HELSINGIN KAUPUNKI LIIKENNELAITOS. Elina Tartia-Lahti 5/2004

Transkriptio

1 Ympäristöraportti 2003

2 HKL:N YMPÄRISTÖRAPORTTI 2003 Sisällysluettelo Sivu Lähtökohta 1 Toimitusjohtajan katsaus 1 Ympäristöpolitiikka 2 Ympäristöjohtaminen 3 Toteutuneet ympäristötavoitteet 3 Ympäristöjärjestelmät ja 5 asiakastyytyväisyys Kalusto 6 Joukkoliikenteen suoritteet 7 Energian kulutus 8 Energian säästösuunnitelman toteutuminen 8 Päästöt ja melu 9 Jätteiden käsittely ja kierrätys 10 Liikenteen hoitoon liittyvät ympäristöriskit 11 Renkaiden käyttö 11 Ympäristökoulutus 11 Joukkoliikenne ja ympäristöasioiden taloudellinen merkitys 11 HKL:n ympäristötuotot ja -kulut 12 Ympäristötuotto- ja kululaskelma 13 Raportin ovat koonneet: Elina Tartia-Lahti sivut 2-12 Maija Kaira sivut Ari Päivärinta sivut 13-14

3 1/14 HKL:N YMPÄRISTÖRAPORTTI 2003 Ympäristöraportti on yhteenveto HKL:n ympäristötyöstä ja keskeisistä ympäristövaikutuksista. Ympäristöraportti tehdään vuosittain nyt viidettä kertaa. Ympäristöraportin tavoitteena on osana HKL:n ympäristöviestintää tuottaa perustietoa ja vahvistaa sidosryhmien ja kuntalaisten mielikuvaa HKL:stä yrityksenä, joka tuntee omat ympäristövaikutuksensa ja toimii vastuullisesti. Liikenteen hoitoon liittyvät ympäristövaatimukset kasvavat jatkuvasti. HKL:n uudessa ympäristöviestinnän strategiassa halutaan ympäristöviestinnän painoarvoa lisätä. Vuonna 2003 laadittiin ympäristöesite "HKL osa toimivaa kaupunkia". Siinä esitellään HKL:n jokapäiväistä ympäristötoimintaa monipuolisesti kuvin ja taulukoin. Esitteen elinkaari on useita vuosia. Helsingin sisäisen liikenteen matkoista vuonna 2003 tehtiin 209,9 miljoonaa matkaa julkisella liikenteellä. Määrä on 1,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna Joukkoliikenteen käyttö on Helsingissä edelleen kansallisesti ja kansainvälisesti huippuluokkaa. Helsingin joukkoliikenne arvioitiin kansainvälisessä Best-tutkimuksessa eurooppalaiseen kärkeen kahdeksan kaupungin joukossa myöskin vuonna Toimitusjohtajan katsaus HKL:llä on pääkaupungin liikennelaitoksena merkittävä asema ympäristövaikuttajana sekä myös joukkoliikenteen suunnannäyttäjän rooli. Joukkoliikenne on ympäristöpäästöjen aiheuttaja vaikka onkin ympäristöä säästävä tuote yksityisautoiluun verrattuna. Erityisesti tilankäytössä joukkoliikenne on ylivoimainen, sillä tehokas ja kilpailukykyinen joukkoliikenne säästää katutilaa ja näin myös kaupunkiympäristöä. Ympäristöasioiden huomioiminen ja ympäristöpäästöihin vaikuttaminen on HKL:n strategiassa keskeisellä sijalla. HKL pyrkii toiminnallaan joukkoliikenteen suosion jatkuvaan lisäämiseen. Siinä onkin viime vuosina onnistuttu varsin hyvin. Joukkoliikenne hoidetaan ympäristöystävällisellä bussi- ja raideliikenteellä. Ympäristöpolitiikkamme edellyttää määrätietoisia toimia suunnittelussa, kalustohankinnoissa ja henkilöstön koulutuksessa. Joukkoliikenteen ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on huomattava. Parempi asumis- ja elinympäristö merkitsee kaupunkilaisille viihtyisyyttä ja terveellisyyttä. Säästyvät terveydenhoitomenot ovat huomattavat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Matti Lahdenranta toimitusjohtaja

4 2/14 1 Ympäristöpolitiikka Joukkoliikenne on ympäristöä säästävä liikkumismuoto. Helsingissä sekä poliittiset päättäjät että viranomaiset tekevät aktiivisesti yhteistyötä joukkoliikenteen edistämiseksi ja kehittämiseksi. HKL:n ympäristöpolitiikan kantavana ajatuksena on, että edistämme joukkoliikenteen suosiota ja harjoitamme sellaista joukkoliikennettä, joka edistää kaupungin toimivuutta ja säästää ympäristöä. Ympäristöpolitiikkamme mukaisesti: Edistämme omilla toimenpiteillämme joukkoliikenteen suosiota ja markkinaosuuden kasvua ja kannamme tältä osin vastuun elinvoimaisesta Helsingistä. Suunnittelemme ja harjoitamme sellaista joukkoliikennettä, joka edistää kaupungin toimivuutta ja on ympäristöä säästävää. Sitoudumme noudattamaan viranomaisten asettamia kansallisia ja kansainvälisiä ympäristövaatimuksia ja suosituksia. Käytämme ja olemme mukana kehittämässä ympäristöystävällisiä polttoaineita ja tekniikkaa. Huolehdimme siitä, että oma liikennetuotantomme, infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito sekä hankinnat ovat ympäristöystävällistä ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Selvitämme toimittajien, aliurakoitsijoiden ja muiden sopimuskumppaneiden ympäristötietämyksen ja ympäristö- ja laatutekijät vaikuttavat valinnoissa. Teemme ympäristöasioissa yhteistyötä viranomaisten ja yhteisöjen kanssa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Auditointien ja itsearviointien avulla varmistamme, että toimintamme ja palvelumme on ympäristön kannalta tehokasta ja taloudellista. Otamme huomioon ympäristöasiat henkilöstön kouluttamisessa ja motivoimme henkilöstöä käytännön ympäristötyöhön. Tiedotamme ympäristöasioista aktiivisesti asiakkaille, henkilöstölle ja muille sidosryhmille. Julkaisemme ympäristöraportin vuosittain.

5 3/14 2 Ympäristöjohtaminen HKL:n missio HKL tarjoaa kaupunkilaisille tasapuoliset liikkumismahdollisuudet ja luo edellytykset toimivalle ja elinvoimaiselle kaupungille. Kestävän kehityksen visio 2012 HKL toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Helsingissä on korkealuokkainen joukkoliikenne. HKL:n kestävän kehityksen visiossa pääosa joukkoliikenteen tarjonnasta tuotetaan sähkö- ja kaasukäyttöisellä kalustolla ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on kasvanut pääkaupunkiseudun liikenteessä 2 prosenttiyksiköllä nykyisestä 40:stä 42 prosenttiin. Tämä merkitsee sitä, että 60 prosenttia liikenteen kasvusta on suuntautunut joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteen tuottamat typen oksidi- ja partikkelipäästöt ovat puolittuneet vuoden 2003 tasosta. Vision toteuttamiseksi on määritelty seuraavat strategiavalinnat: Raideliikennehankkeiden toteuttaminen Metron automatisointi Maakaasun tankkausinfran luominen Kilpailuttamisen pelisääntöjen kehittäminen siten, että ne kannustavat vähäpäästöisen kaluston hankintaan Ajotapakoulutuksen jatkaminen ja kaluston ennakoivan huollon tehostaminen Varikkojen energiatehokkuuden parantaminen. 3 Toteutuneet ympäristötavoitteet HKL:n ympäristötyölle on asetettu tavoitteet, jotka toteutuvat yksiköiden ympäristöohjelmiin sekä joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden avulla. Vuoden 2003 ympäristötavoitteet ja niiden toteutuminen: 1. Joukkoliikenteen osuuden kasvaessa liikenteen päästöt vähenevät ja kaupunkiympäristöstä tulee entistä viihtyisämpi. Vuonna 2003 joukkoliikenteen osuus pieneni jonkin verran keskustan rajalle matkustajamäärän vähentyessä. Tähän vaikuttivat mm. huonosta taloustilanteesta johtuvat liikenteen säästöt, tariffin korotus ja matkojen siirtymät poikittaisliikenteeseen uuden linja 550 liikenteen alettua. 2. Tavoitteenamme on ollut vähäpäästöisen raideliikenteen osuuden kasvattaminen. Metroliikenteessä kasvua oli 0,8 % ja raitioliikenteessä 1,3 %. Joukkoliikennelautakunnan esittämä uuden raitiolinja 9 perustamista siirrettiin kaupungin taloustilanteen vuoksi taloussuunnitelmakauden jälkeen.

6 4/14 3. Bussiliikenteessä ovat typenoksidi ja hiukkaspäästöt vähentyneet edellisestä vuodesta. Kaikki säännellyt päästöt ovat alentuneet vuonna Vähenemä typenoksideissa ja hiukkasissa oli keskimäärin 1,5 3,5 %. 4. Energiansäästötavoite bussiliikenteessä saavutettiin: citydieselin kulutus aleni v edellisen vuoden 48,1 litrasta 46,8 litraan ajettua 100 kilometriä kohden. Raitioliikenteen säästötavoitteena oli päästä tasolle 30 MWh/milj.paikkakilometriä. Tavoitteeseen ei aivan päästy. Saavutettiin taso 34. Metroliikenteen säästötavoitteena oli pitää energian kulutus vaunuparikilometriltä edellisen vuoden tasolla, mihin ei aivan päästy, koska matkustajamäärän kasvu ja uudet vaunut lisäsivät kuljetettavaa massaa. Kulutus oli 5,5 KWh/Vpkm v (5,12 v.2001) laskettuna ajoenergian kulutuksesta. Vaihdelämmitykseen kului 39,8 GWh. 5. Raitioliikenteen jarruhiekkaa kului 360 tonnia vuonna 2002, Tavoitteena oli, että kulutus on vuonna 2003 noin 40 tonnia pienempi kuin vuonna Tavoitteeseen päästiin. Jarruhiekkaa kului 319 tonnia. 6. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseksi HKL on ollut kiinteässä vuorovaikutuksessa kaupunkisuunnitteluvirastoon uusien alueiden suunnittelussa ja yleiskaavan tarkistustyössä. 7. Sidosryhmien joukkoliikennemyönteisyyttä edistetään markkinoinnilla ja systemaattisella yhteistyöllä, Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma (HEKO) tekee työtä saman tavoitteen toteuttamiseksi. 8. HKL:n henkilöstön ympäristötietämystä on lisätty v osallistumalla Autoton päivä -kampanjaan, Energian säästöviikkoon sekä koulutuksen sekä henkilöstöinformaation avulla. Vuosien ympäristötavoitteet 1. Joukkoliikenneosuutta pyritään kasvattamaan keskustan rajalla 2 % ja poikittaisliikenteessä 3 % vuoden 2005 loppuun mennessä. 2. Raideliikenteen osuutta koko kuljetussuoritteesta lisätään. 3. Energiansäästötavoite bussiliikenteessä on alentaa citydieselin kulutusta 1 % ajettua 100 kilometriä kohti vuodesta 2000 alkaen 4. Bussiliikenteessä siirrytään vähäpäästöiseen kalustoon. Bussien typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä vähennetään vuosittain 5 prosenttiyksikköä. 5. Raitioliikenteen energian säästötavoite on 30 MWh/milj.paikkakilometriä.

7 5/14 6. Metroliikenteen säästötavoite on pitää energiankulutus kuljetettua matkustajaa kohti nykyisellä tasolla. 7. Raitioliikenteen jarruhiekan kulutusta vähennetään siten, että kulutus on vuonna 2004 noin 40 tonnia pienempi kuin vuonna Kaupunkirakenteen kehitystä ohjataan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantavaan suuntaan. Yleiskaava 2002, jonka Kvsto hyväksyi , on tehty osin HKL:n ja Ksv:n yhteistyönä. 9. Joukkoliikennemyönteistä asennetta vahvistetaan kehittämällä joukkoliikenteen positiivista, esteetöntä ja ympäristöystävällistä imagoa. 10. HKL:n henkilöstön ympäristötietoa lisätään koulutuksen avulla ja osallistumalla kampanjoihin kuten Autoton päivä ja Energiansäästöviikko. 4 Ympäristöjärjestelmät ja asiakastyytyväisyys HKL:n tuotantoyksiköissä kehitetään ympäristöasioiden hallintaa ISO ympäristöstandardin mukaisesti. HKL-Bussiliikenne sai ensimmäisenä julkisena yhteisönä laatu- ja ympäristösertifikaatin v HKL-Raitioliikenne ja HKL-Metroliikenne valmistelevat standardin käyttöönottoa. Vuonna 2003 otettiin käyttöön ja sertifioitiin HKL- Bussiliikenteessä työterveys - ja turvallisuusjärjestelmä Ohsas Matkustajien tyytyväisyyttä palvelujen laatuun mitattiin HKL:n omalla kyselytutkimuksella, johon vuoden aikana vastasi 9263 joukkoliikenteen käyttäjää. SAP Green Office BEST Vuonna 2003 jatkui ympäristöraportoinnin kehittäminen. Ympäristötilinpäätösosa ja vaarallisten aineiden seuranta täsmentyi SAPjärjestelmässä. Sen avulla voidaan jo hankintoja tilatessa eritellä ympäristön ja kestävän kehityksen osuudet nykyistä luotettavammin. WWF auditoi vuonna 2002 pääkonttorin Green Office -ympäristötoiminnot, jonka seurauksena saatiin oikeus WWF:n Panda-merkin käyttöön. Helsinki on mukana kahdeksan muun eurooppalaisen kaupungin ohella kansainvälisessä BEST-projektissa, jossa kilpaillaan parhaan joukkoliikennekaupungin tittelistä ja pyritään benchmarkingin avulla parantamaan joukkoliikenteen tasoa. Vuonna 2003 Helsinki oli toisella sijalla kaupunkien välisessä vertailussa. BEST-hankkeessa ovat Helsingin lisäksi mukana Barcelona, Geneve, Kööpenhamina, Lontoo, Manchester, Oslo, Tukholma ja Wien.

8 6/14 BEST-tutkimuksessa on kysymys joukkoliikenteen ympäristöhyödyistä. Asteikko on 1-5, täysin eri mieltä... täysin samaa mieltä. Helsinkiläisistä vastaajista 91 % oli täysin tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa. Kaikkien kaupunkien keskiarvo oli 82 eli helsinkiläisten tulos oli eurooppalaista kärkeä. 5 Kalusto Bussit HKL-Bussiliikenteelle hankittiin 43 uutta bussia vuonna Vuoden lopussa maakaasubusseja oli 54. Busseja oli kaikkiaan vuoden lopussa 455. Busseista oli kaasukäyttöisiä 59 ja matalalattiaisia 324. Bussien keski-ikä oli 6,81 vuotta. Vähäpäästöiset kaasubussit auttavat parantamaan ilman laatua etenkin kaupungin keskustassa. Vuonna 2003 poistettiin käytöstä 42 autoa, jotka korvattiin matalalattiaisilla ja vähäpäästöisillä autoilla.. Raitiovaunut HKL-Raitioliikenteessä oli vuoden lopussa käytössä 115 vaunua, joista matalalattiaisia oli 25. Vaunuja on tilattu kaikkiaan 40 ja kaikki vaunut tulevat toimitetuiksi vuoden 2004 aikana. Vaunujen käyttöiäksi on suunniteltu 40 vuotta. Nykyisissä ja uusissa vaunuissa pääosa jarrutuksessa syntyvästä energiasta käytetään vaunun sisälämmitykseen. Uusissa vaunuissa jarrutuksessa syntyvä sähköenergia voidaan syöttää takaisin ajojohtoon muiden vaunujen käytettäväksi. Uusien vaunujen ilmastointilaitteet ja lattialämmitys lisäävät energian kulutusta, mutta matkustusmukavuus ja kuljettajien työolosuhteet paranevat. Metrojunat HKL-Metroliikenteessä on 54 metrovaunuparia. Kaikki uudet metrovaunut (12 vaunuparia) ovat matkustajaliikenteessä. Vaunujen hankintakriteereihin on sisällytetty elinkaariajattelu. Vaunujen käyttöiäksi on suunniteltu 40 vuotta. Ympäristöystävällisen metron tärkein seurattava ympäristötekijä on sähkön kulutus. Uuden junan sähkön kulutus on osoittautunut vanhaa junaa suuremmaksi. Syinä ovat muun muassa junan paino, nopeampi kiihtyvyys ja ohjaamon ilmastointi. Sähköautot Kaupunkipyörä HKL-Bussiliikenteen käytössä on kaksi sähköautoa. Kaupunkipyörällä liikkumisen perinne Helsingin keskustassa alkoi kesällä Pyöriä on kaikkiaan hankittu 550 ja viime kesäkautena niitä oli käytössä 300.

9 7/14 6 Joukkoliikenteen suoritteet Keskeiset Helsingin kaupungin ympäristöohjelmaan kirjatut asiat, joihin HKL:n toiminta vaikuttaa, ovat liikennemäärät, energian kulutus, päästöt ja melu. Matkustajamäärät ja linjakilometrit vuonna 2003 Helsingin sisäisen liikenteen osalta olivat seuraavat: Helsingin sisäinen liikenne Matkat (milj.) Linjakilometrit (milj.) Toteutunut Muutos- % vuoteen 2002 Raitioliikenne Matkat Linjakm 56,84 + 1,3 Metroliikenne Matkat 55,35 + 0,8 Linjakm HKL-Bussiliikenne Matkat 93,36-4,1 Linjakm Vesiliikenne Suomenlinnan lautta Matkat 1,33-11,9 Toteutunut Muutos- % vuoteen ,51 0,3 12,91 0,0 33,05-3,9 Yhteensä 206,88-1,5 51,47-2,5 Bussiliikenteeseen kuuluvat: Metroliikenteen matkustajamäärät kasvoivat aikaisempien vuosien tapaan. Matkoja tehtiin 0,8 % enemmän kuin edellisvuonna eli 55,4 miljoonaa. Raitioliikenteen matkustajamäärä lisääntyi 1,3 %. Uusia raitiovaunuja ei saatu liikenteeseen suunnitellussa aikataulussa. Bussiliikenteen matkustajamäärät vähenivät 4,1 %. Suomenlinnan lautan matkustajamäärä väheni edellisestä vuodesta. HKL-Bussiliikenne, Suomen Turistiauto Oy

10 8/14 7 Energian kulutus Yksityiset yhtiöt: Auto Andersson Oy, Concordia Bus Finland Oy Ab, Connex Helsinki Oy, Pohjolan Kaupunkiliikenne Oy, Taksikuljetus Oy, Tammelundin Liikenne Oy Vesiliikenne: Suomenlinnan Liikenne Oy v v v v Dieselöljyn kulutus busseissa, milj.ltr 10,06 10,21 10,00 9,814 Kulutus litroina /100 km 46,43 48,26 48,10 46,8 Bussiliikenteessä polttoaineen kulutus laski 2,7 % ajettua 100 kilometriä kohti. Raitioliikenneyksikkö käytti vuonna 2003 liikenteen hoitoon vaihdelämmityksineen sähköä 24,1 GWh (22,5 v. 2002). Metroliikenteeseen vaihdelämmityksineen käytettiin vuonna 2002 sähköä 39,8 GWh (32,2 v. 2001). Uuden junan kulutus on osoittautunut vanhaa junaa suuremmaksi. Syinä olivat mm. junan nopeampi kiihtyvyys, paino ja ohjaamon ilmastointi. Varikoiden, metroasemien, Martinlaakson asemien ja muiden kiinteistöjen sähkönkulutus oli vuonna 2002 kaikkiaan 37,5 GWh (37,25 v.2001). 8 Energian säästösuunnitelman toteutuminen Energiansäästösuunnitelmaa toteutettiin järjestelmällisesti HKL:ssä seurattiin systemaattisesti energiansäästösuunnitelman toteutumista. Jätevesien valvonnasta on sopimus Helsingin Veden kanssa. Vuonna 2003 on otettu näytteitä ja ne ovat olleet puhtaita. Peruskorjauksissa ja vuosikorjauksissa on varikoiden ja metroasemien LVIautomatiikkaa ja toimilaitteita ajanmukaistettu. Energian kaukolukulaitteita on myös asennettu. Kehitys mahdollistaa entistä tarkemman energian kulutuksen seurannan ja nopeamman energiavuotojen havaitsemisen. Metron vaihdelämmitykseen asennetut sähkömittarit mahdollistavat energiankulutuksen tehokkaamman seurannan.

11 9/14 Energian säästöä, esteettömyyttä ja Autoton päivä HKL osallistui Autottoman päivän viettoon Helsingin keskustassa. Asiakkaita houkuteltiin joukkoliikennevälineisiin mm. teemalla Aja koko päivä kertalipun hinnalla. Espan puistossa jaettiin joukkoliikennetietoa ja informaatiota matkakortista. Energiansäästöviikkoon on osallistuttu vuodesta Vuonna 2003 osallistuttiin Helsingin kaupungin yhteistapahtumaan sähkötalolla ja järjestettiin sisäistä kampanjointia omalle henkilöstölle. HKL sijoittui kolmen kärkeen Euroopan liikenneministerien konferenssin ja Euroopan vammaisfoorumin järjestämässä kilpailuissa, jossa etsittiin vammautuneiden liikkumista helpottavia ratkaisuja. Tuomariston perustelujen mukaan HKL on rakentanut menestyksekkäästi liikennejärjestelmää, jota myös eri tavoin vammautuneet ja vaikeasti liikkuvat pystyvät käyttämään. Erityiskiitoksen sai Helsingin palvelulinjaverkko. 9 Päästöt ja melu HKL-Bussiliikenteen päästöt ovat euro-normien tasolla. Kaikki vuonna 2003 hankitut 43 bussia täyttävät euro III-vaatimukset ja dieselkatalysaattorin ansiosta osin alittavatkin ne. Uusimmissa dieselautoissa kaikki päästökomponentit ovat pudonneet vähintään puoleen verrattuna vanhimpiin käytössä oleviin. Typen oksidit ovat pudonneet jopa yhteen kolmasosaan ja hiukkaset yhteen viidesosaan siitä mikä oli v malleissa. Kaasukäyttöisillä autoilla väheneminen on ollut vielä voimakkaampaa. Uusien vuonna 2003 hankittujen normaalikokoisten bussien ulkomelun taso on 77 db. Enintään 77 db(a):n äänitaso alittaa vähintään 3 desibelillä suurimman sallitun rajan, joka on 80 db(a). Viherrata Hiekan kulutus Laipan rasvaus Helsingin ensimmäinen nurmirata valmistui syksyllä 1999 Helsinginkadulle ja vuonna 2000 Paciuksenkadulle. Nurmirata -nimitys on muutettu viherradaksi. Vuonna 2002 rakennettiin Kustaa Vaasantien osuus, noin 300 m. Tavoitteena on v saada väli Vauhtitie-Eläintarhantie viherradaksi. Tulevina vuosina on tarkoitus rakentaa 85 km:n linjaverkosta 10 km nurmirataa. Uusien raitiovaunujen hiekoituslaitteet tulevat vähentämään hiekankulutusta, kun vaunun ajo- ja jarrutussäädöt ovat kohdallaan. Vastaavanlaisia laitteita on alettu myös asentaa nivelvaunuihin. Hiekankulutuksen vähentämiseksi annetaan kuljettajille ennakoivan ajon koulutusta. Kaarteissa syntyvä melu vähenee kun rasvataan kiskojen reunoja. Rasvat ovat ympäristöhyväksyttyjä. Toisaalta nykyisten rasvojen teho

12 10/14 Bussien päästöt v häviää nopeasti sääolojen vaihdellessa. Uusiin vaunuihin on asennettu laipanvoitelulaitteet, jotka rasvaavat pyörän laippaa, joka edelleen rasvaa kiskon reunaa. Näin kiskojen rasvaus voidaan tehdä vaunujen avulla. Osa nivelvaunuista tullaan varustamaan myös laipanvoitelulaitteilla. Työ kestää muutaman vuoden, koska tällaiset laitteet täytyy kehitellä Helsingin olosuhteisiin sopiviksi. Raitioteiden kiskonvaihtotyöt on tehty tähän asti öisin. Yötyö edellyttää yötyölupaa. Koska yötöistä tulee kaupunkilaisilta valituksia entistä enemmän, pyritään sellaisiin ratkaisuihin, joissa yötöitä voitaisiin nykyisestä vähentää. Paineet yötöiden vähentämiseksi ovat edelleen ajankohtaisia (tonnia) 2001 (tonnia) 2002 (tonnia) 2003 (tonnia) Vähennys vsta 1990 (%) Hiilimonoksidi (häkä) ,81 Hiilivedyt ,00 Typen oksidit ,17 Partikkelit 5,0 4,9 4,0 3,7 56,47 Rikkioksidit 0,36 0,36 0,31 0,31 98,81 Hiilidioksidipäästöt Jätteiden käsittely ja kierrätys HKL:n tuotantoyksiköissä käsitellään ja kierrätetään jätteet ISO ympäristöstandardin mukaisesti. Järjestelmän toimivuus arvioidaan sisäisin ja ulkoisin auditoinnein. Vastuut, tavoitteet ja toimenpiteet on kirjattu yksiköiden ympäristöohjelmiin, jotka päivitetään vuosittain. Yksiköissä syntyvät jätteet kuten jäteöljyt, liuotinaineet, suodattimet, lamput, metallit, paperit ja pahvit lajitellaan ja kerätään omiin keräyspisteisiin, joista ne kerätään säännöllisin väliajoin ja toimitetaan kierrätykseen tai jätteenkäsittelylaitoksiin. Varikoilla syntyvien ongelmajätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta on tarkat ohjeet.

13 11/14 11 Liikenteen hoitoon liittyvät ympäristöriskit Liikenteen hoitoon liittyvät häiriöt, onnettomuudet ja vahingot, kuten tulipalot, päästöt viemäriverkostoon tai maaperään sekä nestekaasuvuodot saattavat aiheuttaa riskejä ja haittoja ympäristölle. Ruskeasuon, Koskelan ja Vartiokylän varikoiden tankkausjärjestelmät peruskorjattiin KTM:n vaatimusten mukaisiksi ympäristöluvan uudistamista varten. Lain velvoitteiden lisäksi on ongelmatilanteiden varalta ohjeet eri yksiköiden laatu- ja ympäristöjärjestelmissä sekä HKL:n pelastussuunnitelmissa. Ympäristöilmoitukset varikoiden kemikaaleista tehtiin Ympäristökeskukselle ja pelastuslaitokselle. Toimintaan liittyviä riskejä ja vaaratekijöitä arvioidaan riskianalyysien avulla. Yksiköiden ympäristöasioiden hoidon laatua ja toimintatapoja arvioidaan auditoinneilla. 12 Renkaiden käyttö 13 Ympäristökoulutus Uusia bussinrenkaita hankittiin vuonna 2003 HKL-Bussiliikenteeseen 492. Poistetut renkaat menevät rengaskierrätyksen kautta jatkojalostukseen. Bussinrenkaiden käyttöikää pidennetään uusimalla pinnoitusta. Renkaita voidaan pinnoittaa keskimäärin 2,7 kertaa. Uuden pinnan saa keskimäärin 1400 rengasta. Bussinkuljettajille annetaan peruskoulutuksen yhteydessä ympäristöä säästävän ajotavankoulutus. Tavoitteena ajotavan koulutuksella on polttoaineen kulutuksen säästö 5 % kuljettajaa kohti. Se pohjautuu Motivan kehittämään KEY-koulutukseen eli kuljetusyrityksen energia- ja ympäristöohjelmaan. Raitiovaunun- ja metronkuljettajien koulutuksessa energiaa säästävää ajotapaa opetetaan ottaen huomioon raideliikenteen erityispiirteet. Kaikki kuljettajaryhmät saavat ajotapakoulutuksen lisäksi teoreettista opetusta joukkoliikenteen energia- ja ympäristökysymyksissä. Energiansäästöviikon aikana ja Autottomana päivänä koulutetaan ja informoidaan kuljettajia energiaa säästävään ajotapaan. 14 Joukkoliikenne ja ympäristöasioiden taloudellinen merkitys Kattavalla joukkoliikenteellä on erittäin suuri myönteinen vaikutus Helsingin kokoisen kaupungin ympäristön tilaan. Ympäristöasioiden taloudellisten vaikutusten arviointi on kuitenkin vaikeaa, koska ei ole riittävää

14 12/14 15 HKL:n ympäristötuotot ja -kulut perustutkimusta ja laskentamenetelmiä. Vaikutusten suuntaa voidaan kuitenkin arvioida. Nykyisen laajuinen Helsingin joukkoliikenne vaikuttaa yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti mm. seuraaviin asioihin. Joukkoliikennepalvelujen runsas käyttö on vähentänyt tarvetta henkilöautoliikenteen väylä-, pysäköinti- ja liittymäinvestointeihin ja kaupunkitilaa on säästynyt muille toiminnoille. Henkilöautopainotteisempi liikkumiskulttuuri toisi tullessaan hajautuneemman kaupunkirakenteen ja lisääntyviä liikennekustannuksia. Bussiliikenteessä siirrytään koko ajan ympäristökustannuksiltaan edullisempaan kalustoon. Dieselkaluston typpioksidi- ja partikkelipäästöjen vähentäminen säästää kaupunkilaisten terveysmenoja ja jossain määrin myös korroosio- ja kasvivauriokustannuksia. Puhtaampaan bussiliikenteeseen siirtymisen on arvioitu vähentävän ympäristökustannuksia noin euroa/vuosi. Nämä luvut eivät sisälly ympäristötuotto ja -kululaskelmaan. Laskentaperusteet Liikennelaitoksen ympäristökulujen ja tuottojen eriä määriteltäessä on käytetty hyväksi olemassa olevaa ohjeistusta sekä yleisiä laskentatoimen tiedon tuottamisen periaatteita. Liikennelaitoksen taloushallinnon SAP-järjestelmää kehitettiin vuoden 2002 lopussa siten, että siihen on mahdollista jo tilausvaiheessa määrittää tilattavan tavaran tai aineen ympäristövaikutus prosentuaalisesti koko tilauksen arvosta. Laskentajärjestelmä ei tältä osin ole vielä kuitenkaan täysin kattava, joten vuoden 2003 ympäristötuotto- ja kululaskelma on tehty osittain arvioihin perustuen. Liikennelaitoksen vuoden 2003 ympäristötuotot ja kulut sekä ympäristösäästöt ja investoinnit: Ympäristötuotot Ympäristötuottoina saatiin euroa Uudenmaan ympäristökeskukselta bussikaluston pakokaasumittausvalmiuksien luomiseen. Ympäristötoiminnan käyttökulut Liikennelaitoksen ympäristötoiminnan vuoden 2003 käyttökulut olivat 1,6 milj. euroa. Suurimmat ympäristökulut olivat maakaasuotot, jätevesi ja -huolto, renkaiden pinnoitukset sekä citydieselin noin 2 prosenttia suurempi kulutus tavalliseen dieselöljyyn nähden.

15 13/14 Ympäristöinvestointien poistot Liikennelaitoksen ympäristöinvestointien poistot vuonna 2003 olivat 0,4milj. euroa. Poistot muodostuivat pääasiassa maakaasuaseman poistoista, dieselkäyttöisten ja kaasubussien hankintahinnan eron poistovaikutuksesta, kahden sähköauton poistoista sekä Vartiokylän varikon piha-alueen saastuneen maan puhdistuksesta aiheutuvista poistoista. Ympäristön rahoituskulut Rahoituskuluja oli yhteensä euroa, joka syntyi maakaasun tankkausaseman rahoituksesta. Ympäristötulos Ympäristösäästöt Investoinnit Liikennelaitoksen vuoden 2003 ympäristötulos on tuotoista ja kuluista laskettuna 1,8 euroa alijäämäinen. Vuonna 2003 syntyi liikennelaitoksella ympäristösäästöjä noin 0,1 milj. euroa. Säästö syntyi, kun uusien renkaiden sijaan uudelleen pinnoitettiin vanhoja renkaita. Liikennelaitoksen vuoden 2003 ympäristöinvestointien hankinta-arvo oli 0,4 milj. euroa. Suurimmat ympäristöinvestoinnit olivat saastuneen piha-alueen puhdistus ja varikoiden ympäristötekniset työt. Jätejärjestelmien kehittämiseen käytettiin 0,1 milj. euroa. Lisäksi HKL- Bussiliikenteen hankkimat katalysaattorit ja äänieristys busseihin yhteensä 0,1 milj. euroa kirjattiin ympäristöinvestoinneiksi. 16 Ympäristötuotto- ja kululaskelma Ympäristötuotot 47,5 252,3 Tuet ja avustukset Ympäristökäyttökulut , ,9 Aineet ja tarvikkeet -962, ,8 Palveluiden ostot -410,1-436,1 Ympäristöpoistot -234,8-426,4 Ympäristörahoitustuotot ja kulut Rahoituskulut -40,1-26,6 Ympäristötulos , ,6 Ympäristösäästöt 117,4 118,1 Ympäristöinvestoinnit -515,6-428,7

16 14/14 Saastuneen piha-alueen puhdistus 270,6 183,9 Jätejärjestelmien kehittäminen 119,4 22,3 Katalysaattorit ja meluntorjunta uusiin busseihin 125,5 91,0 Varikoiden ympäristötekniset työt 131,5