Urpo Kangas Peruskurssiaineistoa

Transkriptio

1 Urpo Kangas Peruskurssiaineistoa

2 } Suomessa voi varsin pian olla kahdenlaisia avoliittoja, erityislailla sääntelemättömiä avoliittoja ja lakisääteisiä avoliittoja. } Kaikki avoliitot ovat sukupuolineutraaleja. } Suomessa oli vuonna 2008 noin avoliittoperhettä. } avoliittoperheessä elää vanhempien ohella yksi tai useampi lapsi.

3 } Lailla sääntelemättömän avoliiton tunnusmerkistö on avoin. } Asuminen avoliiton kriteerinä epämääräinen. Milloin kämppäkaverista tulee avopuoliso? } Yhteisesti hankittu omistusasunto avoliiton kriteerinä. } Erillään asuminen ja avoliiton jatkuminen. Opiskelijaperheet, laitoshoitotilanteet etc.

4 } Avoliiton esteet (voimassa oleva avioliitto, lähisukulaisuus kuten sisaruus, ikä?) } Selkiyttäisikö avoliittojen rekisteröiminen tilannetta? Sen jälkeen olisi kolmenlaisia liittoja: avioliittoja, avoliittoja ja???liittoja. } Avoliiton avoin tunnusmerkistö ei ole aiheuttanut ongelmia ratkaisukäytännölle, esim. KKO 2001:23, KKO 2009:13.

5 } Avoliitolla ei ole erityistä varallisuusjärjestelmää. } Käsitteet avio-oikeus, vallinnanrajoitus, ottooikeus, vastike ja restituutio kuuluvat avioliittolain soveltamisalan piiriin kuuluviin liittoihin. } Avoliitto ja nimiperiaate. Omistaja on se avopuoliso, jonka nimiin saanto on kirjattu.

6 } Avoliitto sopimussuhteena } Avopuolisoiden keskinäinen sopimus voi määrittää tarkoin avopuolisoiden aseman. Ongelmana on, että sopimuskäytäntöä on vähän. } Avopuolisoiden sopimukset ovat usein konkludenttisia eli hiljaisia sopimuksia. } Ongelmana niihin liittyvät näyttövaikeudet.

7 } Avopuolisoihin sovelletaan samoja oikeusohjeita kuin toisilleen ventovieraisiin henkilöihin (muukalaisperiaatteet). } Avopuolisoiden keskinäinen testamentti mahdollinen, mutta koskee vain käytännössä iäkkäitä avopuolisoita. Nuorilla ihmisillä ei Suomessa ole useinkaan testamenttia.

8 } Sopimus avoliiton purkamisen varalta. } Yksilöity sopimus helpottaa omaisuuden jakamista erotilanteessa (määräykset asunnosta, autosta, kesämökistä, vuokraasunnosta, koti-irtaimesta, talletuksista, veloista, takausvastuista, yhteisen omaisuuden käyttökorvauksista) } Sopimus on muotovapaa.

9 } Vaikka lailla sääntelemättömään avoliittoon ei yksityisoikeudessa suoraan liitetä oikeusvaikutuksia, julkisoikeudessa näin menetellään useissa kymmenissä laeissa. } Voidaanko oikeusjärjestykseltä edellyttää koherenssia (ristiriidattomuutta) ja konsistenssia (johdonmukaisuutta)?

10 } Naivin koherenssiolettaman mukaan oikeusjärjestys on ristiriidaton ja johdonmukainen kokonaisuus. } Lievennetyn koherenssiolettaman mukaan oikeusjärjestyksen eri osa-alueet ovat suhteellisen itsenäisiä ja sisäisesti koherentteja ja johdonmukaisia.

11 } Neutraalin koherenssiolettaman mukaan kaikki yksittäiset toisistaan riippumatta ovat sisäisesti johdonmukaisia ja ristiriidattomia. } Vahvennetun koherenssiolettaman mukaan yksittäiset oikeusnormit ovat johdonmukaisia ja ristiriidattomia. } Oikeusjärjestyksen hierarkinen ja horisontaalinen koherenssi (PL 106 ).

12 } Yksityisoikeuden alaan kuuluvien ratkaisujen kustannusvaikutus kohdistuu oikeussuhteen osapuoliin. } Julkisoikeuden alaan kuuluvien ratkaisujen kustannusvaikutus pulverisoituu kaikkien veronmaksajien kannettavaksi.

13 Onko oikeudenmukaista, että kaksi sopimuskumppania voi siirtää sopimuksensa aiheuttamat kustannukset muiden maksettavaksi? Onko oikeudenmukaista, että avioparin ja avoparin lapsen päivähoitomaksua määrättäessä otetaan huomioon molempien tulot?

14 } Lasten oikeudet eivät riipu vanhempien siviilisäädystä. Avopuolisoiden lasten huolto, elatus ja tapaamisoikeus on järjestettävä samalla tavalla samojen periaatteiden mukaan kuin avioliitossa. } Lailla sääntelemättömän avoliiton purkautuminen avioliiton tai eron johdosta.

15 } Omaisuuden jakoon sovellettavat säännökset: } Avopuolisoiden muodostama avoin yhtiö (KKO 1977 II 86). } Jos ei sovintoa omaisuuden jaosta, konfliktinratkaisun forum on yleinen alioikeus. } Pesänjakajaa ei voi määrätä lailla sääntelemättömän avoliiton purkauduttua.

16 } Omaisuuden jakamista koskevat säännöt } Perusteettoman edun palautus (KKO 1993:168, RHO 2009:2, KKO 1988:28, KKO 1988:27). } Velkomus } Omistusoikeuden vahvistaminen (KKO 1988:85, KKO 1992:48).

17 } Hallinnan palautus } Vahingonkorvaus tai asumiskorvaus (KKO 2000:114) } Sopimuksen kohtuullistaminen } Oikeustoimen pätemättömyys } Jos lailla sääntelemätön avoliitto purkautuu puolison kuoleman johdosta, leski jää lehdelle soittelemaan, ellei testamenttia.

18 } Oikeusministeriössä valmistui ehdotus avoliittojen oikeudellisesta sääntelystä. } Kysymys minimisääntelystä. } Jyrkkä ero avioliiton suojajärjestelmän ja avoliiton suojajärjestelmän välillä. } Minimisuojajärjestelmä. } Vaarana illusatorinen suoja, jättäytyminen kuvitellun heikomman suojan varaan. } HE 37/2010 edennyt lakivaliokunnan käsittelyyn, kohtalo ratkeaa syksyllä 2010.

19 } Jos avoliittolaki hyväksytään, Suomessa on sen jälkeen neljä eri perhetyyppiä: } Erityislailla sääntelemätön avoliitto, } Avoliittolaissa säännelty avoliitto, } Avioliitto, } Rekisteröity parisuhde. } Jos ajatus sukupuolineutraalista avioliitosta toteutuu, jäljelle jää kolme perhetyyppiä.

20 } Avoliittolakia sovelletaan vain niihin avopuolisoihin, jotka ovat olleet vähintään viisi vuotta avoliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai jotka ovat olleet yhdessä lapsen huoltajia (AvoliittoL 3 ) } Avoliittolakia sovelletaan avoliiton päättyessä sekä avoeron että avopuolison kuoleman johdosta.

21 } Laissa sääntelemätön avoliitto muuttuu lakisääteiseksi avoliitoksi ilman erillistä ratkaisua tai tahdonilmaisua silloin, kun jokin lakisääteisen avoliiton tunnusmerkeistä toteutuu. } Avoliiton määrittäminen kuolleen lapsen perusteella on makaaberi ratkaisu, johon on vanhastaan turvauduttu tuloverolaissa. } Epäselvää on riittääkö se, että on määrätty oheishuoltajaksi, siirtämään liiton avoliittolain alaisuuteen. Tulkintani on, siirtyy (KKO 2010:16).

22 } Avoliittolakia ei sovelleta puolisoihin, jotka ovat avioliitossa, eikä avioliitossa elävän kanssa asuvaan henkilöön. } Jos avopuolisoihin oli jo sovellettava avoliittolakia ja toinen heistä solmii avioliiton, voidaanko (purkautuneeseen) avoliittoon soveltaa avoliittolakia? Vastaus on kyllä, avoliiton esteet koskevat vain uutta avoliittoa. } Jos on olemassa avoliiton este, silloin sovelletaan varallisuuskysymysten ratkaisemiseen muukalaisperiaatteita.

23 } Avoliittolaki on taannehtiva, sitä sovelletaan myös avoliittoihin, jotka ovat alkaneet ennen lain voimaantuloa. Avoliittolakiin ei sisälly määräyksiä avoliiton varallisuusjärjestelmästä (AvoliittoL 5 ) } Avoliittolaki koskee vain niitä tilanteita, joissa avoliitto on purkautunut avoeron tai puolison kuoleman johdosta. Avoliittolakiin perustuvaa kannetta ei voi nostaa avoliiton aikana.

24 } Valtaosa avoliittolain säännöksistä on tahdonvaltaisia. } Avopuolisot voivat sopia joko ennen avoliittoa tai sen aikana, että lain säännöksiä ei sovelleta heidän väliseen suhteeseen. } Sopimuksen muodosta ei sisälly lakiin määräyksiä. } Näyttösyistä sopimus on syytä tehdä kirjallisesti. } Avopuolisoiden sopimusvapautta on siten rajoitettu, että he eivät voi luopua oikeudestaan vaatia omaisuuden erottelua ja pesänjakajan määräystä erottelua varten.

25 } Jos } avopuoliso tai } kuolleen avopuolison perillinen vaatii omaisuuden erottelua, siihen soveltuu avoliittolaki. } Omaisuuden erottelu avoliiton purkauduttua ei ole pakollinen toimitus. } Omaisuuden erottelun vaatimiselle ei ole avoliittolaissa asetettu erityistä määräaikaa.

26 } Jos avopuolisot toimittavat omaisuuden erottelun, se on tehtävä samassa muodossa kuin sopimusjaosta on perintökaaressa säädetty (AvoliittoL 7.2 ). } Omaisuuden erottelusta laadittavan asiakirjan tulee olla osapuolten allekirjoittama ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. } Omaisuuden erottelun pääperiaatteet: täydellinen omaisuuden ja velkojen erillisyys.

27 } Jos avopuolisoiden omaisuutta eroteltaessa ei voida selvittää sitä, kummalle omaisuus kuuluu omistajana, eivätkä avopuolisot ole toisin sopineet tai olosuhteista voida päätellä sitä, kumpi aviopuolisoista omistaa irtaimen omaisuuden, se katsotaan kuuluvan avopuolisolle yhteisesti yhtä suurin osuuksin (AvoliittoL 6 ). } Yhteisomistussuhde voidaan purkaa joko lunastuksin tai vaihtamalla osuuksia siten, että toisesta tulee yksinomistaja.

28 } Avopuolisolla on oikeus saada hyvitystä omaisuuden erottelussa, jos on omalla panoksellaan avustanut toista avopuolisoa avoliiton aikana ja sen seurauksena toinen avopuoliso on voinut säilyttää oman omaisuutensa tai lisätä sitä niin, että sen osoittaminen yksinomaan omistussuhteiden mukaisesti omistajapuolisolle johtaisi siihen, että hän saisi perusteetonta etua toisen avopuolison kustannuksella (AvoliittoL 9 ).

29 } Hyvityksen antaminen edellyttää ensinnäkin panosta ja toiseksi siihen kausaalisessa suhteessa olevaa seurausta. } Jos panoksesta ei seuraa mitään, hyvitystä ei voida antaa. } Hyvitystä ei voida antaa pelkästään sillä perusteella, että avopuolisoiden omaisuudet ovat erisuuruiset. } Hyvitys ei ole korvausta avoliiton purkautumisesta.

30 } Hyvityksen suuruuden arvioiminen edellyttää kokonaisharkintaa. } Hyvityksen mittapuuna voidaan käyttää perusteettoman edun palautuksen tasoa. Jos avopuolisolla olisi oikeus saada tietty määrä perusteettoman edun palautusta koskevan säännöksen perusteella, vastaava oikeus hänellä on tällöin lakisääteiseen hyvitykseen. } Hyvityksellä on legalisoitu roomalaisen oikeuden oppi perusteettomasta edusta.

31 } Lasten kotihoito, jos puolisoiden koti on hankittu ansiotyössä käyvän puolison nimiin. } Merkittävien rakennus tai korjaustöiden tekeminen toisen omaisuuden hyväksi. } Pitkäaikainen hoivatyö omaishoitajana. } Oikeus hyvitykseen kuuluu paitsi avopuolisolle, myös kuolleen avopuolison perilliselle tai testamentin saajalle. } Ylisuuri hyvitys, jolla on loukattu velkojien oikeutta, voidaan peräyttää takaisinsaannilla.

32 } Jos avopuolisot eivät pääse yksimielisyyteen omaisuuden erottelusta, tehtävään voidaan määrätä pesänjakaja yleisessä alioikeudessa. } Mikäli puolisoiden avioliitto ei ole kestänyt lain edellyttämää viittä vuotta, pesänjakajaa ei voida määrätä. Riitaisassa tapauksessa tuomioistuin tutkii esikysymyksenä avoliittolain soveltumisen yksittäistapaukseen.

33 } Pesänjakaja voi ottaa kantaa hyvitysvaatimukseen, jos pesänjakajahakemus on tehty oikeudelle viimeistään kolmen vuoden kuluessa luettuna siitä, kun avoliitto purkautui puolison kuoleman johdosta tai vastaavassa ajassa luettuna siitä, kuin avopuolisot muuttivat erilleen. } Pesänjakajan ratkaisua voi moittia kuuden kuukauden kuluessa erottelua koskevan päätöksen tekemisestä (AvoliittoL 7.3 ).

34 } Avoliittolaki ei saattanut voimaan pesänjakajapakkoa. } Avopuoliso (tai tämän oikeudenomistaja) voi vaatia hyvitystä oikeudessa suoraan entistä avopuolisia tai tämän perillistä tai testamentinsaajaa vastaan nostamassaan erilliskanteessa. } Forum domicilii (OK 10:11a). } Hyvityskanne on nostettava viimeistään 3 vuoden kuluessa avoliiton purkautumisesta.

35 } Hyvityskanteen nostaminen voi olla perusteltua esimerkiksi sen vuoksi, että tuomioistuimella on huomattavasti paremmat mahdollisuudet vastaanottaa näyttöä kuin pesänjakajalla. } Hyvityskanteen häviämiseen liittyy oikeudenkäyntikuluriski (OK 21.1). Asianosainen, joka häviää juttunsa, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimista aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

36 } Kuolleen avopuolison oikeudenomistajilla on oikeus vaatia omaisuuden erottelua ja samassa yhteydessä vaatia hyvitystä. } Vaatimuksen voivat esittää kuolleen avopuolison perillinen tai testamentin saaja. } Omaisuuden erottelua ja hyvitystä voi vaatia myös kuolleen avopuolison legaatin saaja. } Kuolleen avopuolison oikeudenomistajilla on oikeus hakea pesänjakajaa omaisuuden erottelun toimittamista varten.

37 } Kuolleen avopuolison testamentinsaajalla on oikeus hakea avopuolison kuolinpesän luovuttamista pesänselvittäjän hallintoon siinä laajuudessa kuin se on perintökaaren 19 luvun mukaan muutoinkin mahdollista. } Eloonjääneellä avopuolisolla on oikeus saada avustusta ensiksi kuolleen puolison jäämistöstä (PK 8:2). } Edellytyksenä avustukselle on, että lesken toimeentulo on heikentynyt avopuolison kuoleman johdosta.

38 } Avustusta voidaan kuitenkin antaa leskelle vain, jos se on tarpeen turvaamaan avolesken toimeentulon } Testamentti on suoraan lain nojalla tehoton siltä osin kuin se estää avustuksen antamisen leskelle (PK 8:6.1). } Avustuksen antaminen avoleskelle voi poikkeuksellisesti johtaa siihen, että ensiksi kuolleen puolison rintaperillinen lakiosaoikeus väistyy avustuksen tieltä.

39 } Kihlakumppanin oikeus avustukseen PK 8:2:n nojalla kumotaan. } Avustuksen tarvetta ja määrää harkittaessa on otettava huomioon eloonjääneen avopuolison mahdollisuudet turvata toimeentulonsa varallisuudellaan sekä ansio- ja muilla tuloillaan, ikä, parisuhteen kesto ja muut näihin verrattavat seikat. } Avustus voidaan antaa rahana, muuna omaisuutena tai käyttöoikeutensa omaisuuteen.