TEORIATIIVISTELMÄT I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEORIATIIVISTELMÄT I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE"

Transkriptio

1 TEORIATIIVISTELMÄT I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE Sisältää vain alkuosan edellisvuosien materiaalista. PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET

2 Copyright Juristivalmennus

3 PERHEOIKEUS... 5 I JOHDANTO... 5 II AVIOLIITTO- OIKEUS Kihlaus Avioliiton esteet Vihkiminen Avioliiton purkaminen Avioliiton oikeudelliset vaikutukset Nimi Omaisuus Puolison elatus Sopimusvapaus Avio- oikeus ja ositus III LAPSIOIKEUS Lapsen isyys Lapsen adoptio Lapsen huolto ja tapaamisoikeus Lapsen elatus IV KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN ALAAN KUULUVAT SÄÄNNÖKSET Avioliitto- ja jäämistöoikeus Lapsioikeus PERIMYKSESTÄ SUOMESSA I LAKISÄÄTEISESTÄ PERIMYKSESTÄ Yleisiä näkökohtia perimyksestä Lainsäädäntö Perintökaari (PK) säädöksenä Perillisaseman yleiset edellytykset Perimysjärjestyksestä Yleistä Perilliset Rintaperilliset Puolison perintöoikeus Muiden sukulaisten perintöoikeudesta Valtion perintöoikeudesta Osakasten yhteishallinto Pesänselvittäjän hallinto Tehtävistä pesänselvityksessä ja perinnönyhteyden aikana Tilit pesänhallinnoimisessa Perunkirjoituksesta Kuolleen henkilön ja pesän velasta II TESTAMENTEISTA Taustaksi Testamentin tulkinnasta Testamentin tiedoksi antaminen Testamentin moite Muut testamenttikanteet III PERINNÖNJAOSTA Perinnönjaosta menettelynä Perillisen jako- osuuden määräytymisestä Lesken perintöoikeuden sisällöstä Perinnönjaon muotovaatimuksista ja moitteesta IV LESKEN OIKEUDESTA PITÄÄ JÄÄMISTÖÄ JAKAMATTOMANA HALLUSSAAN V AVOPUOLISOIDEN YHTEISTALOUDEN LAKKAAMISESTA Lain tarkoituksesta

4 2 Pääperiaatteet ja menettelysäännöt Hyvitys Hyvitys jäämistöoikeuden näkökulmasta Muutetusta lainsäädännöstä KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET I JOHDANTO II KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSOPIT JA PERUSKÄSITTEET Yleistä Lainvalintasääntö Lex fori ja lex causae Välittömästi sovellettavat aineelliset säännökset Lakiviittaukset ja oikeuspaikkasopimukset Renvoi Ordre Public Forum shopping (oikeuspaikkakeinottelu) ja homeward trend (kotiinpäinvetäminen) III KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN MERKITTÄVIMMÄT OIKEUSLÄHTEET IV KANSAINVÄLISEN RIITA- ASIAN RATKAISEMINEN Suomen tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta Sovellettavan lainvalintasäännöksen selvittäminen ja asian aineellinen ratkaiseminen Ulkomailla annetun ratkaisun tehokkuus: tunnustaminen ja täytäntöönpaneminen V JOHTOPÄÄTÖKSET

5 PERHEOIKEUS I JOHDANTO perheoikeus jakautuu parisuhdeoikeuteen ja lasten ja vanhempien suhteita sääntelevään lapsioikeuteen sekä avioliitto- oikeus että lapsi oikeus kokeneet suuria muutoksia viime vuosikymmenten aikana perhe- elämän monimuotoistuminen johtanut lainsäädännöllisiin uudistuksiin o esim. samaa sukupuolta olevien rekisteröidyt parisuhteet viimeisin merkittävä uudistus koettiin 2010: o avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annettu säädös antaa avopuolisoille suojaa avoliiton purkautuessa lapsioikeudessa mittavimmat kehitysaskeleet käyty aviottomien lasten aseman parantamisessa: o lapsen asema irrallaan hänen syntyperästään ja vanhempien välisestä suhteesta tärkeimmät EU- oikeudelliset instrumentit perheoikeuden näkökulmasta ovat Bryssel II - asetus ja elatusapuasetus o Bryssel II asetus koskee tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa avioeroa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa 5

6 II AVIOLIITTO- OIKEUS 1. Kihlaus 6 avioliittolaki säätää pääosin puolisoiden keskinäisistä taloudellisista suhteista, mutta siinä säännellään myös avioliiton synnystä ja sen purkamisesta avioliittoon niin tärkeä yhteiskunnallinen instituutio, että sen oikeudellinen syntyminen ja loppuminen on katsottu tarpeelliseksi sitoa lain tarkkoihin muotoedellytyksiin kihlaus on sen sijaan toteutettavissa muotovapaasti o edeltää aina avioliitto, sillä nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet o kihlaus ei velvoita osapuolia mihinkään 2. Avioliiton esteet avioliiton solmivan henkilön tulee täyttää tietyt lain asettamat yleiset ja erityiset edellytykset yleisiin edellytyksiin kuuluu täysivaltaisuus eli 18- vuoden ikä sekä oikeustoimikelpoisuus o näistä edellytyksistä voi poiketa, jos oikeusministeriö antaa alaikäiselle tai tuomioistuin holhottavaksi julistetulle erivapauden avioliiton solmimiseen o jos avioliitto ko. yleisten edellytysten puuttumisesta huolimatta solmitaan, on se kuitenkin pätevän o parisuhdetta ei voi rekisteröidä, kuin 18- vuotta täyttäneet tästä ei voi antaa erivapautta nuoremmille avioliiton erityiset avioesteet voidaan jakaa ehdottomiin ja luvanvaraisiin o ehdottomia ovat: voimassaoleva avioliitto, sisaruus tai puolisisaruus tai etenevä tahi takeneva sukulaisuus jos avioliitto solmitaan näistä avioesteistä huolimatta, ei se ole pätevä, vaan puolisot tuomitaan avioeroon ilman harkinta- aikaa o luvanvaraisiin avioesteisiin kuuluu: avioliitto veljen tai sisaren jälkeläisen kanssa toimivaltainen lupaviranomainen näissä asioissa on oikeusministeriö a. se punnitsee, onko olemassa erittäin painavia syitä ottolapsisuhteen muuttamiselle aviosuhteeksi tai erityisiä syitä avioliiton solmimiseen tädin, sedän tai enon kanssa jos avioliitto solmitaan tällaisessa tilanteessa ilman oikeusministeriön lupaa, on se kuitenkin pätevä o ottolapsisuhde oli ennen luvanvarainen avioeste, mutta adoptiolaki muutti tilanteen ei mahdollista enää edes erityisluvalla

7 avioliittolaissa säännökset avioliiton esteiden tutkimisesta on säädökset avioliittolaissa o kihlakumppanit pyytävät, että väestörekisterin pitäjä tutkisi esteiden olemassa olon o tällä pyritään ehkäisemään avioesteiden vastaisesti solmittuja avioliittoja 3. Vihkiminen avioliitto solmitaan aina vihkimisellä kirkollisena tai siviilivihkimisenä laki ei sääntele kirkollisen vihkimisen paikkaa siviilivihkiminen tapahtuu pääsääntöisesti vihkijän virkahuoneessa vihkiminen edellyttää molempien kihlakumppaneiden samanaikaista läsnäoloa sekä vihkijän heille esittämiä kysymyksiä siitä, haluavatko solmia avioliiton keskenään o nämä muotovaatimukset ehdottomia, muutoin avioliitto on mitätön o todistajien läsnäolo ns. ohjeellinen muoto poikkeaminen siitä ei tee avioliittoa mitättömäksi tai edes pätemättömäksi o tasavallan presidentti voi päättää, että mitätöntä vihkimistä on erittäin painavien syiden vuoksi pidettävä pätevänä parisuhde rekisteröidään viranomaisessa allekirjoittamalla rekisteröimistä koskeva asiakirja o ei tarvita kysymyksiä tahtomisesta o varmistuttava kuitenkin, että rekisteröimisen esteet tutkittu sekä vihkimisestä että rekisteröimisestä voi kieltäytyä, jos vihkijä tai rekisteriviranomainen havaitsee, ettei osapuoli tai osapuolet kykene ymmärtämään toimenpiteen merkitystä o avioliittoa tai rekisteröityä parisuhdetta ei voi julistaa pätemättömäksi siviilioikeudellisilla perusteilla mikäli vihkiminen tai parisuhteen rekisteröiminen on mitätön, ei siihen liity aviovarallisuusoikeudellisia vaikutuksia 4. Avioliiton purkaminen avioliitto päättyy joko kuolemaan tai avioeroon laissa ei enää syyllisyysperiaatetta avioerossa o eron saamiseksi tuomioistuimen ei enää tarvitse tutkia puolisoiden henkilökohtaisia suhteita o avioerosäännöstö perustuu irtisanomiselle ei tarvita toisen suostumusta avioerossa harkinta- aika, joka pääsääntöisesti kuusi kuukautta sen kuluttua jommankumman saatettava avioero loppuun (riippumatta siitä, kumpi laittoi avioeron vireille) harkinta- ajan jälkeen on kuusi kuukautta aikaa saattaa avioero loppuun, muutoin hakemus raukeaa ja avioliitto jää voimaan tämän jälkeen avioeron vireille saamiseksi täytyy tehdä uusi hakemus, jolle lasketaan uusi harkinta- aika 7

8 avioeron voi saada ilman harkinta- aikaa, jos puolisot voivat osoittaa, että ovat asuneet erillään kaksi vuotta ennen hakemuksen tekemistä ilman harkinta- aikaa avioero myönnetään myös silloin, kun avoliitto on solmittu ehdottomasta avioesteestä huolimatta myös virallinen syyttäjä voi ajaa kannetta tällaisen avioliiton purkamiseksi tilanteiden varalta, joissa yhdessä asuminen on jo ennen avioeroa ja puolisoiden taloudellisten suhteiden purkamista käynyt mahdottomaksi, on avioliittolaissa säännökset yhteiselämän lopettamisesta o tuomioistuin voi toisen puolison hakemuksesta koska tahansa avioliiton aikana päättää sekä asumisesta että irtaimen omaisuuden käyttämisestä oikeus voi määrätä, että se joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin o jos käyttöoikeudenalainen omaisuus vallinnanrajoituksella suojattua, yhteiselämän lopettamista koskeva päätös ei lakkauta vallinnanrajoitusjärjestelmää sitä täydentää säännös, jonka mukaisesti yhteiselämän lopettamista koskeva päätös rajoittaa henkilön yksityisautonomiaa, eikä omistaja voi oikeustoimillaan rajoittaa käyttöoikeuden saaneen puolison suojaa o päätös yhteiselämän lopettamisesta annetaan toistaiseksi, mutta enintään kahdeksi vuodeksi o päätöstä voidaan milloin tahansa muuttaa ja se raukeaa aina sen jälkeen, kun omaisuuden ositus tai erottelu on lainvoimaista 5. Avioliiton oikeudelliset vaikutukset 5.1 Nimi nimilaki sääntelee puolisoiden sukunimistä avioliitolla ei enää pakottavaa merkitystä kummankaan puolison nimen kannalta avioliiton solmimisesta huolimatta puolisoiden nimet säilyvät ennallaan, jos he niin tahtovat o vaihtoehtoina tälle on: yhteinen sukunimi tai miehen tai naisen sukunimi (avioliiton kautta saatu sukunimi yhteiseksi sukunimeksi vain hakemusteitse) toisen puolison käyttöönottama ns. henkilökohtainen sukunimi tarkoittaa, että yhteisen nimen eteen liitetään a. nimi, joka puolisolla viimeksi oli naimattomana ollessaan (tyttö- tai poikanimi) b. tai nimi, joka puolisolla oli avioliittoa solmittaessa 8

9 aikaisemman puolison sukunimi voi olla osana henkilökohtaista sukunimeä, mutta ei kelpaa yhteiseksi sukunimeksi avioerolla ei myöskään välitöntä vaikutusta puolisoiden nimiin o puoliso saa itse päättää ilman määräaikaa, käyttääkö eron suomaa mahdollisuutta nimen ilmoituksenvaraiseen muuttamiseen tyttö- tai poikanimeksi tai nimeksi, joka hänellä oli avioliittoa solmittaessa parisuhteensa rekisteröiville ei synny aviopuolisoihin rinnastettavaa asemaa sukunimen osalta o sama sukunimi vain hakemusteitse 5.2 Omaisuus avioliiton solmiminen ei tarkoita sitä, että puolisot omistaisivat omaisuutensa yhteisesti avioliittolain lähtökohta omaisuuden erillisyys o puolisot voivat tietysti hankkia yhteistäkin omaisuutta avioliitto ei vaikuta velkoihin, joita puolisoilla oli avioliittoa solmittaessa tai joita heille avioliiton aikana tulee o poikkeuksena elatusvelat elatusvelkana ei kuitenkaan pidetä rahavelkaa vaan kyseessä täytyy olla lähinnä ruokakauppojen tileistä yms. merkittävin poikkeus puolisoiden oikeudesta disponoida omasta omaisuudestaan avioliiton aikana on vallinnanrajoitusjärjestelmä (tarvitaan puolison lupa) o tärkein vallinnanrajoituksen kohde on perheen yhteinen koti ja siihen kuuluva asuntoirtaimisto (käyttötarkoitus ratkaisee) sekä toisen puolison käytössä olevat työvälineet o vallinnanrajoitusjärjestelmä suojaa omaisuuden hallintaa, sillä ei voi estää omaisuuden kiinnittämistä tai panttaamista o vallinnanrajoitukset eivät vaikuta velkojien suojaan o jos vallinnanrajoitusta rikkova luovutus pääsee tapahtumaan, on puolison nostettava pätemättömyyskanne määräajassa luovutuksensaajalle voidaan kuitenkin antaa vilpittömänmielen suojaa, jos tiukat edellytykset täyttyvät o vallinnanrajoitusjärjestelmä pakottavaa oikeutta puolisot eivät voi luopua keskinäisin sopimuksin sen soveltamisesta puolisoilla oikeus antaa vallintasuostumus omistajapuolisolle annettu lupa tehdä oikeustoimia tietystä omaisuudesta kiinteää omaisuutta koskevan tulee olla kirjallinen, päivätty, puolison allekirjoittama ja kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistama 9

10 5.3 Puolison elatus 10 avioliittolain mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen elatukseen kuuluu yhteisen talouden hoitamisen lisäksi puolison henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttäminen puolisoiden tasavertaisuuden periaate: elintason oltava yhtäläinen puolisoiden kesken jos puoliso ei täytä elatusvastuutaan, voi tuomioistuin määrätä hänet suorittamaan toiselle puolisolle elatusapua (mahdollista saada taannehtivasti vain kanteen vireillepanoa edeltäneeltä vuodelta) avioeron jälkeen puolisoiden ensisijaisesti pyrittävä itse järjestämään elantonsa o avioeron jälkeen elatusapua määrätään vain poikkeuksellisesti (elatuksen tarve ehdoton edellytys elatuksen tarpeen tulee johtua avioliitosta) o eron jälkeinen elatusvelvollisuus lakkaa viimeistään, kun saaja solmii uuden avioliiton 5.4 Sopimusvapaus puolisoilla suhteessaan keskinäinen sopimusvapaus o tasavahvoja sopimuskumppaneita o voivat tehdä sopimuksia keskenään tai kolmannen kanssa, jollei avioliittolaissa ole tätä oikeutta nimenomaisesti rajoitettu (merkittävin rajoitus on vallinnanrajoitus) aviopuolisot voivat tehdä sopimuksen siltä varalta, että heidän avioliittonsa päättyisi eroon o sopimuksesta ei ole avioliittolaissa nimenomaisia säännöksiä o (JV HUOM. älä sekoita tätä avioehtosopimukseen) aviopuolisoiden väliset lahjat nykyään sallittuja o eivät saa kuitenkaan loukata velkojien suojaa velkojien suoja toteutettu avioliittolaissa ja lahjanlupauslaissa säännellyllä rekisteröintivelvollisuudella puolisoilla mahdollisuus tehdä keskenään työsopimus, johon sovelletaan yleistä työlainsäädäntöä o jos puoliso avustaa toista esim. ansiotoiminnassa ilman kirjallista sopimusta, sovelletaan avioliittolain erityissäännöstä työn korvaamisesta: puolison näytettävä, että korvauksesta oli sovittu tai se oli tarkoitettu maksettavaksi tai että sen suorittamista työn laatuun ja muuten olosuhteisiin nähden on pidettävä kohtuullisena avio- oikeutta ei saa sekoittaa puolisoiden omistusoikeuksiin o avio- oikeus aktualisoituu vasta osituksessa (kun avioliitto purkautuu) o avio- oikeus kuuluu puolisoiden sopimusvapauden piiriin puolisot voivat avioehdolla poistaa avio- oikeuden joko yksipuolisesti tai molemminpuolisesti,

PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS MITEN LAKI SYNTYY? VELVOITEOIKEUS

PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS MITEN LAKI SYNTYY? VELVOITEOIKEUS PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS MITEN LAKI SYNTYY? VELVOITEOIKEUS HARJOITUSTEHTÄVÄT 2013 Juristivalmennus Sisältö PERHEOIKEUS... 2 1TEHTÄVÄ...

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

TEHTÄVÄVIHKO I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE

TEHTÄVÄVIHKO I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE TEHTÄVÄVIHKO I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE Sisältää vain alkuosan edellisvuosien materiaalista. PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET Copyright Juristivalmennus

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001

Lisätiedot

II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7

II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Johdanto 1 II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7 1. Mitä kansainvälinen yksityisoikeus on?......................... 7 2. Kansainvälinen toimivalta

Lisätiedot

1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5

1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5 Sisällys Esipuhe v Esipuhe toiseen painokseen Sisällys ix Lyhenneluettelo xv vii I LYHYT JOHDANTO PERINTÖOIKEUDEN HISTORIAAN 1 1. Maaomaisuus ja sukuperimys.............................. 1 2. Puolison

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229. Laki. N:o 1226. avioliittolain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229. Laki. N:o 1226. avioliittolain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229 SISÄLLYS N:o Sivu 1226 Laki avioliittolain muuttamisesta... 3445 1227 Laki eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja 11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa. Keskeinen lainsäädäntö. Avioliittolain peruslähtökohdat

Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa. Keskeinen lainsäädäntö. Avioliittolain peruslähtökohdat Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa Keskeinen lainsäädäntö Avioliittolaki (234/1929). Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001). Laki avopuolisoiden yhteystalouden purkamisesta

Lisätiedot

Tietoa avioliittolaista

Tietoa avioliittolaista Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan

Lisätiedot

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,

Lisätiedot

joka on täyttänyt 18 vuotta joka ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.

joka on täyttänyt 18 vuotta joka ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Tietoa avioliittolaista Tässä esitteessä selostetaan lyhyesti avioliiton solmimista ja purkamista sekä avioliiton oikeudellisia vaikutuksia koskevia säännöksiä. Esite on tarkoitettu annettavaksi jokaiselle

Lisätiedot

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus

Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus Avoliitossa asuvia on Suomessa yhä enemmän, mutta tilastoja ei ole siitä, kuinka usein avoliitot päättyvät

Lisätiedot

PERINTÖ JA TESTAMENTTI

PERINTÖ JA TESTAMENTTI MATTI NORRI PERINTÖ JA TESTAMENTTI KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Talentum Helsinki 2010 Kuudes, uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja Matti Norri Piirrokset: Ahti Susiluoto ja Markku Annila Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi?

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi? V AVOLIITTO Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Omistaja itse on avannut vaaran lähteen ottaessaan asuntoon vieraan ihmisen ja salliessaan hänen tuoda sinne roinansa. (Helsingin yliopiston siviilioikeuden

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

Katri Kronman KOHTI TASA-ARVOISTA AVIOLIITTO- LAKIA

Katri Kronman KOHTI TASA-ARVOISTA AVIOLIITTO- LAKIA Katri Kronman KOHTI TASA-ARVOISTA AVIOLIITTO- LAKIA Liiketalous ja matkailu 2015 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous TIIVISTELMÄ Tekijä Katri Kronman Opinnäytetyön nimi Kohti tasa-arvoista avioliittolakia

Lisätiedot

Kirjan rakenne ja tavoitteet... 3

Kirjan rakenne ja tavoitteet... 3 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii Aluksi 1 Kirjan rakenne ja tavoitteet.................................. 3 I Yhteisomistajan oikeusasema 7 1. Omistusoikeuden ja -osuuden määräytyminen...................

Lisätiedot

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Sisältö Hoitotahto Valtakirjavaltuutus Edunvalvonta Testamentti HOITOTAHTO Omasta hoidosta määrääminen etukäteen Suostuminen annettuun hoitoon

Lisätiedot

Suomen kansainvälinen perhe- ja perintöoikeus. Markku Helin

Suomen kansainvälinen perhe- ja perintöoikeus. Markku Helin Suomen kansainvälinen perhe- ja perintöoikeus Markku Helin TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Sivunvalmistus:

Lisätiedot

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Pesän osakkaat Määräävät yhdessä kuolinpesän omaisuudesta

Lisätiedot

Urpo Kangas Peruskurssiaineistoa

Urpo Kangas Peruskurssiaineistoa Urpo Kangas Peruskurssiaineistoa } Suomessa voi varsin pian olla kahdenlaisia avoliittoja, erityislailla sääntelemättömiä avoliittoja ja lakisääteisiä avoliittoja. } Kaikki avoliitot ovat sukupuolineutraaleja.

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

I.1. Elatusvelvollisuus 14.2.2011 I AVIOLIITON OIKEUS- VAIKUTUKSET. Henkilöoikeudelliset oikeusvaikutukset?

I.1. Elatusvelvollisuus 14.2.2011 I AVIOLIITON OIKEUS- VAIKUTUKSET. Henkilöoikeudelliset oikeusvaikutukset? PERHE- JA PERINTÖOIKEUS Itä-Suomen yliopisto Kevät 2011 Lehtori, VT Heidi Théman, PKAMK, heidi.theman@pkamk.fi Perhe- ja perintöoikeuden jaottelua Lapsioikeus Nimioikeus Edunvalvonta- eli holhousoikeus

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Oikeudellisten asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2011 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta laista sekä päätösten tunnustamisesta

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014

Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Etelä Pohjanmaan Osuuspankki Suvi Katariina Kangastie Sisältö Perimysjärjestys Testamentti Edunvalvontavaltuutus Lakipalvelut 3 Perimysjärjestys Testamentti

Lisätiedot

Sinun, minun vai meidän? avioehtosopimuksen mahdollisuudet

Sinun, minun vai meidän? avioehtosopimuksen mahdollisuudet Sinun, minun vai meidän? avioehtosopimuksen mahdollisuudet Salonen, Emmi 2014 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Sinun, minun vai meidän? avioehtosopimuksen mahdollisuudet Emmi Salonen Liiketalous

Lisätiedot

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi OIKEUSMINISTERIÖ Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Puolisoiden sukunimi avioliiton purkauduttua Lapsen sukunimi syntymän perusteella Lapsen sukunimen muuttaminen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.3.2011 KOM(2011) 125 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Kansainvälisten

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

- yksikönjohtaja Anita Honkanen, Ulkomaalaisvirasto

- yksikönjohtaja Anita Honkanen, Ulkomaalaisvirasto /$,9$/,2 811$10,(7,17gYS +DOOLWXNVHQ HVLW\V HUlLGHQ DYLROLLWWRD MD SHUL P\VWl NRVNHYLHQ NDQVDLQYlOLVHQ \NVLW\LVRLNHX GHQDODDQNXXOXYLHQVllQQ VWHQXXGLVWDPLVHVWD -2+'$172 9LUHLOOHWXOR Eduskunta on 2 päivänä

Lisätiedot

Urpo Kangas PERHE- JA JÄÄMISTÖ- OIKEUDEN PERUSTEET

Urpo Kangas PERHE- JA JÄÄMISTÖ- OIKEUDEN PERUSTEET Urpo Kangas PERHE- JA JÄÄMISTÖ- OIKEUDEN PERUSTEET Talentum Helsinki 2013 Juridica-kirjasarjan 29. teos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad ISBN 978-952-14-2094-8

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Kuka omistaa asumisoikeuden? LAEISTA JA ASETUKSISTA

Kuka omistaa asumisoikeuden? LAEISTA JA ASETUKSISTA Kuka omistaa asumisoikeuden? LAEISTA JA ASETUKSISTA Puolisot ja asumiskumppanit Jos sinä ja puolisosi hankitte asumisoikeuden yhdessä, osuus on yhteisomistuksessanne. Osuutesi asumisoikeudesta* vastaa

Lisätiedot

Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi:

Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi: 1 Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi: Allekirjoittanut Liisa Marjatta Virtanen (031256-4828) määrään viimeisenä tahtonani, että omaisuuteni on kokonaisuudessaan menevä täydellä

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

KUOLEMAN TAKIA ASUMISEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVIÄ JURIDISIA SEIKKOJA JA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ. Juha Niskanen Kiinteistöpäällikkö Y-Säätiö

KUOLEMAN TAKIA ASUMISEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVIÄ JURIDISIA SEIKKOJA JA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ. Juha Niskanen Kiinteistöpäällikkö Y-Säätiö KUOLEMAN TAKIA ASUMISEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVIÄ JURIDISIA SEIKKOJA JA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ Juha Niskanen Kiinteistöpäällikkö Y-Säätiö 1 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA 481/95 2 LAIN SOVELTAMINEN, AHVL

Lisätiedot

Käsikirja uuden Bryssel II -asetuksen soveltamista varten

Käsikirja uuden Bryssel II -asetuksen soveltamista varten 1. kesäkuuta 2005 päivitetty versio Käsikirja uuden Bryssel II -asetuksen soveltamista varten (Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO VIHREÄ KIRJA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO VIHREÄ KIRJA EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 17.07.2006 KOM(2006) 400 lopullinen VIHREÄ KIRJA AVIOVARALLISUUSSUHTEISIIN SOVELLETTAVAN LAINSÄÄDÄNNÖN MÄÄRÄYTYMISESTÄ JA ERITYISESTI TUOMIOISTUIMEN TOIMIVALLASTA JA

Lisätiedot

Hallitus esittää muutoksia kuuteen eri lakiin. Seuraavassa kommentoin niitä lakiehdotuksia, joiden osalta minulla on huomautettavaa.

Hallitus esittää muutoksia kuuteen eri lakiin. Seuraavassa kommentoin niitä lakiehdotuksia, joiden osalta minulla on huomautettavaa. 1 Markku Helin Eduskunnan lakivaliokunnalle Lakivaliokunta on pyytänyt minulta lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi (HE 65/2015

Lisätiedot

Pankki- ja vakuutusasiat parisuhteen päättyessä

Pankki- ja vakuutusasiat parisuhteen päättyessä Pankki- ja vakuutusasiat parisuhteen päättyessä Tulvavahinkojen korvaaminen kotivakuutuksista - Vertailu kolmen eri vakuutusyhtiön korvauksista 12.11.2015 Anni Nikunlassi FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Lisätiedot

Lähentyvätkö avio- ja avoero tulevaisuudessa lainsäädännöllisesti?

Lähentyvätkö avio- ja avoero tulevaisuudessa lainsäädännöllisesti? Lähentyvätkö avio- ja avoero tulevaisuudessa lainsäädännöllisesti? Korpi-Hallila, Heini Koskiola, Annika 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Lähentyvätkö avio- ja avoero lainsäädännöllisesti

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki I Isyyslain kokonaisuudistus

Lisätiedot

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella

Lisätiedot

Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi

Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi 1 Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle

Lisätiedot

EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE

EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE MUISTIO Lainvalmisteluosasto Yksityisoikeuden yksikkö 23.11.2015 Outi Kemppainen EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Esityksen sisältö Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 avioliittolain muutoksen (156/2015),

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Testamentin teko-ohjeet

Testamentin teko-ohjeet Suomen Luther-säätiö Testamentin teko-ohjeet Seurakunta seuraaville sukupolville YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin,

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (50/2011)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (50/2011) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 15.6.2011 ILMOITUS JÄSENILLE (50/2011) Aihe: Italian tasavallan senaatin perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet

Sukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet Sukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet Joe Gummerus Legal Counsel Sukupolvenvaihdosstrategiat Tavoitteena ja strategiana voi olla esimerkiksi: Mahdollistaa ja sallia omistuksen siirtyminen seuraavalle

Lisätiedot

Helsingin maistraatti toteaa kansalaisaloitteen johdosta seuraavaa.

Helsingin maistraatti toteaa kansalaisaloitteen johdosta seuraavaa. H E L S I N G I N MAISTRAATTI 1.4.2014 Eduskunta Lakivaliokunta Lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle kansalaisaloitteesta avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin

Lisätiedot

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä Jari Oivo PERINTÖ- JA LAHJAVERO PERINTÖ- JA LAHJAVERO ERIYTETTY VEROTETTAVAN PERINNÖN ALARAJA 20.000 EUROA HELPOTUKSIA LESKELLE JA ALAIKÄISILLE

Lisätiedot

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:

Lisätiedot

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti Ohje 1 (8) Antopäivä: 1.4.2011 Voimaantulopäivä: 4.4.2011 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 2 Voimassa: 3.4.2016 Muutostiedot: Kumoaa ohjeen TRAFI/959/2011 Soveltamisala: Katsastustoimipaikkojen

Lisätiedot

Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi

Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi 1 Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnan lakivaliokunnalle Perintökaari tuli voimaan 1.1.1966 ja

Lisätiedot

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 1. Johdanto 1 1.1. Kirjan tavoite 1 1.2. Tutkimuksen rakenne 2 1.3. Perintö- ja lahjaverotus ja veropolitiikka 5 1.4. Edunvalvontavaltuutus

Lisätiedot

Uusperheen perinnönjako - lakimääräinen perimysjärjestys

Uusperheen perinnönjako - lakimääräinen perimysjärjestys Saimaan ammattikorkeakoulu Liiketalous Lappeenranta Liiketalouden koulutusohjelma Yritysten ja taloushallinnon juridiikka Larissa Lepistö Uusperheen perinnönjako - lakimääräinen perimysjärjestys Opinnäytetyö

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 923. Laki. osuuskuntalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2002

SISÄLLYS. N:o 923. Laki. osuuskuntalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2002 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2002 N:o 923 931 SISÄLLYS N:o Sivu 923 osuuskuntalain muuttamisesta... 4099 924 arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain 26 d :n muuttamisesta...

Lisätiedot

PERHE- JA PERINTÖTÖOIKEUS KL 2013. Antti Kolehmainen

PERHE- JA PERINTÖTÖOIKEUS KL 2013. Antti Kolehmainen PERHE- JA PERINTÖTÖOIKEUS KL 2013 Antti Kolehmainen Perhe- ja perintöoikeus 1. Parisuhdeoikeus 2. Perintöoikeus 3. Edunvalvontaoikeus 4. Lapsioikeus KURSSIN TAVOITTEET 1. Puolisoiden ja parisuhdekumppaneiden

Lisätiedot

Mitä erossa sovitaan ja mitä jos ei pysty sopimaan

Mitä erossa sovitaan ja mitä jos ei pysty sopimaan Mitä erossa sovitaan ja mitä jos ei pysty sopimaan Ison Omenan kirjastossa 13.01.2016: OTM, Herkko Havumäki Tarkasteltavana mm. seuraavia aiheita: - perheellisten on sovittava: - lapsen elatuksesta, -

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Oikeudellisten asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2011 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta neuvoston asetukseksi toimivallasta, sovellettavasta laista ja päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Aviovarallisuus- ja jäämistöoikeus. Erikoistumisjakso 16.4.2015.

Aviovarallisuus- ja jäämistöoikeus. Erikoistumisjakso 16.4.2015. Aviovarallisuus- ja jäämistöoikeus Erikoistumisjakso 16.4.2015. (vastausten palautus prof. Markku Helin) 1. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: a) Mistä johtuu, että lainsäätäjän on nykyisin

Lisätiedot

Velat osituksessa erityiskysymyksiä - takaus ja välitilan velat Siviilioikeuden dos., OikN Pertti Välimäki Dispositio 1. takaukset osituksessa 2. välitilanaikaiset keskinäiset velat Lähteet Takaus: Välimäki:

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 1 VUOKRASOPIMUKSEN OSAPUOLET JA KOHDE 17 1.1 Vuokranantaja ja vuokralainen vuokrasuhteen osapuolina 17 1.2 Asuinhuoneisto 19 1.3 Useita huoneistoja koskeva sopimus 23 1.4

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Uusi isyyslaki (11/2015) tulee voimaan 1.1.2016 Kumoaa

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN PK2_plus 1 *1439901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle Suomen kansalainen, jonka ulkomaalainen puoliso hakee ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään

Lisätiedot

AVIOEHTOSOPIMUKSET SEINÄJOEN MAISTRAATIN ALUEELLA VUOSINA 2007 2009

AVIOEHTOSOPIMUKSET SEINÄJOEN MAISTRAATIN ALUEELLA VUOSINA 2007 2009 AVIOEHTOSOPIMUKSET SEINÄJOEN MAISTRAATIN ALUEELLA VUOSINA 2007 2009 2010 1 Minna Anita Luoma AVIOEHTOSOPIMUKSET SEINÄJOEN MAISTRAATIN ALUEELLA VUOSINA 2007 2009 Liiketalous ja matkailu 2010 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015 Kurssitehtävät Kaikissa tehtävissä voit lähteä siitä, että perittävän oikeudenomistajat vetoavat osituksessa tai jaossa kaikkiin mahdollisiin lahjoihin

Lisätiedot

Elisa Sirviö KUOLINPESÄN PANKKIASIOIDEN HOITAMINEN

Elisa Sirviö KUOLINPESÄN PANKKIASIOIDEN HOITAMINEN Elisa Sirviö KUOLINPESÄN PANKKIASIOIDEN HOITAMINEN Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden koulutusohjelma Syksy 2011 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO. Avioeron taloudelliset vaikutukset avioliittolain mukaan

TAMPEREEN YLIOPISTO. Avioeron taloudelliset vaikutukset avioliittolain mukaan TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos Marjaana Suni Avioeron taloudelliset vaikutukset avioliittolain mukaan Pro Gradu -tutkielma Yritysjuridiikka Tampere 2008 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Oikeustieteiden

Lisätiedot

AVIOEHTOSOPIMUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ

AVIOEHTOSOPIMUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Juridiikka 2014 Janette Hoikkala & Maiju Jalonen AVIOEHTOSOPIMUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous Juridiikka Syksy 2014

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 67/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle pohjoismaisen avioliittokonvention muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi kyseisen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA

ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA Henna Harju Lakimies Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto 9.10.2014 Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että isä ja äiti tuottavat lapsia yhdessä. Ennen vanhaan vain äiti ruokki

Lisätiedot

Sanna Sveholm OPAS ALAIKÄISEN RINTAPERILLISEN ASEMAAN KUOLINPESÄN OSAKKAANA

Sanna Sveholm OPAS ALAIKÄISEN RINTAPERILLISEN ASEMAAN KUOLINPESÄN OSAKKAANA Sanna Sveholm OPAS ALAIKÄISEN RINTAPERILLISEN ASEMAAN KUOLINPESÄN OSAKKAANA Liiketalouden koulutusohjelma 2012 OPAS ALAIKÄISEN RINTAPERILLISEN ASEMAAN KUOLINPESÄN OSAKKAANA Sveholm, Sanna Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUDEN LAITOS. Juha Silander PERINTÖ, TESTAMENTTI JA VEROSUUNNITTELU

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUDEN LAITOS. Juha Silander PERINTÖ, TESTAMENTTI JA VEROSUUNNITTELU VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUDEN LAITOS Juha Silander PERINTÖ, TESTAMENTTI JA VEROSUUNNITTELU Talousoikeuden pro gradu tutkielma VAASA 2007 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu OIKEUSTAPAUSLUETTELO

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

ELÄMÄ ON JATKUVA POLKU Diabetestutkimussäätiön testamenttiopas

ELÄMÄ ON JATKUVA POLKU Diabetestutkimussäätiön testamenttiopas ELÄMÄ ON JATKUVA POLKU Diabetestutkimussäätiön testamenttiopas Miksi diabetestutkimusta tehdään? Tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Joka vuosi noin

Lisätiedot

Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus

Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus Sotilasavustuksen tarkoitus Turvata palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle toimeentulo sekä Korvata asevelvolliselle itselleen hänen käytössään olevasta asunnosta

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksella voit poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voit halutessasi lahjoittaa testamentilla omaisuuttasi

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan tehdyksi 2 vuodeksi. Sopimus

Lisätiedot

1 Sopimuksen soveltamisala

1 Sopimuksen soveltamisala VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS SEURAKUNNAN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala 1 mom. Tässä

Lisätiedot