Perusturvalautakunta liite 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusturvalautakunta 27.3.2013 liite 1"

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta liite 1 Perusturvan toimialan toimintakertomus vuodelta 2012

2 2 PERUSTURVAN VUODEN 2012 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Perusturvan vuosi 2012 toteutui toiminnallisten tavoitteiden osalta hyvin siten, että sitovat tavoitteet pääosin saavutettiin pieniä viiveitä lukuun ottamatta. Talouden osalta tavoitetaso oli tiukka, sillä vuoden 2012 budjettiin oli varattu määrärahaa n euroa vähemmän kuin oli edellisen vuoden talouden toteutuma. Tavoitteisiin ei päästy, vaan menot ylittivät alkuperäisen budjetin nettona n. 2,5 milj. eurolla, mille haettiin lisämääräraha. Sairaanhoitopiirin menojen osuus ylityksestä oli n euroa, jolloin kaupungin perusturvan oman toiminnan budjettiylitys oli n. 1,7 milj. euroa. Bruttomenojen kasvu edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna oli 4,8 %. Suurimmat menojen ylitykset tapahtuivat vanhuspalveluissa, erikoissairaanhoidossa, lastensuojelussa ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Suurimmat menojen kasvut edelliseen vuoteen verrattuina tapahtuivat kuitenkin lasten ja perheiden palveluissa (6,4 %) ja erikoissairaanhoidossa (5,9 %). Vanhuspalveluissa bruttomenojen kasvu edellisen vuoden tilinpäätökseen nähden oli 3,5 % ja nettomenojen kasvu 2 %. Perusterveydenhuollossa vastaanottotoiminnan bruttomenojen kasvu oli 1,9 % ja nettomenojen kasvu alle 1 %. Toiminnassa vuonna 2012 painottuivat erilaiset kehittämishankkeet, joilla pyritään sekä toiminnan kehittämiseen että menojen kasvun hallintaan. Vanhuspalveluissa on toteutettu ulkopuolisen asiantuntijatahon tukema kehittämisprojekti, jonka toimenpidesuositukset ja toteuttamisohjelma käsiteltiin ja hyväksyttiin v alussa. Vuoden aikana on ryhdytty toteuttamaan palvelurakennetta ja toimintatapaa koskevia muutoksia ja edetty tavoitteen suuntaan. Terveystoimessa merkittävin haaste oli uuden pääterveysaseman rakennussuunnittelu. Suunnitelma hyväksyttiin kesällä 2012 ja rakennustyöt aloitettiin syksyllä Rakennussuunnittelun kanssa samanaikaisesti toteutettiin terveyspalvelujen toiminnallisen kehittämisen projekti, jonka projektipäälliköksi nimettiin apulaisylilääkäri Keijo Lukkarinen, ja myös tähän hankittiin ulkopuolinen projektituki. Projektin tavoitteena on uudistaa terveyspalvelujen palvelurakenne, prosessit ja toimintamallit niin, että palvelu uudella terveysasemalla on sujuvaa ja kustannustehokasta. Projekti päättyi vuoden lopussa, jolloin sekä projektipäällikön että konsultin, NHG:n loppuraportit valmistuivat, mutta käsittely ja päätöksenteko siirtyivät vuoden 2013 puolelle. Perusturvan toimiala osallistui edelleen useisiin sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) rahoittamiin maakunnallisiin kehittämishankkeisiin. Aikaisemmilta vuosilta jatkuivat vielä Lapsi-Kaste, Vanhus-Kaste ja Toimiva terveyskeskus -hanke, sekä Rampe-hanke (Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon), jotka kaikki päättyivät vuoden 2012 lopussa. Arjen mieli, mielenterveyspalvelujen kehittämishanke jatkuu edelleen.

3 3 Vuoden 2012 aikana valmisteltiin koko kaupungissa merkittäviä organisaatiorakenteen muutoksia. Perusturvan osalta merkittävimmät rakennemuutokset olivat lasten ja perheiden palvelujen siirtäminen uudelle kasvun ja oppimisen toimialalle ja perusturvan oman organisaation uusi vastuualuejako ja johtamisjärjestelmä. Valmisteltiin uusi Arjen tuen vastuualue, jossa hoidetaan keskitetysti vanhusten, vammaisten ja mielenterveysongelmaisten asiakkaiden palvelut. Lasten- ja perheiden palvelujen vastuualueella kokopäiväpäivähoidossa oli lapsia 721 (754 v. 2011), ja lisäksi toimi neljä erillistä esiopetusryhmää. Kokopäivähoidon hoitopäiviä kertyi 800 päivää edellisvuotta vähemmän, mutta osapäivähoidon hoitopäivien määrä kasvoi n. 1000:lla. Päivähoidon tarve on viime vuosina kasvanut Suolahden taajamassa, missä vuoden aikana toimi neljä tilapäistä hoitoryhmää tilapäisjärjestelyin. Päivähoidon kasvavaan tarpeeseen vastaamisen on todettu edellyttävän uusia tilaratkaisuja, joiden valmistelutyötä jatkettiin. Investointiesitys tehtiin vuoden 2013 talousarvioon. Neuvolatoiminnassa pystyttiin pääsääntöisesti tarjoamaan asetuksen mukaiset tarkastukset, ja toiminnan painopiste siirtyi edelleen perheiden kokonaisvaltaisen tukemisen suuntaan mm. laajennettujen terveystarkastusten myötä. Edellisenä syksynä käynnistetty ensimmäistä lasta odottavien perheiden moniammatillinen ryhmämuotoinen perhevalmennus jatkui ja vakiintui. Aikuispalvelujen vastuualueella terveyspalveluissa toteutettiin edelleen tuottavuusohjelman mukaisia toimenpiteitä, jolla on tavoiteltu palvelujen sisällön kehittämistä ja talouden vakauttamista niin että kustannustaso alenee 1 milj. eurolla. Lisäksi kaupungissa hyväksyttiin v uusi vakauttamisohjelma, jonka avulla tulee saavuttaa toinen miljoonan euron säästö, eli yhteensä käyttömenoissa tulee saavuttaa 2 milj. euroa pienempi kustannustaso vuoteen 2015 mennessä. Perusterveydenhuollon kustannukset ovat tuottavuusohjelman mukaisesti pysyneet hyvin hallinnassa. Vuoden 2012 vastaanottopalvelujen kustannusten nettokasvu oli alle 1 %. Samoin terveyskeskussairaalan menojen kasvu jäi alle prosentin. Ensimmäisen tuottavuusohjelman tavoite on lähes saavutettu lukuun ottamatta lääkäreiden ostopalvelutarvetta ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen vähentämistä, missä ei ole vielä päästy tavoitetasolle. Uuden vakauttamisohjelman toteuttamissuunnitelma on sisällytetty perusterveydenhuollon kehittämisohjelmaan. Lääkärivaje on vaikeuttanut hoitoon pääsyä ja lisännyt päivystyspainotteisuutta. Samoin suun terveydenhuollossa, hammaslääkärivajeesta johtuen, on ollut suuria vaikeuksia vastata kuntalaisten palvelutarpeeseen. Sosiaalityössä tapahtui huomattava palvelutarpeiden kasvu erityisesti lastensuojelussa. Lastensuojelun avohuollon piirissä oli 437 (397 v. 2011) lasta ja uusia lastensuojeluilmoituksia tuli sama määrä kuin edellisenä vuonna, 549 kpl. Huostassa olevien lasten määrä oli vuoden lopussa 44 lasta, ja yhteensä sijaishuollossa oli vuoden aikana 76 lasta. Lastensuojelukustannukset kasvoivat 21 % eli kasvu oli vielä suurempi kuin edellisenä vuonna. Kustannukset ylittivät alkuperäisen budjetin n. 0,7 milj. eurolla. Vuoden aikana työstettiin edelleen v hyväksytyn lastensuojelun palvelurakenteen muutosta, jonka toteuttaminen on viivästynyt tilaratkaisun puuttuessa. Lastenkotitoiminta kuitenkin lakkautettiin suunnitelman mukaisesti vuoden lopussa ja henkilöstö siirrettiin lastensuojelun avohuollon palveluihin. Uudessa palvelurakenteessa keskeistä on vanhemmuuden tukeminen, ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen lapsiperheiden palveluissa. Koko sosiaalityön talousarvio ylittyi n. 0,2 milj. euroa. Vammaispalveluissa kasvoivat vammaispalvelujen tukitoimet. Koko vammaispalvelun budjetti ylittyi hieman. Toimeentulotukimenot toteutuivat edellisen vuoden tasoisina, mutta työmarkkinatuen kuntaosuus, n euroa, ylitti alkuperäisen budjetin eurolla johtuen työttömyyden kasvusta ja toimeentulotuen perusosan noususta. Vuonna 2011 perustetun kaupungin työllisyysyksikkö on edennyt tavoitteissaan, mutta vaikea työmarkkinatilanne hidastaa työllistämistavoitteiden toteutumista.

4 4 Aikuissosiaalityön painopistettä on edelleen siirretty kuntouttavan työtoiminnan ja aktivointitoimenpiteiden lisäämiseen ja kehittämiseen. Vanhuspalvelujen toiminnan keskiössä oli edelleen jo aloitetun palvelurakennemuutoksen toteutus ja uusien rakennemuutoshankkeiden suunnittelu kehittämisprojektin avulla. Tavoitteena on siirtää painopistettä laitoshoidosta ja ympärivuorokautisesta hoivasta kevyempiin ja ennalta ehkäiseviin palveluihin, joilla voidaan tukea ikäihmisten toimintakykyä ja edistää kotona pärjäämistä. Vanhuspalvelujen yksiköissä hoidettiin kuitenkin vuoden aikana asiakkaita huomattavasti virallista paikkalukua enemmän, ja myös ympärivuorokautisen asumisen ostopalveluja jouduttiin hankkimaan budjetoitua enemmän. Yhteensä ympärivuorokautisessa hoidossa oli n. 30 vanhusta enemmän kuin oli budjetoitu, minkä taustalla on ollut tarve purkaa sekä erikoissairaanhoidon että terveyskeskussairaalan paikkojen tulppaa. Tämä on keskeisin syy sille että vanhuspalvelujen nettomenot ylittivät alkuperäisien budjetin n. 1,6 milj. eurolla. Nettomenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna jäi kuitenkin 2 %:iin. Syksyllä 2012 otettiin käyttöön Suolahden vanhaan vanhainkotiin perustettu vanhusten kotihoitoa tukeva yksikkö Niittywilla, jossa pääasiassa toteutetaan intervallihoitoa, mutta muutamia paikkoja on varattu myös vanhusten pitkäaikaiseen asumiseen. Yksikön käyttöönotto viivästyi usealla kuukaudella johtuen siitä, että tilat tarvittiin heti valmistumisen jälkeen Suolahden vanhainkodin remontin väistötiloiksi. Rakennus sisältää 12 -paikkaisen mielenterveyskuntoutujien ja 10 -paikkaisen vanhusasiakkaiden asumisyksikön. Mielenterveysyksikön toiminta aloitettiin jo loppuvuonna Niittywillan käyttöön ottamisen yhteydessä on tehty muutoksia myös muiden vanhuspalveluyksiköiden toimintaan mm. siten, että Kuntolan käyttöä on kyetty painottamaan intervallihoidon ohella sairaalasta kotiutuvien jatkokuntoutuksen yksikkönä. Kotihoitoa kehitettiin edelleen vakiinnuttamalla ja syventämällä omahoitaja-toimintaa ja tiimityötä, sekä kehittämällä kuntouttavaa työotetta Kaste-hankkeen tukemana. Palvelujärjestelmän kehittämistyötä jatketaan monella rintamalla niin, että keskeisintä edelleen on avopalvelujen riittävyys ja vaikuttavuus ja asiakkaiden toimintakykyä tukeva toimintatapa kaikissa palveluyksiköissä. TALOUS Perusturvan toimialan vuoden 2012 alkuperäisen talousarvion kokonaismenot olivat 74,3 milj. euroa ja tulot 9,7 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan ( 59) yhteensä 4,1 milj. euron lisämäärärahat perusturvan menoihin ja korotti tuloarviota n. 1,1 milj. eurolla. Suurimmat lisämäärärahat myönnettiin vanhuspalveluiden (2,2 milj. euroa) ja sosiaalityön (1,3 milj. euroa) sekä erikoissairaanhoidon (0,6 milj. euroa) menoihin. Perusturvan vastuualueiden menojen osuus kokonaismenoista ilmenee alla olevista kaavioista.

5 Perusturvan eri vastuualueiden tulojen osuus kokonaistuloista ilmenee seuraavista kaavioista 5

6 6 Vuoden 2012 talousarvion toteutuminen Koko perusturvan talousarviomenojen ja tulojen toteutuminen ilmenee alla olevasta taulukosta. Talousarvio ei sisällä vanhuspalveluiden lisämäärärahaa. Talousarvion toteutuminen Perusturvan toimiala yhteensä Tp 2011 menot Ta 2012 menot Tp 2012 menot Kasvu % Tp 2011 Ta 2012 Tp 2012 Kasvu % , ,1 Koko perusturvan menot kasvoivat 4,8 %, mutta eri vastuualueiden kasvu vaihteli 3,6, -6,4 prosenttiin. Eniten kasvua oli lasten ja perheiden palveluissa.

7 Talousarviomenot ylittivät alkuperäisen talousarvion n. 3,8 milj. euroa. Toisaalta myös tulot ylittyivät n. 1,3 milj. euroa, joten nettomenojen ylitys oli n. 2,5 milj. euroa. Koko perusturvan nettomenojen alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli toteutumisaste oli 103,8 % ja lisätalousarviolla korjattuun talousarvioon verrattuna 99,2 %. Koko perusturvan henkilöstömenot olivat 32,2 milj. euroa ja niihin varatut määrärahat alittuivat n euroa, toteutumisprosentti oli 99,6. Henkilöstömenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 4,1 prosenttia. Palveluiden ostoon käytettiin 37,1 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 21,1 milj. euroa. Palveluiden ostosta aiheutuvat menot jäivät n. 0,2 milj. euroa alle talousarvion (toteutumisprosentti 99,4) ja olivat 5,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tarvikkeisiin käytettiin n. 2,1 milj. euroa, mikä oli 9,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Avustuksiin käytettiin 6,6 milj. euroa. Em. menoihin osoitetut määrärahat riittivät. 7 Eri menolajien osuus perusturvan kokonaismenoista ilmenee seuraavista kaavioista Perusturvan toimialan tulot olivat 11,0 milj. euroa, mikä oli n.0,2 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu ja 5,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtuu ennen kaikkea asiakasmäärän kasvusta.. Eri tulolajien osuus perusturvan kokonaismenoista ilmenee alla olevasta kaaviosta.

8 8

9 HALLINTO 9 Perusturvan toimintaa johtaa vuoden 2007 alusta perustettu perusturvalautakunta. Lautakuntaan kuului 15 jäsentä. Lautakunta toimii sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain (lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa) sekä tartuntalain tarkoittamana toimielimenä. Lautakunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli 77 varsinaista asiaa. Yksilöjaos käsittelee sosiaalihuollon lainsäädäntöön perustuvia, yksilöä koskevia asioita silloin kun niitä ei ole siirretty viranhaltijoille sekä asiakasasioissa annettujen päätösten oikaisuvaatimukset ja valitukset. Yksilöjaokseen kuului 5 jäsentä. Vuonna 2012 se kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 34 varsinaista asiaa. Perusturvan toimialajohtajana ja lautakunnan esittelijän toimi perusturvajohtaja. Yksilöjaoksen esittelijänä toimi sosiaalityön johtaja. Hallinnon ja tukipalveluiden talousarvio toteutui seuraavasti Talousarvion toteutuminen Tp 2011 Ta 2012 Tp 2012 Kasvu Tp 2011 Ta 2012 Tp 2012 Kasvu menot menot menot % tulot % Perusturvan hallinto , ,0 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Lasten ja perheiden palvelualueelle sijoittuvat päivähoito ja esiopetus, neuvola- ja terapiapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perheneuvola sekä lapsiperheiden kotipalvelu. Lasten ja perheiden palveluihin varatut määrärahat riittivät kokonaisuutena, menot jäivät 0,1 milj. euroa alle talousarvion ja tulot ylittyivät suunnilleen saman verran. Lasten ja perheiden palveluiden menoista n. 72,1 % on henkilöstömenoja ja niiden kasvu oli 5,4 %. Henkilöstömenoihin varattujen määrärahojen käyttöaste oli 99,0 %. Kotihoidon tuen 1,3 milj. euron menot ylittyivät n euroa. Lasten ja perheiden palveluiden ja sen eri tulosalueiden talousarvio toteutui seuraavasti Talousarvion toteutuminen Tp 2011 menot Ta 2012 menot Tp 2012 menot Kasvu % Tp 2011 Ta 2012 Tp 2012 Kasvu % Lasten ja perheiden palvelut Johto- ja tukipalvelut , ,0 Lasten päivähoito , ,3 Esiopetus , ,4 Terapia- ja neuvolapalvelut , ,4 Perheneuvola , ,2 Muut lasten ja , ,3 perheiden palvelut Lasten ja perheiden palvelut yhteensä , ,1

10 Vastuualueelle asetetut tavoitteet 10 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan seuraavat lasten ja perheiden palveluiden tavoitteet vuosille sekä sitovat tavoitteet ja niiden mittarit vuodelle 2012: Tavoite 1 Kehitetään perhepalveluiden palvelukokonaisuutta siten, että lapsiperheet saavat peruspalvelut (ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, päivähoito, esiopetus, perhekeskus) laadukkaasti ja matalan kynnyksen periaatteella Sitovat tavoitteet: Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien ja lapsikohtaisten suunnitelmien käytön vakiintuminen arjessa. Päivähoidon kevyempien hoitomuotojen kehittäminen ja suunnittelu sekä perhekeskuksen suunnittelu varhaiskasvatuslain valmistelun ja hallitusohjelman suuntaisesti. Perhepäivähoidon varahoidon laajentaminen ja kehittäminen. Ennalta ehkäisevän perhetyön kehittäminen päivähoidon, neuvolatoiminnan ja muiden hallintokuntien yhteistyönä perhekeskuksen suunnittelun yhteydessä Tavoitteen toteutumisen seuranta ja mittarit: Yksikkökohtaiset ja lapsikohtaiset suunnitelmat käytössä. Uudet hoitomuodot valmisteltu, ja tiedottaminen ja yhteistyö seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa on toimivaa. Henkilöstön lomien tasainen jakautuminen ja resurssien joustava käyttö toteutuneet Perheiden tarpeet toiminnan suunnittelun perustana toteutuneet ja käyntien merkitys arvioitu Tavoitteen toteutuminen: Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien laadinta ja prosessinomainen työskentely on useissa päiväkodeissa vielä kesken. Talouden vakauttaminen, henkilöstön työskentely hajallaan olevissa eri yksiköissä ja väliaikaisissa tiloissa sekä remontit ovat hidastaneet sisällön kehittämistyötä. Lapsikohtaiset suunnitelmat on otettu käyttöön kaikissa ryhmissä. Kerhotoimintaa on tarjolla Äänekosken taajamassa, muualle sitä ei ole laajennettu. Seurakunta tarjoaa kerhotoimintaa kaikissa taajamissa. Yhteistyö seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa toteutui 4-6 kertaa vuodessa, mutta sisällöllinen keskustelu ja yhteisten tapahtumien suunnittelu on vasta alkamassa.

11 11 Perhepäivähoitajien lomia on saatu jakaantumaan tasaisemmin koko vuoden ajalle. Varahoitoyksikköä kuormittavat myös perhepäivähoitajien tasausvapaiden järjestäminen sekä kerhotoiminnan tukeminen että ennakoimattomat lomitukset kerhotoiminnassa. Lapsiperheiden kotipalveluun saatiin toinen kodinhoitaja joulukuun alussa. Kodinhoitajien käyntimäärät, toiminnan laatu ja alueellisuus on raportoitu ohjausryhmälle suunnitelmien mukaisesti. Ennalta ehkäisevän perhetyön kehittämistä edistettiin yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Tavoite 2 Lasten, nuorten ja perheiden palveluja tarjoava moniammatillinen palveluverkosto noudattaa yhdensuuntaista lapsi- ja perhelähtöistä varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen tavoitteita, toimintatapoja ja yhteistyökäytäntöjä Sitovat tavoitteet: Perhevalmennuksen toteuttaminen moniammatillisesti ja kattavasti Eri toimialojen yhteistyön tiivistäminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (oppilashuollon laajentaminen esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen sekä tuen kolmiportaisen mallin toteuttaminen varhaiskasvatuksessa sekä kehitysvammaisten koululaisten hoitaminen loma-aikoina) Lastenneuvolassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa toteutuvat asetuksen mukaiset määräaikais- ja laajennetut terveystarkastukset. Lasten terapiapalveluiden toteuttaminen moniammatillisen toimintamallin mukaan Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukainen lasten ja nuorten osallistaminen heitä koskevaan päätöksentekoon yhteisvoimin eri hallintokuntien kanssa Tavoitteen toteutumisen seuranta ja mittarit: Toimijat/osallistuneiden perheiden määrä/synnytysten määrä toteutuneet tavoitteen mukaisesti Esioppilaiden ja alkuopetuksen oppilaiden sijoitteluiden toimivuuden ja onnistuneen koulun aloituksen arviointi. Tuen kolmiportaisen mallin ja oppilashuollon toimivuuden arviointi varhaiskasvatuksessa. Kouluterveydenhuollon ja opiskelijaterveydenhuollon yhteistyön toimivuus opetustoimen kanssa arvioitu. Laajennetut terveystarkastukset toteutettu Toimintamallin toimivuus arvioitu

12 Henkilöstön osaamista vahvistava koulutus toteutettu. Lasten ja nuorten kokemukset osallisuuden laadusta ja määrästä arvioitu 12 Tavoitteen toteutuminen Perhevalmennus toteutettu moniammatillisesti ja sitä on tarjottu kaikille ensisynnyttäjäperheille. 42% ensisynnyttäjäperheistä osallistui perhevalmennukseen. Toiminnasta on saatu osallistuneilta perheiltä myönteistä palautetta. Eri toimialojen yhteistyötä on tiivistetty yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi : oppilashuollon laajentaminen esiopetukseen kolmitasoisella toimintamallilla; kuntakohtainen, yksikkökohtainen ja yksilökohtainen oppilashuolto ja sovittu vastuutahot ja osallistujat eri tasoille Esiopetuksessa ja vähitellen koko varhaiskasvatuksessa tuen kolmiportaisen mallin vakiinnuttaminen edennyt sekä sovittu vammaispalveluiden ja opetustoimen kanssa toimintamalli miten kehitysvammaisten koululaisten hoitaminen toteutuu loma-aikoina Esioppilaiden ja alkuopetuksen oppilaiden ryhmien suunnittelussa on yhteistyötä kehitetty, jotta saataisiin toimivia opetusryhmiä ja jokainen lapsi saisi optimaalisen oppimisympäristön; neuvola, puheterapia, toimintaterapia, moniammatilliset ryhmät, perusopetus Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja opetustoimen yhteistyön toimivuutta arvioitiin osana neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuoltoa koskevan toimintaohjelman seurantaa Lastenneuvoloissa 2 kk:n, 4 kk:n, 8 kk:n ja 18 kk:n ikäisten lasten laajat terveystarkastukset toteutuivat mutta osa 4-vuotiaiden laajoista terveystarkastuksista siirtyi vuodelle 2013 lääkärin vastaanottoaikojen riittämättömyyden vuoksi. Kouluterveydenhuollossa 1., 5. ja 8. luokan terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyössä toteuttamat tarkastukset saatiin toteutetuksi, mutta 5. ja 8. luokan terveystarkastuksista vain noin 25% voitiin kirjata asetuksen säädösten mukaan laajoiksi terveystarkastuksiksi, koska lapsen vanhempi tai molemmat vanhemmat eivät olleet läsnä lapsen terveystarkastuksessa ja siten vanhempien hyvinvoinnin arvioita ei saatu laajan terveystarkastuksen kriteereiden mukaisesti selvitetyksi. Lasten terapioiden sisältöjä ja yhteistyökäytäntöjä arvioitiin erityisvarhaiskasvatuksen suunnitelman päivittämisen yhteydessä Varhaiskasvatuksessa toteutettiin kasvatuskumppanuuskoulutusta ja kas-kas koulutus sekä tietotekniikkakoulutusta yhteistyössä perusopetuksen kanssa liittyen tuen kolmiportaisuuteen. Tavoitteena on laatia henkilöstölle koulutussuunnitelma, jolla voidaan hahmottaa koulutustarpeet/-toiveet useaksi vuodeksi. Perhepalveluissa lasten ja nuorten ääntä ei ole vastuualuetasolla riittävästi kuultu.. Varhaiskasvatuspalvelut Kunnallisina perhepäivähoitajina toimi vuoden aikana 30 omassa kodissaan toimivaa hoitajaa. Yhtäaikaisesti perhepäivähoitajia työskenteli vuoden aikana keskimäärin 26 hoitajaa.

13 Perhepäivähoitajat ovat siirtyneet alkaen 40-tuntisen viikkotyöajan piiriin. Perhepäivähoidonohjaajat laativat perhepäivähoitajien työvuorolistat etukäteen huomioiden kunkin lapsen hoitoajat ja suunnittelivat hoitajien työajan ja mahdolliset tasoittumisvapaat 13 viikon tasoittumisjaksolle. Tasoittumisvapaiden ajalle hoitolapset sijoitettiin perhepäivähoidon varahoitoyksikköön Mikonpuiston päiväkotiin, muille perhepäivähoitajille tai muihin päiväkoteihin. Hoitajien tasoittumisvapaiden vuoksi varahoitoyksikkö osoittautui erittäin tarpeelliseksi. Ruuhka-aikoina varahoitoyksikössä on toiminut kolmas hoitaja ja yhteistyötä on tehty myös päiväkodin kanssa. Syyskuussa 2012 perhepäivähoidossa otettiin käyttöön Päivähoito Mukana mobiilijärjestelmä. Kaikilla perhepäivähoitajilla on nyt matkapuhelin, johon päivähoitoohjelma on asennettu. Hoitajat koulutettiin ohjelman käyttöön elokuussa Hoitajat ilmoittavat puhelimella ohjaajille mm. lasten tulo- ja lähtöajat ja omat poissaolotoiveensa. Perhepäivähoidon ohjaajat näkevät reaaliaikaisesti kunkin hoitajan hoitolasten läsnäolot. Järjestelmä helpotti perhepäivähoitajien palkanlaskuprosessia, kun kaikki tiedot siirtyvät sähköisesti palkanlaskijoille ja aiemmin tehty hoitoaikojen syöttäminen palkanlaskuohjelmaan tapahtuu automaattisesti. Järjestelmä helpotti lasten sijoittelua varapaikoille hoitajan sairastuessa samoin työvuorosuunnittelua. Myös vanhemmat ilmoittavat lasten poissaolot/ muuttuneet hoitoajat hoitajille viestillä. Vuoden 2012 aikana Koiviston koululla toimi 12-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti, jossa oli kirjoilla 15 lasta. Kerhotoimintaa järjestettiin Mikonpuiston päiväkodissa sijaitsevissa kerhotiloissa kahtena päivänä viikossa n lapselle osa-aikaisen lastentarhanopettajan ja varahoitoyksikön päivähoitajien voimin. Vuoden aikana tuli esille, että myös tukea tarvitsevia lapsia on varhaiskasvatuksen ulkopuolella hakemassa paikkaa kerhotoiminnasta. Esikoulun lastentarhanopettaja toi ryhmiin uutta asiantuntijuutta mm. tarjoamalla pienryhmätoimintaa vuorovaikutusleikkien ja kielellisten tehtävien avulla. Hän työskenteli elokuusta 2012 alkaen tiistaisin ja torstaisin klo kerhotoiminnassa. Alkulan päiväkodissa oli 68 hoitopaikkaa. Sen yhteydessä toimi koko vuoden määräaikainen 12-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti Revontulet ( Pölkinkatu) ja kevätlukukauden 2012 toinen 12-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti Kultahiput (Harjusenkatu). Ryhmäperhepäiväkotien toiminnat ovat olleet tiiviisti sidoksissa Alkulan päiväkodin toimintaan. Alkulan päiväkodissa on ollut pidennetyt aukioloajat arkisin (ma - pe) klo Katvelan päiväkodissa oli 75 hoitopaikkaa. Lapsiryhmien tilojen remontti aloitettiin syksyllä 2010 ja remontti valmistui kesällä Elokuun alusta alkaen päiväkodin alaisuuteen perustettiin em. 75 hoitopaikan lisäksi 21-paikkainen kokopäiväinen esikoululaisten ryhmä Suojarinteelle. Ryhmässä toimi kaksi lastentarhanopettajaa ja päivähoitaja. Lisäksi Suojarinteellä väliaikaisissa tiloissa toimi esiopetusryhmä, jossa esikoululaisia oli 14. Syksyllä Äänekosken kaupunginhallitus ja -valtuusto teki päätöksen, että Katvelan päiväkodin viereen rakennetaan uusi päiväkoti, johon toiminnat siirretään väliaikaisista, puutteellisista tiloista. Karhunlähteen päiväkodissa oli 108 hoitopaikkaa. Lisäksi Kelhostenkujalla jatkoi 21- paikkainen esiopetusryhmä. Kelhostenkujalla tuli syksyllä uusi vesivahinko ja terveystarkastajan lausunnon vauhdittamana osoitettiin Teknologiakeskuksesta tilat, joista saataisiin toimivat tilat Karhut -ryhmälle. Kelhostenkujalle ei päivähoitoa enää sijoiteta useiden työntekijöiden ja joidenkin lasten oireiluiden ja terveystarkastajan lausunnon takia. Päiväkodin pitkittynyt, mit- 13

14 14 tava remontti, suuri piharemontti ja siitä aiheutuvat muutot Teknologiakeskukseen toivat haasteita päiväkodin toiminnalle. Vuonna 2012 Karhunlähteen ryhmistä yksi toimi päätalossa, kaksi pikkutalossa, yksi Kelhostenkujalla ja kolme kokopäiväryhmää Teknologiakeskuksessa. Hiihtolomalla 2013 Kelhostenkujan ryhmä muuttaa Teknologiakeskukseen remontoituihin tiloihin. Mikonpuiston päiväkodissa oli kaikkiaan 118 hoitopaikkaa, joista vuorohoitopaikkoja on 46 (Hippuset ja Saahinkaiset ). Vuorohoitopäiviä on toteutunut 9680 hoitopäivää vuonna 2012 ( hoitopäivää v. 2011). Lisäksi yksi ryhmä on ollut avoinna maanantaista perjantaihin klo Näin saatiin pelkkää aamuhoitoa ja klo välillä tarvitsevat yli 3- vuotiaat lapset siirrettyä pois varsinaisesta vuorohoitoryhmästä. Koko kunnan alueen yöhoito ja viikonloppuhoito tapahtui Mikonpuiston päiväkodissa. Konginkankaan ja Tiitelän päiväkodeissa oli 21 päivähoitopaikkaa. Päiväkodeissa hoidettiin myös 1-3 -vuotiaita lapsia, mikä huomioitiin henkilöstöjärjestelyissä. Konginkankaan päiväkodissa tehtiin lasten wc-tilojen ja eteistilojen remontti vastaamaan päivähoitotiloille asetettuja vaatimuksia. Lisäksi päiväkodin ulkoalueet ja leikkitelineet uusittiin, koska vanha toimintaympäristö ei täyttänyt turvallisuusmääräyksiä. Häränvirran päiväkodissa oli 45 hoitopaikkaa. Päiväkodin toimitilat on rakennettu eri aikoina vastaamaan kulloistakin päivähoidon lisätilatarvetta. Tilat ovat toisistaan erillään ja niiden hallinnointi on haastavaa jo henkilöstöhallinnonkin kannalta. Häränvirran päiväkodissa on kaksi integroitua 3-6-vuotiaiden ryhmää. Piilolan päiväkodissa oli 42 hoitopaikkaa. Piilolan päiväkodin ulkokatto on uusittu ja sisätilat vaativat peruskorjausta lähiaikoina. Päiväkodeissa oli vuoden 2012 lopussa 611 lasta ja hoitopäiviä kertyi yhteensä Luvut sisältävät Alkulan päiväkodin yhteyteen perustetut ryhmäperhepäiväkodit. Tilanne neljän viimeisimmän vuoden osalta on alla olevassa taulukossa: lapsia kokopäivähoitopäiviä osapäivähoitopäiviä Vuonna 2012 perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa (varahoitoyksikkö ja Koiviston ryhmäperhepäiväkodissa) oli vuoden lopussa 110 lasta ja hoitopäiviä kertyi yhteensä Tilanne neljän viimeisimmän vuoden osalta on alla olevassa taulukossa: lapsia kokopäivähoitopäiviä osapäivähoitopäiviä

15 Lisäksi yksityisestä päiväkoti Kädenjäljestä ostettiin alkaen 11 hoitopaikkaa ja alkaen vielä 2 paikkaa lisää. Vuoden lopussa lapsia Kädenjäljessä oli hoidossa kaikkiaan 13, joista kaksi osallistui myös päiväkodin esiopetukseen. Hoitopäiviä oli yhteensä Päivähoidon käyttöastetta seurattiin säännöllisesti. Ryhmiä ja päiväkoteja suljettiin ja yhdistettiin hiljaisimpina aikoina ja loma-aikoina. Kesällä kesä-elokuussa 2012 päivähoidossa toteutettiin kokeilu, jossa päivähoitomaksua ei peritty perheeltä lainkaan, jos lapsi oli poissa hoidosta yhtäjaksoisesti kaksi tai kolme kalenterikuukautta. Vuosilomat myönnettiin päivähoidon tarvetta vastaavalla tavalla hyvässä ja rakentavassa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kokeilu helpotti lomien antamista lomakaudella. 15 Esiopetus Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen on toiminut hyvin henkilöstön yhteisenä oppimispolkuna ja pedagogisten keskustelujen foorumina. Se on tuonut sisällöllistä laatua kasvatustyöhön. Mikonpuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma valmistui vuoden 2011 lopulla. Muissa yksiköissä prosessi jatkuu vielä. Prosessin läpiviemistä vaikeuttivat remonteista aiheutuneet useat muutot ja henkilöstön vaihtuvuus, talkoovapaat sekä vakauttamisohjelman toteuttaminen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat on otettu käyttöön päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Yhteistyötä Äänekosken seurakunnan ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa tiivistettiin edelleen. Toimijat eri yksiköistä tapasivat toisiaan Mikonpuiston päiväkodissa muutaman kuukauden välein. Seurakunnan lapsityö vieraili päiväkodeissa ja järjesti tapahtumia mm. kirkollisten juhlapyhien merkeissä. Keski-Suomen Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintaa tuettiin euron avustuksella. Esiopetukseen osallistui lähes koko ikäluokka. Kaikkiaan esiopetuksen piirissä oli vuoden 2012 kevätlukukaudella 241 esikoululaisia (v esikoululaista) ja syyslukukaudella lasta (241 lasta syksyllä 2011). Kevätlukukaudella 2012 Suolahdessa toimi 27-paikkainen esiopetusryhmä, johon palkattiin lastentarhanopettajan ja osa-aikaisen päivähoitajan lisäksi määräaikainen osa-aikainen lastentarhanopettaja. Toiminta on siirretty joululomalla 2011 Terapiatalolle Kaupungintalon puutalolta sisäilmaongelmien vuoksi. Suojarinteellä väliaikaisissa tiloissa toimi syyslukukaudella 2012 esiopetusryhmä, jossa esikoululaisia oli 14. Tämän lisäksi tiloissa toimi 21-paikkainen kokopäiväinen esikoululaisten ryhmä elokuusta 2012 alkaen.vuoden aikana saatiin kokea väliaikaisten tilojen aiheuttamia erityishaasteita. Piha-aluetta yritettiin kunnostaa yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Leikkivälineitä ym. ulkovälineit siirrettiin Majalan koulun Katvelan päiväkodin pihoilta ja rakennettiin hiekkalaatikko. Ulkovalaistuksen parantaminen ei vielä toteutunut. Myös sisätilojen varustaminen toimintaan sopivaksi jatkuu vuonna Keskustan ja Mämmen esiopetusryhmät jatkoivat toimintaansa elokuussa 2012 uusissa tiloissa Teknologiakeskuksen yläkerrassa. Hietaman koululla järjestettiin esikoululaisten päivähoitoa kokeiluna kerhomuotoisesti yhdessä koululaisten iltapäivähoidon kanssa toimintavuonna Toimintaa resurssoitiin kohdentamalla lastentarhanopettajan, päivähoitajan ja koulunkäynnin ohjaajan työaikaa. Hietaman

16 16 esiopetuksessa oli Hietaman/Honkolan ja Parantalan alueelta kevätkaudella 20 lasta, joista päivähoidossa oli 9 lasta. Päivähoidossa kertyi 527 osahoitopäivää. Päivähoitokokeilua ei jatkettu enää elokuussa Esiopetusta annettiin päivähoitoa tarvitseville lapsille kaikissa päiväkodeissa. Konginkankaan ja Tiitelän päiväkotien yhteydessä esiopetusta annettiin myös niille lapsille, joilla ei ollut päivähoidon tarvetta. Äänekosken esiopetussuunnitelma päivitettiin Opetushallituksen esiopetussuunnitelman perusteiden 2010 mukaisesti ja otettiin käyttöön elokuussa Kolmiportaisen tuen mallia oli valmisteltu yhteistyössä perusopetuksen kanssa jo useamman vuoden ajan Kelpohankkeen avulla. Esiopetuksen oppilashuoltoa ja kouluvalmiusarviointikäytäntöjä kehitettiin edelleen toimivammiksi. Jokaiselle lapselle on laadittu esiopetuksen oppimissuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Lastenneuvolan kanssa yhteistyötä tiivistettiin niin, että huoltajien kirjallisella luvalla esiopetuksen lastentarhanopettaja ja terveydenhoitaja voivat keskustella lapsesta heti esiopetuksen alettua. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu jatkui koko vuoden joulukuuhun yhden perhetyöntekijän voimin. Joulukuussa aloitti toinen työntekijä. Lapsiperheiden kotipalvelu on lyhytkestoista, tilapäistä perheiden kotona tapahtuvaa tukea ja apua. Vuonna 2012 palvelun piirissä oli 37 perhettä ja kotikäyntejä oli yhteensä 394. Vastaavat luvut edellisenä vuonna 2011 oli 32 perhettä ja 236 kotikäyntiä. Lasten kuntoutustyöryhmä Kuntoutustyöryhmä kokoontui n. 10 kertaa alle kouluikäisten lasten asioissa. Sen toimintatapaa ja kokoonpanoa tarkistettiin niin, että lapsen asioiden käsittelyyn osallistuivat lapsen huoltajat ja keskeisesti lapsen asiat tuntevat ammattilaiset: lääkäri, fysioterapeutti (työryhmän sihteeri) ja terveydenhoitaja. Mikäli lapsi on käynyt puhe- tai toimintaterapeutin luona arviossa tai terapiassa, niin kuntoutustyöryhmään osallistui ao. terapeutti. Mikäli lapsi on päivähoidossa, ryhmän lastentarhanopettaja ja/tai konsultoiva elto osallistuvat kuntoutustyöryhmän kokoontumiseen. Myös muita lapsen tuntevia asiantuntijoita voidaan kutsua tapaamiseen, mikäli he tuovat uutta tietoa lapsen osaamisalueista/ kehittämistarpeista ja asiasta on sovittu huoltajien kanssa. Perheneuvola Perheneuvola on toiminut Äänekosken kaupungin lasten ja perheiden palveluiden yhtenä tulosalueena, joka myy erityistason kasvatus- ja perheneuvolapalveluita myös Konnevedelle. Työvoimana on kaksi psykologia, sosiaalityöntekijä ja toimistosihteeri (puolikas). Perheneuvolatyö on koostunut asiakastyöstä sekä konsultaation, työnohjauksen, koulutuksen, lausuntojen ja erilaisten neuvottelujen/työryhmien kautta tarjottavasta asiantuntija-avusta. Toiminta on tilastoitu suoritteina (= 45 min annettua palvelua), joita oli yhteensä (3 106 v ). Pääpaino tilastoidussa työssä on ollut asiakastyössä. Lasten oppimisvaikeuksien eri-

17 17 tyispalvelut (esim. jatkotutkimukset, ryhmäkuntoutukset) on ostettu Jyväskylän perheneuvolasta. Lastenlääkäripalvelut on hankittu yksityiseltä lastenpsykiatrilta. Asiakkaaksi ilmoitettiin yht. 148 asiakasta ja kokonaisasiakasmäärä oli 378, joista alle 18- vuotiaita 162. Asiakkaaksi ilmoittautuneiden lukumäärän kehitys ilmenee alla olevassa taulukossa 1. Taulukko 1 Ilm. Asiakkaita Suoritteet asiakkaita yhteensä Ajanvaraajista on oma-aloitteisesti hakeutunut perheneuvolaan 43 %. Perheen ulkopuolisista ohjaajista aktiivisin oli koulutoimi 35 % ja toiseksi aktiivisin oli sosiaalitoimi 32 %. Terveystoimen aloitteesta tuli noin 15 %. Tärkeimmät perheneuvolaan hakeutumisen syyt olivat parin viimevuoden tapaan perhe- ja parisuhdeongelmat ja lasten käyttäytymiseen liittyvät ongelmat. Työnluonteen painottuminen vuorovaikutus-, käytös- ja tunnepuolen ongelmiin näkyy siten, että enemmän aikaa menee asiakasta kohti (taulukko 1). Taulukko 2 Ilmoittautumisen syyt % Oppimisvaikeudet Perhe- ja parisuhdeongelmat Lasten käyttäytymisongelmat Muut Jonotusajat olivat keskimäärin 4,4 viikkoa. Asiakkaista 14 % saivat 1. ajan viikon sisällä ilmoittautumisesta ja 46 % kolmen viikon sisällä. Vuosi 2012 sujui paljolti asiakastyön merkeissä. Pääosassa luonnollisesti olivat Äänekoskelaiset asiakkaat, mutta myös Konnevesi ja Jyväskylä lisäsi edellisestä vuodesta palvelujen käyttöä. Sovituista moniammatillisista yhteistyökuvioista toteutuivat sopimuksen mukaisesti perheneuvolan osallisuus perhevalmennukseen ja päivähoidon kanssa toteutettu KasKas koulutus. Myöskin toteutui paikalliset perheväkivalta- ja Seri -ryhmän vetämiset sekä osallistuminen KSKS- vetoiseen maakuntatasoiseen väkivallanhoitopalveluketjuja työstävään projektiin. Henkilökunnan koulutuksissa keskityttiin 2012 perheasiainneuvottelutaitojen kohentamiseen. Kaiken kaikkiaan erityispainotusalueina olivat alle kouluikäisten perheet, väkivaltatyö eri muodoissaan ja lapsikeskeinen perheasiainsovittelutyö.

18 18 Ulkopuolelta ostettiin palveluja ennätyksellisen vähän. Palveluiden myynnin osuus sen sijaan koheni reilusti edellisestä vuodesta 6 prosentista 10 prosenttiin. Vuodelle 2012 asetettu suoritetavoite (3 151/ 3100) toteutui. Äänekosken perheneuvolan sopimuskuntaa (Konnevesi) laskutettiin 83,00 /suorite ja muilta käyttäjiltä 95,50 /suorite. Palveluiden myyntitulot olivat Palveluja on myyty Konneveden lisäksi kahdelle muulle kunnalle. Neuvola- ja terapiapalvelut Neuvola- ja terapiapalvelut käsittää perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten puhe- ja toimintaterapian. Vuonna 2012 Suolahden, Sumiaisten ja Konginkankaan terveysasemien sulkujen aikana ( ja ) lasten määräaikaistarkastukset ja odottavien äitien seurannat keskitettiin Äänekosken neuvolaan, kaikki neuvola- ja terapiapalveluiden yksiköt olivat suljettuina talouden vakauttamiseen liittyen. Tulosalueen toimintaa toteutettiin valtakunnallisten suositusten ja vastuualueen tavoitteiden mukaisesti lapsi- ja perhelähtöisiä, varhaisen tuen toimintatapoja ja yhteistyökäytäntöjä tehostaen. Kouluterveydenhuollossa jäi kevään 2012 aikana tarkastamatta 140 lasta (6,4% perusopetuksen piirissä olevista oppilaista), äitiys- ja lastenneuvolassa terveydenhoitajien suorittamat määräaikaistarkastukset toteutuivat asetuksen mukaisesti. Äänekosken ja Suolahden taajamien lastenneuvoloissa osa asetuksen mukaisista 4-vuotiaiden lääkärintarkastuksista siirtyi vuodelle 2013 riittämättömien lääkäriresurssien vuoksi, muiden ikäryhmien osalta tarkastukset toteutuivat. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä opetustoimen yhteistyön toimivuutta arvioitiin osana Neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan toimintaohjelman seurantaa. Lasten terapioiden sisältöjä sekä yhteistyökäytäntöjä arvioitiin erityisvarhaiskasvatuksen suunnitelman päivittämisen yhteydessä. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa toimi kolme kokoaikaista terveydenhoitajaa, Sumiaisissa ja Konginkankaalla äitiys- ja perhesuunnittelutyö (20 %) sisältyi aluehoitajan tehtäviin. Vuonna 2012 lapsia syntyi 220. Äitiysneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä toteutui 3 332, lääkärikäyntejä 487, perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajakäyntiä ja 405 lääkärikäyntiä. Äitiysneuvolan määräaikaistarkastukset toteutettiin raskausvaiheen ja yksilöllisen seurantatarpeen mukaan. Ensimmäistä lastaan odottaville perheille suunnattu moniammatillinen ryhmämuotoinen perhevalmennus toteutettiin yhteistyössä neuvolan, suun terveydenhuollon, fysioterapian, perheneuvolan ja paikallisen draamaryhmän kanssa. Vuoden aikana käynnistettiin neljä viiden kokoontumiskerran ryhmää, joihin kuhunkin osallistui 7-11 ensimmäistä lastaan odottavaa perhettä (42 % ensimmäistä lastaan odottavista perheistä). Osallistujien palaute toiminnasta oli myönteistä. Kaikille vanhemmille kohdennettu synnytysvalmennus järjestettiin Keski-Suomen keskussairaalassa. Kotikäynnit vastasynnyttäneiden perheisiin toteutuivat toimintasuunnitelman mukaisesti. Yksi äitiysneuvolan terveydenhoitaja oli aktiivisesti mukana sairaanhoitopiirin koordinoimassa imetystukityöryhmässä, neuvola osallistui myös vuonna 2012 käynnistyneeseen raskauden aikaisten lantion pohjan häiriöiden ehkäisyn toimintamallin kehittämistyöhön. Perhesuunnitteluneuvolan toiminnassa noudatettiin paikallista raskaudenehkäisyn toimintaohjelmaa. Kohdunkaulan syöpää ehkäisevässä irtosoluseulonnassa otettiin käyttöön sähköinen Commit -seulontakutsujärjestelmä. Seitsemälle ikäryhmälle suunnattuihin irtosoluseulontoihin osallistui 680 henkilöä (74 % kutsutuista). Lastenneuvolassa toimi 3 kokoaikaista terveydenhoitajaa (Äänekoski 2, Suolahti 1) sekä 3 osa-aikaista terveydenhoitajaa (Äänekoski 50 %, Konginkangas 25 % ja Sumiainen 25 %). Vuoden lopussa lastenneuvolan kirjoissa oli 1622 lasta. Lastenneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä toteutui ja lääkärikäyntejä 702. Lastenneuvoloiden terveydenhoitajien suoritteiksi kirjautui vuonna 2012 myös 409 hoitajan vastaanotto / aluesairaanhoitajan vastaanotto-

19 19 käyntiä. Neuvolatyön painopisteenä oli ennaltaehkäisevä, koko perheen terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta. Lasten terveystarkastukset toteutettiin asetuksen mukaisina ajankohtina ja sisällöissä noudatettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamia suosituksia. 4- ja 5-vuotistarkastuksissa oli käytössä keväällä 2012 päivitetty neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyölomake. Lasten neurologista kehitystä arvioiva Lene -tutkimus tehtiin kaikille 3 6- vuotiaille lapsille, lastenneuvolat osallistuivat myös Lene -tutkimuksen uusien testikuvien pilotointiin. Määräaikaistarkastukset terveydenhoitajien vastaanotoilla toteutuivat toimintasuunnitelman mukaisesti. Noin puolet Suolahden taajaman 1,5 -vuotiaiden lasten lääkäritarkastuksista toteutettiin Äänekoskella ja osa Suolahden ja Äänekosken taajamissa asuvien 4- vuotiaiden lasten lääkäritarkastuksista siirtyi vuodelle 2013 riittämättömien lääkärinvastaanottoaikojen vuoksi. Yksilölliseen tarpeeseen perustuvia äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien yhteiskotikäyntejä tehtiin tarvittaessa. Seurakunnan ja Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekerhojen toimintaan osallistuttiin edellisen vuoden tapaan. Moniammatillisten toimintakäytäntöjen kehittämistyötä jatkettiin yhteistyössä muiden lapsi- ja perhetyötä tekevien tahojen kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toimi yhteensä 7 terveydenhoitajaa. Terveydenhoitajakohtaiset oppilasmäärät olivat lähes valtakunnallisten mitoitussuositusten mukaisia. Toiminnan painopiste oli ennaltaehkäisevässä, lasten ja nuorten sekä koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia edistävässä ja tukevassa työssä. Yksilöllisten oppilas- ja opiskelijakohtaisten työmuotojen ohella oppilas- ja opiskelijahuollollinen yhteistyö ja moniammatillinen verkostotyö olivat keskeisiä työmuotoja. Asetuksen mukaisesti raskauden ehkäisyneuvonnan palveluja tarjottiin yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten terveydenhoitajien vastaanotoilla käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajamitoitukset vastaavat valtakunnallisia suosituksia, mutta lääkärimitoitus ei vastaa suosituksia. Lukuvuonna kouluterveydenhuollon määräaikaiset ja 1., 5. ja 8. luokan terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyössä toteuttamat terveystarkastukset saatiin toteutettua, kuitenkin osa 5. luokalle suunnitelluista lääkärintarkastuksista toteutui vasta 6:lla luokalla, eli syyslukukaudella Vanhempien osallistuminen 1. luokan tarkastuksiin toteutui hyvin, mutta 5. ja 8. luokan terveystarkastuksista vain pieni osa voitiin kirjata asetuksen säädösten mukaisiksi laajoiksi terveystarkastuksiksi, koska lapsen vanhempi tai molemmat vanhemmat eivät olleet läsnä lapsen terveystarkastuksessa ja siten vanhempien hyvinvoinnin arviota ei saatu laajan terveystarkastuksen kriteereiden mukaisesti selvitetyksi. Syyslukukauden 2012 aikana vanhempien osallistuminen lasten 5. ja 8. luokan terveystarkastuksiin kuitenkin lisääntyi tarkastuskutsutoimintaa tehostamalla. Yläkoulun seitsemännelle luokalle suunnatut kesätapaamiset toteutuivat suunnitelman mukaisesti ja vanhempien osallistuminen niihin oli aktiivista. Vuonna 2012 kouluterveydenhuollossa toteutui terveydenhoitajakäyntiä ja 902 lääkärikäyntiä. Opiskeluterveydenhuollon palvelujen painopiste oli nuorisoasteen opiskelijoiden palveluissa. Nuorten elämänhallinnan ongelmat, mielenterveys- ja päihdeongelmat kuormittivat opiskelijaterveydenhuoltoa lisääntyneinä psykososiaalisen tarpeen sairausvastaanottokäynteinä ja vähentäen terveystarkastuksiin ja muuhun ennaltaehkäisevään työhön käytettävissä olevaa työaikaa. Terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus tehtiin kaikille opintonsa aloittaneille nuorisoasteen opiskelijoille. Syyslukukaudella 2012 lääkärin suorittamia ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia ei pystytty tarjoamaan asetuksen mukaisesti. Lääkäriresurssin puutteen vuoksi. aloittavien opiskelijoiden lääkärintarkastukset voitiin tarjota vain tarveharkintaisesti, myös sairausvastaanottotoiminnassa oli vajausta. Tämä lisäsi osaltaan painetta terveydenhoitajien sairausvastaanottoaikojen tarjoamiseen. Ulkokuntalaisten opiskelijoiden perhesuunnittelua toteutettiin ensisijaisesti opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien vastaanotoilla, muut perhesuunnittelu- ja raskauden ehkäisyneuvontaan liittyvät käynnit ja tarvittavat lääkäriseurannat

20 20 ohjautuivat pääasiassa Äänekosken taajaman perhesuunnitteluneuvolaan. Osana laaja-alaista terveyden edistämistyötä aloittaville vuosiluokille pidettiin luentoja mm. seksuaaliterveydestä, tupakoinnista, alkoholinkäytöstä sekä masennuksen ehkäisystä ja hoidosta. Keväällä 2012 järjestettiin yhdessä Sosiaali- ja terveysalan opiskelijaryhmän kanssa tupakoimattomuuteen kannustava VOI HYVIN päivä. Oppilas- ja opiskelijahuollollinen verkostoyhteistyö lisääntyi edelleen. Toisen asteen oppilaitoksissa terveyskeskuspsykologin palveluja oli tarjolla noin yhtenä päivänä viikossa, syyslukukaudella 2012 tärkeänä nuorten psyykkisen tuen lisäresurssina oli psykologiharjoittelijan palvelut yhtenä päivänä viikossa. Vuonna 2012 opiskeluterveydenhuollossa toteutui terveydenhoitajakäyntiä ja 480 lääkärikäyntiä. Puhe- ja toimintaterapia ovat osa lasten ja perheiden palvelujen moniammatillista palveluverkkoa. Puheterapian henkilöresurssina oli 1,5 tointa. Kokoaikaisen puheterapeutin työstä n 20 % kohdentui neurologisten ja äänihäiriöisten aikuisten kuntoutukseen. Osa-aikaisen (50 %) puheterapeutin työhön sisältyi myös kehitysvammaisten puheterapiapalvelut. Lapsiin kohdistuvassa työssä noudatettiin aluejakoa. Puheterapian sisällöissä ja moniammatillisissa yhteistyökäytännöissä toimittiin vastuualueen tavoitteiden mukaisesti tuen kolmiportaisen mallin toimintalinjausta käyttäen. Oikea-aikainen ja oikein kohdennettu lapsen pulmien selvittely yhteistyössä perheen ja lapsen muiden kehitysympäristöjen kanssa, ohjaus, neuvonta ja osallistuminen yhdessä laadittavien hoitosuunnitelmien tekemiseen sekä yksilöllisistä tarpeista lähtevä terapia olivat puheterapian keskeisiä työmuotoja. Puheterapeutit osallistuivat myös kouluun lähtevien moniammatillisiin arviointeihin sekä lasten kuntoutustyöryhmän työskentelyyn. Vuonna 2012 puheterapiakäyntejä toteutui omana toimintana Muutamalle tiivistä terapiaa tarvitsevalle puheterapia ostettiin lääkinnällisenä kuntoutuksena. Osa-aikainen (50 %) toimintaterapeutti toimi tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulujen ja perheneuvolan kanssa tuoden oman asiantuntemuksensa eri työryhmiin. Toimintaterapeutin työ painottui lasten havaintomotoriikan arviointiin, perheiden ja lapsen muiden kehitysympäristöjen ohjaukseen sekä eri yhteistyötahojen konsultointiin. Toimintaterapeutti osallistui myös kouluun lähtevien moniammatillisiin arviointeihin, lasten kuntoutustyöryhmän toimintaan ja teki suosituksia lasten toimintaterapiatarpeesta lääkinnällisenä kuntoutuksena annettaviin ja Kansaneläkelaitoksen kustantamiin terapioihin. Toimintaterapeutin arviointiin tulevat lapset olivat pääosin 3 7 -vuotiaita. Vuonna 2012 toimintaterapiakäyntejä toteutui omana toimintana 208. Neuvola- ja terapiapalvelut toteutettiin talousarvion määrittämissä puitteissa. AIKUISPALVELUT Aikuisväestön palveluiden vastuualueella on 227,5 viranhaltijaa ja työntekijää, jotka aikuisväestön palveluiden lisäksi tuottavat eräitä keskitettyjä, ikäkaaresta riippumattomia erityisosaamista vaativia palveluja. Vastuualueelta valvotaan ja valmistellaan myös erikoissairaanhoidon toteuttamista. Erikoissairaanhoidon menot eivät sisälly aikuisväestön palveluiden talousarvioon, vaan ovat perusturvan talousarviossa omana kohtanaan. Aikuispalveluiden tulosalueet ovat vastaanottotoiminta, sairaala, suun terveydenhuolto, sosiaalityö sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Lisäksi vastuualueeseen kuuluu johto- ja tukipalvelut, joihin sisältyy mm. sairaanhoitopiirin tuottamat laboratoriopalvelut sekä sairaankuljetus. Selkeimmät odotukset kohdistuivat edelleen vanhuspalveluiden ja erikoissairaanhoidon hoitoketjujen sujuvuuden parantamiseeni, lasten ja nuorten palveluiden varhaisen puuttumisen

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUUNNITTELUKAUDEN 2013 2017 TAVOITTEET

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUUNNITTELUKAUDEN 2013 2017 TAVOITTEET 1 Perusturvalautakunta 26.9.2012 liite nro 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUUNNITTELUKAUDEN 2013 2017 TAVOITTEET TOIMIALA/VASTUUALUE: Perusturva/Perhepalvelut TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Lasten, nuorten ja heidän perheidensä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Osavuosikatsaus 03/2014 Keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukon toteumat raportoitu kaupunginhallitukselle, löydettävissä kaupungin nettisivuilta

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin johtamisjärjestelmä ja konsernirakenne 1.2.2013. Valmistelija Heli Möller puh. 020 632 2012 heli.moller@aanekoski.

Äänekosken kaupungin johtamisjärjestelmä ja konsernirakenne 1.2.2013. Valmistelija Heli Möller puh. 020 632 2012 heli.moller@aanekoski. Äänekosken kaupungin johtamisjärjestelmä ja konsernirakenne 1.2.2013 Valmistelija Heli Möller puh. 020 632 2012 heli.moller@aanekoski.fi Uudistuksen tavoitteita / periaatteita Strateginen johtaminen ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 31.3.2010 liite nro 5 PERUSTURVAN VUODEN 2009 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ

Perusturvalautakunta 31.3.2010 liite nro 5 PERUSTURVAN VUODEN 2009 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ PERUSTURVAN VUODEN 2009 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Perusturvalautakunta 31.3.2010 liite nro 5 Perusturvatoimialan kolmannen vuoden painopisteenä oli palvelujen toiminnallinen linjaaminen ja sisältöjen kehittäminen.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000.

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000. 1 PERUSTURVALAUTAKUNTA Yleistä perusturvan taloudesta ajalta 1-4/2016: Perusturvan toimintakulut 1-4/2016 ovat 8 193 995 (käyttö 102,6%) ja toimintakulujen ylitys 208 325. Ylitystä selittää suurimmaksi

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 28.12.2015 Voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/ Osavuosikatsaus tammi-marraskuu 211 Mb 211 Ennuste Liikevaihto 79 224 752 73 135 176 92,3 8 862 68 72 719 384 89,9 1, 43 321 768 39 264 98 9,6 1, Liikeylijäämä / -alijäämä 1 597 226 ####### Sisäiset kulut

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Talousarviomuutokset 2014 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Perusturvan ja terveydenhuollon vuoden 2014 talousarvion

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/31 1 KARVIAISEN NETTOMENOT 1.1 Nettomenot (kumulatiivinen), Karviainen 1.2 Nettomenot (kumulatiivinen), lasten ja nuorten palvelulinja KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 PERUSTURVAPALVELUT PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO LKM 31.12.2014 LKM 31.12.2014 perusturvajohtaja 1 Avoimet

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 29.4.2009 liite nro 4. Perusturvan toimialan toimintakertomus vuodelta 2008

Perusturvalautakunta 29.4.2009 liite nro 4. Perusturvan toimialan toimintakertomus vuodelta 2008 1 Perusturvalautakunta 29.4.2009 liite nro 4 Perusturvan toimialan toimintakertomus vuodelta 2008 2 PERUSTURVAN VUODEN 2008 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Perusturvatoimialan toisen toimintavuoden aikana uusi

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi

PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi Vanhemmille Tämä opas on tarkoitettu avuksi Teille hakiessanne lapsellenne päivähoitopaikkaa. Oppaassa kerrotaan

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Päätettävä tässä kokouksessa 4 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.2.2014. Sosiaali- ja terveyspalvelut KUNTALASKUTUS, LASKUTUSHINNAT VUONNA 2014.

SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.2.2014. Sosiaali- ja terveyspalvelut KUNTALASKUTUS, LASKUTUSHINNAT VUONNA 2014. 1(5) SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.2.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelut KUNTASKUTUS, SKUTUSHINNAT VUONNA 2014 Yhteiset palvelut Toimikortti 78,90 euroa / kortti Sosiaali- ja perhepalvelut

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen asiakastyytyväisyys 2012

Sosiaali- ja terveystoimen asiakastyytyväisyys 2012 Sosiaali ja terveystoimen asiakastyytyväisyys 2 22..2 Heikki Miettinen Yhteenveto kyselyn tuloksista Koko aineisto Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Asiakaskyselyssä olivat mukana

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

PERUSTURVAN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS (Luonnos)

PERUSTURVAN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS (Luonnos) 1 Perusturvalautakunta 26.3.2014 liite nro 1 PERUSTURVAN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS (Luonnos) PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvatoimialalla merkittävimmät tapahtumat ja muutokset vuonna 2013 liittyivät

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot