TEORIATIIVISTELMÄT I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE

Transkriptio

1 TEORIATIIVISTELMÄT I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE Sisältää vain alkuosan edellisvuosien materiaalista. PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET

2 Copyright Juristivalmennus

3 PERHEOIKEUS... 5 I JOHDANTO... 5 II AVIOLIITTO- OIKEUS Kihlaus Avioliiton esteet Vihkiminen Avioliiton purkaminen Avioliiton oikeudelliset vaikutukset Nimi Omaisuus Puolison elatus Sopimusvapaus Avio- oikeus ja ositus III LAPSIOIKEUS Lapsen isyys Lapsen adoptio Lapsen huolto ja tapaamisoikeus Lapsen elatus IV KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN ALAAN KUULUVAT SÄÄNNÖKSET Avioliitto- ja jäämistöoikeus Lapsioikeus PERIMYKSESTÄ SUOMESSA I LAKISÄÄTEISESTÄ PERIMYKSESTÄ Yleisiä näkökohtia perimyksestä Lainsäädäntö Perintökaari (PK) säädöksenä Perillisaseman yleiset edellytykset Perimysjärjestyksestä Yleistä Perilliset Rintaperilliset Puolison perintöoikeus Muiden sukulaisten perintöoikeudesta Valtion perintöoikeudesta Osakasten yhteishallinto Pesänselvittäjän hallinto Tehtävistä pesänselvityksessä ja perinnönyhteyden aikana Tilit pesänhallinnoimisessa Perunkirjoituksesta Kuolleen henkilön ja pesän velasta II TESTAMENTEISTA Taustaksi Testamentin tulkinnasta Testamentin tiedoksi antaminen Testamentin moite Muut testamenttikanteet III PERINNÖNJAOSTA Perinnönjaosta menettelynä Perillisen jako- osuuden määräytymisestä Lesken perintöoikeuden sisällöstä Perinnönjaon muotovaatimuksista ja moitteesta IV LESKEN OIKEUDESTA PITÄÄ JÄÄMISTÖÄ JAKAMATTOMANA HALLUSSAAN V AVOPUOLISOIDEN YHTEISTALOUDEN LAKKAAMISESTA Lain tarkoituksesta

4 2 Pääperiaatteet ja menettelysäännöt Hyvitys Hyvitys jäämistöoikeuden näkökulmasta Muutetusta lainsäädännöstä KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET I JOHDANTO II KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSOPIT JA PERUSKÄSITTEET Yleistä Lainvalintasääntö Lex fori ja lex causae Välittömästi sovellettavat aineelliset säännökset Lakiviittaukset ja oikeuspaikkasopimukset Renvoi Ordre Public Forum shopping (oikeuspaikkakeinottelu) ja homeward trend (kotiinpäinvetäminen) III KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN MERKITTÄVIMMÄT OIKEUSLÄHTEET IV KANSAINVÄLISEN RIITA- ASIAN RATKAISEMINEN Suomen tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta Sovellettavan lainvalintasäännöksen selvittäminen ja asian aineellinen ratkaiseminen Ulkomailla annetun ratkaisun tehokkuus: tunnustaminen ja täytäntöönpaneminen V JOHTOPÄÄTÖKSET

5 PERHEOIKEUS I JOHDANTO perheoikeus jakautuu parisuhdeoikeuteen ja lasten ja vanhempien suhteita sääntelevään lapsioikeuteen sekä avioliitto- oikeus että lapsi oikeus kokeneet suuria muutoksia viime vuosikymmenten aikana perhe- elämän monimuotoistuminen johtanut lainsäädännöllisiin uudistuksiin o esim. samaa sukupuolta olevien rekisteröidyt parisuhteet viimeisin merkittävä uudistus koettiin 2010: o avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annettu säädös antaa avopuolisoille suojaa avoliiton purkautuessa lapsioikeudessa mittavimmat kehitysaskeleet käyty aviottomien lasten aseman parantamisessa: o lapsen asema irrallaan hänen syntyperästään ja vanhempien välisestä suhteesta tärkeimmät EU- oikeudelliset instrumentit perheoikeuden näkökulmasta ovat Bryssel II - asetus ja elatusapuasetus o Bryssel II asetus koskee tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa avioeroa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa 5

6 II AVIOLIITTO- OIKEUS 1. Kihlaus 6 avioliittolaki säätää pääosin puolisoiden keskinäisistä taloudellisista suhteista, mutta siinä säännellään myös avioliiton synnystä ja sen purkamisesta avioliittoon niin tärkeä yhteiskunnallinen instituutio, että sen oikeudellinen syntyminen ja loppuminen on katsottu tarpeelliseksi sitoa lain tarkkoihin muotoedellytyksiin kihlaus on sen sijaan toteutettavissa muotovapaasti o edeltää aina avioliitto, sillä nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet o kihlaus ei velvoita osapuolia mihinkään 2. Avioliiton esteet avioliiton solmivan henkilön tulee täyttää tietyt lain asettamat yleiset ja erityiset edellytykset yleisiin edellytyksiin kuuluu täysivaltaisuus eli 18- vuoden ikä sekä oikeustoimikelpoisuus o näistä edellytyksistä voi poiketa, jos oikeusministeriö antaa alaikäiselle tai tuomioistuin holhottavaksi julistetulle erivapauden avioliiton solmimiseen o jos avioliitto ko. yleisten edellytysten puuttumisesta huolimatta solmitaan, on se kuitenkin pätevän o parisuhdetta ei voi rekisteröidä, kuin 18- vuotta täyttäneet tästä ei voi antaa erivapautta nuoremmille avioliiton erityiset avioesteet voidaan jakaa ehdottomiin ja luvanvaraisiin o ehdottomia ovat: voimassaoleva avioliitto, sisaruus tai puolisisaruus tai etenevä tahi takeneva sukulaisuus jos avioliitto solmitaan näistä avioesteistä huolimatta, ei se ole pätevä, vaan puolisot tuomitaan avioeroon ilman harkinta- aikaa o luvanvaraisiin avioesteisiin kuuluu: avioliitto veljen tai sisaren jälkeläisen kanssa toimivaltainen lupaviranomainen näissä asioissa on oikeusministeriö a. se punnitsee, onko olemassa erittäin painavia syitä ottolapsisuhteen muuttamiselle aviosuhteeksi tai erityisiä syitä avioliiton solmimiseen tädin, sedän tai enon kanssa jos avioliitto solmitaan tällaisessa tilanteessa ilman oikeusministeriön lupaa, on se kuitenkin pätevä o ottolapsisuhde oli ennen luvanvarainen avioeste, mutta adoptiolaki muutti tilanteen ei mahdollista enää edes erityisluvalla

7 avioliittolaissa säännökset avioliiton esteiden tutkimisesta on säädökset avioliittolaissa o kihlakumppanit pyytävät, että väestörekisterin pitäjä tutkisi esteiden olemassa olon o tällä pyritään ehkäisemään avioesteiden vastaisesti solmittuja avioliittoja 3. Vihkiminen avioliitto solmitaan aina vihkimisellä kirkollisena tai siviilivihkimisenä laki ei sääntele kirkollisen vihkimisen paikkaa siviilivihkiminen tapahtuu pääsääntöisesti vihkijän virkahuoneessa vihkiminen edellyttää molempien kihlakumppaneiden samanaikaista läsnäoloa sekä vihkijän heille esittämiä kysymyksiä siitä, haluavatko solmia avioliiton keskenään o nämä muotovaatimukset ehdottomia, muutoin avioliitto on mitätön o todistajien läsnäolo ns. ohjeellinen muoto poikkeaminen siitä ei tee avioliittoa mitättömäksi tai edes pätemättömäksi o tasavallan presidentti voi päättää, että mitätöntä vihkimistä on erittäin painavien syiden vuoksi pidettävä pätevänä parisuhde rekisteröidään viranomaisessa allekirjoittamalla rekisteröimistä koskeva asiakirja o ei tarvita kysymyksiä tahtomisesta o varmistuttava kuitenkin, että rekisteröimisen esteet tutkittu sekä vihkimisestä että rekisteröimisestä voi kieltäytyä, jos vihkijä tai rekisteriviranomainen havaitsee, ettei osapuoli tai osapuolet kykene ymmärtämään toimenpiteen merkitystä o avioliittoa tai rekisteröityä parisuhdetta ei voi julistaa pätemättömäksi siviilioikeudellisilla perusteilla mikäli vihkiminen tai parisuhteen rekisteröiminen on mitätön, ei siihen liity aviovarallisuusoikeudellisia vaikutuksia 4. Avioliiton purkaminen avioliitto päättyy joko kuolemaan tai avioeroon laissa ei enää syyllisyysperiaatetta avioerossa o eron saamiseksi tuomioistuimen ei enää tarvitse tutkia puolisoiden henkilökohtaisia suhteita o avioerosäännöstö perustuu irtisanomiselle ei tarvita toisen suostumusta avioerossa harkinta- aika, joka pääsääntöisesti kuusi kuukautta sen kuluttua jommankumman saatettava avioero loppuun (riippumatta siitä, kumpi laittoi avioeron vireille) harkinta- ajan jälkeen on kuusi kuukautta aikaa saattaa avioero loppuun, muutoin hakemus raukeaa ja avioliitto jää voimaan tämän jälkeen avioeron vireille saamiseksi täytyy tehdä uusi hakemus, jolle lasketaan uusi harkinta- aika 7

8 avioeron voi saada ilman harkinta- aikaa, jos puolisot voivat osoittaa, että ovat asuneet erillään kaksi vuotta ennen hakemuksen tekemistä ilman harkinta- aikaa avioero myönnetään myös silloin, kun avoliitto on solmittu ehdottomasta avioesteestä huolimatta myös virallinen syyttäjä voi ajaa kannetta tällaisen avioliiton purkamiseksi tilanteiden varalta, joissa yhdessä asuminen on jo ennen avioeroa ja puolisoiden taloudellisten suhteiden purkamista käynyt mahdottomaksi, on avioliittolaissa säännökset yhteiselämän lopettamisesta o tuomioistuin voi toisen puolison hakemuksesta koska tahansa avioliiton aikana päättää sekä asumisesta että irtaimen omaisuuden käyttämisestä oikeus voi määrätä, että se joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin o jos käyttöoikeudenalainen omaisuus vallinnanrajoituksella suojattua, yhteiselämän lopettamista koskeva päätös ei lakkauta vallinnanrajoitusjärjestelmää sitä täydentää säännös, jonka mukaisesti yhteiselämän lopettamista koskeva päätös rajoittaa henkilön yksityisautonomiaa, eikä omistaja voi oikeustoimillaan rajoittaa käyttöoikeuden saaneen puolison suojaa o päätös yhteiselämän lopettamisesta annetaan toistaiseksi, mutta enintään kahdeksi vuodeksi o päätöstä voidaan milloin tahansa muuttaa ja se raukeaa aina sen jälkeen, kun omaisuuden ositus tai erottelu on lainvoimaista 5. Avioliiton oikeudelliset vaikutukset 5.1 Nimi nimilaki sääntelee puolisoiden sukunimistä avioliitolla ei enää pakottavaa merkitystä kummankaan puolison nimen kannalta avioliiton solmimisesta huolimatta puolisoiden nimet säilyvät ennallaan, jos he niin tahtovat o vaihtoehtoina tälle on: yhteinen sukunimi tai miehen tai naisen sukunimi (avioliiton kautta saatu sukunimi yhteiseksi sukunimeksi vain hakemusteitse) toisen puolison käyttöönottama ns. henkilökohtainen sukunimi tarkoittaa, että yhteisen nimen eteen liitetään a. nimi, joka puolisolla viimeksi oli naimattomana ollessaan (tyttö- tai poikanimi) b. tai nimi, joka puolisolla oli avioliittoa solmittaessa 8

9 aikaisemman puolison sukunimi voi olla osana henkilökohtaista sukunimeä, mutta ei kelpaa yhteiseksi sukunimeksi avioerolla ei myöskään välitöntä vaikutusta puolisoiden nimiin o puoliso saa itse päättää ilman määräaikaa, käyttääkö eron suomaa mahdollisuutta nimen ilmoituksenvaraiseen muuttamiseen tyttö- tai poikanimeksi tai nimeksi, joka hänellä oli avioliittoa solmittaessa parisuhteensa rekisteröiville ei synny aviopuolisoihin rinnastettavaa asemaa sukunimen osalta o sama sukunimi vain hakemusteitse 5.2 Omaisuus avioliiton solmiminen ei tarkoita sitä, että puolisot omistaisivat omaisuutensa yhteisesti avioliittolain lähtökohta omaisuuden erillisyys o puolisot voivat tietysti hankkia yhteistäkin omaisuutta avioliitto ei vaikuta velkoihin, joita puolisoilla oli avioliittoa solmittaessa tai joita heille avioliiton aikana tulee o poikkeuksena elatusvelat elatusvelkana ei kuitenkaan pidetä rahavelkaa vaan kyseessä täytyy olla lähinnä ruokakauppojen tileistä yms. merkittävin poikkeus puolisoiden oikeudesta disponoida omasta omaisuudestaan avioliiton aikana on vallinnanrajoitusjärjestelmä (tarvitaan puolison lupa) o tärkein vallinnanrajoituksen kohde on perheen yhteinen koti ja siihen kuuluva asuntoirtaimisto (käyttötarkoitus ratkaisee) sekä toisen puolison käytössä olevat työvälineet o vallinnanrajoitusjärjestelmä suojaa omaisuuden hallintaa, sillä ei voi estää omaisuuden kiinnittämistä tai panttaamista o vallinnanrajoitukset eivät vaikuta velkojien suojaan o jos vallinnanrajoitusta rikkova luovutus pääsee tapahtumaan, on puolison nostettava pätemättömyyskanne määräajassa luovutuksensaajalle voidaan kuitenkin antaa vilpittömänmielen suojaa, jos tiukat edellytykset täyttyvät o vallinnanrajoitusjärjestelmä pakottavaa oikeutta puolisot eivät voi luopua keskinäisin sopimuksin sen soveltamisesta puolisoilla oikeus antaa vallintasuostumus omistajapuolisolle annettu lupa tehdä oikeustoimia tietystä omaisuudesta kiinteää omaisuutta koskevan tulee olla kirjallinen, päivätty, puolison allekirjoittama ja kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistama 9

10 5.3 Puolison elatus 10 avioliittolain mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen elatukseen kuuluu yhteisen talouden hoitamisen lisäksi puolison henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttäminen puolisoiden tasavertaisuuden periaate: elintason oltava yhtäläinen puolisoiden kesken jos puoliso ei täytä elatusvastuutaan, voi tuomioistuin määrätä hänet suorittamaan toiselle puolisolle elatusapua (mahdollista saada taannehtivasti vain kanteen vireillepanoa edeltäneeltä vuodelta) avioeron jälkeen puolisoiden ensisijaisesti pyrittävä itse järjestämään elantonsa o avioeron jälkeen elatusapua määrätään vain poikkeuksellisesti (elatuksen tarve ehdoton edellytys elatuksen tarpeen tulee johtua avioliitosta) o eron jälkeinen elatusvelvollisuus lakkaa viimeistään, kun saaja solmii uuden avioliiton 5.4 Sopimusvapaus puolisoilla suhteessaan keskinäinen sopimusvapaus o tasavahvoja sopimuskumppaneita o voivat tehdä sopimuksia keskenään tai kolmannen kanssa, jollei avioliittolaissa ole tätä oikeutta nimenomaisesti rajoitettu (merkittävin rajoitus on vallinnanrajoitus) aviopuolisot voivat tehdä sopimuksen siltä varalta, että heidän avioliittonsa päättyisi eroon o sopimuksesta ei ole avioliittolaissa nimenomaisia säännöksiä o (JV HUOM. älä sekoita tätä avioehtosopimukseen) aviopuolisoiden väliset lahjat nykyään sallittuja o eivät saa kuitenkaan loukata velkojien suojaa velkojien suoja toteutettu avioliittolaissa ja lahjanlupauslaissa säännellyllä rekisteröintivelvollisuudella puolisoilla mahdollisuus tehdä keskenään työsopimus, johon sovelletaan yleistä työlainsäädäntöä o jos puoliso avustaa toista esim. ansiotoiminnassa ilman kirjallista sopimusta, sovelletaan avioliittolain erityissäännöstä työn korvaamisesta: puolison näytettävä, että korvauksesta oli sovittu tai se oli tarkoitettu maksettavaksi tai että sen suorittamista työn laatuun ja muuten olosuhteisiin nähden on pidettävä kohtuullisena avio- oikeutta ei saa sekoittaa puolisoiden omistusoikeuksiin o avio- oikeus aktualisoituu vasta osituksessa (kun avioliitto purkautuu) o avio- oikeus kuuluu puolisoiden sopimusvapauden piiriin puolisot voivat avioehdolla poistaa avio- oikeuden joko yksipuolisesti tai molemminpuolisesti,