Ympäristöraportti 2011

Transkriptio

1 Ympäristöraportti 2011

2 Sisältö HKL HUOLEHTII YMPÄRISTÖSTÄ HKL LIIKKUMISPALVELUJEN TARJOAJANA HKL:N YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA YMPÄRISTÖTYÖ... 4 TOIMINNAN LAADUN VARMISTAMINEN... 6 Ympäristöjärjestelmät... 6 Mittarit YMPÄRISTÖTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA YMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAVA TOIMINTA VUONNA KALUSTO JA LIIKENNÖINTI... 8 Raitiovaunut... 8 Metro... 9 Suomenlinnan Liikenne Oy (SLL)... 9 ENERGIAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT ILMAAN Liikenne Sähkön ja lämmön kokonaiskulutus ja päästöt Sidosryhmäyhteistyö Suunnittelu Vireillä olevat hankkeet vuonna Kuljettajien ajotapa Vedenkulutus Luonnonvarat Melu Pienhiukkaset ja katupöly Metron hiukkaspitoisuudet Jätteet Kalusto YMPÄRISTÖKUSTANNUKSET VUONNA JOUKKOLIIKENNE JA YMPÄRISTÖASIOIDEN TALOUDELLINEN MERKITYS SANASTO... 21

3 Lukijalle HKL tuntee ympäristövaikutuksensa ja toimii vastuullisesti. Tämä ympäristöraportti on yhteenveto HKL:n toiminnan keskeisistä ympäristövaikutuksista ja työstä vaikutusten vähentämiseksi vuonna Raportti on tarkoitettu sekä sidosryhmille että kaikille kaupunkilaisille. Ympäristöraportti laadittiin nyt yhdennentoista kerran. Käytetyt lähteet: HKL:n ympäristötiimi ja yksiköiden ympäristöraportit HKL:n toimintakertomus 2011 HKL:n tavoiteohjelma vuoteen 2015 Lisätietoja: Elina Tartia ja yksiköiden ympäristövastuuhenkilöt (s. 7) HKL huolehtii ympäristöstä Liikenne kasvaa pääkaupungissa. Kilpailukykyinen, laadukas ja tehokkaasti hoidettu joukkoliikenne on ympäristöystävällisempää kuin yksityisautoilu. Joukkoliikennesektorin sisällä taas raideliikenne on lähipäästövaikutuksiltaan olennaisesti bussiliikennettä parempi vaihtoehto. Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen on keskeinen asia liikenne- ja energiapolitiikassa. HKL on sitoutunut kansainvälisen joukkoliikennejärjestön UITP:n Rooman julistukseen eli vuonna 2005 Roomassa määriteltyihin kestävän kehityksen periaatteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että HKL kaikessa toiminnassaan ottaa huomioon joukkoliikenteen yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset. Tulevina vuosina liikenteeseen kohdistuvat ympäristövaatimukset tulevat kasvamaan, koska liikenteen päästöt ovat huomattava paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttava tekijä. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi myös paineet energiatehokkaaseen liikenteeseen kasvavat. Raideliikenteen kehittäminen ja laajentaminen on yksi tehokkaimpia tapoja alentaa sekä liikenteen ympäristöpäästöjä että kokonaisenergian kulutusta. HKL, Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos, on merkittävä toimija liikennepalvelujen tuottajana ja ympäristövaikuttajana. Ympäristöasiat ovat HKL:n vuoteen 2015 ulottuvassa strategiassa keskeisellä sijalla. Jatkossa ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristötoiminnan jatkuva kehittäminen tulevat edelleen korostumaan. Matti Lahdenranta 2

4 1. HKL liikkumispalvelujen tarjoajana Vuoden 2009 loppuun asti HKL vastasi koko Helsingin sisäisen joukkoliikenteen järjestämisestä. HKL suunnitteli joukkoliikenteen, vastasi joukkoliikenteen tiedotuksesta, markkinoinnista ja matkalipun tarkastuksesta, tuotti raitiovaunu- ja metroliikenteen sekä vastasi Helsingin raideliikenteen infrasta. Lisäksi HKL tilasi Helsingin sisäisen bussiliikenteen bussiliikenneyhtiöiltä sekä Suomenlinnaa palvelevan lauttaliikenteen Suomenlinnan Liikenne Oy:ltä. Vuoden 2010 alusta Helsingin sisäisen joukkoliikenteen järjestämisvastuu siirtyi Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymälle (HSL), jonne siirrettiin myös lopetetun YTV:n liikenneosaston toiminnot. HKL:stä siirtyivät HSL:ään suunnittelu- ja tilaajatoiminnot, asiakaspalvelut ja matkalippujen tarkastus. Tässä yhteydessä n. 160 vakinaista henkilöä siirtyi uuden kuntayhtymän palvelukseen vanhoina työntekijöinä. HKL:n henkilömäärä oli vuonna 2011 keskimäärin 1016 henkilöä. Vuoden 2011 alusta HKL:n perustehtävä on edistää Helsingin seudun toimivuutta, elinvoimaa ja viihtyisyyttä tuottamalla ympäristöystävällisiä ja laadukkaita liikennepalveluita. Tavoitteena on, että HKL:n raideliikenne säilyttää asemansa seudun ympäristöystävällisimpänä liikennemuotona, ja tässä keinona on muun muassa energiatehokkuuden parantaminen. Vuonna 2011 HKL-Raitioliikenne ja HKL-Metroliikenne vastasivat entiseen tapaan raitio- ja metroliikenteestä sekä ratojen kunnossapidosta. HKL-Liikelaitoksen rakennusyksikkö huolehti liikennöinnissä tarvittavien kiinteistöjen, asemien, varikkojen, pysäkkien ja ratojen rakentamiseen, rakennuttamiseen ja kunnossapitoon liittyvistä tilaajatehtävistä sekä kiinteistöjen hoidosta. HKL-Liikelaitoksen hallinto- ja talousyksikkö vastasi koko HKL:ää palvelevien hallinto- ja talouspalveluiden tuottamisesta. 3

5 2. HKL:n ympäristövaikutukset ja ympäristötyö Joukkoliikenne on ympäristöystävällinen tapa liikkua. Yksityisautoiluun verrattuna joukkoliikenteen aiheuttamat päästöt ovat matkustajaa kohti laskettuna huomattavasti pienemmät. Esimerkiksi metromatkustajan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin seitsemän kertaa pienemmät kuin omalla autolla yksin ajavan. Pääkaupunkiseudun hiilidioksidipäästöistä liikenteen osuus vuonna 2011 oli 23 % sisältäen tie-, raide- ja laivaliikenteen lähialueilla. Joukkoliikenteen osuus liikenteen päästöistä oli 9 %, josta raideliikenteen osuus oli 22 % (2 % koko liikenteen päästöistä), henkilöautojen 54 % ja kuorma- ja pakettiautojen osuus (tavaraliikenne, sisältäen laivat) 27 %. Tilankäytössä joukkoliikenne on myös ylivoimainen yksityisautoiluun verrattuna. Noin 70 matkustajaa kuljettava bussi vastaa 55 henkilöautoa ja yksi metrojuna vastaa noin 700 henkilöautoa. Joukkoliikenteellä, kuten kaikella liikenteellä, on negatiivisia ympäristövaikutuksia. (Taulukko 1). Merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat välillisesti metron ja raitiovaunujen sekä kiinteistöjen sähkön- ja lämmön kulutuksista. Lisäksi raideinfrastruktuurin, metro- ja raitiovaunukaluston ylläpitäminen sekä kiinteistöjen rakentaminen ja korjaaminen kuluttavat huomattavasti erilaisia luonnonvaroja. Joukkoliikenne aiheuttaa myös välittömiä ympäristö- ja terveyshaittoja melun ja katupölyn muodossa. Liikenteen ympäristövaikutukset matkustajakilometriä kohti laskettuna ovat mahdollisimman pienet, kun liikennevälineitä käytetään tehokkaasti. Tehokkuutta kuvataan kysynnän ja tarjonnan välisellä suhdeluvulla. Vuonna 2011 tehokkuuden tunnusluku oli raitioliikenteelle 21,06 % (2010: 20,99 %) ja metroliikenteelle 18,83 % (2010: 20,52 %) Taulukko 1. HKL:n toiminnan keskeiset ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen Ympäristönäkökohta Ympäristövaikutus Välitön/välillinen Merkittävyys Vaikutuskeino (1 5) Raideliikenteen sähkönkäyttö - metro - raitiovaunu - hiukkaspäästöjä, typpi- ja rikkidioksidipäästöjä ja hiilidioksidipäästöjä (CO 2 )* Kiinteistöjen sähkönkäyttö Kiinteistöjen lämmönkäyttö Veden käyttö - hiukkaspäästöjä, typpi- ja rikkidioksidipäästöjä ja hiilidioksidipäästöjä (CO 2 )* - hiukkaspäästöjä, typpi- ja rikkidioksidipäästöjä ja hiilidioksidipäästöjä (CO 2 )* - veden ja jäteveden puhdistuksessa käytetyt kemikaalit ja energia - typpi ja fosforikuormien - välillinen sähkö hankitaan Helsingin Energialta (Helen) - päästötiedot Helsingin Energia kulutusseuranta ympäristöjärjestelmä - välillinen sähkö hankitaan Helsingin Energialta - päästötiedot Helsingin energia kulutusseuranta ympäristöjärjestelmä - välillinen - kulutusseuranta ympäristöjärjestelmä - lämpö hankitaan Helsingin Energialta - esiselvitys tehty - välillinen - seuranta - ympäristöjärjestelmä - Lisätiedot: HSY 5 - vaunutekniikka - ajotapakoulutus - liikenteen sujuvuus (liikennevaloetu) - sähkön tuotantotapa 5 - energiakatselmukset - energiatehokkaampi laitetekniikka - tarkoituksenmukaiset säädöt - käyttötottumukset 5 - kiinteistöjen rakenteet ja kunto energiakatselmukset ja -korjaukset - laitetekniikka, säädöt ja huollot - käyttötottumukset 2 - käyttötottumukset - laitetekniikka, laitteiden kunto - pesuveden 4

6 Jätteet - sekajäte - ongelmajätteet, akut - renkaat - rautaromu (junan pyörät, kiskot) - jätemaat, jätebetoni ja - asfaltti - paperi ja pahvi Pienhiukkaset ja pöly kaduilla, metrotunneleissa ja liikennevälineissä Liikenteen ja ratatöiden aiheuttama melu ja tärinä Materiaalien ja raakaaineiden kulutus - jarruhiekka - metallit (raiteet, junan pyörät) - akut - renkaat - paperit - pesuaineet Varikoilla tapahtuvat vuodot maaperään aiheuttama rehevöityminen - energian ja raaka-aineiden kulutus - kaatopaikkakuormitukset - roskaantuminen - hengitystieoireet ja - tulehdukset, silmien ärsyyntyminen, viihtyisyys - viihtyisyys - käytetyt laippojen voitelurasvat - raaka-aineiden ja energiankulutus - lisää katupölyn määrää - roskaantuminen - välitön - seuranta ympäristöjärjestelmä - yhteistyökumppanit: mm. HSY ja Kuusakoski Oy - välitön - yhteistyössä Helsingin kaupunki ja HSY: seuranta ja mittaukset - välitön - HSY: seuranta ja mittaukset - melututkimus - välillinen - seuranta - ympäristöjärjestelmä - maaperän pilaantuminen - välitön - seuranta ympäristöjärjestelmä kierrätysjärjestelmät 3 - jätteiden lajittelu ja kierrätysjärjestelmät - henkilökunnan ja asiakkaiden toiminta - yhteistyökumppaneiden toiminta 3 - ajotapa, esim. jarrutukset - raitiovaunujen jarruhiekan kulutus - yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa** 5 - kalustovalinnat, vaunujen paino - raiteiden rasvaus - ajotapakoulutus - työn ajoitus - ratojen tärinäeristys 2 - suunnittelu ja kestävät materiaalit 3 - ympäristönäkökulma osana hankintoja - kierrätysjärjestelmät - jarruhiekan osalta ajotapa 1 - turvajärjestelmät, henkilöstön toiminta - yhteistyökumppaneiden toiminta Merkittävyys-asteikossa 1 tarkoittaa vähän merkitystä ja 5 paljon merkitystä * Polttoaineiden käytön ja energiantuotannon synnyttämät päästöt aiheuttavat hengitystieoireita ja heikentävät ihmisten viihtyvyyttä. Ne vaurioittavat luontoa, kuten puiden lehtiä ja neulasia, sekä happamoittavat ja rehevöittävät maaperää ja vesistöjä. Hiilidioksidipäästöt aiheuttavat ilmastonmuutosta. ** Katupölyn määrät ovat korkeimmillaan maalis-huhtikuussa, jolloin liikenne nostaa hiekoitushiekan ja murentuneen asfaltin pölynä ilmaan. Helsingin kaupungilla on ohjelma katupölyn määrän vähentämiseksi. 5

7 HKL:n ympäristöpolitiikka Edistämme joukkoliikenteen käyttöä tuottamalla metro- ja raitioliikennettä, joka parantaa kaupungin toimivuutta ja säästää ympäristöä. Huolehdimme siitä, että oma raideliikennetuotantomme, infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito sekä hankinnat ovat ympäristöystävällisiä ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. Otamme ympäristöasiat huomioon henkilöstön koulutuksessa ja motivoimme henkilöstöä käytännön ympäristötyöhön. Teemme yhteistyötä viranomaisten ja yhteisöjen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti. Varmistamme auditointien ja itsearviointien avulla, että toimintamme on ympäristön kannalta tehokasta ja taloudellista. Tiedotamme aktiivisesti ympäristöasioista asiakkaille, henkilöstölle ja muille sidosryhmille. Toiminnan laadun varmistaminen Ympäristöjärjestelmät HKL:n tuotantoyksiköissä kehitetään ympäristöasioiden hallintaa ISO ympäristöstandardin pohjalta, mutta sertifikaatteja ei ole hankittu. HKL:n pääkonttorilla oli vuoden 2009 loppuun asti WWF:n Green Office -ympäristötoiminnot. Sopimusta ei ole uusittu. Vuoden 2010 aikana suoritettujen raitioliikennekaluston energiamittausten tuloksia varmistettiin ja mittauksia jatkettiin vuonna Mittauksilla saatiin tietoa vaunu- ja linjatyyppien sekä vuorokauden aikojen erojen vaikutuksista energiankulutukseen. Saatujen tietojen pohjalta aloitettiin energiatehokkaan ajotavan koulutuksen kehittäminen. Mittarit HKL:n matkustajien tyytyväisyyttä joukkoliikennepalveluihin mitataan ympäri vuoden. Tyytyväisyyttä mitattiin sekä liikennöitsijään että järjestelmään asteikolla 1-5. Edellisvuoteen verrattuna raitioliikenteen liikennöitsijän arvosana nousi hieman, mutta metro- ja raitioliikenteen järjestelmien sekä metroliikenteen liikennöitsijän arvosanat laskivat. Metroliikenteen järjestelmä sai vuonna 2011 arvosanakseen 4,16 (2010: 4,23) ja liikennöitsijä 4,01 (2010: 4,16). Raitioliikenteen järjestelmän arvosana oli 4,05 (2010: 4,13) ja liikennöitsijän 3,90 (2010: 3,86). Raitioliikenteen asiakastyytyväisyyden arvosana oli 3,87 ja metroliikenteen asiakastyytyväisyys 4,01. Matkustajien kokema järjestys ja turvallisuus olivat raitioliikenteessä 4,12 ja metroliikenteessä 4,01. Helsinki on osallistunut vuodesta 2000 alkaen usean muun eurooppalaisen kaupungin kanssa kansainväliseen Best-tutkimusprojektiin. Siinä kilpaillaan parhaan joukkoliikennekaupungin arvonimestä ja pyritään benchmarkingin avulla parantamaan joukkoliikenteen tasoa. Tutkimuksessa selvitetään asiakkaiden tarpeiden, vaatimusten ja odotusten huomioimista sekä muilta oppimista prosesseja vertailemalla. Asukkaiden kokonaistyytyväisyydellä mitattuna Helsinki on aiempina vuosina sijoittunut aina kolmen parhaan joukkoliikennekaupungin joukkoon. Vuonna 2011 Helsinki sijoittui 6

8 kokonaisarvosanalla edellisvuoden tavoin (koko HSL:n alue) ensimmäiselle sijalle. Mukana olivat Helsingin lisäksi Kööpenhamina, Oslo, Tukholma ja Geneve. Tutkimuksen mukaan joukkoliikenteen tarjonta ja rahalle saatu vastine koetaan parhaaksi Helsingissä. Tutkimusta varten HSL:n jäsenkunnissa haastateltiin yhteensä 1693 joukkoliikenteen käyttäjää, joista Helsingissä haastateltiin 757. HKL:ssä toteutettiin vuonna 2011 EFQM Excellence mallin mukainen itsearviointi liikelaitoksen toiminnasta. Raportista käyvät ilmi HKL:n ylimmän johdon, esimiesten ja työntekijöiden näkemykset organisaation vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Itsearvioinnissa mitattiin myös liikelaitoksen yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä ympäristönäkökohtia. Ympäristötyön organisointi Ympäristötyö HKL:ssä on toimintayksiköiden vastuulla. Toimintaa koordinoi HKL:n henkilöstöpalvelupäällikkö ja ympäristötiimi, johon kuuluvat edustajat kaikista yksiköistä. Tiimin tehtävänä on ympäristötyön koordinointi, tiedon kokoaminen ja välittäminen, kampanjointi, vaikutusten seuranta sekä ympäristötyön jatkuva kehittäminen. Tiimin jäsenet vuonna 2011: Metroliikenneyksikkö: Tellervo Laaksonen, Roger Antell Raitioliikenneyksikkö: Jami Vitikainen, Kalle Rantanen Rakennusyksikkö: Juhani Torkko, Kalervo Kahila ja Päivi Kontro Hallinto- ja talousyksikkö: Ari Päivärinta, Elina Maunuksela ja Elina Tartia Opiskelija Anna Sjövall, Helsingin yliopisto HKL:n henkilöiden osoitteet: Ympäristötiimin jäsenet toimivat myös yksiköidensä ekotukihenkilöinä ja ovat osallistuneet Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen järjestämiin ekotukikoulutuksiin. Anna Sjövall toimii Kauniaisten kaupungin ekotukikoordinaattorina. Ympäristöraportointi Ympäristöraportointia mukautettiin vuoden 2010 alussa tapahtuneen organisaatiomuutoksen johdosta. Vuoden 2011 raportissa käytetään pääosin samaa yksikkökohtaista raportointimallia kuin vuosien raporteissa. Tarvetta nopeaan ja luotettavaan raportointiin lisää se, että HKL:n ympäristötyötä esitellään myös Helsingin kaupungin ympäristöraportissa. 3. Ympäristötavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2011 Kaupunkisuunnittelulla sekä reittien ja tarjonnan mitoittamisella kysyntää vastaavaksi voidaan parantaa joukkoliikenteen käyttöastetta ja houkuttelevuutta ja siten vähentää haitallisia ympäristöpäästöjä. HKL:ssä tehtävää ympäristötyötä ohjaavat laitoksen vuoden 2010 ympäristötavoitteet (Taulukko 2), vuoden 2011 toiminnalliset tavoitteet sekä strategiset tavoitteet kaudelle , jotka päivitettiin vuonna

9 Taulukko 2. Vuoden 2011 ympäristö- ja toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteutuminen Toteuma Arvio toteutumisesta Vuoden 2011 tavoitteet Tavoite Metroliikenteen asiakastyytyväisyys (asteikolla 1-5) 4,14 4,01 Tavoite ei toteutunut Raitiovaunuliikenteen asiakastyytyväisyys 3,80 3,87 Tavoite toteutui Metroliikenteen luotettavuus 99,96 % 99,94 % Tavoite ei toteutunut Raitioliikenteen luotettavuus 99,85 % 99,41 % Tavoite ei toteutunut Raitioliikenteen energiankulutus (MWh/miljoonaa paikkakilometriä) 48,0 MWh* 50,99 MWh* Tavoite ei toteutunut Raitioliikenteen jarruhiekan kulutus ajokilometriltä Metron sähkönkulutus (kwh/vaunuparikilometri) Yleisillä alueilla suoritettavien kaivutöiden toteuttaminen lupaehdoissa edellytettyjen tavoiteaikojen puitteissa Tilikauden tulos vähintään nolla 0,037 kg/km 0,045 kg/km Tavoite ei toteutunut Tavoitetta ei määritelty** 6,52 kwh Tavoite toteutui Tavoite toteutui * megawattitunti = 1 MWh = kwh ** tavoitetta ei määritelty metron automatisointiprojektiin liittyen, täsmentyy projektin edetessä. 4. Ympäristöön vaikuttava toiminta vuonna 2011 Kalusto ja liikennöinti Raitiovaunut Vuonna 2011 linjaliikennekäytössä oli 132 raitiovaunua, joista matalalattiaisia oli 40 ja osamatalalattiaisia 47. NR1-sarjan nivelvaunujen peruskorjaukset jatkuivat edelleen, ja vuoden 2011 aikana liikennöinnin käyttöön valmistui 2 uusittua, 1970-luvulla käyttöön otettua vaunua. Matalalattiaväliosaisia NR2-sarjan vaunuja valmistui 15 kappaletta. Vuonna 2011 ajettiin esteettömällä kalustolla noin 70 % kaikista lähdöistä (2010 noin 60 %). Esteettömäksi kalustoksi katsotaan matala- ja osamatalalattiakalusto (Variotram, MLNRV ja osamatalalattiainen Mannheim-vaunu). NRV2010 hankinta Johtokunnan vuoden 2010 joulukuussa valitseman toimittajan Transtech Oy:n kanssa on aloitettu uusien raitiovaunujen suunnittelu- ja kehitystyöt. Vaunun kehittämiseen on perustettu työryhmiä, jotka ovat tehneet tutustumiskäyntejä Transtech:lle Ouluun. Tutustumiskäynneillä ovat eri työntekijäryhmien edustajat saaneet vaikuttaa vaunuun tuleviin materiaaliratkaisuihin ja ohjauslaitteiden sijoitteluun. Uuden vaunun suunnittelussa on ympäristönäkökohdat otettu aikaisempaa laajemmin huomioon elinkaarilaskelmissa. NRV2010-vaunu edustaa energiatehokkuudeltaan ja kierrätettävyydeltään uusinta ympäristöystävällistä tekniikkaa. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota mm. rullaukseen ilman sähkönkulutusta, jarrutusenergian hyödyntämiseen lämmityksessä, korieristykseen ja rakenteen kokoamiseen niin ettei siihen synny vaikeasti romutettavia, liimattuja 8

10 rakenteita. Vaunun huolto ja kunnossapitotarve on vähäinen. Lisäksi vaunu tuottaa liikkuessaan vähäisesti melua ja värinöitä ympäristöön. Vaunussa on monia energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä teknisiä ratkaisuja. Esimerkkeinä voidaan mainita jarrutusenergian käyttö vaunun lämmitykseen ja ilmastointiin sekä entistä paremmat ajoenergian takaisinsyöttöominaisuudet. Tavoitteena on, että NRV2010-vaunut ovat tulevaisuudessa energiatehokkuudeltaan raitioliikennekaluston kärkitasoa. Metro HKL-Metroliikenteellä on käytössään 54 metrovaunuparia, joista yksi on Siemens Oy:n hallussa automatisoitavana. Metron automatisointi ei ole edennyt odotusten mukaisesti ja tästä johtuen sopimusta uusien metrojunien tilaamisesta ei vielä ole tehty. Uusia metrojunia tilataan vastaamaan Länsimetron tuomaan lisätarpeeseen ja niitä tilattaessa kiinnitetään huomiota elinkaarianalyysiin sisältäen ympäristövaikutukset junan valmistuksesta aina käytöstä poistoon. Metrovaunujen normaali käyttöikä on 40 vuotta. Suomenlinnan Liikenne Oy (SLL) Kauppatorin ja Suomenlinnan sekä Katajanokan ja Suomenlinnan välistä henkilöliikennettä hoitaa Suomenlinnan Liikenne Oy. Yhtiö on ollut vuodesta 2010 HKL:n omistuksessa lähtien Suomenlinnan Liikenne Oy:n toimitusjohtajana toimii Rain Mutka. Sopimus huoltoliikenteen hoitamisesta on voimassa 15+3 vuotta. HKL tuottaa sopimuksen mukaisesti Suomenlinnan liikenteen henkilöliikenteen palvelut HSL:lle. Vuonna 2011 laivaliikenteessä tehtiin 1,66 miljoonaa matkaa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 5,07 %. Kaupunkipyörät HKL valmistelee uutta kaupunkipyöräjärjestelmää, joka saataneen käyttöön vuoden 2013 keväällä. Edelliset kaupunkipyörät olivat käytössä Helsingin keskustassa vuosien aikana. Vuonna 2011 tehtiin tarjouspyynnöt ja saatiin uudet tarjoukset kaupunkipyöristä, mutta pyöriä ei vielä ole hankittu. Uuden palvelun tavoitteena on tuottaa liikkujien tarpeita aiempaa paremmin vastaava kaupunkipyöräjärjestelmä, joka on laadukas ja kustannustehokas osa kaupungin julkista joukkoliikennejärjestelmää ja sujuvaa matkaketjua. Radat Raitioliikenteen liikennöitävän rataverkon pituus oli vuonna 2011 yhteensä 116,1 kilometriä, josta linjarataa oli 95,0 kilometriä ja viherrataa 6,1 kilometriä. Uutta 2012 käyttöön tulevaa rataa rakennettiin 3,8 kilometriä. Viherrataa ei rakennettu. Metrorataa oli yhteensä noin 55,6 kilometriä, josta 21,1 kilometriä kaksiraiteista linjarataa. Kiinteistöt ja varikot HKL:llä on 17 metroasemaa, joiden lisäksi sillä on hoito- ja kunnossapitovastuu Martinlaakson radan rautatieasemista (Pohjois-Haaga, Kannelmäki ja Malminkartano). Liikennöinnin tukena on neljä varikkoa (Vallila, Töölö, Koskela ja Metrovarikko). Lisäksi HKL omistaa pääosan Ruskeasuon varikkokiinteistö Oy:stä. Vartiokylän varikkotilat olivat vuonna 2011 vuokrattu Helsingin bussiliikenne Oy:lle. Pysäkkejä on yhteensä 285, joista raitiovaunupysäkkejä 268 ja metropysäkkejä 17. 9

11 Liikennöinti Raitio- ja metroliikenne ylsivät vuonna 2011 ankarat talviolosuhteet huomioon ottaen hyvään tulokseen luotettavuuden suhteen. Raitioliikenteen lähdöistä ajettiin 99,41 prosenttia, kun tavoite oli 99,85 prosenttia. Suurimpana syynä ajamattomuuteen oli talven ja loppukesän henkilökuntapula. Metroliikenteen lähdöistä ajettiin 99,94 % tavoitteen ollessa 99,96 %. Ajamattomista lähdöistä lähes puolet liittyivät sääolosuhteisiin. Merkittävimmät liikennöintiin liittyvät tunnusluvut vuonna 2011 Matkoja raitio- ja metroliikenteessä tehtiin yhteensä 115,2 miljoonaa (2010: 113,2), josta raitioliikenne 53,7 miljoonaa matkaa (2010: 54,5), metroliikenne 61,5 miljoonaa matkaa (2010: 57,1) ja lauttaliikenne 1,66 miljoonaa matkaa. Lisäksi kaupungin sisäisiä matkoja tehtiin seutulinjoilla ja junaliikenteessä. Ajoa linjakilometreinä: 19,56 (2010: 19,6) miljoonaa kilometriä, josta raitioliikenne 5,39 miljoonaa kilometriä ja metroliikenne 14,17 miljoonaa kilometriä. Ajoa paikkakilometreinä: 2 664, 4 miljoonaa paikkakilometriä (2010: 2 571,1), josta raitioliikenne 558,3 miljoonaa paikkakilometriä ja metroliikenne 2 106,1 miljoonaa paikkakilometriä (2010: raitiovaunu 540,1 ja metro 2031,0). HKL:n henkilöstömäärä oli vuonna 2011 edellisen vuoden tavoin keskimäärin Kuljettajia oli yhteensä 496, korjaus-, huolto- ja ratatyöntekijöitä 323 sekä työnjohtoa ja toimihenkilöitä 197. Kuva 1. Raitio- ja metroliikenteen matkat vuosina ,5 Raideliikenteen matkat (miljoonaa matkaa) ,6 55,4 56,77 52,8 57,55 57,09 53,9 54,5 53,7 Raitioliikenne Metroliikenne

12 Energian käyttö ja päästöt ilmaan Liikenne Metro- ja raitiovaunuliikennöinti kuluttivat sähköä yhteensä 77,12 gigawattituntia, mikä on enemmän kuin vuonna 2010: 75,34 GWh (taulukko 3 ja kuva 2). Polttoainetta tuotantoyksiköissä kului yhteensä litraa (2010: litraa). Taulukko 3. Liikennöinnin sähkönkulutus vuosina (GWh*) Metroliikenne Kokonaiskulutus GWh** 42,16 42,62 43,83 43,06 46,77 48,65 kwh/matkustajakilometri 0,10 0,10 0,10 0,10 0,11 0,12 Raitiovaunuliikenne Kokonaiskulutus GWh** 23,21 22,44 24,70 27,09 28,57 28,47 kwh/matkustajakilometri 0,21 0,20 0,22 0,24 0,25 0,25 * gigawattitunti=1 GWh = kwh **sis. vaihdelämmityksen Kuva 2. Sähkönkulutus metro- ja raitiovaunuliikenteessä vuosina Sähkön kulutus (GWh) Metro 50,00 45,00 40,00 42,16 42,62 43,83 43,06 46,77 48,65 Raitiovaunu 35,00 30,00 25,00 23,21 22,44 24,7 27,09 28,57 28,47 20, Metroliikenteen sähkönkulutus ajettua linjakilometriä kohden nousi 4 %, mukaan lukien vaihdelämmitys. Syynä nousuun oli ennen kaikkea talviolosuhteiden aiheuttama virtakiskon jäätyminen, joka laajuudessaan oli uusi ongelma. Raitioliikenteen energiankulutus paikkakilometriä kohden laski 1,6 %, mukaan lukien vaihdelämmitys. Suurimpana syynä tähän oli lämmin syksy ja lumeton loppuvuosi. 11

13 Taulukko 4. Liikennöinnin hiilidioksidipäästöt vuonna 2011 Liikenneväline Miljoonaa matkustajakilometriä Hiilidioksidimäärä, CO2/tonnia CO2 g/ matkustajakilometri Metro 396, ,2* 15,36* Raitiovaunu 117, ,2* 32,00* * Laskennassa on käytetty Helsingin Energian vuoden 2010 arvoa, 128g/kWh. Vuoden 2011 tieto sähkön hiilidioksidipäästöistä päivittyy kesäkuussa Metro- ja raitioliikenteessä aloitettiin valmistelu hiilidioksidivapaan sähkön käyttöönotosta. Aiesopimus tilaajan kanssa valmistui vuonna 2011, ja sopimus sähköyhtiön kanssa syntynee kevään 2012 aikana. Kiinteistöt Metroasemat, varikot ja muut kiinteistöt ovat merkittäviä energiankuluttajia (taulukot 5 ja 6). Energiaa kuluu erityisesti asemien lämmittämiseen, valaisemiseen ja ilmastointiin. Varikoilla käytetään lisäksi paljon sähköä kuluttavia raskaita koneita. Energiansäästökohteet voidaan selvittää energiakatselmuksella. Vuonna 2011 tehtiin energiakatselmukset Sörnäisten ja Itäkeskuksen metroasemille. HKL:n kiinteistöjen sähkönkulutus vuonna 2011 oli kaikkiaan 34,6 gigawattituntia, mikä oli noin 30 prosenttia koko HKL:n sähkönkulutuksesta. Kiinteistöjen sähkönkulutus onkin huomattava välillinen ympäristönäkökohta HKL:n toiminnassa. Taulukko 5. Kiinteistöjen sähkönkulutus vuosina (GWh) Sähkönkulutus GWh Metroasemat * 21,0 21,9 18,8 19,7 20,8 21,67 Varikot 18,1 15,9 17,2 18,5 12,9** 11,82** Rautatieasemat*** 0,7 0,7 0,8 0,9 0,9 0,88 Muut **** 0,3 1,1 0,2 0,9 0,8 0,20 Yhteensä 40,1 39,6 37,0 40,0 35,4 34,6 * sis. metroasemat ja sähkönsyöttöasemat ** (2011 ja 2010) eivät sisällä Vartiokylän ja Ruskeasuon varikoita *** sis. Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon asemat **** sis. asuintilat, terminaalit, taukotilat Kiinteistöjen kokonaissähkönkulutuksessa ei vuonna 2011 eikä 2010 ollut mukana Ruskeasuon (2009: 6,7GWh), eikä Vartiokylän (2009: 1,75 GWh) varikkojen sähkönkulutuksia, minkä takia kulutukset kahdelta viime vuodelta ovat aikaisempia vuosia alhaisemmat. 12

14 Kuva 3. Sähkönkulutuksen jakautuminen eri yksiköiden välillä vuonna ,9 % 0,2 % 21,7 % 11,8 % 28,5 % 48,7 % Metroliikenne Raitioliikenne Metroasemat Varikot Rautatieasemat Muut kiinteistöt Taulukko 6. Varikoiden ja metroasemien kaukolämmön kulutus vuosina (MWh**) Lämmönkulutus MWh Metroasemat Varikot * 9 905* Yhteensä * 2010 ja 2011 eivät sisällä Ruskeasuon ja Vartiokylän varikkoja ** 1 MWh = kwh Asuinkiinteistöt sekä rautatieasemat kuluttivat vuonna 2011 kaukolämpöä yhteensä MWh (2010: MWh), josta asuinkiinteistöt kuluttivat MWh ja rautatieasemat 391 MWh (2010: 450 MWh). Sähkön ja lämmön kokonaiskulutus ja päästöt Vuonna 2011 HKL kulutti kokonaisuudessaan sähköä 111,68 gigawattituntia (2010: 110,7 GWh) ja kaukolämpöä 18,66 GWh (2010: 22,1 GWh.) Yhteensä sähkön ja lämmön kulutus oli 130,34 GWh (2010: 132,7 GWh). Kokonaiskulutuksen lasku edellisvuoteen verrattuna johtui lämpimästä syksystä, minkä takia kiinteistöjen kaukolämmön kulutus oli vähäisempi. Ruskeasuon ja Vartiokylän varikoiden sähkön ja kaukolämmön kulutukset eivät olleet mukana vuosina 2010 ja Sähkö ja lämpö ostetaan Helsingin Energialta, jonka liiketoimintayksikkö Helen Sähkö hankkii valtaosan (2010: 93 %) myymästään sähköstä pohjoismaisesta sähköpörssistä. Pörssisähkön alkuperä ja ominaispäästö perustuvat koko pohjoismaisen markkina-alueen tuotantorakenteeseen, ja vuosittaiset vaihtelut esimerkiksi vesivoiman määrässä näkyvät ominaispäästökertoimessa. 13

15 Helsingin Energian tuotantoperusteiset sähköntuotannon ominaispäästöt ja HKL:ssä käytetyn sähköenergian ilma- ja ilmastokuormitus vuonna 2011 * hiilidioksidi (CO 2 ) 128 g/kwh, yhteensä tonnia* rikkidioksidi (SO 2 ) 82 mg/kwh, yhteensä 9,2 tonnia typen oksidit (NO x ) 180 mg/kwh, yhteensä 20,1 tonnia hiukkaset 6 mg/kwh, yhteensä 0,67 tonnia Helsingin Energian tuotantoperusteiset lämmöntuotannon ominaispäästöt ja HKL:ssä käytetyn kaukolämpöenergian ilma- ja ilmastokuormitus vuonna 2011 Hiilidioksidi (CO 2 ) 98 g/kwh, yhteensä tonnia Rikkidioksidi (SO 2 ) 63 mg/kwh, 1,18 tonnia Typen oksidit (NO x ) 137 mg/kwh, 2,56 tonnia Hiukkaset 4 mg/kwh = 0,075 tonnia * Helsingin Energian tuottaman sähköenergian CO 2 päästöt 2010: 128 g/kwh. Sähkön päästötiedot vuodelta 2011 päivittyvät kesäkuussa Lämmön CO 2 ominaispäästö 2011: 98 g/kwh. CO 2 päästöt ovat laskettu näiden arvojen perusteella. Sidosryhmäyhteistyö HKL toimii Helsingin kaupungin ympäristötyötä tekevissä yhteistyöryhmissä. HKL:llä on ollut edustaja energiansäästöneuvottelukunnassa, Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja ympäristöraportointia sekä ympäristöjohtamista kehittävissä työryhmissä. Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön valmistelema energiatehokkuussopimus antaa suuntaviivoja myös HKL:n toimintaan. HKL:n kiinteistöt kuuluvat Helsingin kaupungin energiatehokkuussopimuksen piiriin. Joukkoliikennettä suunnitellaan kiinteässä yhteistyössä Helsingin kaupungin kaavoitus-, liikenne- ja katusuunnittelua tekevien yksiköiden kanssa. Seutuyhteistyössä yhteistyökumppaneita ovat VR ja HSL, joka on vuodesta 2010 lähtien ollut HKL:n tärkein yhteistyökumppani. HKL tekee jatkuvasti yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneista tärkeimpiä ovat Helsingin kaupungin muut yksiköt ja liikelaitokset, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Motiva Oy. Tutkimussektorilla yhteistyökumppaneina ovat VTT, Työterveyslaitos ja Teknillinen korkeakoulu. Suunnittelu Energiankulutukseen ja päästöihin on HKL:ssä vaikutettu reittien ja liikennejärjestelyjen suunnittelulla ja liikennetarjonnalla sekä edistämällä joukkoliikenteen asemaa ja kehittämällä sen houkuttelevuutta liikennemuotona. Liikennevälineiden polttoaineen- ja sähkönkulutus matkustajaa kohti ovat sitä pienemmät, mitä suurempi osa kulkijoista käyttää joukkoliikennettä ja mitä paremmin tarjonta on kohdistettu tarpeeseen nähden. Helsingin kaupungin päättäjien tahto on, että raideliikenteen osuutta joukkoliikenteestä lisätään. Suunnittelussa otetaan huomioon, että kulutukseen vaikuttavat myös 14

16 reittien sujuvuus ja pysähdykset sekä jarrutukset esimerkiksi liikennevaloissa kaluston ja tekniikan ympäristöystävällisyys henkilöstön toiminta, esimerkiksi ajotapa sekä laitteiden käyttö ja huolto. Vireillä olevat hankkeet vuonna 2011 Kantakaupungissa raitiovaunuliikenteen aseman vahvistamista jatkettiin. Linjan 8 päätepysäkki Jätkäsaaren Saukonpaateen valmistui vuoden 2011 lopulla. Raideliikennetarjonta Ruoholahteen ja Länsisatamaan tulevat lisääntymään arviolta kolmen lisävaunun verran vuonna 2012 alkavan liikennöinnin myötä. Raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksen suunnitelmat ovat tarkentuneet yhteistyössä HKL:n, kaupunkisuunnitteluviraston ja HSL:n kanssa. Tällä hetkellä arvio rakennettavista rataosuuksista on seuraava: Topeliuksenkadun rata vuonna 2016, 9-linjan jatko Keski-Pasilan kautta Ilmalaan 2017, Jätkäsaaren Länsilinkin yhdistäminen Saukonpaateen 2017, Kruunuvuorenrannan yhteys 2018, Kalasatama-Hermanninranta-Vallilanlaakson katu 2018 ja 6-linjan jatko Telakkakadulle Muiden kohteiden rakentaminen siirtynee valmisteltavaksi vuoden 2020 jälkeen. HKL osallistui HSL:n vetämään raitiolinjan 8 toimintaympäristön kehittämisohjelman laadintaan. Ohjelma sisältää noin 20 yksilöityä toimenpide-ehdotusta vaikutusarvioineen ajoitettuna 1-10 vuoden aikajänteelle. HKL käynnisti Jokeri 2 Paloheinä -joukkoliikennetunnelihankkeen tilaamalla suunnittelu- ja rakennuttamistehtävät HKR-Rakennuttajalta. Tunnelin louhintatyöt käynnistyvät vuonna Tunnelissa, samoin kuin muissakin Jokeri 2-linjalle tehtävissä uusissa infrarakenteissa varaudutaan siihen, että raidekaluston käyttöönotto Jokeri 2 -linjalla tulevaisuudessa on mahdollista. HKL pyrkii edistämään kestävää liikkumista kehittämällä eri kulkutapojen käyttöä ja yhdistämistä helpottavia palveluita. HKL jatkoi 2009 aloitettua polkupyörien liityntäpysäköinnin kehittämistä yhteistyössä eri virastojen, pääkaupunkiseudun kuntien ja sidosryhmien edustajien kanssa. Tavoitteena on toteuttaa sääsuojattuja, turvallisia ja helppokäyttöisiä polkupyörien säilytyskalusteita rautatie- ja metroasemille sekä merkittäville bussi- ja raitiovaunupysäkeille. Modernin säilytyskalustesarjan ja palvelukonseptin ideointivaihe vuonna 2010 tuotti hyvän lähtökohdan konkreettiselle tuotesuunnittelutyölle. Vuonna 2011 suunniteltiin ensimmäiset pyöräkatosmallit ja ne tullaan asentamaan pilottikohteisiin kesän 2012 aikana. Myös lukittavan pyöräsäilytysjärjestelmän teknisiä reunaehtoja tarkennettiin ja palvelukonseptin kehittämistä jatkettiin. Lukittavaa säilytysjärjestelmää tutkitaan kesällä 2012 Kampin pyöräkeskuksen yhteydessä ja pilotoidaan keväällä 2013 Vuosaaren metroasemalla. Metroasemien opastusjärjestelmän uudistamista jatkettiin. Metron tunneliasemille asennettiin ensimmäiset opaskartat, jotka auttavat matkustajia hahmottamaan maanalaisia tunnelitiloja ja etsimään itselleen oikean kulkureitin. HKL käynnisti kehitysprojektin, jossa keskeisten bussi- ja raitiovaunupysäkkien palvelutasoa parannetaan nykyisestä selvästi. Tavoitteena on nostaa 15

17 joukkoliikenteen houkuttelevuutta kehittämällä vilkkaille keskustan vaihtopysäkeille täysin uusi katostyyppi. Korkeatasoisten pysäkkien kehittäminen on yksi designvuoden projekteista, joka eteni yhdessä HSL:n, kaupunkisuunnittelu-, rakennus- ja rakennusvalvontavirastojen sekä pysäkkikatoksista vastaavan sopimustyökumppanin, JCDecauxin kanssa. Ensimmäiset Stefan Lindforsin suunnittelemat pysäkit asennetaan Kamppiin vuonna HKL:n rakennusyksikkö oli mukana työryhmässä, joka HKR:n vetämänä valmisteli ekologisesti kestävän infrarakentamisen ohjelman Ohjelma käsittelee infrastruktuurin rakentamista sen koko elinkaaren aikana kaavoituksesta ja esisuunnittelusta ylläpitoon. Tavoitteena on, että ohjelma toimii konkreettisena työkaluna kestävän rakentamisen edistämisessä. Ohjelma lähtee lausuntokierrokselle hallintokuntiin HKL on ollut osaltaan tarkistamassa Yhteinen kunnallistekninen työmaa -sopimuksen sisältöä HKR:n vetämässä työryhmässä. Työmailta saatujen kokemusten pohjalta päivitetään sopimuksen sisältöä niin, että kaupungin yhteisten työmaiden toiminnot ovat sujuvampia, rakentamisesta aiheutuvat häiriöt mahdollisimman vähäisiä ja rakentamisaika yhteistyötä tehostamalla lyhenee. Raitioliikenteen toimintaa ja johtamista edistävä hanke jatkui vuonna 2011, jolloin laadittuja kehitysohjelmia syvennettiin ja vielä valmisteluvaiheessa olevia kehitysohjelmia saatettiin valmiiksi. Länsimetron rakentaminen ja automatisointiprojekti jatkuivat vuonna Tunnelilouhinnat erityisesti Helsingin puolella sujuivat hyvin. Länsimetrohankkeessa syntyvä louhe käytetään hyödyksi viereisen Jätkäsaaren projektialueen täyttökohteisiin, jonne massojen kuljetusmatkat ovat lyhyet. Näin säästetään resursseja hienomman kiviaineksen hankinnassa. Östersundomin valmisteilla oleva yleiskaava pohjautuu metroratkaisuun, jossa Vantaalla on yksi asema, Helsingissä kolme ja Sipoossa yksi. Kolmen kunnan yhteistä yleiskaavaa käsiteltäessä esitellään myös pikaraitiotievaihtoehdon ratkaisumallit. Raitioliikenteessä kehitettiin energiatehokkaan ajotavan koulutusohjelmaa. Vuoden 2011 aikana saatiin alustavia tuloksia ajotyylin vaikutuksesta kulutukseen. Koulutusohjelma otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana. Vuonna 2011 raitiovaunu- ja metroliikenteessä aloitettiin valmistelu hiilidioksidivapaan sähkön käyttöönotosta. Aiesopimus tilaajan kanssa valmistui joulukuussa Kuljettajien ajotapa Raitiovaunu- ja metrojunakuljettajia koulutetaan energiaa säästävään ajotapaan ottamalla huomioon raideliikenteen erityispiirteet. Kaikille kuljettajaryhmille opetetaan lisäksi joukkoliikenteen energia- ja ympäristökysymysten teoriaa. Vuonna 2011 ajotapakoulutusta annettiin yhteensä 89 raitiovaunukuljettajalle, keskimäärin 22,1 tuntia henkilöä kohti. Näistä kuljettajista 24 henkilöä osallistui ennakoivan ajon kursseille ja koulutus kesti yhden päivän. 16

18 Vedenkulutus Vedenkulutuksen (Taulukko 9) vähentämiseksi metrovarikolle ja Vartiokylän bussivarikolle on rakennettu pesuveden kierrätysjärjestelmä. Kierrätyksen ansiosta säästyy paljon vettä, sillä puhtaan vesijohtoveden osuus pesussa on vain prosenttia. Taulukko 9. Kiinteistöjen vedenkulutus (1 000 m 3 ) vuosina Vedenkulutus m Metroasemat 31,3 31,9 32,1 36,3 37,54 Varikot 42,6 38,4 38,9 34,9* 33,30* Ruskeasuon varikko 10,1 10,2 15,9 Asuin- ja muut kiinteistöt 7,9 5,5 4,7** 12,1** 8,96** Rautatieasemat 0,17 0,18 0,18 0,18 0,17 Yhteensä 92,1 86,2 91,8 83,5 80,0 *ei sisällä Vartiokylän varikkoa ** sisältää vain asuinkiinteistöt Luonnonvarat HKL:ssä kulutetaan monenlaisia luonnonvaroja. Terästä kuluu radan rakentamiseen ja korjaamiseen sekä metron ja raitiovaunujen pyöriin. Vuonna 2011 terästä kului metroliikenteen kiskoihin 61,9 tonnia, raitioliikenteen kiskoihin 734 tonnia, metronpyöriin 9,6 tonnia ja raitiovaunujen pyöriin 23 tonnia. HKL:n metro- ja raitiovaunuyksiköissä kului bensiiniä, dieseliä ja polttoöljyä yhteensä noin (2010: litraa). Polttoainetta kuluu lisäksi rakennus- ja toimistoyksiköiden kulkuneuvoissa. HKL:ssä kulutetaan myös muun muassa pesuaineita, puutavaraa, paperia ja loisteputkia. Melu Liikenteen melulla on useita haitallisia terveysvaikutuksia, joten sen vähentämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Ensisijainen tavoite on ehkäistä melun syntymistä noudattamalla ohjearvoja ja hyviä toimintamalleja. Melun syntyä voidaan ehkäistä reittien ja ratojen linjaamisen, pysäkkien sijoittelun, liikennejärjestelyiden ja kalustovalintojen avulla sekä huolto- ja kunnossapitotöiden yhteydessä. Raitioteiden aiheuttamaan meluun vaikuttavat myös vaunun paino sekä ajotapa, johon pyritään vaikuttamaan kuljettajien ajotapakoulutuksella. Raitioteiden kuluneiden kiskojen uusiminen on välttämätöntä myös melun vähentämisen kannalta, ja kiskoja vaihdetaan myös öisin. Yömelun vähentämiseksi kiskonvaihdot pyritään kuitenkin tekemään mahdollisuuksien mukaan muina aikoina ja ainakin valmistelevat työt, esimerkiksi piikkaukset ja kiskojen kuljetus tehdään päiväsaikaan. Yötyölle haetaan lupa ympäristökeskukselta, ja alueen asukkaita tiedotetaan etukäteen toteutettavista yötöistä. Kaupunkitilan niukkuuden vuoksi raitioratojen kaarteita ei ole aina ollut mahdollista rakentaa ohjearvojen mukaisiksi, mikä on ensisijainen keino estää melua. Raitioteiden kaarteissa syntyvää melua vähennetään rasvaamalla kiskojen reunoja ympäristöhyväksytyillä rasvoilla. Nykyisten rasvojen teho tosin heikkenee nopeasti sään vaihtelun takia. Uusiin raitiovaunuihin on asennettu voitelulaitteet, jotka rasvaavat pyörän laippaa, joka puolestaan rasvaa kiskon reunaa. Olemassa olevien kiskojen automaattisen voitelujärjestelmän parantamista jatkettiin vuoden 2011 aikana. Urho Kekkosen kadun ja Fredrikinkadun sekä Eteläsatamankadun ja Itämerenkadun risteyksiin rakennettiin tärinäneristysrataa, jossa kisko eristetään vaimentavalla 17

19 kumimateriaalilla alustasta ja ympäröivästä maaperästä. Tärinäneristysradan on mittauksissa todettu vähentävän tärinämelua 5 desibeliä. Pienhiukkaset ja katupöly Katupölyä syntyy, kun ajoneuvot jauhavat hiekoitushiekkaa ja kuluttavat tiestä asfalttia. Liikenne nostaa hiukkasia ilmaan etenkin ruuhka-aikoina. Raitiovaunujen jarrutuksessa käytetään hiekkaa, joka leviää ympäristöön katupölynä. Uusien raitiovaunujen hiekoituslaitteet vähentävät hiekankulutusta, jos vaunun ajo- ja jarrutussäädöt ovat kohdallaan. Hiekankulutuksen vähentämiseksi kuljettajille annetaan ennakoivan ajon koulutusta. Jarruhiekan kulutus nousi vuonna 2011 hieman edellisen vuoden kulutuksesta, 234 tonnista, 240 tonniin. Jarruhiekan kulutustiedot perustuvat laskutukseen. Hiekan kierrättäminen vähentäisi pölyämistä. Metron hiukkaspitoisuudet Metrotunneleissa ilman hiukkaspitoisuudet ovat korkeammat kuin kadulla, koska tila on suljettu. Helsingin metrossa mitattiin hiukkaspitoisuuksia vuonna Maanalaisilla metroasemilla pitoisuudet noudattivat metroliikenteen rytmiä: ne olivat yöllä alhaiset ja päivällä korkeat. Päiväsaikaan pienhiukkasten keskimääräinen pitoisuus oli maanalaisilla metroasemilla noin 50 μg/m3. Maan pinnalla sijaitsevalla Siilitien metroasemalla keskimääräinen pitoisuus oli 19 μg/m3 ja metrovaunuissa ajon aikana noin 20 μg/m3. Pitoisuudet metrotunnelissa olivat selvästi korkeampia ja metrojunassa hieman korkeampia kuin ulkoilmapitoisuudet (12 18 μg/m3). Valtaosa hiukkasista oli rautaa, mutta myös muiden metallien pitoisuudet olivat korkeammat kuin ulkoilmassa keskimäärin. Tukholmassa pitoisuudet olivat viisinkertaiset ja Lontoossa jopa kymmenkertaiset Helsingin metroon verrattuna. Jätteet HKL:n tuotantoyksiköissä käsitellään ja kierrätetään jätteet ISO ympäristöstandardin mukaisesti. Jätteiden seuranta tapahtuu sisäisen seurannan avulla sekä yhteistyössä Helsingin ympäristökeskuksen kanssa. Yksiköissä syntyvät jätteet, kuten jäteöljyt, liuotinaineet, suodattimet, lamput, metallit, puutavara, lasi, tölkit, paperit ja pahvit lajitellaan ja kootaan omiin keräyspisteisiin, joista ne toimitetaan säännöllisin välein kierrätykseen tai jätteenkäsittelylaitoksiin. HKL:n yksiköissä syntyi jätteitä kierrätettävät jätteet mukaan lukien yhteensä noin tonnia (2010: tonnia), josta suurin osa oli seka-, energia- ja rakennusjätettä. Biojätettä tästä oli noin 33 tonnia (2010: 16 tonnia). Ongelmajätteitä syntyi lisäksi noin tonnia (2010: tonnia), joka muodostui pääasiassa betoni-, asfaltti- ja maajätteestä. Metalliromua syntyi lisäksi noin 578 tonnia (2010: 715 tonnia). Varikoilla syntyvien ongelmajätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta on annettu tarkat ohjeet. Vanhat akut palautetaan uusien akkujen hankinnan yhteydessä. Vuonna 2011 akkuja palautettiin raitiovaunuista 70 kappaletta ja metrosta 1874 kiloa. Kaatopaikalle vietävän sekajätteen määrää pyritään edelleen vähentämään tehostamalla kierrätystä ja jätteiden lajittelua. Metrovarikolla on käytössä sekä lasin että alumiinin kierrätysjärjestelmät. Seurantaa on parannettu edelleen ja kierrätys sekä lajittelu ovat lisääntyneet. 18

20 Kalusto Raitiovaunujen ja metrovaunujen käyttöikä on noin 40 vuotta. Sekä uusia että vanhoja vaunuja huolletaan ja kunnostetaan suunnitelman mukaisesti. Junan pyörät ja metalliromu Junien metallisia pyöriä voidaan kunnostaa 10 kertaa, kaikkiaan pyörät kestävät noin 1,5 miljoonan kilometrin matkan. Käytetyt pyörät kierrätetään uudelleen raaka-aineeksi. Metallien kierrätystä on kehitetty yhteistyössä Kuusakoski Oy:n kanssa. Metalleja tulee sekä kiskoteräksistä että vaunujen pyöriä uusittaessa. Metalliromua lähti vuonna 2011 käsittelyyn seuraavasti: Metroliikenne: metrojunan pyörät 9,1 tonnia (2010: 7,8 tonnia), muut 139,9 tonnia (2010: 338,5 tonnia) (sisältää tuotannossa syntyvää romua, vaihdettuja varaosia, peltiromua ym.). Raitioliikenne: raitiotiekiskot 301,2 tonnia (2011: 173,6 tonnia), muut 128,3 tonnia (2010: 194,4 tonnia) (sisältää vanhat renkaat ja muuta tuotannossa syntyvää metalliromua). Ympäristöriskit ja niiden hallinta Liikenteen häiriöt sekä onnettomuudet ja vahingot, kuten tulipalot, päästöt viemäriverkostoon tai maaperään sekä nestekaasuvuodot saattavat aiheuttaa ympäristöriskejä ja -haittoja. Ongelmatilanteissa noudatetaan lain velvoitteiden lisäksi eri yksiköiden laatu- ja ympäristöjärjestelmissä sekä liikennöitsijöiden pelastussuunnitelmissa olevia ohjeita. HKL:n kriisiviestintäsuunnitelma päivitettiin vuonna HKL-Raitioliikenteessä suoritettiin vuoden 2011 keväällä sisäinen tarkastus jätehuollon järjestämisestä. Tarkastusraportin mukaan ympäristöriskit oli tunnistettu ja järjestetty asianmukaisesti. Raportin mukaiset kehittämisehdotukset ja suositukset toteutettiin syksyn 2011 aikana. Syksyllä 2009 tapahtunut laaja vesivahinko Rautatientorin metroasemalla aiheutti metroaseman sulkemisen ja mittavia peruskorjaustöitä aseman teknisissä tiloissa sekä peruskorjaustöitä yleisötiloissa. Vettä ehti valua asemalle kaikkiaan noin m³. Korjaustyöt ja liukuportaiden peruskorjaus saatiin valmiiksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Toimintaan liittyviä riskejä ja vaaratekijöitä arvioidaan riskianalyysien avulla. Yksiköiden ympäristöasioiden hoidon laatua ja toimintatapoja arvioidaan auditoinneilla. Varikoiden viemärivesiä analysoidaan puolivuosittain. Vartiokylän ja Koskelan varikoilla on tiedossa saastuneita alueita, jotka ovat tarkkailun alla, mutta eivät toistaiseksi vaadi toimenpiteitä. Mikäli alueella tehdään kaivutöitä tai alueen käyttötarkoitus muuttuu, tulee eteen mittavia ja kalliita puhdistustöitä. HKL:n pääkonttorissa osoitteessa Toinen linja 7 tehtiin sisäilmaongelmien vuoksi remontti kaikissa kerroksissa. Remontoinnista vastasi kiinteistön omistaja Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat. HKL:ssä toimii sisäilmatyöryhmä. 19

21 5. Ympäristökustannukset vuonna 2011 Joukkoliikenne ja ympäristöasioiden taloudellinen merkitys Helsingin joukkoliikenne on kattavaa, mikä vaikuttaa myönteisesti ympäristön tilaan. Ympäristövaikutusten taloudellisen arvon määrittäminen on kuitenkin vaikeaa, koska alan perustietämys ja laskentamenetelmät ovat puutteelliset. Taloudellisten vaikutusten suuntaa voidaan silti arvioida esimerkiksi seuraavasti: Joukkoliikennepalveluja käytetään Helsingissä paljon, mikä vähentää tarvetta henkilöautoliikenteen väylä-, pysäköinti- ja liittymäinvestointeihin sekä säästää kaupunkitilaa muille toiminnoille. Jos henkilöautoja käytettäisiin suhteellisesti nykyistä enemmän, kaupunkirakenne hajautuisi ja liikennekustannukset kasvaisivat. HKL:n ympäristötuotot ja -kulut Laskentaperusteet Liikennelaitoksen ympäristökulujen ja tuottojen eriä määriteltäessä on käytetty hyväksi olemassa olevaa ohjeistusta sekä yleisiä laskentatoimen tiedon tuottamisen periaatteita. Ympäristökuluista osa on suoraan tilinpäätöstietoja ja osa arvioita. Liikennelaitoksen vuoden 2011 ympäristötuotot ja kulut sekä ympäristösäästöt ja investoinnit: Ympäristötuotot Vuonna 2011 saatiin ympäristötuottoja metalliromun myynnistä 0,09 milj. euroa. Ympäristötoiminnan käyttökulut Ympäristöinvestointien poistot Liikennelaitoksen ympäristötoiminnan vuoden 2010 käyttökulut olivat 0,64 milj. euroa. Suurin ympäristökulu oli jätehuolto 0,44 milj. euroa. Liikennelaitoksen ympäristöinvestointien poistot vuonna 2011 olivat 0,07 milj. euroa. Poistot muodostuivat pääasiassa nurmiratojen ja metrosiltojen meluesteiden poistoista. Ympäristötulos Ympäristösäästöt Investoinnit Liikennelaitoksen vuoden 2011 ympäristötulos on tuotoista ja kuluista laskettuna 0,61 milj. euroa alijäämäinen. Vuonna 2011 ei syntynyt ympäristösäästöjä. Vuonna 2011 liityntäpyöräpysäköintiä kehitettiin 0,09 milj. eurolla. Investointi jatkuu vielä vuonna Ympäristötuotto- ja kululaskelma 20

22 Ympäristötuotot 90,0 89,3 Tulot metalliromun myynnistä Ympäristökäyttökulut -635,7-572,0 Palkat -4,2-4,5 Aineet ja tarvikkeet -105,8-93,5 Palveluiden ostot -525,7-474,0 Ympäristöpoistot -69,1-79,2 Ympäristötulos -614,8-561,9 Ympäristösäästöt 0,0 0,0 Ympäristöinvestoinnit 88,1 0,0 Liityntäpyöräpysäköinti 88,1 0,0 Sanasto Auditointi, todentaminen Järjestelmällinen arviointi, jolla varmistetaan että organisaation toiminta vastaa sertifioidun ympäristöjärjestelmän asettamia vaatimuksia. Best-tutkimus Benchmarking in European Service of Public Transport tutkimus, jossa vertaillaan Euroopan kaupungin joukkoliikenteen toimivuutta. Energiakatselmus Menetelmä, jossa selvitetään kohteen energiankulutus ja tehostamistoimenpiteet. Gigawattitunti Gigawattitunti = 1 GWh = kwh (1 kwh = W h, W h = J/s 60 60s) Green Office WWF Suomen toimistojen tarpeisiin kehittämä ympäristöjärjestelmä, joka on toteuttamistavaltaan kevyt ja yksinkertainen. Green Office -arvioinnin läpäisseellä toimistolla on oikeus Green Office -merkin käyttöön. HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä HSY ISO Jarruhiekka Johdinauto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Kansainvälisen standardoimisliiton ympäristöjärjestelmästandardi, joka sisältää minimivaatimukset organisaation ympäristöhallinnolle. Raitiovaunujen jarrutuksessa käytettävä hiekka. 21

23 Sähkökäyttöinen linja-auto, joka saa käyttövoimansa tien yllä olevista sähköjohdoista raitiovaunun tapaan. Vähentää melu- ja päästöhaittoja. Jokeri 2 Vuosaaresta Myyrmäkeen kulkeva joukkoliikenteen seudullinen poikittaisyhteys. Toteutetaan vuosina Linjakilometri Ajetut kilometrit vuodessa Matkustajakilometri Matkustajan kulkema yhden kilometrin matka. Megawattitunti 1 MWh = kwh (1 kwh = W h, W h = J/s 60 60s) Paikkakilometri Tarjotut matkustajapaikat vuodessa. Poikittaisliikenne Alueelta (sektorilta) toiselle kulkeva liikenne, joka ei pääty keskusta-alueelle tai kulje ydinkeskustan kautta eikä ole liityntäliikennettä tai muuta alueiden sisäistä liikennettä. Poikittaisliikenteen bussilinjojen numerot alkavat 5:lla. Raide-Jokeri Suunnitteilla oleva Itäkeskuksesta Tapiolaan kulkeva pikaraitiolinja. Tällä hetkellä tätä yhteyttä liikennöi Bussi-Jokeri eli linja 550. SAP-järjestelmä Tiedonhallintajärjestelmä taloudellisen tiedon hallintaan. Seutuliikenne Kuntien rajat ylittävä bussiliikenne. Vaihdelämmitys Raiteiden vaihteet pidetään sulana sähkölämmityksen avulla ympäri vuoden. Vaunuparikilometri Metrovaunuja on aina kaksi yhdessä, yksiköstä käytetään nimitystä vaunupari. Viherrata eli Nurmirata Raiteiden väliin istutetaan nurmea. Nurmirata vaimentaa melua, sitoo katupölyä ja kaunistaa kaupunkia. VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus, joka tuottaa teknologia- ja tutkimuspalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Ympäristöinvestointi Ympäristön parantamiseksi tehty investointi, esim. maaperän puhdistus, viherrata ja melueste. Ympäristökulut Se osa kulua, joka on eriteltävissä ympäristön eteen tehtävän parannuksen lisäkustannukseksi, esim. ympäristöystävällisen pesuaineen hinnanero tavalliseen pesuaineeseen. Ympäristösäästöt Ympäristösäästöä syntyy, kun tavaroita kierrätetään ja kunnostetaan sen sijaan että hankittaisiin uutta. Esimerkkinä renkaiden pinnoitus ja pesuveden kierrätys. 22