UBIIKKIMEDIA JA DIGINATIIVI JOURNALISMI 2030

Transkriptio

1 UBIIKKIMEDIA JA DIGINATIIVI JOURNALISMI 2030 prof. Sirkka Heinonen ja projektitutkija Juho Ruotsalainen TOP TEN X juhlaseminaari Tarinoita ja teesejä median tulevaisuudesta 2030 Tulevaisuuden tutkimuksen seura Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tieteiden talolla , Helsinki UBIIKKIMEDIA Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuksen seura Tulevaisuuden tutkimuskeskus 1

2 MIKÄ IHMEEN UBIIKKI? Lat. ubique = kaikkialla Ubiquitous technology = jokapaikan teknologia Ubiikkiyhteiskunta = yhteiskunta, jossa teknologia etenkin ict on kaikkialla tukemassa arjen toimintoja UBIIKKIMEDIA = kaikkialla vaikuttava viestinnän ekosysteemi (kattaen joukkoviestinnän, prosumeristisen internetin ja sosiaalisen median) Dregni & Dregni 2006) Ubiikkimedian teesit 2

3 TEESI 1. MEDIA ON SULAUTUNUT RIHMASTONA KAIKKIALLE Elämme todellisessa mediayhteiskunnassa, jossa suuri(n) osa ihmisten elämästä tapahtuu mediaheijasteisena = provokaatio! (vrt S. Saarikosken alustus aamupäivällä: Kaikesta tuli mediaa) Elämä meni jo nettiin media meni jo nettiin -> Netti on metamedia (elämä on yhtä mediaa teatteria?) ei on/off moodia vaan online real-life streamia Paikan käsite: ubiikki punoo fyysisen ja virtuaalisen paikan yhteen Jos on kaikkialla, onko missään? Vrt Paul Virilion dromologia -> uhkana infoähkyn lisäksi mediaähky (1. esim tarjolla useita kymmeniä tvkanavoita, onko sisältö kuitenkaan yhtä divesifioitunutta?; 2. median kautta infoähky korostuu) Keskeistä yksilön suhtautuminen mediaan (media vetää tietynlaiseen hetteistöön jos ei käsittele omaa suhtautumistaan siihen) TEESI 2. UBIIKKIMEDIA NOSTI PROSUMERISMIN PÖYDÄLLE Itse tuotettu media kansalainen on kävelevä mediatalo (mobile me-media house) Kansalaisjournalismi ei korvaa, vaan tarjoaa lisää Jakaminen on viesti Uhkana pinnallisuus 3

4 TEESI 3. TRANSMEDIAALINEN IMMERSIO ON ARKIPÄIVÄÄ Multimediasta transmediaan (vrt monitieteinen/transtieteellinen multidisciplinary/transdisciplinary) Teksti, ääni, kuva -> videot + tarinallisempi kerronta Nicholas Negroponte (1996) Lukeminen synnyttää mielikuvia Ihminen + kone Kurzweil/Kurenniemi (~Suomen Kurzweil) Ray Kurzweil Technology Singularity 2045 Erkki Kurenniemi Toward näyttely Kiasmassa 4

5 Multiambience design moniaistisuus 3D -> 4D tuoksut, tuntoaisti Wearable computing -> wearable media korvaplugin kautta integroituu puheohjauksella twiittaukset (Motorola hakenut patenttia kurkkutorveen tatuoitavaan mikrofoniin), blogit Uhkana digitaalinen skitsofrenia TEESI 4. UBIIKKIMEDIA VALLASTA VASTUUSEEN Jokainen yritys on mediayritys mediavastuu + yritysvastuu Yritykset ovat jo nyt usein julkaisijoita. Mainonta kehittynyttä sisältömarkkinointia: yritykset tuottavat verkossa leviäviä viraalisisältöjä Yritykset tekevät yhteistyötä "perinteisten" medioiden kanssa - mainonnasta tullut yhä enemmän asiakkaita autenttisesti puhuttelevaa sisällöntuotantoa, joka ei juuri eroa muusta journalistisesta sisällöstä Yritysten SOME-läsnäolo on välttämätöntä 5

6 Valta ja vastuu autenttisuus + missio? Grand challenges - 15 Global Challenges (Millennium Project) sellaiset yritykset menestyvät, joiden toiminta tähtää suurten yhteiskunnallisten tai globaalien ongelmien ratkaisuun Sir Richard Branson Virgin Group/400 yritystä 16-vuotiaana perusti lehden nimeltä Student 2007 Virgin Earth Challenge 271 punnan palkinto kasvihuonekaasujen poistamiseksi Media ja tulevaisuudentutkimus kohteiden/sisällön valinta, esittäminen, eettisyys Flechtheim paremman maailman luominen TEESI 5. UBIIKKIMEDIA DIGITAALISEN MERKITYSYHTEISKUNNAN KIMMOKKEENA Tietoyhteiskunta -> elämysyhteiskunta -> merkitysyhteiskunta (ei automaatio) Ihmisten mediakulutusta ja käyttäytymistä leimaa yhä vahvemmin merkityshakuisuus -> yhteiskunnallisesti tärkeä - yksilölle merkittävä? 6

7 TOP TEN/2 SUMMA SUMMARUM: UBIIKKIMEDIAN TEESIT 1. Ubiikkimedia on sulautunut rihmastona kaikkialle 2. Ubiikkimedia nosti prosumerismin pöydälle 3. Transmediaalinen immersio on arkipäivää 4. Ubiikkimedia vallasta vastuuseen 5. Ubiikkimedia kimmokkeena digitaaliseen merkitysyhteiskuntaan Medialla on rooli yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon/sisältöjen tuottajana. Tämän rinnalle tulee medialle uusi rooli tulevaisuuden tekemisen airueena. Tulevaisuuden haasteita, megatrendejä ja ongelmia pitää tuoda mediassa esiin, mutta samalla tarjota ideoita ja ratkaisuja niihin vastaamiseksi. Media, journalismi ja tulevaisuudentutkimus läheisempään interaktioon! DIGINATIIVI JOURNALISMI Juho Ruotsalainen Tulevaisuuden tutkimuskeskus 7

8 Journalismin kulttuurinen muutos jäänyt vähälle huomiolle. Columbia Journalism Schoolin professorin Emily Bellin mukaan medioiden menestyminen verkossa eri riipu teknologioista tai edes sisällöistä. Tarvitaan muutosta kulttuurissa ja ajattelutavoissa: medioiden tulee mieltää itsensä of the web, not just on the web (Ingram 2011). Diginatiivi journalismi = verkossa syntynyt, sen arvoihin ja toimintamalleihin kasvanut journalismi. Uusi käsite. Ei liity sinänsä Don Tapscottin (1998) diginatiivien sukupolven (1980 eteenpäin syntyneet) käsitteeseen. Verkkojournalismi on teknologinen ja siinä mielessä huono käsite; myös printtijournalismi voi olla diginatiivia. 8

9 Oletuksena, että teknologiaan on aina sisäänrakennettu tietyt arvot, sekä suoraan itse teknologiaan että sen käyttö- ja kulttuurihistoriaan. Nykyisen tieto- ja kommunikaatioteknologian syntyyn vaikutti keskeisesti 1960-luvun vastakulttuuri arvoineen. -> yksilöllinen emansipaatio, kommunalismi ja kyberneettinen maailmankuva. Diginatiivi journalismi toteuttaa pohjimmiltaan näitä arvoja. Diginatiivin journalismin teesit 9

10 TEESI 1: Sisällöt ja ilmaisutyylit eklektisiä Aiheiden kirjo valtava - mikä tahansa asia voi olla tärkeä Toimittajilla vapaus kirjoittaa mistä ja miten haluavat; riippumattomuus ja omaehtoisuus Kiinnostavat, uudet, oudot, vähälle huomiolle jääneet aiheet tai näkökulmat Jutut usein kommentteja ja analyyseja (malli blogeista) Lajityyppinä usein essee (assosioiva, uusia yhteyksiä luova hyperteksti ) Zeitgeist vs. ajankohtaisuus, päivänpoliittinen agenda Epistemologinen funktio Läpiverkottuneessa yhteiskunnassa, jossa kaikki liittyy kaikkeen, objektiivisuuden ja tiedon määritelmät laajenevat. Media luo jatkuvasti uusia, yllättäviä yhteyksiä asioiden ja ilmiöiden välille ja synnyttää näin jatkuvasti uusia totuuksia ja uutta tietoa. 10

11 TEESI 2: Johtavana arvona avoimuus (kyberneettinen maailmankuva) Media osana suurempia kokonaisuuksia, verkottuneita ekosysteemejä, mediaorganisaatioiden rajat hälvenevät Journalisti-ammatin rajat hälvenevät Tilaajista tulee jäseniä Toimituksista yhteisöihin (kuluttaja-jäsenet, yritykset jne.) Ilmaisuus, edullisuus, helppo saatavuus, ubiikkius Kommunalistinen funktio Journalismi/media auttaa muodostamaan yhteisöjä jaettujen intressien ympärille. 11

12 TEESI 3: Massamediasta niche -mediaan Journalismin jälkiteollistuminen Erikoistuneet yritykset, pienet toimitukset, freelancerit & freelancer-kollektiivit Pitkälle erikoistuneet, räätälöidyt sisällöt Perinteisen aihejaottelun sijaan toimituksen valitsemat teemat. Erityisesti teknologia ja sen suhde yhteiskuntaan, kulttuuriin, identiteettiin Emansipatorinen funktio Auttaa yksilöä aktualisoimaan potentiaalejaan - media identiteettiteknologiana. 12

13 TEESI 4: Tuotantomallina prosumerismi Työn ja vapaa-ajan sfäärit sekoittuvat Verkon sisältövirtaa kommentoidaan ja täydennetään välittömästi sitä mukaa kuin sitä kulutetaan Niin median kulutusta kuin tuotantoa motivoi itseilmaisu ja uteliaisuus Kirjoitetaan siitä, mitä itse pidetään kiinnostavana Ohjelmoitavan todellisuuden funktio Media ohjelmoi kulttuuria, media demokraattisena muutoksen teknologiana. Ihmiset voivat mediateknologioiden avulla itse määritellä/luoda oman todellisuutensa. 13

14 TEESI 5: Mediasta uusi koulutusinstituutio Ensisijaisesti henkilökohtainen, toissijaisesti ammatillinen Pitkälle menevä erikoistuminen, yksilöllinen ammatillisuus Taloudellinen funktio Media vastaa uuden talouden tarpeisiin 14

15 Journalismin ydintehtävänä on edelleen välittää totuudenmukaista kuvaa maailmasta, auttaa ihmisiä ymmärtämään aikaansa ja tukea kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Vain jähmeistä kategorioista vapaa, jatkuvasti uudistuva journalismi kykenee kuvaamaan virtaavaa, kyberneettistä informaatioaikaa. UBIIKKIMEDIAN JA DIGINATIIVIN JOURNALISMIN TEESIT UBIIKKIMEDIA 1. Ubiikkimedia on sulautunut rihmastona kaikkialle 2. Ubiikkimedia nosti prosumerismin pöydälle 3. Transmediaalinen immersio on arkipäivää 4. Ubiikkimedia vallasta vastuuseen 5. Ubiikkimedia kimmokkeena digitaalisen merkitysyhteiskuntaan = 10 DIGINATIIVI JOURNALISMI 1. Sisällöt ja ilmaisutyylit eklektisiä 2. Johtavana arvona avoimuus (kyberneettinen maailmankuva) 3. Massamediasta niche -mediaan 4. Tuotantomallina prosumerismi 5. Mediasta uusi koulutusinstituutio 15

16 LÄHTEET Dregni, Eric & Dregni, Jonathan (2006). Follies of Science. 20 th Century Visions of Our Fantastic Futures. Speck-Press, Denver, 127 p. Flechtheim, Ossip K. (1966). History and futurology. Meisenheim am Glan: Hain. Glenn, Jerome, Gordon, Teodore & Florescu, Elizabeth (2014) State of the Future. Millennium Project. Washington D.C. Glenn, Jerome & Gordon, Theodore. V 3.0 Futures Research Methodology. Cd. Millennium Project. Washington D.C. Ingram, Mathew (2011). Newspapers Need to Be of the Web, Not just On the Web. Gigaom.com, Negroponte, Nicholas (1996). Being Digital. New York, 255 p. Rifkin, Jeremy (2011). The Third Industrial Revolution. Palgrave Macmillan, New York. Shirky, Clay (2010). Cognitive Surplus Creativity and Generosity in a Connected Age. Tapscott, Don (1998). Growing Up Digital. The Rise of the Net Generation. McGraw-Hill, New York. Virilio, Paul (1977). Speed and Politics: An Essay on Dromology. New York: Semiotext(e). Medeia-hanke. Median uudet roolit ja tehtävät digitaalisessa merkitysyhteiskunnassa Tulevaisuuden tutkimuskeskus 16

17 Kiitos! Prof. Sirkka Heinonen ja projektitutkija Juho Ruotsalainen Tulevaisuuden tutkimuskeskus/turun yliopisto 33 17