Perusturvalautakunta liite 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusturvalautakunta 27.3.2013 liite 1"

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta liite 1 Perusturvan toimialan toimintakertomus vuodelta 2012

2 2 PERUSTURVAN VUODEN 2012 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Perusturvan vuosi 2012 toteutui toiminnallisten tavoitteiden osalta hyvin siten, että sitovat tavoitteet pääosin saavutettiin pieniä viiveitä lukuun ottamatta. Talouden osalta tavoitetaso oli tiukka, sillä vuoden 2012 budjettiin oli varattu määrärahaa n euroa vähemmän kuin oli edellisen vuoden talouden toteutuma. Tavoitteisiin ei päästy, vaan menot ylittivät alkuperäisen budjetin nettona n. 2,5 milj. eurolla, mille haettiin lisämääräraha. Sairaanhoitopiirin menojen osuus ylityksestä oli n euroa, jolloin kaupungin perusturvan oman toiminnan budjettiylitys oli n. 1,7 milj. euroa. Bruttomenojen kasvu edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna oli 4,8 %. Suurimmat menojen ylitykset tapahtuivat vanhuspalveluissa, erikoissairaanhoidossa, lastensuojelussa ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Suurimmat menojen kasvut edelliseen vuoteen verrattuina tapahtuivat kuitenkin lasten ja perheiden palveluissa (6,4 %) ja erikoissairaanhoidossa (5,9 %). Vanhuspalveluissa bruttomenojen kasvu edellisen vuoden tilinpäätökseen nähden oli 3,5 % ja nettomenojen kasvu 2 %. Perusterveydenhuollossa vastaanottotoiminnan bruttomenojen kasvu oli 1,9 % ja nettomenojen kasvu alle 1 %. Toiminnassa vuonna 2012 painottuivat erilaiset kehittämishankkeet, joilla pyritään sekä toiminnan kehittämiseen että menojen kasvun hallintaan. Vanhuspalveluissa on toteutettu ulkopuolisen asiantuntijatahon tukema kehittämisprojekti, jonka toimenpidesuositukset ja toteuttamisohjelma käsiteltiin ja hyväksyttiin v alussa. Vuoden aikana on ryhdytty toteuttamaan palvelurakennetta ja toimintatapaa koskevia muutoksia ja edetty tavoitteen suuntaan. Terveystoimessa merkittävin haaste oli uuden pääterveysaseman rakennussuunnittelu. Suunnitelma hyväksyttiin kesällä 2012 ja rakennustyöt aloitettiin syksyllä Rakennussuunnittelun kanssa samanaikaisesti toteutettiin terveyspalvelujen toiminnallisen kehittämisen projekti, jonka projektipäälliköksi nimettiin apulaisylilääkäri Keijo Lukkarinen, ja myös tähän hankittiin ulkopuolinen projektituki. Projektin tavoitteena on uudistaa terveyspalvelujen palvelurakenne, prosessit ja toimintamallit niin, että palvelu uudella terveysasemalla on sujuvaa ja kustannustehokasta. Projekti päättyi vuoden lopussa, jolloin sekä projektipäällikön että konsultin, NHG:n loppuraportit valmistuivat, mutta käsittely ja päätöksenteko siirtyivät vuoden 2013 puolelle. Perusturvan toimiala osallistui edelleen useisiin sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) rahoittamiin maakunnallisiin kehittämishankkeisiin. Aikaisemmilta vuosilta jatkuivat vielä Lapsi-Kaste, Vanhus-Kaste ja Toimiva terveyskeskus -hanke, sekä Rampe-hanke (Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon), jotka kaikki päättyivät vuoden 2012 lopussa. Arjen mieli, mielenterveyspalvelujen kehittämishanke jatkuu edelleen.

3 3 Vuoden 2012 aikana valmisteltiin koko kaupungissa merkittäviä organisaatiorakenteen muutoksia. Perusturvan osalta merkittävimmät rakennemuutokset olivat lasten ja perheiden palvelujen siirtäminen uudelle kasvun ja oppimisen toimialalle ja perusturvan oman organisaation uusi vastuualuejako ja johtamisjärjestelmä. Valmisteltiin uusi Arjen tuen vastuualue, jossa hoidetaan keskitetysti vanhusten, vammaisten ja mielenterveysongelmaisten asiakkaiden palvelut. Lasten- ja perheiden palvelujen vastuualueella kokopäiväpäivähoidossa oli lapsia 721 (754 v. 2011), ja lisäksi toimi neljä erillistä esiopetusryhmää. Kokopäivähoidon hoitopäiviä kertyi 800 päivää edellisvuotta vähemmän, mutta osapäivähoidon hoitopäivien määrä kasvoi n. 1000:lla. Päivähoidon tarve on viime vuosina kasvanut Suolahden taajamassa, missä vuoden aikana toimi neljä tilapäistä hoitoryhmää tilapäisjärjestelyin. Päivähoidon kasvavaan tarpeeseen vastaamisen on todettu edellyttävän uusia tilaratkaisuja, joiden valmistelutyötä jatkettiin. Investointiesitys tehtiin vuoden 2013 talousarvioon. Neuvolatoiminnassa pystyttiin pääsääntöisesti tarjoamaan asetuksen mukaiset tarkastukset, ja toiminnan painopiste siirtyi edelleen perheiden kokonaisvaltaisen tukemisen suuntaan mm. laajennettujen terveystarkastusten myötä. Edellisenä syksynä käynnistetty ensimmäistä lasta odottavien perheiden moniammatillinen ryhmämuotoinen perhevalmennus jatkui ja vakiintui. Aikuispalvelujen vastuualueella terveyspalveluissa toteutettiin edelleen tuottavuusohjelman mukaisia toimenpiteitä, jolla on tavoiteltu palvelujen sisällön kehittämistä ja talouden vakauttamista niin että kustannustaso alenee 1 milj. eurolla. Lisäksi kaupungissa hyväksyttiin v uusi vakauttamisohjelma, jonka avulla tulee saavuttaa toinen miljoonan euron säästö, eli yhteensä käyttömenoissa tulee saavuttaa 2 milj. euroa pienempi kustannustaso vuoteen 2015 mennessä. Perusterveydenhuollon kustannukset ovat tuottavuusohjelman mukaisesti pysyneet hyvin hallinnassa. Vuoden 2012 vastaanottopalvelujen kustannusten nettokasvu oli alle 1 %. Samoin terveyskeskussairaalan menojen kasvu jäi alle prosentin. Ensimmäisen tuottavuusohjelman tavoite on lähes saavutettu lukuun ottamatta lääkäreiden ostopalvelutarvetta ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen vähentämistä, missä ei ole vielä päästy tavoitetasolle. Uuden vakauttamisohjelman toteuttamissuunnitelma on sisällytetty perusterveydenhuollon kehittämisohjelmaan. Lääkärivaje on vaikeuttanut hoitoon pääsyä ja lisännyt päivystyspainotteisuutta. Samoin suun terveydenhuollossa, hammaslääkärivajeesta johtuen, on ollut suuria vaikeuksia vastata kuntalaisten palvelutarpeeseen. Sosiaalityössä tapahtui huomattava palvelutarpeiden kasvu erityisesti lastensuojelussa. Lastensuojelun avohuollon piirissä oli 437 (397 v. 2011) lasta ja uusia lastensuojeluilmoituksia tuli sama määrä kuin edellisenä vuonna, 549 kpl. Huostassa olevien lasten määrä oli vuoden lopussa 44 lasta, ja yhteensä sijaishuollossa oli vuoden aikana 76 lasta. Lastensuojelukustannukset kasvoivat 21 % eli kasvu oli vielä suurempi kuin edellisenä vuonna. Kustannukset ylittivät alkuperäisen budjetin n. 0,7 milj. eurolla. Vuoden aikana työstettiin edelleen v hyväksytyn lastensuojelun palvelurakenteen muutosta, jonka toteuttaminen on viivästynyt tilaratkaisun puuttuessa. Lastenkotitoiminta kuitenkin lakkautettiin suunnitelman mukaisesti vuoden lopussa ja henkilöstö siirrettiin lastensuojelun avohuollon palveluihin. Uudessa palvelurakenteessa keskeistä on vanhemmuuden tukeminen, ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen lapsiperheiden palveluissa. Koko sosiaalityön talousarvio ylittyi n. 0,2 milj. euroa. Vammaispalveluissa kasvoivat vammaispalvelujen tukitoimet. Koko vammaispalvelun budjetti ylittyi hieman. Toimeentulotukimenot toteutuivat edellisen vuoden tasoisina, mutta työmarkkinatuen kuntaosuus, n euroa, ylitti alkuperäisen budjetin eurolla johtuen työttömyyden kasvusta ja toimeentulotuen perusosan noususta. Vuonna 2011 perustetun kaupungin työllisyysyksikkö on edennyt tavoitteissaan, mutta vaikea työmarkkinatilanne hidastaa työllistämistavoitteiden toteutumista.

4 4 Aikuissosiaalityön painopistettä on edelleen siirretty kuntouttavan työtoiminnan ja aktivointitoimenpiteiden lisäämiseen ja kehittämiseen. Vanhuspalvelujen toiminnan keskiössä oli edelleen jo aloitetun palvelurakennemuutoksen toteutus ja uusien rakennemuutoshankkeiden suunnittelu kehittämisprojektin avulla. Tavoitteena on siirtää painopistettä laitoshoidosta ja ympärivuorokautisesta hoivasta kevyempiin ja ennalta ehkäiseviin palveluihin, joilla voidaan tukea ikäihmisten toimintakykyä ja edistää kotona pärjäämistä. Vanhuspalvelujen yksiköissä hoidettiin kuitenkin vuoden aikana asiakkaita huomattavasti virallista paikkalukua enemmän, ja myös ympärivuorokautisen asumisen ostopalveluja jouduttiin hankkimaan budjetoitua enemmän. Yhteensä ympärivuorokautisessa hoidossa oli n. 30 vanhusta enemmän kuin oli budjetoitu, minkä taustalla on ollut tarve purkaa sekä erikoissairaanhoidon että terveyskeskussairaalan paikkojen tulppaa. Tämä on keskeisin syy sille että vanhuspalvelujen nettomenot ylittivät alkuperäisien budjetin n. 1,6 milj. eurolla. Nettomenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna jäi kuitenkin 2 %:iin. Syksyllä 2012 otettiin käyttöön Suolahden vanhaan vanhainkotiin perustettu vanhusten kotihoitoa tukeva yksikkö Niittywilla, jossa pääasiassa toteutetaan intervallihoitoa, mutta muutamia paikkoja on varattu myös vanhusten pitkäaikaiseen asumiseen. Yksikön käyttöönotto viivästyi usealla kuukaudella johtuen siitä, että tilat tarvittiin heti valmistumisen jälkeen Suolahden vanhainkodin remontin väistötiloiksi. Rakennus sisältää 12 -paikkaisen mielenterveyskuntoutujien ja 10 -paikkaisen vanhusasiakkaiden asumisyksikön. Mielenterveysyksikön toiminta aloitettiin jo loppuvuonna Niittywillan käyttöön ottamisen yhteydessä on tehty muutoksia myös muiden vanhuspalveluyksiköiden toimintaan mm. siten, että Kuntolan käyttöä on kyetty painottamaan intervallihoidon ohella sairaalasta kotiutuvien jatkokuntoutuksen yksikkönä. Kotihoitoa kehitettiin edelleen vakiinnuttamalla ja syventämällä omahoitaja-toimintaa ja tiimityötä, sekä kehittämällä kuntouttavaa työotetta Kaste-hankkeen tukemana. Palvelujärjestelmän kehittämistyötä jatketaan monella rintamalla niin, että keskeisintä edelleen on avopalvelujen riittävyys ja vaikuttavuus ja asiakkaiden toimintakykyä tukeva toimintatapa kaikissa palveluyksiköissä. TALOUS Perusturvan toimialan vuoden 2012 alkuperäisen talousarvion kokonaismenot olivat 74,3 milj. euroa ja tulot 9,7 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan ( 59) yhteensä 4,1 milj. euron lisämäärärahat perusturvan menoihin ja korotti tuloarviota n. 1,1 milj. eurolla. Suurimmat lisämäärärahat myönnettiin vanhuspalveluiden (2,2 milj. euroa) ja sosiaalityön (1,3 milj. euroa) sekä erikoissairaanhoidon (0,6 milj. euroa) menoihin. Perusturvan vastuualueiden menojen osuus kokonaismenoista ilmenee alla olevista kaavioista.

5 Perusturvan eri vastuualueiden tulojen osuus kokonaistuloista ilmenee seuraavista kaavioista 5

6 6 Vuoden 2012 talousarvion toteutuminen Koko perusturvan talousarviomenojen ja tulojen toteutuminen ilmenee alla olevasta taulukosta. Talousarvio ei sisällä vanhuspalveluiden lisämäärärahaa. Talousarvion toteutuminen Perusturvan toimiala yhteensä Tp 2011 menot Ta 2012 menot Tp 2012 menot Kasvu % Tp 2011 Ta 2012 Tp 2012 Kasvu % , ,1 Koko perusturvan menot kasvoivat 4,8 %, mutta eri vastuualueiden kasvu vaihteli 3,6, -6,4 prosenttiin. Eniten kasvua oli lasten ja perheiden palveluissa.

7 Talousarviomenot ylittivät alkuperäisen talousarvion n. 3,8 milj. euroa. Toisaalta myös tulot ylittyivät n. 1,3 milj. euroa, joten nettomenojen ylitys oli n. 2,5 milj. euroa. Koko perusturvan nettomenojen alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli toteutumisaste oli 103,8 % ja lisätalousarviolla korjattuun talousarvioon verrattuna 99,2 %. Koko perusturvan henkilöstömenot olivat 32,2 milj. euroa ja niihin varatut määrärahat alittuivat n euroa, toteutumisprosentti oli 99,6. Henkilöstömenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 4,1 prosenttia. Palveluiden ostoon käytettiin 37,1 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 21,1 milj. euroa. Palveluiden ostosta aiheutuvat menot jäivät n. 0,2 milj. euroa alle talousarvion (toteutumisprosentti 99,4) ja olivat 5,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tarvikkeisiin käytettiin n. 2,1 milj. euroa, mikä oli 9,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Avustuksiin käytettiin 6,6 milj. euroa. Em. menoihin osoitetut määrärahat riittivät. 7 Eri menolajien osuus perusturvan kokonaismenoista ilmenee seuraavista kaavioista Perusturvan toimialan tulot olivat 11,0 milj. euroa, mikä oli n.0,2 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu ja 5,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtuu ennen kaikkea asiakasmäärän kasvusta.. Eri tulolajien osuus perusturvan kokonaismenoista ilmenee alla olevasta kaaviosta.

8 8

9 HALLINTO 9 Perusturvan toimintaa johtaa vuoden 2007 alusta perustettu perusturvalautakunta. Lautakuntaan kuului 15 jäsentä. Lautakunta toimii sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain (lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa) sekä tartuntalain tarkoittamana toimielimenä. Lautakunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli 77 varsinaista asiaa. Yksilöjaos käsittelee sosiaalihuollon lainsäädäntöön perustuvia, yksilöä koskevia asioita silloin kun niitä ei ole siirretty viranhaltijoille sekä asiakasasioissa annettujen päätösten oikaisuvaatimukset ja valitukset. Yksilöjaokseen kuului 5 jäsentä. Vuonna 2012 se kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 34 varsinaista asiaa. Perusturvan toimialajohtajana ja lautakunnan esittelijän toimi perusturvajohtaja. Yksilöjaoksen esittelijänä toimi sosiaalityön johtaja. Hallinnon ja tukipalveluiden talousarvio toteutui seuraavasti Talousarvion toteutuminen Tp 2011 Ta 2012 Tp 2012 Kasvu Tp 2011 Ta 2012 Tp 2012 Kasvu menot menot menot % tulot % Perusturvan hallinto , ,0 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Lasten ja perheiden palvelualueelle sijoittuvat päivähoito ja esiopetus, neuvola- ja terapiapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perheneuvola sekä lapsiperheiden kotipalvelu. Lasten ja perheiden palveluihin varatut määrärahat riittivät kokonaisuutena, menot jäivät 0,1 milj. euroa alle talousarvion ja tulot ylittyivät suunnilleen saman verran. Lasten ja perheiden palveluiden menoista n. 72,1 % on henkilöstömenoja ja niiden kasvu oli 5,4 %. Henkilöstömenoihin varattujen määrärahojen käyttöaste oli 99,0 %. Kotihoidon tuen 1,3 milj. euron menot ylittyivät n euroa. Lasten ja perheiden palveluiden ja sen eri tulosalueiden talousarvio toteutui seuraavasti Talousarvion toteutuminen Tp 2011 menot Ta 2012 menot Tp 2012 menot Kasvu % Tp 2011 Ta 2012 Tp 2012 Kasvu % Lasten ja perheiden palvelut Johto- ja tukipalvelut , ,0 Lasten päivähoito , ,3 Esiopetus , ,4 Terapia- ja neuvolapalvelut , ,4 Perheneuvola , ,2 Muut lasten ja , ,3 perheiden palvelut Lasten ja perheiden palvelut yhteensä , ,1

10 Vastuualueelle asetetut tavoitteet 10 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan seuraavat lasten ja perheiden palveluiden tavoitteet vuosille sekä sitovat tavoitteet ja niiden mittarit vuodelle 2012: Tavoite 1 Kehitetään perhepalveluiden palvelukokonaisuutta siten, että lapsiperheet saavat peruspalvelut (ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, päivähoito, esiopetus, perhekeskus) laadukkaasti ja matalan kynnyksen periaatteella Sitovat tavoitteet: Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien ja lapsikohtaisten suunnitelmien käytön vakiintuminen arjessa. Päivähoidon kevyempien hoitomuotojen kehittäminen ja suunnittelu sekä perhekeskuksen suunnittelu varhaiskasvatuslain valmistelun ja hallitusohjelman suuntaisesti. Perhepäivähoidon varahoidon laajentaminen ja kehittäminen. Ennalta ehkäisevän perhetyön kehittäminen päivähoidon, neuvolatoiminnan ja muiden hallintokuntien yhteistyönä perhekeskuksen suunnittelun yhteydessä Tavoitteen toteutumisen seuranta ja mittarit: Yksikkökohtaiset ja lapsikohtaiset suunnitelmat käytössä. Uudet hoitomuodot valmisteltu, ja tiedottaminen ja yhteistyö seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa on toimivaa. Henkilöstön lomien tasainen jakautuminen ja resurssien joustava käyttö toteutuneet Perheiden tarpeet toiminnan suunnittelun perustana toteutuneet ja käyntien merkitys arvioitu Tavoitteen toteutuminen: Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien laadinta ja prosessinomainen työskentely on useissa päiväkodeissa vielä kesken. Talouden vakauttaminen, henkilöstön työskentely hajallaan olevissa eri yksiköissä ja väliaikaisissa tiloissa sekä remontit ovat hidastaneet sisällön kehittämistyötä. Lapsikohtaiset suunnitelmat on otettu käyttöön kaikissa ryhmissä. Kerhotoimintaa on tarjolla Äänekosken taajamassa, muualle sitä ei ole laajennettu. Seurakunta tarjoaa kerhotoimintaa kaikissa taajamissa. Yhteistyö seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa toteutui 4-6 kertaa vuodessa, mutta sisällöllinen keskustelu ja yhteisten tapahtumien suunnittelu on vasta alkamassa.

11 11 Perhepäivähoitajien lomia on saatu jakaantumaan tasaisemmin koko vuoden ajalle. Varahoitoyksikköä kuormittavat myös perhepäivähoitajien tasausvapaiden järjestäminen sekä kerhotoiminnan tukeminen että ennakoimattomat lomitukset kerhotoiminnassa. Lapsiperheiden kotipalveluun saatiin toinen kodinhoitaja joulukuun alussa. Kodinhoitajien käyntimäärät, toiminnan laatu ja alueellisuus on raportoitu ohjausryhmälle suunnitelmien mukaisesti. Ennalta ehkäisevän perhetyön kehittämistä edistettiin yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Tavoite 2 Lasten, nuorten ja perheiden palveluja tarjoava moniammatillinen palveluverkosto noudattaa yhdensuuntaista lapsi- ja perhelähtöistä varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen tavoitteita, toimintatapoja ja yhteistyökäytäntöjä Sitovat tavoitteet: Perhevalmennuksen toteuttaminen moniammatillisesti ja kattavasti Eri toimialojen yhteistyön tiivistäminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (oppilashuollon laajentaminen esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen sekä tuen kolmiportaisen mallin toteuttaminen varhaiskasvatuksessa sekä kehitysvammaisten koululaisten hoitaminen loma-aikoina) Lastenneuvolassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa toteutuvat asetuksen mukaiset määräaikais- ja laajennetut terveystarkastukset. Lasten terapiapalveluiden toteuttaminen moniammatillisen toimintamallin mukaan Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukainen lasten ja nuorten osallistaminen heitä koskevaan päätöksentekoon yhteisvoimin eri hallintokuntien kanssa Tavoitteen toteutumisen seuranta ja mittarit: Toimijat/osallistuneiden perheiden määrä/synnytysten määrä toteutuneet tavoitteen mukaisesti Esioppilaiden ja alkuopetuksen oppilaiden sijoitteluiden toimivuuden ja onnistuneen koulun aloituksen arviointi. Tuen kolmiportaisen mallin ja oppilashuollon toimivuuden arviointi varhaiskasvatuksessa. Kouluterveydenhuollon ja opiskelijaterveydenhuollon yhteistyön toimivuus opetustoimen kanssa arvioitu. Laajennetut terveystarkastukset toteutettu Toimintamallin toimivuus arvioitu

12 Henkilöstön osaamista vahvistava koulutus toteutettu. Lasten ja nuorten kokemukset osallisuuden laadusta ja määrästä arvioitu 12 Tavoitteen toteutuminen Perhevalmennus toteutettu moniammatillisesti ja sitä on tarjottu kaikille ensisynnyttäjäperheille. 42% ensisynnyttäjäperheistä osallistui perhevalmennukseen. Toiminnasta on saatu osallistuneilta perheiltä myönteistä palautetta. Eri toimialojen yhteistyötä on tiivistetty yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi : oppilashuollon laajentaminen esiopetukseen kolmitasoisella toimintamallilla; kuntakohtainen, yksikkökohtainen ja yksilökohtainen oppilashuolto ja sovittu vastuutahot ja osallistujat eri tasoille Esiopetuksessa ja vähitellen koko varhaiskasvatuksessa tuen kolmiportaisen mallin vakiinnuttaminen edennyt sekä sovittu vammaispalveluiden ja opetustoimen kanssa toimintamalli miten kehitysvammaisten koululaisten hoitaminen toteutuu loma-aikoina Esioppilaiden ja alkuopetuksen oppilaiden ryhmien suunnittelussa on yhteistyötä kehitetty, jotta saataisiin toimivia opetusryhmiä ja jokainen lapsi saisi optimaalisen oppimisympäristön; neuvola, puheterapia, toimintaterapia, moniammatilliset ryhmät, perusopetus Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja opetustoimen yhteistyön toimivuutta arvioitiin osana neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuoltoa koskevan toimintaohjelman seurantaa Lastenneuvoloissa 2 kk:n, 4 kk:n, 8 kk:n ja 18 kk:n ikäisten lasten laajat terveystarkastukset toteutuivat mutta osa 4-vuotiaiden laajoista terveystarkastuksista siirtyi vuodelle 2013 lääkärin vastaanottoaikojen riittämättömyyden vuoksi. Kouluterveydenhuollossa 1., 5. ja 8. luokan terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyössä toteuttamat tarkastukset saatiin toteutetuksi, mutta 5. ja 8. luokan terveystarkastuksista vain noin 25% voitiin kirjata asetuksen säädösten mukaan laajoiksi terveystarkastuksiksi, koska lapsen vanhempi tai molemmat vanhemmat eivät olleet läsnä lapsen terveystarkastuksessa ja siten vanhempien hyvinvoinnin arvioita ei saatu laajan terveystarkastuksen kriteereiden mukaisesti selvitetyksi. Lasten terapioiden sisältöjä ja yhteistyökäytäntöjä arvioitiin erityisvarhaiskasvatuksen suunnitelman päivittämisen yhteydessä Varhaiskasvatuksessa toteutettiin kasvatuskumppanuuskoulutusta ja kas-kas koulutus sekä tietotekniikkakoulutusta yhteistyössä perusopetuksen kanssa liittyen tuen kolmiportaisuuteen. Tavoitteena on laatia henkilöstölle koulutussuunnitelma, jolla voidaan hahmottaa koulutustarpeet/-toiveet useaksi vuodeksi. Perhepalveluissa lasten ja nuorten ääntä ei ole vastuualuetasolla riittävästi kuultu.. Varhaiskasvatuspalvelut Kunnallisina perhepäivähoitajina toimi vuoden aikana 30 omassa kodissaan toimivaa hoitajaa. Yhtäaikaisesti perhepäivähoitajia työskenteli vuoden aikana keskimäärin 26 hoitajaa.

13 Perhepäivähoitajat ovat siirtyneet alkaen 40-tuntisen viikkotyöajan piiriin. Perhepäivähoidonohjaajat laativat perhepäivähoitajien työvuorolistat etukäteen huomioiden kunkin lapsen hoitoajat ja suunnittelivat hoitajien työajan ja mahdolliset tasoittumisvapaat 13 viikon tasoittumisjaksolle. Tasoittumisvapaiden ajalle hoitolapset sijoitettiin perhepäivähoidon varahoitoyksikköön Mikonpuiston päiväkotiin, muille perhepäivähoitajille tai muihin päiväkoteihin. Hoitajien tasoittumisvapaiden vuoksi varahoitoyksikkö osoittautui erittäin tarpeelliseksi. Ruuhka-aikoina varahoitoyksikössä on toiminut kolmas hoitaja ja yhteistyötä on tehty myös päiväkodin kanssa. Syyskuussa 2012 perhepäivähoidossa otettiin käyttöön Päivähoito Mukana mobiilijärjestelmä. Kaikilla perhepäivähoitajilla on nyt matkapuhelin, johon päivähoitoohjelma on asennettu. Hoitajat koulutettiin ohjelman käyttöön elokuussa Hoitajat ilmoittavat puhelimella ohjaajille mm. lasten tulo- ja lähtöajat ja omat poissaolotoiveensa. Perhepäivähoidon ohjaajat näkevät reaaliaikaisesti kunkin hoitajan hoitolasten läsnäolot. Järjestelmä helpotti perhepäivähoitajien palkanlaskuprosessia, kun kaikki tiedot siirtyvät sähköisesti palkanlaskijoille ja aiemmin tehty hoitoaikojen syöttäminen palkanlaskuohjelmaan tapahtuu automaattisesti. Järjestelmä helpotti lasten sijoittelua varapaikoille hoitajan sairastuessa samoin työvuorosuunnittelua. Myös vanhemmat ilmoittavat lasten poissaolot/ muuttuneet hoitoajat hoitajille viestillä. Vuoden 2012 aikana Koiviston koululla toimi 12-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti, jossa oli kirjoilla 15 lasta. Kerhotoimintaa järjestettiin Mikonpuiston päiväkodissa sijaitsevissa kerhotiloissa kahtena päivänä viikossa n lapselle osa-aikaisen lastentarhanopettajan ja varahoitoyksikön päivähoitajien voimin. Vuoden aikana tuli esille, että myös tukea tarvitsevia lapsia on varhaiskasvatuksen ulkopuolella hakemassa paikkaa kerhotoiminnasta. Esikoulun lastentarhanopettaja toi ryhmiin uutta asiantuntijuutta mm. tarjoamalla pienryhmätoimintaa vuorovaikutusleikkien ja kielellisten tehtävien avulla. Hän työskenteli elokuusta 2012 alkaen tiistaisin ja torstaisin klo kerhotoiminnassa. Alkulan päiväkodissa oli 68 hoitopaikkaa. Sen yhteydessä toimi koko vuoden määräaikainen 12-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti Revontulet ( Pölkinkatu) ja kevätlukukauden 2012 toinen 12-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti Kultahiput (Harjusenkatu). Ryhmäperhepäiväkotien toiminnat ovat olleet tiiviisti sidoksissa Alkulan päiväkodin toimintaan. Alkulan päiväkodissa on ollut pidennetyt aukioloajat arkisin (ma - pe) klo Katvelan päiväkodissa oli 75 hoitopaikkaa. Lapsiryhmien tilojen remontti aloitettiin syksyllä 2010 ja remontti valmistui kesällä Elokuun alusta alkaen päiväkodin alaisuuteen perustettiin em. 75 hoitopaikan lisäksi 21-paikkainen kokopäiväinen esikoululaisten ryhmä Suojarinteelle. Ryhmässä toimi kaksi lastentarhanopettajaa ja päivähoitaja. Lisäksi Suojarinteellä väliaikaisissa tiloissa toimi esiopetusryhmä, jossa esikoululaisia oli 14. Syksyllä Äänekosken kaupunginhallitus ja -valtuusto teki päätöksen, että Katvelan päiväkodin viereen rakennetaan uusi päiväkoti, johon toiminnat siirretään väliaikaisista, puutteellisista tiloista. Karhunlähteen päiväkodissa oli 108 hoitopaikkaa. Lisäksi Kelhostenkujalla jatkoi 21- paikkainen esiopetusryhmä. Kelhostenkujalla tuli syksyllä uusi vesivahinko ja terveystarkastajan lausunnon vauhdittamana osoitettiin Teknologiakeskuksesta tilat, joista saataisiin toimivat tilat Karhut -ryhmälle. Kelhostenkujalle ei päivähoitoa enää sijoiteta useiden työntekijöiden ja joidenkin lasten oireiluiden ja terveystarkastajan lausunnon takia. Päiväkodin pitkittynyt, mit- 13

14 14 tava remontti, suuri piharemontti ja siitä aiheutuvat muutot Teknologiakeskukseen toivat haasteita päiväkodin toiminnalle. Vuonna 2012 Karhunlähteen ryhmistä yksi toimi päätalossa, kaksi pikkutalossa, yksi Kelhostenkujalla ja kolme kokopäiväryhmää Teknologiakeskuksessa. Hiihtolomalla 2013 Kelhostenkujan ryhmä muuttaa Teknologiakeskukseen remontoituihin tiloihin. Mikonpuiston päiväkodissa oli kaikkiaan 118 hoitopaikkaa, joista vuorohoitopaikkoja on 46 (Hippuset ja Saahinkaiset ). Vuorohoitopäiviä on toteutunut 9680 hoitopäivää vuonna 2012 ( hoitopäivää v. 2011). Lisäksi yksi ryhmä on ollut avoinna maanantaista perjantaihin klo Näin saatiin pelkkää aamuhoitoa ja klo välillä tarvitsevat yli 3- vuotiaat lapset siirrettyä pois varsinaisesta vuorohoitoryhmästä. Koko kunnan alueen yöhoito ja viikonloppuhoito tapahtui Mikonpuiston päiväkodissa. Konginkankaan ja Tiitelän päiväkodeissa oli 21 päivähoitopaikkaa. Päiväkodeissa hoidettiin myös 1-3 -vuotiaita lapsia, mikä huomioitiin henkilöstöjärjestelyissä. Konginkankaan päiväkodissa tehtiin lasten wc-tilojen ja eteistilojen remontti vastaamaan päivähoitotiloille asetettuja vaatimuksia. Lisäksi päiväkodin ulkoalueet ja leikkitelineet uusittiin, koska vanha toimintaympäristö ei täyttänyt turvallisuusmääräyksiä. Häränvirran päiväkodissa oli 45 hoitopaikkaa. Päiväkodin toimitilat on rakennettu eri aikoina vastaamaan kulloistakin päivähoidon lisätilatarvetta. Tilat ovat toisistaan erillään ja niiden hallinnointi on haastavaa jo henkilöstöhallinnonkin kannalta. Häränvirran päiväkodissa on kaksi integroitua 3-6-vuotiaiden ryhmää. Piilolan päiväkodissa oli 42 hoitopaikkaa. Piilolan päiväkodin ulkokatto on uusittu ja sisätilat vaativat peruskorjausta lähiaikoina. Päiväkodeissa oli vuoden 2012 lopussa 611 lasta ja hoitopäiviä kertyi yhteensä Luvut sisältävät Alkulan päiväkodin yhteyteen perustetut ryhmäperhepäiväkodit. Tilanne neljän viimeisimmän vuoden osalta on alla olevassa taulukossa: lapsia kokopäivähoitopäiviä osapäivähoitopäiviä Vuonna 2012 perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa (varahoitoyksikkö ja Koiviston ryhmäperhepäiväkodissa) oli vuoden lopussa 110 lasta ja hoitopäiviä kertyi yhteensä Tilanne neljän viimeisimmän vuoden osalta on alla olevassa taulukossa: lapsia kokopäivähoitopäiviä osapäivähoitopäiviä

15 Lisäksi yksityisestä päiväkoti Kädenjäljestä ostettiin alkaen 11 hoitopaikkaa ja alkaen vielä 2 paikkaa lisää. Vuoden lopussa lapsia Kädenjäljessä oli hoidossa kaikkiaan 13, joista kaksi osallistui myös päiväkodin esiopetukseen. Hoitopäiviä oli yhteensä Päivähoidon käyttöastetta seurattiin säännöllisesti. Ryhmiä ja päiväkoteja suljettiin ja yhdistettiin hiljaisimpina aikoina ja loma-aikoina. Kesällä kesä-elokuussa 2012 päivähoidossa toteutettiin kokeilu, jossa päivähoitomaksua ei peritty perheeltä lainkaan, jos lapsi oli poissa hoidosta yhtäjaksoisesti kaksi tai kolme kalenterikuukautta. Vuosilomat myönnettiin päivähoidon tarvetta vastaavalla tavalla hyvässä ja rakentavassa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kokeilu helpotti lomien antamista lomakaudella. 15 Esiopetus Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen on toiminut hyvin henkilöstön yhteisenä oppimispolkuna ja pedagogisten keskustelujen foorumina. Se on tuonut sisällöllistä laatua kasvatustyöhön. Mikonpuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma valmistui vuoden 2011 lopulla. Muissa yksiköissä prosessi jatkuu vielä. Prosessin läpiviemistä vaikeuttivat remonteista aiheutuneet useat muutot ja henkilöstön vaihtuvuus, talkoovapaat sekä vakauttamisohjelman toteuttaminen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat on otettu käyttöön päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Yhteistyötä Äänekosken seurakunnan ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa tiivistettiin edelleen. Toimijat eri yksiköistä tapasivat toisiaan Mikonpuiston päiväkodissa muutaman kuukauden välein. Seurakunnan lapsityö vieraili päiväkodeissa ja järjesti tapahtumia mm. kirkollisten juhlapyhien merkeissä. Keski-Suomen Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintaa tuettiin euron avustuksella. Esiopetukseen osallistui lähes koko ikäluokka. Kaikkiaan esiopetuksen piirissä oli vuoden 2012 kevätlukukaudella 241 esikoululaisia (v esikoululaista) ja syyslukukaudella lasta (241 lasta syksyllä 2011). Kevätlukukaudella 2012 Suolahdessa toimi 27-paikkainen esiopetusryhmä, johon palkattiin lastentarhanopettajan ja osa-aikaisen päivähoitajan lisäksi määräaikainen osa-aikainen lastentarhanopettaja. Toiminta on siirretty joululomalla 2011 Terapiatalolle Kaupungintalon puutalolta sisäilmaongelmien vuoksi. Suojarinteellä väliaikaisissa tiloissa toimi syyslukukaudella 2012 esiopetusryhmä, jossa esikoululaisia oli 14. Tämän lisäksi tiloissa toimi 21-paikkainen kokopäiväinen esikoululaisten ryhmä elokuusta 2012 alkaen.vuoden aikana saatiin kokea väliaikaisten tilojen aiheuttamia erityishaasteita. Piha-aluetta yritettiin kunnostaa yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Leikkivälineitä ym. ulkovälineit siirrettiin Majalan koulun Katvelan päiväkodin pihoilta ja rakennettiin hiekkalaatikko. Ulkovalaistuksen parantaminen ei vielä toteutunut. Myös sisätilojen varustaminen toimintaan sopivaksi jatkuu vuonna Keskustan ja Mämmen esiopetusryhmät jatkoivat toimintaansa elokuussa 2012 uusissa tiloissa Teknologiakeskuksen yläkerrassa. Hietaman koululla järjestettiin esikoululaisten päivähoitoa kokeiluna kerhomuotoisesti yhdessä koululaisten iltapäivähoidon kanssa toimintavuonna Toimintaa resurssoitiin kohdentamalla lastentarhanopettajan, päivähoitajan ja koulunkäynnin ohjaajan työaikaa. Hietaman

16 16 esiopetuksessa oli Hietaman/Honkolan ja Parantalan alueelta kevätkaudella 20 lasta, joista päivähoidossa oli 9 lasta. Päivähoidossa kertyi 527 osahoitopäivää. Päivähoitokokeilua ei jatkettu enää elokuussa Esiopetusta annettiin päivähoitoa tarvitseville lapsille kaikissa päiväkodeissa. Konginkankaan ja Tiitelän päiväkotien yhteydessä esiopetusta annettiin myös niille lapsille, joilla ei ollut päivähoidon tarvetta. Äänekosken esiopetussuunnitelma päivitettiin Opetushallituksen esiopetussuunnitelman perusteiden 2010 mukaisesti ja otettiin käyttöön elokuussa Kolmiportaisen tuen mallia oli valmisteltu yhteistyössä perusopetuksen kanssa jo useamman vuoden ajan Kelpohankkeen avulla. Esiopetuksen oppilashuoltoa ja kouluvalmiusarviointikäytäntöjä kehitettiin edelleen toimivammiksi. Jokaiselle lapselle on laadittu esiopetuksen oppimissuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Lastenneuvolan kanssa yhteistyötä tiivistettiin niin, että huoltajien kirjallisella luvalla esiopetuksen lastentarhanopettaja ja terveydenhoitaja voivat keskustella lapsesta heti esiopetuksen alettua. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu jatkui koko vuoden joulukuuhun yhden perhetyöntekijän voimin. Joulukuussa aloitti toinen työntekijä. Lapsiperheiden kotipalvelu on lyhytkestoista, tilapäistä perheiden kotona tapahtuvaa tukea ja apua. Vuonna 2012 palvelun piirissä oli 37 perhettä ja kotikäyntejä oli yhteensä 394. Vastaavat luvut edellisenä vuonna 2011 oli 32 perhettä ja 236 kotikäyntiä. Lasten kuntoutustyöryhmä Kuntoutustyöryhmä kokoontui n. 10 kertaa alle kouluikäisten lasten asioissa. Sen toimintatapaa ja kokoonpanoa tarkistettiin niin, että lapsen asioiden käsittelyyn osallistuivat lapsen huoltajat ja keskeisesti lapsen asiat tuntevat ammattilaiset: lääkäri, fysioterapeutti (työryhmän sihteeri) ja terveydenhoitaja. Mikäli lapsi on käynyt puhe- tai toimintaterapeutin luona arviossa tai terapiassa, niin kuntoutustyöryhmään osallistui ao. terapeutti. Mikäli lapsi on päivähoidossa, ryhmän lastentarhanopettaja ja/tai konsultoiva elto osallistuvat kuntoutustyöryhmän kokoontumiseen. Myös muita lapsen tuntevia asiantuntijoita voidaan kutsua tapaamiseen, mikäli he tuovat uutta tietoa lapsen osaamisalueista/ kehittämistarpeista ja asiasta on sovittu huoltajien kanssa. Perheneuvola Perheneuvola on toiminut Äänekosken kaupungin lasten ja perheiden palveluiden yhtenä tulosalueena, joka myy erityistason kasvatus- ja perheneuvolapalveluita myös Konnevedelle. Työvoimana on kaksi psykologia, sosiaalityöntekijä ja toimistosihteeri (puolikas). Perheneuvolatyö on koostunut asiakastyöstä sekä konsultaation, työnohjauksen, koulutuksen, lausuntojen ja erilaisten neuvottelujen/työryhmien kautta tarjottavasta asiantuntija-avusta. Toiminta on tilastoitu suoritteina (= 45 min annettua palvelua), joita oli yhteensä (3 106 v ). Pääpaino tilastoidussa työssä on ollut asiakastyössä. Lasten oppimisvaikeuksien eri-

17 17 tyispalvelut (esim. jatkotutkimukset, ryhmäkuntoutukset) on ostettu Jyväskylän perheneuvolasta. Lastenlääkäripalvelut on hankittu yksityiseltä lastenpsykiatrilta. Asiakkaaksi ilmoitettiin yht. 148 asiakasta ja kokonaisasiakasmäärä oli 378, joista alle 18- vuotiaita 162. Asiakkaaksi ilmoittautuneiden lukumäärän kehitys ilmenee alla olevassa taulukossa 1. Taulukko 1 Ilm. Asiakkaita Suoritteet asiakkaita yhteensä Ajanvaraajista on oma-aloitteisesti hakeutunut perheneuvolaan 43 %. Perheen ulkopuolisista ohjaajista aktiivisin oli koulutoimi 35 % ja toiseksi aktiivisin oli sosiaalitoimi 32 %. Terveystoimen aloitteesta tuli noin 15 %. Tärkeimmät perheneuvolaan hakeutumisen syyt olivat parin viimevuoden tapaan perhe- ja parisuhdeongelmat ja lasten käyttäytymiseen liittyvät ongelmat. Työnluonteen painottuminen vuorovaikutus-, käytös- ja tunnepuolen ongelmiin näkyy siten, että enemmän aikaa menee asiakasta kohti (taulukko 1). Taulukko 2 Ilmoittautumisen syyt % Oppimisvaikeudet Perhe- ja parisuhdeongelmat Lasten käyttäytymisongelmat Muut Jonotusajat olivat keskimäärin 4,4 viikkoa. Asiakkaista 14 % saivat 1. ajan viikon sisällä ilmoittautumisesta ja 46 % kolmen viikon sisällä. Vuosi 2012 sujui paljolti asiakastyön merkeissä. Pääosassa luonnollisesti olivat Äänekoskelaiset asiakkaat, mutta myös Konnevesi ja Jyväskylä lisäsi edellisestä vuodesta palvelujen käyttöä. Sovituista moniammatillisista yhteistyökuvioista toteutuivat sopimuksen mukaisesti perheneuvolan osallisuus perhevalmennukseen ja päivähoidon kanssa toteutettu KasKas koulutus. Myöskin toteutui paikalliset perheväkivalta- ja Seri -ryhmän vetämiset sekä osallistuminen KSKS- vetoiseen maakuntatasoiseen väkivallanhoitopalveluketjuja työstävään projektiin. Henkilökunnan koulutuksissa keskityttiin 2012 perheasiainneuvottelutaitojen kohentamiseen. Kaiken kaikkiaan erityispainotusalueina olivat alle kouluikäisten perheet, väkivaltatyö eri muodoissaan ja lapsikeskeinen perheasiainsovittelutyö.

18 18 Ulkopuolelta ostettiin palveluja ennätyksellisen vähän. Palveluiden myynnin osuus sen sijaan koheni reilusti edellisestä vuodesta 6 prosentista 10 prosenttiin. Vuodelle 2012 asetettu suoritetavoite (3 151/ 3100) toteutui. Äänekosken perheneuvolan sopimuskuntaa (Konnevesi) laskutettiin 83,00 /suorite ja muilta käyttäjiltä 95,50 /suorite. Palveluiden myyntitulot olivat Palveluja on myyty Konneveden lisäksi kahdelle muulle kunnalle. Neuvola- ja terapiapalvelut Neuvola- ja terapiapalvelut käsittää perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten puhe- ja toimintaterapian. Vuonna 2012 Suolahden, Sumiaisten ja Konginkankaan terveysasemien sulkujen aikana ( ja ) lasten määräaikaistarkastukset ja odottavien äitien seurannat keskitettiin Äänekosken neuvolaan, kaikki neuvola- ja terapiapalveluiden yksiköt olivat suljettuina talouden vakauttamiseen liittyen. Tulosalueen toimintaa toteutettiin valtakunnallisten suositusten ja vastuualueen tavoitteiden mukaisesti lapsi- ja perhelähtöisiä, varhaisen tuen toimintatapoja ja yhteistyökäytäntöjä tehostaen. Kouluterveydenhuollossa jäi kevään 2012 aikana tarkastamatta 140 lasta (6,4% perusopetuksen piirissä olevista oppilaista), äitiys- ja lastenneuvolassa terveydenhoitajien suorittamat määräaikaistarkastukset toteutuivat asetuksen mukaisesti. Äänekosken ja Suolahden taajamien lastenneuvoloissa osa asetuksen mukaisista 4-vuotiaiden lääkärintarkastuksista siirtyi vuodelle 2013 riittämättömien lääkäriresurssien vuoksi, muiden ikäryhmien osalta tarkastukset toteutuivat. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä opetustoimen yhteistyön toimivuutta arvioitiin osana Neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan toimintaohjelman seurantaa. Lasten terapioiden sisältöjä sekä yhteistyökäytäntöjä arvioitiin erityisvarhaiskasvatuksen suunnitelman päivittämisen yhteydessä. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa toimi kolme kokoaikaista terveydenhoitajaa, Sumiaisissa ja Konginkankaalla äitiys- ja perhesuunnittelutyö (20 %) sisältyi aluehoitajan tehtäviin. Vuonna 2012 lapsia syntyi 220. Äitiysneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä toteutui 3 332, lääkärikäyntejä 487, perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajakäyntiä ja 405 lääkärikäyntiä. Äitiysneuvolan määräaikaistarkastukset toteutettiin raskausvaiheen ja yksilöllisen seurantatarpeen mukaan. Ensimmäistä lastaan odottaville perheille suunnattu moniammatillinen ryhmämuotoinen perhevalmennus toteutettiin yhteistyössä neuvolan, suun terveydenhuollon, fysioterapian, perheneuvolan ja paikallisen draamaryhmän kanssa. Vuoden aikana käynnistettiin neljä viiden kokoontumiskerran ryhmää, joihin kuhunkin osallistui 7-11 ensimmäistä lastaan odottavaa perhettä (42 % ensimmäistä lastaan odottavista perheistä). Osallistujien palaute toiminnasta oli myönteistä. Kaikille vanhemmille kohdennettu synnytysvalmennus järjestettiin Keski-Suomen keskussairaalassa. Kotikäynnit vastasynnyttäneiden perheisiin toteutuivat toimintasuunnitelman mukaisesti. Yksi äitiysneuvolan terveydenhoitaja oli aktiivisesti mukana sairaanhoitopiirin koordinoimassa imetystukityöryhmässä, neuvola osallistui myös vuonna 2012 käynnistyneeseen raskauden aikaisten lantion pohjan häiriöiden ehkäisyn toimintamallin kehittämistyöhön. Perhesuunnitteluneuvolan toiminnassa noudatettiin paikallista raskaudenehkäisyn toimintaohjelmaa. Kohdunkaulan syöpää ehkäisevässä irtosoluseulonnassa otettiin käyttöön sähköinen Commit -seulontakutsujärjestelmä. Seitsemälle ikäryhmälle suunnattuihin irtosoluseulontoihin osallistui 680 henkilöä (74 % kutsutuista). Lastenneuvolassa toimi 3 kokoaikaista terveydenhoitajaa (Äänekoski 2, Suolahti 1) sekä 3 osa-aikaista terveydenhoitajaa (Äänekoski 50 %, Konginkangas 25 % ja Sumiainen 25 %). Vuoden lopussa lastenneuvolan kirjoissa oli 1622 lasta. Lastenneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä toteutui ja lääkärikäyntejä 702. Lastenneuvoloiden terveydenhoitajien suoritteiksi kirjautui vuonna 2012 myös 409 hoitajan vastaanotto / aluesairaanhoitajan vastaanotto-

19 19 käyntiä. Neuvolatyön painopisteenä oli ennaltaehkäisevä, koko perheen terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta. Lasten terveystarkastukset toteutettiin asetuksen mukaisina ajankohtina ja sisällöissä noudatettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamia suosituksia. 4- ja 5-vuotistarkastuksissa oli käytössä keväällä 2012 päivitetty neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyölomake. Lasten neurologista kehitystä arvioiva Lene -tutkimus tehtiin kaikille 3 6- vuotiaille lapsille, lastenneuvolat osallistuivat myös Lene -tutkimuksen uusien testikuvien pilotointiin. Määräaikaistarkastukset terveydenhoitajien vastaanotoilla toteutuivat toimintasuunnitelman mukaisesti. Noin puolet Suolahden taajaman 1,5 -vuotiaiden lasten lääkäritarkastuksista toteutettiin Äänekoskella ja osa Suolahden ja Äänekosken taajamissa asuvien 4- vuotiaiden lasten lääkäritarkastuksista siirtyi vuodelle 2013 riittämättömien lääkärinvastaanottoaikojen vuoksi. Yksilölliseen tarpeeseen perustuvia äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien yhteiskotikäyntejä tehtiin tarvittaessa. Seurakunnan ja Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekerhojen toimintaan osallistuttiin edellisen vuoden tapaan. Moniammatillisten toimintakäytäntöjen kehittämistyötä jatkettiin yhteistyössä muiden lapsi- ja perhetyötä tekevien tahojen kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toimi yhteensä 7 terveydenhoitajaa. Terveydenhoitajakohtaiset oppilasmäärät olivat lähes valtakunnallisten mitoitussuositusten mukaisia. Toiminnan painopiste oli ennaltaehkäisevässä, lasten ja nuorten sekä koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia edistävässä ja tukevassa työssä. Yksilöllisten oppilas- ja opiskelijakohtaisten työmuotojen ohella oppilas- ja opiskelijahuollollinen yhteistyö ja moniammatillinen verkostotyö olivat keskeisiä työmuotoja. Asetuksen mukaisesti raskauden ehkäisyneuvonnan palveluja tarjottiin yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten terveydenhoitajien vastaanotoilla käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajamitoitukset vastaavat valtakunnallisia suosituksia, mutta lääkärimitoitus ei vastaa suosituksia. Lukuvuonna kouluterveydenhuollon määräaikaiset ja 1., 5. ja 8. luokan terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyössä toteuttamat terveystarkastukset saatiin toteutettua, kuitenkin osa 5. luokalle suunnitelluista lääkärintarkastuksista toteutui vasta 6:lla luokalla, eli syyslukukaudella Vanhempien osallistuminen 1. luokan tarkastuksiin toteutui hyvin, mutta 5. ja 8. luokan terveystarkastuksista vain pieni osa voitiin kirjata asetuksen säädösten mukaisiksi laajoiksi terveystarkastuksiksi, koska lapsen vanhempi tai molemmat vanhemmat eivät olleet läsnä lapsen terveystarkastuksessa ja siten vanhempien hyvinvoinnin arviota ei saatu laajan terveystarkastuksen kriteereiden mukaisesti selvitetyksi. Syyslukukauden 2012 aikana vanhempien osallistuminen lasten 5. ja 8. luokan terveystarkastuksiin kuitenkin lisääntyi tarkastuskutsutoimintaa tehostamalla. Yläkoulun seitsemännelle luokalle suunnatut kesätapaamiset toteutuivat suunnitelman mukaisesti ja vanhempien osallistuminen niihin oli aktiivista. Vuonna 2012 kouluterveydenhuollossa toteutui terveydenhoitajakäyntiä ja 902 lääkärikäyntiä. Opiskeluterveydenhuollon palvelujen painopiste oli nuorisoasteen opiskelijoiden palveluissa. Nuorten elämänhallinnan ongelmat, mielenterveys- ja päihdeongelmat kuormittivat opiskelijaterveydenhuoltoa lisääntyneinä psykososiaalisen tarpeen sairausvastaanottokäynteinä ja vähentäen terveystarkastuksiin ja muuhun ennaltaehkäisevään työhön käytettävissä olevaa työaikaa. Terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus tehtiin kaikille opintonsa aloittaneille nuorisoasteen opiskelijoille. Syyslukukaudella 2012 lääkärin suorittamia ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia ei pystytty tarjoamaan asetuksen mukaisesti. Lääkäriresurssin puutteen vuoksi. aloittavien opiskelijoiden lääkärintarkastukset voitiin tarjota vain tarveharkintaisesti, myös sairausvastaanottotoiminnassa oli vajausta. Tämä lisäsi osaltaan painetta terveydenhoitajien sairausvastaanottoaikojen tarjoamiseen. Ulkokuntalaisten opiskelijoiden perhesuunnittelua toteutettiin ensisijaisesti opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien vastaanotoilla, muut perhesuunnittelu- ja raskauden ehkäisyneuvontaan liittyvät käynnit ja tarvittavat lääkäriseurannat

20 20 ohjautuivat pääasiassa Äänekosken taajaman perhesuunnitteluneuvolaan. Osana laaja-alaista terveyden edistämistyötä aloittaville vuosiluokille pidettiin luentoja mm. seksuaaliterveydestä, tupakoinnista, alkoholinkäytöstä sekä masennuksen ehkäisystä ja hoidosta. Keväällä 2012 järjestettiin yhdessä Sosiaali- ja terveysalan opiskelijaryhmän kanssa tupakoimattomuuteen kannustava VOI HYVIN päivä. Oppilas- ja opiskelijahuollollinen verkostoyhteistyö lisääntyi edelleen. Toisen asteen oppilaitoksissa terveyskeskuspsykologin palveluja oli tarjolla noin yhtenä päivänä viikossa, syyslukukaudella 2012 tärkeänä nuorten psyykkisen tuen lisäresurssina oli psykologiharjoittelijan palvelut yhtenä päivänä viikossa. Vuonna 2012 opiskeluterveydenhuollossa toteutui terveydenhoitajakäyntiä ja 480 lääkärikäyntiä. Puhe- ja toimintaterapia ovat osa lasten ja perheiden palvelujen moniammatillista palveluverkkoa. Puheterapian henkilöresurssina oli 1,5 tointa. Kokoaikaisen puheterapeutin työstä n 20 % kohdentui neurologisten ja äänihäiriöisten aikuisten kuntoutukseen. Osa-aikaisen (50 %) puheterapeutin työhön sisältyi myös kehitysvammaisten puheterapiapalvelut. Lapsiin kohdistuvassa työssä noudatettiin aluejakoa. Puheterapian sisällöissä ja moniammatillisissa yhteistyökäytännöissä toimittiin vastuualueen tavoitteiden mukaisesti tuen kolmiportaisen mallin toimintalinjausta käyttäen. Oikea-aikainen ja oikein kohdennettu lapsen pulmien selvittely yhteistyössä perheen ja lapsen muiden kehitysympäristöjen kanssa, ohjaus, neuvonta ja osallistuminen yhdessä laadittavien hoitosuunnitelmien tekemiseen sekä yksilöllisistä tarpeista lähtevä terapia olivat puheterapian keskeisiä työmuotoja. Puheterapeutit osallistuivat myös kouluun lähtevien moniammatillisiin arviointeihin sekä lasten kuntoutustyöryhmän työskentelyyn. Vuonna 2012 puheterapiakäyntejä toteutui omana toimintana Muutamalle tiivistä terapiaa tarvitsevalle puheterapia ostettiin lääkinnällisenä kuntoutuksena. Osa-aikainen (50 %) toimintaterapeutti toimi tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulujen ja perheneuvolan kanssa tuoden oman asiantuntemuksensa eri työryhmiin. Toimintaterapeutin työ painottui lasten havaintomotoriikan arviointiin, perheiden ja lapsen muiden kehitysympäristöjen ohjaukseen sekä eri yhteistyötahojen konsultointiin. Toimintaterapeutti osallistui myös kouluun lähtevien moniammatillisiin arviointeihin, lasten kuntoutustyöryhmän toimintaan ja teki suosituksia lasten toimintaterapiatarpeesta lääkinnällisenä kuntoutuksena annettaviin ja Kansaneläkelaitoksen kustantamiin terapioihin. Toimintaterapeutin arviointiin tulevat lapset olivat pääosin 3 7 -vuotiaita. Vuonna 2012 toimintaterapiakäyntejä toteutui omana toimintana 208. Neuvola- ja terapiapalvelut toteutettiin talousarvion määrittämissä puitteissa. AIKUISPALVELUT Aikuisväestön palveluiden vastuualueella on 227,5 viranhaltijaa ja työntekijää, jotka aikuisväestön palveluiden lisäksi tuottavat eräitä keskitettyjä, ikäkaaresta riippumattomia erityisosaamista vaativia palveluja. Vastuualueelta valvotaan ja valmistellaan myös erikoissairaanhoidon toteuttamista. Erikoissairaanhoidon menot eivät sisälly aikuisväestön palveluiden talousarvioon, vaan ovat perusturvan talousarviossa omana kohtanaan. Aikuispalveluiden tulosalueet ovat vastaanottotoiminta, sairaala, suun terveydenhuolto, sosiaalityö sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Lisäksi vastuualueeseen kuuluu johto- ja tukipalvelut, joihin sisältyy mm. sairaanhoitopiirin tuottamat laboratoriopalvelut sekä sairaankuljetus. Selkeimmät odotukset kohdistuivat edelleen vanhuspalveluiden ja erikoissairaanhoidon hoitoketjujen sujuvuuden parantamiseeni, lasten ja nuorten palveluiden varhaisen puuttumisen

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5 Sos.- ja terv.lautakunta 12 23.02.2016 Sosiaali- ja terveysosaston talousarvion toteutuma 438/04/041/2014 STL 12 1.TOIMINTAKATTEEN SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN Tulosalue Hallinto ja projektit Työllisyyden

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA Mustijoen perusturva Perusturvapalvelukeskus Perusturvajohtaja Perusturvan johtoryhmä Kehittämis- ja hallintopalvelut Terveydenhuoltopalvelut PALVELU- ALUEET Lasten,

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 28.12.2015 Voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000.

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000. 1 PERUSTURVALAUTAKUNTA Yleistä perusturvan taloudesta ajalta 1-4/2016: Perusturvan toimintakulut 1-4/2016 ovat 8 193 995 (käyttö 102,6%) ja toimintakulujen ylitys 208 325. Ylitystä selittää suurimmaksi

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Kaupunginhallitus 297 26.11.2012 Kaupunginvaltuusto 77 03.12.2012 Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Karviaisessa on

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot

Perusturvatoimen vuoden 2016 talousarvion muuttaminen - esitys valtuustolle (ohm. 120)

Perusturvatoimen vuoden 2016 talousarvion muuttaminen - esitys valtuustolle (ohm. 120) Perusturvalautakunta 73 25.08.2016 Kunnanhallitus 167 12.09.2016 Perusturvalautakunta 85 29.09.2016 Kunnanhallitus 207 17.10.2016 Perusturvatoimen vuoden 2016 talousarvion muuttaminen - esitys valtuustolle

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP2015 Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012

Yhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012 Yhtymähallitus 24.4.2012 52 Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/34 TIIVISTELMÄ + Karviaisen nettomenot ovat talousarvion mukaiset. Kunnittain; Vihti yli, Karkkila ja Nummi-Pusula

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone - KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62 KOKOUSAIKA 15.10.2013.2013 klo 18.00- KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Teemu Pakarinen, pj Seija

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Ylityksiä on perusteltu seuraavasti: Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisämäärärahaesitys TA Valmistelija: taloussuunnittelija Janne Katajamäki,

Ylityksiä on perusteltu seuraavasti: Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisämäärärahaesitys TA Valmistelija: taloussuunnittelija Janne Katajamäki, Kaupunginhallitus 69 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 14 07.03.2016 Määrärahaylityksen myöntäminen vuodelle 2015 62/02.02.00.03/2015 Kaupunginhallitus 29.02.2016 69 Valmistelija: henkílöstö- ja talouspäällikkö.

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Perusturvan toimialan siirrosta johtuvat hallintosääntömuutokset alkaen

Perusturvan toimialan siirrosta johtuvat hallintosääntömuutokset alkaen Kaupunginhallitus 506 07.12.2016 Kaupunginvaltuusto 116 12.12.2016 Perusturvan toimialan siirrosta johtuvat hallintosääntömuutokset 1.1.2017 alkaen 40/01/010/2015 KH 506 Selostus: Savonlinnan kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoidon asiakaskysely - Perusraportti. Vastaajien määrä: 39

Päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoidon asiakaskysely - Perusraportti. Vastaajien määrä: 39 Päivähoidon asiakaskysely toteutettiin 17.3.2015 30.4.2015 välisenä aikana. Vastaajia oli yhteensä 60. Kyselyn tuloksia käytetään päivähoidon toiminnan kehittämiseen. Kyselyn aikana lapsia oli päivähoidossa

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Tilausten toteutuminen Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2015 Poikkeamaraportti ja keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukoiden toteutumat raportoitu asianomaisille lauta- ja johtokunnille Sosiaali- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk Kaupunginhallitus TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10.

Sosiaali- ja terveysltk Kaupunginhallitus TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10. Sosiaali- ja terveysltk. 103 06.09.2016 Kaupunginhallitus 281 19.09.2016 TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10.102/2015 SOTEL 06.09.2016 103 Valmistelu ja lisätiedot: terveyspalveluiden johtaja

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Tilausten toteutuminen Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2016 Poikkeamaraportti ja keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukoiden toteutumat raportoitu asianomaisille lauta- ja johtokunnille Sosiaali- ja

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Motto: Yhdessä toimien - terveyttä tukien

Motto: Yhdessä toimien - terveyttä tukien Motto: Yhdessä toimien - terveyttä tukien Jyväskylän yhteistoiminta-alue 4 Kuntaa 12 Terveysasemaa 150 000 asukkaan perusterveydenhuolto Henkilökuntaa 1400 115 aluelääkäriä ja muita lääkäreitä 12 terveysasemaa

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden talousarvio 2017

Hyvinvointipalveluiden talousarvio 2017 Hyvinvointipalveluiden talousarvio 2017 Perusturvalautakunnan talousarvio 2017 1 000 euroa TP 2015 MTA 2016 HKE 2017 TA 2017 TA 17/16 TULOT 12 154 12 123 10 180 10 180-16,0 % MENOT 64 985 65 089 65 860

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Yhteistyöryhmä

Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmä 17.11.201 1. Perusterveydenhuolto 2. Aikuissosiaalipalvelut 3. Palveluasuminen 4. Kotihoito. Hyvinvointineuvola & kouluasiat 6. Muut asiat Happy or not Pyhtää elokuu ja lokakuu 201 Potilasjono

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot