investointien syntymisen luvulla yli 90 % uusista työpaikoista syntyi pkyrityksiin. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2015) Korkeakouluissa yhdeksi merkittäväksi kehittämiskohteeksi on noussut opiskelijayrittäjyys. Tärkeää on tarjota opiskelijoille mahdollisuus yrittäjyyteen tähtäävään polkuun ja yrittäjyysvalmiuksien hankkimiseen opintojen aikana. (Nietosvuori, L. & Mäkelä, R. (toim.) 2013). Raportin kappaleessa 2.1 on käytetty korkeakouluesimerkkinä Laurea-ammattikorkeakoulua. Oppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijat tuottavat osana opintojaan lukuisia innovaatioita, joilla on kaupallista potentiaalia, mutta kokonaisvaltaisen innovaatiosta liiketoiminnaksi - toimintamallin ja tukiverkoston puuttuessa potentiaali jää liian usein realisoitumatta. Opintojensa ajan opiskelijat kehittävät innovaatioitaan eteenpäin, mutta opiskelijoiden valmistuessa jo pitkällekin tuotteistetut innovaatiot saattavat jäädä vaille kaupallistamista. Yrittäjyys opintojen rinnalla on vaihtoehto käytännössä vain harvoille. Opiskelijainnovaatioiden tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa on myös kohdattu useita haasteita. Keskeisimpinä haasteina ovat muun muassa, että toimintamalleja on kyllä olemassa, mutta opiskelijoiden tietämys niistä on puutteellista ja tukimuodot kaipaavat selkiyttämistä ja vahvistamista. Lisäksi haasteina ovat innovaation kehittäjän ja kaupallisen toteuttajan kohtaamattomuus sekä yrittäjyyttä edistävien palveluiden ja toimijoiden koordinoimattomuus. Tällä hetkellä opiskelijoiden yrittäjyyden edistämiseen on tarjolla useita toimintamalleja, palveluita ja toimijoita, mutta osin hajanaisina, toimijakohtaisina ja koordinoimattomina ne eivät pysty riittävästi vastaamaan yrittäjyyttä harkitsevien opiskelijoiden tarpeisiin. Esimerkiksi esihautomotoiminta on suunnattu liiketoimintaideoiden alkuvaiheen kehittämiseen ja kypsyttämisen, mutta luonteva polku käytännön yritystoiminnan aloittamisen ja esim. yrityskiihdyttämöjen suuntaan puuttuu. Nykyisiä toimintamalleja ja sen haasteita kartoittamaan käynnistettiin OILI Opiskelijainnovaatioista liiketoiminnaksi -hanke, jonka tulokset on koottu tähän raporttiin. OILI-hanke (08/ /2015) on toteutettu Laurea-ammattikorkeakoulun (koordinaattori), Hämeen ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun (FUAS-yhteistyö) sekä Hyria koulutus Oy:n ja First Round Oy:n yhteistyönä. Hankkeessa on kartoitettu olemassa olevat

5 5 opiskelijayrittäjyyden palvelut, toimijat ja toimintatavat - erityisenä tavoitteena tunnistaa palveluiden ja verkoston aukot, pullonkaulat ja opiskelijoiden yritystoimintaan liittyvät tulevaisuuden palvelutarpeet. Kartoitus on toteutettu sähköisten kyselyiden ja teemahaastatteluiden avulla ja tietoa on hankittu usealta eri kohderyhmältä: oppilaitosten opiskelijoilta, henkilökunnalta ja alumneilta sekä yrityskehittäjiltä ja opiskelijayrittäjiltä. Keskeisenä havaintona tutkimuksessa nousi esille se, että sekä opiskelijayrittäjät että oppilaitosten henkilökunta ovat kohtalaisen hyvin tietoisia sekä oppilaitoksessa, että oppilaitoksen ulkopuolella tarjolla olevista yrittäjyyden edistämisen tukipalveluista. Ongelmana tukipalvelujen löydettävyyteen nousi esille selkeä yhteyshenkilön puuttuminen oppilaitoksista. Tukipalveluja on tarjolla runsaasti, mutta niiden hyödynnettävyys ei ole kovin korkealla tasolla. Keskeisenä kehittämisehdotuksena voidaan todeta, että tarvitaan paremmin organisoitua yhdessä tehtävää suunnittelua yhteistyön tehostamiseksi eri toimijoiden välillä sekä tehostetumpaa tiedottamista tarjolla olevista tukipalveluista niin opiskelijoille kuin oppilaitosten henkilökunnallekin. Raportti on tuotettu Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistyönä.

6 6 2 Yrittäjyyspalvelut ja verkostot Yrittäjäksi ryhtyessä tarvitaan usein erilaisia tukiverkostoja ja rahoitusta, jotta yritystoiminta saataisiin jouhevasti aluilleen (Römer-Paakkanen 2006, ks. Huttunen 2006, 29). Opiskelijan on mahdollista hyödyntää erilaisia tukipalveluita ja verkostoja, esimerkiksi esi- ja yrityshautomoiden tarjoamat palvelut ja verkostot sekä erilaiset kehittämishankkeet. OILI eli opiskelijainnovaatiosta liiketoiminnaksi -hanke on ESR:n eli Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on selvittää opiskelijoiden yrittäjyyttä tukevat ja edistävät palvelut sekä verkostot. Seuraavaksi raportin luvussa 2.1 käsitellään oppilaitosten (ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset) tarjoamia yrittäjyyttä tukevia palveluita ja verkostoja. Esihautomoiden ja yrityskehittämöiden tarjoamia palveluita käsitellään luvussa 2.2, ja naisyrittäjyyden näkökulmaa luvussa Oppilaitosten tarjoamat palvelut ja verkostot Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen rooli opiskelijayrittäjyyden edistäjänä on erittäin tärkeä. Koulutuksen tavoitteita ovat yrittäjyyskulttuurin edistäminen, yrittäjäksi kannustaminen, yrittäjien tukeminen kohti kasvua ja kilpailukykyä, rahoitusvirtojen tehostaminen sekä pk-yrityksiä suosivan hallinto- ja sääntelyjärjestelmän luominen. Näihin kolmeen ensimmäiseen kohtaan esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulu on osoittanut toiminnassaan erityistä aktiivisuutta. Laurea tarjoaa myös rahoitusta joillekin toimintaansa aloitteleville yrityksille. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2013.) Oppilaitokset käyttävät monia erilaisia keinoja tukiessaan yrittäjyyttä. Näitä keinoja ovat esimerkiksi erilaiset yrittäjyyden oppimisympäristöt, kuten esihautomot ja yrityshautomot, yrittäjyyttä käsittelevät syvemmät ja laajemmat opintojaksokokonaisuudet, suuntautumisvaihtoehdot ja opintopolut. (Huttunen 2006, 7.) Yrittäjyyskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on yrittäjämäisen ajattelu- ja toimintatavan kehittäminen ja toissijaisena tavoitteena yrityksen perustamiseen liittyvien valmiuksien kehittymisen tukeminen. (European commission 2012). Uudet maaliskuussa 2015 julkaistut Arenen yrittäjyyssuositukset sisältävät näkökulmia uuteen yrittäjyyteen, yrittäjien osaamisen sekä yrittäjyysosaamisen kehittämiseen, asiantuntevan ja ammattitaitoisen työvoiman kouluttamiseen sekä yritysten uudistumis- ja kilpailukyvyn lisäämiseen (Arene 2015).

7 7 Kuva 1: Yrittäjyysmyönteinen ammattikorkeakoulu asenne, kulttuuri ja toiminta. (Arene Ry:n yrittäjyyssuositukset, 2015.) Yrittäjyyttä koetetaan tehdä koko ajan tutummaksi korkeakouluissa. Epävakaiden työsuhteiden takia opiskelijat kiinnostuvat yrittäjyydestä aikaisempaa enemmän. (Kinnunen 2006, ks. Huttunen 2006, 25.) Taloudellinen suhdannetilanne vaikuttaa paljolti pääkaupunkiseudulla uuden yritystoiminnan aloittamiseen, sillä noususuhdanteessa opiskelijoille on tarjolla työpaikkoja, jolloin uusien yritysten perustaminen on vähäistä, kun taas laskusuhdanteessa tilanne on päinvastainen. Tällöin työpaikkatarjonta on vähäistä ja sen seurauksena yrittäjyys lisääntyy. (Jussila, Hytönen & Salminen 2005, ks. Huttunen 2006, 25.) Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmissa yrittäjyys on liitetty osaksi opintoja. Opiskelijoiden on suoritettava pakolliset yrittäjyyteen liittyvät opintojaksot osana opintosuorituksiaan.(huttunen 2006, 29.) Opiskelijoiden on mahdollista valita kursseja yrittäjyyteen liittyen tai suorittaa opintojaan omaa yritystä perustaen tai kehittäen. Opiskelijoille on usein tarjolla yrittäjyydestä kattava opintojaksotarjonta, josta löytyy paljon erilaisia kursseja yrittäjyydestä sekä yrityksen perustamisesta. Myös muille kuin liiketalouden opiskelijoille on tarjolla yrittäjyyteen liittyviä opintojaksokokonaisuuksia kuten esimerkiksi yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamista (Laurea-ammattikorkeakoulu 2014). Koulutus voi olla myös projektipohjaista, jolloin perinteisiä erillisiä opintojaksoja ei ole. Opiskelijoiden on tällöin mahdollista valita pro-

8 8 jekteja, jotka käsittelevät yrittäjyyttä syvemmin ja laajemmin. Myös yrityksen perustaminen osana opiskelijoiden opintosuorituksia on mahdollista. Hämeen ammattikorkeakoulussa on kaikille koulutusohjelmille tarkoitetut innovaatio ja yrittäjyysopinnot tuotteistettu verkkopinnoiksi: Start up Business School 15 op, monialaiset, sanoin Amazing Business Train 5 op. ( Hanka, S Henkilökohtainen tiedonanto) Oppilaitokset tukevat jo valmiita ideoita ja suunnitelmia, mutta myös ideoita, joita täytyy vielä työstää pidemmälle. Näin voidaan saada sellaista kehitystä aikaan, mitä opiskelijalla ei olisi mahdollista kehittää yksin. Tällä tavoin pystytään luomaan menestyskelpoisia liiketoimintasuunnitelmia. (Huttunen 2006, 30.) Korkeakoulujen innovaatio- ja yrittäjyyspalvelut auttavat ideoiden kaupallistamisessa ja opiskelijalähtöisten yritystoiminnan liiketoiminnan kehittämisessä (Laurea-ammattikorkeakoulu 2013). Oppilaitokset voivat myös rahoittaa joitakin toimintaansa aloittelevia opiskelijalähtöisiä yrityksiä. Esimerkiksi aiemmin opiskelijoilla on ollut mahdollisuus hyödyntää Tekesin TULI- eli tutkimuksesta liiketoimintaa -rahoitusta lupaavien ideoiden kaupallistamiseksi (Tekes, 2015) tai tietyin reunaehdoin oppilaitos voi toimia pääomasijoittajana. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2013.) Jos oppilaitoksen tarjoama tuki ei riitä tai oppilaitos ei pysty esimerkiksi rahoittamaan yritystoimintaa, ohjataan opiskelija hakemaan tukea ja mahdollista rahoitusta oppilaitoksen ulkopuolelta. Yritystoimintaa tukevat oppilaitosten lisäksi oppilaitosten omat esihautomot sekä yrityskehittämöt, esimerkiksi Uusyrityskeskukset (Uusyrityskeskukset Suomi, 2015). Lisäksi rahoitusta omalle yritystoiminnalle on mahdollista hakea ulkoisista rahoituslähteistä, joista mainittakoon esimerkiksi TE-toimiston myöntämä starttiraha (TE-palvelut, 2015). 2.2 Esihautomoiden ja yrityskehittämöiden tarjoamat palvelut ja verkostot Esihautomot ovat oppilaitosten tarjoamia palveluja, joissa opiskelija voi kehittää omaa liikeideaa tai jo olemassa olevaa yritystä yhdessä monipuolisen asiantuntijaverkoston kanssa. Esihautomoista saa tukea ja ohjausta liikeidean kehittämisestä kaupallistettavaksi tuotteeksi tai palveluksi asti. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2014.) Laurea ammattikorkeakoulussa toimii esihautomo InnoVilla ja yrityshautomo Spinno Enterprise Center. InnoVilla on innovatiivinen yrittäjyysosaamista kehittävä oppimis- ja kehittämisympäristö. Sen toiminta koostuu esihautomo- sekä projektitoiminnasta. InnoVilla mahdollistaa opiskelun omaa yritystä perustaen. Tällöin opiskelijan on mahdollista tehdä projekteja tai opinnäytetyö omaan liike-ideaan perustuen. Opiskelija voi myös omatoimisesti kehittää liikeideaa, kun hänelle on siihen valittu ohjaaja. On myös mahdollista toimia toimeksiantajana

9 9 P2P-projektissa, jolloin opiskelijatiimi tekee toimeksiantajan kanssa kehitys- tai tutkimustyötä liike-ideaan liittyen. Spinno Enterprise Center on Laurean yrityshautomo, joka palvelee teknologia- ja osaamispohjaisia, nopeaan kasvuun tähtääviä yrityksiä. Spinno on käytettävissä lähinnä kasvuhakuisille opiskelijayrityksille. Esihautomoiden palvelut ovat maksuttomia ja niiden hyödyntämisestä voi saada opintopisteitä käytetyn ajan perusteella. (Laureaammattikorkeakoulu 2014.) HYRIA: Hyria koulutus Oy:ssä esihautomotyyppisenä toimintaympäristönä toimii liiketalouden yksikön harjoitusyritysympäristö (Hyrri). Merkonomiopiskelijoille virtuaaliseen harjoitusyritystoimintaan osallistuminen on osa tutkintoon sisältyviä opintoja sekä ammattiosaamisen näyttöä, mutta oppimisympäristöä ovat hyödyntäneet ja voivat hyödyntää myös muiden alojen opiskelijat. Harjoitusyritystoiminnassa opiskelijat perustavat virtuaalisen yrityksen kaikkine tarvittavine menettelyvaiheineen ja harjoittelevat käytännössä yritystoimintaan liittyviä prosesseja, kuten tuotteistamista, markkinointia ja myyntityötä. Kiinteää yhteistyötä eri alojen toimijoiden kanssa on tehty paitsi Hyrian sisällä, niin myös kummiyritystoiminnan kautta elinkeinoelämän edustajien kanssa. Niin ikään yhteistyötä ja tiedonvaellusta on harjoitettu koulutusasterajat ylittävän yhteistyön kautta esimerkiksi Laurea ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammattikorkeakoulun sekä Hyvinkään alueen lukioiden ja peruskoulujen kanssa. (Ketola,T. 2015) HAMK: Opiskelijayrittäjyyttä tukevia palveluja kaikkien koulutusohjelmien käyttöön on esimerkiksi: Amazing Business Train 5 op, StartUp Business School 15 op virtuaalinen opintokokonaisuus oman liikeidean kaupallistamisen tueksi, Yritysklinikat, virtuaalihautomopalvelut, Venture Mill Osuuskunta, opiskelijaosuuskunnat luonnonvara-alalla, Liiketoiminnan kehittämisopinnot 15 op. HAMKin toimina-ajatuksena on haudontapalveluissa keskittyä perustehtävänsä mukaisesti aikaan ennen Y-tunnusta. Hämeenlinnan Korkeakoulukeskuksen saumattomalla yrittäjyyden palvelupolulla Hämeen Uusyrityskeskus ja Linnan Kehitys huolehtivat Y-tunnuksen jälkeisestä haudontapalvelusta. Kasvuyrityksiä ohjataan myös First Roundin yrityskiihdyttämöpalveluihin. Muilla seutukunnilla palvelupolku on samankaltainen ja tiivis yhteistyö toteutetaan alueen yrityspalveluorganisaatioiden kanssa. (Hanka, S. 2015).

10 10 LAMK: LAMKilla on käytössä oma yrittäjyysohjelma, jonka mukaisesti opiskelijayrittäjyyttä tuetaan ja viedään LAMKissa monin tavoin tavoitteellisesti eteenpäin. Tavoitteena on tehdä yrittäjyyttä näkyväksi tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuus suorittaa yrittäjyysopintojaan kokemuksellisesti oppimalla käytännön toiminnan kautta. LAMKin keskeisimpiä opiskelijayrittäjyyttä tukevia edistäviä käytäntöjä ovat opintojen aikaisten Osuukunta- ja NY Start Up- yritysten perustaminen, kansalliset ja kansainväliset liikeideakilpailut joiden kautta opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää omia liikeideoitaan ja niiden innovaatio- ja kaupallistamissaamistaan sekä kokeilla yrittäjyyttä käytännössä. Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana LAMKin yrittäjyyshankkeissa joissa he pääsevät tekemään yritysyhteistyötä mm. opinnäytetöiden ja kehittämisprojektien muodossa, tutustumaan liike-elämään sekä luomaan verkostoja opintojen jälkeistä työuraansa varten. LAMKissa kehitetty verkkopohjainen liikeideaportaali Dynastart.fi tuo opiskelijoiden hyödynnettäväksi mentori, alumni ja asiantuntijapalvelutarjonnan sekä kansallisia ja kansainvälisiä liikeideainnovaatioita LAMKin yhteistyökumppaneilta. LAMK on keskeinen toimija Päijät-Hämeen kehittäjäverkostoissa alueen yrittäjyyttä edistävien julkistoimijoiden rinnalla. Opiskelijayrittäjyyttä ja uuden yrityskannan tukemisessa ovat mukana muun muassa Ladec Protomo Yrityskiihdyttämö ja Uusyrityskeskus, Hämeen Te-toimiston Yrittäjyyspalvelut sekä Tuoteväylä konsepti. (Peltonen, K. 2015) Esimerkkejä LAMKin opiskelijayrittäjyyttä tukevista toimista ja palveluista ovat: Yrittäjyysopinnot kaikilla koulutusaloilla Dynastart.fi -alustan kehittäminen ja hyödyntäminen niin opetuksessa kuin yrittäjyyden markkinoinnissa NY-ohjelman kehittäminen monialaiseksi ja myös kansainvälisille opiskelijoille sopivaksi Cambridge-yhteistyön kehittäminen Monet liikeideakilpailut ja yrittäjyysleirit, kuten SENSE, Innovate or Die, NIBS Business Plan Competition, European Creative Futures LAMKin omat yrittäjyystapahtumat kampuksilla sekä FUAS- ja kv-verkostoissa, uutena KesäCampus 2015 Fellmanniassa Yhteistyö yrityskehittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa, kuten LADEC- ja Protomoyhteistyö, toiminta Päijät-Hämeen omistajanvaihdosverkostossa Opiskelijalähtöisten yrittäjyyttä tukevien oppimisympäristöjen ja -yhteisöjen perustaminen, kuten osuuskunnat, M.Idea, Lamk Entrepreneurship Society Katalyytti-liikeidean kehittämispalvelu Opiskelijayrittäjyyttä tuetaan myös opetukseen integroidun TKI-toiminnan avulla (Peltonen, K. 2015)

11 11 Esihautomotoiminnan tuloksena opiskelijalla on valmiudet perustaa yritys kehitettyä tuotetta tai palvelua varten. Esihautomot voi avustaa myös yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa ja tarvittavien yhteistyökumppanien sekä rahoituksen etsinnässä. Esihautomoista ohjataan tarpeen tullen esimerkiksi yrityskehittämöön. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2014.) Yrityskehittämö on ympäristö, joka tarjoaa yrityksen perustamiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen organisoitua tukea, ohjausta sekä neuvontaa (YVI 2012). Yrityskehittämöt tarjoavat yrittäjille tietoa ja neuvoa liiketoimintasuunnitelman tekemiseen, talous- ja veroasioihin, rahoitukseen, markkinointiin, koulutukseen sekä vientikysymyksiin. Näillä varmistetaan yrittäjän osaamistaso sekä kannattava yritystoiminta. Yrityskehittämöiden tärkeimmiksi palveluiksi on koettu ammattimainen ja henkilökohtainen sparraus, mentorointi ja koulutus sekä kehittämöiden tarjoamat verkostot. (TechVilla Oy 2015; First Round Oy 2015.) Uusyrityskeskus on yksi esimerkki yrityskehittämöstä, joka tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa yritystoimintaa suunnitteleville ja aloittaville yrittäjille. (Uusyrityskeskus 2015.) 2.3 Naisyrittäjien näkökulma Suomessa on yhteensä noin yrittäjää. Suomalaiset yritykset ovat pieniä, alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Naisyrittäjiä on Suomessa noin reilut eli kolmannes kaikista yrittäjistä. (Rehn 2012, 4-6.) Naisyrittäjien määrä on kasvanut suomessa jatkuvasti 2000-luvulta. Naisyrittäjät ovat keskimäärin koulutetumpia kuin miespuoliset kollegansa ja he toimivat etupäässä sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutus- ja henkilöpalveluissa, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä eräillä liike-elämän palvelualoilla (tilitoimistot yms.) (Työja elinkeinoministeriön Yrittäjyyskatsaus 2012.) Naisyrittäjistä lähes 30 prosenttia työllistyy koulutuksessa ja henkilökohtaisia palveluja tuottavilla toimialoilla, kuten liikuntaharrastuksiin liittyvässä opetuksessa ja muussa urheilutoiminnassa sekä parturi, kampaamo- ja kauneushoitoloiden toiminnassa. Seuraavaksi suurin toimiala on vähittäiskauppa sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Naisten yrittäjyys on kuitenkin kasvussa vapaa-ajan virkistyspalveluissa. (Työ- ja elinkeinoministeriön Yrittäjyyskatsaus, 2012.) Tutkimusten mukaan tilastollisesti merkittävin naisyrittäjiä ja miesyrittäjiä erottava asia on suhtautuminen perheen ja työn yhteensovittamiseen, ei esimerkiksi koulutustausta tai asema työmarkkinoilla. Perheen ja työn yhteensovittaminen liittyy myös yrittämiseen naisaloilla, joihin kohdistuu paljon perhepoliittisten kustannusten rasitetta. (Yrittäjänaiset, 2005.)

12 12 Erityisesti pk-sektorin naisyrittäjiä koskeva eriarvoisuusongelma liittyy perheen ja työn yhteensovittamiseen, sillä yrittäjän työhön kuuluvat epäsäännölliset ja usein pitkät työpäivät. Esimerkiksi alle kymmenvuotiaan sairaan lapsen hoitaminen ja oikeus lyhennetyn työpäivän tekemiseen eivät käytännössä ole mahdollista yrittäjille. Yrittäjä ei voi saada korvausta sairaan lapsensa hoidosta, mutta voi palkata työtekijälleen hoitajan kotiin tämän sairasta lasta hoitamaan ja vähentää lastenhoitajan palkan verotuksessa. Yrittäjä ei myöskään ole oikeutettu osittaiseen hoitorahaan, koska sen maksaminen on sidottu työ- tai virkasuhteeseen. (Yrittäjänaiset, 2005.) OILI-hankkeessa naisyrittäjyys-teemaa lähestyttiin myös haastattelemalla naisyrittäjiä ja naisyrittäjäjärjestön edustajaa. Haastatelluista opiskelijayrittäjistä naisyrittäjiä oli yhteensä 5/14. Heillä yhteisenä tekijänä olivat halu päästä yrittäjiksi ja onnistua nostamaan itselleen palkkaa omassa yrityksessään. Naisyrittäjyysjärjestön haastattelussa taas tuli esille, ettei yhteistyötä tällä hetkellä ole. He toivoisivat kuitenkin voivansa tulevaisuudessa toimia mentoreina opiskelijayrittäjille. Näin opiskelijoilla olisi mahdollisuus saada neuvoa ja opastusta sekä kuulla kokemuksia yrittäjänä toimimisesta. Aiemmin yhteistyötä on ollut Laurean ja Hyrian kanssa, mutta yhteyshenkilövaihdosten myötä yhteistyö on hiipunut. Yhteistyö vaatii aktiivisuutta ja tiedottamista sekä selkeän yhteyshenkilön oppilaitoksen sisällä. Haastatteluun osallistuneet naisyrittäjät olivat Lohjan, Hyvinkään ja Hämeenlinnan seuduilta. Haastatteluiden yksityiskohtaiset tulokset löytyvät tämän raportin luvusta Oili-hankkeen toteutus ja aikataulu Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoima OILI-hanke käynnistyi Projektin organisoiduttua aloitettiin tiedonkeruun ja kartoituksen toteuttamisen suunnittelu. Sähköiset kyselyt oppilaitosten opiskelijoille ja alumneille suunniteltiin syyskuussa ja vastaukset saatiin lokakuun 2014 aikana. Syyskuussa suunniteltiin myös haastattelut oppilaitosten (Laurea, Hamk, Lamk, Hyria) henkilökunnalle, paikallisille yrityskehittäjille ja opiskelijayrittäjille. Haastattelut toteutettiin loka-marraskuussa Laurea koordinoi suunnittelua ja tiedonkeruuta sekä toteutti sähköiset kyselyt. Kukin oppilaitos toteutti haastattelut oman henkilökuntansa ja opiskelijayrittäjiensä sekä paikallisten yrityskehittäjien kanssa. Tietoa kerättiin hankkeessa mukana olleiden oppilaitosten toiminta-alueilta Hyvinkään, Lohjan, Porvoon, Riihimäen, Hämeenlinnan, Forssan ja Lahden seuduilta. Kerätyt tiedot koottiin Laureaan, jossa aineiston analyysi toteutettiin talven aikana Laureassa. Hankkeen tulokset julkistetaan tulosseminaarissa ja hanke päättyy

13 13 4 Tutkimusprosessi ja -menetelmät OILI-hankkeen kartoituksessa kerättiin tietoa opiskelijayrittäjyyden palveluiden nykytilasta viideltä eri kohderyhmältä: oppilaitosten opiskelijat, alumnit ja henkilökunta sekä yrityskehittäjät ja opiskelijayrittäjät. Alumneja ovat oppilaitoksesta valmistuneet opiskelijat. Projektissa käytettiin erilaisia tiedonkeruumenetelmiä eri kohderyhmille. OILI-hankkeessa käytettiin kahta aineiston keruun menetelmää: haastattelututkimus sekä kyselytutkimus. Alumneille ja opiskelijoille käytettiin sähköistä kyselyä, josta saatiin suoraan tilastolliset vastaukset kysymyksiin. Alumneja ja opiskelijoita on isompi määrä, joten aikataulujen sekä isomman vastausmäärän saamiseksi helposti suoritettava nettikysely oli oikea vaihtoehto. Kyselytutkimuksella saatiin tehokkaasti sekä nopeasti kerättyä tietoa suurelta kohdejoukolta. Opiskelijayrittäjille, oppilaitosten henkilökunnalle ja yrittäjien tukipalveluiden työntekijöille käytettiin taas haastattelututkimusta, sillä vastaajaryhmä oli rajatumpi. Haastattelututkimuksella saatiin kerättyä yksityiskohtaisempaa tietoa opiskelijayrittäjiltä, yrityskehittämöiltä sekä oppilaitoksen henkilökunnalta. 4.1 Kyselytutkimus OILI-hankkeen kannalta tarkoituksenmukaisimmaksi kyselymenetelmäksi osoittautui sähköinen kysely, sillä kyselyitä lähetettiin suurelle joukolle opiskelijoita ja alumneja. Sähköisellä kyselyllä aineistoa sai kerättyä nopeasti ja vaivattomasti. Kysely toteutettiin Laurean e- lomakkeella, josta opiskelijoille ja alumneille lähetettiin suora linkki sähköpostitse. Sähköisen kyselyn suurin riski on kuitenkin vastauskato. Kun suurelle joukolle lähetetään kyselyitä, on selvää, että kaikki eivät vastaa. Tämän kaltaisissa kyselyissä vastauksia saadaan usein parhaimmillaan vain prosenttia lähetetyistä lomakkeista. OILI-hankkeen opiskelija- ja alumnikyselyiden tavoitevastaajamäärä oli Kyselyyn vastasi 271 opiskelijaa, joten vastausmäärä vähimmäistavoitemäärään verrattuna oli 90,5 %. Alumneilta vastauksia saatiin 122 kpl, mikä vastaa 40,5 % tavoitteesta. Yhteensä kyselyitä lähetettiin opiskelijalle ja alumnille per oppilaitos. Kyselyissä vastausmuotona käytettiin pääsääntöisesti monivalintaa. Avoimia kysymyksiä vältettiin, jotta aineiston käsittely ja analysointi olisi helpompaa ja nopeampaa. Muutaman kysymyksen kohdalla, jotka olivat strukturoidun kysymyksen ja avoimen kysymyksen välimuotoja, valmiiden vastausvaihtoehtojen jälkeen esitettiin vielä avoin kysymys. Avoimen vaihtoehdon avulla tavoiteltiin uusia, vastaajasta lähtöisin olevia näkökulmia. Kyselyyn sisältyi asteikkoon (1-5) perustuvia kysymyksiä, joissa esitettiin väittämiä ja vastaaja valitsi numeroiduista vaihtoehdoista (esim. täysin samaa mieltä täysin eri mieltä) itselleen sopivimman.

14 14 Kysely lähetettiin opiskelijoille sekä alumneille 20. lokakuuta ja kyselyihin tuli vastata seuraavan viikon tiistaihin 28. lokakuuta mennessä. Vastausaikaa kuitenkin pidennettiin muutamaan otteeseen, jotta vastauksia saatiin riittävästi. Sähköisen kyselyn mukaan liitettiin saatekirje, jossa kerrottiin lyhyesti hankkeesta. Saateviestissä kerrottiin myös mahdollisuudesta osallistua Finnkinon elokuvalippuarvontaan. Saateviesti on raportin liitteenä 6. Kyselylomakkeet ovat raportin liitteenä Teemahaastattelut OILI-hankkeen tiedonkeruu oppilaitosten henkilökunnalta, yrityskehittäjiltä ja opiskelijayrittäjiltä päätettiin toteuttaa teemahaastattelujen avulla. Teemahaastattelu sopi OILI-hankkeen haastattelutyypiksi, koska haastattelussa voidaan ennalta päätettyjen teemojen lisäksi käsitellä joustavasti myös muita haastattelussa esille nousevia asioita. Teemahaastattelussa haastattelun aihepiirit eli teema-alueet on ennalta sovittu, mutta kysymyksillä ei ole tarkkaa asettelua ja muotoa kuten lomakehaastattelussa (Hirsjärvi ym. 2010, ) OILI-hankkeessa käytettiin teemahaastattelua, koska se oli hyödyllisin tiedonkeruun väline suhteessa hankkeen tavoitteisiin. Hyödyllisimmän teemahaastattelusta tekee sen vapaamuotoisuus, kun katsotaan asiaa haastateltavan näkökulmasta. Teemat eivät rajaa haastattelun kulkua liikaa, vaan ohjaavat sitä haluttuun suuntaan. Teemahaastattelun avulla voi myös kerätä aitoja näkemyksiä opiskelijoiden yrittäjyysinnovoinnista. Haastatteluissa käytettiin yhteisiä haastattelurunkoja tiedonkeruun yhtenäisyyden varmistamiseksi. Opiskelijayrittäjille, oppilaitosten henkilökunnalle ja yrityskehittäjille tehtiin omat haastattelurunkonsa. Laurea vastasi haastattelurunkojen tuottamisesta, ja muut hankkeen toteuttajat osallistuivat suunnitteluun ja kommentoivat haastattelurunkoja yhteisessä työtilassa google drivessa. Opiskelijayrittäjiä valittiin haastatteluun 3-5 / oppilaitos. Opiskelijayrittäjällä tarkoitetaan opintojensa aikana yrityksen perustanutta (y-tunnus olemassa) opiskelijaa, jonka opinnot jatkuvat yhä tai joka on jo valmistunut hiljattain. Opiskelijayrittäjät tunnistettiin oppilaitosten sisällä yrityspalveluiden henkilökunnan avulla. Haastatteluihin pyrittiin saamaan kummankin sukupuolen edustajia, ja haastateltavat kontaktoitiin henkilökohtaisesti. Oppilaitosten henkilökuntaa valittiin haastatteluun 3-5 / oppilaitos. HAMKista haastatteluun osallistui kuusi henkilökunnan jäsentä. Haastateltavat valittiin opiskelijayrittäjyyteen liittyvän kokemuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella, jotta haastatteluilla saatiin kerättyä riittävä määrä mahdollisimman laadukasta tietoa oppilaitosten roolista yrittäjyyden edistäji-

15 15 nä. Haastateltaviksi valikoitui sekä opetus- että muuta henkilökuntaa, jotta mukaan saatiin erilaisia näkökulmia opiskelijayrittäjyyteen. Haastateltavat kontaktoitiin henkilökohtaisesti. Yrityskehittäjiä valittiin haastatteluun 3-5 / osatoteuttaja. Yrityskehittäjillä tarkoitetaan oppilaitosten ulkopuolisia, paikallisia yritystoimintaa edistäviä organisaatioita esim. yrityskiihdyttämöt. Haastateltavat valittiin yrittäjyyden tukemiseen liittyvän kokemuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella, jotta haastatteluilla saatiin kerättyä riittävä määrä mahdollisimman laadukasta tietoa yrityskehittäjien roolista. Yrityskehittäjäorganisaatiot oli alustavasti tunnistettu OILI-hakemuksessa, ja haastateltavat kontaktoitiin henkilökohtaisesti. Haastattelut toteutettiin yksilö-, pari- tai ryhmähaastatteluina. Haastattelut taltioitiin digitaalisessa muodossa haastateltavien luvalla, ja taltioinnit luovutettiin Laureaan purkua ja analyysiä varten. Nauhoitukset litteroitiin, eli muutettiin tekstiksi analyysiä varten. Haastattelurungot ovat raportin liitteinä Aineiston analyysi Sähköisten kyselyiden vastaukset analysoitiin määrällisen aineiston analyysiin tarkoitetulla työkalulla (SPSS), ja kyselyn avoimet vastaukset teemoiteltiin. Kyselyiden tulokset on kuvattu raportin luvussa 5.2. Hyria litteroi haastattelut itse ja osa HAMKin haastatteluista litteroitiin HANKin toimesta. Litteroidut teemahaastattelut valmisteltiin analyysiä varten Laureassa. Varsinainen analyysi tehtiin laadullisen tekstiaineiston analyysityökalun avulla (NVivo), ja analyysi toteutettiin laadullisena sisällönanalyysinä. Teemahaastatteluiden tulokset on kuvattu raportin luvussa Tulokset OILI-hankkeen tavoitteena oli teemahaastatteluiden sekä kyselytutkimusten avulla kartoittaa opiskelijoiden yrittäjyyttä tukevia palveluita ja verkostoja sekä kerätä tietoa niiden kehittämistarpeista. Vuoden 2014 syksyn aikana OILI-hankkeessa toteutettiin kyselyt alumneille ja opiskelijoille sekä teemahaastattelut ja niiden litterointi. Haastattelujen litteroinnista ja aineiston analyysistä vastasi Laurea-ammattikorkeakoulu.

16 16 Luku 5.1 pitää sisällään teemahaastattelujen tutkimustulokset. Luvussa esitellään yrityskehittäjien haastattelutulokset, luvussa henkilökunnan haastattelujen tulokset ja luvussa opiskelijayrittäjien haastattelujen tulokset. Luvussa 5.2 esitellään kyselytutkimuksen tulokset. 5.1 Teemahaastattelut Yrityskehittäjien teemahaastatteluiden analyysi Yrityskehittämöitä toimii oppilaitosten toiminta-alueella useita ja ne tarjoavat oman alan palveluitansa opiskelijoille yrittäjyyteen ryhtyessä. Pääsääntöisesti yrityskehittämöt tarjoavat organisoitua tukea, ohjausta sekä neuvontaa yrityksen perustamiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen. Toiset yrityskehittämöt keskittyvät tarjoamaan opiskelijoille tietoa ja neuvoa liiketoimintasuunnitelman tekemiseen, talous- ja veroasioihin, rahoitukseen, markkinointiin, koulutukseen tai vientikysymyksiin. Monet yrityskehittämöt tekevät myös yhteistyötä oppilaitosten kanssa erilaisissa hankkeissa, projekteissa sekä järjestävät erilaisia opiskelijoille suunnattuja tapahtumia. Seuraavassa kerrotaan tarkemmin teemahaastatteluista kerätyn tiedon pohjalta yrityskehittämöiden tarjoamista palveluista. Mukana on myös autenttisia puheenvuoroja haastatteluista. Yhteistyö oppilaitosten kanssa Useimmat yrityskehittämöt ovat tehneet yhteistyötä oppilaitosten kanssa, jolloin kehittämö tulee opiskelijayrittäjille tutuiksi jo opiskeluvaiheessa. Myös oppilaitosten ohjaajat ja opettajat voivat ohjata opiskelijayrittäjiä yrityskehittämöiden tuen piiriin. Haastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, että oppilaitoksien puolelta kaivattaisiin vieläkin aktiivisempaa opiskelijoiden ohjausta yrityskehittämöiden palveluihin, sillä tällä hetkellä ohjauksen ei koeta olevan riittävää vaan opiskelija joutuu itse etsimään tiedon yrityskehittämöistä ja niiden tarjoamista palveluista. Yrityskehittämöiden markkinointiväylänä toimii oppilaitoksen ohjauksen lisäksi myös verkkomarkkinointi. Heillä on omat www-sivustot sekä toisilla myös profiili Facebookissa. Sivustojen löytämiseen, vaaditaan toki opiskelijan omaa aktiivisuutta. Toiset yrityskehittämöt saavuttavat näkyvyyttä satunnaisesti paikallislehtien avulla sekä erilaisten tapahtumien ja markkinointitilaisuuksien kautta. Myös TE-toimistoja käytetään markkinointiin. Yhteistyön aktiivisuus vaihtelee oppilaitoksittain. Yhteistyötä tehdään erilaisten projektien, hankkeiden, työharjoittelun ja opinnäytetöiden kautta. Erilaiset hankkeet, opinnäytetyöt

17 17 Yhteistyön aktiivisuuteen vaikuttaa merkittävästi resurssin ja ajan puute sekä selkeän yhteyshenkilön puuttuminen oppilaitoksista. Tämä hankaloittaa säännöllistä yhteistyötä ja tiedotus jää vähäiselle huomiolle. Tällä hetkellä oppilaitoksen yhteyshenkilön löydettävyys on vaikeaa ja henkilön vaihtuessa ei enää tiedetä kehen ottaa yhteyttä. Oppilaitosten sekä yrityskehittämöiden yhteistyö on ollut pääsääntöisesti sujuvaa, mutta yhteistyön sujuvuuden koetaan olevan kuitenkin riippuvaista henkilökunnan aktiivisuudesta sekä sisäisestä tiedottamisesta. Yhteistyö vaatii jatkuvaa ylläpitämistä ja sen pitäisikin olla yhdessä suunniteltua säännöllistä ja jatkuvaa yhteistyötä. et en vois sanoo et tää yhteistyö olis juhlapuheita kovin paljon syvemmällä se on ehdottomasti osin meidän vikamme et me emme ole olleet siellä niinku opettajakuntaan kovin aktiivisia Haastatteluissa nousi esille, että yhteistyö vaatii kaikilta sitoutuneisuutta ja halua tehdä yhteistyötä. Se vaatii myös paljon aikaa, mutta sitä ei tunnu aina olevan riittävästi. Resurssien ja ajanpuutteen lisäksi ongelmakohdaksi nousivat myös opintojen joustamattomuus. Esimerkkinä mainittiin opinnäytetöiden osalta se, että aiheelle ei löydy opiskelijoista tekijää vaan opintojen aikataulu ei jousta irrottautumaan. Ilmenneitä ongelmakohtia voitaisiin ehkäistä säännöllisellä yhteydenpidolla sekä yhteistyön volyymin ja intensiteetin lisäämisellä. Myös yhteistyön aloittaminen heti opiskeluiden alkaessa kaikkien opiskelijoiden kanssa vähentäisi kyseisiä ongelmia. Yhteistyötä oppilaitoksen kanssa voitaisiin parantaa myös siten, että yrittäjyyskasvatus lisättäisiin opetussuunnitelmiin heti peruskoulusta lähtien. Selkeän yhteyshenkilön nimeäminen oppilaitoksissa edistäisi ja tiivistäisi yhteistyötä sekä helpottaisi palvelujen löydettävyyttä. Lisäksi ennakointi olisi helpompaa myös opiskelijaresurssien suunnittelussa. Opiskelijan ja yrityskehittämön yhteistyö Yhteistyötä opiskelijoiden kanssa tehdään muun muassa erilaisten projektien ja hankkeiden sekä opinnäytetyön kautta. Hyrian opiskelijoiden kanssa yrityskehittämöt tekevät yhteistyötä erityisesti aikuisopiskelijoiden kanssa yritystoiminnan aloitukseen liittyen. Opiskelijayrittäjät tulevat yrityskehittämön asiakkaaksi pääasiassa oppilaitosten kautta, joissa tehdään yhteistyötä yrityskehittämöiden kanssa. Kehittämöiden löytämiseen liittyy vahvasti

18 18 oma aktiivisuus ja se, miten itse ottaa asiasta selvää, etsii ja kartoittaa. Hamkin opiskelijat tulevat tosin pääsääntöisesti yrityskehittämön asiakkaiksi ohjatusti oppilaitoksen henkilökunnan toimesta. Kyllä varmaan aika tärkeä on se että me ollaan tällaisissa erilaisissa projekteissa ja tilaisuuksissa mukana ja sillain tiedotetaan opiskelijoille toiminnastamme, mutta sitten kyllä jonkun verran ihan meidän nettisivujenkin kautta osataan ottaa yhteyttä Selkeästi konkreettisin yrityskehittämön palveluista saatava hyöty on vastaajien mielestä verkostoituminen. Opiskelijalla on mahdollisuus verkostoitua ja saada apua ja neuvontaa yrityskehittämön kautta. Lisäksi mainittiin yrittäjyysosaamisen kehittyminen sekä osaamisen soveltaminen käytännössä, tarpeellisten tietojen ja näkökulmien saaminen sekä yrityksen käytännön perustamisprosessin hoitaminen. Opiskelijat saavat asiantuntevaa neuvontaa ja sparrausta. Yrityksenperustamisprosessin loppuvaiheilla yrityskehittämöt pystyvät antamaan tukea esimerkiksi rahoitukseen tai hankkimalla asiakkaita. Yrityskehittäjät kokevat, että opiskelijayrittäjät ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä yrityskehittämöiden palveluihin ja saaneensa konkreettista apua. Yleisesti ottaen yrityskehittämöt eivät ole tekemisissä yrityksen kanssa sen perustamisen jälkeen, ellei yrityskehittämö jää yhdeksi sidosryhmäksi yrityksen toimintaan. Haastatteluissa nousi esille, että Uusyrityskeskus seuraa kaikkien asiakkaidensa etenemistä ja pärjäämistä myös yrityksen myöhemmässä vaiheessa. Näin ei välttämättä muissa yrityskehittämöissä ole. Asiakas voi kuitenkin itse päättää kuinka kauan haluaa olla yrityskehittämön kanssa yhteistyössä. Yhteistyö ei pääty välttämättä ollenkaan. Autamme myös yrityksiä perustamisen jälkeenkin. Heidän palveluilleen ei ole aikarajaa, vaan koko yrityksen elinkaaren ajan ja viime kädessä lopetukseen saakka Ideaali tulevaisuus Yhteistyö oppilaitosten kanssa ideaalissa maailmassa olisi, että opiskelijoiden tietoutta yrittäjyydestä lisättäisiin ja heidän yrittäjyysosaamista kehitettäisiin. Oppilaitoksissa olisi mahdollista valita enemmän yrittäjyyttä käsitteleviä syvempiä ja laajempia kursseja ja opintojaksoja sekä suuntautumisvaihtoehtoja ja opintopolkuja. Ihanteellisessa maailmassa opettajilla pitäisi olla käytännön kokemusta yrittäjyydestä ja oppilaitoksissa tunnistettaisiin jo opintojen alkuvaiheessa ne opiskelijat, joilla on halu ja kyky ryhtyä yrittäjäksi jo opintojen aikana. Molemminpuolinen sparraus toisi lisäarvoa sekä opiskelijoille, että yrityskehittämöille. Opiskelijat saisivat tukea yrityskehittämöiltä ja vastavuoroisesti opiskelijat voisivat neuvoa yrityske-

19 19 hittäjiä esimerkiksi verkkosivujen päivittämisessä ja erilaisten tietokoneohjelmien käytössä ja sosiaalisen median hyödyntämisessä markkinoinnissa. Täydellisessä maailmassa opiskelijayrittäjille olisi tarjolla enemmän mentorointia, sparrausta ja kannustamista yrittäjyyteen ryhtyessä sekä yrityksen perustamisprosessin aikana. Oppilaitoksen pitäisi tukea, kannustaa ja näyttää suuntaa opiskelijayrittäjille jolloin rohkeus ja oman osaamisen ja ammatti-identiteetin arvostus kasvaisi. Myös yrittäjyyteen kannustamiseen liittyviä tapahtumien lisääminen olisi ideaalia. Opiskelijoita pitäisi tukea ja innostaa sekä antaa heidän ajatuksille ja ideoille mahdollisuus. Negatiivisuus tulisi karsia kokonaan pois ideoimisvaiheessa. Täydellisessä maailmassa verkostoituminen alkaisi heti opiskeluiden alussa ja verkosto olisi entistäkin tiheämpi ja laajempi. Yrityksillä olisi vielä entistäkin parempi mahdollisuus ottaa opiskelijoita mukaan omaan maailmaansa. Ideaalisessa tulevaisuudessa yhteiskunnan pitäisi tukea opiskelijayrittäjiä paremmin niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Yhteistyö olisi tiivistä, suunniteltua ja oppilaitoksilla olisi selkeä yhteyshenkilö Oppilaitosten henkilökunnan teemahaastatteluiden analyysi Henkilökunnan edustajia, joita OILI-hankkeessa haastateltiin, työskentelevät kaikki pääasiassa oppilaitosten yritys- ja innovaatiopalveluiden parissa. Kaikilla henkilöillä on jossain määrin kokemusta yrittäjyydestä, joko itse yrittäjänä toimimisesta tai yrittäjien kanssa työskentelystä ja ohjaamisesta. Yhteisenä tekijänä on, että kaikki ovat mukana opiskelijoiden yritysideoiden eteenpäin viemisessä jossain vaiheessa prosessia. Kaikista haastateltavista oli aistittavissa, että oppilaitoksen tarjoamaa tukea ollaan jatkuvasti viemässä eteenpäin. Oppilaitoksen antama tuki opiskelijayrittäjille Oppilaitoksen tarjoamassa tuessa on jonkin verran eroja eri koulutusalojen suhteen, esimerkiksi Laureassa sosiaali- ja terveysalalla olevat terveydenhoito palveluihin perustuvat liikeideat ovat hankala toteuttaa laillisten pätevyyksien puuttumisen vuoksi. Tämän tyyppisissä liikeideoissa tuki perustuu opintojen aikana suoritettavaan yrittäjyys koulutukseen, jotta opiskelijalla on riittävät valmiudet perustaa yritys opintojen jälkeen.

20 20 me tähdätään enemmän siihen että he sais niitä valmiuksia opiskeluaikaan ja ehkä sit valmistumisen jälkeen kerää sitä ammatillisita osaamista ja sitten myöhemmässä vaiheessa ryhtys perustamaan Vastaavasti liiketalouden puolella palveluun perustuva liikeidea voidaan toteuttaa opintojen ohella, jolloin tuki on konkreettisempaa. Muiden liikeideoiden osalta tukipalvelut ovat yhtenäisiä. Näin on myös muissa oppilaitoksissa. Oppilaitosten tarjoamia tukipalveluita on laaja kirjo ja niissä oli merkittävä ero ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitoksen välillä. Ammattikorkeakoulussa yleisin tukimuoto on haastattelujen perusteella sparraus, ohjaus ja hautomotoiminta. Muita tukipalveluja ovat erilaiset yritysideakilpailut ja tapahtumat sekä yrittäjyyteen liittyvät opinnot. Hyrian osalta haastatteluissa nousi esiin huomattavasti ammattikorkeakouluja vähemmän tällä hetkellä tarjolla olevia tukimuotoja. Esimerkiksi erilaiset yritysideakilpailut ja hautomotoiminta eivät tällä hetkellä vielä toteudu oppilaitoksessa. Tosin haastateltavat esittivät useita kehittämistoiveita tarjottavista tukipalveluista. Heidän mielestään harjoitustoiminnan kytkeminen oikeaan tekemiseen, yhteistyön lisääminen oppilaitoksen sisällä ja muiden oppilaitosten kanssa, yrityshautomotoiminnan aloittaminen, liikeideakilpailu, Nuori Yrittäjä -mallin tuominen toimintaan, projektimallinen oppiminen ja Pop-Up kaupan perustaminen olisivat opiskelijoiden yrittäjyyden tukemisen ja edistämisen tukimuotoja. Sen sijaan tämän hetkisiksi tukimuodoiksi mainittiin harjoitusyritystoiminta ja hankkeet sekä sparraus ja yrittäjyyteen tukeminen. Lisäksi Hyrian opiskelijoilla on 10 opintoviikon laajuiset yrittäjyysopinnot. Kaikilla haastateltavilla on positiivinen mielikuva siitä, että oppilaitoksen tarjoamista tukipalveluista on ollut hyötyä vuosien varrella. Yleinen linja on se, että kaikki ne opiskelijat, jotka ovat aktiivisesti käyttäneet tukipalveluita, kokevat ne hyödyllisiksi. Osalla haastateltavista nousi esille, että he pitävät tukipalveluita osana opintona, jolloin niitä pidetään itsestään selvyytenä. Tukipalvelut ovat pääsääntöisesti olleet riittäviä, mutta silti kehitettävää löytyy. Sosiaali- ja terveysalalla sekä osittain liiketaloudessa ongelma tuntuu olevan se, että tukea tarvitaan vasta opintojen päätyttyä, jolloin ei enää olla niin tiivisti oppilaitoksen kanssa tekemisissä. Toinen kehitettävä osa-alue, jonka kaikki mainitsevat, on tuen ajoittaminen opintojen alkuvaiheeseen. Ongelmana koettiin olevan myös se, että koulutusalasta riippuen asiantuntevaa tukea ei aina välttämättä ole saatavilla. Eri alojen yhdistäminen ja yhdessä tekeminen ja ohjaaminen koettiin riittämättömäksi. Myös muiden alojen opiskelijat, kuin liiketalouden, tulisi saada liiketa-

21 21 louden ja yrittäjyyden osaajien ohjausta liikeidean kehittämiseen ja edistämiseen opintojen aikana. on vaan hoitotyön koulutusohjelma ja minä olen vaan hoitotyön lehtori eli minulla ei ole liiketalouden osaamista eli en pysty itse tukemaan opiskelijaa sinne yrittäjyyteen asti Opiskelijan polku kohti yritystoimintaa Kaikilla yrityksillä ja opiskelijoilla on oma tarinansa sekä ongelmansa, siksi yleispätevää polkua kohti yritystoimintaa ei ole. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen opiskelijayritys saa yksilöllisen kohtelun. Opettajilla on suuri rooli opiskelijayrittäjien bongaamisessa ja kannustamisessa kohti yrittäjyyttä. Yhteistä opiskelijayrittäjille on se, että tukea saadaan aina kasvuyritykseksi asti, myös opintojen jälkeen. Kaikille opiskelijayrittäjille yksi tukimuoto on yhteinen, kaikki tarvitsevat kannustusta, sparraamista ja mentorointia koko matkan. Usein liikeideoista loppuu niin sanotusti bensa kesken matkan ja ne meinaavat hyytyä, jolloin opettajilla ja mentoreilla on suuri vastuu kannustaa opiskelijoita eteenpäin. Tämän yhteistyön olisi hyvä jatkua opiskeluiden jälkeen haastateltavien mukaan. Opiskeluiden jälkeen tukipalvelut löytyvät usein opiskelun aikana muodostuneista tukipalveluista. Yrittäjyysopintojen lisäämisellä joko pakollisiin tai vapaasti valittaviin opintoihin sekä opinnollistetuilla poluilla voitaisiin nykyistä vahvemmin edistää opiskelijoiden idean kehittymistä. Oppilaitosten tulisi osata tunnistaa opiskelijoista ne, joilla on muita vahvempi halu ryhtyä yrittäjäksi jo opintojen aikana. Ei pyritä saamaan kaikista yrittäjiä, lähinnä annetaan kaikille yleistietoa ja niille, jotka haluavat yrittäjäksi annetaan keskitettyä tukea. mä nään sen niin, että tuetaan jollain tavalla niitä, jotka oikeasti haluavat yrittäjiksi Sekä opiskelijoiden, että henkilökunnan vastauksissa nousi voimakkaasti esille opiskelijoille tarjottavien asianmukaisten tilojen merkitys toiminnan alkuvaiheessa. Opiskelijayrittäjän matkalla on havaittu muutamia pullonkauloja. Yksi ongelmista, jonka kaikki mainitsevat on rahoitus. Rahoitusta ei saada tarpeeksi opintojen aikana, vaan vasta opiskeluiden jälkeen. Toinen ongelma, mikä tuottaa monessa tapauksessa haasteita on osaamisen ja pätevyyden puute. Tiimistä saattaa olla vajauksia eri toimialan osaamisesta tai hoitoalalla

22 22 pätevyyden puuttuminen aiheuttaa lainsäädännöllisiä vaikeuksia. Opiskelijayrittäjille tulisi myös kertoa selkeämmin, mitkä ovat tuen suhteen ne jatkomahdollisuudet valmistumisen jälkeen. Muita ongelmia, joita esiintyy matkan varrella, on uskon puute omaan tekemiseen ja kärsivällisyyden puute. Opiskelijat eivät uskalla ottaa riskiä ja kokevat etteivät oma uskallus ja osaaminen kenties riitä yrittäjyyteen ryhtymiseen. Opintojen suorittaminen samalla ja kiireinen aikataulu on myös yksi edistämisen esteenä oleva tekijä. Hyrian haastatteluissa nousi esille, että yrityshautomon perustamisella sekä lisäämällä käytännönläheisyyttä toteutus suunnitelmiin voitaisiin edistää opiskelijoiden yrittäjyyttä nykyistä paremmin. Myös tässä kohtaa esille nousi yhteyshenkilön puuttuminen ja sen tärkeys. Suurin osa haastateltavista kuitenkin painottaa, että koko prosessi on oppimista ja ongelmat kuuluvat suuressa osin siihen. Tärkeintä on päästä jatkuvasti eteenpäin. Yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa Kaikki oppilaitokset pitävät yhteistyökumppaneita erittäin tärkeänä osana opiskelijoille tarjottavissa tukipalveluissa. Yhteistyökumppanit vaihtelevat laajasti alueittain, mutta tarjonnan tukipalvelut ovat samanlaisia. Selvää jakoa eri toimialojen välisiin yhteistyökumppaneihin ei voi tehdä. Erot löytyvät tukipalveluissa, koska tuen tarve on kaikilla yksilöllistä. Erityisesti yhteistyökumppaneiksi ammattikoreakoulujen haastateltavat mainitsivat yrityskehittämöt, yritykset, muut oppilaitokset sekä julkisen sektorin toimijat. Hyria mainitsi yhtistyökumppaniksi ainoastaan yritykset ja heidän kanssa tehtävän kummitoiminnan. Haastateltavien mielestä uusia yhteistyökumppaneita tarvitaan. Samoin eri alojen osaaminen tulisi hyödyntää. Laurea on yksi oppilaitos, joka on ollut mukana rahoittamassa opiskelijayrittäjien yritystoiminnan perustamista. Moni oppilaitos ohjeistaa opiskelijoita hakemaan rahoitusta koulun ulkopuolisilta tahoilta. Lamk ei rahoita opiskelijoiden yrityksiä, kun taas Hamkilla on käytössään stipendien kautta jaettava rahoitus sekä kokeilu viidensadan euron arvoisesta start up setelistä.

23 23 Ideaali tulevaisuus Yksi asia nousee esille useassa haastattelussa, kehitettävää löytyy liikeidean tunnistettavuuden parantamiseksi. Ideaalissa maailmassa saataisiin käytettyä koko opiskelijoiden tarjoama potentiaali. Tällä tarkoitetaan sitä, että koko opiskelija massa saataisiin katettua, ettei kukaan jäisi huomioimatta ja kynnys lähteä yritysmaailmaan mukaan vähentyisi. Opiskelijoita tulisi kannustaa sekä innostaa, niin ettei uusia ideoita lytättäisi vaan niille tulisi antaa tilaa kehittyä. ja se että saadaan se piileevä volyymi sieltä hyödynnettyä et kaikista ei tarvi tulla yrittäjiä mut kaikille pitäis antaa mahdollisuus ja sit ne jotka haluaa kattoa sen kortin ni niille pitäis pystyä tuottavasti tukemaan et se on tällä hetkellä se on kaikkein suurin haaste että saadaan koko opiskelija piiri katettua Osalla oppilaitoksista puuttuu esihautomo omalta kampukselta. Tämä palvelu tulisi tarjota omalla kampuksella täydellisessä maailmassa. Toisilla oppilaitoksilla taas sisäinen yrityshautomo toiminta kaipaisi muutoksia ja niistä pitäisi saada kutsuvampia, jotta niiden käyttöastetta saataisiin nostettua. Yrittäjähenkisyyttä lisättäisiin täydellisessä maailmassa. Vaikka opiskelija ei halua yrittäjäksi, tätä yrittäjähenkeä voisi hyödyntää vahvasti palkkatyössä. Ideaalia olisi myös se, että oppilaitoksien henkilökunta käyttäisi valmistuneiden opiskelijayrittäjien palveluita jatkossa enemmän. Uusia palveluita tulisi kehittää täydellisessä maailmassa. Sosiaalisen median käyttämistä eivät tämän päivän yrittäjät hallitse, joten nuorissa on paljon potentiaalia myös siellä oleviin uusiin aihioihin. Ideaalissa tulevaisuudessa opiskelijat saisivat rahallista tukea ja oppilaitoksilta tiloja yrityksen toimintaa varten. Yhden luukun periaate ja aina saatavilla oleva tuki nousi vastauksissa lähes poikkeuksetta esille. Erityisesti Lamkin haastatteluissa ideaalissa maailmassa opiskelijoille olisi tarjolla kattava määrä yrittäjyysopintoja myös kesäkursseina. Lisäksi opinnot voisi suorittaa oman yrityksen kehittämisessä ja oppilaitoksessa olisi selkeä tukihenkilö Opiskelijayrittäjien teemahaastatteluiden analyysi OILI-hankkeeseen haastateltiin oppilaitoksesta valmistuneita sekä läsnä olevia opiskelijoita, jotka ovat opiskeluaikanaan perustaneet yrityksen. Haastatellut opiskelivat AMK-tutkintoa, YAMK-tutkintoa tai toisen asteen perustutkintoa. Opiskelijoiden perustamat yritykset edustivat eri koulutusaloja.

24 24 Oma yritys ja sen toiminta Haastattelujen mukaan opiskelijat tekevät opintojen ohella hyvin eri määrän töitä opiskelijasta riippuen. Työtä yrityksen pyörittämiseen opiskeluaikana on kulunut keskimäärin kolme päivää viikossa, perustamisen aikana enemmänkin. Osakkaita opiskelijoiden yrityksissä on kolmesta seitsemään, joista osa ei ole aktiivisesti mukana toiminnassa. Yksi haastatelluista mainitsi osuuskuntatoiminnan. Liikevaihdostaan kertoneiden liikevaihdot ovat noin euroa. Enemmistö ei nosta yrityksestään palkkaa tällä hetkellä, mutta kaikki kuitenkin pitävät tulevaisuudennäkymiä positiivisina ja uskovat yritystoiminnan työllistävän heidät myös tulevaisuudessa. Oppilaitoksen tuki aloittavalle yrittäjälle Oppilaitosten antama tuki ja palvelu vaihteli suuresti oppilaitosten välillä. Hyrian osalta tukimuotoja ei tunnistettu vaan opiskelijat kokivat yrittäjyyden valmiuksien olevan suurelta osin oman innostuneisuuden ja harrastuneisuuden varassa. He kokivat voivansa tehtävien kautta yhdistää opinnot ja yrittäjyyden, mutta heidän mukaansa tehtävistä ei saanut opettajilta palautetta. Laurean, Hamkin ja Lamkin opiskelijoiden mainitsemista tukipalveluista merkittävimmiksi nousivat yrittäjyysopinnot, vierailijaluennot ja yritysmentorointi sekä sparraus ja kannustus. Me tehtiin meidän opinnäytetyötä yrityksen perustamisesta. Sitten me tehtiin se viisi opintopistettä yrittäjyyttä, tehtiin tätä oman firman kehittämistä ja sitten vielä jotain johtajuusopintoja tehtiin jotain 5 opintopistettä, että olisko siitä tullut jotain noin 30 kymmentä opintopistettä tehtiin ihan tätä firman perustamista ja siihen liittyviä asioita. Hamkin ja Lamkin opiskelijat olivat yhtä mieltä siitä, että heidän yrityksensä eivät olisi olemassa ilman oppilaitoksen tarjoamaa tukea, kun taas Laurean ja Hyrian opiskelijoiden mukaan heidän yritys olisi olemassa tuesta huolimatta. Yhtä mieltä haastateltavat olivat siitä, ettei yritys olisi nykyisessä muodossaan ja laajuudessaan ilman oppilaitosten tukea. Koulut ovat antaneet tukea muun muassa liiketoimintasuunnitelman kanssa sekä tarjonneet yhteistyömallejaan. Lisäksi oppilaitosten ohjaajat ja opettajat saavat kiitosta, joskin vaihtelua esiintyy oppilaitoksesta ja koulutusalasta riippuen. Olemassa oleviin palveluihin ja tukeen ollaan tyytyväisiä, tosin aloittavan opiskelijan pienten taloudellisten resurssien takia rahalliseen tukeen toivottiin parannusta. Rahallinen tuki pienentäisi kynnystä alkaa yrittäjäksi. Opiskelijayrittäjät mainitsevat olleensa oppilaitokseen

25 25 yhteydessä yhteistyön kehittämiseksi, mutta toteavat että yhteistyön rakentaminen on ollut haastavaa eikä yhteistyötä ole saatu rakennettua. Opiskelijat ovat kuitenkin valmiita suosittelemaan oppilaitosten antamia tukipalveluja muille opiskelijoille. Muut palvelut yrittäjyyden tukemiseen Yleisesti ottaen opiskelijat ovat tietoisia oppilaitoksen ulkopuolella tarjottavista tukipalveluista lukuun ottamatta Hyrian opiskelijayrittäjiä, joiden haastatteluissa ei muita tukipalveluita mainittu lainkaan. Osa opiskelijoista tiesi muita tukipalveluja, mutta osalle tukipalvelut olivat tuntemattomampia. Tukipalveluiksi tunnistettiin Yrityskehittämöt kuten Uusyrityskeskus, Ladec, Forssan kehittämiskeskus. Lisäksi erilaiset järjestöt, TE-toimisto, hautomot sekä Finnvera tunnistettiin tukipalveluiksi. Tulevaisuus Kaikilla haastatelluilla yrittäjillä on vahva usko tulevaisuuteen. Osa tekee jo töitä täysipäiväisesti ja vielä opiskelevatkin uskovat yrityksensä työllistävän heidät opiskelun jälkeen. Lainat, joukkorahoitus ja ulkopuolinen raha ylipäätään ovat sellaisia tukimuotoja, joita pidetään tulevaisuuden kannalta tärkeinä, sillä niillä pystyisi vauhdittamaan yrityksen kasvua. Täydellisessä maailmassa opiskelijayrittäjiä ohjaisivat opettajat ja ohjaajat, jotka kädestä pitäen rautaisella ammattitaidolla ja omalla yrittäjyystaustalla neuvoisivat ja auttaisivat opiskelijoita. Yrittäjille suunnattu rahallinen tuki olisi sen suuruinen, että sillä eläisi, vaikka yritys ei heti tuottaisi voittoa. Yrittäjät myös verkostoituisivat ja tekisivät läheistä yhteistyötä keskenään ja kaikki yrittäjyyden tukipalvelut saisi samalta tiskiltä. 5.2 Opiskelijakyselyn analyysi Kyselytutkimukset toteutettiin Laurean, Hamkin, Lamkin ja Hyrian opiskelijoille. Toteutustapana käytettiin sähköistä e-lomaketta, joka löytyy liitteestä 1. Opiskelijakyselyn vastaajiksi valittiin eri alojen vuoden tai vanhempia ammatti- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita jokaisesta oppilaitoksesta. Tavoitteena oli saada kyselyihin vastaamaan sama määrä sekä miehiä että naisia. Opiskelijoiden sukupuolijakauma ei yltänyt täysin tavoitteisiin. Opiskelijoista naisia vastasi 191 henkilöä ja miehiä 80. Vastausmäärää yritettiin kasvattaa muistutuskirjeiden avulla ja kannustuksena kyselyihin vastanneille tarjottiin mahdollisuus osallistua

26 26 elokuvalippujen arvontaan. Kaikki vastaukset käsiteltiin nimettömänä ja analysoitiin ilman keinoja yhdistää vastauksia henkilöllisyyteen Taustatiedot Kyselyyn vastasi 271 henkilöä. Vastausmäärä oli 90,5 % verrattuna vähimmäistavoitemäärään, joten vastausmäärä oli kohtuullinen. Vähimmäistavoite oli 300 henkilöä, joten siitä jäätiin hieman. Tähän syynä oli etenkin Lamk:sta tullut pieni vain 17 henkilön vastaajamäärä. Kaikista muista oppilaitoksista tuli kohtuullinen otos (Hamk 60kpl, Hyria 112kpl, Laurea 82kpl). Vastanneista selkeä enemmistö oli naisia 70,5 % ja miehiä oli 29,5 %. Vastanneiden oppilaitosjakauma selviää kuviosta 1. Koulutusaloista kertyi vastauksia eniten yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta (130kpl). Muilta koulutusaloilta vastaukset jäivät 9 32 kappaleen väliin, joten niistä ei saada kovinkaan luotettavaa otosta ristiintaulukointia varten. Tämän takia koulutusaloja ei käytetä ristiintaulukointikriteerinä. Seuraavassa tuloksia on vertailu ammattikorkeakoulujen (Laurea, Hamk, Lamk) ja ammattioppilaitosten (Hyria) välillä niiltä osin joissa kouluasteiden välillä on tilastollisesti vähintään melkein merkitseviä eroja. Tämä siksi, että Hyriasta vastauksia oli paljon suhteessa AMK - vastaajiin per oppilaitos. AMKit ja Hyria muodostivat vertailulle sopivan kokoiset ryhmät. Verrattaessa ammattikorkeakouluvastaajia ja ammattioppilaitoksen vastaajia, tilastollisesti merkitseviä eroja löytyy vastauksissa useassa kohdassa. Nämä on merkitty kunkin kysymyksen kohdalle.

27 Missä oppilaitoksessa opiskelet? Hamk Lamk Hyria Laurea Hamk Lamk Hyria Laurea Kuvio 1: Vastanneiden oppilaitosjakauma Yrittäjäksi ryhtyminen Vain vähemmistö vastaajista on ajatellut ryhtyä yrittäjäksi todennäköisesti tai on jo tällä hetkellä. Näitä oli 24 % vastaajista. Ainoastaan 13 vastaajaa (4,8 %) ei näe mitään mahdollisuutta yrittäjyyteen ja jättivät näin ollen kysymyksen vastaamatta. Muuten oppilaitoksissa vastausmäärä noudatti aika hyvin yleistä keskiarvoa, mutta Hamk:ssa on muita kouluja selvästi isompi määrä joko yrittäjäksi ryhtymistä vahvasti miettiviä tai jo tällä hetkellä jo yrittäjänä toimivia (38,3 % Hamk:sta vastanneista). Kuten kuviosta 2 selviää, suurin osa vastaajista ei koe olevansa valmiita yrittäjäksi tai valmiudet ovat hyvin vähäisiä (56,46 %). Hamk:sta vastanneista on taas enemmän yrittäjäksi jo valmiita tai siihen melkein valmiita kuin muista kouluista (25 % vastanneista). Keskiarvollisesti kaikista kouluista yrittäjyyteen täysin valmiita tai melkein valmiita kokee olevansa 13,03 % vastaajista.

28 28 Kuvio 2: Opiskelijoiden valmiudet yrittäjyyteen Kysyttäessä olivatko opiskelijat ajatelleet ryhtyä yrittäjäksi, ammattioppilaitoksen opiskelijoista 84,5% ja ammattikorkeakoulun opiskelijoista 69,8% vastasi kyselyssä kohtaan mahdollisesti tulevaisuudessa. Ero vastaajien välillä on tilastollisesti merkitsevä (p=0,004). Muutama on valinnut kysymykseen useamman vaihtoehdon. Jos kysymys yhdistetään yhdeksi muuttujaksi valitsemalla kullekin vastaajalle aikaisin mahdollinen ajankohta yrittäjäksi ryhtymiselle, voidaan kysymystä kokonaisuudessaan verrata ristiintaulukoimalla. Näin ero ammattikorkeakouluvastaajien ja ammattioppilaitosvastaajien välillä on koko kysymyksen osalta melkein merkitsevä (p=0,029). Kysymyksen tulkinta ei kuitenkaan ole ilmeinen. Koska en koskaan vaihtoehtoa ei ole ollut tarjolla, oletettavasti moni on valinnut mahdollisesti tulevaisuudessa vaihtoehdon sen sijaan (tätä vahvistaa kysymyksen 32 tulos). AMK-opiskelijat kokevat itsensä ammattioppilaitoksissa opiskelevia valmiimmiksi ryhtymään yrittäjäksi. Ristiintaulukoinnin khiin neliö testi antaa merkitsevyystasoksi 0,015 eli melkein merkitsevä. Jos puolestaan verrataan vastausten keskiarvoja, t-testi antaa merkitsevyystasoksi 0,004 eli merkitsevä (ja Mann-Whitney 0,009). AMK-vastaajissa on enemmän yrittäjiä ja he ovat valmiimpia ryhtymään yrittäjäksi opiskelujen aikana ja valmistumisen jälkeen. Toisaalta AMK-vastaajat ovat myös jättäneet kysymykseen

29 29 useammin vastaamatta. Lisäksi, mikään näistä muista eroista erikseen mitattuna ei ole tilastollisesti merkitsevä. Näin kysymyksen tulkinta jäänee auki. Yrittäjyyden tavoitteena ihmiset näkevät etenkin itsensä toteuttaminen (64,58 %) ja toimeentulon saaminen (67,16 %). Isoa menestymistä ei nähdä keskeisenä tavoitteena enemmistön kohdalla, mutta rikastuminen on 35 % vastaajan tavoitteena. Rahallisen tuen saaminen ja epävarmuus yrittäjyyden toimeentulosta on suurimman osan pelko. Kuvio 3 kertoo että, suurin yksittäinen tekijä yrittäjäksi ryhtymiseen olisi rahallisen tuen saamisen varmuus. Sen valitsi 59 % vastanneista opiskelijoista. Kuitenkin kysymyksen kaikki neljä vaihtoehtoa nähtiin jokainen melko ratkaisevana tekijänä yrittäjäksi ryhtymiseen liittyen. Ainoastaan yrittäjyydelle myönteinen ilmapiiri oli vähemmistön mielestä ratkaiseva tekijä (27,3 % vastanneista) Mikä olisi ratkaiseva tekijä, että uskaltaisit ryhtyä yrittäjäksi? Rahallisen tuen saaminen Mentorin tuki Yrittäjyydelle myönteinen ilmapiiri Apu yrittäjyyteen liittyvässä byrokratiassa Kuvio 3: Tekijät opiskelijayrittäjäksi ryhtymisessä Näkökannat yrittäjyydestä jakautuvat hyvin tasaisesti eri vaihtoehtojen välillä. Kuten alla olevasta kuviosta 4 selviää, ainoastaan iso työn määrä (46,5 %) ja mahdollisuus toteuttaa itseään (46,1 %) korostuvat muista selkeästi. Mielenkiintoisena huomiona 33,2 % vastanneista näkee vapauden mielikuvana yrittäjyydestä, joten selkeästi ihmisillä on hyvin erilaisia kuvia

30 30 yrittäjyydestä. Sekava lakiviidakko on vain 11,8 % mielestä mielikuva yrittäjyydestä, mutta byrokratia ja paljon paperisotaa on 27,3 % mielestä mielikuva yrittäjyydestä. Opiskelijat siis näkevät itse yrittäjyyden lait selvempinä, mutta niiden noudattaminen edellyttää liikaa byrokratiaa. Vain Laureassa mahdollisuus toteuttaa itseään nähtiin hyvin pienenä mielikuvana yrittäjyydestä (13,6 %) vastanneista, kun taas muissa oppilaitoksissa oman itsensä toteuttaminen on saanut enemmän vastauksia. Jo edellisissä kysymyksissä avoimessa kohdissa mainittu yrityksen epävarmuus toistui myös tämän kysymyksen vastauksissa muutamaan otteeseen. Apu yrittäjyyteen liittyvässä byrokratiassa, erittäin merkitsevä ero, AMK-opiskelijat näkevät tärkeämpänä Mitkä seuraavista vaihtoehdoista vastaavat mielikuviasi yrittäjyydestä Kuvio 4: Mielikuvat yrittäjyydestä Suurimpana haasteena tai esteenä yrittäjäksi ryhtymiseen vastaajat näkivät yrittäjyyden epävarmuuden (56,5 %) Tämä on selkeästi vastauksissa jatkuva teema. Muut vastaukset jakautuivat hyvin tasaisesti. Taloudellinen osaaminen nähtiin jokaisessa oppilaitoksessa suurimpana tarvittavana kehityksen kohteena ennen yritykseen ryhtymistä (68,6 %). Selkeästi teoreettiset taidot nähtiin isom-

31 31 pina kehityksen kohteina sosiaalisiin taitoihin nähden. Melkein merkitsevä ero on ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja ammattioppilaitoksen opiskelijoiden välillä kohdassa kohtuuton verorasitus. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat valinneet kohdan useammin. Melkein merkitsevä ero ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja ammattioppilaitoksen opiskelijoiden vastausten välillä oli myös kysyttäessä mitkä ovat suurimmat esteet tai haasteet yrittäjäksi ryhtymiseen. Ammattioppilaitoksen opiskelijat valitsivat ammattikorkeakoulu opiskelijoita useammin, etteivät he tiedä tarpeeksi yrittämisestä, kun taas ammattikorkeakouluopiskelijat valitsivat yrittämiseen liittyvän byrokratian pelottavan opiskelijoita. Tässä kohtaa oli merkitsevä ero opiskelijoiden välillä Yrityksen perustamisen tukipalvelut Oppilaitosten omia yrityshautomoja ei juurikaan nähdä väylänä hakea tietoa ja tukea yrityksen perustamiseen. Alla olevan kuvion 5 perusteella Lamk, Hamk ja Laurean vastanneista n. 30 % hakisi tukea oppilaitoksen omista yrityshautomoista, mutta etenkin 2. asteen opiskelijoilla eli Hyrian opiskelijoilla oppilaitoksen oma yrityshautomo ei ole väylä hakea tietoa. Vain 11,6 % vastanneista hakisi tietoa tätä kautta. Internet (60,2 %) ja muut yrittäjät (69,7 %) ovat selkeästi isoimmat väylät hakea tietoa. Lisäksi yrityskehittämöt korostuvat esiin (45 %) väylänä hakea tietoa ja tukea. Avoimissa kohdissa esille nousi vielä ELY-keskus ja Pro Agria Mistä seuraavista hakisit tietoa ja tukea yrityksen perustamiseen? Kuvio 5: Opiskelijan tiedonhaku yrittäjyydestä

32 32 Opiskelijalle tarvittavista tukipalveluista ollaan suhteellisen tasaisesti tietoisia. Ainoastaan oppilaitoksen opintojaksoista/kursseista ollaan selkeästi tietoisempia kuin muista (51,3 %). Uusyrityskeskuksen palveluista ollaan hyvin vähän tietoisia, vain 16,2 % vastanneista tietää ne. 26,6 % vastanneista ei ole saanut mitään tukea yrittäjyyteen liittyen. Tästä ei kuitenkaan voida vetää johtopäätöstä, että näitä ei olisi ollenkaan tarjolla, sillä opiskelijan ei ole pakko vastaanottaa tällaisia palveluita. Uusyrityskeskuksen vaikutus on edelleen hyvin vähäinen, vain 3 vastaajaa 271:stä on saanut Uusyrityskeskukselta palveluita. Erittäin merkitsevä ero opiskelijavastausten välillä syntyi kysyttäessä mistä opiskelijalle saatavilla olevista yrityksen perustamisen tukipalveluista opiskelija on ollut tietoinen. Ammattikorkeakoulun opiskelijat valitsivat useammin olleensa tietoisia oppilaitosten esihautomoista/starttihautomoista sekä yrityshautomoista/kiihdyttämistät, opintojaksoista / kursseista, yrittäjyystapahtumista, uusyritykeskeskuksista. Tukipalveluiden hyödyllisyyteen ollaan melko tyytymättömiä, jopa 43,91 % vastanneista näkee palvelut erittäin vähän hyödyllisinä tai vähän hyödyllisinä. Hyriasta vastanneissa tämä korostuu vielä vahvemmin, sillä siellä tyytymättömiä on 50,7 % vastanneista ja vain 2,7 % vastanneista on nähneet palvelut erittäin hyödyllisenä tai hyödyllisenä. Hamk:n palveluihin ollaan tyytyväisempiä kuin muiden kouluihin. 31,8 % vastanneista näkee palvelut erittäin hyödyllisinä tai hyödyllisinä. Kokonaismäärässä vain 11,39 % vastaajista näkee palvelut erittäin hyödyllisenä tai hyödyllisenä. Tukipalveluiden koettu hyödyllisyys on nähtävissä kuviosta 6. Kuvio 6: Tukipalveluiden hyödyllisyys

33 33 Vastaajista 38,92 % näkee yrityksen perustamisen tukipalvelut, joko ei lainkaan riittävinä tai hyvin vähäisesti riittävinä. Hamk:ssa on edelleen keskivertoa parempi tulos, 30,8 % näkee palvelut, joko ei lainkaan riittävinä tai hyvin vähäisesti riittävinä. Myös positiivisessa päässä on Hamk:ssa enemmän vastanneita kuin keskiarvossa, 18 % Hamk:n opiskelijoista näkee palvelut täysin riittävinä tai melko riittävinä. Keskiarvossa vain 11,98 % näkee palvelut riittävinä tai melko riittävinä. Niistä opiskelijoista, jotka olivat käyttäneet yrityksen perustamisen tukipalveluita, hyödyllisemmäksi tuen kokivat ammattikoreakouluopiskelijat. Ero erittäin merkitsevä p=0,001 Rahallisen tuen saamisen tietävyys jatkaa samaa linjaa edellisen kysymyksen kanssa. Vain 15,11 % näkee omat tietonsa täysin riittäväksi tai melko riittäväksi. Jopa 59,56 % vastanneista pitää omaa tietouttaan ei lainkaan riittävinä tai hyvin vähäisinä. Hamk on edelleen edellä muita kouluja, 25 % vastanneista pitää tietojaan täysin riittävinä tai melko riittävinä ja 54,2 % pitää tietojaan täysin riittämättöminä tai hyvin vähäisenä. Vain 12,38 % on erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä yhteiskunnan tarjoamiin rahallisiin tukiin. 47,62 % pitää niitä keskivertoina, ja jopa 39,91 % vastanneista on erittäin tyytymättömiä tai melko tyytymättömiä rahalliseen tukeen. Edellisissä kysymyksissä tullut yrittämisen epävarmuus toimeentulosta näkyy myös tämän kohdan vastauksissa yhteiskunnan tuista. Yhteiskunnan tukia ei pääasiassa nähdä erityisen hyvinä. Pääosa oppilaitosten opiskelijoista on löytänyt oppilaitosten tarjoamat yrityksen perustamisen tukipalvelut. Keksimäärin 31,89 % opiskelijoista ei ole löytänyt oppilaitoksen yrityksen perustamisen tukipalveluita. Tämän kysymyksen vastaukset osoittavat sen, että oppilaitosten tukipalveluita pitäisi jokaisessa oppilaitoksessa markkinoida enemmän. Ammattikorkeakouluopiskelijat olivat valinneet useammin saaneensa tukea yrittäjäksi ryhtymiseen oppilaitoksen esihautomosta/starttihautomosta. Selkeä vähemmistö näkee esihautomo/starttihautomon palvelut tärkeänä väylänä yrittäjyyteen liittyvän tuen hankkimiseen. Vastauksista huomataan se, että opiskelijat eivät tarkasti tiedä, mitä esihautomo / starttihautomo tarjoaa, sillä monet haluavat oppilaitokselta sellaisia tukipalveluita (liikeidean kehittämisapua, henkilökohtaista ohjausta), mitä saisi juuri esihautomoista. Oppilaitoksen tukipalveluita suosittelee yli puolet vastaajista (51,59 %). Hamk on edelleen edellä muita oppilaitoksia, sillä Hamk:n palveluita suosittelee 65,2 % vastanneista.

34 34 Erittäin merkitsevä ero oli vastauksissa, kun opiskelijoilta kysyttiin mistä he hakisivat tietoa ja tukea yrityksen perustamiseen. Ammattikorkeakouluopiskelijat hakisivat huomattavasti useammin apua yrityskehittämöiltä ja oppilaitoksen omasta yrityshautomosta. Melkein merkitsevä ero TE-toimiston kohdalla, josta myös ammattikoreakouluopiskelijat hakisivat tietoa ammattioppilaitoksen opiskelijoita useammin, kun taas ammattioppilaitoksen opiskelijat hakisivat tietoa vanhemmilta. Mitä osaamisen alueita pitäisi mielestäsi kehittää ennen yrittäjyyttä? Ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielestä juridista osaamista ja johtamisosaamista tulisi kehittää ennen yrittäjyyttä, erittäin merkitsevä ero. Lisäksi melkein merkitsevä ero syntyi verkostoitumisosaamisen lisäämisen osalta. Ammattioppilaitoksen opiskelijat valitsivat useammin kielitaidon kehittämisen, erittäin merkitsevä ero Yrittäjyyden oppimisympäristöt Yrittäjyyden ja opiskelun yhdistäminen nähdään yleisesti erittäin tai hyvin vaikeana (53,47 %). Samasta aiheesta oli myös paljon mainintaa myöhemmissä avoimissa kysymyksissä. Käytännössä opiskelijat näkevät, kuten kuvio 7 näyttää, että opiskeluiden ohella ei ole aikaa yrittäjyyteen. Helpottaviksi keinoiksi opiskelijat näkisivät mahdollisuuden iltaopiskeluun, opiskeluihin pitäisi lisätä yritystoimintaan liittyviä opintoja sekä opintoja pitäisi olla mahdollista yhdistää yritystoimintaan mm. opintopisteiden kautta. Isoksi vaikeudeksi nähtiin edellä mainittu ajan puute, lisäksi rahan puute nähtiin isona tekijänä. Selkeä enemmistö pelkääkin menettävänsä opintotuen, mikäli hän perustaisi yrityksen opiskeluaikana (60,35 %) Ero melkein merkitsevä p=0,035. Lisäksi opiskelijat pelkäävät, että omat opinnot kärsivät, mikäli paljon aikaa menee yritystoimintaan.

35 35 Kuvio 7: Opiskelun ja yrittäjyyden yhdistäminen 62,45 % näki, että oppilaitoksessa tuetaan opiskelijayrittävyyttä vähintään riittävästi. Yleisesti kaikissa oppilaitoksessa yli 50 % vastanneista näki tukipalvelut riittäviksi. Myös oppilaitosten tarjoamia kursseja/opintojaksoja ja projekteja on enemmistön mielestä riittävästi (60,54 %). Ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielestä yrittäjyyden ja opiskelun yhdistäminen on helpompaa kuin ammattioppilaitoksen opiskelijoiden mielestä. Ero tilastollisesti merkitsevä p=0,008 Opiskelijoiden mielestä ihanne oppimisympäristössä yritysideoiden edistämistä varten sisältäisi enemmän käytännön tekemistä. Lisäksi kaivataan enemmän henkilökohtaisia apukeinoja, koulun pitäisi olla joustavampaa ja yritystoimintaa pitäisi pystyä yhdistämään enemmän tutkintoon. Liikeideaa kypsymistä edistäviä ideoita opiskelijoiden mielestä olisi myös enemmän henkilökohtaiset apukeinot, lisäämällä yritystietouteen liittyviä opintoja ja mahdollisuus yhdistää yritystoiminta opiskeluihin juuri opintopisteiden muodossa. Muita oppilaitoksia paremmin menestyneestä Hamk:sta mainittiin erityisesti Amazing Business Train malli. Opiskelijoiden kaipaamat tuet selviävät kuviosta 8.

36 Millaista tukea kaipaisit oppilaitokselta yrittäjyyteen ryhtymiseen liittyen? Kuvio 8: Opiskelijoiden kaipaama tuki Ammattioppilaitoksen opiskelijat vastasivat ammattikorkeakouluopiskelijoita useammin, etteivät he kaipaisi oppilaitokselta mitään tukea yrittäjyyteen ryhtymiseen liittyen (melkein merkitsevä ero). Merkitsevä ero oli opiskelijoiden välillä siinä, että ammattikoreakouluopiskelijat vastasivat kaipaavansa useammin apua liikeidean kehittämiseen ja liikeidean sparraukseen, kun taas ammattioppilaitoksen opiskelijat toivoivat rahoitusavustusta. Erittäin merkitsevä ero oli yrittäjyystaito-opintojen sekä verkostojen ja asiakkuuksien luomisessa. Ammattikorkeakouluopiskelijat toivoivat saavansa näihin apua. Lisäksi he kaipaisivat apua ja tukea tiloihin, laitteisiin, ohjelmistoihin esihautomon/starttihautomon palveluihin (ero melkein merkitsevä). Ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat, että oppilaitoksen tarjoamat yrityksen perustamisen tukipalvelut olivat ammattioppilaitoksen opiskelijoita useammin helposti löydettävissä liikeidean suunnitteluvaiheessa, ero melkein merkitsevä p=0,015

37 Yrityksen rahoitus Kuten kuviosta 9 huomataan, rahoituksen saaminen on todella iso kynnyskysymys suurelle osalle opiskelijoita. Jopa 50,56 % pitää rahoituksen saamista joko erittäin suurena tai melko suurena kynnyskysymyksenä. Rahoitusta opiskelijat hakisivat pääsääntöisesti perinteisiä keinoja myöten: starttiraha (73,1 %) ja pankkilaina 60,5 %). Muita rahoituskeinoja käytettiin melko tasaisesti, Tekes ja sijoittajatapaamisia kaikkein vähiten ja omaa rahoitusta hieman enemmän kuin muita keskivertorahoituksia. 250 Jos perustaisit oman yrityksen, mistä hakisit sille rahoitusta? Kuvio 9: Opiskelijoiden käyttämä rahoitus Ammattioppilaitoksen opiskelijat hakisivat useammin pankkilainaa rahoittaakseen oman yrityksen perustamiseen, merkitsevä ero. Ammattikorkeakouluopiskelijat hakisivat rahoitusta Finnveralta ja Tekesistä, erittäin merkitsevä ero. Ammattikorkeakouluopiskelijoille rahoituksen saaminen oli suurempi kynnyskysymys yrityksen perustamiseksi. Ero on tilastollisesti erittäin merkitsevä.

38 38 Vain 15,13 % vastanneista ei olisi valmis työllistämään itseään yrittäjänä palkkatyön sijaan. Kuitenkin vain 19,19 % on joko todennäköisesti tai varmasti työllistämässä itseään yrittäjänä palkkatyön sijaan. Ero tilastollisesti melkein merkitsevä p=0, Kyselytutkimuksen avoimet kysymykset, opiskelijat Kyselytutkimuksen avoimissa kysymyksissä opiskelijoilta kysyttiin millainen on ihanteellinen oppimisympäristö / opintojen toteutusmuoto, mitkä ovat opintojen ja yrittämisen yhdistämistä helpottavat ja vaikeuttavat tekijät sekä miten omaa liikeideaa voi edistää opintojen aikana. HAMK Hamkin opiskelijoiden vastauksissa korostui selkeästi ihanteellisena opiskelumuotona käytännönläheinen opetus sekä käytännön ja opetuksen yhdistäminen yhteistyössä yritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa oikeiden projektien parissa. Se, että työn ja opiskelun voisi yhdistää, olisi opiskelijoiden mielestä toivottavaa. Opiskelijaosuuskuntatiimi mainittiin positiivisena opiskelumuotona. He toivoivat myös enemmän sparrausta ja tukea liikeidean kehittämiseen erityisesti sellaiselta taholta jolla olisi kokemusta ja taustaa liikeidean kehittämisestä. Oman liikeidean edistämistä helpottavina asioina avoimeen kysymykseen vastanneet opiskelijat pitivät verkostojen luomista ja oman työn yhdistämistä opintoihin. He toivovat myös enemmän tietoa tarjolla olevista kursseista, henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa sekä opintojen ja työn yhdistämistä. Myös vierailevien opettajien ja yrittäjien neuvoja ja tukea toivottiin sekä pitkäaikaisia projekteja, joissa on mahdollista kehittää omaa liikeideaa. Yrittäjyysopintoja ja oman yrityksen toiminnan sisällyttämistä tehtävänantoihin pidettiin opiskelun ja yrittäjyyden yhdistämistä helpottavina tekijöinä. Tiimeissä opiskelu, joustava opiskeluaikataulu, AHOT (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) ja itsenäinen opiskelu mainittiin myös opiskelijoiden vastauksissa. Vastauksissa korostui myös mahdollisuus päästä hyödyntämään opittua tietoa. Opiskelun ja yrittäjyyden yhdistämistä vaikeuttavina tekijöinä nähtiin ylivoimaisesti eniten ajanpuute. Yksittäisinä syinä tähän mainittiin mm. kiireinen opiskelutahti, ajankäytön jakaminen työn ja opiskelun kesken, opiskelun aikataulutus ja aikuisopiskelijoiden tiukempi opiskelutahti. Erikseen mainittiin, että kaikki opettajat eivät suostu AHOT-menettelyyn, sekä pitkä matka koulun ja yrityksen toimipisteen välillä luo haasteita.

39 39 Laurea Ihanteellisessa oppimisympäristössä Laurean opiskelijoiden mielestä tuodaan aktiivisesti esille yrittäjyyttä, oppimisympäristö Yrityslabra mainittiin tällaisena ympäristönä. Tärkeätä on myös opiskelun joustavuus, opintopisteiden kartuttaminen omalla liikeidealla ja yrittämisellä sekä ideoita tarjoava ja alkuun auttava ympäristö. Opiskelijoiden mielestä se, että oppilaitos tarjoaa tilat yrittämiselle, on merkityksellistä. Eniten vastauksissa korostui mahdollisuus saada tukea, apua ja neuvoja oman liikeidean edistämiseksi. Eniten vastauksia tuli kysymykseen ihanteellisesta toteutusmuodosta. Vastauksissa korostui toive käytännön ja opiskelun yhdistämisestä ja mahdollisuudesta projektimuotoiseen opiskeluun työelämälähtöisiä projekteja toteuttaen. Yrittäjävierailut ja -luennot, verkostoituminen ja mentorointi nähtiin tärkeänä. Opiskelijat haluavat mahdollisuutta keskittyä oman liikeidean kehittämiseen osana opintoja. Oman liikeidean edistämiseen toivottiin palautetta ja ohjausta. Kannustus, sparraus ja henkilökohtainen ohjaus korostuivat opiskelijoiden vastauksissa. Lisäksi opiskelijoiden mukaan yrittäjyyteen liittyviä opintoja tulisi lisätä oppilaitoksessa ja tehostaa tiedotusta tarjolla olevista mahdollisuuksista. Opiskelun ja yrittämisen yhdistämistä helpottavina tekijöinä vastaajat nostivat esiin useita asioita. Näitä olivat muun muassa aikataulujen joustavuus, monimuoto-opinnot, oppilaitoksen antamaa ohjaus, hyväksilukumahdollisuus sekä yritysten kanssa tehtävät yhteistyöhankkeet. Yhdistämistä vaikeuttavina tekijöinä lähes kaikki vastaajat pitivät ajanhallintaa ja omaa taloudellista tilannettaan, miten saada aika ja rahallinen tuki riittämään opiskelun ja työn tekemisen kesken. Vastauksissa tuli esille myös se, että sosiaalialan koulutuksessa ei puhuta yrittäjyydestä yhtenä vaihtoehtona eikä korosteta sitä kuinka sosiaalipalveluitakin voisi tuottaa oman yrityksen kautta. LAMK Ihanteellisen toteutusmuodon ominaisuuksia avointen kysymysten vastausten mukaan ovat kiireettömyys, projektimuotoisuus, käytäntöpainotteisuus ja lisäksi toivottiin mahdollisuutta päästä tutustumaan yritysten arkeen ja sillä tavoin edistämään omia ideoita. Vastauksissa mainittiin opettajien tuki ja neuvonta asiakirjojen täyttämiseen ja kynnyksen madaltaminen yrittäjyyteen. Myös yrittäjävierailijoita toivottiin.

40 40 Opiskelun ja yrittäjyyden yhdistämistä helpottavina tekijöinä Lamkin opiskelijat mainitsivat asiantuntevan ja kannustavan henkilökunnan, jolta voi kysyä apua sekä opintojen joustavan aikataulun ja mahdollisten opintopisteiden AHOToimisen yrittäjyydestä. Opiskelun ja yrittäjyyden yhdistämistä vaikeuttavina tekijöinä mainittiin isoimpana ongelmana ajanpuute. Teoriapainotteisen opetuksen ja taloustilanteen nähtiin vaikeuttavan yhdistämistä. Hyria Hyrian opiskelijoiden vastauksia oli vain neljä ja niissä mainittiin ihanteellisen oppimisympäristön ominaisuuksiksi rauhallinen työympäristö, joustava ja työelämälähtöinen ilmapiiri sekä turvallinen ja luotettava ympäristö, joka olisi muu kuin luokkatila. Ihanteellisessa toteutusmuoto kohdassa oli annettu vain yksi kommentti, jossa toivottiin kustomoitua aikataulua ja yrittäjyysopintoja. Oman liikeidean edistämisen nähtiin helpottuvan jos opiskelun aikataulut ovat joustavia. Lisäksi toivottiin mahdollisuutta saada tukea oman liikeidean kehittämiseen ja kuulla kokeneiden yrittäjien kokemuksia yrittäjyydestä. Tekemällä oppiminen, koulun ja opiskelun joustavuus, vapaat työajat ja riittävät tietotaidot yrittäjyydestä mainittiin opiskelun ja yrittäjyyden yhdistämistä helpottavina tekijöinä. Opiskelun ja yrittäjyyden yhdistämistä vaikeuttavina tekijöinä mainittiin ajan ja rahan puute suurimpina syinä. Myös yrittäjyyden aloittamiseen tarvittavien koneiden ja laitteiden hankinta ja huolto sekä uskalluksen ja tietämyksen puute tulivat esille Kyselytutkimuksen yhteenveto Johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppilaitoksilla keskenään ei ole mitään dramaattisia eroja, ja oppilaitoksia keskenään ei voi luotettavasti pelkästään tämän kyselyn perusteella laittaa paremmuusjärjestykseen, koska jokaiselta oppilaitokselta tuli loppujen lopuksi melko vähän vastauksia. Tämä johtuu pienen otoksen isosta keskihajonnasta. Vastauksista nähtiin muutama selkeä yhtenäinen linja. Ensinnäkin talouteen liittyvät asiat ovat hyvin oleellinen tekijä opiskelijoille. Tämä tuli esille niin rahoituksen saamisen isossa tärkeydessä, mielikuvissa yrittäjyydestä (epävarmuus, yleinen taloustilanne) ja isoimmassa oppimisen tarpeessa (taloudellinen osaaminen).

41 41 Taloudellisten asioiden tärkeyden lisäksi korostui tyytymättömyys nykyisiin tukipalveluihin. Jopa 49 % vastanneista ei suosittelisi oppilaitoksen tukipalveluita. Yhteiskunnalliseen rahalliseen tukeen ei myöskään olla tyytyväisiä. Tämän lisäksi jopa 44 % vastaajista näkee yrityksen perustamisen tukipalvelut joko erittäin vähän hyödyllisenä tai vähän hyödyllisenä. On kuitenkin huomattavissa mielenkiintoinen toinen kysymystulos, jossa nähdään, että 62,45 % vastanneista näkee oppilaitoksen tukipalvelut riittävinä. Kolme erilaista ryhmää erottuu vastaajista. Osa pitää nykyistä systeemiä keskivertona/ eivät välitä yritystoiminnasta, osa haluaisi lisää ja parempia tukipalveluita ja osa on tyytyväisiä nykyisiin tukipalveluihin. Kuten kuvioista 10 nähdään, vain 15,13 % vastanneista ei olisi valmis työllistämään itseään yrittäjänä palkkatyön sijaan. Kuitenkin vain 19,19 % on joko todennäköisesti tai varmasti työllistämässä itseään yrittäjänä palkkatyön sijaan. Kuvio 10: Opiskelijoiden suhtautuminen yrittäjyyteen Kyselystä myös selkeästi nähdään, että tietyt tukipalveluita tarjoavat tahot eivät ole saavuttaneet opiskelijoita. Vain 30 % Lamk:n, Hamk:n ja Laurean opiskelijoista hakisi yrittäjyyteen

42 42 tukipalveluita oppilaitoksen omasta esi-/starttihautomosta. Hyriassa määrä oli vielä pienempi, vain 11 % vastaajista hakisi tukea oppilaitoksen omasta esi-/starttihautomosta. Lisäksi nähtiin, että muut yrittäjät ja Internet olivat selkeästi suosituimmat kanavat hakea tukea. Tästä nähdään, että opiskelijat arvostavat käytännön kokemusta, kun kysyvät neuvoja yrittäjyyteen. Tukipalveluiden tietoisuudessa mielenkiintoinen huomio on myös se, että Uusyrityskeskus on hyvin tuntematon taho opiskelijoille. Viimeinen selkeä huomio kyselyn tuloksista oli, että opiskelijat näkevät yrittäjyyden ja opiskelun yhdistämisen hyvin vaikeana yleisesti. Yli puolet (53,47 %) vastanneista näki opiskelun ja yrittäjyyden yhdistämisen erittäin tai hyvin vaikeana. Lisäksi avoimissa kysymyksissä asiaa huomioitiin. Tämän lisäksi opintotukien menetystä pelkäsi 60,15 % vastanneista. Opiskelijat myös toivat avoimissa kysymyksissä esille useampaan kertaan, että opinnot pitäisi pystyä yhdistämään enemmän yrittäjyyteen, jotta yrittäjyys olisi mahdollista. Ammattikorkeakouluvastaajat kokevat itsensä ammattioppilaitosvastaajia valmiimmiksi ryhtymään yrittäjiksi, tosin valmius ei ole kummassakaan ryhmässä kovin korkealla tasolla. Kuitenkin tulevaisuudessa ammattikorkeakouluopiskelijat ovat valmiimpia valitsemaan yrittäjyyden palkkatyön sijaan kuin ammattioppilaitoksen opiskelijat. Ammattioppilaitoksen opiskelijat kokevat useammin, että eivät tiedä tarpeeksi yrittäjyydestä yrittäjäksi ryhtyäkseen. Opintojen ja yrittäjyyden yhdistämisen ammattikorkeakouluopiskelijat kokevat jonkin verran helpommaksi kuin ammattioppilaitoksen opiskelijat. Ammattioppilaitoksen opiskelijat motivoituvat useammin yrityksen kasvattamisesta, kansainvälistymisestä ja rikastumisesta kun taas ammattikorkeakouluopiskelijat itsensä toteuttamisesta ja toimeentulon saamisesta. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat useammin huolissaan byrokratiasta ja näkevät yrittäjän verorasituksen kohtuuttomana useammin kuin ammattioppilaitoksen opiskelijat. Osaamisen suhteen ammattioppilaitoksen opiskelijat kaipaavat useammin johtamiseen liittyvää osaamista sekä kielitaitoa ja ammattikorkeakouluopiskelijat juridista osaamista, verkostoitumista. Kysyttäessä, mistä opiskelijat hakisivat tietoa ja tukea yrityksen perustamiseen, ammattikorkeakouluopiskelijat kääntyisivät useammin erilaisten yrityspalveluiden puoleen kun taas ammattioppilaitoksen opiskelijat kysyisivät useammin apua vanhemmiltaan. Ammattikorkeakouluopiskelijat myös hyödyntäisivät useammin erilaisia rahoitusinstrumentteja toiminnan käynnistämiseen. Ammattikorkeakouluopiskelijat tuntevat saatavilla olevat palvelut paremmin ja ovat myös käyttäneet useammin ainakin yrityshautomoiden palveluita. Ammattikorkeakouluopiskelijat myös arvioivat palvelut jonkin verran hyödyllisemmiksi kuin ammattioppilaitoksen

43 43 opiskelijat. Toisaalta Ammattikorkeakouluopiskelijat kaipaisivat ammattioppilaitoksen opiskelijoita useammin erilaista tukea yrittäjyyteen ryhtymiseen liittyen Kyselytutkimuksen luotettavuus Kyselytutkimuksessa oli muutama kohta, jotka saattoivat aiheuttaa riskejä tutkimuksen luotettavuuteen. Kohdissa, jossa kysyttiin tukipalveluista mielipiteitä ja arvosanoja, ei ollut kohtaa valinnalle: ei ole kokemusta. Kysymyksessä oli ohjattu, että vastaus jätetään tekemättä kyseiseen kysymykseen, jos palveluista ei ole kokemusta. Kuitenkin analyysissa nähtiin, että näihin kysymyksiin on tullut eri vastausmääriä. Tällöin luultavasti osaan kysymyksiin on vastannut myös sellaisia, joilla ei välttämättä ole kokemusta palveluista. Tämä on selkeä riski, että tukipalveluita ovat arvostelleet ihmiset, joilla ei ole mitään kokemusta. Tämä mahdollisuus olisi vältetty, jos vaihtoehtona olisi ollut ei kokemusta. Kuitenkin vaihtelu vastaajamäärissä on hyvin pientä, joten kysymyksen asettelu ei johda isompaan virheriskiin. Oppilaitoskohtaiset tulokset eivät ole luotettavia keskihajonnan takia. Vastauksia pitäisi olla mahdollisimman paljon, ja nyt niitä on oppilaitoksista alle 100 kaikista muista paitsi Hyriasta. Tämän takia kyselyn johtopäätöksissä on keskitytty analysoimaan koko opiskelijamassaa, ja otettu tietyissä erityiskohdissa esille oppilaitoskohtaisia eroja. Kokonaismassan vastaukset ovat paljon luotettavimpia keskihajonnankin näkökulmasta, kun niitä on 271 kappaletta alle 100 sijaan. 5.3 Alumnikyselyn analyysi Kyselyyn oli tavoitteena saada vastausta, noin sata jokaisen mukana olleen oppilaitoksen alumnilta, jotka ovat oppilaitosten entisiä opiskelijoita. Tavoitteena oli saada kyselyihin vastaamaan sama määrä sekä miehiä että naisia. Alumnikyselyssä naisia vastasi 96 henkilöä ja miehiä 26. Myös alumnikyselyn vastausmäärää yritettiin kasvattaa muistutuskirjeiden avulla ja kannustuksena kyselyihin vastanneille tarjottiin mahdollisuus osallistua elokuvalippujen arvontaan Vastaajien taustatiedot Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 122 joista naisilta 96 (78,5 % vastaajista) ja miehiltä 26 (21,5 %). Vastausmäärä oli 40,5 % vähimmäistavoitemäärään verrattuna. Oppilaitoksittain vastaajat jakautuivat seuraavasti: Hamk 8 (4 naista ja 4 miestä), Lamk 58 (44 naista ja 14 mies-

44 44 tä), Hyria 31 (25 naista ja 6 miestä) ja Laurea 25 (23 naista ja 2 miestä). Suurin osa vastaajista on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon (76), harvempi taas joko ammatillisen perustutkinnon (32) tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (14). Kouluittain tarkasteltuna Hamk:n, Lamk:n ja Laurean alumneista suurimmalla osalla on korkeakoulututkinto. Osalla Lamk:n ja Laurean alumneista on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Hyrian alumneilla sen sijaan kaikilla ammatillinen tutkinto. Suosituimmat koulutusalat vastaajien keskuudessa olivat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alat (42), tekniikan ja liikenteen alat (25), terveysala (17) sekä kulttuuriala (16). Kaikkien koulutusalojen saamat äänimäärät selviävät alla olevasta kuviosta 11. Kuvio 11: Vastaajat koulutusaloittain Vastaajat ovat valmistuneet pääsääntöisesti 2013 (49), 2014 (38) ja 2012 (27). Vuonna 2011 valmistui 6 vastaajaa ja tätä aikaisemmin ainoastaan 2. Tällä hetkellä valtaosa käy töissä (74). Työttömänä on 22 ja 17 opiskelee. Yrittäjänä toimii 9 vastaajaa. Toimialoikseen heistä kolme kertoo kaupan alan, kaksi media-alan ja yksittäisiä yrittäjiä on esimerkiksi teollisuuden ja maatalouden alalla. Yli puolella yrityksistä ei ole muita osakkaita, kahdella on yksi ja kahdella kolme. Työntekijöitä on palkannut vain kolme yrittäjää. Eri kouluista tulleiden alumnien työllisyystilanteessa on merkittäviä eroja. Siinä missä työssäkäyviä on keskimäärin 61 %, on se

45 45 esimerkiksi Laureasta valmistuneista työssäkäyviä 84 %. Hyrialla sama luku on vain 39 %. Alla olevasta kuviosta 12 on nähtävissä alumnien työllisyystilanne oppilaitoksittain HAMK LAMK HYRIA Laurea Opiskelija Työntekijä Työtön Yrittäjä Kuvio 12: Vastaajien tämänhetkinen työllisyystilanne Yrittäjäksi ryhtyminen Kysyttäessä alumnien aikeista ryhtyä yrittäjiksi, reilu puolet (54 %) piti sitä mahdollisena tulevaisuudessa. Opiskelun aikana tai valmistumisen jälkeen on 16 % aikeissa ryhtyä yrittäjäksi. Vastaajista 31 % yrittäjyys ei ole suunnitelmissa. Loput 9 % on jo yrittäjiä. Valmiuksiaan yrittäjäksi, haastatellut arvioivat asteikolla 1-5, jossa 1 on ei lainkaan ja 5 täysin valmis. Kuviosta 13 selviää kuinka vastausmäärät ovat jakautuneet eri vaihtoehtojen kesken. Kaikkien vastauksien keskiarvo oli noin 2,65. Vastaajat eivät siis keskimäärin pitäneet itseään kovin valmiina yrittäjyyteen. Hamk:n alumnit pitivät itseään valmiimpina yrittäjiksi keskiarvolla 3,13. Lamk:lla luku oli 2,85, Laurealla 2,48 ja Hyrialla 2,35. Opiskelijoilta kysyttiin oletko ajatellut ryhtyä yrittäjäksi. Vertailtaessa ammattikorkeakouluja ja ammattioppilaitosta vastauksissa opiskelun aikana melkein merkitsevä ero (p=0,042) ja erittäin merkitsevä ero kohdassa en koskaan (p=0,001)

46 46 1=En lainkaan valmis, 5=Täysin valmis 10,5 % 8% 34,5 % 15% 32% Kuvio 13: Alumnien valmiudet yrittäjyyteen Suurimpina syinä perustaa yritys alumnit pitävät toimeentulon hankkimista ja itsensä toteuttamista. Nämä vaihtoehdot valitsivat 70,5 ja 74 % vastanneista. Vaihtoehdot yrityksen kasvattaminen, yrityksen kansainvälistyminen, rikastuminen ja yrittäminen elämäntapana saavat kannatusta 15,5, 9, 21 ja 27 prosentilta. Ratkaiseviksi tekijöiksi uskaltautumiseen yrittäjäksi haastatellut näkevät ennen kaikkea rahallisen tuen (51 % vastaajista) ja avun yrittäjyyteen liittyvässä byrokratiassa (43,5 %). Myös mentoria ja yrittäjyydelle myönteistä ilmapiiriä toivotaan (30 %). Muita asioita joita haastateltavat mainitsevat ovat esimerkiksi hyvä liikeidea ja oma osaaminen.

47 47 43,5 % 30,5 % 30,5 % 51% Rahallisen tuen saaminen (Starttiraha, siemenrahoitukset) Mentorin tuki (esim. kokeneemman yrittäjän neuvot) Yrittäjyydelle myönteinen ilmapiiri Apu yrittäjyyteen liittyvässä byrokratiassa Kuvio 14: Ratkaisevat tekijät uskaltautumisessa yrittäjyyteen Kysymyksessä yrittäjyyteen liittyvistä mielikuvista, ovat vaihtoehdot melko tasaväkisiä keskenään. Kuitenkin eniten yrittäjyyden ajatellaan mahdollistavan itsensä toteuttamisen, jonka on valinnut 43,5 % vastaajista sekä tarkoittavan työntekoa kellon ympäri (46 %). Vain 14 %:lle syntyy mielikuvia vaurastumisesta ja 15 %:lle sekavasta lakiviidakosta. Muut vaihtoehdot, joita ovat yrittäjän vapaus (30,5 %) (Yrittäjän vapaus, melkein merkitsevä (p=1,115) ), mahdollisuus oman alan töihin (28,5 %), ideoiden eteenpäin kehittäminen (33,5 %), vaihtoehto työttömyydelle (16,5 %), paperisota ja byrokratia (31 %) ja kohtuuton verorasitus (19 %) olivat kohtalaisen suosittuja valintoja. Vastausvaihtoehtojen saamat prosenttiosuudet selviävät alla olevasta kuviosta.

48 48 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 30,5 % 43,5 % 14% 33,5 % 28,5 % 16,5 % 31% 19% 15% 46% Kuvio 15: Alumnien mielikuvia yrittäjyydestä Suurimpana yksittäisenä esteenä tai haasteena yrittäjyyteen pidetään yrittämisen epävarmuutta. Sen valitsi 51,5 prosenttia vastaajista. Muita suosittuja vaihtoehtoja ovat yleinen taloustilanne (37,5 %) ja liikeidean puuttuminen (34,5 %). Epävarmuutta rahoituksesta ja omaa elämäntilannetta ei pidetty kovinkaan suurina esteinä sillä ne valitsivat vain 10,5 ja 15,5 %. Loput vaihtoehdot, jotka ovat halu palkkatöihin, vähäinen tietämys yrittämisestä, byrokratian pelko ja yrittäjän suuri työmäärä saivat kannatusta järjestyksessä 22, 24,5, 18 ja 25,5 prosentilta vastaajista. Kaikkien vastausvaihtoehtojen prosenttiosuudet selviävät seuraavasta kuviosta. Melkein merkitsevä ero oli kohdassa, en tiedä tarpeeksi yrittämisestä (p=0,035).

49 49 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 51,5 % 34,5 % 37,5 % 26% 24,5 % 10,5 % 18% 25,5 % 15,5 % Kuvio 16: Suurimmat esteet tai haasteet yrittäjäksi ryhtymiseen Yrittäjyyttä varten on alumnien näkemyksen mukaan kehitettävä etenkin seuraavia osaalueita: Taloudellista ja juridista osaamista, jotka valitsivat 69 ja 54 % vastaajista. Verkostoitumisen sekä markkinoinnin ja viestinnän osuudet olivat 46 ja 39,5 % vastanneista. Osaamisalueista johtaminen, vuorovaikutustaidot, kielitaito ja asiakaspalvelutaidot valitsi vain 19, 9, 8 ja 7,5 prosenttia vastanneista. Yrityksen perustamiseen voi hakea tietoa ja tukea monesta paikasta. Kyselyyn vastanneet alumnit hakisivat sitä (tai mahdollisesti ovat hakeneet) ensisijaisesti muilta yrittäjiltä (60 % vastaajista), internetistä (52,5 %), TE-toimistoista (39,5 %) ja yrityskehittämöistä (37,5 %). Huomattavasti harvempi hakisi tukea vanhemmilta (13 %), oppilaitoksen omalta yrityshautomolta (12,5 %), opiskelijatovereilta (10,5 %) ja oppilaitoksen henkilökunnalta (6,5 %). Kaikki vastausvaihtoehdot sekä niiden saamat prosenttiosuudet esitetään alla olevassa kuviossa 17. Melkein merkitsevä ero juridisessa osaamisessa (p=0,009) ja merkitse kielitaidossa (p=0,009).

50 50 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 37,5 % 39,5 % 6,50% 12,5 % 13% 10,5 % 60% 52,5 % Kuvio 17: Paikat, joista alumnit hakisivat tietoa ja tukea yrityksen perustamiseen Yrityksen perustamisen tukipalvelut Opiskelijoille on tarjolla monenlaista tukipalvelua yrityksen perustamiseen liittyen. Kysyttäessä mistä tukipalveluista alumnit ovat olleet tietoisia, tutuimmiksi osoittautuivat opintojaksot/kurssit, joista oli tietoisia 58 % alumneista. Seuraavaksi tutuimmat olivat yrityshautomot/yrityskiihdyttämöt, jotka olivat tuttuja 38,5 %:lle. Yrittäjyystapahtumat, ohjaajien/opettajien tuki ja oppilaitoksen ulkopuolinen yrittäjyysvalmennus tunnetaan myös kohtalaisen hyvin. Niiden prosenttiosuudet ovat nähtävissä kuviossa 18. Vähiten oltiin tietoisia uusyrityskeskuksista, jotka tunsivat 25,5 % vastanneista. Oppilaitosten esihautomot ja starttihautomot olivat tutuimpia Hamk:ssa (62,5 %) ja Laureassa (44 %). Huonoiten ne tunnettiin Lamk:ssa (29,5 %) ja Hyriassa (16 %). Erittäin merkitsevä ero oli ohjaajien/opettajien tuessa (p=0,000), melkein merkitsevä ero oli oppilaitosten esihautomoissa/starttihautomoissa (p=0,037) ja merkitsevä ero yrityshautomoissa/yrityskiihdyttämöissä (p=0,003).

51 51 Mistä opiskelijalle saatavilla olevista yrityksen perustamisen tukipalveluista olet ollut tietoinen? 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 33% 31% 38,5 % 30,5 % 58% 33,5 % 25,5 % Kuvio 18: Alumnien tietoisuus saatavilla olevista tukipalveluista Oppilaitokset tarjoavat monenlaista tukea liittyen yrittäjäksi ryhtymiseen. Vastaajista tosin 36 % kertoo, ettei ole saanut minkäänlaista tukea. Tukea saaneista 64 % vastaajia lähes kaikille, eli 97,5 %:lle on tarjottu tietoa yrittäjyydestä. 23 %:lle puolestaan on tarjottu liikeidean sparrausta. Kontakteja muihin yrittäjyyttä tukeviin tahoihin on tarjottu 15,5 %:lle ja esihautomon tai starttihautomon palveluja 11,5 %:lle. Muita vaihtoehtoja on tarjottu reilusti alle 10 %:lle, joitakin ei lainkaan. Tarkemmat tiedot selviävät kuviosta 19. Yrityksen perustamisen tukipalveluita ilmoittaa käyttäneensä 26 vastaajaa. Heistä 30,75 % piti palveluita hyödyllisinä tai erittäin hyödyllisinä. 34,75 % piti niitä joko vähän tai erittäin vähän hyödyllisinä. Kysyttäessä palveluiden hyödyllisyyttä asteikolla 1-5, jossa 1 on erittäin vähän hyödyllinen ja 5 erittäin hyödyllinen, saadaan kaikkien vastanneiden keskiarvoksi 2,93. Lamk:ssa ja Hyriassa keskiarvot ovat lähes identtiset kokonaiskeskiarvoon nähden (3,0 molemmissa), Laureassa ja Hamk:ssa puolestaan hieman pienemmät keskiarvoin 2,67 ja 2,5. Melkein merkitsevä ro (p=0,155) yrittäjyysvalmennukset oppilaitoksen ulkopuolelta, melkein merkitsevä ero liikeidean sparraus (p=0,009) ja erittäin merkitsevä ero tietoa yrittäjyydestä (p=0,001)

52 52 70% 60% 62,5 % 50% 40% 36% 30% 20% 10% 0% 4% 15% 1,5 % 7,5 % 1% 10% 0% 4% Kuvio 19: Alumnien oppilaitoksilta saama tuki Yrityksen perustamisen tukipalveluiden riittävyyttä arvioi 56 vastaajaa. Heistä 25 % mielestä tukipalvelut ovat riittäviä tai täysin riittäviä. Riittämättöminä niitä pitää 35,5 % vastaajista. Vaihtoehtojen prosenttiosuudet eriteltyinä löytyvät kuviosta 20. Asteikolla 1-5 jossa 1 tarkoittaa ei lainkaan riittäviä ja viisi täysin riittäviä, keskiarvoksi vastauksille muodostuu 2,86. Kouluittain keskiarvot ovat Hamk 2,8, Lamk 2,93 Laurea 3,1 ja Hyria 2,4. Hamk:n ja Lamk:n keskiarvot ovat miltei samat kuin kokonaiskeskiarvo, Laurean hieman korkeampi ja Hyrian alhaisempi. Yrityksen perustamiseen tarvitsee rahaa. 85 alumnia arvioi omia tietojaan mahdollisuuksistaan saada rahallista tukea yrittäjyyteen. Ainoastaan 19,5 % vastaajista katsoi omaavansa riittävästi tai täysin riittävästi tietoa mahdollisuuksista saada rahallista tukea yrittäjyyteen. Peräti 54,5 %:lla tietoa ei joko ollut lainkaan tai sitä ei ollut riittävästi. Asteikolla 1-5, jossa 1 on ei lainkaan tietoa ja 5 täysin riittävästi. Vastauksien keskiarvoksi saatiin 2,46, josta päätellen alumnit eivät pidä tietojaan rahoituksen hakemisesta kovinkaan hyvinä. Koulujen vertailussa suurimmat keskiarvot ovat Hamk:lla 2,88 ja Laurealla 2,79. Hyrian ja Lamk:n keskiarvot ovat alhaisemmat lukemilla 2,37 ja 2,55.

53 53 1=Ei lainkaan riittäviä, 5=Täysin riittäviä 12,50% 9% 16% 23% 39,50% Kuvio 20: Yrityksen perustamisen tukipalveluiden riittävyys Tyytyväisyyttä yhteiskunnan tarjoamaan rahalliseen tukeen yrittäjyyteen tiedusteltiin niin ikään asteikolla 1-5, 1 tarkoittaessa erittäin tyytymätöntä ja 5 erittäin tyytyväistä. Vastauksia tuli yhteensä 80 ja niiden keskiarvo oli 2,8. Yhteiskunnan tukeen on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä 18,75 % vastaajista ja tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä 30 %. Vastaajat siis kokivat pientä tyytymättömyyttä yhteiskunnan tukiin. Oppilaitoksittain vertailtuna keskimääräistä tyytyväisempiä olivat Laurean (2,93) ja Lamk:n (2,85) alumnit, tyytymättömimpiä Hamk:n (2,67) ja Hyrian (2,5). Kysyttäessä löytyivätkö oppilaitoksen tukipalvelut helposti, vastasi 49 % että ei löytynyt, 37,5 % löysi etsittyään ja 13,5 % löysi helposti. Oppilaitoksista Laurean palvelut olivat kaikkein helpointen löydettävissä. Kuviosta 21 selviää tukipalveluiden löydettävyys oppilaitoskohtaisesti. 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% Kaikki HAMK LAMK Hyria Laurea 0,00% En löytänyt Löytyi etsimällä Löytyi helposti Kuvio 21: Oppilaitosten tukipalveluiden löydettävyys

54 54 Kysymykseen minkälaista tukea alumnit kaipaisivat yrittäjyyteen ryhtymiseen oppilaitokselta, olivat suosituimmat vastaukset liikeidean sparraus, enemmän tietoa yrittäjyydestä ja apua liikeidean kehittämiseen, joista jokaisen valitsi noin 40 % vastaajista. Vastausvaihtoehdot ja niiden saamat prosenttiosuudet vastauksista selviävät kuviosta % alumneista suosittelisi oppilaitoksensa tukipalveluja muille yrittäjyyttä pohtiville, 51 % puolestaan ei. Hamk:n ja Laurean alumneista suurin osa suosittelisi oppilaitoksensa palveluita (60 % ja 57 %). Lamk:n alumnien enemmistö (56,5 %) sen sijaan ei suosittelisi oppilaitoksen palveluja. Hyrian osalta vaihtoehdot saavat saman kannatuksen. 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 12,5 % 19% 45% 42% 40% 36% 31% 19% 13% 24% 35% 23% Kuvio 22: Alumnien oppilaitokselta kaipaama tuki Yrittäjyyden oppimisympäristöt Kun kysyttiin asteikolla 1-5 oliko opiskelu ja yrittäjyys helppo yhdistää, saatiin keskiarvoksi 2,55. Kysymykseen vastasi 67 alumnia joista 16,5 % oli sitä mieltä, että yrittäjyyden ja opiskelun yhdistäminen oli joko helppoa, tai erittäin helppoa. Vaikeana tai erittäin vaikeana sitä piti 40,5 % alumneista. Yhdistäminen nähtiin siis keskimäärin suhteellisen vaikeaksi. Vastausvaihtoehtojen saamat prosenttiosuudet näkyvät kuviossa 23. Helpottavina tekijöinä alumnit pitivät esimerkiksi mahdollisuutta verkostoitua, verkkokursseja ja etäluentoja sekä asiantuntevia neuvoja. Vaikeuttavina pääsääntöisesti rahan ja ajan puutetta. Mitä tulee opiskelijayrittäjyy-

55 55 den tukemiseen opintojen aikana, olivat alumnit selvästi tyytymättömiä, sillä 87 vastaajan keskiarvo 1-5 asteikolla oli vain 2,18. Vastaajista vain 9 % oli sitä mieltä, että heidän oppilaitoksessaan tuettiin opiskelijayrittäjyyttä joko paljon tai erittäin paljon. Peräti 57 % oli sitä mieltä että tukea oli vähän tai erittäin vähän. Hamk:n tukea pidettiin keskimäärin parhaana keskiarvolla 3,0. Laurean keskiarvo oli 2,45, Hyrian 2,17 ja Lamk:n 2,0. 1=Erittäin vaikeaa, 5=Erittäin helppoa 3% 13,5 % 43% 24% 16,5 % Kuvio 23: Opiskelun ja yrittämisen yhdistäminen Mitä tulee yrityksen perustamiseen suuntaaviin kursseihin/opintojaksoihin/projekteihin, niitä alumnien mielestä oli tarjolla jonkin verran liian vähän, sillä keskiarvo 1-5 asteikolla jäi lukemaan 2, vastaajasta 15,5 % oli sitä mieltä, että yrityksen perustamiseen suuntaavia kursseja ym. oli joko riittävästi tai täysin riittävästi. 49,5 % taas ei pitänyt määrää riittävänä.riittävimpinä tarjontaa pitivät Hamk:n (ka 2,86), ja Laurean (2,8) alumnit. Hyrian (2,5) ja Lamk:n (2,2) alumnit eivät olleet yhtä tyytyväisiä tarjontaan. Ihanteellisena oppimisympäristönä pidettiin muun muassa sellaista, jossa voisi keskittyä oman yrityksen luomiseen, pidettäisiin ideariihiä ja joissa olisi enemmän harjoitusyrityksiä. Keinoina nopeuttaa liikeidean kypsymistä toimivaksi yritykseksi opintojen aikana alumnit näkevät esimerkiksi yrityskurssit liiketalouden linjalle, liikeideakilpailut ja verkostojen sekä kontaktien kehittäminen yrittäjiin Yrityksen rahoitus Suosituimmat vaihtoehdot rahoitukseksi oman yrityksen perustamiseen alumneilla on starttiraha, jota hakisi peräti 82 % sekä oma rahoitus 51 % ja pankkilaina 49 %. Vähiten rahoitusta haettaisiin oppilaitokselta (5 %) ja sijoittajatapaamisista (5,5 %). Kaikki vastausvaihtoehdot prosenttiosuuksineen on esitetty kuviossa 24. Rahoituksen saaminen osoittautui alumneille

56 56 erittäin merkittäväksi kynnyskysymykseksi yrityksen perustamisessa. 59 % kokee sen joko suureksi tai erittäin suureksi kynnyskysymykseksi. Pienenä tai erittäin pienenä vain 15 % vastaajista. Oppilaitoksittain vertailtuna Laurean alumneille rahoitus on suurin kynnyskysymys keskiarvolla 3,96. Lamk:n keskiarvo on 3,76, Hyrian 3,55 ja Hamk:n 3,25. Kaikkien vastausten keskiarvo on 3,71. Alumnit eivät ole keskimäärin kovin innostuneita työllistämään itseään yrittäjinä mutta valtaosalle se on vaihtoehto. Vajaa 40 % alumneista olisi mahdollisesti valmis työllistämään itsensä yrittäjänä. Varmasti itsensä olisi valmis työllistämään 12,5 % alumneista, mutta 21,5 % ei olisi siihen lainkaan valmis. Hamk:n alumneista yrittäjyyteen valmiita on peräti 25 %, kun Hyriassa luku on vain 6,5 %. 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 51% 49% 37% 82% 5% 21,5 % 23% 23% 17% 5,5 % Kuvio 24: Mistä rahoitusta yrityksen perustamiseen? Kyselytutkimuksen avoimet kysymykset, alumnit Kyselytutkimuksen avoimissa kysymyksissä alumneilta kysyttiin samat kysymykset kuin opiskelijoilta eli millainen on ihanteellinen oppimisympäristö / opintojen toteutusmuoto, mitkä ovat opintojen ja yrittämisen yhdistämistä helpottavat ja vaikeuttavat tekijät sekä miten omaa liikeideaa voi edistää opintojen aikana. HAMK Ihanteellisena oppimisympäristönä Hamkin alumnit pitivät sellaista, jossa on mahdollisuus opiskella käytännönläheisesti oikeiden yrittäjien kanssa yhteistyössä. Erilaisia ja eri alan yrittäjiä toivottiin sparraajiksi ja omaa ideaa pääsisi testaamaan yrittäjähenkisten kanssaopiskeli-