Perusturvalautakunta liite 1

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta liite 1 Perusturvan toimialan toimintakertomus vuodelta 2012

2 2 PERUSTURVAN VUODEN 2012 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Perusturvan vuosi 2012 toteutui toiminnallisten tavoitteiden osalta hyvin siten, että sitovat tavoitteet pääosin saavutettiin pieniä viiveitä lukuun ottamatta. Talouden osalta tavoitetaso oli tiukka, sillä vuoden 2012 budjettiin oli varattu määrärahaa n euroa vähemmän kuin oli edellisen vuoden talouden toteutuma. Tavoitteisiin ei päästy, vaan menot ylittivät alkuperäisen budjetin nettona n. 2,5 milj. eurolla, mille haettiin lisämääräraha. Sairaanhoitopiirin menojen osuus ylityksestä oli n euroa, jolloin kaupungin perusturvan oman toiminnan budjettiylitys oli n. 1,7 milj. euroa. Bruttomenojen kasvu edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna oli 4,8 %. Suurimmat menojen ylitykset tapahtuivat vanhuspalveluissa, erikoissairaanhoidossa, lastensuojelussa ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Suurimmat menojen kasvut edelliseen vuoteen verrattuina tapahtuivat kuitenkin lasten ja perheiden palveluissa (6,4 %) ja erikoissairaanhoidossa (5,9 %). Vanhuspalveluissa bruttomenojen kasvu edellisen vuoden tilinpäätökseen nähden oli 3,5 % ja nettomenojen kasvu 2 %. Perusterveydenhuollossa vastaanottotoiminnan bruttomenojen kasvu oli 1,9 % ja nettomenojen kasvu alle 1 %. Toiminnassa vuonna 2012 painottuivat erilaiset kehittämishankkeet, joilla pyritään sekä toiminnan kehittämiseen että menojen kasvun hallintaan. Vanhuspalveluissa on toteutettu ulkopuolisen asiantuntijatahon tukema kehittämisprojekti, jonka toimenpidesuositukset ja toteuttamisohjelma käsiteltiin ja hyväksyttiin v alussa. Vuoden aikana on ryhdytty toteuttamaan palvelurakennetta ja toimintatapaa koskevia muutoksia ja edetty tavoitteen suuntaan. Terveystoimessa merkittävin haaste oli uuden pääterveysaseman rakennussuunnittelu. Suunnitelma hyväksyttiin kesällä 2012 ja rakennustyöt aloitettiin syksyllä Rakennussuunnittelun kanssa samanaikaisesti toteutettiin terveyspalvelujen toiminnallisen kehittämisen projekti, jonka projektipäälliköksi nimettiin apulaisylilääkäri Keijo Lukkarinen, ja myös tähän hankittiin ulkopuolinen projektituki. Projektin tavoitteena on uudistaa terveyspalvelujen palvelurakenne, prosessit ja toimintamallit niin, että palvelu uudella terveysasemalla on sujuvaa ja kustannustehokasta. Projekti päättyi vuoden lopussa, jolloin sekä projektipäällikön että konsultin, NHG:n loppuraportit valmistuivat, mutta käsittely ja päätöksenteko siirtyivät vuoden 2013 puolelle. Perusturvan toimiala osallistui edelleen useisiin sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) rahoittamiin maakunnallisiin kehittämishankkeisiin. Aikaisemmilta vuosilta jatkuivat vielä Lapsi-Kaste, Vanhus-Kaste ja Toimiva terveyskeskus -hanke, sekä Rampe-hanke (Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon), jotka kaikki päättyivät vuoden 2012 lopussa. Arjen mieli, mielenterveyspalvelujen kehittämishanke jatkuu edelleen.

3 3 Vuoden 2012 aikana valmisteltiin koko kaupungissa merkittäviä organisaatiorakenteen muutoksia. Perusturvan osalta merkittävimmät rakennemuutokset olivat lasten ja perheiden palvelujen siirtäminen uudelle kasvun ja oppimisen toimialalle ja perusturvan oman organisaation uusi vastuualuejako ja johtamisjärjestelmä. Valmisteltiin uusi Arjen tuen vastuualue, jossa hoidetaan keskitetysti vanhusten, vammaisten ja mielenterveysongelmaisten asiakkaiden palvelut. Lasten- ja perheiden palvelujen vastuualueella kokopäiväpäivähoidossa oli lapsia 721 (754 v. 2011), ja lisäksi toimi neljä erillistä esiopetusryhmää. Kokopäivähoidon hoitopäiviä kertyi 800 päivää edellisvuotta vähemmän, mutta osapäivähoidon hoitopäivien määrä kasvoi n. 1000:lla. Päivähoidon tarve on viime vuosina kasvanut Suolahden taajamassa, missä vuoden aikana toimi neljä tilapäistä hoitoryhmää tilapäisjärjestelyin. Päivähoidon kasvavaan tarpeeseen vastaamisen on todettu edellyttävän uusia tilaratkaisuja, joiden valmistelutyötä jatkettiin. Investointiesitys tehtiin vuoden 2013 talousarvioon. Neuvolatoiminnassa pystyttiin pääsääntöisesti tarjoamaan asetuksen mukaiset tarkastukset, ja toiminnan painopiste siirtyi edelleen perheiden kokonaisvaltaisen tukemisen suuntaan mm. laajennettujen terveystarkastusten myötä. Edellisenä syksynä käynnistetty ensimmäistä lasta odottavien perheiden moniammatillinen ryhmämuotoinen perhevalmennus jatkui ja vakiintui. Aikuispalvelujen vastuualueella terveyspalveluissa toteutettiin edelleen tuottavuusohjelman mukaisia toimenpiteitä, jolla on tavoiteltu palvelujen sisällön kehittämistä ja talouden vakauttamista niin että kustannustaso alenee 1 milj. eurolla. Lisäksi kaupungissa hyväksyttiin v uusi vakauttamisohjelma, jonka avulla tulee saavuttaa toinen miljoonan euron säästö, eli yhteensä käyttömenoissa tulee saavuttaa 2 milj. euroa pienempi kustannustaso vuoteen 2015 mennessä. Perusterveydenhuollon kustannukset ovat tuottavuusohjelman mukaisesti pysyneet hyvin hallinnassa. Vuoden 2012 vastaanottopalvelujen kustannusten nettokasvu oli alle 1 %. Samoin terveyskeskussairaalan menojen kasvu jäi alle prosentin. Ensimmäisen tuottavuusohjelman tavoite on lähes saavutettu lukuun ottamatta lääkäreiden ostopalvelutarvetta ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen vähentämistä, missä ei ole vielä päästy tavoitetasolle. Uuden vakauttamisohjelman toteuttamissuunnitelma on sisällytetty perusterveydenhuollon kehittämisohjelmaan. Lääkärivaje on vaikeuttanut hoitoon pääsyä ja lisännyt päivystyspainotteisuutta. Samoin suun terveydenhuollossa, hammaslääkärivajeesta johtuen, on ollut suuria vaikeuksia vastata kuntalaisten palvelutarpeeseen. Sosiaalityössä tapahtui huomattava palvelutarpeiden kasvu erityisesti lastensuojelussa. Lastensuojelun avohuollon piirissä oli 437 (397 v. 2011) lasta ja uusia lastensuojeluilmoituksia tuli sama määrä kuin edellisenä vuonna, 549 kpl. Huostassa olevien lasten määrä oli vuoden lopussa 44 lasta, ja yhteensä sijaishuollossa oli vuoden aikana 76 lasta. Lastensuojelukustannukset kasvoivat 21 % eli kasvu oli vielä suurempi kuin edellisenä vuonna. Kustannukset ylittivät alkuperäisen budjetin n. 0,7 milj. eurolla. Vuoden aikana työstettiin edelleen v hyväksytyn lastensuojelun palvelurakenteen muutosta, jonka toteuttaminen on viivästynyt tilaratkaisun puuttuessa. Lastenkotitoiminta kuitenkin lakkautettiin suunnitelman mukaisesti vuoden lopussa ja henkilöstö siirrettiin lastensuojelun avohuollon palveluihin. Uudessa palvelurakenteessa keskeistä on vanhemmuuden tukeminen, ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen lapsiperheiden palveluissa. Koko sosiaalityön talousarvio ylittyi n. 0,2 milj. euroa. Vammaispalveluissa kasvoivat vammaispalvelujen tukitoimet. Koko vammaispalvelun budjetti ylittyi hieman. Toimeentulotukimenot toteutuivat edellisen vuoden tasoisina, mutta työmarkkinatuen kuntaosuus, n euroa, ylitti alkuperäisen budjetin eurolla johtuen työttömyyden kasvusta ja toimeentulotuen perusosan noususta. Vuonna 2011 perustetun kaupungin työllisyysyksikkö on edennyt tavoitteissaan, mutta vaikea työmarkkinatilanne hidastaa työllistämistavoitteiden toteutumista.

4 4 Aikuissosiaalityön painopistettä on edelleen siirretty kuntouttavan työtoiminnan ja aktivointitoimenpiteiden lisäämiseen ja kehittämiseen. Vanhuspalvelujen toiminnan keskiössä oli edelleen jo aloitetun palvelurakennemuutoksen toteutus ja uusien rakennemuutoshankkeiden suunnittelu kehittämisprojektin avulla. Tavoitteena on siirtää painopistettä laitoshoidosta ja ympärivuorokautisesta hoivasta kevyempiin ja ennalta ehkäiseviin palveluihin, joilla voidaan tukea ikäihmisten toimintakykyä ja edistää kotona pärjäämistä. Vanhuspalvelujen yksiköissä hoidettiin kuitenkin vuoden aikana asiakkaita huomattavasti virallista paikkalukua enemmän, ja myös ympärivuorokautisen asumisen ostopalveluja jouduttiin hankkimaan budjetoitua enemmän. Yhteensä ympärivuorokautisessa hoidossa oli n. 30 vanhusta enemmän kuin oli budjetoitu, minkä taustalla on ollut tarve purkaa sekä erikoissairaanhoidon että terveyskeskussairaalan paikkojen tulppaa. Tämä on keskeisin syy sille että vanhuspalvelujen nettomenot ylittivät alkuperäisien budjetin n. 1,6 milj. eurolla. Nettomenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna jäi kuitenkin 2 %:iin. Syksyllä 2012 otettiin käyttöön Suolahden vanhaan vanhainkotiin perustettu vanhusten kotihoitoa tukeva yksikkö Niittywilla, jossa pääasiassa toteutetaan intervallihoitoa, mutta muutamia paikkoja on varattu myös vanhusten pitkäaikaiseen asumiseen. Yksikön käyttöönotto viivästyi usealla kuukaudella johtuen siitä, että tilat tarvittiin heti valmistumisen jälkeen Suolahden vanhainkodin remontin väistötiloiksi. Rakennus sisältää 12 -paikkaisen mielenterveyskuntoutujien ja 10 -paikkaisen vanhusasiakkaiden asumisyksikön. Mielenterveysyksikön toiminta aloitettiin jo loppuvuonna Niittywillan käyttöön ottamisen yhteydessä on tehty muutoksia myös muiden vanhuspalveluyksiköiden toimintaan mm. siten, että Kuntolan käyttöä on kyetty painottamaan intervallihoidon ohella sairaalasta kotiutuvien jatkokuntoutuksen yksikkönä. Kotihoitoa kehitettiin edelleen vakiinnuttamalla ja syventämällä omahoitaja-toimintaa ja tiimityötä, sekä kehittämällä kuntouttavaa työotetta Kaste-hankkeen tukemana. Palvelujärjestelmän kehittämistyötä jatketaan monella rintamalla niin, että keskeisintä edelleen on avopalvelujen riittävyys ja vaikuttavuus ja asiakkaiden toimintakykyä tukeva toimintatapa kaikissa palveluyksiköissä. TALOUS Perusturvan toimialan vuoden 2012 alkuperäisen talousarvion kokonaismenot olivat 74,3 milj. euroa ja tulot 9,7 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan ( 59) yhteensä 4,1 milj. euron lisämäärärahat perusturvan menoihin ja korotti tuloarviota n. 1,1 milj. eurolla. Suurimmat lisämäärärahat myönnettiin vanhuspalveluiden (2,2 milj. euroa) ja sosiaalityön (1,3 milj. euroa) sekä erikoissairaanhoidon (0,6 milj. euroa) menoihin. Perusturvan vastuualueiden menojen osuus kokonaismenoista ilmenee alla olevista kaavioista.

5 Perusturvan eri vastuualueiden tulojen osuus kokonaistuloista ilmenee seuraavista kaavioista 5

6 6 Vuoden 2012 talousarvion toteutuminen Koko perusturvan talousarviomenojen ja tulojen toteutuminen ilmenee alla olevasta taulukosta. Talousarvio ei sisällä vanhuspalveluiden lisämäärärahaa. Talousarvion toteutuminen Perusturvan toimiala yhteensä Tp 2011 menot Ta 2012 menot Tp 2012 menot Kasvu % Tp 2011 Ta 2012 Tp 2012 Kasvu % , ,1 Koko perusturvan menot kasvoivat 4,8 %, mutta eri vastuualueiden kasvu vaihteli 3,6, -6,4 prosenttiin. Eniten kasvua oli lasten ja perheiden palveluissa.

7 Talousarviomenot ylittivät alkuperäisen talousarvion n. 3,8 milj. euroa. Toisaalta myös tulot ylittyivät n. 1,3 milj. euroa, joten nettomenojen ylitys oli n. 2,5 milj. euroa. Koko perusturvan nettomenojen alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli toteutumisaste oli 103,8 % ja lisätalousarviolla korjattuun talousarvioon verrattuna 99,2 %. Koko perusturvan henkilöstömenot olivat 32,2 milj. euroa ja niihin varatut määrärahat alittuivat n euroa, toteutumisprosentti oli 99,6. Henkilöstömenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 4,1 prosenttia. Palveluiden ostoon käytettiin 37,1 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 21,1 milj. euroa. Palveluiden ostosta aiheutuvat menot jäivät n. 0,2 milj. euroa alle talousarvion (toteutumisprosentti 99,4) ja olivat 5,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tarvikkeisiin käytettiin n. 2,1 milj. euroa, mikä oli 9,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Avustuksiin käytettiin 6,6 milj. euroa. Em. menoihin osoitetut määrärahat riittivät. 7 Eri menolajien osuus perusturvan kokonaismenoista ilmenee seuraavista kaavioista Perusturvan toimialan tulot olivat 11,0 milj. euroa, mikä oli n.0,2 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu ja 5,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtuu ennen kaikkea asiakasmäärän kasvusta.. Eri tulolajien osuus perusturvan kokonaismenoista ilmenee alla olevasta kaaviosta.

8 8

9 HALLINTO 9 Perusturvan toimintaa johtaa vuoden 2007 alusta perustettu perusturvalautakunta. Lautakuntaan kuului 15 jäsentä. Lautakunta toimii sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain (lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa) sekä tartuntalain tarkoittamana toimielimenä. Lautakunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli 77 varsinaista asiaa. Yksilöjaos käsittelee sosiaalihuollon lainsäädäntöön perustuvia, yksilöä koskevia asioita silloin kun niitä ei ole siirretty viranhaltijoille sekä asiakasasioissa annettujen päätösten oikaisuvaatimukset ja valitukset. Yksilöjaokseen kuului 5 jäsentä. Vuonna 2012 se kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 34 varsinaista asiaa. Perusturvan toimialajohtajana ja lautakunnan esittelijän toimi perusturvajohtaja. Yksilöjaoksen esittelijänä toimi sosiaalityön johtaja. Hallinnon ja tukipalveluiden talousarvio toteutui seuraavasti Talousarvion toteutuminen Tp 2011 Ta 2012 Tp 2012 Kasvu Tp 2011 Ta 2012 Tp 2012 Kasvu menot menot menot % tulot % Perusturvan hallinto , ,0 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Lasten ja perheiden palvelualueelle sijoittuvat päivähoito ja esiopetus, neuvola- ja terapiapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perheneuvola sekä lapsiperheiden kotipalvelu. Lasten ja perheiden palveluihin varatut määrärahat riittivät kokonaisuutena, menot jäivät 0,1 milj. euroa alle talousarvion ja tulot ylittyivät suunnilleen saman verran. Lasten ja perheiden palveluiden menoista n. 72,1 % on henkilöstömenoja ja niiden kasvu oli 5,4 %. Henkilöstömenoihin varattujen määrärahojen käyttöaste oli 99,0 %. Kotihoidon tuen 1,3 milj. euron menot ylittyivät n euroa. Lasten ja perheiden palveluiden ja sen eri tulosalueiden talousarvio toteutui seuraavasti Talousarvion toteutuminen Tp 2011 menot Ta 2012 menot Tp 2012 menot Kasvu % Tp 2011 Ta 2012 Tp 2012 Kasvu % Lasten ja perheiden palvelut Johto- ja tukipalvelut , ,0 Lasten päivähoito , ,3 Esiopetus , ,4 Terapia- ja neuvolapalvelut , ,4 Perheneuvola , ,2 Muut lasten ja , ,3 perheiden palvelut Lasten ja perheiden palvelut yhteensä , ,1

10 Vastuualueelle asetetut tavoitteet 10 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan seuraavat lasten ja perheiden palveluiden tavoitteet vuosille sekä sitovat tavoitteet ja niiden mittarit vuodelle 2012: Tavoite 1 Kehitetään perhepalveluiden palvelukokonaisuutta siten, että lapsiperheet saavat peruspalvelut (ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, päivähoito, esiopetus, perhekeskus) laadukkaasti ja matalan kynnyksen periaatteella Sitovat tavoitteet: Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien ja lapsikohtaisten suunnitelmien käytön vakiintuminen arjessa. Päivähoidon kevyempien hoitomuotojen kehittäminen ja suunnittelu sekä perhekeskuksen suunnittelu varhaiskasvatuslain valmistelun ja hallitusohjelman suuntaisesti. Perhepäivähoidon varahoidon laajentaminen ja kehittäminen. Ennalta ehkäisevän perhetyön kehittäminen päivähoidon, neuvolatoiminnan ja muiden hallintokuntien yhteistyönä perhekeskuksen suunnittelun yhteydessä Tavoitteen toteutumisen seuranta ja mittarit: Yksikkökohtaiset ja lapsikohtaiset suunnitelmat käytössä. Uudet hoitomuodot valmisteltu, ja tiedottaminen ja yhteistyö seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa on toimivaa. Henkilöstön lomien tasainen jakautuminen ja resurssien joustava käyttö toteutuneet Perheiden tarpeet toiminnan suunnittelun perustana toteutuneet ja käyntien merkitys arvioitu Tavoitteen toteutuminen: Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien laadinta ja prosessinomainen työskentely on useissa päiväkodeissa vielä kesken. Talouden vakauttaminen, henkilöstön työskentely hajallaan olevissa eri yksiköissä ja väliaikaisissa tiloissa sekä remontit ovat hidastaneet sisällön kehittämistyötä. Lapsikohtaiset suunnitelmat on otettu käyttöön kaikissa ryhmissä. Kerhotoimintaa on tarjolla Äänekosken taajamassa, muualle sitä ei ole laajennettu. Seurakunta tarjoaa kerhotoimintaa kaikissa taajamissa. Yhteistyö seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa toteutui 4-6 kertaa vuodessa, mutta sisällöllinen keskustelu ja yhteisten tapahtumien suunnittelu on vasta alkamassa.

11 11 Perhepäivähoitajien lomia on saatu jakaantumaan tasaisemmin koko vuoden ajalle. Varahoitoyksikköä kuormittavat myös perhepäivähoitajien tasausvapaiden järjestäminen sekä kerhotoiminnan tukeminen että ennakoimattomat lomitukset kerhotoiminnassa. Lapsiperheiden kotipalveluun saatiin toinen kodinhoitaja joulukuun alussa. Kodinhoitajien käyntimäärät, toiminnan laatu ja alueellisuus on raportoitu ohjausryhmälle suunnitelmien mukaisesti. Ennalta ehkäisevän perhetyön kehittämistä edistettiin yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Tavoite 2 Lasten, nuorten ja perheiden palveluja tarjoava moniammatillinen palveluverkosto noudattaa yhdensuuntaista lapsi- ja perhelähtöistä varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen tavoitteita, toimintatapoja ja yhteistyökäytäntöjä Sitovat tavoitteet: Perhevalmennuksen toteuttaminen moniammatillisesti ja kattavasti Eri toimialojen yhteistyön tiivistäminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (oppilashuollon laajentaminen esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen sekä tuen kolmiportaisen mallin toteuttaminen varhaiskasvatuksessa sekä kehitysvammaisten koululaisten hoitaminen loma-aikoina) Lastenneuvolassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa toteutuvat asetuksen mukaiset määräaikais- ja laajennetut terveystarkastukset. Lasten terapiapalveluiden toteuttaminen moniammatillisen toimintamallin mukaan Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukainen lasten ja nuorten osallistaminen heitä koskevaan päätöksentekoon yhteisvoimin eri hallintokuntien kanssa Tavoitteen toteutumisen seuranta ja mittarit: Toimijat/osallistuneiden perheiden määrä/synnytysten määrä toteutuneet tavoitteen mukaisesti Esioppilaiden ja alkuopetuksen oppilaiden sijoitteluiden toimivuuden ja onnistuneen koulun aloituksen arviointi. Tuen kolmiportaisen mallin ja oppilashuollon toimivuuden arviointi varhaiskasvatuksessa. Kouluterveydenhuollon ja opiskelijaterveydenhuollon yhteistyön toimivuus opetustoimen kanssa arvioitu. Laajennetut terveystarkastukset toteutettu Toimintamallin toimivuus arvioitu

12 Henkilöstön osaamista vahvistava koulutus toteutettu. Lasten ja nuorten kokemukset osallisuuden laadusta ja määrästä arvioitu 12 Tavoitteen toteutuminen Perhevalmennus toteutettu moniammatillisesti ja sitä on tarjottu kaikille ensisynnyttäjäperheille. 42% ensisynnyttäjäperheistä osallistui perhevalmennukseen. Toiminnasta on saatu osallistuneilta perheiltä myönteistä palautetta. Eri toimialojen yhteistyötä on tiivistetty yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi : oppilashuollon laajentaminen esiopetukseen kolmitasoisella toimintamallilla; kuntakohtainen, yksikkökohtainen ja yksilökohtainen oppilashuolto ja sovittu vastuutahot ja osallistujat eri tasoille Esiopetuksessa ja vähitellen koko varhaiskasvatuksessa tuen kolmiportaisen mallin vakiinnuttaminen edennyt sekä sovittu vammaispalveluiden ja opetustoimen kanssa toimintamalli miten kehitysvammaisten koululaisten hoitaminen toteutuu loma-aikoina Esioppilaiden ja alkuopetuksen oppilaiden ryhmien suunnittelussa on yhteistyötä kehitetty, jotta saataisiin toimivia opetusryhmiä ja jokainen lapsi saisi optimaalisen oppimisympäristön; neuvola, puheterapia, toimintaterapia, moniammatilliset ryhmät, perusopetus Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja opetustoimen yhteistyön toimivuutta arvioitiin osana neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuoltoa koskevan toimintaohjelman seurantaa Lastenneuvoloissa 2 kk:n, 4 kk:n, 8 kk:n ja 18 kk:n ikäisten lasten laajat terveystarkastukset toteutuivat mutta osa 4-vuotiaiden laajoista terveystarkastuksista siirtyi vuodelle 2013 lääkärin vastaanottoaikojen riittämättömyyden vuoksi. Kouluterveydenhuollossa 1., 5. ja 8. luokan terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyössä toteuttamat tarkastukset saatiin toteutetuksi, mutta 5. ja 8. luokan terveystarkastuksista vain noin 25% voitiin kirjata asetuksen säädösten mukaan laajoiksi terveystarkastuksiksi, koska lapsen vanhempi tai molemmat vanhemmat eivät olleet läsnä lapsen terveystarkastuksessa ja siten vanhempien hyvinvoinnin arvioita ei saatu laajan terveystarkastuksen kriteereiden mukaisesti selvitetyksi. Lasten terapioiden sisältöjä ja yhteistyökäytäntöjä arvioitiin erityisvarhaiskasvatuksen suunnitelman päivittämisen yhteydessä Varhaiskasvatuksessa toteutettiin kasvatuskumppanuuskoulutusta ja kas-kas koulutus sekä tietotekniikkakoulutusta yhteistyössä perusopetuksen kanssa liittyen tuen kolmiportaisuuteen. Tavoitteena on laatia henkilöstölle koulutussuunnitelma, jolla voidaan hahmottaa koulutustarpeet/-toiveet useaksi vuodeksi. Perhepalveluissa lasten ja nuorten ääntä ei ole vastuualuetasolla riittävästi kuultu.. Varhaiskasvatuspalvelut Kunnallisina perhepäivähoitajina toimi vuoden aikana 30 omassa kodissaan toimivaa hoitajaa. Yhtäaikaisesti perhepäivähoitajia työskenteli vuoden aikana keskimäärin 26 hoitajaa.

13 Perhepäivähoitajat ovat siirtyneet alkaen 40-tuntisen viikkotyöajan piiriin. Perhepäivähoidonohjaajat laativat perhepäivähoitajien työvuorolistat etukäteen huomioiden kunkin lapsen hoitoajat ja suunnittelivat hoitajien työajan ja mahdolliset tasoittumisvapaat 13 viikon tasoittumisjaksolle. Tasoittumisvapaiden ajalle hoitolapset sijoitettiin perhepäivähoidon varahoitoyksikköön Mikonpuiston päiväkotiin, muille perhepäivähoitajille tai muihin päiväkoteihin. Hoitajien tasoittumisvapaiden vuoksi varahoitoyksikkö osoittautui erittäin tarpeelliseksi. Ruuhka-aikoina varahoitoyksikössä on toiminut kolmas hoitaja ja yhteistyötä on tehty myös päiväkodin kanssa. Syyskuussa 2012 perhepäivähoidossa otettiin käyttöön Päivähoito Mukana mobiilijärjestelmä. Kaikilla perhepäivähoitajilla on nyt matkapuhelin, johon päivähoitoohjelma on asennettu. Hoitajat koulutettiin ohjelman käyttöön elokuussa Hoitajat ilmoittavat puhelimella ohjaajille mm. lasten tulo- ja lähtöajat ja omat poissaolotoiveensa. Perhepäivähoidon ohjaajat näkevät reaaliaikaisesti kunkin hoitajan hoitolasten läsnäolot. Järjestelmä helpotti perhepäivähoitajien palkanlaskuprosessia, kun kaikki tiedot siirtyvät sähköisesti palkanlaskijoille ja aiemmin tehty hoitoaikojen syöttäminen palkanlaskuohjelmaan tapahtuu automaattisesti. Järjestelmä helpotti lasten sijoittelua varapaikoille hoitajan sairastuessa samoin työvuorosuunnittelua. Myös vanhemmat ilmoittavat lasten poissaolot/ muuttuneet hoitoajat hoitajille viestillä. Vuoden 2012 aikana Koiviston koululla toimi 12-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti, jossa oli kirjoilla 15 lasta. Kerhotoimintaa järjestettiin Mikonpuiston päiväkodissa sijaitsevissa kerhotiloissa kahtena päivänä viikossa n lapselle osa-aikaisen lastentarhanopettajan ja varahoitoyksikön päivähoitajien voimin. Vuoden aikana tuli esille, että myös tukea tarvitsevia lapsia on varhaiskasvatuksen ulkopuolella hakemassa paikkaa kerhotoiminnasta. Esikoulun lastentarhanopettaja toi ryhmiin uutta asiantuntijuutta mm. tarjoamalla pienryhmätoimintaa vuorovaikutusleikkien ja kielellisten tehtävien avulla. Hän työskenteli elokuusta 2012 alkaen tiistaisin ja torstaisin klo kerhotoiminnassa. Alkulan päiväkodissa oli 68 hoitopaikkaa. Sen yhteydessä toimi koko vuoden määräaikainen 12-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti Revontulet ( Pölkinkatu) ja kevätlukukauden 2012 toinen 12-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti Kultahiput (Harjusenkatu). Ryhmäperhepäiväkotien toiminnat ovat olleet tiiviisti sidoksissa Alkulan päiväkodin toimintaan. Alkulan päiväkodissa on ollut pidennetyt aukioloajat arkisin (ma - pe) klo Katvelan päiväkodissa oli 75 hoitopaikkaa. Lapsiryhmien tilojen remontti aloitettiin syksyllä 2010 ja remontti valmistui kesällä Elokuun alusta alkaen päiväkodin alaisuuteen perustettiin em. 75 hoitopaikan lisäksi 21-paikkainen kokopäiväinen esikoululaisten ryhmä Suojarinteelle. Ryhmässä toimi kaksi lastentarhanopettajaa ja päivähoitaja. Lisäksi Suojarinteellä väliaikaisissa tiloissa toimi esiopetusryhmä, jossa esikoululaisia oli 14. Syksyllä Äänekosken kaupunginhallitus ja -valtuusto teki päätöksen, että Katvelan päiväkodin viereen rakennetaan uusi päiväkoti, johon toiminnat siirretään väliaikaisista, puutteellisista tiloista. Karhunlähteen päiväkodissa oli 108 hoitopaikkaa. Lisäksi Kelhostenkujalla jatkoi 21- paikkainen esiopetusryhmä. Kelhostenkujalla tuli syksyllä uusi vesivahinko ja terveystarkastajan lausunnon vauhdittamana osoitettiin Teknologiakeskuksesta tilat, joista saataisiin toimivat tilat Karhut -ryhmälle. Kelhostenkujalle ei päivähoitoa enää sijoiteta useiden työntekijöiden ja joidenkin lasten oireiluiden ja terveystarkastajan lausunnon takia. Päiväkodin pitkittynyt, mit- 13

14 14 tava remontti, suuri piharemontti ja siitä aiheutuvat muutot Teknologiakeskukseen toivat haasteita päiväkodin toiminnalle. Vuonna 2012 Karhunlähteen ryhmistä yksi toimi päätalossa, kaksi pikkutalossa, yksi Kelhostenkujalla ja kolme kokopäiväryhmää Teknologiakeskuksessa. Hiihtolomalla 2013 Kelhostenkujan ryhmä muuttaa Teknologiakeskukseen remontoituihin tiloihin. Mikonpuiston päiväkodissa oli kaikkiaan 118 hoitopaikkaa, joista vuorohoitopaikkoja on 46 (Hippuset ja Saahinkaiset ). Vuorohoitopäiviä on toteutunut 9680 hoitopäivää vuonna 2012 ( hoitopäivää v. 2011). Lisäksi yksi ryhmä on ollut avoinna maanantaista perjantaihin klo Näin saatiin pelkkää aamuhoitoa ja klo välillä tarvitsevat yli 3- vuotiaat lapset siirrettyä pois varsinaisesta vuorohoitoryhmästä. Koko kunnan alueen yöhoito ja viikonloppuhoito tapahtui Mikonpuiston päiväkodissa. Konginkankaan ja Tiitelän päiväkodeissa oli 21 päivähoitopaikkaa. Päiväkodeissa hoidettiin myös 1-3 -vuotiaita lapsia, mikä huomioitiin henkilöstöjärjestelyissä. Konginkankaan päiväkodissa tehtiin lasten wc-tilojen ja eteistilojen remontti vastaamaan päivähoitotiloille asetettuja vaatimuksia. Lisäksi päiväkodin ulkoalueet ja leikkitelineet uusittiin, koska vanha toimintaympäristö ei täyttänyt turvallisuusmääräyksiä. Häränvirran päiväkodissa oli 45 hoitopaikkaa. Päiväkodin toimitilat on rakennettu eri aikoina vastaamaan kulloistakin päivähoidon lisätilatarvetta. Tilat ovat toisistaan erillään ja niiden hallinnointi on haastavaa jo henkilöstöhallinnonkin kannalta. Häränvirran päiväkodissa on kaksi integroitua 3-6-vuotiaiden ryhmää. Piilolan päiväkodissa oli 42 hoitopaikkaa. Piilolan päiväkodin ulkokatto on uusittu ja sisätilat vaativat peruskorjausta lähiaikoina. Päiväkodeissa oli vuoden 2012 lopussa 611 lasta ja hoitopäiviä kertyi yhteensä Luvut sisältävät Alkulan päiväkodin yhteyteen perustetut ryhmäperhepäiväkodit. Tilanne neljän viimeisimmän vuoden osalta on alla olevassa taulukossa: lapsia kokopäivähoitopäiviä osapäivähoitopäiviä Vuonna 2012 perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa (varahoitoyksikkö ja Koiviston ryhmäperhepäiväkodissa) oli vuoden lopussa 110 lasta ja hoitopäiviä kertyi yhteensä Tilanne neljän viimeisimmän vuoden osalta on alla olevassa taulukossa: lapsia kokopäivähoitopäiviä osapäivähoitopäiviä

15 Lisäksi yksityisestä päiväkoti Kädenjäljestä ostettiin alkaen 11 hoitopaikkaa ja alkaen vielä 2 paikkaa lisää. Vuoden lopussa lapsia Kädenjäljessä oli hoidossa kaikkiaan 13, joista kaksi osallistui myös päiväkodin esiopetukseen. Hoitopäiviä oli yhteensä Päivähoidon käyttöastetta seurattiin säännöllisesti. Ryhmiä ja päiväkoteja suljettiin ja yhdistettiin hiljaisimpina aikoina ja loma-aikoina. Kesällä kesä-elokuussa 2012 päivähoidossa toteutettiin kokeilu, jossa päivähoitomaksua ei peritty perheeltä lainkaan, jos lapsi oli poissa hoidosta yhtäjaksoisesti kaksi tai kolme kalenterikuukautta. Vuosilomat myönnettiin päivähoidon tarvetta vastaavalla tavalla hyvässä ja rakentavassa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kokeilu helpotti lomien antamista lomakaudella. 15 Esiopetus Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen on toiminut hyvin henkilöstön yhteisenä oppimispolkuna ja pedagogisten keskustelujen foorumina. Se on tuonut sisällöllistä laatua kasvatustyöhön. Mikonpuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma valmistui vuoden 2011 lopulla. Muissa yksiköissä prosessi jatkuu vielä. Prosessin läpiviemistä vaikeuttivat remonteista aiheutuneet useat muutot ja henkilöstön vaihtuvuus, talkoovapaat sekä vakauttamisohjelman toteuttaminen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat on otettu käyttöön päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Yhteistyötä Äänekosken seurakunnan ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa tiivistettiin edelleen. Toimijat eri yksiköistä tapasivat toisiaan Mikonpuiston päiväkodissa muutaman kuukauden välein. Seurakunnan lapsityö vieraili päiväkodeissa ja järjesti tapahtumia mm. kirkollisten juhlapyhien merkeissä. Keski-Suomen Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintaa tuettiin euron avustuksella. Esiopetukseen osallistui lähes koko ikäluokka. Kaikkiaan esiopetuksen piirissä oli vuoden 2012 kevätlukukaudella 241 esikoululaisia (v esikoululaista) ja syyslukukaudella lasta (241 lasta syksyllä 2011). Kevätlukukaudella 2012 Suolahdessa toimi 27-paikkainen esiopetusryhmä, johon palkattiin lastentarhanopettajan ja osa-aikaisen päivähoitajan lisäksi määräaikainen osa-aikainen lastentarhanopettaja. Toiminta on siirretty joululomalla 2011 Terapiatalolle Kaupungintalon puutalolta sisäilmaongelmien vuoksi. Suojarinteellä väliaikaisissa tiloissa toimi syyslukukaudella 2012 esiopetusryhmä, jossa esikoululaisia oli 14. Tämän lisäksi tiloissa toimi 21-paikkainen kokopäiväinen esikoululaisten ryhmä elokuusta 2012 alkaen.vuoden aikana saatiin kokea väliaikaisten tilojen aiheuttamia erityishaasteita. Piha-aluetta yritettiin kunnostaa yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Leikkivälineitä ym. ulkovälineit siirrettiin Majalan koulun Katvelan päiväkodin pihoilta ja rakennettiin hiekkalaatikko. Ulkovalaistuksen parantaminen ei vielä toteutunut. Myös sisätilojen varustaminen toimintaan sopivaksi jatkuu vuonna Keskustan ja Mämmen esiopetusryhmät jatkoivat toimintaansa elokuussa 2012 uusissa tiloissa Teknologiakeskuksen yläkerrassa. Hietaman koululla järjestettiin esikoululaisten päivähoitoa kokeiluna kerhomuotoisesti yhdessä koululaisten iltapäivähoidon kanssa toimintavuonna Toimintaa resurssoitiin kohdentamalla lastentarhanopettajan, päivähoitajan ja koulunkäynnin ohjaajan työaikaa. Hietaman

16 16 esiopetuksessa oli Hietaman/Honkolan ja Parantalan alueelta kevätkaudella 20 lasta, joista päivähoidossa oli 9 lasta. Päivähoidossa kertyi 527 osahoitopäivää. Päivähoitokokeilua ei jatkettu enää elokuussa Esiopetusta annettiin päivähoitoa tarvitseville lapsille kaikissa päiväkodeissa. Konginkankaan ja Tiitelän päiväkotien yhteydessä esiopetusta annettiin myös niille lapsille, joilla ei ollut päivähoidon tarvetta. Äänekosken esiopetussuunnitelma päivitettiin Opetushallituksen esiopetussuunnitelman perusteiden 2010 mukaisesti ja otettiin käyttöön elokuussa Kolmiportaisen tuen mallia oli valmisteltu yhteistyössä perusopetuksen kanssa jo useamman vuoden ajan Kelpohankkeen avulla. Esiopetuksen oppilashuoltoa ja kouluvalmiusarviointikäytäntöjä kehitettiin edelleen toimivammiksi. Jokaiselle lapselle on laadittu esiopetuksen oppimissuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Lastenneuvolan kanssa yhteistyötä tiivistettiin niin, että huoltajien kirjallisella luvalla esiopetuksen lastentarhanopettaja ja terveydenhoitaja voivat keskustella lapsesta heti esiopetuksen alettua. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu jatkui koko vuoden joulukuuhun yhden perhetyöntekijän voimin. Joulukuussa aloitti toinen työntekijä. Lapsiperheiden kotipalvelu on lyhytkestoista, tilapäistä perheiden kotona tapahtuvaa tukea ja apua. Vuonna 2012 palvelun piirissä oli 37 perhettä ja kotikäyntejä oli yhteensä 394. Vastaavat luvut edellisenä vuonna 2011 oli 32 perhettä ja 236 kotikäyntiä. Lasten kuntoutustyöryhmä Kuntoutustyöryhmä kokoontui n. 10 kertaa alle kouluikäisten lasten asioissa. Sen toimintatapaa ja kokoonpanoa tarkistettiin niin, että lapsen asioiden käsittelyyn osallistuivat lapsen huoltajat ja keskeisesti lapsen asiat tuntevat ammattilaiset: lääkäri, fysioterapeutti (työryhmän sihteeri) ja terveydenhoitaja. Mikäli lapsi on käynyt puhe- tai toimintaterapeutin luona arviossa tai terapiassa, niin kuntoutustyöryhmään osallistui ao. terapeutti. Mikäli lapsi on päivähoidossa, ryhmän lastentarhanopettaja ja/tai konsultoiva elto osallistuvat kuntoutustyöryhmän kokoontumiseen. Myös muita lapsen tuntevia asiantuntijoita voidaan kutsua tapaamiseen, mikäli he tuovat uutta tietoa lapsen osaamisalueista/ kehittämistarpeista ja asiasta on sovittu huoltajien kanssa. Perheneuvola Perheneuvola on toiminut Äänekosken kaupungin lasten ja perheiden palveluiden yhtenä tulosalueena, joka myy erityistason kasvatus- ja perheneuvolapalveluita myös Konnevedelle. Työvoimana on kaksi psykologia, sosiaalityöntekijä ja toimistosihteeri (puolikas). Perheneuvolatyö on koostunut asiakastyöstä sekä konsultaation, työnohjauksen, koulutuksen, lausuntojen ja erilaisten neuvottelujen/työryhmien kautta tarjottavasta asiantuntija-avusta. Toiminta on tilastoitu suoritteina (= 45 min annettua palvelua), joita oli yhteensä (3 106 v ). Pääpaino tilastoidussa työssä on ollut asiakastyössä. Lasten oppimisvaikeuksien eri-

17 17 tyispalvelut (esim. jatkotutkimukset, ryhmäkuntoutukset) on ostettu Jyväskylän perheneuvolasta. Lastenlääkäripalvelut on hankittu yksityiseltä lastenpsykiatrilta. Asiakkaaksi ilmoitettiin yht. 148 asiakasta ja kokonaisasiakasmäärä oli 378, joista alle 18- vuotiaita 162. Asiakkaaksi ilmoittautuneiden lukumäärän kehitys ilmenee alla olevassa taulukossa 1. Taulukko 1 Ilm. Asiakkaita Suoritteet asiakkaita yhteensä Ajanvaraajista on oma-aloitteisesti hakeutunut perheneuvolaan 43 %. Perheen ulkopuolisista ohjaajista aktiivisin oli koulutoimi 35 % ja toiseksi aktiivisin oli sosiaalitoimi 32 %. Terveystoimen aloitteesta tuli noin 15 %. Tärkeimmät perheneuvolaan hakeutumisen syyt olivat parin viimevuoden tapaan perhe- ja parisuhdeongelmat ja lasten käyttäytymiseen liittyvät ongelmat. Työnluonteen painottuminen vuorovaikutus-, käytös- ja tunnepuolen ongelmiin näkyy siten, että enemmän aikaa menee asiakasta kohti (taulukko 1). Taulukko 2 Ilmoittautumisen syyt % Oppimisvaikeudet Perhe- ja parisuhdeongelmat Lasten käyttäytymisongelmat Muut Jonotusajat olivat keskimäärin 4,4 viikkoa. Asiakkaista 14 % saivat 1. ajan viikon sisällä ilmoittautumisesta ja 46 % kolmen viikon sisällä. Vuosi 2012 sujui paljolti asiakastyön merkeissä. Pääosassa luonnollisesti olivat Äänekoskelaiset asiakkaat, mutta myös Konnevesi ja Jyväskylä lisäsi edellisestä vuodesta palvelujen käyttöä. Sovituista moniammatillisista yhteistyökuvioista toteutuivat sopimuksen mukaisesti perheneuvolan osallisuus perhevalmennukseen ja päivähoidon kanssa toteutettu KasKas koulutus. Myöskin toteutui paikalliset perheväkivalta- ja Seri -ryhmän vetämiset sekä osallistuminen KSKS- vetoiseen maakuntatasoiseen väkivallanhoitopalveluketjuja työstävään projektiin. Henkilökunnan koulutuksissa keskityttiin 2012 perheasiainneuvottelutaitojen kohentamiseen. Kaiken kaikkiaan erityispainotusalueina olivat alle kouluikäisten perheet, väkivaltatyö eri muodoissaan ja lapsikeskeinen perheasiainsovittelutyö.

18 18 Ulkopuolelta ostettiin palveluja ennätyksellisen vähän. Palveluiden myynnin osuus sen sijaan koheni reilusti edellisestä vuodesta 6 prosentista 10 prosenttiin. Vuodelle 2012 asetettu suoritetavoite (3 151/ 3100) toteutui. Äänekosken perheneuvolan sopimuskuntaa (Konnevesi) laskutettiin 83,00 /suorite ja muilta käyttäjiltä 95,50 /suorite. Palveluiden myyntitulot olivat Palveluja on myyty Konneveden lisäksi kahdelle muulle kunnalle. Neuvola- ja terapiapalvelut Neuvola- ja terapiapalvelut käsittää perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten puhe- ja toimintaterapian. Vuonna 2012 Suolahden, Sumiaisten ja Konginkankaan terveysasemien sulkujen aikana ( ja ) lasten määräaikaistarkastukset ja odottavien äitien seurannat keskitettiin Äänekosken neuvolaan, kaikki neuvola- ja terapiapalveluiden yksiköt olivat suljettuina talouden vakauttamiseen liittyen. Tulosalueen toimintaa toteutettiin valtakunnallisten suositusten ja vastuualueen tavoitteiden mukaisesti lapsi- ja perhelähtöisiä, varhaisen tuen toimintatapoja ja yhteistyökäytäntöjä tehostaen. Kouluterveydenhuollossa jäi kevään 2012 aikana tarkastamatta 140 lasta (6,4% perusopetuksen piirissä olevista oppilaista), äitiys- ja lastenneuvolassa terveydenhoitajien suorittamat määräaikaistarkastukset toteutuivat asetuksen mukaisesti. Äänekosken ja Suolahden taajamien lastenneuvoloissa osa asetuksen mukaisista 4-vuotiaiden lääkärintarkastuksista siirtyi vuodelle 2013 riittämättömien lääkäriresurssien vuoksi, muiden ikäryhmien osalta tarkastukset toteutuivat. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä opetustoimen yhteistyön toimivuutta arvioitiin osana Neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan toimintaohjelman seurantaa. Lasten terapioiden sisältöjä sekä yhteistyökäytäntöjä arvioitiin erityisvarhaiskasvatuksen suunnitelman päivittämisen yhteydessä. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa toimi kolme kokoaikaista terveydenhoitajaa, Sumiaisissa ja Konginkankaalla äitiys- ja perhesuunnittelutyö (20 %) sisältyi aluehoitajan tehtäviin. Vuonna 2012 lapsia syntyi 220. Äitiysneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä toteutui 3 332, lääkärikäyntejä 487, perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajakäyntiä ja 405 lääkärikäyntiä. Äitiysneuvolan määräaikaistarkastukset toteutettiin raskausvaiheen ja yksilöllisen seurantatarpeen mukaan. Ensimmäistä lastaan odottaville perheille suunnattu moniammatillinen ryhmämuotoinen perhevalmennus toteutettiin yhteistyössä neuvolan, suun terveydenhuollon, fysioterapian, perheneuvolan ja paikallisen draamaryhmän kanssa. Vuoden aikana käynnistettiin neljä viiden kokoontumiskerran ryhmää, joihin kuhunkin osallistui 7-11 ensimmäistä lastaan odottavaa perhettä (42 % ensimmäistä lastaan odottavista perheistä). Osallistujien palaute toiminnasta oli myönteistä. Kaikille vanhemmille kohdennettu synnytysvalmennus järjestettiin Keski-Suomen keskussairaalassa. Kotikäynnit vastasynnyttäneiden perheisiin toteutuivat toimintasuunnitelman mukaisesti. Yksi äitiysneuvolan terveydenhoitaja oli aktiivisesti mukana sairaanhoitopiirin koordinoimassa imetystukityöryhmässä, neuvola osallistui myös vuonna 2012 käynnistyneeseen raskauden aikaisten lantion pohjan häiriöiden ehkäisyn toimintamallin kehittämistyöhön. Perhesuunnitteluneuvolan toiminnassa noudatettiin paikallista raskaudenehkäisyn toimintaohjelmaa. Kohdunkaulan syöpää ehkäisevässä irtosoluseulonnassa otettiin käyttöön sähköinen Commit -seulontakutsujärjestelmä. Seitsemälle ikäryhmälle suunnattuihin irtosoluseulontoihin osallistui 680 henkilöä (74 % kutsutuista). Lastenneuvolassa toimi 3 kokoaikaista terveydenhoitajaa (Äänekoski 2, Suolahti 1) sekä 3 osa-aikaista terveydenhoitajaa (Äänekoski 50 %, Konginkangas 25 % ja Sumiainen 25 %). Vuoden lopussa lastenneuvolan kirjoissa oli 1622 lasta. Lastenneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä toteutui ja lääkärikäyntejä 702. Lastenneuvoloiden terveydenhoitajien suoritteiksi kirjautui vuonna 2012 myös 409 hoitajan vastaanotto / aluesairaanhoitajan vastaanotto-

19 19 käyntiä. Neuvolatyön painopisteenä oli ennaltaehkäisevä, koko perheen terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta. Lasten terveystarkastukset toteutettiin asetuksen mukaisina ajankohtina ja sisällöissä noudatettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamia suosituksia. 4- ja 5-vuotistarkastuksissa oli käytössä keväällä 2012 päivitetty neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyölomake. Lasten neurologista kehitystä arvioiva Lene -tutkimus tehtiin kaikille 3 6- vuotiaille lapsille, lastenneuvolat osallistuivat myös Lene -tutkimuksen uusien testikuvien pilotointiin. Määräaikaistarkastukset terveydenhoitajien vastaanotoilla toteutuivat toimintasuunnitelman mukaisesti. Noin puolet Suolahden taajaman 1,5 -vuotiaiden lasten lääkäritarkastuksista toteutettiin Äänekoskella ja osa Suolahden ja Äänekosken taajamissa asuvien 4- vuotiaiden lasten lääkäritarkastuksista siirtyi vuodelle 2013 riittämättömien lääkärinvastaanottoaikojen vuoksi. Yksilölliseen tarpeeseen perustuvia äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien yhteiskotikäyntejä tehtiin tarvittaessa. Seurakunnan ja Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekerhojen toimintaan osallistuttiin edellisen vuoden tapaan. Moniammatillisten toimintakäytäntöjen kehittämistyötä jatkettiin yhteistyössä muiden lapsi- ja perhetyötä tekevien tahojen kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toimi yhteensä 7 terveydenhoitajaa. Terveydenhoitajakohtaiset oppilasmäärät olivat lähes valtakunnallisten mitoitussuositusten mukaisia. Toiminnan painopiste oli ennaltaehkäisevässä, lasten ja nuorten sekä koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia edistävässä ja tukevassa työssä. Yksilöllisten oppilas- ja opiskelijakohtaisten työmuotojen ohella oppilas- ja opiskelijahuollollinen yhteistyö ja moniammatillinen verkostotyö olivat keskeisiä työmuotoja. Asetuksen mukaisesti raskauden ehkäisyneuvonnan palveluja tarjottiin yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten terveydenhoitajien vastaanotoilla käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajamitoitukset vastaavat valtakunnallisia suosituksia, mutta lääkärimitoitus ei vastaa suosituksia. Lukuvuonna kouluterveydenhuollon määräaikaiset ja 1., 5. ja 8. luokan terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyössä toteuttamat terveystarkastukset saatiin toteutettua, kuitenkin osa 5. luokalle suunnitelluista lääkärintarkastuksista toteutui vasta 6:lla luokalla, eli syyslukukaudella Vanhempien osallistuminen 1. luokan tarkastuksiin toteutui hyvin, mutta 5. ja 8. luokan terveystarkastuksista vain pieni osa voitiin kirjata asetuksen säädösten mukaisiksi laajoiksi terveystarkastuksiksi, koska lapsen vanhempi tai molemmat vanhemmat eivät olleet läsnä lapsen terveystarkastuksessa ja siten vanhempien hyvinvoinnin arviota ei saatu laajan terveystarkastuksen kriteereiden mukaisesti selvitetyksi. Syyslukukauden 2012 aikana vanhempien osallistuminen lasten 5. ja 8. luokan terveystarkastuksiin kuitenkin lisääntyi tarkastuskutsutoimintaa tehostamalla. Yläkoulun seitsemännelle luokalle suunnatut kesätapaamiset toteutuivat suunnitelman mukaisesti ja vanhempien osallistuminen niihin oli aktiivista. Vuonna 2012 kouluterveydenhuollossa toteutui terveydenhoitajakäyntiä ja 902 lääkärikäyntiä. Opiskeluterveydenhuollon palvelujen painopiste oli nuorisoasteen opiskelijoiden palveluissa. Nuorten elämänhallinnan ongelmat, mielenterveys- ja päihdeongelmat kuormittivat opiskelijaterveydenhuoltoa lisääntyneinä psykososiaalisen tarpeen sairausvastaanottokäynteinä ja vähentäen terveystarkastuksiin ja muuhun ennaltaehkäisevään työhön käytettävissä olevaa työaikaa. Terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus tehtiin kaikille opintonsa aloittaneille nuorisoasteen opiskelijoille. Syyslukukaudella 2012 lääkärin suorittamia ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia ei pystytty tarjoamaan asetuksen mukaisesti. Lääkäriresurssin puutteen vuoksi. aloittavien opiskelijoiden lääkärintarkastukset voitiin tarjota vain tarveharkintaisesti, myös sairausvastaanottotoiminnassa oli vajausta. Tämä lisäsi osaltaan painetta terveydenhoitajien sairausvastaanottoaikojen tarjoamiseen. Ulkokuntalaisten opiskelijoiden perhesuunnittelua toteutettiin ensisijaisesti opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien vastaanotoilla, muut perhesuunnittelu- ja raskauden ehkäisyneuvontaan liittyvät käynnit ja tarvittavat lääkäriseurannat

20 20 ohjautuivat pääasiassa Äänekosken taajaman perhesuunnitteluneuvolaan. Osana laaja-alaista terveyden edistämistyötä aloittaville vuosiluokille pidettiin luentoja mm. seksuaaliterveydestä, tupakoinnista, alkoholinkäytöstä sekä masennuksen ehkäisystä ja hoidosta. Keväällä 2012 järjestettiin yhdessä Sosiaali- ja terveysalan opiskelijaryhmän kanssa tupakoimattomuuteen kannustava VOI HYVIN päivä. Oppilas- ja opiskelijahuollollinen verkostoyhteistyö lisääntyi edelleen. Toisen asteen oppilaitoksissa terveyskeskuspsykologin palveluja oli tarjolla noin yhtenä päivänä viikossa, syyslukukaudella 2012 tärkeänä nuorten psyykkisen tuen lisäresurssina oli psykologiharjoittelijan palvelut yhtenä päivänä viikossa. Vuonna 2012 opiskeluterveydenhuollossa toteutui terveydenhoitajakäyntiä ja 480 lääkärikäyntiä. Puhe- ja toimintaterapia ovat osa lasten ja perheiden palvelujen moniammatillista palveluverkkoa. Puheterapian henkilöresurssina oli 1,5 tointa. Kokoaikaisen puheterapeutin työstä n 20 % kohdentui neurologisten ja äänihäiriöisten aikuisten kuntoutukseen. Osa-aikaisen (50 %) puheterapeutin työhön sisältyi myös kehitysvammaisten puheterapiapalvelut. Lapsiin kohdistuvassa työssä noudatettiin aluejakoa. Puheterapian sisällöissä ja moniammatillisissa yhteistyökäytännöissä toimittiin vastuualueen tavoitteiden mukaisesti tuen kolmiportaisen mallin toimintalinjausta käyttäen. Oikea-aikainen ja oikein kohdennettu lapsen pulmien selvittely yhteistyössä perheen ja lapsen muiden kehitysympäristöjen kanssa, ohjaus, neuvonta ja osallistuminen yhdessä laadittavien hoitosuunnitelmien tekemiseen sekä yksilöllisistä tarpeista lähtevä terapia olivat puheterapian keskeisiä työmuotoja. Puheterapeutit osallistuivat myös kouluun lähtevien moniammatillisiin arviointeihin sekä lasten kuntoutustyöryhmän työskentelyyn. Vuonna 2012 puheterapiakäyntejä toteutui omana toimintana Muutamalle tiivistä terapiaa tarvitsevalle puheterapia ostettiin lääkinnällisenä kuntoutuksena. Osa-aikainen (50 %) toimintaterapeutti toimi tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulujen ja perheneuvolan kanssa tuoden oman asiantuntemuksensa eri työryhmiin. Toimintaterapeutin työ painottui lasten havaintomotoriikan arviointiin, perheiden ja lapsen muiden kehitysympäristöjen ohjaukseen sekä eri yhteistyötahojen konsultointiin. Toimintaterapeutti osallistui myös kouluun lähtevien moniammatillisiin arviointeihin, lasten kuntoutustyöryhmän toimintaan ja teki suosituksia lasten toimintaterapiatarpeesta lääkinnällisenä kuntoutuksena annettaviin ja Kansaneläkelaitoksen kustantamiin terapioihin. Toimintaterapeutin arviointiin tulevat lapset olivat pääosin 3 7 -vuotiaita. Vuonna 2012 toimintaterapiakäyntejä toteutui omana toimintana 208. Neuvola- ja terapiapalvelut toteutettiin talousarvion määrittämissä puitteissa. AIKUISPALVELUT Aikuisväestön palveluiden vastuualueella on 227,5 viranhaltijaa ja työntekijää, jotka aikuisväestön palveluiden lisäksi tuottavat eräitä keskitettyjä, ikäkaaresta riippumattomia erityisosaamista vaativia palveluja. Vastuualueelta valvotaan ja valmistellaan myös erikoissairaanhoidon toteuttamista. Erikoissairaanhoidon menot eivät sisälly aikuisväestön palveluiden talousarvioon, vaan ovat perusturvan talousarviossa omana kohtanaan. Aikuispalveluiden tulosalueet ovat vastaanottotoiminta, sairaala, suun terveydenhuolto, sosiaalityö sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Lisäksi vastuualueeseen kuuluu johto- ja tukipalvelut, joihin sisältyy mm. sairaanhoitopiirin tuottamat laboratoriopalvelut sekä sairaankuljetus. Selkeimmät odotukset kohdistuivat edelleen vanhuspalveluiden ja erikoissairaanhoidon hoitoketjujen sujuvuuden parantamiseeni, lasten ja nuorten palveluiden varhaisen puuttumisen