Perusturvalautakunta liite nro 5 PERUSTURVAN VUODEN 2009 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusturvalautakunta 31.3.2010 liite nro 5 PERUSTURVAN VUODEN 2009 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ"

Transkriptio

1 PERUSTURVAN VUODEN 2009 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Perusturvalautakunta liite nro 5 Perusturvatoimialan kolmannen vuoden painopisteenä oli palvelujen toiminnallinen linjaaminen ja sisältöjen kehittäminen. Toimialalla työstettiin käsittelyvaiheeseen saakka viisi strategia/ohjelma-asiakirjaa, jotka olivat Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (Lanupo), Vammaispoliittinen ohjelma, Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma, Päihdestrategia ja Vanhuspoliittinen ohjelma. Ohjelmien käsittely aloitettiin kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa, mutta varsinainen päätösvaihe siirtyi seuraavan vuoden puolelle. Koko kaupungin yhteisessä tavoitteistossa läpileikkaavana haasteena oli talouden vakauttaminen, missä perusturvatoimialalla on toimialan suuruudesta johtuen keskeinen rooli. Toimialan käyttötalousbudjettia korjattiin vakauttamistavoitteilla sekä kuluvaa vuotta että tulevia vuosia varten. Kuluneen vuoden osalta tavoitteen toteuttamisessa onnistuttiin, ja perusturvatoimiala pysyi vakautetussa budjetissaan. Vakauttamisohjelman käsittelyn yhteydessä yksi keskeinen linjaus koski Suolahden uutta terveysasemaa. Uudisrakennuksen suunnittelu keskeytettiin, ja Suolahden terveysasema päätettiin jonkin verran nykyistä tiiviimmin toiminnoin sijoittaa Kisakatu 4 kiinteistöön toteuttamalla tarvittavat tilamuutostyöt. Kaupunki oli edelleen mukana useissa maakunnallisissa kehittämishankkeissa, mm. Kastehankkeissa, joissa kehitettiin lasten ja perheiden palveluja (ns. Lapsi-Kaste), vanhuspalveluja (Vanhus-Kaste) ja terveyden edistämistä ja kansansairauksien preventiivistä toimintaa (Kanerva-Kaste). Lisäksi osallistuttiin mm. sairaanhoitopiirin koordinoimiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyöryhmiin. Lasten ja perheiden palveluissa tärkein muutos oli uuden Mikonpuiston päiväkodin valmistuminen lokakuussa. Jousimiehen päiväkodin toiminta lopetettiin. Myös Louhelan päiväkoti on toistaiseksi suljettuna mm. kiinteistön peruskorjaussuunnittelun johdosta. Uusi päiväkoti toteutettiin ns. monitoimipäiväkotina, jossa normaalien päiväkotiryhmien lisäksi toimii ympärivuorokautinen vuorohoito. Perhepäivähoidon varahoidon ja kerhotoiminnan aloittaminen uuden päiväkodin resurssien yhteiskäyttöä hyödyntämällä valmisteltiin vuoden lopussa. Erityisenä painopisteenä aikuispalveluissa oli edelleen terveydenhuollon palvelujen saatavuuden, sujuvuuden, vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantaminen. Kaupunginhallitus asetti työryhmän, jonka tulee kesää 2010 mennessä esittää toimenpiteet em. tavoitteiden saavuttamiseksi. Alkuvuodesta 2009 aloitettiin vastaanottopalveluissa hoitaja-lääkäri-työparityö, ja parannettiin yhteyden saamista ja hoidontarpeen arviointiin ja hoitoon pääsyä. Vuoden aikana toteutettiin myös asteittain terveyskeskuksen vuodeosaston muuttaminen 50-paikkaiseksi akuuttisairaanhoidon osastoksi. Syyskuussa muutos saatiin toteutettua siten, että siihen mennessä vanhuspalvelujen puolelle oli saatu käyttöön 20 pitkäaikaispaikkaa toistaiseksi ostopalveluna. Sosiaalityössä alkoi talouslaman vaikutuksena näkyä toimeentulotukimenojen kasvu ja aktivointityön vaikeutuminen, kun työmarkkinoille pääsy hidastui. Vastuualueella ryhdyttiin 1

2 Talous tavoitteen mukaisesti valmistelemaan lastensuojelun uutta palvelurakennetta ja keinoja tehostaa varhaisen tuen mahdollisuuksia niin, että voitaisiin vähentää raskaan lastensuojelun tarpeen syntymistä. Toimenpide-esitykset tulevat käsittelyyn v puolella. Vanhuspalveluissa keskeisimmät muutokset olivat yllä mainittu palvelurakenteen muutokseen liittynyt hoivapaikkojen siirtyminen sairaalasta vanhuspalveluihin ja kotihoidon vahvistaminen saatujen uusien vakanssien myötä. Kotiuttamishoitaja aloitti työnsä keväällä Näillä keinoilla pystyttiin aikaisempaa paremmin vastaamaan keskussairaalan tarpeeseen siirtää potilaat mahdollisimman nopeasti kotikuntaan perustason palveluihin, ja ns. kitkalaskutus väheni oleellisesti. Perusturva toimialan vuoden 2009 alkuperäisen talousarvion kokonaismenot olivat 68,1 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan ja 64 hyväksynyt vakauttamisohjelman ja lisätalousarvion, joissa perusturvan toimialan määrärahoja karsittiin euroa, mutta toisaalta myönnettiin yhteensä euron lisämäärärahat (nettolisäys yhteensä euroa). Tämän jälkeen menomäärärahojen yhteissumma oli 68,8 milj. euroa. Lisätalousarvissa myönnettiin lisämäärärahat sairaanhoitopiirin palveluihin 1 milj. euroa ja toimeentulotukeen euroa. Perusturvan toimialueen kokonaistulot olivat alkuperäisessä talousarviossa 8,4 milj. euroa ja lisätalousarvioiden hyväksymisen jälkeen 8,6 milj. euroa. Perusturvan vastuualueiden menojen osuus kokonaismenoista ilmenee alla olevista kaavioista. 2

3 Perusturvan eri vastuualueiden tulojen osuus kokonaistuloista ilmenee alla olevista kaavioista 3

4 4 Vuoden 2009 talousarvion toteutuminen Koko perusturvan talousarviomenojen ja tulojen toteutuminen ilmenee alla olevasta taulukosta. Talousarvio sisältää myös lisätalousarviot. Talousarvion toteutuminen Perusturvan toimiala yhteensä menot tulot , ,8 Koko perusturvan menot kasvoivat 4,2, mutta eri vastuualueiden kasvu vaihteli 2,5-8,8 prosenttiin. Eniten kasvua oli vanhuspalveluissa.

5 5 Talousarviomenot ylittivät lisämäärärahalla korjatun talousarvion n euroa. Toisaalta myös tulot ylittyivät n euroa, joten nettomenojen alitus oli n euroa. Koko perusturvan nettomenojen toteutumisaste oli 99,7 Koko perusturvan henkilöstömenot olivat 29,5 milj. euroa ja niihin varatut määrärahat riittivät, toteutumisprosentti oli 96,1. Henkilöstömenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 4,4 prosenttia. Palveluiden ostoon käytettiin 31,3 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 18,9 milj. euroa. Palveluiden ostosta aiheutuvat menot olivat n. 1,2 milj. suuremmat kuin mitä lisätalousarviolla korjatussa talousarviossa oli arvioitu ja 4,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat ylitykset palveluiden ostoihin tarkoitetuissa määrärahoissa syntyivät päivystyksen lääkäripalveluiden ostoista (ylitys 0,3 milj. euroa), hammaslääkäripalveluiden (0,2 milj. euroa) ja psykiatristen hoitokotipalvelujen ostoista (0,4 milj. euroa). Tarvikkeisiin käytettiin n. 2,2 milj. euroa, mikä oli 1,6 enemmän kuin edellisenä vuonna.avustuksiin käytettiin 6,0 milj. euroa ja määrärahat ylittyivät hieman. Avustuksissa kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,1. Avustuksissa kasvoivat ennen kaikkea toimeentulotukimenot, joiden kasvu oli 18,6. Muiden toimintakulujen osuus oli vajaa 0,1 milj. euroa.

6 Eri menolajien osuus perusturvan kokonaismenoista ilmenee seuraavista kaavioista 6

7 Perusturvan toimialan tulot olivat 9,1 milj. euroa, mikä oli n.0,5 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu ja 2,8 enemmän kuin edellisenä vuonna. Eri tulolajien osuus perusturvan kokonaismenoista ilmenee alla olevasta kaaviosta. 7

8 8 HALLINTO Pesuturva toimintaa johtaa vuoden 2007 alusta perustettu perusturvalautakunta. Lautakuntaan kuului 15 jäsentä. Lautakunta toimii sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain (lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa) sekä tartuntalain tarkoittamana toimielimenä. Lautakunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa ja käsitteli 105 asiaa. Yksilöjaos käsittelee sosiaalihuollon lainsäädäntöön perustuvia, yksilöä koskevia asioita silloin kun niitä ei ole siirretty viranhaltijoille sekä asiakasasioissa annettujen päätösten oikaisuvaatimukset ja valitukset. Yksilöjaokseen kuului 5 jäsentä. Vuonna 2009 se kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 33 varisnaista asiaa. Perusturvan toimialajohtajana ja lautakunnan esittelijän toimi perusturvajohtaja. Yksilöjaoksen esittelijänä toimi sosiaalityön johtaja. Hallinnon ja tukipalveluiden talousarvio toteutui seuraavasti Talousarvion toteutuminen menot tulot Perusturvan hallinto , ,2 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT

9 9 Lasten ja perheiden palvelualueelle sijoittuvat päivähoito ja esiopetus, neuvola- ja terapiapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä perheneuvola. Lasten ja perheiden palveluihin varatut määrärahat riittivät kokonaisuutena, menot jäivät 0,4 milj. euroa alle talousarvion ja tulot ylittyivät hieman. Lasten ja perheiden palveluiden menoista n. 72,3 on henkilöstömenoja ja niiden kasvu oli 0,3. Henkilöstömenoihin varattujen määrärahojen käyttöaste oli 94,7 Lisäksi säästöä jäi tarvikemäärärahoista. Kotihoidon tuen 1,3 milj. euron menot olivat talousarvion mukaiset. Lasten ja perheiden palveluiden ja sen eri tulosalueiden talousarvio toteutui seuraavasti Talousarvion toteutuminen menot tulot Lasten ja perheiden palvelut Johto- ja , ,0 tukipalvelut Lasten päivähoito , ,5 Esiopetus , ,7 Terapia- ja , ,3 neuvolapalvelut Perheneuvola , ,2 Lasten ja perheiden palvelut yhteensä , ,6 Vastuualueelle asetetut tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan seuraavat lasten ja perheiden palveluiden tavoitteet ja niiden mittarit vuodelle 2009: Tavoitteet: Vahvistetaan perhepalveluiden palvelukokonaisuutta edelleen siten, että lapsiperheet saavat peruspalvelut (ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, päivähoito ja esiopetus) laadukkaasti ja matalan kynnyksen periaatteella. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja tarjoava moniammatillinen palveluverkosto noudattaa yhdensuuntaisia lapsi- ja perhelähtöisiä varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen tavoitteita, toimintatapoja ja yhteistyökäytäntöjä. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja mittarit: Lapsivaikutusten arviointi kuntamuutoksessa - prosessin jatkaminen poikkihallinnollisesti. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman valmistuminen ja täytäntöönpano. Uuden päiväkodin käyttöönotto ja siihen liittyvien päivähoidon rakennemuutos toteutettu. Erityisen tuen tarpeen kriteerit määritelty, palveluprosessi mallinnettu ja toimintatapa

10 10 käytössä. Esiopetussuunnitelma yhdenmukaistettu. Kuntatason varhaiskasvatussuunnitelma laadittu. Asiakaspalaute toteutettu ja tulokset analysoitu. Päivähoidon käyttö- ja täyttöasteseuranta kehitetty siten, että vertailukelpoisuus toteutuu. Tavoitteiden toteutuminen Lapsivaikutusten arviointia tehdään myöhemmin päätettävällä tavalla Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisen toteutumisen arvioinnin yhteydessä ja samojen työryhmien toimesta. LÄSNÄ - Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelma vuosille laadittiin koko kaupungin toimialojen yhteiseksi asiakirjaksi. Tavoitteena oli löytää painopisteet ja linjaukset, joita toteuttamalla luodaan edellytyksiä ja edistetään lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Ohjelmassa nousi esiin kolme keskeistä teemaa, joiden sisällä työryhmä määritteli tarvittavat toimenpiteet ja vastuutukset. Keskeiset painopistealueet ovat: vanhemmuuden tukeminen, sosiaalinen vahvistaminen ja osallistaminen sekä yhteisöllisyys ja turvallisuus. Uusi Mikonpuiston päiväkoti valmistui lokakuussa Äänekosken keskustaan. Alle 3-vuotiaiden lasten ympärivuorokautinen hoito siirtyi vuorohoitajina toimineilta perhepäivähoitajilta Mikonpuiston päiväkotiin, tällä järjestelyllä lasten päivähoitopaikka vakiintui ja hoitajien työpäivät noudattavat työaikamääräyksiä Äänekosken varhaiserityiskasvatuksen linjaukset vahvistettiin perusturvalautakunnassa Palveluprosessin mallintamista on työstetty, ja jatketaan edelleen vuonna 2010 yhtenäistämällä päiväkotien toimintaa ja moniammatillista yhteistyötä Uusi Äänekosken esiopetussuunnitelma laadittiin ja hyväksyttiin toukokuussa opetusja perusturvalautakunnassa Kuntatason varhaiskasvatussuunnitelma laatiminen aloitettiin perhepalvelujen esimiesten voimin loppuvuonna Koko perhepalveluiden henkilöstölle järjestettiin yhteinen koulutuspäivä maaliskuussa Varhaiskasvatussuunnitelmaa työstettiin perhepalveluiden tiimeissä. Suunnitelma valmistuu alkukesällä Päivähoidon asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä yksikkökohtaisesti. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä myös erillisissä esiopetusryhmissä ja niitä analysoitiin yksikkökohtaisesti. Päivähoidon käyttö- ja täyttöasteseurantaa on kehitetty niin, että eri yksiköt olisivat vertailukelpoisia. Työ jatkuu vuonna 2010 kun monimuotoista päivähoitopalvelua tarjoava Mikonpuiston päiväkoti toimii ensimmäistä kokonaista toimintavuottaan. Lasten päivähoito Päivähoitoa järjestettiin siten, että kaikissa kunnan taajamissa oli saatavana sekä perhepäivähoitoa että päiväkotihoitoa. Suolahdessa toimi Katvelan ja Alkulan päiväkodit,

11 Konginkankaalla Konginkankaan päiväkoti sekä Äänekosken keskustassa Häränvirran, Karhunlähteen ja Piilolan päiväkodit sekä osan vuotta Mikonpuiston, Jousimiehen, Louhelan ja Teknologiakeskuskusen päiväkodit. Mikonpuiston päiväkoti toimi ympärivuorokautisesti ja myös viikonloppuina. Alkulan päiväkodissa ja perhepäivähoidossa järjestettiin vuorohoitoa (klo ) ja Louhelan päiväkoti toimi ympärivuorokautisesti. Ympärivuorokautinen hoito on aloitettu Uusi Mikonpuiston päiväkoti sai nimensä Mikko Niskasen mukaan ja valmistui lokakuussa Äänekosken keskustaan Keskuskoulun ja Liikuntatalon viereen. Teknologiakeskuksen väliaikaisissa tiloissa vuodesta 2005 alkaen toimineet ryhmät ja Louhelan ympärivuorokautinen päivähoito saivat 0-6-vuotaille lapsille hyvin suunnitellut ja toimivat tilat. Alle 3-vuotiaiden lasten ympärivuorokautinen hoito siirtyi vuorohoitajina toimineilta perhepäivähoitajilta Mikonpuiston päiväkotiin. Tällä järjestelyllä lasten päivähoitopaikka vakiintui ja hoitajien työpäivät noudattavat työaikamääräyksiä. Mikonpuiston päiväkodissa on kaikkiaan 121 hoitopaikkaa, joista vuorohoitopaikkoja on 46. Kirjoilla on n. 150 lasta. Vuorohoidon linjaukset päätettiin perusturvalautakunnassa marraskuussa Äänekosken vakauttamisohjelman yhtenä toimenpiteenä oli, että kerhotoiminta lopetettiin toukokuun lopussa Vakauttamisohjelman mukaisesti 21-paikkainen Jousimiehen päiväkodin toiminta lopetettiin toukokuussa. Louhelan päiväkoti suljettiin lokakuussa kiinteistön kuntokartoituksen ja uuden päiväkodin valmistumisen vuoksi. Alkulan päiväkodin yhteydessä toiminut määräaikainen ryhmäperhepäiväkoti suljettiin toukokuun lopussa. Vakituinen henkilöstö sijoitettiin avoinna olleisiin päivähoidon muihin yksiköihin. Mikonpuiston päiväkotiin suunniteltiin tilat kerhotoiminnalle ja perhepäivähoidon varahoidolle. Nämä toiminnat käynnistettiin tammikuussa Ääneseudun työllisyystilanteen heikkeneminen näkyi myös lasten päivähoidon tarpeessa ja käytössä. Päivähoitoryhmät täytettiin laskennallisesti täyteen niin, että samaa hoitopaikkaa käyttää kaksi sopimuspäivälasta. Päivähoidon käyttö- ja täyttöastetta seurattiin kuukausittain. Käyttöaste (läsnä olevien lasten ja henkilöstön suhde) oli yhteensä koko vuoden aikana päiväkodeissa 82,97 ja perhepäivähoidossa 81,11. Vuoden lopussa perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa oli 142 lasta (v ), päiväkodeissa 545 lasta (v lasta). Läsnäolopäiviä perhepäivähoidossa oli kokopäiviä , osapäiviä 792 ja yhteensä (v ) ja päiväkodeissa kokopäiviä , osapäiviä ja yhteensä (v ). Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä yksikkökohtaisesti ja kukin yksikkö analysoi saatuja tuloksia ja vapaasti kirjoitettuja kommentteja. Perhepäivähoidossa kyselyjä jaettiin 146 ja palautettiin 78, vastausprosentti 53,42. Keskiarvo kyselystä hyvä, 4,07. Päiväkodeissa kyselyjä jaettiin 490 ja palautettiin 242, vastausprosentti 49,39. Keskiarvo hyvä, 3,81. Keskimäärin asiakkaat olivat tyytyväisiä päivähoidon palveluihin. 11 Esiopetus Esiopetusta annettiin päivähoitoa tarvitseville lapsille kaikissa päiväkodeissa. Asemakadun, Hietaman, Keskuskoulun, Mämmen koulujen, Konginkankaan ja Sumiaisten päiväkotien

12 12 yhteydessä toimivissa esiopetusryhmissä esiopetusta annettiin niille lapsille, joilla ei ollut päivähoidon tarvetta. Suolahteen perustettiin toimikaudeksi lapsen esiopetusryhmä. Lisäksi toimi aikaisemmin Asemakadun koululla ollut esiopetusryhmä. Molemmat ryhmät aloittivat toimintansa vanhan kaupungintalon puutalolla elokuussa Suolahden, Sumiaisten ja Äänekosken esiopetussuunnitelmien pohjalta laadittiin uusi Äänekosken esiopetussuunnitelma ja hyväksyttiin toukokuussa opetus- ja perusturvalautakunnassa. Se otettiin käyttöön esiopetuksessa toimintakauden 2009 alusta. Esiopetukseen osallistui lähes koko ikäluokka. Kaikkiaan esiopetuksen piirissä oli keväällä 217 ja syksyllä 252 lasta. Esiopetustunteja annettiin ( v ). Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä myös erillisissä esiopetusryhmissä ja niitä analysoitiin yksikkökohtaisesti. Perhe- ja terapiapalvelut Neuvola- ja terapiapalvelut käsittää Äänekosken ja Suolahden taajaman perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä puhe- ja toimintaterapian. Konginkankaan ja Sumiaisten taajamien neuvola- ja kouluterveydenhuoltotyö sisältyi hoitajien vastaanoton toimintaan aikuispalvelujen vastuualueelle. Perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolat toimivat supistetusti ajalla Terveysasemien kesäsulun aikana Suolahden, Sumiaisten ja Konginkankaan neuvoloiden vauvaikäisten määräaikaistarkastukset ja odottavien äitien seurannat keskitettiin Äänekosken neuvolaan. Supistetun toiminnan aikana Äänekosken ja Suolahden taajaman neuvolapalveluihin syntyneet jonot saatiin puretuksi vuoden 2009 loppuun mennessä, vaikka syyskauteen ajoittui myös raskaana olevien naisten ja alle kouluikäisten lasten pandemiarokotuskampanja. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa toimii kolme kokoaikaista terveydenhoitajaa, Sumiaisissa ja Konginkankaalla äitiys- ja perhesuunnittelutyö sisältyi laaja-alaista työtä tekevän terveydenhoitajan tehtäviin. Vuonna 2009 lapsia syntyi 217. Äitiysneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä toteutui 3 745, lääkärikäyntejä 742, perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä ja lääkärikäyntejä 522. Kaikille raskaana oleville äideille tehtiin neuvolassa alkuraskauden ultraäänitutkimus raskauden keston määrittämiseksi. Perhevalmennusta järjestettiin neuvolakäyntien yhteydessä, vanhemmilla oli mahdollisuus osallistua myös sairaanhoitopiirin järjestämään ryhmävalmennukseen. Kotikäyntejä vastasynnyttäneiden perheisiin tehtiin edellisten vuosien tapaan. Perhesuunnitteluneuvolan toiminnassa noudatettiin paikallista raskaudenehkäisyn toimintaohjelmaa. Kohdunkaulan syöpää ehkäisevät irtosoluseulonnat toteutettiin säädetyissä ikäryhmissä. Vuonna 2009 irtosoluseulontoihin osallistui 698 naista. Lastenneuvolassa toimii 3,5 terveydenhoitajaa, Sumiaisissa ja Konginkankaalla lastenneuvolatyö sisältyi laaja-alaista työtä tekevän terveydenhoitajan tehtäviin. Vuoden lopussa lastenneuvolan kirjoissa oli lasta. Lastenneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä toteutui 4 131, lääkärikäyntejä 945. Neuvolatyön painopisteenä oli ennaltaehkäisevä työ, johon sisältyy laaja-alainen terveysneuvonta, lasten säännölliset määräaikaistarkastukset ja seulontatutkimukset sekä rokotustoiminta osana tartuntatautien ehkäisyä. Neurologista

13 kehitystä arvioiva LENE -tutkimus tehtiin kaikille 3 6-vuotiaille lapsille. Lapsuusiän rokotusohjelmaan sisältyvien rokotusten lisäksi lastenneuvolat vastasivat myös lasten kausi-influenssa- ja pandemiarokotuksista sekä FinnIp-rokotustutkimuksen toteuttamisesta. Pandemiarokotuskampanjan aikana lastenneuvoloiden muuta vastaanottotoimintaa jouduttiin supistamaan. Supistetun toiminnan vuoksi siirtyneet määräaikaistarkastukset saatiin hoidetuksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Moniammatillisia toimintakäytäntöjä kehitettiin yhteistyössä muiden lapsi- ja perhetyötä tekevien tahojen kanssa. Neuvolan, päivähoidon ja esiopetuksen yhteinen koulutuspäivä toteutettiin Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon painopiste oli ennaltaehkäisevässä, lasten ja nuorten sekä koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia edistävässä ja tukevassa työssä. Yksilöllisten oppilas-/opiskelijakohtaisten työmuotojen ohella oppilas- ja opiskelijahuollollinen yhteistyö ja moniammatillinen verkostotyö olivat keskeisiä työmuotoja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Syyskuun alussa täytettiin opiskeluterveydenhuollon uusi toimi, jolloin koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa oli yhteensä 5,8 terveydenhoitajan vakanssipohja. Sumiaisissa ja Konginkankaalla kouluterveydenhuoltotyö sisältyi laaja-alaista työtä tekevän terveydenhoitajan tehtäviin. Kouluterveydenhuollossa terveydenhoitajakohtaiset oppilasmäärät olivat lähes valtakunnallisten mitoitussuositusten mukaisia. Laajennettu terveystarkastus toteutettiin viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Seitsemännelle luokalle suunnatut kesätapaamiset toteutuivat vain Äänekoskella. Erityisesti keväällä 2009 kouluterveydenhuollon palvelujen järjestämistä vaikeutti pätevien terveydenhoitajasijaisten puute. Opiskeluterveydenhuollon palvelujen painopiste oli nuorisoasteen opiskelijoiden palveluissa. Terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus tarjottiin kaikille opintonsa aloittaneille nuorisoasteen opiskelijoille. Psykologin palvelujen puute heijastui sekä koulu- että opiskelijaterveydenhuoltoon lisääntyvinä psyykkisen tuen tarpeen vastaanottokäynteinä. Oppilas- ja opiskelijahuollollista verkostoyhteistyötä tehtiin olemassa olevien resurssien puitteissa. Pandemiarokotuskampanjan aikana koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon vastaanotot toimivat supistetusti ja määräaikaistarkastuksia jouduttiin siirtämään kevätkaudelle Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lääkärivastaanotot toteutettiin olemassa olevien resurssien puitteissa. Vuonna 2009 kouluterveydenhuollossa toteutui terveydenhoitajakäyntiä ja 807 lääkärikäyntiä, opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajakäyntiä ja 251 lääkärikäyntiä. Puheterapian henkilöstönä on yksi kokoaikainen puheterapeutti, joka vastaa Äänekosken ja Konginkankaan alueen sekä aikuisten palveluista ja yksi osa-aikainen (20 h/vk) puheterapeutti, toimialueena Suolahti ja Sumiainen sekä kehitysvammapalvelut. Puheterapian tavoitteena on puheen ja kielen kehityksellisten pulmien varhainen tutkiminen ja hoito. Tutkimukset käynnistyvät viimeistään kahden kuukauden sisällä yhteydenotosta, mutta resurssit eivät ole mahdollistaneet säännöllisen terapian järjestämistä kaikille tarvitseville, vaan terapioita on jaksotettu tai järjestetty harvakseltaan. Muutamalle säännöllistä terapiaa tarvitsevalle puheterapia on ostettu lääkinnällisenä kuntoutuksena. Puheterapia pyritään nivomaan tiiviisti yhteen asiakkaan arkiympäristön, kuten kodin ja päivähoidon kanssa, minkä vuoksi puheterapeuttien työaikaa kohdentuu entistä enemmän yhteisneuvotteluihin ja yhteisten hoitosuunnitelmien laatimiseen. Puheterapeutit osallistuvat myös erityispäivähoidon kehittämiseen sekä kouluun lähtevien moniammatillisiin arviointeihin. Vuonna

14 14 puheterapiakäyntejä toteutui Neuvola- ja terapiapalveluissa toimii yksi osa-aikainen (50 ) toimintaterapeutti, joka työskentelee tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon, päivähoidon, koulujen ja perheneuvolan kanssa tuoden oman asiantuntemuksensa eri työryhmiin. Toimintaterapeutin työ painottui lasten havaintomotoriikan arviointiin, perheiden ohjaukseen ja eri tahojen konsultointiin. Arvioinnin lisäksi toimintaterapeutti teki suosituksia lasten toimintaterapiatarpeesta sekä lääkinnällisenä kuntoutuksena annettaviin että Kansaneläkelaitoksen kustantamiin terapioihin. Toimintaterapeutin arviointiin tulevat lapset olivat pääosin 4 6-vuotiaita. Vuonna 2009 toimintaterapiakäyntejä toteutui 205. Neuvola- ja terapiapalvelut toteutettiin talousarvion määrittämissä puitteissa. Perheneuvola Perheneuvola on toiminut Äänekosken kaupungin lasten ja perheiden palveluiden yhtenä tulosalueena, joka myy erityistason kasvatus- ja perheneuvolapalveluita myös Konnevedelle. Työvoimana on kaksi psykologia, sosiaalityöntekijä ja toimistosihteeri. Keväällä psykologian opiskelija suoritti perheneuvolassa psykologiharjoittelunsa. Perheneuvolatyö on koostunut asiakastyöstä sekä konsultaation, työnohjauksen, koulutuksen, lausuntojen ja erilaisten neuvottelujen/työryhmien kautta tarjottavasta asiantuntija-avusta. Toiminta on tilastoitu suoritteina (= 45 min annettua palvelua), joita oli yhteensä (v ). Pääpaino tilastoidussa työssä on ollut asiakastyössä (92 ). Lasten oppimisvaikeuksien erityispalvelut (esim. jatkotutkimukset, ryhmäkuntoutukset) on ostettu Jyväskylän perheneuvolasta. Lastenlääkäripalvelut on hankittu yksityiseltä lastenpsykiatrilta. Asiakkaaksi ilmoitettiin yht. 175 asiakasta ja kokonaisasiakasmäärä oli 438, joista alle 18-vuotiaita 175. Asiakkaaksi ilmoittautuneiden lukumäärän kehitys ilmenee alla olevassa taulukossa 1. Taulukko 1 Ilm. Asiakkaita Suoritteet asiakkaita yhteensä Ajanvaraajista on oma-aloitteisesti hakeutunut perheneuvolaan 38, koulun kautta 31 ja loput pääasiassa sosiaali- ja terveystoimen aloitteesta. Tärkeimmät perheneuvolaan hakeutumisen syyt olivat perhe- ja parisuhdeongelmat ja lasten käyttäytymiseen liittyvät ongelmat (taulukko 2).

15 15 Taulukko 2 Ilmoittautumisen syyt Oppimisvaikeudet Perhe- ja parisuhdeongelmat Lasten käyttäytymi songelmat Muut Jonotusajat lähes puolittuivat edellisiin vuosiin verrattuna (nyt 3,8 viikkoa / ,2 viikkoa). Ajansaamisen nopeutuminen liittyy pääasiassa oppimisvaikeuksien osuuden vähenemiseen. Ilmoittautuneiden asiakkaiden määrä hieman laski edellisestä ennätyksellisestä vuodesta. Vuonna 2009 oli kaiken kaikkiaan työntäyteinen vahvasti perheneuvolan perustehtävään asiakastyön kautta paneutuva vuosi. Palveluiden myynnin osuus oli 15. Vuodelle 2009 asetettu suoritetavoite (3 164/3 300) toteutui lähes arvioin mukaisena. Äänekosken perheneuvolan sopimuskuntaa (Konnevesi) laskutettiin 73,00 /suorite ja muilta käyttäjiltä 84,00 /suorite. Palveluiden myyntitulot olivat Palveluja on myyty Konneveden lisäksi 5 kunnalle. Perheneuvolalle arvioidussa budjetissa pysyttiin. AIKUISPALVELUT Aikuisväestön palveluiden vastuualueella on noin 225 viranhaltijaa ja työntekijää, jotka paitsi palvelevat kuntalaisia painottuen aikuisväestöön, muodostavat eräitä keskitettyjä, ikäkaaresta riippumattomia erityisosaamiskokonaisuuksia. Vastuualueelta valvotaan ja valmistellaan myös erikoissairaanhoidon toteuttamista. Erikoissairaanhoidon menot eivät sisälly aikuisväestön palveluiden talousarvioon, vaan ovat perusturvan talousarviossa omana kohtanaan. Aikuispalveluiden tulosalueet ovat vastaanottotoiminta, sairaala, suun terveydenhuolto, sosiaalityö sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Lisäksi vastuualueeseen kuuluu johto- ja tukipalvelut, sisältäen muun ohella sairaanhoitopiirin tuottamat laboratoriopalvelut sekä sairaankuljetuksen. Kuntafuusioprosessin myötä on korostettu selkeimpinä odotuksina vanhuspalveluiden ja erikoissairaanhoidon hoitojatkumoihin osallistumista, lasten ja nuorten palveluiden varhaisen puuttumisen mahdollistamista, vammaispalveluiden laaja-alaisempaa koordinoivaa ja suorittavaa työotetta, ottaen huomioon maakunnallisten palvelurakenteiden samanaikainen murros. Erityisesti on korostettu omalääkärijärjestelmän moniammatillisten, alueellisten tiimien toiminnan vakiinnuttamista. Kaikilla osa-alueilla on vuoden 2009 aikana saavutettu edelleen laaja-alaista edistymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistettyjen voimavarojen merkitys ja mahdollistavuus yhteistyölle on ollut konkreettista. Vastuualueen henkilöstö on ennakkoluulottomasti syventänyt uusia mahdollisuuksia kuntalaisten palvelemisessa. Kuntatalouden

16 16 vakauttamisohjelman puitteissa ryhdyttiin selvittämään erityisesti avoterveydenhuollon tuottavuuden lisäämistä, myös ulkopuolisten asiantuntijoiden yhteistyönä. Aikuispalveluiden budjetoidut 25,9 milj. euron kokonaismenot ylittivät 0,7 milj. eurolla lisätalousarviolla korjatun talousarvion. Alkuperäiseen talousarvioon tehtiin yhteensä euron menomäärärahojen lisäykset vuoden aikana. Määrärahoja lisättiin mm. toimeentulotukeen, mutta vähennettiin muista toiminnoista esim.. työmarkkinatuen kuntaosuudesta, palveluiden ostoon ja henkilöstökuluihin varatuista määrärahoista. Budjetoidut 4,1 milj. euron kokonaistulot alittuivat euroa. Kokonaisuutena vastuualueen määrärahaylitys kohdentuu muutamiin kohteisiin: sosiaalityön tulosalueen kokonaisylitys n. 0,5 milj. euroa, psykiatrisen asumispalveluiden ylitys n. 0,4 euroa, terveyskeskuksen päivystyksen n. 0,3 milj. euron ylitys sekä lääkinnällisen kuntoutuksen hoidollisten päätösten aiheuttama ylitys noin euroa. Toisaalta suun terveydenhuollon ja työterveyshuollon nettomenot alittuivat selvästi. Aikuispalveluiden talousarviomenoista 46,6 oli henkilöstökuluja ja ne kasvoivat 2,1. Henkilöstökuihin varatut määrärahat alittuivat n. 1,0 milj. euroa. Palveluiden osuus oli 31,4 ja kasvua oli 2,5. Palveluihin vartut määrärahojen ylitys oli n.1,3 milj. euroa. Avustuksiin käytettiin 2,7 edellisvuotta enemmän, mutta siihen vaikutti elatusturvan siirtymien valtiolle. Ilman tätä kasvu olisi ollut 12,4, mikä johtui ennen kaikkea toimeentulotuen kasvusta. Talousarvion toteutuminen menot tulot Aikuispalvelut Johto- ja , ,5 tukipalvelut Terveydenhuollon , ,0 vastaanottopalvelut Sairaala , ,3 Suun terveydenhuolto , ,2 Sosiaalityö , ,1 Mielenterveysja , ,2 päihdepalvelut Sairaankuljetus , Aikuispalvelut yhteensä , ,1 Vastuualueelle asetetut tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan aikuispalveluiden vastuualueen tavoitteet ja niiden mittarit vuodelle Alla on kuvattu tavoitteet ja niiden toteutuminen. Vastaanottopalvelut: Tavoitteet: Yhteydensaannin ja hoidon tarpeen arviointiin pääsyn helpottaminen Asiakkaan hoitopolkujen ja asiakasohjauksen kehittäminen ja koordinointi

17 17 Moniammatillisen aluetyön toimintamallin laatiminen Lääkärityövoiman käyttöön ja saatavuuteen panostaminen rekrytoimalla, lääkärikoulutuksen kehittämistoimin sairaanhoitopiirin ja koulutusyksikköjen kanssa sekä soveltuvin toimenkuva-arvioinnein Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja mittarit: Hoidon saatavuus säädettyjen aikarajojen puitteissa Vastaanoton uudelleenjärjestelyt suunniteltu ja otettu käyttöön Käyntimäärät yksiköittäin ja henkilöstöryhmittäin Työterveyshuollon asiakasyritysten henkilökunnan määrät Potilas/asiakastyytyväisyyskyselyt Sotkanet-vertailutiedot Tavoitteiden toteutuminen: Pääsy kolmen työpäivän kuluessa terveydenhuollon ammattihenkilön hoidontarpeen arviointiin on toteutunut kattavasti ja tasa-arvoisesti kaikissa vastaanottopisteissä. Lääkärin ajanvarausvastanotoille pääsy on vaihdellut soluittain voimakkaasti alle viikosta 4 viikkoon vuoden aikana, riippuen lääkärimiehityksestä. Leimallista on ollut vaikeus järjestää sijaisuuksia, mitä osaltaan on alkanut helpottaa sairaanhoitopiirin alueen yhteinen lääkäreiden perusterveydenhuollon lisäkoulutusohjelma. Sosiaali- ja terveyspalveluiden vastaanottoprosesseja ja hoidon saatavuutta on kehitetty siten, että hoitotyön osuutta vastaanottotoiminnassa on lisätty. Vastaanottotoimintaa organisoitiin uudelleen järjestämällä omalääkärialueille lääkäri-sairaanhoitaja / terveydenhoitajatyöparit ja vastaanottoavustajien tehtäviin terveydenhuollon ammattihenkilöt. Toiminta aloitettiin vuoden 2009 helmikuun alusta. Tärkeimpien kansansairauksien paikalliset hoitoketjut on päivitetty ja kehitetty sairaanhoitopiirin maakunnallista koordinaatiotukea hyödyntäen. Terveydenhuollon avopalveluiden tuottavuuden parantamiseen tähtäävä kehittämisohjelma käynnistettiin vuoden aikana. Kehittämistyössä hyödynnetään myös ulkopuolisia erityisasiantuntijoita. Työterveyshuollon kokonaisasiakasmäärä aleni hienoisesti, mutta toisaalta kokonaishoidollisten sopimusten kattavuus lisääntyi selvästi. Useissa työpisteissä/tulosyksiköissä on tehty asiakkuuteen ja toisaalta työn järjestämiseen liittyneitä kyselyselvityksiä. Keskeisenä työkaluna kehittämistyössä käytetään käyntimäärien ja henkilöstötietojen ohella valtakunnallisia sekä verrokkikuntien tilastotietoja.

18 18 Terveyskeskussairaala: Tavoitteet: Osastojen onnistunut yhdistäminen yhdeksi 50-paikkaiseksi osastoksi vuoden 2009 loppuun mennessä ja profiloituminen akuuttisairaanhoidon yksiköksi Henkilöstömitoitus saatetaan lääninhallituksen edellyttämälle tasolle vuoden 2009 alusta osittain määräaikaisen henkilöstön turvin ja vuoden 2010 alkuun mennessä vakituisella henkilöstöllä Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja mittarit: Terveyskeskussairaala toimii yhtenä 50-paikkaisena osastona Hoitohenkilöstön määrä/sairaansija Kitkalaskutuspäivien määrä Tavoitteiden toteutuminen: Terveyskeskuksen sairaalassa toimi alkuvuodesta kaksi osastoa, sairaansijoja oli molemmilla osastoilla ajalla ss, yhteensä 60 sairaansijaa alkaen osastot yhdistettiin aiemmin tehtyjen päätösperiaatteiden mukaisesti yhdeksi osastoksi, jonka paikkaluku oli 50 sairaansijaa. Erikoissairaanhoidon kitkalaskutuspäivien lukumäärä oli 55, mikä oli neljännes edelliseen vuoteen verrattuna. Suun terveydenhuolto Tavoitteet: Kiireettömän hammashoidon järjestäminen siten, että jonotusaika jää alle puolen vuoden Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja mittarit: Suun terveydenhuollon käyntimäärätavoite potilaskäyntiä, joka jakaantuu ikäluokittain hammashoidon kattavuutena: 0-17-vuotiaat vuotiaat 35 yli 48-vuotiaat 40 Tavoitteiden toteutuminen: Vuoden aikana kaikille suun terveydenhuollon asiakkaille on järjestetty palvelu alle kuuden kuukauden kuluessa. Kokonaiskäyntimäärä pois lukien viikonloppupäivystyskäynnit oli Sosiaalityö:

19 19 Tavoitteet: Eriytettyjen tehtävien (lasten-suojelu, vammaispalvelu, vanhussosiaalityö, työvoiman palvelukeskus) ja alueellisen työn (aikuissosiaalityö) yhteensovittaminen siten, että toimintatavat vahvistavat kansalaisten omia voimavaroja Toimeentulotukityön tarkoituksenmukaisesta työnjaosta sopiminen Lastensuojelun työprosessin ja työnjaon kehittäminen uuden lain vaatimusten mukaisena Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan kuljetuspalvelua lukuun ottamatta kaikille vammaispalvelun asiakkaille Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja mittarit: Toimeentulotukihakemusten käsittelyajat: kiireelliset 1 arkipv ja ei kiireelliset 1 vk Lastensuojeluilmoitusten käsittelyajat: kiireelliset välittömästi, ei kiireelliset 7 arkipäivän aikana arvio selvitystarpeesta Lastensuojelutarpeen selvittämisen kesto enintään 3 kk Jonotusajat perhetyön piiriin Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien lukumäärä (tavoite 30 asiakasta / vuosi) Hoito- ja palvelusuunnitelmien määrä / vammaispalvelun eri asiakasryhmät Tavoitteiden toteutuminen: Kiireelliset toimeentulotukihakemukset pystyttiin käsittelemään 1 vuorokauden määräajassa käyttäen aikuissosiaalityön päivystysaikoja. Ei kiireellisten hakemusten osalta toteutui pääosin enintään 7 vuorokauden käsittelyaika, ajoittaista viivettä syntyi kevään työntekijävajeen aikana ja kesäkuussa (lomat, opiskelijat). Tarvittaessa käsittelyyn on käytetty päivystysaikoja. Lastensuojeluilmoituksen saavuttua tilannearvio on tehty välittömästi ja kiireellinen lastensuojelutarve on pystytty selvittämään ja hoitamaan välittömästi. Ei kiireellisten lastensuojeluilmoituksia on ajoittain ruuhkaantunut (2-3 kertaa vuoden aikana) jolloin 7 vrk tilannearvio on ylittynyt. Sama tilanne on ollut lastensuojelutarpeen selvitysten määräajan (max. 3 kk ) suhteen. Osa pystyttiin hoitamaan määräajassa, mutta ajoittain syntyi ylityksiä. Joissakin tilanteissa oli myös tarkoituksenmukaista jatkaa määräaikaa ja sen perusteella todeta, että asiakkuutta ei ole tarpeen aloittaa. Perhetyö voitiin pääsääntöisesti aloittaa suunnitelluissa aikatauluissa eikä merkittäviä jonoja syntynyt, vaikka asiakasmäärä kasvoi. Taustalla oli perhetyön prosessin kehittyminen ja myös vanhojen asiakkuuksien päättäminen suunnitellusti. Kuntouttavan työtoiminnan asiakastavoite (30 asiakasta) ylittyi, asiakkaita oli 53.

20 20 Kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessia kehitettiin ja toiminta keskittyi aikuissosiaalityön palveluohjaajalle. Vammaispalveluissa tuli 1.9. voimaan määräajat palvelutarpeen selvittämiselle (7 arkipäivää). Kiireelliset kriisitarpeet voitiin hoitaa välittömästi. Vammaispalveluja koskevien hakemusten osalta käsittelyajat (viimeistään 3 kk hakemuksesta) olivat palvelusta riippuen 1 5 viikkoa. Käsittelyaikojen venyminen liittyi hakemuksiin joissa tarvittiin paljon lisäselvityksiä. Palvelusuunnitelmat on laadittu lähes kattavasti kaikille asiakkaille ja aina uusille asiakkaille. Uusien asiakkaiden palvelusuunnitelmiin on erityisesti panostettu ja tarvittaessa on tingitty vanhojen asiakkaitten palvelusuunnitelmien tarkistuksesta, mikäli asiakkailla ei ole ollut muutostarpeita. Kuljetuspalveluasiakkaille ja asunnonmuutostyö asiakkaille palvelusuunnitelmat on laadittu tapauksissa joissa asiakas tarvitsee useita eri palveluja. Sosiaalityön tiimien välistä työnjakoa, yhteistyötä ja yhteensovittamista on työstetty edelleen. Aikuissosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan työtapojen määrittely osana sosiaalista kuntoutusta toteutettiin osana hanketyötä, johon osallistui koko aikuissosiaalityön tiimi. Tätä työtä jatkettiin hankkeen päätyttyä. Mielenterveys ja päihdepalvelut: Tavoitteet: Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito ja kuntoutus sekä oikea porrastus suhteessa perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon Äänekoskella otetaan huomioon myös väestön henkinen hyvinvointi eri hallintokuntien päätöksenteossa Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja mittarit: Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman valmistuminen, kehittämistarpeiden listaus ja toimenpiteiden priorisointi tehty Käytössä yhteinen kirjallinen toimintasuunnitelma eri toimijatahojen kanssa Moni- ja päihdeongelmaisten asumiseen liittyvä toiminta- ja palvelusuunnitelma valmis Tavoitteiden toteutuminen: Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia ovat valmistuneet. Moni- ja päihdeongelmaisten asumiseen liittyvät toiminta- ja palvelusuunnitelmat tehdään yksilöllisesti eri sidosryhmien kanssa. Mielenterveyspotilaiden tarkoituksenmukaista erikoissairaanhoitoa on edelleen vahvasti ohjattu ammatillisella yhteistyöllä, jolloin palvelukotiasumisen suhteellinen osuus on toisaalta edelleen kasvanut näkyen vastuualueen nettomenoylityksissä.

Perusturvalautakunta 29.4.2009 liite nro 4. Perusturvan toimialan toimintakertomus vuodelta 2008

Perusturvalautakunta 29.4.2009 liite nro 4. Perusturvan toimialan toimintakertomus vuodelta 2008 1 Perusturvalautakunta 29.4.2009 liite nro 4 Perusturvan toimialan toimintakertomus vuodelta 2008 2 PERUSTURVAN VUODEN 2008 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Perusturvatoimialan toisen toimintavuoden aikana uusi

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Talousarviomuutokset 2014 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Perusturvan ja terveydenhuollon vuoden 2014 talousarvion

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Osavuosikatsaus 03/2014 Keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukon toteumat raportoitu kaupunginhallitukselle, löydettävissä kaupungin nettisivuilta

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000.

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000. 1 PERUSTURVALAUTAKUNTA Yleistä perusturvan taloudesta ajalta 1-4/2016: Perusturvan toimintakulut 1-4/2016 ovat 8 193 995 (käyttö 102,6%) ja toimintakulujen ylitys 208 325. Ylitystä selittää suurimmaksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/ Osavuosikatsaus tammi-marraskuu 211 Mb 211 Ennuste Liikevaihto 79 224 752 73 135 176 92,3 8 862 68 72 719 384 89,9 1, 43 321 768 39 264 98 9,6 1, Liikeylijäämä / -alijäämä 1 597 226 ####### Sisäiset kulut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 27.3.2013 liite 1

Perusturvalautakunta 27.3.2013 liite 1 Perusturvalautakunta 27.3.2013 liite 1 Perusturvan toimialan toimintakertomus vuodelta 2012 2 PERUSTURVAN VUODEN 2012 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Perusturvan vuosi 2012 toteutui toiminnallisten tavoitteiden

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Katariina Korhonen Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen hoito kaikille tarvitseville.

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin johtamisjärjestelmä ja konsernirakenne 1.2.2013. Valmistelija Heli Möller puh. 020 632 2012 heli.moller@aanekoski.

Äänekosken kaupungin johtamisjärjestelmä ja konsernirakenne 1.2.2013. Valmistelija Heli Möller puh. 020 632 2012 heli.moller@aanekoski. Äänekosken kaupungin johtamisjärjestelmä ja konsernirakenne 1.2.2013 Valmistelija Heli Möller puh. 020 632 2012 heli.moller@aanekoski.fi Uudistuksen tavoitteita / periaatteita Strateginen johtaminen ja

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61)

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61) Kristiinankaupunki Perusturvakeskuksen johtosääntö 1 Yhteistoimintamenettely 7.12.2010 Perusturvalautakunta 7.12.2010 ( 101) Kaupunginhallitus 13.1.2011( 16) Perusturvalautakunta 25.10.2011 ( 73) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI 1 RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI Hallituksen alainen toiminta Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Toiminta sopeutuu talousarvion 2007 voimavaroihin vähentämällä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUUNNITTELUKAUDEN 2013 2017 TAVOITTEET

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUUNNITTELUKAUDEN 2013 2017 TAVOITTEET 1 Perusturvalautakunta 26.9.2012 liite nro 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUUNNITTELUKAUDEN 2013 2017 TAVOITTEET TOIMIALA/VASTUUALUE: Perusturva/Perhepalvelut TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Lasten, nuorten ja heidän perheidensä

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen 24.09.2014 Sivu 1 / 1 3856/05.10.01/2014 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh. 050 321 6289 Marja-Leena

Lisätiedot

Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009. Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen

Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009. Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009 Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen PERUSTURVAPALVELUT TUKIRYHMÄ SOSIAALITYÖ- JA VAMMAISPAL- VELUT KOTI- JA LAITOS- HOITO TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 28.12.2015 Voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 17.04.2013 Sivu 1 / 1 1774/00.01.01/2013 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 Päätösehdotus Valmistelijat / lisätiedot: Marjatta Korhonen, puh. (09)

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/31 1 KARVIAISEN NETTOMENOT 1.1 Nettomenot (kumulatiivinen), Karviainen 1.2 Nettomenot (kumulatiivinen), lasten ja nuorten palvelulinja KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

+ / - ed.v % MB 2015 % TP 2014 EST 2015. ERO TA15 EST Tot % TOIMINTATUOTOT 1 151 4 973 0 634 102 100,0 294 597 634 102 0 0,2

+ / - ed.v % MB 2015 % TP 2014 EST 2015. ERO TA15 EST Tot % TOIMINTATUOTOT 1 151 4 973 0 634 102 100,0 294 597 634 102 0 0,2 SIILINJÄRVEN KUNTA / SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kuukausiraportti TULOSALUEET TAMMI - HELMIKUU 2015 YHTEISET PALVELUT 16,67 Tot % voisi olla + / - ed.v TOIMINTATUOTOT 1 151 4 973 0 634 102 100,0 294 597

Lisätiedot

PERUSTURVAN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS (Luonnos)

PERUSTURVAN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS (Luonnos) 1 Perusturvalautakunta 26.3.2014 liite nro 1 PERUSTURVAN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS (Luonnos) PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvatoimialalla merkittävimmät tapahtumat ja muutokset vuonna 2013 liittyivät

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAAJAN ESITYS 2015 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 4 700 5 200 5 923 26 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 243 242 242-1

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015

Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 KOKKOLA... 1 KRUUNUPYY... 3 2 HYVÄ POTKU -HANKE KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN TERVEYSASEMILLA 5 LÄHTÖTILANNE...

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot